Faba 1/23

”Olo on hyvä, kun useampi kantaa vastuuta”

SISÄLLYS

PÄÄKIRJOITUS Vasikalla on väliä

Vasikan elinvoimalla on taloudellista arvoa

PARASTA NYT – SIVU 3

”Ultraus antaa tiloille paljon”

ASIANTUNTIJA TÖISSÄ – SIVU 5

Kannattaako loimittaa?

AJANKOHTAISTA – SIVU 6

”On se hyvä, jos eläimet kestävät ja on tuotosta”

TILAN ELÄMÄÄ – SIVU 8

Laadukkaasta sonnista kannattaa maksaa

EMOKARJA – SIVU 14

Genomitestaus helpottaa eläinvalintaa

GENOMITESTAUS – SIVU 15

Kullanarvoinen suunnitelma

NÄKÖKULMA – SIVU 17

Emotuottaja talviunilla

TERVEHDYS OSUUSKUNNALTASI – SIVU 20

Vaikuta – vaalivuosi käynnistyy

OSUUSKUNTA APUNASI – SIVU 21

Vasikoiden punnitus kannattaa

VASIKOIDEN KASVATUS – SIVU 23

FABAN JÄSENLEHTI 1/23. KUSTANTAJA JA JULKAISIJA: Faba osk. PÄÄTOIMITTAJA Eve Kulmala LEHDEN TOIMITUS: Eveliina Kuukkanen-Vekkeli TOIMITUSKUNTA: Marja Eskelinen, Tapani Puumala, Kaisa Sirkko, Pirkko Taurén, Lauri Ketola, Sanna Mäkinen, Hinni Tiira, Anna Oksa-Pulliainen, Jaana Vuolteenaho, Elina Paakala.

PAINOPAIKKA Grano, 2023.

Vasikat ovat sekä maidon- että lihantuotantoketjun ensimmäinen lenkki. Oikeanlaisilla ja odotusten mukaisilla vasikoilla on maito- ja lihatiloille suuri merkitys. Jos vasikka ei sovellu suunniteltuun käyttötarkoitukseensa, näkyy ongelma pian koko maito- ja lihantuotantoketjussa.

Suurin osa suomalaisesta lihasta tulee maitotiloilta. Syntyvien vasikoiden tulevaisuus onkin suunniteltava jo siemennysvaiheessa, jotta niistä saadaan paras taloudellinen tulos. Jos vasikan emä on karjan parhaimpia lehmiä, on selvää, että vasikasta toivotaan uudistuseläintä karjaan. Vasikan isäksi kannattaa tällöin valita rodun parhaimpia sonneja. Sukupuolilajiteltua siementä (X-Vik) käyttämällä saadaan todennäköisimmin suunniteltu lehmävasikka.

Lehmistä, joista ei haluta jättää jälkeläisiä karjaan, on kannattavinta tuottaa mahdollisimman laadukkaita eläimiä lihantuotantoketjuun. Liharotuisen sonnin Y-lajitellun siemenen käyttö on tällä hetkellä entistäkin kannattavampaa, sillä lihantuotantoketjuun toivotaan lisää liharoturisteytysvasikoita. Liharotusonnia valitessa tärkeitä ominaisuuksia ovat helpot syntymiset, alhainen vasikkakuolleisuus sekä vasikan säilyminen hengissä syntymän jälkeen. Sonnivalinnassa voi apuna käyttää esimerkiksi NAV:in Pihvihaun lihalypsyristeytys -osiota, josta voi hakea parhaita mahdollisia isävaihtoehtoja. Hausta saa tietoa myös siitä, minkälainen lihantuottaja tuleva vasikka todennäköisesti on.

Suunnitelmallisella vasikoiden kasvatuksella on jatkossa entistä enemmän merkitystä. Maidon- ja lihantuotannon yhteinen suunnittelu ja tehostaminen on jatkossa yhä tärkeämpää, jotta maito- ja lihatilat pärjäävät myös tulevaisuudessa. œ

Tuoteryhmäpäällikkö Pirkko Taurén

Anna palautetta!

• Mikä lehden juttu kiinnosti eniten?

• Mistä aiheesta haluaisit lukea seuraavissa lehdissä?

Lähetä palautteesi sähköpostilla: tiedotus@faba.fi

Risteytysvasikan elinvoima lähtee geeneistä

Vasikan elinvoimalla eli sen hengissä pysymisellä on paitsi taloudellista arvoa, on se myös hyvinvointitekijä. Kasvatuskaudella menehtynyt vasikka on aina tappio. Elinvoimaisilla vasikoilla on siten merkitystä sekä viljelijöille että kuluttajille, kuin myös koko lihantuotantoketjulle.

Liharoturisteytysvasikoiden määrä on kasvussa. Uudistusten myötä on nyt mahdollisuus valita lypsylehmille käytettäviä liharotuisia keinosiemennyssonneja vasikan elinvoimaindeksin perusteella. Vaikka elinvoimassa havaittavista eroista vain pieni osa johtuu perimästä, on

vasikoiden isinä olevien sonnien välillä havaittavissa riittävästi perinnöllistä vaihtelua. Valinnan avulla voidaan siis parantaa risteytysvasikoiden elinvoimaa. Liharotuisten sonnien elinvoimaindekseihin voi tutustua esimeriksi käyttölistalla tai NAV:in Pihvihaussa. œ

Risteytysvasikoiden

elinvoimaa voidaan parantaa valinnan avulla!

HUIPPUSONNIT

Tuotosta, terveyttä ja rakennetta samassa paketissa: faba.fi

Tärkeät tarkastukset – ultralla tai käsin

Lypsykarjan hyvä hedelmällisyys parantaa kannattavuutta ja siksi siihen on tärkeää panostaa. Seminologien tekemät tiineystarkastukset ovat hedelmällisyyden tukipilareita. Tarkastuksilla saadaan varmuus tiineyksistä ja tarkempi seuranta voidaan kohdentaa sitä tarvitseviin yksilöihin. Tiineystarkastuksia voidaan tehdä jokaisen siemennyskäynnin yhteydessä. Osa seminologeista käyttää myös ultraa tarkastusten tekemiseen. Ultraa käyttäviä seminologeja on jo useita ja palvelun saatavuutta lisätään kysynnän mukaan.

Hedelmällisyyspalvelussa tarkastuskäynnit ovat säännöllisiä ja suunniteltuja. Seminologit hakevat työlistat valmiiksi ja voivat lähettää ne sovittua käyntiä edeltävänä päivänä. Listojen perusteella

tarkastettavat eläimet on helppo erotella ja merkitä valmiiksi.

Hedelmällisyyspalveluun kuuluu tarkastusten lisäksi neuvonta hedelmällisyyden parantamiseksi. Seminologin kanssa voi keskustella tunnusluvuista, navetan olosuhteista, ruokinnasta sekä mahdollisista ongelmista ja ratkaisuista hedelmällisyyden kehittämiseksi.

Hedelmällisyyspalvelun laskutus on ollut tämän vuoden alusta tuntiperusteinen. Puolen tunnin tarkkuudella tehtävän laskutuksen lisäksi listojen hakemisesta ja toimittamisesta laskutetaan 15 minuutin mukaan. Eläinten erottamisella ja merkitsemisellä valmiiksi voi merkittävästi vähentää laskutettavaa aikaa. œ

DigiHelmi -raportti on erinomainen väline hedelmällisyyden tunnuslukujen seurantaan. Raportin voi hankkia

VH Vilant (Venito x VH Friday) on upea rakennesonni, jonka tyttärillä on erinomainen lypsettävyys ja korkea tuotos. Kaseiinit BB A1A2.

VR Feather (VR Facit P x VR Bebob) on loistava rakennesonni, jonka tyttärillä on myös hyvä terveys ja kestävyys. Kaseiinit BB A2A2.

VJ Jabra (VJ Jojo x VJ Lago) periyttää erittäin korkeita maitokiloja, loistavaa utareterveyttä ja hyvää utarerakennetta. Kaseiinit BB A2A2.

Minun Maatilani -ohjelmassa. Raportti on käytettävissä missä ja milloin vain itselle sopii. Raportin voi jakaa myös eri asiantuntijoille. Ostokuukausi ja sitä seuraava kuukausi ovat maksuttomia.

Ultralla saadaan aiemmin ja tarkemmin tietoa sekä tiineydestä että munasarjoista. Ultraa käyttävät seminologit löydät: faba.fi/yhteystiedot (valitse palveluksi ultraus).

ASIANTUNTIJA TÖISSÄ

Kuka: Saara Ypyä, ultraava seminologi ja hedelmällisyysasiantuntija

Asuinpaikka: Kiiminki

Mistä ei tunneta: Remontoi miehensä kanssa vuosi sitten ostettua, sisältä purettua mökkiä omaksi yhteiseksi piilopirtiksi.

3x Saaran vinkit

1. Urituksella lattiat kuntoon

Jos pihaton lattiat ovat liukkaat, lehmät eivät uskalla liikkua kunnolla. Tällöin ne eivät näytä kiimojaan niin hyvin ja kiimantarkkailu vaikeutuu. Urituksella liukkaat lattiat saadaan pitäviksi sekä eläimille että niitä hoitaville ihmisille. Eron todella huomaa pihatoissa, joissa uritus on tehty.

2. SenseHub oman katseen tueksi

Oulusta kotoisin olevan Saaran urasuunnitelmiin ei alun perin kuuluneet lehmät mitenkään. Saara työskenteli perhepäivähoitajana, kun hänen siskonsa ehdotti seminologikurssille osallistumista. Siskon miehellä oli lehmiä ja heidän mielestään seminologin työ sopisi Saaralle paremmin kuin hyvin. Aiempaa taustaa lehmien parissa ei ollut, mutta Saara oli käynyt aikoinaan kyllä maatalouskoulun – tosin hevospuolella. Saara haki kurssille ja sen jälkeen naudat ovat vieneet mennessään. Seminologina Saara on työskennellyt vuodesta 2002. ”Täytyy sanoa, että sisko oli aikoinaan oikeassa! Tykkään työstäni todella paljon”, Saara naurahtaa.

Työuransa aikana Saara on erikoistunut myös hedelmällisyysasiantuntijaksi ja viimeisimpänä erikoisosaamisena on mukaan tullut ultralla tehtävien tarkastusten tekeminen. Saara kävi ultrauskoulutuksen noin vuosi sitten esimiehen kannustamana ja aihepiiri saa hänet sel-

västi innostumaan. ”Ultraus antaa tilalle paljon! Tiineydet saadaan selville hyvissä ajoin ja ennen kaikkea tyhjäksi jääneet saadaan heti kiinni. Lisäksi ns. ongelmalehmät saadaan eläinlääkärin tutkittaviksi ja hoidettaviksi, kun ultrauskäynnit tehdään säännöllisesti”, Saara kertoo tyytyväisenä. Asiakkailta saatu positiivinen palaute ja heidän innostuksensa on myös ollut erittäin palkitsevaa.

Vuosien varrella työnkuva on muuttunut, sillä tilaverkosto on harventunut ja lisäksi tilojen koko on kasvanut, mikä näkyy joskus kiireenä. Työnsä parhaiksi puoliksi Saara mainitsee erilaiset ihmiset ja vaihtelevat päivät. Ultrausten tekemisestä hän on erityisen innostunut, vaikka kertoo nauttivansa työstään kaikin tavoin. Vapaa-ajalla Saara käy säännöllisesti kuntosalilla ja ulkoilee paljon. Pihalla puuhailu sekä halko- ja lumityöt tuovat myös hyvää vastapainoa työlle. œ

SenseHub -karjanseurantajärjestelmä helpottaa eläinten hedelmällisyyden ja terveyden seurantaa. Järjestelmä hoitaa seurannan ja toimii toisaalta myös omien silmien tukena kiimojen tarkkailussa. Moni järjestelmän hankkinut on jälkiteen todennut, että olisi pitänyt jo aiemmin ottaa laite käyttöön.

3. Ultrauspalvelu käyttöön

Seminologi käy etukäteen läpi listat tarkistettavista eläimistä. Usein listat tarkistetaan vielä yhdessä tilalla, jonka jälkeen ultrataan valitut eläimet. Ultraamalla muun muassa löydetään helpommin varhaistiineydet ja saadaan nopeammin kiinni tyhjäksi jääneet. Lisäksi nähdään, onko lehmällä kaikki hyvin tiinehtymistä ajatellen, vai tarvitseeko se esimerkiksi siirtää eläinlääkärin tarkistettavaksi ja hoidettavaksi.

”Ultrausten tekeminen on innostavaa ja ne antavat myös tiloille paljon”

3 X LOIMITANKO?

1. Loimittaa vai ei?

Vasikan pitäminen lämpimänä tarvittaessa loimen avulla kannattaa: kun energiaa ei kulu lämmittämiseen, sen voi käyttää kasvuun, ja myös immuunijärjestelmä pysyy iskussa. Näin ehkäistään ripulia ja muita sairauksia sekä kylmän aiheuttamaa stressiä. Lisäksi loimi suojaa vasikkaa äkillisiltä lämpötilan laskuilta ja sään muutoksilta. Pienillä vasikoilla on elimistössään vain vähän ruskeaa rasvaa.

2. Milloin pitää loimittaa?

Tutkimusten mukaan vasikoiden lämpöneutraalin alueen alaraja on noin 13 °C:ssa. Loimitus kannattaa jo, kun lämpötilat laskevat alle tämän. Vasikoita loimitetaan yleensä

3–4 viikon ikään asti ja tarvittaessa pidempäänkin. Loimitustarpeeseen vaikuttavat myös mm. vasikoiden koko, tuuli­ ja ilmanvaihto­olosuhteet, ympäristön kosteus, vasikan karvapeitteen paksuus ja kunto, auringonvalo, alustan kuivitus sekä vasikan märehtiminen.

3. Millainen on hyvä loimi?

Hyvä loimi on helposti puettavissa ja riittävän paksu. Ulkopinta on vedenkestävää ja hengittävää materiaalia. Loimen tulisi myös olla konepestävä. On makuasia, minkälaisilla kiinnityksillä loimen haluaa, ja tarvitaanko takajalkoihin remmejä.

Loimi on sopivalla kireydellä, kun litteä käsi mahtuu loimen sisään. Loimitus vaatii seurantaa ja loimea on tarvittaessa säädettävä.

Teksti: tuotepäällikkö

Sanna Mäkinen, Faba

Koko juttu: nauta.fi/ hyvinvoiva-nauta/loimitus/

Parempia teurastuloksia liharoturisteytyksillä

Liharotusiemenen käyttö parantaa sekä tilan teurastiliä että tukee vahvasti suomalaista naudanlihan tuotantoa. Liharodun käyttö lypsykarjoissa onkin yleistynyt voimakkaasti niin Suomessa kuin muualla maailmassa.

Käytettäessä liharotusiementä lypsyrotuiselle lehmälle tai hieholle, on rodun ja myös sonnin oikea valinta tärkeää. Blond d’Aquitaine, charolais ja limousin ovat teurastilin kannalta valintoja parhaasta päästä. Oleellisinta ei kuitenkaan ole vain valittava rotu, vaan myös sonnin laatu. Hyvän liharotusonnin jälkeläiset syntyvät ilman poikimavaikeuksia ja tuottavat hyvän teurastuloksen.

Teurastulokset ovat risteytysvasikoilla selvästi puhtaita maitorotuvasikoita parempia: liharoturisteytysten teuraspainot ovat sonneilla keskimäärin 40 kiloa ja hiehoilla 20 kiloa maitorotuisia vasi-

koita enemmän. Niiden luokittuminen on myös parempaa, sillä liharoturisteytyssonnien ruhot ovat kolme pykälää ja hiehojen kaksi pykälää vastaavia puhdasrotuisia vasikoita korkeampia.

Parantuneet teurastulokset antavat tilalle paremman teurastilin, mutta valinnoilla on merkitystä myös yhteiskunnalle. Nykyisillä käyttömäärillä liharodun käyttö lypsykarjassa tuottaa valtavan määrän suomalaista naudanlihaa; arviolta 1,5 miljoonaan kiloa!

Liharotusiemenen käyttöä voidaan vielä tehostaa. Erityisesti Y-lajitellun liharotusiemenen suosimisella voidaan ottaa suuria kehitysaskelia suomalaisessa naudanlihatuotannossa. Faban valikoimissa on jatkuvasti tarjolla Y-lajiteltua siementä blondista, limousinesta ja anguksesta. Näitä voikin lämpimästi suositella nykyistä laajempaan käyttöön. œ

NoraTherm -talviturvasaapas

Erittäin kestävät turvasaappaat talvikäyttöön.

Hinta 72,90 € (alv 0 %)

Bekina lyhytvartinen turvasaapas Lyhyen varren ansiosta saappaat on helppo pukea.

Hinta 52 € (alv 0 %)

Potkurauta

Säädettävä potkurauta estää potkimista ja turhaa liikuskelemista.

Hinta 8,90 € (alv 0 %)

Suojaesiliina, erilliset jalankohdat

Uusi malli takaa helpon liikkuvuuden.

Hinta 15,50 € (alv 0 %)

Riimu

Laadukas ja kestävä riimu naudoille. Ketju turvan alla ja naru mukana.

Hinta 14,50 € (alv 0 %)

Olkileikkuri

Kätevä leikkuri siemenolkien katkaisuun. Ei litistä leikkauspintaa.

Hinta 9,90 € (alv 0 %)

Goodnature A24 -loukku

Kätevä loukku tuholaisille. Mukana bluetooth ja laskuri.

Hinta 145 € (alv 0 %)

Sorkkasideleikkuri

Erittäin terävä, kaarevaksi muotoiltu leikkuri sorkkasiteelle.

Hinta 25 € (alv 0 %)

”Hyvin suunniteltu navetta valmistuu ilman ikäviä yllätyksiä”

Tila: Simolan tila, Askola

Maitotilayrittäjät: Pentti ja Pia Suokannas

Tilan jatkajat: Janne ja Jaakko Suokannas

Lypsäviä: 270

Peltoa: 350 ha

TILAN ELÄMÄÄ

Simolan lypsytilalla

Askolassa kehittämispäätökset tehdään huolellisen harkinnan ja valmistelujen tuloksena. Sitä ei suunnitelmissa kuitenkaan lukenut, että korona iskee kesken uuden navetan rakentamisen. Siitäkin selvittiin.

Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki

Pentti ja Janne Suokannas ovat mainio työpari Simolan tilalla. Juttu luistaa ja yhteisymmärrys tilan toimista syntyy helposti. Pentillä tulee kohta 60 täyteen ja Janne on 26-vuotias. Isä ja poika tekevät paljon töitä yhdessä. Suunniteltavaa on riittänyt. Uusi navetta valmistui kaksi vuotta sitten. Nyt edessä on maatilan yhtiöittäminen. Maitotilayrittäjä Pentti Suokannaksen mukaan tilan muuttaminen osakeyhtiöksi on monen tekijän summa. Tulevissa investoinneissa on mahdollista saada nuoren viljelijän tuki.

Tärkeää on myös se, että yhtiömuodossa saa siirrettyä vastuuta seuraavalle polvelle eli agrologiksi pari vuotta sitten valmistuneelle Jannelle sujuvammin. Kun osakkaina ovat samaan aikaan kummatkin sukupolvet, se tarjoaa Jannelle helpomman alun maatalousyrittäjänä.

”Olo on hyvä, kun useampi kantaa vastuuta”, tiivistää Pentti.

Luonteva askel

Sukupolvenvaihdos etenee Simolan tilalla hallitusti.

Suokannaksen molemmat sukupolvet ovat nyt lypsyhommissa mukana. Yhtiöittämisen myötä nuorempi polvi saa oman siivun tilan omistamisesta.

Janne Suokannakselle lypsytilalla jatkaminen oli aika helppo päätös, sillä hän on pienestä asti ollut näissä hommissa mukana. Lopullinen päätös jäädä lehmien pariin syntyi siinä, kun lukion jälkeen maatalousalan opiskelu vuonna 2016 Hämeen ammattikorkeakoulussa Mustialassa oli alkamassa.

”Kun pääsykokeissa tuli hyväksyntä, niin se oli siinä”, Janne muistelee.

Pentti ja Janne Suokannaksen mukaan uutta navettaa rakennettaessa kannattaa hyvissä ajoin kierrellä ja katsella vaihtoehtoja ja hankkia sen toteuttamiseen hyvä suunnittelija.

Simolan tila on vielä Pentin perheen nimissä mutta yhtiöittämisen myötä Janne saa oman osansa maatilasta. Jannen pikkuveli Jaakko on vielä lukiossa, mutta hänellä on mahdollisuus päästä yhtiön osakkaaksi, kun Pentti jää Pia-vaimonsa kanssa eläkkeelle. Jaakko osallistuu jo nyt tilan töihin.

Uusi navetta valmistui kaksi vuotta sitten

Simolan tilan sukupolvenvaihdokseen kuului myös maidontuotannon kasvattaminen. Lopullinen päätös uuden navetan rakentamisesta tehtiin, kun Janne lähti opiskelemaan Mustialaan. Kun Janne sitoutui jatkamaan tilalla, tulevaisuutta oli turvallisempi suunnitella: oltiin tarttumassa uuteen aikaan kahden perheen voimin.

Uutta navettaa oli suunniteltu pitkään ennen lopullista päätöstä. Tilan väki vieraili sen takia kymmenissä ja taas kymmenissä paikoissa ulkomaita myöten keräämässä ideoita ja ajatuksia uuteen navettaan. Sitä kautta muodostui kuva siitä, mitä haluttiin.

”Me haettiin raameja eli mihin mittakaavaan voisi päästä ja näytti siltä, että voisimme saada ympäristöluvan tämän kokoiselle yksikölle. Piti myös laskea se, millä tuotannolla saa investoinnin maksettua”, Pentti sanoo.

Laskelmien mukaan kahden robotin navetta olisi ollut kallis, mutta tuotanto olisi lisääntynyt vain vähän. Neljän robotin mallilla saatiin rakennettua riittävä maidontuotanto.

Neljän robotin navetta on mitoitettu 300 lypsävälle. Navetassa on tilavuutta 4 000 neliötä ja pituutta 100 metriä. Askolan kauniisti kaartuvaan maalaismaisemaan uudisrakennus istuu sopuisasti.

Pituussuunnassa lattiassa on kahden prosentin kaltevuus. Tämä tehtiin sen takia, että se myötäilee maastoa paremmin. Kaadon myötä myös lanta kulkee sujuvammin navetasta lantasäiliöön ja käytävät pysyvät puhtaampina.

Uuden navetan lypsyrobotti analysoi maidon ja saa siitä selville progesteronin, josta pystytään katsomaan lehmien kiima. Hiehojen puolella on käytössä SenseHub-järjestelmä, joka paljastaa kiiman hiehon liikkeistä.

Korona tuli pahaan paikkaan

Kun navetan rakentaminen oli saatu hyvään alkuun, tuli korona ja Uusimaa suljettiin. Tämä toi pulmia rakentajien kulkemisen järjestämisessä. Iso osa rakentajista tuli Uudestakaupungista eli Varsinais-Suomesta. Myös Virosta tuli väkeä työmaalle. Tavaraa saatiin työmaalle hyvin ja lopulta työväkikin saatiin liikkumaan paikalle. Pentti Suokannaksen mukaan oli hyvä, että vaikeuksista huolimatta navetta päätettiin rakentaa. Janne yhtyy ajatukseen.

Peltoala ja karja ovat kasvaneet hallitusti

Simolan tila on ollut samalla suvulla jo useammassa polvessa. Maito on se, mistä on elanto hankittu. Kun Pentti aloitti tilanpidon vuonna

robotin navetta on mitoitettu 300 lypsävälle.

1988, peltoa oli 36 hehtaaria ja lehmiä 30. Ajassa on eletty ja mittakaava on muuttunut sen myötä.

Kaksi vuotta sitten ennen uuden navetan valmistumista lypsäviä oli 90. Uuden navetan myötä tuotanto kasvoi 2,5-kertaisesti. Karjamäärää kasvatettiin ostamalla muutamilta tiloilta hiehoja. Myös oma kasvatus tuotti lisää lypsäviä, kun käytettiin seksattua eli sukupuolilajiteltua siementä. Tilan tavoitteena on kasvattaa lypsävien määrä 300 lehmään.

Tilalla on nyt peltoa 350 hehtaaria ja lypsäviä 270. Nautojen kokonaismäärä on tilalla nyt 600. Jos sonnit olisi kasvatettu täyteen mittaan kaikki itse, karjan pääluku olisi 800.

”Nyt kun rehuvuodet ovat olleet huonot, niitä on myyty osin vasikkaikäisinä”, Janne selventää.

Uutta peltoa on hankittu Simolalle jo hyvissä ajoin ennen uuden navetan tekoa. Suurin osa uusista pelloista on viiden kilometrin säteellä kotitilasta. Noin puolet tilan peltoalasta on vuokrattu. Peltojen maaperä vaihtelee mullasta saveen, kaikkea löytyy.

Peltojen määrä linkittyy karjan määrään. Tavoitteena on se, että kaikki peltojen tuotto menee eläinten läpi. Pelloista on nurmella 200 hehtaaria. Siilorehun tekoon käytetään oman tilan viljaa, lähinnä vehnää ja ohraa.

Aurinkopaneeleja ja biokaasutuotantoa

Simolan tilan toiminnan yksi lähtökohdista on se, että ollaan mahdollisimman omavaraisia. Tähän liittyy se, että peltoalaa on riittävästi ja ostorehun määrä jää mahdollisimman pieneksi.

Vielä tämän vuoden puolella tilan sähköomavaraisuutta nostetaan asentamalla noin 250 aurinkopaneelia mm. rehuvaraston katolle. Suunnitelmissa on ollut myös biokaasulaitoksen rakentaminen, mutta se toteutuu vasta myöhemmin, ehkäpä tämän vuosikymmenen lopulla. Biokaasulaitos tuottaa energiaa ja samalla se muuttaa lannan hygieenisemmäksi ja hajuttomammaksi lannoitteeksi pelloille.

Ayrshire on Simolan väen mieleen

Lehmärodut jakavat mielipiteitä. Ayrshire on ollut selvä valtarotu Suomessa 1900-luvun puolivälin jälkeen ja vasta muutama vuosi sitten holstein ohitti sen tuotosseurantalehmien lukumäärässä mitattuna.

Simolan tilalla valtaosa lehmistä on ay-rotuisia ja vain kolmannes on holsteinia. Ayrshire on jatkossakin tilan ykkösrotu eli jalostus nojaa siihen. Tosin parhaat holsteinit saavat jatkaa tilalla.

”Se on meidän mieltymys. Ayrshireä on helpompi käsitellä, holsteinilla nämä ongelmat ovat isompia”, Janne pohtii.

Tila on mukana myös kolmen rodun ProCROSS-risteytysohjelmassa. VikingRedin, VikingHolsteinin ja Coopex Montbéliarden yhdistelmän edustajia ei ole vielä tilalla varttunut lypsyikään asti mutta tuloksia odotellaan innolla.

– On se hyvä, jos eläimet kestävät ja on tuotosta, Janne toteaa.

Kestävyyden ja tuotoksen lisäksi tilalla tähdätään jalostuksessa robottisoveltuvuuteen, jalkojen rakenteeseen, vetimiin ja utareisiin. u

Simolan tilan uudessa navetassa on lypsyssä nyt 270 lehmää. Janne ja Pentti Suokannaksen tavoitteena on kasvattaa lypsävien määrä 300 lehmään.

Simolan uusi 100­metrinen navetta erottuu edukseen Askolan maalaismaisemassa.

Ammattiapu otetaan vastaan

Simolan tilalla riittää töitä, vaikka hommia tehdään kahden sukupolven voimin ja ulkopuolisia vakituisia työntekijöitä on kaksi.

Pentti hoitaa ruokinnat ja Pia-puoliso huolehtii vasikoista. Jannen vastuulla on työ navetassa. Jaakko auttaa ruokinnoissa. Palkattujen työntekijöiden työpanos kohdistuu aamuihin ja iltoihin.

Yksi asia, minkä tilan väki jättää mielellään ammattilaisten vastuulle on jalostus.

”Pitää käyttää muita ammattilaisia, muuten palaa loppuun”, vakuuttaa Janne Suokannas.

Faban eläinaineksen asiantuntija ja Simolan tilan asiakasvastaava Marjut Vakkilainen on tuttu vieras Askolan maisemissa. Vakkilaisen mukaan Simolan tila on hyvin hoidettu ja siellä arvostetaan jalostamista. Uudetkin asiat otetaan positiivisesti vastaan.

”Ollaan tuorealkioverkostossa mukana ja hyviä eläimiä on lähtenyt muualle ja jäänyt itselle”, Janne kiittelee.

Vakkilainen käy tilalla kahden kuukauden välein. Käynnin aikana katsotaan edellisen käynnin jälkeen poikineet lehmät ja arvion jälkeen mietitään tilan väen kanssa, jatkaako eläin

alkiovastaanottajana. Lisäksi jokainen lehmä rakennearvostellaan ja pohditaan, mihin ryhmään eläin sijoitetaan.

”Janne on harvinainen nuori, sillä hän on aina mukana jalostamassa”, Vakkilainen iloitsee.

”Kun eläimet kestävät enemmän, saadaan keskituotosta parannettua”, Janne muistuttaa.

Omavaraisuutta kasvatettava

Simolan tilan elämä on ollut viime aikoina täynnä muutoksia ja uuden suunnittelemista. Uusi navetta, sukupolvenvaihdos, yhtiöittäminen, kustannusten nousu, inflaatio sekä takavuosien kuivat kesät ovat teettäneet töitä.

Tilan tavoitteena on olla nykyaikainen ja kehittyvä maitotila. Kannattavuuden kannalta on tärkeää saada omavaraisuus mahdollisimman korkealle ja esimerkiksi valkuaista pitäisi saada kasvamaan omilla pelloilla enemmän. Härkäpapua on pohdittu viljelykiertoon tilalla.

Yksi valopilkku tulevaisuutta ajatellen on se, että Jannen yhden vuoden ikäinen Viljami-poika on niin innoissaan maatilasta, että hän haluaa joka päivä tulla katsomaan eläimiä. Tässä pikkumiehessä näyttää olevan karjafarmarin elkeitä. œ

Tilan tavoitteena on olla nykyaikainen ja kehittyvä maitotila.

Luota jalostuksessa ammattilaiseen ja mitoita sekä peltoala että karjamäärä

oikein

1. Aloita sukupolvenvaihdos ajoissa

Seuraava sukupolvi kannattaa ajaa sisään tilan tavoille joustavasti mahdollisimman aikaisin. Seuraavan polven on helpompi aloittaa tilanpito, kun kaksi sukupolvea jakaa työt ja oppi siirtyy nuoremmille kiireettömästi työn merkeissä. Sukupolvenvaihdoksessa pitää kuunnella myös nuoremman polven ajatuksia ja haaveita tilanpidosta.

2. Mitoita peltoala ja karjamäärä oikein

Tuottavalla lypsykarjatilalla lehmien määrä ja peltoala ovat balanssissa. Jos laajentaminen ja lehmämäärän kasvattaminen ovat suunnitelmissa, peltoa kannattaa hankkia jo hyvissä ajoin lähistöltä lisää, jos se on mahdollista. Hyvä omavaraisuus lehmien ruokinnassa on tärkeää kannattavuuden säilyttämiseksi muuttuvissa tilanteissa.

3. Harkitse isot investoinnit rauhassa ja huolellisesti

Uuden navetan rakentaminen on miljoonaprojekti. Se voi mennä myös pieleen, jos tekee investointipäätöksen kiireellä. Erilaisiin navettaratkaisuihin kannattaa perehtyä rauhassa vierailemalla eri kohteissa. Kun oikea malli löytyy, sen kyllä tietää. Hyvä suunnittelija on palkkansa ansainnut, kun navettaa lähdetään tekemään. Navettainvestoinnin pitää olla sellainen, että sen pystyy maksamaan takaisin kohtuullisessa ajassa.

4. Luota ammattilaiseen jalostuksessa

Lypsykarjatilalla tarvitaan paljon osaamista. Jos tilan väellä ei ole palavaa innostusta karjan jalostamiseen, kannattaa hyödyntää Faban osaamista. Ammattilainen näkee parhaiten, mitkä eläimet kannattaa hyödyntää jalostamisessa. ProCROSS on kolmen rodun risteytysohjelma, jota vasta aika harva lypsytila on kokeillut. Jalostuksen asiantuntija kertoo, minkälaiselle karjatilalle se sopii. Seksatulla eli sukupuolilajitellulla siemenellä saa lypsävien määrän nostettua tilalla nopeasti.

5. Suhtaudu uusiin ilmiöihin ja ratkaisuihin avoimesti

Maatalous on murroksessa ja kannattavuuteen pitää etsiä uusia ratkaisuja. Ole avoin uusille ideoille. Mieti, olisiko esimerkiksi biokaasulaitoksesta hyötyä omalle lypsytilalle. Maatilan rakennuksissa on yleensä paljon kattopintaa. Jos lappeen suunta on oikea, katto on hyvä alusta aurinkokennoille.

Laadukkaasta sonnista kannattaa maksaa

Sonni jättää usein emokarjaan niin monta jälkeläistä, että sen valinnassa on syytä olla erityisen tarkkana. Jalostuksen kannalta sonnin valinta onkin tärkeimpiä tehtäviä. Laadukkaasta sonnista kannattaa myös maksaa, sillä usein se maksaa itsensä takaisin jo pelkästään teurastilissä.

Sonnin valinta tulisi tehdä aina harkiten ja sonniin tutustuen. Tilasonnin on hyvä olla rakennearvosteltu ja tuloksiin kannattaa perehtyä huolellisesti Faban emolehmäasiantuntijan avustuksella. Rakenneominaisuudet ovat yleensä keskinkertaisesti tai jopa voimakkaasti periytyviä. Jos sonnin rakenteessa on jotain ei-toivottua, sitä ei kannata katsoa läpi sormien.

Olipa suunnitelmissa käyttää astujasonnia tai liharotuista siementä, sonnin sopivuutta tulee arvioida mahdollisimman hyvin oman karjan tarpeiden mukaan. Onnistuessaan hankinta paikkaa oman karjan puutteita. Sonnin tulee myös sopia tarkoitukseensa. Esimerkiksi hiehosonnia valittaessa pääpaino tulee olla poikimahelppoudessa, kun

taas päätesonnilla painotusta haetaan teurasominaisuuksista. Hyvä sonni on usein kuitenkin kompromissin tulos, ja usein melko hyvä monessa asiassa.

Sekä keinosiemennysannosten että astujasonnin valinnassa täytyy myös muistaa tarkastella sonnien sukutauluja, perinnöllisiä sairauksia ja sitä, että sonnin polveutuminen on varmistettu. Sonnin tulisi sopia emoille siten, ettei sukusiitosaste aiheuta ongelmaa. Sukusiitosasteen selvittäminen sukutauluja vertailemalla on mahdollista, mutta työlästä. Sukusiitoksen välttämisessä ja sonnivalinnoissa kannattaa ottaa yhteyttä Faban emotiimin asiantuntijoihin, sillä NautaNetistä löytyy tänäkin keväänä monta kiinnostavaa sonnikokelasta! œ

Teksti: Kaisa Sirkko / Kuva: Faban arkisto

Genomitesti helpottaa eläinten valintaa

Teksti: Pirkko Taurén / Kuva: Faban arkisto

Suomessa testattiin viime vuonna lähes 32 000 lypsyrotuista ja yli 3 000 liharotuista eläintä. Genomitestauksen suosio ei yllätä, kun tarkastellaan testauksesta saatavia hyötyjä. Testauksen ansiosta lypsyrotuiset eläimet saavat genomi­indeksit, joiden avulla kukin karjanomistaja löytää perinnöllisesti parhaimmat eläimet karjansa uudistukseen ja kaikista ylivertaisimmat alkionhuuhteluihin.

Genomitestauksen ansiosta eläinten polveutuminen varmistuu rodusta riippumatta, kun eläimen vanhemmat on genomitestattu.

Lisäksi genomitestauksen yhteydessä tehdään useita DNA­määrityksiä. Aivan uusimpina sairauksina vuoden vaihteessa testin yhteyteen saatiin holsteinin CVM, ayrshiren AMC ja herefordin MD ja MSUD. Liharotujen ensimmäinen genomiarvostelu on tuloillaan. Tämän myötä on mahdollista käyttää eläinten valintaan arvosteluvarmuudeltaan parempia, genomitietoon perustuvia jalostusarvoja ­ polveutumisen perusteella laskettujen odotusarvojen sijaan. Lisäksi uudistunut liharotujen jalostusarvojen laskenta perustuu monen rodun yhtäaikaiseen laskentamalliin, jolloin saadaan jalostusarvot myös risteytyseläimille. œ

Genomitestaus

Eri rotujen välillä on vaihtelua niiden ominaisuuksien määrissä, joille genomi­indeksit julkaistaan:

• Ayrshire ja holstein: 42 kpl

• Liharodut (Ab, Ch, Hf, Li, Si), joiden ensimmäinen julkaisu odotettavissa maaliskuun lopussa 2023: 10 kpl

DNA-määritykset ovat seuraaville monogeenisille ominaisuuksille:

• Kaikki rodut: NUPOUS, RP1

• Lypsyrodut: BETA­KASEIINI, KAPPAKASEIINI

• Ayrshire: AH2, BH2, BTA12, BTA23, AH1, SMA, SPAST

• Holstein: BLAD, CVM, HH1, HH3, HH4, HH6, HH7, Punainen väri

• Jersey: JH1

• Liharodut: Angus: DD, charolais: ATAKSIA, hereford: HY, MD, MSUD, simmental: BH2

Tilaa genomitestit Minun Maatilani­ohjelman Genomitesti­moduulin kautta!

Eläimiä ilman sarvia?

Kyllä, genomitestaus antaa tuloksen eläimen perimästä myös nupouden suhteen.

Poikiminen on riskialtista aikaa sekä vasikalle että emälle. On tärkeää varmistaa ajoissa, että poikiminen etenee normaalisti.

Vasikat ovat

tulevaisuuden lypsylehmiä – kasvata ne siis huolella

Miten ummessaolokauden olosuhteet ja ruokinta vaikuttavat vasikkaan?

Onnistuneella umpikaudella varmistellaan myös hyvin sujuvaa poikimista, mikä puolestaan mahdollistaa terveen vasikan syntymisen. Lehmän kuntoluokan pitäisi pysyä koko lypsy­ ja umpikauden ajan noin kolmessa. Tämä saavutetaan oikeanlaisella ruokinnalla. Umpikauden rehun energiamäärän on oltava oikeassa suhteessa. Toisaalta myös kuitua on oltava riittävästi. Rehun maukkaus pitää huolen, että lehmän syöntikyky säilyy. Vitamiinien ja hivenaineiden saanti on myös varmistettava. Erityishuomiota

on kiinnitettävä kalsiumin, magnesiumin, kaliumin, seleenin ja e­vitamiinin saantiin. Vettä ja rehua pitää olla rajattomasti saatavilla.

Umpikauden olosuhteet ovat hyvät, kun lehmä pääsee syömään ja makuulle aina, kun haluaa. Sorkat ja mahdollinen utaretulehdus on hoidettava kuntoon ennen lehmän umpeenlaittoa, jotta lehmä on umpikauden alkaessa terve.

Onko poikimisen sujuvuudella vaikutusta vasikan elämälle?

Voidaan sanoa, että syntymä on vasikalle vaarallisinta aikaa. Ongelmallisissa poikimissa vasikka saattaa kärsiä hapenpuutteesta tai vetää keuhkoihinsa sikiönestettä, joka voi aiheuttaa hengitystietulehduksen. Onkin aina tärkeä varmistaa ajoissa, että poikiminen etenee normaalisti ja jos havaitsee esim. vasikan virheasennon, on siihen reagoitava ajoissa.

Poikimapaikan on oltava puhdas ja kuiva sekä erillinen sairaskarsinasta. Lehmän ja vasikan vastustuskyky on poikimisen aikaan alhaisimmillaan, joten ne sairastuvat herkästi. Vasikat syntyvät ilman vastustuskykyä, koska naudan istukan läpi ei siirry vasta­aineita emältä vasikalle.

Miten varmistan parhaan alun tulevan lypsylehmän elämään?

Vasikan on saatava hyvälaatuista ternimaitoa heti syntymän jälkeen, niin paljon kuin se jaksaa juoda. Minimimäärä on 3–4 litraa ensimmäisen kahden tunnin aikana ja vähintään 2 litraa vielä seuraavan 12 tunnin aikana. Neljän tunnin kuluttua syntymästä vasta­aineiden imeytyminen heikkenee merkittävästi. Emän ternimaidon vasta­ainepitoisuus mitataan Brix­mittarilla. Hyvälaatuista ternimaitoa tulisi aina olla pakkasessa niitä vasikoita varten, joiden emän ternimaito on heikkolaatuista. Jos vasikka ei juo itse, ternimaitoa on annettava letkuttamalla.

Miten vasikat pitäisi ryhmitellä ja mitä hyötyä siitä on?

Vasikoiden ryhmittely vähentää vasikoiden riskiä sairastua tarttuviin tauteihin. Ryhmittely ikäryhmittäin mahdollistaa myös kaikille tasapuoliset mahdollisuudet syömiseen. Syntymän jälkeen varmistetaan, että vasikka alkaa juomaan kunnolla, napa kuivuu normaalisti, ja että vasikka on muuten terve. Jos edellä olevat kriteerit täyttyvät, suositellaan, että vasikka siirretään

ryhmäkarsinaan heti ternimaitojuoton (noin viisi päivää) jälkeen. Ryhmässä tulisi olla vain samankokoisia ja ikäisiä vasikoita sekä enintään 10 vasikkaa. Vasikoilla tulee olla kiinteä, vedoton ja hyvin kuivitettu makuualue, jossa kaikki vasikat mahtuvat nukkumaan.

Miten paljon vasikka tarvitsee maitoa päivässä ja mistä tiedän, että ruokinta on kunnossa?

Vasikalle tulisi antaa maitoa tai maitojuomaa niin paljon kuin vasikka haluaa juoda. Ensimmäisen vuorokauden aikana minimissään 15 % elopainosta ja myöhemmin juottokaudella min. 12 % elopainosta/vrk. Suositellaan, että juottokertoja olisi päivässä 3–4. Juottaminen olisi

NÄKÖKULMA Ota kaikki hyöty irti nautojen terveydenhuollosta

Tuotantoeläinten terveydenhuollolla tarkoitetaan

ETT:n määritelmän mukaan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä karjatilan taloudellisen tuloksen parantamiseksi. Terveydenhuollolla tarkoitetaan ennaltaehkäiseviä sekä sairaudenhoidollisia toimenpiteitä karjan terveydentilan parantamiseksi. ETT ylläpitää nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmää Nasevaa. Terveydenhuoltotyöhön kuuluvat kerran vuodessa tehtävä terveydenhuoltosuunnitelma sekä tarpeen mukaan tehdyt terveydenhuoltokäynnit.

Terveydenhuollon kansalliset tavoitteet ovat tuotannon kannattavuuden parantaminen, tautitilanteen seuranta ja valvonta sekä tautien ennaltaehkäisy, lääkkeiden käytön seuranta / hallittu käyttö, eläinten hyvinvoinnin edistäminen, tiedon kerääminen ja sen hyödyntäminen, laatu ja kuluttajaturvallisuus sekä lainsäädännön toteutumisen edistäminen.

hyvä tehdä aina samaan aikaan ja saman lämpöisellä juomalla. Oikea lämpötila riippuu siitä, juotetaanko maidolla, juomarehulla vai hapanjuotolla. Ruokinnan onnistumista seurataan vasikoiden kasvulla; punnitaan syntymäpaino ja seurataan painon kehittymistä. Ruokinnan onnistumisen suora palaute on terveet, leikkisät ja kiiltäväkarvaiset vasikat.

Onko eläinten hoitojärjestyksellä ja -käytännöillä merkitystä vasikan terveyteen?

Hoitojärjestys pitäisi aina olla nuorimmista eläimistä vanhimpiin. Näin vanhemmissa eläimissä mahdollisesti olevat taudit eivät siirry vastustuskyvyltään heikompiin. Pienimmillä vasikoilla olisi hyvä olla myös omat hoitovälineet ja juottoämpärit. Jollei jokaiselle ole omaa ämpäriä, on ämpärit pestävä hyvin jokaisen vasikan/juoton jälkeen. Näin vähennetään tautien leviämisen riskiä.

Kuinka pitkäaikaisia vaikutuksia sairaudet aiheuttavat vasikalle?

Monet sairaudet vaikuttavat vasikan koko loppuelämään. Sairaus jättää jälkensä ja ne kasvavat ylipäätään huonommin ja saavuttavat siemennyskoon myöhemmin. Esimerkiksi vasikkana sairastettu ripuli alentaa tutkimusten mukaan ensikkovuoden tuotosta 350 kilolla. Tutkimuksessa ei tutkittu myöhempien lypsykausien vaikutuksia. œ

Vastaukset kysymyksiin koosti tuotepäällikkö Anna Oksa­Pulliainen

Terveydenhuoltosuunnitelmaa tehtäessä käydään karja kokonaisuudessaan läpi, joten vasikkaterveys ja siihen liittyvä bioturva ovat yksi olennaisista osa-alueista. Vasikoiden hoitokäytäntöjen ja olosuhteiden selvittämiseen käytetään karjaan liittyviä tietoja, navettakäynnillä tehtyjä havaintoja sekä karjanomistajan kanssa käytyjä keskusteluja. Terveydenhuoltosuunnitelmaan kirjataan onnistumiset sekä mahdolliset kehityskohdat. Tämän lisäksi suunnitelmasta löytyy toimenpide-ehdotuksia, miten kehityskohteita saadaan parannettua. Tavoitteena on, että vasikat pysyvät terveempinä, kasvavat hyvin ja kehittyvät tuottaviksi lypsylehmiksi.

Emovetin eläinlääkärit tekevät terveydenhuoltosuunnitelmia Neuvo-rahalla, mikä tarkoittaa, että karjanomistaja saa kullanarvoisen suunnitelman käytännössä ilmaiseksi. Tämä etu kannattaa hyödyntää! œ

Annukka Sulonen terveydenhuoltoeläinlääkäri Emovet Oy

Faban verkkosivusto siirtyi uuteen aikakauteen

Faban laajentunut tuote- ja palveluvalikoima sekä ostamisen helppous olivat lähtökohtina vuoden alussa avatun verkkosivuston kehittämiselle.

Uusi faba.fi – tietoa ja tuotteita yhdestä osoitteesta

Nykyaikaiselta verkkosivustolta ja -kaupalta odotetaan helppokäyttöisyyttä ja asiakasystävällisyyttä. Tämä asetettiin yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista, kun Faban verkkosivuston ja -kaupan uudistusta alettiin suunnitella. Jotta asiakkaidemme on mahdollisimman helppo löytää tietoa Faban kautta saatavista tuotteista ja palveluista sekä ajankohtaisista asioista, yhdistettiin kotisivut ja verkkokauppa yhteen faba.fi -sivustoon. Uudistuksen myötä muun muassa verkkosivuston hakuominaisuudet ja monipuolisemmat tuotetiedot palvelevat yhä paremmin niitä toiveita, joita asiakkailtamme olemme verkkosivuston suhteen saaneet.

Ajankohtaista tietoa

Verkkosivuilta löydät edelleen kaiken ajantasaisen tiedon siitä, mitä Fabassa tapahtuu. Kuluvana vuonna olemme mukana monessa tapahtumassa ja lisäksi järjestämme useita webinaareja. Verkkosivujen Ajankohtaista -osiosta löydät tapahtumakalenterin, jossa on tietoa kaikista vuoden aikana järjestettävistä tapahtumista. Samalta sivulta löytyvät myös webinaarien osallistumislinkit sekä aiempien webinaarien tallenteet. Sivustolla voit tutustua tuotteiden ja sonnien lisäksi kaikkiin Faban palveluihin. Verkkosivustolta löytyvät myös ajantasainen hinnasto, yhteystiedot ja osuuskunnan uutiset. Sivujen kautta voi edelleen helposti

lähettää meille palautetta tai vaikka yhteydenottopyynnön lisätietojen saamiseksi.

Tutustu ja vertaile!

Uudistetun verkkokaupan parhaita puolia on tuotetietoihin tutustumisen nopeus sekä sonnien helpompi vertailtavuus. Tuotteiden kohdalta löytyy nyt enemmän tietoa tuotteiden ominaisuuksista. Sonnien vertailusta on tehty myös entistä näppärämpää. Asiakkaidemme toiveesta sonnien kategorianäkymät ovat käyttölistamaisempia. Verkkokaupassa on myös paljon eri rajaustyökaluja, joiden avulla haluamansa sonnit saa listattua kätevästi. Napin painalluksella saa rajattua listalle esimeriksi nupot, sukupuolilajitellut, SpermVital ja ennakkotilattavat sonnit. Monipuolisten rajaustyökalujen avulla listausta voi tarkentaa entisestään esimerkiksi sen mukaan, haluaako näkyviin vain homo- tai heterotsygoottinupot tai Y- vai X-lajitellut sonnit. Hakukriteereitä käyttämällä sonneja voi rajata muun muassa myös kaseiinitietojen, ominaisuusryhmien tai indeksien perusteella. Yksi asiakkaidemme paljon toivoma ominaisuus on NAV-arvosteluiden mukaan tuominen. Olemmekin nyt tuoneet arvostelut sonnien omille tuotesivuille. Sonnien kaikki NAV-arvostelut indekseineen saa nyt siis näkyviin jokaisen sonnin omalta sivulta ja niihin pääsee tutustumaan suoraan verkkokaupassa.

Sonnien vertailusta on tehty myös entistä helpompaa.

Tarvikkeista on nyt saatavilla myös entistä enemmän tietoa. Tarvikkeiden

Teksti: Eve Kulmala, Marja Eskelinen, Hinni Tiira ja Sanna Mäkinen / Kuva: Faban arkisto

tuotekorteilta löytyy erillinen, oma kohta dokumenteille. Tästä pääsee vaivatta tutustumaan kyseisen tuotteen käyttöohjeisiin, tuoteselosteeseen, esitteisiin ja käyttöturvallisuustiedotteisiin, sikäli kun tuotteesta on sellaisia saatavilla. Jokaisen tarvikkeen kohdalla näkyy ajantasainen varastosaldo, mistä voi nähdä, onko tuote sillä hetkellä tilattavissa.

Sähköinen käyttölista

Verkkosivuilta löytyy ajantasainen käyttölista eli seminologien säiliöissä oleva sonnivalikoima. Sähköisen käyttölistan ansiosta jatkossa uusia sonneja nostetaan listalle myös kesken kauden, eikä tarvitse enää odottaa käyttölistan vaihtumista. Näin saamme myös seminologiasiakkaille nopeammin uusia käyttölistasonneja käyttöön. Sähköinen käyttölista on myös paras paikka tarkistaa nopeasti käyttölistasonnien ajantasaiset indeksit. Käyttölistalla on oletusarvoisesti näkyvissä kaikki rodut allekkain, mutta listan voi valita selattavaksi myös vain haluamansa rodun sonnien osalta.

Uutuuksia ennakkotilauksella

Sonnien ennakkotilausta on kehitetty vastaamaan entistä paremmin asiakkaidemme tarpeita ja toiveita. Ennakkotilattavien sonnien sivuilla on tilausmäärien seuranta, josta voi tarkistaa tuonnin toteutumisen. Seuranta kertoo, onko minimitilausmäärä saavutettu ja toteutuuko tuonti.

Uusia maksutapoja ja tilaushistoria

Uuden verkkosivuston myötä maksutapoihin tuli myös uudistuksia. Tarviketilausten tekemistä varten ei tarvita enää karjatunnusta, vaan verkkokauppaan voivat rekisteröityä myös kuluttaja-asiakkaat. Jatkossa tarviketilauksia voi siten maksaa lisäksi verkkomaksulla. Tarvikkeista on saatavilla hinnat sekä arvonlisäveron kanssa että ilman sitä. Siemenannosten tilaus edellyttää jatkossakin karjatunnusta, eikä annosten tilaaminen ole yksityisasiakkaille mahdollista. Ennestään tutut maksutavat, kuten lasku ja meijeriperintä, löytyvät verkkokaupasta edelleen. Karjanomistajien kannattaa jatkossakin tehdä omat ostoksensa kirjautuneena omalla viljelijätunnuksellaan, jotta ostoksista kirjautuu bonusta. Faban henkilöstö voi myös tehdä tilauksia Faban asiakkaiden puolesta.

Verkkokauppaan kirjautuneena voi muun muassa tarkastella omaa tilaushistoriaansa sekä tallennettuja ostoskoreja. On hyvä muistaa, että ostoskorin tallentaminen ei varaa vielä verkkokaupasta saldoa, vaan tuotteen tai sonnin saatavuus tarkistetaan vielä kassalla ostosta loppuun vietäessä.

Verkkosivujen kehitys ei pysähdy tähän, vaan toiminnallisuuksia kehitetään edelleen. Otamme jatkossakin mielellämme vastaan asiakastoiveita ja palautetta, jotta verkkosivustomme ja -kauppamme palvelee asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla! œ

verkkomaksulla.

voi maksaa myös

TERVEHDYS OSUUSKUNNALTASI

Emotuottaja talviunilla

Talviaikana emotilallisen on hyvä ladata akkuja ja laskea päiviä, kunnes kiireinen poikimakausi alkaa. Talviunien aikaan ei toki pelkästään levätä. Silloin on aikaa suunnitella, kehittää ja pohtia tulevaisuutta. Sekä vaikuttaa ja osallistua, kuten lihakarjan edustajana teen Faban hallituksessa. Fabassa on tehty määrätietoista kehitystyötä myös lihakarjan osalta ja yhtenä esimerkkinä tästä on tuleva lihakarjan genomiarvostelu. Hallitustyössä on tärkeää tuoda esille lihakarjatilallisten näkemykset ja odotukset Faban toimintaan.

Kaikkien nautakarjakasvattajien yhteinen tavoite on saada parempaa taloudellista tulosta perinnöllistä tasoa parantamalla. Parantaminen lähtee mittaamisesta, tavoitteiden asettamisesta ja oikeista sonnivalinnoista. Tähän hommaan on lihakarjallekin omat työkalut ja asiantuntijat. Oman tilani EmoJasu päivitetään talvella ja samalla kartoitetaan siitossonnien hankinnan tarpeet ja aletaan katsomaan jo poikakotien listoja. Faban asiantuntijoihin voi ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä ja hyödyntää heidän ammattitaitoaan sonnivalinnoissa ja astutusryhmien suunnittelussa. Emoneuvojilla on lisäksi paljon teuras- ja indeksitietoa, jota kannattaa hyödyntää. Itse ainakin surutta ulkoistan murheitani asiantuntijoille ratkaistavaksi. Kannustan siihen myös kaikkia muita emotilallisia. Oman osuuskunnan palveluja ja tuotteita kannattaa tietysti suosia, ihan vaikka siksi, että ostoista saa bonusta.

Hyvää kevättä ja poikimakautta kaikille ja karjaonnea! œ

Joel Puhakainen emotilallinen

Faban hallituksen jäsen

Faba järjestää kevään aikana mielenkiintoisia, kaikille avoimia ja maksuttomia webinaareja. Paikalla on aina aihepiiriin kovimpia asiantuntijoita kertomassa parhaita vinkkejä. Webinaarit järjestetään klo 11–12.30.

23.3. Vasikasta hyväksi lypsylehmäksi – webinaari

Tule kuuntelemaan asiantuntijoiden vinkkejä vasikoiden kasvattamisesta tuottavaksi ja kestäväksi lypsylehmäksi.

20.4. Terveet sorkat kannattelevat tuottavaa eläintä ­webinaari

Tilaa uutiskirje!

Säännöllisesti ilmestyvät

sähköiset kirjeet:

• FabaViesti – uutisia osuuskunnaltasi

• SonniViesti – poimintoja huippusonneista

• PihviViesti – lihakarjan tärkeimmät uutiset

Mitä ajatuksia kirjoitus sinussa herätti?

Kerro siitä meille: tiedotus@faba.fi

Tilaa omasi: faba.fi

Parantaminen lähtee mittaamisesta, tavoitteiden asettamisesta ja oikeista sonnivalinnoista.

OSUUSKUNTA APUNASI

Jäsenvaalit tulossa

Oletko Faban menestyksen kehittäjä? Haluatko olla vaikuttajana suomalaisessa kotieläintaloudessa? Vuosi 2023 on Faban vaalivuosi, jolloin jäsenet valitsevat Faballe uuden edustajiston. Karjatilojen toiminta kehittyy edelleen vauhdilla. Uudet toimintatavat ja teknologiat luovat jatkuvasti uusia toimintamalleja ja tarpeita. Vähintään samaa vauhtia on karjanomistajien yhdessä omistaman Faban kehitettävä palveluitaan ja tuotevalikoimaansa, jotta se pysyy lupauksensa mukaisesti jäsentensä ja asiakkaidensa Arjen kumppanina. Faba panostaa voimakkaasti myös sähköisten palveluiden kehittämiseen. Tästä viimeisimpänä esimerkkinä on uusittu verkkosivustomme.

Edustajisto ohjaa osuuskunnan kehitystä strategisella tasolla ja varmistaa jatkuvan uudistumisen. Faban strategiana on tarjota tuotteet ja palvelut, joita tilat tarvitsevat karjansa kehittämiseen ja ylläpitoon sekä eläinten hyvinvointiin. Eläinaines on jokaisen nautakarjatilan tuottavuuden perusta.

Toiminta karjan parissa on vaativaa ja tiloja johdetaan yhä useammin samoilla periaatteilla ja toimintamalleilla kuin muitakin yrityksiä. Paras näkemys Faban tulevaisuuden palveluista löytyy tilojaan johtavilta karjanomistajilta. Lähde siis mukaan kehittä-

mään suomalaisten karjatilojen menestystarinaa!

Edustajisto koostuu Faban toimintaan sitoutuneista ja sen palvelujen kehittämisestä kiinnostuneista karjanomistajista. Faba on jokaisen karjanomistajan kumppani arkisessa yrittämisessä karjan parissa. Osuuskunnan tarjoamat palvelut on suunniteltu helpottamaan kotieläinyrittäjän arkista työtä ja tuomaan tulosta yrittämisestä. Koska tulevaisuus tehdään tänään, on tärkeää, että myös nuoret karjanomistajat ovat mukana tulevaisuutta koskevassa päätöksenteossa.

Mitä edustajisto tekee?

Edustajiston tehtävä on osuuskunnan toiminnan ohjaaminen ja valvominen. Käsiteltävät asiat koskevat pääasiassa osuuskunnan taloutta ja hallintoa. Edustajisto tekee päätökset osuuskunnan toimintaa koskevissa merkittävissä asioissa ja valitsee mm. osuuskunnan hallituksen, hallinnontarkkailijat ja muut tarvittavat toimikunnat.

Tulevaisuus tehdään tänään.

Edustajisto on osuuskuntamme ylin päättävä elin. Se muodostuu Faban palveluja käyttävistä jäsenistä, jotka valitaan tehtäväänsä jäsenvaalilla. Edustajiston toimikausi on neljä vuotta ja kokouksia sillä on normaalisti kaksi kertaa vuodessa. œ

Siksi on tärkeää, että myös nuoret karjanomistajat ovat mukana jo nyt tulevaisuutta koskevassa päätöksenteossa.

1

Yhdessä eteenpäin

– kohti tuottavampaa huomista

Keskitä ja hyödynnä bonus!

Bonusta kertyy kolmen kuukauden jaksoissa 1–5 % ostojen perusteella. Bonusta kertyy sopimusten perusteella seminologin ja eläinaineksen asiantuntijan palveluista sekä siemen­, tarvike­ ja korvamerkkiostoista. Myös digipalvelut kerryttävät bonusta. Lisätietoa bonuksesta löydät Faban kotisivuilta. Hyvitettävän bonuksen minimisumma bonusjaksolla on 10 euroa.

2

Muista myös lisähyvitys!

Lisähyvitystä kertyy vuoden ajalta 1–7 % annosostojen perusteella, kun kumppanuussopimuksessasi on tasona SiemenKasvu tai SiemenPlus. Lisähyvitystä kerryttävät Faban verkkokaupasta ja seminologeilta ostetut annokset.

3

Vaikuta osuuskunnan toimintaan

Osuuskunnan jäsenenä pääset vaikuttamaan toimintaan ja osuuskunnan kehittämiseen!

Osuuskunta on olemassa jäseniään varten. Osuuskunnan ylin hallintoelin on kahdesti vuodessa kokoontuva edustajisto, joka valitaan vaaleilla. Seuraavat edustajistovaalit käydään tänä vuonna. Edustajisto valitsee osuuskunnalle hallituksen, joka kokoontuu noin 10 kertaa vuodessa. Hallitus myös asettaa vuosittain lypsykarjan ja lihakarjan jalostusvaliokunnat, jotka valmistelevat jalostukseen liittyviä päätöksiä. Vaaleissa voit vaikuttaa koko osuuskunnan toimintaan!

4

Laajin ja monipuolisin sonnivalikoima

Teemme yhteistyötä kaikkien merkittävien jalostusyritysten kanssa mahdollistaen Faban asiakkaille parhaimmat ja tilan tavoitteisiin sopivimmat sonnit. Sonnivalinnassa painotamme niitä ominaisuuksia, jotka ovat suomalaisille maidontuottajille taloudellisesti tärkeimpiä. Faban tarjoamalla sonniaineksella saat karjaasi tuotosta, pitoisuuksia, terveyttä sekä tasaisuutta.

5Kehittyvät palvelut erilaisten karjatilojen tarpeisiin

Teemme jatkuvasti määrätietoista kehitystyötä karjatilojen menestymisen eteen. Tehtävämme on tehdä karjanomistajien arjesta helpompaa. Monipuoliset tuotteet ja palvelut sekä toimintaa tehostavat digipalvelut tukevat tilojen omien tavoitteiden saavuttamista. Vuosikymmenien kokemuksella olemme huomanneet, että hyvinvoiva ja tuottava karja tarkoittaa usein onnellista omistajaa.

VASIKOIDEN KASVATUS

Miksi punnitsisin vasikoita?

Vasikoiden kasvun seuranta perustuu usein silmämääräiseen arvioon tai korkeintaan toteutuneeseen maidonjuontimäärään. Saksassa tehdyn kyselytutkimuksen* mukaan noin viidennes karjanomistajista joko mittaa nauhalla tai punnitsee vasikat, mutta 80 % ei punnitse tai mittaa ollenkaan.

Vasikoiden säännöllisen punnituksen hyödyt ovat kuitenkin kiistattomat. Punnituksen avulla voit

1. Seurata vasikoiden päiväkasvua juottokauden aikana

2. Verrata vasikoiden keskinäisiä eroja päiväkasvussa ja reagoida ruokintaan jo juottokauden aikana

3. Valita parhaiten kasvaneet vasikat huonommin kasvaneista

Päiväkasvun optimoinnin avulla voidaan juottokauden osalta varmistaa se, että vasikoilla on parhaat mahdolliset edellytykset menestyä lypsylehmänä.

Holm & Lauen vasta lanseeraamat vasikoiden punnituslaitteet tekevät kaikkien edellä lueteltujen hyöty-

jen seurannasta vaivatonta ja ne sopivat hyvin osaksi tilan rutiineja vasikoiden kasvatuksessa. Tarjolla on kolme erilaista mallia, joista käyttäjä voi omien tarpeidensa mukaan valita parhaiten sopivan. Vaakalaitteet ovat yhdistettävissä eMerkkien lukijalaitteen kanssa, ja niissä on valmius myös tiedonsiirrolle kolmannen osapuolen sovelluksiin. Päätelaitteesta näkee suoraan punnittavan vasikan painon, painon muutoksen ja painon kehityksen verrattuna muihin tilan vasikoihin. Lisäksi on mahdollista syöttää myös muuta tietoa vasikasta, kuten esim. sukupuoli, poikimahelppous sekä juotetun ternimaidon määrä. œ

Lisätietoja Faban tarjoamista vasikoiden punnitusratkaisuista saat Faban teknisiltä myyjiltä! Yhteystiedot löydät Faban verkkosivuilta: faba.fi/yhteystiedot

Teksti: Lauri Ketola / Kuva: Holm & Laue

Vaaka Mitta *Survey

FABA — 23

faba.fi

TOIMIPISTEET

PL 40 (Urheilutie 6D)

01301 Vantaa

Hollolan toimipiste:

PL 95 (Korpikyläntie 77)

15871 Hollola

VAIHDE

020 747 2020 (klo 9.00–15.00)

ASIAKASPALVELU

asiakaspalvelu@faba.fi

PALVELUT

Siemenen ja typen jakelu

040 311 5308 (ma–to klo 8–14)

Tarvikejakelu

040 311 5347 (ma–to klo 8–14)

Katso päivystyspisteiden yhteystiedot ja alueet Faban kotisivuilta!

FABA SOMESSA

@fabaosk @faba_osk @Faba_osk @Faba osk