VETTÄ ON VIRRANNUT runsaasti Eurajoessa, kun viimeksi olen Makasiiniin pääkirjoitusta kirjoittanut ja paljon on myös tapahtunut. Maailman meno on entistä hurjempaa ja vaikeampaa ennustaa kuin myös ymmärtää. Monenlaisia mullistuksia olemme viime vuosina kokeneet koronapandemiasta alkaen. Viimeisin Eurajokea koskenut luonnon voimannäyte oli Lyly-myrsky, joka kaatoi melkoisen määrän puustoa varsinkin Eurajoen kunnan alueella ja aiheutti samalla pahimmillaan yli viikon kestäneen sähkökatkon Kuivalahden ja Luvian alueella. Saimme myös kokea myrskyn jälkeen marraskuun tulvan vesisateen sulattaessa lumet todella nopeasti, joten valmiuteen ja varautumiseen liittyvät asiat olivat viime vuoden lopulla tärkeässä roolissa meillä kaikilla.
SUOMALAINEN LAINSÄÄDÄNTÖ MÄÄRITTELEE kuntien roolin poikkeustilanteisiin varautumisessa ja näin on tietenkin Eurajoen kunnassa. Olemme kehittäneet omaa varautumistamme koko ajan ja omaa valmiuttamme erilaisiin poikkeustilanteisiin on harjoiteltu joka vuosi erilaisten viranomaisten järjestämien harjoitusten muodossa sekä käytännössä esimerkiksi koronan ja myrskyjen aiheuttamien tilanteiden vuoksi. Onneksi olemme harjoitelleet ja varautuneet poikkeusoloihin, sillä tositilanteen painaessa päälle on toimittava ripeästi ja määrätietoisesti.
MARRASKUINEN LYLY-MYRSKY OSOITTI nykypäivän riippuvuuden sähköön ja sen puuttuessa moni asia vaikeutuu. Toisaalta mielestäni Eurajoen kunnan tapaisessa kunnassa varautuminen tulee luonnostaan, sillä maaseutumainen asuminen on yhteisöllistä ja naapuria autetaan. Kiinteistöistä löytyy tulisijoja sekä puusaunoja vedenlämmitysmahdollisuuksineen puhumattakaan kellareista, joita pystyy käyttämään sähkökatkoista huolimatta.
EURAJOELLA ON POIKKEUSOLOIHIN VARAUTUMINEN erinomaisella tasolla, mutta yhteispeliä on tämäkin asia ja tositilanteisiin tarvitaan meidän kaikkien yhteistyötä. Sehän meiltä onnistuu, kuten viime vuodet ovat osoittaneet!
VIRANOMAISET OVAT PAINOTTANEET kotivaran tärkeyttä, joka tarkoittaa kotona olevaa varastoa, ruokaa ja juomaa poikkeuspäivän varalle koko perheen tarpeisiin ainakin 72 tunniksi. Kotivara on osa omatoimista varautumista ja sitä voidaan tarvita myös silloin, jos kauppaan ei pääse sairastumisen vuoksi. Onko Sinulla kotivara-asia kunnossa?
KESÄÄ KOHTI EDETÄÄN ja kevät on yksi hienoimmista vuodenajoista luonnon herätessä henkiin ja valon määrän lisääntyessä. Kevättyöt omalla pihalla odottavat ja niitä tekee mielellään nauttien samalla raikkaasta ulkoilmasta.
Hyvää alkanutta kevättä ja tulevaa kesää toivottaen, Vesa Lakaniemi kunnanjohtaja
Makasiini eurajoki.fi
EURAJOEN KUNNAN TIEDOTUSLEHTI 2 /2025
3. Ajankohtaista
4. Keilahallin uusi yrittäjä
5. Koirapuisto Korsi
6. Viihtyisä asuinympäristö on kunnan rikkaus
7. Rakentamisen lainsäädäntö on uusiutunut
8. Kuka on nepsy?
9. Eurajoen tilinpäätös 2024
10. Perhepäivähoito-Lähellä
11. Lainaa maastorollaattori kirjastosta!
11. Kesäjumppakalenteri
12. Tapahtumakalenteri
Julkaisija / Eurajoen kunta
Painosmäärä / 5 000 kpl
Painopaikka / Painopaikka / Plusprint, Ulvila
Jakelu / Eurajoen kunnan kotitaloudet ja yritykset
Taitto / Fiilaamo
Lehti on luettavissa sähköisenä eurajoki.fi -sivustolla
Ilmoittautuminen ja maksaminen 2 5 -16 5 Kunnanverkkosivut/ verkkokauppa
Lisätiedot ilmoittautumisesta Pirita Laivanen 0443124265
Leirien lisätiedot Mia Sajantola 0444312538
Leirikirje tulee viikkoa ennen leirin alkua
www.lspel.fi
@lspelastus
@lspelpalokuntaleiri
VIRTA 2025 – palokuntanuorisoleiri
Eurajoella 29.6.-4.7.2025.
Leirin rakentaminen Eurajoen yläasteen, urheilukenttien alueelle ja lähimaastoon aloitetaan kesäkuun lopulla.
Keilahalli Seiskakympissä käy parhaimpina viikkoina jopa kuutisenkymmentä kilpakeilaajaa. Keilahalliyrittäjä Harri Nurminen toivottaa myös harrastelijat tervetulleeksi.
Keilahalli Seiskakympin yrittäjä Harri Nurminen on itse keilannut yli 30 vuotta.
KEILAHALLI SEISKAKYMPIN
yrittäjä
tuntee lajin
Teksti ja kuvat: TUIJA SAARINEN
Eurajoen keilahallin toiminta sai varsinaisen piristysruiskeen, kun Harri Nurminen aloitti uutena yrittäjänä viime syyskuussa. Etenkin kilpakeilaajat ovat löytäneet tiensä kunnanviraston pohjakerroksessa sijaitsevaan Keilahalli Seiskakymppiin.
- Kilpakeilailutoiminta ehti jo jossain vaiheessa lopahtaa täällä Eurajoella, mutta nyt reilun puolen vuoden sisällä toiminta on taas virinnyt ja vakiintunut. Täällä käy viikossa keskimäärin kolmisenkymmentä kilpakeilaajaa ja parhaimpina viikkoina jopa 60. Väkeä käy kauempaakin, esimerkiksi Porista, Raumalta, Eurasta ja Harjavallasta, toteaa Nurminen.
Nurminen on euralainen ja tehnyt yli 40-vuotisen uran jo suljetulla Kauttuan paperitehtaalla. Päätyminen yrittäjäksi Eurajoelle oli monen sattuman summa.
-Ensinnäkin täällä oli paikka vapaana. Suunnitelmissa oli ryhtyä yrittäjäksi jo vuonna 2022, mutta myöhästyin päivällä kunnan hakuprosessista. Viime syksynä avautui sitten uusi tilaisuus.
Keilahalliyrittäjä on keilannut yli 30 vuotta, nykyään veteraanisarjassa ylimmällä tasolla.
-Tuskin olisin tässä, jos minulla ei olisi keilailutaustaa. Yrittäjän on hyvä tällä alalla tuntea laji.
Hallilla piipahtaneet pitkän linjan keilaajat kehuvat Nurmista ”ihan mestariksi” ja arvostavat tämän vuosikymmenien kokemusta keilailusta.
Nurminen on myös lähes ammattitason luontokuvaaja.
-Tänäkin aamuna pysähdyin työmatkalla kuvaamaan kurkia pellolla. Kamera on aina mukana.
Eurajoen keilahalli on kunnan ylläpitämä, ja kunta on halunnut panostaa siihen hankkimalla muun muassa hiljattain uuden radanhoitokoneen.
-Voi sanoa, että tultiin nykypäivään, kun kone saapui, kiittelee Nurminen.
Radanhoitokone on erittäin tärkeä, sillä sen avulla radat pestään ja öljytään. Uuden koneen pystyy tietokoneella ohjelmoimaan, jotta saadaan toivottu lopputulos.
Keilailu sopii Nurmisen mukaan ihan kaikille. Hallilla käy niin päiväkotilaisia kuin 90-kymppisiäkin. Myös koululaisryhmiä käy paljon. Kilpakeilaajien lisäksi Nurminen toivottaa harrastelijat lämpimästi tervetulleeksi.
-Syksyllä on suunnitelmissa mahdollisesti varata yksi ilta viikossa pelkästään harrastelijoille.
Keilailu on ainakin Eurajoella edullinen harrastus. Tossuista Nurminen ei ota vuokraa ja alle 15-vuotiaat hän on päästänyt sisään ilmaiseksi. Keilahalli Seiskakymppi on myös suosittu synttärien viettopaikka. Tilat saa käyttöönsä pelkällä ratamaksulla.
Ison kiitoksen Nurminen antaa raumalaiselle Jarmo Järvelle, joka on talkoopohjalta auttanut keilahallin koneiden kanssa. Järvi toimi ennen eläkkeelle jäämistään pitkään Rauman keilahallin ratamestarina.
-Korjasimme hänen avustuksellaan esimerkiksi ratakoneet ennen syksyn avajaisia, ne olivat todella huonossa kunnossa.
Koirapuisto Korsi on koirien oma Facebook
Teksti ja kuva: TUIJA SAARINEN
Vertti, 11-vuotias harmaa norjanhirvikoira, nauttii viilettäessään nenä maassa Eurajoen uudessa koirapuistossa.
-Se on vähän kuin se lukisi Facebookia, että keitä kaikkia täällä on käynyt, naurahtaa Vertin omistaja, eurajokelainen Jarna Kaitila.
Moni eurajokelainen saattaa tunnistaa Vertin ja Jarnan lukukoiratoiminnasta: Vertti on yksi Kennelliiton Satakunnan piirin lukukoirista. Jutuntekohetkellä se on sairaslomalla pienen kirurgisen toimenpiteen vuoksi, eikä pääse puistoon kirmaamaan, mutta puisto on ehtinyt tulla kaksikolle tutuksi sen jälkeen, kun se viime joulukuussa avattiin.
-Välillä olemme käyneet parikin kertaa viikossa. Me asumme Irjanteella ja siellä on metsä heti tien toisella puolella, mutta en päästä Verttiä koskaan siellä
vapaaksi. Tämä koirapuisto on tosi kiva, kun se on niin iso, ja pienille ja isoille koirille on oma puolensa.
Vertti tulee loistavasti toimeen toisten koirien kanssa, vaikka ikä jo näkyy siinä, ettei se jaksa pysyä ihan pentujen leikeissä mukana.
Köykän teollisuusalueella sijaitseva koirapuisto on kooltaan noin 2500 m2 Puisto tuli maksamaan 57 000 euroa, josta Eurajoen Säästöpankkisäätiö eli Korsi-säätiö maksoi 30 000 euroa.
Joitakin koiranomistajia on ihmetyttänyt se, ettei koirapuistossa ole enem-
Tämä koirapuisto on tosi kiva, kun se on niin iso.
Jarna Kaitila käy Vertin kanssa säännöllisesti Eurajoen koirapuistossa. Pienille ja isoille koirille on omat puolensa.
män puita. Niitä kyllä jätettiin sinne, mutta syksyn Lyly-myrsky kaatoi ne lähes kaikki, kerrotaan Eurajoen kunnasta.
Kaitila pitää ainoana pienenä puutteena sitä, että koiranomistajien pitää itse tuoda mukanaan koirankakkapussit.
-Monessa koirapuistossa on sellainen teline, josta saa maksutta koirankakkapusseja.
Koirapuisto Korsi, Köykäntie 71
VIIHTYISÄ ASUINYMPÄRISTÖ on kunnan rikkaus
Asuinympäristönsä kuntoon voi jokainen kiinteistönomistaja vaikuttaa.
Yksi asuinympäristömme viihtyisyyteen vaikuttavista tekijöistä on rakennettu ympäristö ja sen siisteys. Rakennuksen omistajan on huolehdittava, että rakennus pihapiireineen pidetään siistissä kunnossa. Rakennetun ympäristön hoidosta ja rakennusten kunnossapidosta on säädetty mm. Rakentamislaissa sekä kunnan rakennusjärjestyksessä. Kiinteistön omistajan tulee huolehtia, että rakennus ympäristöineen on turvallinen, terveellinen ja käyttökelpoinen eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Kiinteistön kunnossapitovelvollisuus on siis rakennuksen omistajalla.
Mikäli kunnossapitovelvollisuutta laiminlyödään, voi rakennusvalvontaviranomainen puuttua havaittuihin epäkohtiin ja velvoittaa kiinteistönomistajaa ryhtymään tarvittaviin toimiin tilanteen korjaamiseksi. Ympäristöä rumentavat rakennukset ja rakennelmat voidaan määrätä purettavaksi ja huonokuntoiset
rakennukset korjattavaksi. Myös ulkosalla tapahtuva varastointi tulee järjestää niin, ettei se häiritse ympäröivää asutusta tai turmele tieltä tai muulta yleiseltä alueelta näkyvää maisemaa. Yleensä asemakaava-alueilla tapahtuva laajamittaisempi ulkovarastointi onkin kielletty.
Kiinteistöllä olevien rakennusten kunnossapidosta huolehtiminen on tärkeä asia niin ympäristön viihtyisyyden kuin turvallisuudenkin näkökulmasta. Huonokuntoiset rakennukset eivät saa aiheuttaa vaaraa käyttäjilleen eivätkä ympäristölle. Rakennusten kunnostukseen on olemassa myös erilaisia avustuksia. Ottaen huomioon kuntamme erityisalueet ja kulttuuriympäristöt, voi korjaustoimenpiteisiin hakea ja saada korjausavustusta.
Kunta huolehtii omalta osaltaan alueiden viihtyisyydestä ja siitä, että mm. liikenneväylät, kadut sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkoalueet täyttävät hyvän kaupunkikuvan vaatimukset. Kun-
nan omistamat rakennukset piha-alueineen sekä leikkikentät ja urheilupaikat pidetään siisteinä ja laitteiden turvallisuudesta huolehditaan.
Kunnassamme on tunnistettu maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriympäristön säilymisen kannalta tärkeitä alueita. Näitä ovat esimerkiksi Luvian kirkonkylän miljöö ja Luvianlahden kulttuurimaisema, Irjanne-Eurajoki-Linnamaan kulttuurimaisema sekä Lapinjoen kulttuurimaisema. Pidetään siis jatkossakin rakennuksista ja ympäristöstä huolta, jotta nämä arvoalueet säilyvät myös tuleville sukupolville.
RAKENNETUN YMPÄRISTÖN VALVONTA
Rakennustarkastaja Tiina Lattu puh. 044 431 2709 tiina.lattu@eurajoki.fi
Rakennustarkastaja Leena Rantamäki puh. 044 431 2519 leena.rantamaki@eurajoki.fi
Kuvassa Välimaan torppa Tarvolan kylässä.
KEVÄTPIHAT SIISTIKSI
PIENELLÄ VAIVALLA
Ilmojen lämmettyä monet tarttuvat jälleen pihoillaan haravaan tai puutarhasaksiin. Syntyvän haravointijätteen voit kompostoida avokompostorissa tai kehikossa ja hyödyntää myöhemmin multana oman pihan istutuksille. Leikatut oksat voi silputa ja levittää pensaiden alle karikkeeksi tai hyödyntää kuivikkeena kompostorissa. Muistathan kuitenkin, että risu- ja haravointijätteen vieminen toisen maalle tai metsikköön on kiellettyä.
Isommat määrät puutarhajätettä voit toimittaa keräykseen maksutta. Eurajoella otetaan vastaan risuja ja haravointijätteitä kunnan vanhalla kaatopaikalla Köykäntiellä vielä lauantaina 17.5.2025. Myös Rauman jätehuoltolaitos vastaanottaa Hevossuolla puutarhajätettä, risuja ja oksia 2.5.2025 asti.
ROSKATON YMPÄRISTÖ
ON KAIKKIEN ETU
Asuinympäristön siistinä pitäminen lisää viihtyisyyttä ja parantaa turvallisuutta. On ensiarvoisen tärkeää, että jätteitä ei hylätä heitteille ympäristöön ja muiden harmiksi. Jokaisella meistä on lain mukainen velvollisuus huolehtia omista roskista ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn. Eurajoella onkin asiassa ollut nähtävissä parannusta, sillä nykyään ympäristöön dumpattuja jätekasoja löytyy kunnan alueella entistä harvemmin.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle voi ilmoittaa roskaantumisista, sillä varsinkin vaaralliset jätteet voivat muodostaa vakavaa haittaa ympäristölle ja terveydelle. Mikäli kiinteistölle alkaa kertymään jätettä, josta voi aiheutua epäsiisteyttä ja haittaa alueen viihtyisyydelle ja ympäristölle, voidaan roskaaja tai kiinteistön omistaja saattaa vastuuseen roskaamisesta. Törkeissä roskaamistapauksissa on hyvä tehdä rikosilmoitus poliisille.
Rakennusvalvonta kannustaa rakennushankkeita suunnittelevia edelleen kääntymään rakennustarkastajien puoleen lupatarpeen selvittämiseksi. Lupatarpeen selvittäminen ja ohjeistuksen pyytäminen etukäteen on monin verroin helpompaa kuin mahdollisten lupien hakeminen jälkikäteen. Ennakkoneuvontapyynnön voi kätevästi lähettää myös sähköisen asiointipalvelun kautta www.lupapiste.fi.
Rakentamista koskeva lainsäädäntö on uudistunut
Rakentamista ohjaava lainsäädäntö on uudistunut ja uusi rakentamislaki tuli pääosin voimaan 1.1.2025. Rakentamisluvan käsittelyaikaa, rakennuksen hiilijalanjälkilaskentaa sekä tietomalliin perustuvaa luvanhakua koskevat määräykset tulevat voimaan 1.1.2026. Uuden rakentamislain keskeisiä tavoitteita on ollut nostaa erilaisten rakentamishankkeiden lupakynnystä, hillitä ilmastonmuutosta ja edistää rakennetun ympäristön digitalisaatiokehitystä.
Vähäisemmät rakennushankkeet on vapautettu rakennusvalvonnan luvantarpeesta kokonaan, mikäli rakennushankkeet ovat rakentamismääräysten, kaavan sekä rakennusjärjestyksen mukaisia. Esimerkiksi 29 m² varastorakennuksen saa asemakaava-alueella rakentaa kaavanmukaiselle rakennusalalle, kunhan tontilla on rakennusoikeutta ja rakennus on ympäristöönsä soveltuva (ts. kaavamääräysten mukainen). Luvantarpeesta vapautetuissa rakennushankkeissa hankkeeseen ryhtyvän tehtäväksi jää varmistaa, että hanke on rakentamismääräysten mukainen. Rakennuksen suunnitteluun tarvitaan edelleen pätevät suunnittelijat ja muillakin hankkeessa toimivilla on
oltava tarvittava asiantuntemus ja ammattitaito.
Muuttuneen lainsäädännön myötä myös kunnan rakennusjärjestyksen uudistamistyö on käynnistynyt ja luonnos uudesta rakennusjärjestyksestä on asetettu nähtäville 9.4.-9.5.2025 väliseksi ajaksi. Nähtävillä olon aikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus rakennusjärjestysluonnoksesta. Saatujen muistutusten ja viranomaislausuntojen pohjalta laaditaan ehdotus kunnan uudeksi rakennusjärjestykseksi kesän 2025 aikana. Uusi rakennusjärjestys tulisi tavoiteaikataulun mukaan voimaan syksyllä 2025. Rakennusjärjestyksen uudistamistyön etenemistä ja vaikutusmahdollisuuksia voi seurata kunnan verkkosivuilla www.eurajoki.fi -> asuminen ja ympäristö -> rakennusvalvonta Lisätietoja uudistustyön edistämisestä saa myös rakennustarkastajilta.
LISÄTIETOJA
Rakennustarkastaja Tiina Lattu puh. 044 431 2709 tiina.lattu@eurajoki.fi
Rakennustarkastaja Leena Rantamäki puh. 044 431 2519 leena.rantamaki@eurajoki.fi
Näkymä Kuivalahdelta.
EURAJOEN PERUSOPETUKSEN NEPSY-TIIMI
Eurajoen kunnalla on oma nepsy-tiimi. Nepsy-tiimin tarkoituksena on tehdä konsultoivaa, ratkaisukeskeistä työtä neurokirjon lasten ja nuorten sekä heidän opettajien, muun henkilöstön sekä huoltajiensa kanssa. Tiimin tarkoituksena on myös lisätä ihmisten tietoisuutta nepsy-piirteistä ja niiden vaikutuksista, sillä usein suurimman haasteen nepsyn yhteiskunnassa toimimiseen aiheuttaa ympäristön ja häntä ympäröivien ihmisten vaikeus tunnistaa ja löytää toimivia keinoja nepsyn arjen toimintakyvyn tueksi. Nepsynä eläminen on elämistä vähemmistönä enemmistölle suunnitellussa maailmassa.
Perusopetuksen nepsy-tiimiin kuuluvat:
Miia Nurmi esiopetuksen erityisopettaja ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja
Keskustan koulu puh. 044 312 4235
Kati Collander luokanopettaja
Luvian Yhtenäiskoulu puh. 044 431 2761
Riina Kaukonen
luokanopettaja ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Keskustan koulu puh. 044 312 4447
Sanna Lehtonen varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja puh. 044 312 4853
Riitta Rapeli erityisluokanopettaja ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja
Eurajoen yhteiskoulu puh. 044 312 4821
Nepsy-tiimistä kuvassa Riitta Rapeli, Riina Kaukonen ja Miia Nurmi. Marjukka Ravonius, (toinen vas.) toimii kirjastonhoitajana.
Kirjastotoimenjohtaja Heidi HelkiöMäkelä (keskellä) sekä Sanna Lehtonen ja Kati Collander Nepsy-tiimistä.
Kuka on NEPSY?
Ideoita ja oivalluksia sujuvaan perhearkeen.
Jotkut meistä ovat erityisen alttiita ja haavoittuvaisia ympäristön ärsykkeille. Neurokirjon henkilöllä on usein haastetta sopeutua esimerkiksi yllättäviin muutoksiin, sietää pettymyksiä tai mukaviakin kohtaamisia ihmisten kanssa. Kaikille nepsy-piirteisille on yhteistä erilainen tapa nähdä, aistia ja kokea maailmaa. Nepsyn aivot reagoivat ja suodattavat aistitietoa ympäristöstään sekä ympäristön tapahtumista eri näkökulmasta. Me kaikki voimme tunnistaa itsessämme tietynasteisia nepsy-piirteitä. Joillakin meistä niitä on vähemmän ja joillakin taas enemmän.
Nepsy-piirteisiin liittyy paljon vahvuuksia kuten luovuutta, rohkeutta, heit-
täytymiskykyä ja tarkkuutta.
Nepsyn aivot kuormittuvat herkemmin ja tämä kuormittuminen saattaa aiheuttaa harmia itselle ja ympäristölle. Kun arjen toimintakyky on voimakkaasti heikentynyt, puhutaan nepsy-vaikeuksista. Vaikeuksia voi ilmetä esimerkiksi sosiaalisessa kanssakäymisessä, kielellisessä ja ei-kielellisessä viestinnässä, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä sekä oman toiminnan ohjaamisessa.
Neurokirjon piirteet vaihtelevat siis yksilöllisesti. Monilla voi olla piirteitä useasta neurokirjon diagnoosista. Yleisimpiä diagnooseja ovat ADHD, autismi, kehityksellinen kielihäiriö ja Touretten oireyhtymä.
OSALLISTU NEPSY-TILOJEN NIMIKILPAILUUN!
Ehdota nimiä molempien kirjastojen nepsy-tiloille ja osallistu lahjakortin arvontaan. Nepsy-tilojen teemana on merellisyys.
Voit osallistua myös molemmissa kirjastoissa tai lähettää ehdotuksesi osoitteeseen: heidi.helkio-makela@eurajoki.fi
Teksti: MIIA NURMI
NEPSY-TILA KIRJASTOISSA:
Eurajoen pääkirjastolle ja Luvian lähikirjastolle on valmistunut upeat nepsy-tilat. Tilat on suunniteltu ja toteutettu yhdessä kunnan perusopetuksen nepsy-tiimin sekä kirjaston henkilökunnan kanssa.
Kirjastojen nepsy-tilasta voit lainata arkea helpottavia nepsy-välineitä kirjastokortilla tai rentoutua hetken aikaa arjen kuormittavien hetkien lomassa nautiskellen hiljaisuudesta ja vetäytyen hetkeksi pois arjen ärsykkeisistä ympäristöistä.
Nepsy-tilasta löydät esimerkiksi lapsen ja nuoren toiminnanohjausta, aistisäätelyä ja ajan hahmottamista helpottavia välineitä sekä rentoutumista ja keskittymistä lisääviä välineitä. Mukana on myös aikuisille sopivia materiaaleja. Kirjastot tarjoavat nyt helpon mahdollisuuden kokeilla erilaisten välineiden soveltuvuutta omaan arkeen, ennen mahdollista oman välineen hankkimista.
Nepsy-tilassa voit tutustua myös monenlaiseen kuvamateriaaliin, jota voit käyttää tukena lapsen tai nuoren ohjaamisessa. Erilaisia kuvia arjen tueksi sekä tietoa ja oppaita nepsy-aiheesta on koottuna kansioihin. Kansioiden materiaalia voit halutessasi kopioida maksua vastaan kirjaston kopiokoneella tai ottaa niistä kuvia puhelimellasi. Kansioissa on myös kuvia apuvälineistä aistisäätelyn pulmien ja keskittymisen tueksi.
Nepsy-tilasta löydät myös nepsy-aiheiset kirjat lapsille, nuorille ja aikuisille. Kirjojen avulla voit tutustua aiheeseen ja saada uusia ajatuksia, näkökulmia, vertaistukea ja lohdutusta. Mukana valikoimassa on sekä tieto- että kaunokirjallisuutta.
Nepsy-tilan materiaaliin voit tutustua kirjastojen aukioloaikoina, kun henkilökunta on paikalla. Välineet ovat tarkoitettu kaikille kuntalaisille. Välineistä ja muista vinkeistä voi olla kenelle tahansa apua mm. kuormittuneisuuteen. Voit toivoa tilaan jotain, joka sieltä mielestäsi puuttuu. Toiveet voi esittää suoraan kirjaston henkilökunnalle. Tila kehittyy ja monipuolistuu koko ajan.
Eurajoen tilinpäätös 2024
Veroprosentti
5,4 % (5,36 %)
Asukasluku
9048 (9168)
Syntyneet
51 (51)
Kuolleet
91 (107)
Työttömyys-%
7,3 % (7,3 %)
(Suluissa olevat luvut ovat vuoden 2023 tietoja.)
Toimintakulut
-37 943 584 € (-37 405 401 €)
Kunnanhallitus 7,5 % (7,6 %)
Tekninen lautakunta 27,2 % (26,9 %)
Sivistyslautakunta 53,6 % (54,2 %)
Hyvinvointi- ja kuntakehityslautakunta 9,8 % (9,7 %)
Ympäristölautakunta 1,7 % (1,5 %)
Toimintatuotot 7 796 303 € (8 429 949 €)
Kunnanhallitus 5,2 % (5,9 %)
Tekninen lautakunta 72,9 % (68,7 %)
Sivistyslautakunta 14,4 % (19,2 %)
Hyvinvointi- ja kuntakehityslautakunta 4,6 % (4,4 %)
Ympäristölautakunta 2,2 % (1,3 %)
Myyntituotot 2,5 M€ (2,6 M€)
Tuet, avustukset 0,7 M€ (1,0 M€)
Henkilöstökulut
23,0 M€ (23,1 M€)
Henkilöstömäärä
Vakituisia 340 (351)
Määräaikaisia 109 (108)
Tilikauden ylijäämä
0,7 M€ (3,5 M€)
Kertynyt ylijäämä
81,7 M€ (81 M€)
Nettoinvestoinnit
6,2 M€ (12,2 M€)
Verotulot
40,3 M€ (40,1 M€)
Valtionosuudet
-4,7 M€ (-4,0 M€)
Palvelujen ostot
9,7 M€ (8,9 M€)
Lainakanta 5,1 M€ (6,1 M€)
Lainan määrä /asukas 564 € (668 €)
Omavaraisuusaste 88,8 % (87,5 %)
TOP 3
Investoinnit
Monitoimihalli
Urheilukentän peruskorjaus
Viemäriverkoston saneeraus
Metsäretkellä harjoiteltiin juhannusvihdan tekoa.
Hassuttelulle ja huumorille on aina tilaa perhepäivähoidon pienessä ja tutussa ryhmässä
Ystävyys ja tunnetaidot ovat sydämen asioita perhepäivähoidossa.
Eurajoen kunnan perhepäivähoidon arkea voi seurata Instagramissa Eurajoen perhepäivähoito (@eurajoenperhepaivahoito)
Perhepäivähoito-Lähellä
Perhepäivähoito on kodinomaista pienessä ryhmässä toteutuvaa varhaiskasvatusta. Perhepäivähoitaja työskentelee omassa kodissaan, jonka kunta on hyväksynyt perhepäivähoitokodiksi. Perhepäivähoitajilla on alalle soveltuva koulutus (kasvatus-, hoito-, tai ohjausala). Lapsia voi olla perhepäivähoidon ryhmässä yhtä aikaa enintään neljä.
Eurajoella omassa kodissaan hoitavia perhepäivähoitajia on 21 ja lapsia Eurajo-
en perhepäivähoidossa on noin 80.
Perhepäivähoidossa lapsi saa kasvaa ja kehittyä pienessä lapsiryhmässä tutun ja turvallisen aikuisen kanssa. Perhepäivähoitajat suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa juuri omalle pienelle ryhmälleen mm. lasten ideat, toiveet ja tarpeet huomioiden. Asioita opitaan arjen pienissä merkityksellisissä hetkissä. Oppiminen tapahtuu ilon ja leikin kautta. Kiireetön arki ja yksilöllinen huomioiminen on perhepäivähoidon vahvuus. Per-
Lähde kylään Eurajoen kyliin ja taajamiin!
Kohdehaku käynnissä!
Haluatko avata puutarhasi muiden ihasteltavaksi? Tai järjestäisitkö kirppiksen, pop up -kahvilan tai muuta ohjelmaa pihallesi?
hepäivähoitajat ulkoilevat lasten kanssa päivittäin omilla pihoillaan, lähiympäristössä sekä retkeilevät luonnossa paljon. Jokaiselle lapselle laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä huoltajien kanssa. Yhteistyö huoltajien kanssa onkin tiivistä ja päivittäinen yhteydenpito on perhepäivähoidon rikkaus.
Tuija Nurmi
Perhepäivähoidon esihenkilö
Katso lisää ja ilmoita kohteesi 14.7. mennessä:
tapahtumakalenteri.eurajoki.fi
Tapahtumakohteet ja kohdekartta julkaistaan heinäkuussa. Lisätiedot: hanna-maria.lehtonen@eurajoki.fi, puh. 050 337 0163.
Tiimin kanssa tutustumassa kirjastoautoon.
Lainaa maastorollaattori kirjastosta!
Teksti: JONNA HALMINEN ja HEIDI HELKIÖ-MÄKELÄ
Kuva: HEIDI HELKIÖ-MÄKELÄ
Nykyään Eurajoen molemmista kirjastoista on mahdollista lainata maastorollaattori. Kirjastojen läheisyydestä löytyy hyviä ulkoilureittejä, joissa rollaattoria on helppo käydä kokeilemassa. Maastorollaattoriin kannattaa käydä tutustumassa kirjastossa myös siinä tapauksessa, että harkitsee sellaisen hankintaa itselleen tai läheiselleen.
Eurajoen kunta oli mukana Liikuntatieteellisen Seuran järjestämässä Sopiva-hankkeessa vuosina 2023-2024. Liikuntapalvelut tekivät Eurajoen soveltavan liikunnan selvityksen Liikuntatieteellisen Seuran työkalun avulla. Eurajoella yhtenä soveltavan liikunnan
tavoitteena on edistää ikääntyvien hyvinvointia, terveyttä ja fyysistä toimintakykyä. Ajatuksena on niin ikään lisätä ikääntyneiden sosiaalista kanssakäymistä ja löytää jokaisen oman kuntotason mukainen mieleinen ja pitkäaikainen harrastus. Terveysliikunnan edistäminen on tärkeä osa liikuntapalveluja, jotka toimivat kunnassa nimellä Voi hyvin -toiminta. Ikäihmisten ryhmät kuuluvat soveltavan liikunnan kategoriaan, johon lukeutuvat kunnan tarjoamat liikuntaedut, kuten tuettu vesiliikunta, kirjastosta lainattavat liikuntavälineet, maksuttomat liikuntatilat. Kun kunnan liikuntaneuvoja Jonna Halminen tutustui muiden kuntien
Pekka Hakkari pääsi ensimmäisenä testaamaan maastorollaattoria liikuntaneuvoja Jonna Halmisen opastuksella.
soveltavan liikunnan suunnitelmiin Eurajoen selvitystä tehdessään, hän sai idean lainattavasta maastorollaattorista.
– Nyt esimerkiksi jokavuotiseen penkkilenkkitapahtumaan on mahdollista osallistua lainattavan maastorollaattorin kanssa. Myös hyvinvointikaverit voivat hyötyä tästä ja käydä omien ystäviensä kanssa luonnossa kävelyllä, toteaa Halminen.
Eurajoen kirjastoista voi kirjastokortilla lainata maksutta liikunta- ja ulkoiluvälineitä. Muiden lainattavien liikuntavälineiden tavoin myös rollaattorin laina-aika on kaksi viikkoa. Rollaattoria ei voi varata.
VOI HYVIN -KESÄJUMPAT
VKO 19 ALKAEN
EURAJOEN KUNNAN JÄRJESTÄMÄT KESÄJUMPAT TOUKOKESÄ- JA ELOKUUSSA (HEINÄKUU LOMAILLAAN )
MAKSUTTOMAT JUMPAT OVAT AVOIMIA KAIKILLE KUNTALAISILLE. EI ILMOITTAUTUMISIA.
PUISTOJUMPPA KLO 10
RIIKON PUISTOALUE OHJAAJA
PIRKKO MÄKINEN
P 044 068 2224
Peltotien päässä 27100 Eurajoki
PUISTOJUMPPA
LUVIALLA KLO 10 PAPPILANTIEN
LÄHILIIKUNTAPAIKKA OHJAAJA
TYTTI LUHTAVAARA
P 050 435 2820
Pappilantie 8 29100 Eurajoki
PIHAJUMPPA KLO 10 LAPIJOEN KAUKALO, HIETATIEN VARRELLA OLEVAN KIERRÄTYS-PISTEEN TAKANA
OHJAAJA
PIRKKO MÄKINEN
Hietatie 27150 Eurajoki
TUPALAN PIHAJUMPPA KLO 10-10 45
OHJAAJA
TYTTI LUHTAVAARA
Heikinpuisto Kaivettulantie 2, 27100 Eurajoki
ULKOJUMPPAA LUVIAN URHEILUKENTÄLLÄ TOUKOKUUSSA
KLO 10 15-11 00
OHJAAJA JONNA HALMINEN Urheilukuja 1 29100 Eurajoki
VIRINÄT -JUMPPA TOUKOKUUSSA LUVIAN YHTENÄISKOULUN
SALISSA KLO 10.15-11.00
OHJAAJA JONNA HALMINEN
TEHDÄÄN LIIKKEITÄ MYÖS LATTIATASOSSA HENKILÖILLE JOILLA HYVÄ TOIMINTAKYKY
Luvian Kirkkotie 18 29100 Luvia
JUMPAT JATKUVAT ELOKUUSSA MAANANTAINA 18.8
LISÄÄ TIETOA JUMPISTA LIIKUNTANEUVOJA
JONNA HALMINEN P 044 431 2531
PYÖRÄILYÄ EURAJOELLA KLO 10
KOKOONNUTAAN KUNNANVIRASTON ALAOVELLA
OHJAAJA MATTI MIKKOLA
P.040 523 7864
Kalliotie 5 27100 Eurajoki
PYÖRÄILYÄ
LUVIALLA KLO 10 LÄHTÖ TASALAN MÄELTÄ, OMATOIMIRYHMÄ
Äitienpäivän juhlalounas Eurajoen opistolla. Pöytävaraus 6.5. mennessä tia.valtonen@eko.fi / 044 721 4184. Juhlalounaan hinta on aikuisilta 38 € / hlö, lapset alle 12 v. 17 € ja alle 4 v. ilmainen. Koulutie 4, Eurajoki. Maanantai 12.5. klo 18
Selkämeren monet kasvot – melontaretki Kuivalahdella. Lisät. ja ilm: sandria.fi/villi-luonto
Keskiviikko 14.5. klo 17.30 Pukkiluodon kierros – melontaretki Eurajoen ja Rauman saaristoissa. Lähtö Orjansaaresta (Orjasaarentie 43, 27150 Eurajoki). Lisät. ja ilm: sandria.fi/villi-luonto
Torstai 15.5.2025 klo 13–16 Vertaisohjaajakoulutus. Ilmoittaudu mukaan 8.5. mennessä: juha.koskelo@liiku.fi, p. 050 536 033 Eurajoen monitoimihalli, Jäähallintie 7, Eurajoki Torstai 15.5. klo 12–16
Noin 50 metrin villiyrttiretki Kuivalahdella. Lisät. ja ilm: sandria.fi/villi-luonto
Torstai 15.5. klo 19–23
Tanssit Laitakarin lavalla. Antti Ahopelto & Etiketti. Liput 20 €. Laitakarintie 333, Luvia Sunnuntai 18.5. Kaatuneiden muistopäivän kunniakäynnit hautausmailla, Eurajoki n. klo 11, Irjanne n. klo 11.45 ja Luvia n. klo 13. Sunnuntai 18.5. klo 15
Eurajoen Voimistelijoiden kevätnäytös Eurajoen monitoimihallissa. Tarjoilu alkaa klo 14.30. Liput 5 €, alle 1 v. veloituksetta. Jäähallintie 7, Eurajoki
Maanantai 19.5. klo 18
Selkämeren monet kasvot – melontaretki Kuivalahdella. Lisät. ja ilm: sandria.fi/villi-luonto
Keskiviikko 21.5. klo 17.30–20
Helppo jokimelontaretki Eurajoella joka toinen keskiviikko 21.5. alkaen klo 17.30–20.00. 39 €/ hlö. Etukäteisvaraukset sandria.fi
Selkämeren monet kasvot – melontaretki Kuivalahdella. Lisät. ja ilm: sandria.fi/villi-luonto
Tiistai 3.6. klo 18
Purjelaiva Ihanan kolmen tunnin yleisöpurjehdus, kahvitarjoilu. Lisätiedot
LASTEN KULTTURIKESÄ 2025
MAKSUTTOMAT TYÖPAJAT:
Ke 4.6. Muskarit, 11.6. Sirkustelut, 18.6. Taidetyöpajat ja to 26.6. tanssiesitys ja työpaja. Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset sähköisestä tapahtumakalenterista: tapahtumakalenteri.eurajoki.fi. Järj. Eurajoen kulttuuripalvelut.
ja liput ihana.fi tai p. 0440 580 600 Lähtö – ja paluusatamana Luvian Laitakari, Laitakarintie 345, Luvia Tiistai 3.6. klo 18
Eurajoki Bel Canton Resitaalikonsertti: Suomalaisia yksinlauluja Eurajoki-salissa. Liput 15 €.
Keskiviikko 4.6. klo 17.30 –20
Helppo jokimelontaretki Eurajoella. Lähtö Verkkokarin uimarannalta (Verkkokarintie 426, 27100 Eurajoki). Lisät. ja ilm: sandria.fi/villi-luonto
Torstai 5.6. klo 18
Noin 50 metrin villiyrttiretki Kuivalahdella. Lisät. ja ilm: sandria.fi/villi-luonto
Kesäpäivä Laitakarissa. Kesäisiä vesiliikuntakokeiluja, markkinahumua, alusvierailuja ja hyvää mieltä koko perheelle. Laitakarin satama, Laitakarintie 312, Luvia Sunnuntai 8.6. klo 10
Alue- ja kansallisen tason kouluratsastuskilpailut, Luvian ratsastuskentällä. Teollisuustie 18, Luvia Sunnuntai 8.6. klo 11.00
Purjelaiva Ihanan viiden tunnin luontopurjehdus Nirvon saareen. Lisätiedot ja liput ihana.fi tai p. 0440 580 600 Lähtö – ja paluusatamana Luvian Laitakari, Laitakarintie 345, Luvia Sunnuntai 8.6.
Koko päivän tapahtuma Eurajoen ravit. Liput 10 €. Köykäntie 30, Eurajoki Maanantai 9.6. klo 18–19
Tango del Norte Eurajoen kunnanviraston Eurajoki-salissa, Liput 10 €, ovelta ennen konsertin alkua. Kalliotie 5, Eurajoki. Keskiviikko 11.6. klo 17.30
Pukkiluodon kierros – melontaretki Eurajoen ja Rauman saaristoissa. Lähtö Orjansaaresta (Orjasaarentie 43, 27150 Eurajoki). Lisät. ja ilm: san-
dria.fi/villi-luonto
Torstai 12.6. klo 18
Noin 50 metrin villiyrttiretki Kuivalahdella. Lisät. ja ilm: sandria.fi/villi-luonto
Kesätori Kuivalahden palokunnan talon pihalla. Pihlauksentie 3, Kuivalahti Maanantai 16.6. klo 18
Selkämeren monet kasvot –melontaretki Kuivalahdella. Lisät. ja ilm: sandria.fi/villi-luonto
Tiistai 17.6. klo 17
Purjelaiva Ihanan kolmen tunnin yleisöpurjehdus. Hinta sis. lohikeittoaterian. Lisätiedot ja liput ihana.fi tai p. 0440 580 600 Lähtö – ja paluusatamana Luvian Laitakari, Laitakarintie 345, Luvia
Keskiviikko 18.6. klo 17.30–20
Helppo jokimelontaretki Eurajoella 39 €/ hlö. Etukäteisvaraukset sandria.fi Torstai 19.6. klo 18
Juhannussalonnosto ja Juhannusjuhlat. Juhannussalkoa aletaan kokoamaan klo 15.30, tervetuloa mukaan!
Laitakarintien tienhaara, Luvia
Torstai 19.6. klo 16–21
Melontaretki Eurajoen Kaunissaareen. Lähtö Orjansaaresta (Orjasaarentie 43, 27150 Eurajoki). Lisät. ja ilm: sandria.fi/villi-luonto Torstai 19.6. klo 19–23
