Ops 2004

YHTENĂ„ISEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Havukallion, Rautkallion, Tarhapuiston ja Havukosken koulut

vantaan kaupunki sivistystoimi 2004

Taitto ja graaďŹ nen suunnittelu Eevaliina Rusanen

Sisällys 1 2 3 4 5

Arvot ja toiminta-ajatus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Kieliohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Noudatettava paikallinen tuntijako . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Koulujen toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset Havukallion koulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Rautkallion koulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Tarhapuiston koulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Havukosken koulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

6 Opetuksen mahdolliset painotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

7 Opetuksen eheyttäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

8 Aihekokonaisuuksien toteuttaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

9 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa . . . . . . . Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Romani äidinkielenä ja muu oppilaan äidinkieli . . . . . . . . . . . . . . . . .

Suomi toisena kielenä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Toinen kotimainen kieli, ruotsin kieli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Vapaaehtoinen A-kieli ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Valinnainen A-kieli ruotsi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Ruotsi B-kielenä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Vieraat kielet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Englanti A-kielenä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Vapaaehtoinen A-kieli saksa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Valinnainen A-kieli saksa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Vapaaehtoinen A-kieli ranska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Valinnainen A-kieli ranska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Matematiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Ympäristö- ja luonnontieto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Biologia ja maantieto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Biologia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Maantieto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Fysiikka ja kemia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Fysiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Kemia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Terveystieto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Uskonto, evankelisluterilainen uskonto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Ortodoksinen uskonto ja muut uskonnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Elämänkatsomustieto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Historia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Yhteiskuntaoppi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Taito- ja taideaineet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Musiikki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Kuvataide . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Käsityö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Liikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Kotitalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Oppilaan ohjaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

10 Valinnaisaineiden opetus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

11 Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

12 Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa . . . . . . . . . . .

. . 5 . . 5 . . 5 . . 7 . . 7 . . 7 . . 8 . . 8 . . 9 . .10 . .10 . .10 . .11 . .11 . .20 . .20 . .27 . .27 . .29 . .31 . .34 . .34 . .38 . .40 . .42 . .44 . .46 . .56 . .62 . .65 . .66 . .68 . .70 . .72 . .75 . .77 . .83 . .83 . .90 . .97 . .99 . 100 . 104 . 112 . 118 . 125 . 128 . 131 . 131 . 131

13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26

Kodin ja koulun yhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Yhteistyö muiden tahojen kanssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen .

Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt .

Kerhotoiminnan järjestäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Tukiopetuksen järjestäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus . . . . . . . . . . .

Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Opinnoissa etenemisen periaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Todistukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Tietostrategia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. 132 . 132 . 133 . 135 . 135 . 137 . 137 . 137 . 139 . 140 . 140 . 140 . 141 . 141

Liitteet Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Liite 8: Liite 9: Liite 10: Liite 11: Liite 12:

Oppilaan arviointi yhtenäisessä perusopetuksessa . . . . . . . . . . .

Tuntijako . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Havukallion oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelma . . . . . . .

Rautkallion oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelma . . . . . . . .

Tarhapuiston koulun oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelma . .

Havukosken koulun oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelma . .

Havukallion, Rautkallion, Tarhapuiston ja Havukosken koulun kiusaamiseen puuttumisen strategia . . . . . . . . . . . . . . .

Havukosken koulun päihdestrategia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Havukallion, Rautkallion ja Tarhapuiston koulujen päihdestrategia .

Havukallion, Rautkallion, Tarhapuiston ja Havukosken koulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia . . . . . . . . . . .

Elämänkatsomustiedon liitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Kuvaamataidon liitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . .

. 143 . 143 . 144 . 144 . 145 . 146

. . 147 . . 148 . . 149 . . 149 . . 151 . . 156

1 ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.

Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa, sekä Vantaan kaupungin arvot: oikeudenmukaisuus, luovuus, avoimuus ja tuloksellisuus.

Monikulttuurisuuden merkitys kouluissamme on suuri, sillä eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden osuus oppilasmäärästä on huomattava. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää ihmisten erilaisuutta ja oppii tuntemaan erilaisia kulttuureja. Hän oppii ymmärtämään ihmisten ja kansojen keskinäisen riippuvuuden sekä tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden ihmisarvon perustaksi ja tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Kouluissa toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita. Tavoitteena on saada oppilaat tuntemaan vastuunsa työympäristöstään ja lähiympäristöstä. Kouluissa korostetaan turvallista ja avointa ilmapiiriä.

Koulujen toiminta-ajatuksena on kehittää oppilaiden sosiaalisia taitoja ja valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Toiminnan päämääränä on elämisen taitojen hallinta muuttuvissa oloissa.

2 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET Kasvatuksen tavoitteena on, että oppilaat saavuttavat hyvät sosiaaliset taidot. Näitä ovat hyvät tavat, yhteisten sopimusten noudattaminen ja kommunikointitaidot. Nämä tavoitteet ja niiden arviointi on tarkemmin selvitetty Oppilaan arviointi perusopetuksessa -vihkossa (liite 1).

Opetuksen tavoitteena on saavuttaa elinikäisen oppimisen valmiudet, joista tärkeimmät ovat kiinnostus oppimiseen ja opiskelutaidot. Kiinnostus oppimiseen tarkoittaa myönteistä suhtautumista, kiinnostusta asioihin ja ilmiöihin sekä taitoa kuunnella muita. Opiskelutaidoissa keskeistä on pitkäjänteisyys ja työn loppuun saattaminen, vastuu omasta oppimisesta, oman työn suunnittelemisesta ja arvioinnista. Lisäksi tärkeää on taito tehdä vastuullisia valintoja ja sietää myös epäonnistumista.

Kasvatuksen ja opetuksen perusteena on elämän kunnioitus. Oppilas nähdään aktiivisena oppijana, joka suhtautuu asioihin vastuullisesti ja kriittisesti. Päämääränä on oppilaan myönteisen ja realistisen minäkuvan rakentuminen. Kouluissa tuetaan oppilaiden luovuutta ja harrastustoimintaa.

Koulujen yhteiset tapahtumat vahvistavat yhteishenkeä opetussuunnitelman mukaisesti. Näin voidaan ehkäistä syrjäytymistä.

Koulujen oppimiskäsityksen mukaan lähtökohtana on sellaisten opiskelutilanteiden järjestäminen, joissa oppilaan on mahdollista rakentaa tietämystään omien kykyjensä mukaan. Oppilaalle pyritään luomaan kiireetön ja turvallinen oppimisympäristö, jossa hän saa omaan tahtiinsa kehittyä oppijana. Tavoitteena on oppilas, jolla on taidot hankkia ja käsitellä tietoa.

3 KIELIOHJELMA Yleistä Kielenopetuksen laajuudet määritellään valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteissa: • A-kieli on alakoulussa alkava yhteinen kieli.

• Vapaaehtoinen A-kieli on alakoulussa alkava vapaaehtoinen kieli, joka muuttuu yläkoulussa valinnaiseksi A-kieleksi.

5

• B-kieli on yläkoulussa alkava yhteinen toinen kotimainen kieli.

• Valinnainen B-kieli on yläkoulussa alkava valinnainen kieli.

• Alaluokalla aloitettujen A-kielten opiskelu jatkuu yläluokilla.

Perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa on määritelty, mikä taitotaso vastaa hyvää osaamista kussakin kielessä nivel- ja päättövaiheessa erikseen kuullun ymmärtämisessä, puhumisessa, luetun ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa. Lisäksi kielen opetukseen on määritelty tavoitteet kulttuuritaidoissa ja oppimaan oppimisessa.

Mikäli oppilaan huoltaja pyytää, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisesta A- tai B-kielestä, numeroarvostelu jätetään pois ja todistukseen kirjataan poisjätettyjen arvosanojen tilalle merkintä ”hyväksytty”. Oppilaalla tulee olla opinto-ohjelmassaan toinen kotimainen kieli ja yksi vieras kieli. Jos oppilas opiskelee tämän lisäksi muita kieliä, voidaan kyseisen kielen arvioinnissa soveltaa edellä mainittua oppilaan päättöarvioinnin säännöstä. Oppilaalla on oltava ruotsin kielestä arvosana päättötodistuksessa, mikäli häntä ei ole vapautettu sen opiskelusta.

Jos ruotsi on oppilaan valinnainen A-kieli, voi hän yhdeksännen luokan syksyllä perustellusta syystä siirtyä opiskelemaan ruotsia B-kielenä, jolloin päättötodistuksen numero ruotsin kielestä annetaan B-kielen oppimäärän mukaan.

A-kieli

A-kielen opiskelu alkaa kaikilla alaluokilla kolmannella vuosiluokalla. Vantaalla luetaan kaikissa kouluissa A-kielenä englantia.

Vapaaehtoinen A-kieli Vapaaehtoisen A-kielen opiskelu aliotetaan kaikilla alaluokilla neljännellä vuosiluokalla. A-kieliksi tarjotaan kaikilla Vantaan alaluokilla espanjaa, ranskaa, ruotsia, saksaa ja venäjää. A-kieltä opetetaan alaluokkien aikana yhteensä 6 vuosiviikkotuntia ja yläluokkien aikana 6 vuosiviikkotuntia. Yläluokkien tunnit toteutuvat valinnaisaineiden kiintiöstä.

B-kieli B-kielenä opetetaan ruotsia.

Jos ruotsi on oppilaan vapaaehtoinen A-kieli, sen opiskelu jatkuu yläluokilla valinnaisena A-kielenä, jonka tuntimäärää voidaan vahvistaa B-kielen tunneilla tai hänelle tarjotaan muita valinnaisaineita B-tuntien verran. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen A-kielen B-kieleksi, jatkuu hänen opiskelunsa B-kielen oppimäärän mukaan.

Valinnainen B-kieli Valinnainen B-kieli voi olla mikä tahansa kieli, jota koulu tarjoaa opetussuunnitelmassaan. B-kielen opiskelu alkaa 8. vuosiluokalla. Lisäksi tarjotaan eri laajuisia valinnaiskursseja kielten opiskeluun.

Valinnaisten B-kielten lukuvuosittainen tarjonta päätetään vuosisuunnitelmassa.

Aloitusryhmäkoot: • Kielten opetuksen aloittamisen edellytyksenä alakoulussa on, että vähintään 12 oppilasta valitsee ko. kielen.

• Valinnaisten B-kielten aloitusryhmäkoon tulisi olla vähintään 16 oppilasta.

6

4 NOUDATETTAVA PAIKALLINEN TUNTIJAKO Koulujen tuntijako on esitetty opetussuunnitelman liitteenä (liite 2).

5 KOULUJEN TOIMINTAKULTTUURIN, OPPIMISYMPÄRISTÖN JA TYÖTAPOJEN KUVAUKSET

Havukallion koulu Havukallion koulussa annetaan perusopetusta vuosiluokilla 1–6. Koulussa toimii esiluokka, maahanmuuttajien valmistava esiluokka, kaksi erityisopetuksen (ESY) ryhmää sekä kaksi kielellistä erityistukea tarvitsevien (EDY) ryhmää. Koulun oppilasmäärästä huomattava osa on maahanmuuttajalapsia.

Opetuksen lähtökohtana on sellaisten opiskelutilanteitten järjestäminen, joissa oppilaan on mahdollista rakentaa tietämystään omien edellytysten mukaan. Oppimisympäristöstä pyritään luomaan kiireetön, turvallinen ja oppilaan aktiivisuutta ja luovuutta tukeva. Opettajan ja oppilaan sekä oppilaitten keskinäinen vuorovaikutus on tärkeää. Tavoitteena on myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämiseen osallistuvat sekä opettajan että oppilaat kehitystasonsa edellyttämällä tavalla.

Havukallion koulussa käytetään erilaisia työtapoja, jotka opettaja valitsee ottaen huomioon oppilaitten iän ja opiskeltavan oppiaineen. Työtavat vaihtelevat opettajan ohjauksesta oppilaskeskeisiin pari- ja ryhmätöihin sekä yhteistoiminnalliseen oppimiseen. Tavoitteena on oppilaan kasvaminen omatoimisuuteen ja vastuullisuuteen omassa työsään. Yhteistyö toisten oppilaiden kanssa on keskeinen tapa työskennellä.

Koulupäivä on rytmitetty ajallisesti niin, että työskennellään kahden tunnin jaksoissa, joiden välissä on puolen tunnin tauko. Työskentely on kiireetöntä, esim. projektityölle on hyvät mahdollisuudet. Pitkät välitunnit antavat hyvän mahdollisuuden leikkimiseen. Välituntileikkejä rikastuttavat vanhempainyhdistyksen hankkimat lelut, joita pienet oppilaat voivat lainata kuudesluokkalaisten hoitamasta lelulainaamosta.

Koulussamme on hyvin varusteltu ATK-luokka. Tutustuminen tietotekniikan käyttöön aloitetaan jo alaluokilla.

Yhdessä tekeminen on keskeistä Havukallion koulussa. Yhteiset tilaisuudet, laulajaiset, oppilaitten pitämät päivänavaukset salissa ovat yhdessä tekemisen muotoja. Leirikoulu ainakin kerran alaluokan aikana on perinne. Kummiluokkatoiminta on muodostunut tärkeäksi osaksi yhdessä tekemistä. Isojen ohjaamat välituntileikit, yhteiset ruokailut, yhteiset juhlahetket ja lukutuokiot ovat esimerkkejä tästä toiminnasta. Koulussamme on käynnistetty myös kummioppilastoiminta, joka muistuttaa yläluokkien tukioppilastoimintaa.

Oppilaitten turvallisuudesta pidetään hyvää huolta. Kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi ja voimakkaasti. Kiusaamisen estämiseksi on laadittu suunnitelma yhdessä yhteistyökoulujen kanssa. Koulun sääntöjen ja yhteisten sopimusten noudattamisessa ollaan tarkkoja ja rikkomuksista seuraa aina keskustelu.

Ympäristön merkitys kouluyhteisössä on suuri. Kierrätys ja ympäristön siistinä pitäminen sekä sisä- että ulkotiloissa ovat arkipäivän toiminnan keskeisiä asioita.

Mitä pienemmästä oppilaasta on kyse, sitä tärkeämmiksi nousevat aihekokonaisuuksista Ihmisenä kasvaminen sekä Turvallisuus ja liikenne. Etenkin alkuopetuksessa ne ovat mukana opetuksessa päivittäin, jopa tunneittain, oppiaineeseen sitomatta. Oikean ja väärän tunnistaminen sekä yhteisön jäsenenä toimiminen kasvattavat oppilasta koulun kasvatustavoitteiden suuntaisesti. Turvallisuustekijät sekä koulussa että koulun ulkopuolella ja etenkin väkivallattomien toimintamallien oppiminen ovat alkuopetuksen kulmakiviä.

7

Rautkallion koulu Rautkallion koulun toiminta-ajatuksena on, että kasvatus hyviin tapoihin ja perustaitojen opettaminen antavat eväät oppilaiden tulevaisuudelle. Vastuu omasta toiminnasta ja toisen ihmisen kunnioittaminen ovat sosiaalisen kasvun peruspilareita. Opiskelussa tärkeää on oppia vastuuseen omasta oppimisestaan ja opiskelutaitojen harjoittaminen. Peruskoulun alaluokilla keskeistä ovat kielellisten perusvalmiuksien, lukemisen, kirjoittamisen ja matemaattisten taitojen harjoittaminen sekä sosiaalisen kasvun tukeminen. Hyvät, tai ainakin riittävät perustaidot, antavat oppilaille valmiuden jatkaa oppimista ylemmillä kouluasteilla. Rautkallion koulu pyrkii tarjoamaan oppimisympäristön, jossa oppilaista pidetään huolta ja toiminta perustuu jatkuvuuteen ja luotettavuuteen.

Kasvu yhteisössä Rautkallion koulun säännöt on laadittu yhteistyössä oppilaiden, vanhempien ja opettajien kanssa.

Säännöt toimitetaan lukuvuoden alussa koteihin ja oppilaita ja vanhempia pyydetään tutustumaan niihin. Vanhempien toivomuksesta oppilaat myös allekirjoituksellaan sitoutuvat noudattamaan niitä.

Oppilaiden vertaisryhmän muodostaa oppilaan oma luokka. Tämän ryhmän toimintaa ohjaa opettaja. Vertaisryhmässään oppilas harjoittelee toimimista ryhmässä ja vuorovaikutustaitoja. Rautkallion koulussa toimii kuusi vuosiluokkaopetusta noudattavaa perusopetusryhmää.

Oman luokkansa lisäksi oppilaat kuuluvat myös koko koulun yhteisöön. Kouluyhteisöön kuulumista vahvistetaan yhteisten lauluhetkien, pienten juhlien, vuosittaisen yhteisprojektin, retkien ja toimintapäivien avulla. Myös vanhemmat kuuluvat tähän yhteisöön. Vanhemmat voivat vaikuttaa koulun asioihin vuosittaisen vanhempainillan sekä johtokunnan kautta. Koulussa toimii vanhempainyhdistys, joka järjestää myyjäiset tai toimintatempauksen vuosittain. Toiminnan avulla on rahoitettu oppilaiden opinto- ja teatteriretkiä sekä tunnustuspalkintoja. Koulussa vietetään vuosittain yleensä kolme juhlaa, joihin vanhemmat kutsutaan mukaan laulamaan, välillä myös syömään ja rattoisasti seurustelemaan.

Oppiminen Oppimisessa tärkeää alaluokilla on välineellisten taitojen (lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen ja laskeminen) riittävä harjoittaminen, havaintojen ja ajattelun taitojen kehittyminen sekä tiedollisessa oppimisessa tärkeiden käsitteiden käytön oppiminen. Tavoitteena on, että opettajan ohjaamassa ryhmässä oppilas oppii oppimaan ja kantamaan vastuuta omasta työstään.

Työmuodot vaihtelevat opettajan ohjaamasta taitojen harjoittamisesta oppilaskeskeisempiin pari- ja ryhmätöihin. Oppilaiden omissa töissä (projektit, esitelmät, lehdet ym.) korostuu sosiaalisuus sekä oppilaiden oma vastuu ja kiinnostuksen kohteet.

Oppilaan oppimisesta, tavoitteiden saavuttamisesta ja kasvusta keskustellaan oppilaan huoltajien kanssa vanhempaintapaamisissa. Koulun kaikissa luokissa korostetaan oppimisen merkitystä ja vaaditaan oppilailta heidän kehitystasoonsa nähden riittäviä suorituksia.

Tarhapuiston koulu Tarhapuiston koulussa annetaan perusopetusta vuosiluokilla 1–6. Koulumme sijaitsee Havukoskella.

Tarhapuiston koulu toimii itsenäisenä yksikkönä ja kuuluu Havukallion, Rautkallion ja Havukosken koulujen muodostamaan kokonaisuuteen, jolla on yhteinen opetussuunnitelma. Osa oppitunneista pidetään Havukosken koulun tiloissa, jonne 3.–6. luokkien oppilaat kulkevat itsenäisesti opettajan antamien ohjeiden mukaan. Myös muuta koulun lähiympäristöä, kuten liikunta- ja ulkoilualueita, hyödynnetään oppitunneilla.

Tarhapuiston koulun opetuksessa painottuvat äidinkieli sekä taito- ja taideaineet (liikunta, käsityö, kuvataide, musiikki, ilmaisutaito). Äidinkielen hyvä hallinta luo pohjan kielten opiskelulle sekä muissa aineissa tarvittaville luetun ymmärtämiselle ja kommunikointitaidoille. Taito- ja taideaineiden joukosta oppilas voi löytää itselleen sopivimman väylän itsensä ilmaisemiseen ja toteuttamiseen.

Koulumme toimintakulttuurin pohjana ovat Vantaan kaupungin arvot oikeudenmukaisuus, luovuus, avoimuus ja tuloksellisuus sekä lisäksi turvallisuus. Arvojen sisällöistä ja käytännöistä keskustellaan oppilaiden, vanhempien sekä koulun henkilökunnan kanssa. Keskustelujen pohjalta muodostuvat koulun yhteiset kasvatusperiaatteet ja säännöt.

Koulumme toiminnalle on ominaista joustavuus, asiakaslähtöisyys ja monipuoliset opetusmene-

8

telmät, jotka tukevat oppijan aktiivisuutta korostavaa oppimiskäsitystä.

Työtapojen monipuolisella käytöllä pyritään opiskelemaan mielekkäästi paitsi oppisisältöjä myös itse työskentelytapoja. Ajan myötä tavoitteena on löytää itselle sopivimmat tavat työskennellä ja oppia.

Koulussamme kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että oppilas saa opinnoissaan tarvitsemaansa tukea eikä syrjäydy myöskään sosiaalisesti. Lukuystävätoiminta, jossa eri luokka-asteilla olevat oppilaat tapaavat lukuystävänsä lukutuokion merkeissä viikoittain, tukee osaltaan tätä päämäärää.

Tarhapuiston koulussa yhtenä keskeisenä toimintamallina on vastuun ja vapauksien ikäsidonnaisuus eli vastuun portaat. Kullakin luokka-asteella on omat vastuualueensa ja iän sekä vastuun lisääntyessä myös oppilaan oikeudet lisääntyvät.

5. ja 6. luokan oppilaat voivat osallistua koulun nuoriso-ohjaajan järjestämään kummioppilastoimintaan, jossa harjoitellaan mm. puuttumista ongelmatilanteisiin sekä vastuun kantamista koulun kaikkien oppilaiden hyvästä työskentelyilmapiiristä.

Oppilaan itsetuntoa pyritään vahvistamaan kannustamalla, positiivisella palautteella ja antamalla oppilaille aktiivinen rooli koulun toiminnassa ja tapahtumissa. Lukukausien päätöstilaisuuksien lisäksi koulussamme pidetään myös pienempiä juhlatilaisuuksia, liikuntatapahtumia ja yhteisiä laulutuokioita.

Oppilaan identiteettiä vahvistetaan tutustumalla koulun lähiympäristön kulttuuriin. Ympäristöstä pidetään huolta kestävän kehityksen periaatteella. Tämä näkyy koulun päivittäisessä toiminnassa mm. materiaalien kierrätyksenä.

Opastamalla oppilaita hyviin tapoihin ja erilaisuuden hyväksymiseen luodaan kouluumme viihtyisä ja suvaitsevainen ilmapiiri.

Havukosken koulu Havukosken koulun toimintaperiaatteena painotetaan oppimaan oppimista, oppilaan itsetunnon, vastuuntunnon ja yhteisöllisyyden kehittämistä ja myönteistä toimintailmapiiriä. Koulun normit ovat toisen ihmisen kunnioittaminen, vastuu ja rehellisyys.

Koulun opetussuunnitelma on osa 1.–9. luokkien opetussuunnitelmaa. Se on laadittu eri oppiaineitten yhteistyönä, ja sitä toteutetaan ja kehitetään arkityössä. Osa opetuksesta on integroitua eli eri oppiaineiden yhteisiä kursseja ja erilaisia projekteja. Oppilaita kannustetaan aktiivisuuteen, ja opetuksessa korostetaan tekemällä oppimista.

Havukosken koulu on oppimisympäristö, jonka viihtyisyydestä ja turvallisuudesta vastaa koko kouluyhteisö. Käytäväjärjestäjinä toimiessaan oppilaat huolehtivat järjestyksestä ja siisteydestä.

Oppilaat osallistuvat säännöllisesti myös lähiympäristön siivoamiseen. Liikenteen vaaranpaikoista puhutaan oppitunneilla ja päivänavauksissa, ja koulu osallistuu myös erilaisiin liikenneturvallisuustempauksiin. Kestävään elämäntapaan sitoudutaan kulun arjessa mm. lajittelemalla jätteet. Oppimisympäristö pyritään luomaan kiireettömäksi: oppimisrupeamat ovat usein yhtä oppituntia laajempia eivätkä kellot soi tuntien päättyessä tai alkaessa. Koulun varustetaso on hyvä. Laaja kirjasto on sijoitettu hajautetusti pääosin aineluokkiin. Tiedekeskus Heurekan kanssa tehdään yhteistyötä.

Kuusijärvi ja Vantaanjoki ovat lähietäisyydellä, ja tämä hyödynnetään opetuksessa. Helsingin tarjontaa käytetään erityisesti kulttuurikasvatuksessa.

Havukosken koulussa korostetaan yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyteen kasvattavat erilaiset juhlat, toimintapäivät, hankkeet, esimerkiksi keräykset, ja päivänavaukset sekä omasta kouluympäristöstä huolehtiminen. Seitsemäsluokkalaiset osallistuvat vuosittain joulujuhlaprojektiin ja kahdeksannet luokat järjestävät opintonsa päättäville potkiaiset ja kaikille kevätjuhlan. Yhdeksäsluokkalaiset ovat itsenäisyyspäivän vietossa keskeisessä roolissa. Integratiivinen taideprojekti toteutetaan vuosittain.

Lisäksi vietetään kansainvälistä päivää, Lucianpäivää, Runebergin päivää, ystävänpäivää ja Kalevalanpäivää sekä järjestetään liikuntapäiviä sekä luokkien 1–9 yhteisiä toimintapäiviä.

Hyvä itsetunto kehittyy yhdessä vastuuntunnon kanssa. Vastuuntunnon kasvattamiseksi korostetaan sitä, että oppilaat huolehtivat kotitehtävistä, kotiin lähetettävistä tiedotteista ja muista asioista itsenäisesti ja oma-aloitteisesti. Tietotekniikan vastuulliseen käyttöön oppilaat sitoutuvat allekirjoittamalla käyttösopimuksen. Oppilaskunta ja tukioppilaat ottavat vastuuta yhteisöstä osallistumalla eri tavoin niveltämiseen ja järjestämällä uusille seitsemäsluokkalaisille taloontulotilaisuuden. He ovat mukana myös erilaisissa projekteissa ja tempauksissa, joissa Havukosken koulun oppilaat opastavat ja opettavat alaluokkalaisia. Koulussa kiinnitetään huomiota myös siihen, että esimerkiksi Taksvärkkikeräykseen osallistumalla voidaan vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin lähiympäristöä laajemminkin.

9

Myönteinen toimintailmapiiri syntyy avoimuudesta. Avoimuuteen pyritään sekä koulun sisäisessä toiminnassa että vuorovaikutuksessa kodin ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulun toiminnasta tiedotetaan mm. kotisivuilla ja koteihin kolme kertaa vuodessa jettavalla tiedotuslehdellä.

Havukosken alueen väestö on heterogeenista, ja oppilailla on hyvin erilaiset taustat. Havukosken koulussa opiskelee mm. useisiin eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia oppilaita ja opinnoissaan erityistä tukeva tarvitsevia oppilaita. Opetus on järjestetty niin, että oppilas voi saada opetusta pienryhmässä, erityisluokassa tai yksilöllisesti.

6 OPETUKSEN MAHDOLLISET PAINOTUKSET Kouluissa ei ole erityisiä painotuksia.

7 OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN Kaikissa neljässä koulussa tavoitteena on opetuksen eheytyminen. Siihen pyritään teematyöskentelyllä ja erilaisilla projekteilla, joista sovitaan vuosittain. Lisäksi Havukosken koulussa on eri oppiaineista muodostettuja integraatiokursseja. Opetussuunnitelma on ainejakoinen, mutta eheytyvä.

8 AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN 1 2 3 4 5 6 7

Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia

Aihekokonaisuudet sisältyvät eri oppiaineisiin niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja sekä kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita. Projektit, teemapäivät ja integratiiviset opetuskokonaisuudet tuovat aihekokonaisuudet koulujen toimintakulttuuriin.

10

9 OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA

Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Yleistä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Oman oppimistyylin tunnistaminen, opiskelutaidot ja itsensä kehittäminen oppijana ovat elinikäisen oppimisen tavoitteita. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla oppilas hahmottaa ja jäsentää todellisuutta. Äidinkieli on tieto-, taito- ja taideaine. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Opetus on kokonaisvaltaista ja kattaa kielen eri osa-alueet. Opetus perustuu yhteisölliseen näkemykseen kielestä: oppilas oppii käyttämään kieltä yksilönä ja osana yhteisöä ja pääsee osalliseksi kulttuurista, osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Opetus perustuu myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on luonteeltaan eheyttävä oppiaine. Oppimistilanteissa harjoitellaan toisiinsa nivoutuen erilaisia lukemisen, kirjoittamisen ja viestinnän taitoja. Äidinkielen ja kirjallisuuden integrointi muihin oppiaineisiin toteutetaan valinnaiskursseilla, teematyöskentelyssä ja projekteissa.

Vuosiluokkien 1–2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa.

Vuosiluokkien 3–5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintakeinojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen.

Vuosiluokilla 6–9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityyppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä.

Aihekokonaisuudet ja integraatio Opetuksessa painottuu ihmisenä kasvamisen taito erilaisten työtapojen ja sisältövalintojen avulla.

Yhteistyötä harjoitellaan yhteisten esitysten ja yhteisöllisten työtapojen avulla. Erilaisissa tehtävissä ja tilanteissa harjoitellaan toisen ihmisen kohtaamista. Työskentely tapahtuu vaihtelevissa ryhmissä huomioiden lapsen sosiaalisen taidon taso. Keskeinen tavoite on erilaisten ihmisten hyväksyminen. Äidinkieli sinällään on kulttuuria, vahvasti suomalaista kulttuuria. Kieli on kulttuurin siirtämisen väline. Opetuksen sisältö tukee kirjallisuuden kulttuuriperinteen siirtämistä. Opetuksessa oppilaalle annetaan mahdollisuus saavuttaa taito elinikäiseen kulttuurinperinteen käyttöön. Kansallisten juhlapäivien huomioiminen äidinkielen tunneilla edistää osaltaan kulttuuriperinteen siirtymistä uusille sukupolville. Kouluissamme opiskelevat maahanmuuttajaoppilaat ja heidän kulttuuriperinteensä tuovat opetukseen kansainvälisyyttä.

Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden tavoitteet ja sisällöt sellaisenaan ovat osa äidinkielen ja kirjallisuuden oppiainesta. Teknologian opetuksen tavoitteet ovat määritelty tietostrategian suunnitelmassa.

11

Vuosiluokat 1–2 Lukeminen ja kirjallisuus Äidinkielen oppiminen muodostaa alkuopetuksessa jatkumon, jossa ensimmäisellä luokalla aloitettuja oppimisprosesseja kerrataan ja syvennetään toisella luokalla. Oppilaat etenevät tavoitteissa yksilöllisten oppimisedellytystensä mukaan.

TAVOITTEET Koulutulokkaat ovat lukutaidossaan koulun alkaessa eri vaiheissa. Tämä otetaan opetuksessa huomioon. Kattavana tavoitteena on ensin lukemisen perustekniikan omaksuminen. Lukusujuvuuden kasvaessa aletaan kiinnittää huomiota luetun ymmärtämiseen ja lukemisprosessiin.

Tavoitteena on, että oppilas harjaantuu kiinnittämään huomiota omaan tapaansa lukea ja vähitellen säätelemään lukemistaan lukemistavoitteen mukaisesti. Tavoitteena on, että oppilas kehittää lukutaitoaan niin, että hän pystyy lukemaan tälle ikäkaudelle tarkoitettuja tekstejä melko sujuvasti ja lukemansa ymmärtäen.

Alkuopetuksen aikana tavoitteena on, että oppilas alkaa käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja ohjatusti myös tietojen etsimiseen. Oppilaan sanavarasto ja mielikuvitus kehittyvät hänen kuunnellessaan ja lukiessaan ikäkaudelleen sopivaa, monipuolista kirjallisuutta.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Ensimmäisellä luokalla edetään äänne-kirjain-vastaavuuden oppimisen jälkeen yhdistämään liukuen äänteitä ensin tavuiksi ja sitten sanoiksi. Runsaalla harjoittelulla pyritään lukemisen perustekniikan vahvistumiseen. Pyritään etenemään alkavan lukutaidon ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen. Kiinnitetään huomiota sisällön ymmärtämiseen.

Oppilaan edellytysten mukaan pyritään saavuttamaan riittävän hyvä lukusujuvuus. Toisella luokalla jatketaan oppilaitten oppimisedellytysten mukaan lukemisen perustekniikan harjoittelua.

Harjoitellaan riittävästi luetun ymmärtämistä ja myös päättelevää lukemista. Harjoitellaan tarkkaa lukemista ja alustavasti myös silmäilevää lukemista.

Oppilasta ohjataan ja innostetaan valitsemaan häntä kiinnostavaa lukemista lukuharrastuksen herättämiseksi.

Luokanopettaja havainnoi jatkuvasti oppilaittensa lukutaidon kehittymistä.

Erityisopettaja pitää maaliskuussa yhteistyössä luokanopettajien kanssa lukusujuvuutta ja luetun ymmärtämistä testaavan Johanna Lindemanin Ala-asteen Lukutestin.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

ARVIOINTI

Kirjoittaminen TAVOITTEET Kehitetään oppilaan kielellistä tietoisuutta niin, että hän pystyy erottamaan puhevirrasta sanat, tavut ja äänteet. Oppilas harjoittelee kirjainmuotoja riittävästi saavuttaakseen luettavan, selkeän käsialan. Alkuopetuksen aikana opitaan isot ja pienantiikvat sekä tyyppikirjaimet. Oppilaan edellytysten mukaan harjoittelemalla pyritään sanatason oikeinkirjoitukseen. Edetään harjoittelemaan lausetason oikeinkirjoitusta ja tietokoneella kirjoittamista. Kirjoitetaan omia tekstejä eri tarkoituksiin niin, että päähuomio on tekstin sisällössä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kirjoituksen opetus etenee rinnakkain oppilaan lukutaidon kehittymisen kanssa. Äänne-kirjain-vastaavuuden oppimisen yhteydessä opetellaan vastaavat kirjainmuodot.

Riittävällä harjoittelulla pyritään käsin kirjoittamisen motoriikan vakiintumiseen ja sanatason oikeinkirjoitukseen. Kirjoitetaan erilaisia tekstejä eri käyttötarkoituksiin. Oppilasta ohjataan tekemään havaintoja omista teksteistään ja autetaan häntä kehittämään tekstiensä muotoa ja sisältöä.

Toisella luokalla harjoitellaan edelleen sanatason oikeinkirjoitusta. Harjoitetaan lausetajua ja opetellaan lauseen kirjoittamiseen liittyvät asiat. Kiinnitetään huomiota tekstin ulkonäköön ja käsialaan.

ARVIOINTI Luokanopettaja seuraa jatkuvasti oppilaittensa kirjoitustaidon kehitystä eri tavoin, myös pitämällä säännöllisesti sanelukirjoituksia.

Oppilas ohjataan tarkastelemaan omia tekstejään ja vertaamaan suorituksiaan. Erityisopettaja pitää ensimmäisellä luokalla Kirjoituksen kehitystason mittari -kokeet.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

12

Viestintä ja ilmaisutaito TAVOITTEET Tavoitteena on kehittää oppilaan halua ja rohkeutta ilmaista itseään eri tavoin. Pyritään luomaan toisten kuunteluun kannustava ilmapiiri. Tavoitteena on saada kaikki oppilaat osallistumaan ilmaisutaidon harjoitteluun omien edellytystensä mukaisesti ja vähitellen kehittyä taidoissaan.

Alkuopetuksen aikana tavoitteena on tutustuttaa oppilaat tietotekniikan alkeisiin.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Ilmaisutaitojen harjoittelu aloitetaan tutuista asioista kertomisella ja toisten kuuntelemisella. Tehdään paljon leikinomaisia harjoituksia yksin, parin kanssa ja pienissä ryhmissä.

Vähitellen edetään pieniin esityksiin yksin tai ryhmissä. Tietotekniikan alkeiden opettelu etenee yksilöllisesti oppilaan taitojen mukaan.

ARVIOINTI Ilmaisutaidon arviointi alkaa keskustelulla parin tai opettajan kanssa. Vähitellen harjaannutaan käymään jälkikeskustelua erilaisissa ryhmissä.

Tietotekniikan alkeiden taitoarvioinnissa tarkastellaan opettajan kanssa työn tuloksia.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

Kielitieto Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kielen eroja ja yhteyksiä.

Oppilas kartuttaa sana- ja käsitevarastoaan. Oppilas hallitsee käsitteet äänne, kirjain, tavu, sana, lause, aakkoset ja aakkosjärjestys.

Hän oppii tunnistamaan ja kirjoittamaan erilaisia lausetyyppejä ja käyttämään lauseen lopetusmerkkejä.

TAVOITTEET

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Opetellaan äänteiden ja kirjainten vastaavuus sekä tunnistamaan tavu osana sanaa ja rakentamaan sanoista lauseita. Tutustutaan lauseiden oikeinkirjoitusasioihin. Opetellaan aakkosjärjestys. Opetellaan tunnistamaan erisnimet. Harjoitellaan sanojen luokittelua.

Tulokset arvioidaan äidinkielen muun arvioinnin yhteydessä.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

ARVIOINTI

3. luokka Lukeminen ja kirjallisuus TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • pyrkii lukutekniikassa riittävän sujuvaan lukemiseen, • harjoittelee edelleen tekstin ymmärtävää lukemista ja päättelevää lukemista, • harjaantuu lukemaan erilaisia tekstejä, • tutustuu ikäkaudelle sopivaan kirjallisuuteen, • oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa ja • säilyttää positiivisen asenteen lukemiseen.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Opetuksessa käytetään runsaasti ikätasolle sopivia tekstejä, joita luetaan sekä koulussa että kotona. Kuvien ja pää- ja väliotsikoiden tulkintaa harjoitellaan äidinkielen tunneilla sekä integroiden ympäristötiedossa ja uskonnossa. Erilaisten tietokirjojen käyttöharjoituksia on sekä äidinkielen että muiden oppiaineiden tunneilla. Tekstien sisällöstä keskustellaan mahdollisimman paljon. Kirjastokäynnit pyritään vakiinnuttamaan muun muassa tekemällä vierailu paikalliseen kirjastoon. Tunneilla luetaan paljon ääneen, myös opettaja lukee.

Kirjoittaminen TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • vakiinnuttaa oikeinkirjoitustaan edelleen, • oppii käyttämään erilaisia lauseita omissa teksteissään, • vahvistaa kirjainmuotoja, • harjoittelee vierasperäisten kirjainten sujuvaa käyttöä ja • kiinnittää omissa teksteissään päähuomion sisältöön.

13

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oikeinkirjoitusta harjoitellaan ja vakiinnutetaan monipuolisilla kirjoitusharjoituksilla. Erityistä huomiota kiinnitetään edelleen ison alkukirjaimen ja lauseenloppumerkkien käyttöön sekä yhdyssanoihin. Omien tekstien harjoittamiseksi oppilaalla kirjoitutetaan runsaasti erilaisia tekstejä, joita myös luetaan ääneen.

Viestintä TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • rohkaistuu edelleen ilmaisemaan itseään monin eri tavoin, • harjoittelee edelleen toisten kuuntelemista, • harjoittelee keskusteluihin osallistumista ja • tutustuu tietotekniikan käyttöön liittyviin säädöksiin.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Harjoitellaan runsaasti erilaisia ilmaisutaitoharjoituksia. Toisten kuunteleminen ja keskusteluun osallistuminen ovat tärkeä osa myös muiden oppiaineiden opiskelua ja sosiaalista kanssakäymistä luokassa. Tietotekniikan opiskelussa oppilas harjoittelee muun muassa käyttäjätunnuksen ja salasanan käyttöä sekä tutustuu tulostamisen periaatteisiin.

Kielitieto TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • harjoittelee oikeinkirjoitusta edelleen, • tutustuu puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin ja • vahvistaa aakkosjärjestyksen käytön.

Kielitiedossa painottuvat kirjoittamisen tavoitteet.

Katso kirjoittamisen sisällöt.

Sanoja luokitellaan merkityksen mukaan. Aakkosjärjestystä harjoitellaan monin eri harjoittein.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

ARVIOINTI Äidinkielen ja kirjallisuuden osa-alueet arvioidaan erikseen. Oppiaine on suoritettu hyväksyttävästi, kun näyttötilanteiden ja -kokeiden määrästä puolet (1/2) on hyväksyttyjä. Opettaja määrittelee hyväksytyn kokeen tai näytön opetussuunnitelman tavoitteista lähtien.

4. luokka Lukeminen ja kirjallisuus TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • harjaantuu yhä sujuvammaksi lukijaksi, • tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja kehittyy erilaisten lukustrategioiden käyttäjänä, • jatkaa ikäkaudelleen sopivaan kirjallisuuteen tutustumista, • oppii valitsemaan itselleen sopivaa ja kiinnostavaa lukemista eri tarkoituksiin ja • vahvistaa myönteistä asennettaan lukemiseen.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilaalle tarjotaan runsaasti erilaisia ikätasolle sopivia tekstejä luettavaksi. Kuvien ja otsikoiden tulkintaa tekstin ymmärtämisen tukena harjoitellaan. Erilaisten tietokirjojen käyttöä harjoitellaan. Tekstien sisällöstä keskustellaan paljon. Oppilas totutellaan säännölliseen kirjaston käyttöön. Luetaan paljon ääneen, myös opettaja lukee. Pyritään jakamaan oma lukukokemus monin eri tavoin. Harjoitellaan lukustrategioita, muun muassa tekstin silmäilyä ja ennakoivaa lukemista. Pääasioiden erottaminen sivuasioista tukee luetun ymmärtämisen syvenemistä. Harjoitellaan kysymysten tekemistä tekstistä.

Kirjoittaminen TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • harjaantuu edelleen oikeinkirjoituksessa,

14

• oppii käyttämään erilaisia lauseita omissa teksteissään, • oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin ja • osaa tuottaa erilaisia omia tarinoita ja asiatekstejä SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kirjoittamista harjoitellaan monipuolisilla, runsailla kirjoitusharjoituksilla.

Oikeinkirjoituksessa harjoitellaan edelleen ison alkukirjaimen ja lauseen loppumerkkien käyttöä sekä yhdyssanoja. Pilkun käyttöä aktivoitetaan yleisimmissä tapauksissa. Oppilas tuottaa runsaasti erilaisia tekstejä, joita myös luetaan ääneen. Alustavasti tutustutaan vuorosanaviivan käyttöön.

Viestintä TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • rohkaistuu edelleen ilmaisemaan itseään eri tavoin, • oppii kuuntelemaan toisten mielipiteitä ja ajatuksia, • ilmaisee oman mielipiteensä keskustelussa, • osallistuu aktiivisesti ilmaisutaitoharjoituksiin ja • tutustuu eri tietokoneohjelmiin.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Ilmaisutaitoa harjoitellaan monipuolisin harjoituksin. Harjoitellaan pienimuotoisten esitelmien tekoa. Tehdään haastatteluja, joita työstetään eri tavoin (kirjoittaminen, seinälehti, ym). Tutustutaan alustavasti joukkotiedotusvälineisiin. Tehdään keskusteluharjoituksia, joissa tuodaan esille oma mielipide ja alustavasti harjoitellaan sen perustelemista. Tietotekniikassa harjoitellaan muun muassa leikkaamista ja liimaamista eri ohjelmien välillä.

Kielitieto TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • harjoittelee edelleen oikeinkirjoitusta ja • tutustuu keskeisiin sanaluokkiin (substantiivit, verbit, adjektiivit) Kielitiedossa painottuvat kirjoittamisen tavoitteet.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Pääpaino on runsailla ja monipuolisilla kielioppiharjoituksilla. Lisäksi harjoitellaan sanojen luokittelua.

ARVIOINTI Äidinkielen ja kirjallisuuden osa-alueet arvioidaan erikseen. Oppiaine on suoritettu hyväksyttävästi, kun näyttötilanteiden ja -kokeiden määrästä puolet (1/2) on hyväksyttyjä. Opettaja määrittelee hyväksytyn kokeen tai näytön opetussuunnitelman tavoitteista lähtien.

5. luokka Lukeminen ja kirjallisuus TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • osaa lukea erilaisia tekstejä ja ymmärtää lukemansa, • löytää helposti tekstistä keskeiset asiat, • pystyy laatimaan yksinkertaisia tiivistelmiä, • on innostunut lukija ja • harjoittelee erilaisten tietotekstien käyttöä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Opiskelussa käytetään monipuolisesti erityyppisiä tekstejä. Kokonaisteokset ovat ikäkaudelle sopivaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Koulun omaa ja kunnallista kirjastoa käytetään aktiivisesti. Kirjojen esittelyt muille, suosikkilistat ja muut aktivoimiskeinot ovat käytössä.

Tekstin tiivistämistä harjoitellaan muidenkin oppiaineiden tunneilla (historia, ympäristötieto ja uskonto). Tietotekstiharjoittelussa ovat käytössä perinteiset tietokirjat, rinnakkaiset oppikirjat, media ja viestintävälineet.

15

Kirjoittaminen TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • on aktiivinen ja säännöllinen kirjoittaja, • osaa suunnitella ja ideoida omaa tekstiä, • osaa keskeiset oikeinkirjoitussäännöt ja • kirjoittaa selkeää käsialaa.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kirjoitetaan paljon erityyppisiä tekstejä koulussa ja kotitehtävinä. Kirjoitettuja tekstejä luetaan mahdollisuuksien mukaan ääneen toisille oppilaille. Teksteistä keskustellaan.

Ajatuskartan tekoa, otsikointia ja kappalejakoa harjoitellaan. Oikeinkirjoituksessa vahvistetaan ison alkukirjaimen käyttö, nominatiivialkuisten yhdyssanojen hallinta, lauseen loppumerkit ja pilkun käyttö yleisimmissä tapauksissa. Vuorosanaviivan käyttöä harjoitellaan. Oppilas voi käyttää tekstausta, mutta häntä ohjataan oman käsialan kehittämiseen.

Viestintä TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • rohkenee ilmaisemaan itseään sekä suullisesti että kirjallisesti, • osaa selostaa ja kuvailla tuttuja asioita, • ilmaisee mielipiteensä keskustelussa ja pyrkii perustelemaan sen, • osaa kuunnella toisten mielipiteitä ja ajatuksia, • pystyy pienimuotoisten esitelmien tekoon ottaen kontaktin yleisöön, • osallistuu aktiivisesti ilmaisutaitoharjoituksiin, • osaa käyttää yksinkertaista tekstinkäsittelyä, • oppii kriittistä suhtautumista eri tiedotusvälineisiin ja • vahvistaa ja syventää tekstinkäsittelytaitoja.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Harjoitellaan erilaisten puheenvuorojen pitoa sekä suullisesti että kirjallisesti. Oppitunneilla kiinnitetään huomiota selkeään puheeseen ja äänenkäyttöön; näihin seikkoihin kiinnitetään huomiota myös muiden oppiaineiden tunneilla. Tutuista asioista kertominen esimerkiksi pienimuotoisten esitelmien muodossa harjoittavat selkeää ilmaisua. Opetuksessa käytetään haastatteluja, väittelyitä, raportointia, tutkimusraportteja ja muita suullisia harjoitelmia. Ilmaisutaidon harjoitukset jatkuvat ja oppilaan aktivoiminen harjoitteluun jatkuu. Tekstinkäsittelyohjelmia harjoitellaan. Tutustutaan sanomalehden avulla erilaisiin teksteihin (uutinen, mainos ilmoitus) ja tutkitaan TV-ohjelmia.

Kielitieto TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • osaa luokitella sanoja eri perustein, • tunnistaa sanaluokat (vahvistetaan 6. luokalla), • tietää, miten verbeillä ilmaistaan aikaa ja persoonaa, • hahmottaa tekstistä lauseet ja lauseista yksinkertaiset subjektit ja predikaatit ja • tunnistaa puhutun ja kirjoitetun kielen eroja.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Monipuolisia kielioppiharjoituksia tehdään runsaasti.

ARVIOINTI Äidinkielen ja kirjallisuuden osa-alueet arvioidaan erikseen. Arviointi annetaan sanallisena ja sitä voidaan täydentää numerolla.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

6. luokka Lukeminen ja kirjallisuus TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • monipuolistaa edelleen lukuharrastustaan,

16

• harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi ja • kehittää edelleen tiedonhankintataitojaan.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Aikaa ja tilaa rauhalliselle lukemiselle pyritään varaamaan edelleen. Kirjastossa käydään edelleen säännöllisesti. Kirjallisuussuosituksia ja suosikkilistaa käytetään aktiivisesti.

Harjoitellaan kirjallisuusesitelmien tekoa. Tutustutaan keskeisiin suomalaisiin kirjailijoihin (esitelmät).

Kirjoittaminen TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • kirjoittaa sujuvasti ja selkeästi käsin, • osaa hyödyntää tietotekniikkaa kirjoittamisessaan, • ymmärtää puhutun ja kirjoitetun tekstin eron ja • hallitsee sujuvasti sen oikeinkirjoituksen, joka määritellään hyvän osaamisen kriteereissä 5. luokan päättyessä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Runsaasti monipuolista kirjoittamista, omia tuotoksia sekä oikeinkirjoitusharjoituksia. Harjoitellaan prosessikirjoittamista sekä miellekartan aktiivista käyttöä omien kirjoitelmien tueksi. Luetaan edelleen ääneen omia kirjoitelmia. Kehitetään edelleen lauserakenteita monipuolisiksi.

Viestintä TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • kehittää edelleen vuorovaikutustaitojaan, osaa kuunnella ja arvostaa toisen mielipidettä, • on kuulijana aktiivinen, • harjoittelee edelleen ilmaisemaan perustellun mielipiteensä selkeästi, • osallistuu aktiivisesti ilmaisutaitoharjoituksiin ja • perehtyy vastuulliseen viestintään.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Järjestetään mahdollisuuksien mukaan runsaasti tilanteita, joissa oppilas joutuu kuuntelemaan, keskustelemaan ja ilmaisemaan mielipiteensä (esim. luokan viikkokokoukset). Prosessikirjoittamisen eri vaiheet, haastattelut, esitelmät tukevat harjoittelua aktiiviseksi ja rohkeaksi ilmaisijaksi. Jatketaan monipuolisia ilmaisutaitoharjoituksia. Tietotekniikassa syvennetään kolmannen luokan aikana opittuja asioita.

Kielitieto TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • osaa sanaluokat, • tunnistaa partikkeli- ja pronominiryhmät, • osaa perus- ja järjestysluvut, • tunnistaa pää- ja erityyppiset sivulauseet, • osaa käyttää pilkkua yleisimmissä tilanteissa ja • tunnistaa subjektin ja predikaatin lauseessa.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Runsaasti kielioppiharjoituksia.

ARVIOINTI Äidinkielen ja kirjallisuuden osa-alueet arvioidaan erikseen. Arviointi annetaan numerona, joka muodostuu eri osa-alueitten arvioinnin keskiarvosta.

7. luokka, 1. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on tutustua edelleen oppiaineeseen, työtapoihin sekä toisiin oppilaisiin.

Opiskelussa painottuu viestinnän ja mediataidon aihekokonaisuus.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Oppiaineen luonnetta opiskellaan äidinkielen osa-alueita erittelemällä se-

17

kä harjoittelemalla lukemista, kirjoittamista, puhumista ja kuuntelemista. Kerrataan sanaluokat ja opiskellaan nominien taivutus. Viestintäkasvatusta toteutetaan tutustumisharjoituksilla. Luetaan kaksi kirjaa ja käsitellään ne.

ARVIOINTI Äidinkielen kurssien hyväksytty suorittaminen vuosiluokilla 7–9 edellyttää annettujen tehtävien huolellista tekemistä.

Opettaja arvioi tuntityöskentelyä, tuotoksia ja kielioppikokeen. Lukemista, kuuntelemista ja puhumista arvioidaan yhdessä. Kurssin lopussa oppilas arvioi itse työskentelyään ja asettaa jatkotavoitteita.

7. luokka, 2. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on tuottaa kielellisesti, sisällöllisesti ja ulkonäöllisesti hyvä tietolehti oppilasta kiinnostavasta aiheesta. Oppilas tottuu tiedonhankinnan prosessiin ja osaa käyttää monenlaisia lähteitä. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti viestintä ja mediataito sekä ihminen ja teknologia. Tekstinkäsittelyn perustaidot varmistetaan ja tietolehti kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla käydään kirjastossa, harjoitellaan tiedon hakemista erilaisista lähteistä kuten kirjoista, lehdistä, esitteistä ja Internetistä. Harjoitellaan haastattelun tekemistä. Tietoja referoidaan ja yhdistetään tietolehdeksi, joka esitellään suullisesti. Lisäksi harjoitellaan tekstin jaksottamista ja kerrataan oikeakielisyyttä.

ARVIOINTI Oppilas ja opettaja arvioivat tietolehden sisältöä, itsenäistä ja vastuullista työskentelyä sekä sovitun aikataulun noudattamista. Oikeakielisyydestä pidetään koe.

7. luokka, 3. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on, että oppilas laajentaa tekstilajien tuntemustaan tutustumalla erityyppisiin tarinoihin, harjoittelemalla tekstianalyysiä ja tarkastelemalla tekstejä kriittisesti, jolloin aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti viestintä ja mediataito sekä kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Perehdytään fiktiivisiin teksteihin: tarinoihin, satuihin, sarjafilmeihin, elokuvaan ja sarjakuvaan. Oppilas tutustuu fiktion rakenteisiin ja oppii erittelemään niitä keskeisiä käsitteitä käyttäen. Kirjoitetaan kirja-analyysi luetusta kirjasta ja analysoidaan sarjafilmejä ja elokuvia.

Tarkastellaan satuja paitsi fiktiivisenä myös kulttuurisidonnaisena ilmiönä. Kielitiedossa opetellaan verbien persoona- ja aikamuodot.

ARVIOINTI Arviointiin vaikuttaa tuntityöskentelyn lisäksi kirjalliset työt, ryhmä- tai parityöskentely ja töiden suullinen esittely. Verbien persoona- ja aikamuotojen hallinta arvioidaan kokeella.

8. luokka, 4. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on harjaannuttaa oppilasta kirjallisuuden tuntijana ja lukijana sekä monipuolistaa oppilaan lukuharrastusta. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti viestintä ja mediataito sekä kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Luodaan pohjaa kirjalliselle yleissivistykselle tutustumalla kaunokirjallisuuden lajeihin. Luetaan sekä yhteinen että valinnainen kokonaisteos. Harjoitellaan kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja oman lukukokemuksen jakamista. Tehdään laajahko kirjallisuuden lajityyppityö. Kielitiedossa opetellaan verbien modukset ja kerrataan oikeakielisyysasioita.

ARVIOINTI

Arvioidaan tuntityöskentelyä, erilaisia kirjallisuustehtäviä sekä verbi- ja oikeakielisyyskoe.

8. luokka, 5. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on tutustua erilaisiin vaikuttamaan pyrkiviin teksteihin, arvioida niitä ja etsiä niihin kätkeytyneitä näkemyksiä, arvoja ja asenteita. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti viestintä ja mediataito, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta.

18

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Tutustutaan eri medioihin, erityisesti sanomalehden rakenteeseen ja sisältöön. Tarkemmin tutkitaan uutisia ja mielipidekirjoituksia. Kirjoitetaan oma uutinen ja mielipidekirjoitus. Harjoitellaan tunnistamaan mielipidekirjoitusten tavoitteita ja keinoja. Tarkastellaan ja analysoidaan mainoksia osana vaikuttamaan pyrkiviä tekstejä. Erilaisilla puheharjoituksilla harjoitellaan suullisen vaikuttamisen keinoja. Luetaan kaksi kirjaa ja kirjoitetaan kirja-arvostelu. Kielitiedossa aiheena on lauseenjäsennys.

ARVIOINTI Arvioidaan oppilaan tuntityöskentelyä ja kykyä ilmaista oma mielipiteensä sekä kirjallisesti että suullisesti. Lauseenjäsennyksestä arvioidaan koe.

8. luokka, 6. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on tutustua nuorisokulttuuriin eri näkökulmista. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti viestintä ja mediataito, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Tehdään nuorten elämää käsitteleviä pakollisia ja valinnaisia tehtäviä: haastatteluja, nuortenkirja-, sarjakuva-, musiikkivideo- ja elokuva-analyysejä sekä kirjoitetaan reportaasi. Valitsemistaan töistä oppilas kokoaa itselleen työkansion. Oppilas laatii itselleen työaikataulun ja etenee valitsemassaan järjestyksessä. Töitä esitellään muille. Kerrataan lauseenlajit ja pilkkusäännöt. Opiskellaan nominaalimuotoiset verbit.

ARVIOINTI Opettaja arvioi työkansion ja kokeen sekä erityisesti työprosessia. Oppilas arvioi oman työsuunnitelmansa toteutumista, töidensä sujumista ja valitsee osan töistä opettajan arvioitavaksi.

9. luokka, 7. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on perehtyä Kalevalaan, suomalaiseen kansanperinteeseen ja kansallisromantiikkaan. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Perehdytään Kalevalaan ja kalevalaiseen maailmaan osana suomalaista kansallisromantiikkaa ja tehdään aiheeseen liittyvä laajahko työ. Kurssilla käsitellään monipuolisesti uutta ja vanhaa kansanperinnettä, kuten kansansatuja, arvoituksia, sananlaskuja, balladeja ja kaupunkitarinoita. Kielitiedossa kerrataan kieliopin keskeiset asiat.

ARVIOINTI Opettaja arvioi tuntityöskentelyä, tuotoksia ja kielioppikokeen. Oppilaan vastuullisuutta ja työn sujumista arvioi sekä oppilas että opettaja.

9. luokka, 8. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on tutustua Suomen kirjallisuuden päävaiheisiin ja tekstien tyylilliseen pääjakoon romanttisiin, realistisiin ja moderneihin teksteihin. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Opiskellaan Suomen kirjallisuuden historian päävaiheet ja luetaan kaksi kokonaisteosta. Lisäksi tutustutaan teatteriin. Asiakirjoittamiseen perehdytään kirjoittamalla raportti tai työhakemus. Kielitiedossa kerrataan oikeakielisyysasiat.

ARVIOINTI

Arvioidaan kirjallisuustehtäviä ja oikeakielisyyden sekä kirjallisuushistorian koe.

9. luokka, 9. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on kirjoittaa sisällöllisesti, kielellisesti ja teknisesti hyvä tutkielma suomalaisen kirjallisuuden alalta. Oppilas syventää tiedonhankinnan taitojaan ja oppii hyödyntämään monenlaisia lähteitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Tavoitteena on oppia kirjoittamaan asiatekstiä teknisten ohjeiden mukaan. Aihekokonaisuuksista toteutuvat viestintä ja mediataito, kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys sekä ihminen ja teknologia.

19

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Harjoitellaan tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä, tiedonhankinnan suunnittelua ja lähteiden luotettavuuden arviointia. Lisäksi harjoitellaan muistiinpanojen tekemistä ja lähteiden merkitsemistä. Kerrataan referaatin kirjoittaminen. Tutustutaan suomalaiseen kirjailijaan ja hänen tuotantoonsa tai johonkin aiheeseen suomalaisessa kirjallisuudessa. Luetaan ja analysoidaan kokonaisteos. Varmistetaan ja syvennetään tekstinkäsittelytaitoja ja kirjoitetaan yhtenäinen tutkielma tekstinkäsittelyohjelmalla. Tutkielmat esitellään muille oppilaille.

ARVIOINTI

Arvioidaan paitsi itse tutkielma myös työprosessi ja aikataulussa pysyminen.

9. luokka, 10. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on, että oppilas oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta ja että hän tutustuu maailman kielitilanteeseen ja suomen sukukieliin. Tavoitteena on lisäksi kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan. Aihekokonaisuuksista toteutuvat erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä ja mediataito.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Perehdytään kielen tilanteenmukaiseen käyttöön, sen sosiaaliseen ja alueelliseen vaihteluun. Tarkastellaan suomen kielen vaiheita ja rakenteellisia ominaisuuksia. Harjoitellaan kohteliasta ja kuulijan huomioonottavaa ilmaisu- ja viestintätapaa. Pohditaan äidinkielen merkitystä, tarkastellaan Suomen ja maailman kielitilannetta ja tutustutaan suomen sukukieliin.

Luetaan kirjallisuutta.

ARVIOINTI

Kirjoitetaan päättöaine. Lisäksi arvioidaan koe.

Romani äidinkielenä ja muu oppilaan äidinkieli Kouluissa voidaan antaa eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluville oppilaille oman kotikielen ylläpitoopetusta.

Suomi toisena kielenä Yleistä Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Oppilaan kaikkia suomen kielen opintoja arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti, ellei hänen suomen kielen taitoaan ole arvioitu äidinkielisen tasoiseksi.

Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen.

Oppilasta ohjataan elinikäiseen oppimiseen. Tavoitteita asetettaessa ja sisältöjä valittaessa otetaan huomioon oppilaan kokonaistilanne, ja opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee. Opetusryhmät pyritään pitämään pieninä niin että oppilaat saavat yksilöllistä ohjausta edetessään omaan tahtiinsa.

Oppilasta kannustetaan kiinnittämällä huomiota niihin taitoihin, joita hänellä jo on. Toisaalta pyritään siihen, että oppilas osaa arvioida omaa kielitaitoaan realistisesti ja ymmärtää, että uuden kielen syvällinen oppiminen vie useita vuosia. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää vastuunsa suomen kielen oppimisessa ja pystyy hyödyntämään koulussa ja koulun ulkopuolella kohtaamaansa kielellistä ja kulttuurista ainesta. Opetuksessa käytetään hyväksi kieliyhteisön keskellä elämistä, ympäristön tarjoamia viestintätilanteita sekä oppilaiden kokemuksia ja havaintoja niistä.

Sosiaalisia taitoja opitaan käyttämällä erilaisia työtapoja. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana harjoitellaan erityisesti kuuntelemisen taitoa: ohjeiden ja toisten kuuntelemista. Opiskelussa käytetään toiminnallisia työtapoja, ja suomen kieltä opiskellaan erilaisten leikkien ja pelien avulla. Apuna käytetään myös kuvia ja esineitä. Vuorovaikutustaitoja harjoitellaan pari- ja pienryhmäkeskusteluissa.

20

Suomen kieltä opetellaan myös erilaisin draamapedagogisin harjoituksin. Suullisista harjoituksista siirrytään vähitellen kirjallisiin tehtäviin, ja huomiota kiinnitetään huolelliseen vihkotyöhön. Materiaalina käytetään mm. ikäkauden ja kielitaidon mukaan valittuja satuja, kertomuksia, runoja, otteita kaunokirjallisuudesta ja kokonaisteoksia; oppi- ja tietokirjatekstejä sekä erilaisia mediatekstejä.

Sosiaalisia taitoja opetellaan myös mm. käsittelemällä ja harjoittelemalla erilaisia kulttuurisidonnaisia puheviestintätilanteita ja -strategioita, mm. tervehtimistä, puhuttelemista, kiittämistä, anteeksi pyytämistä; keskustelun aloittamista, ylläpitämistä ja lopettamista, mielipiteen ilmaisemista ja kuuntelemista.

Aihekokonaisuudet ja integraatio Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden tavoitteet ovat myös suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteita. Pyrkimyksenä on, että oppilas oppii viestimään ja toimimaan suomalaisessa kulttuurissa ja että hänen monikulttuurinen identiteettinsä vahvistuu. Opetuksessa tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin – mm. vuorovaikutukseen ja tapakulttuuriin – ja verrataan omaa ja suomalaista kulttuuria. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Koska suomen kieltä voidaan opiskella ryhmissä, joissa on useiden kulttuurien edustajia, tarjoutuu oppilaalle tilaisuus tutustua muihinkin kulttuureihin. Kulttuurierojen korostamisen sijaan keskitytään niihin asioihin, jotka edistävät kulttuurien välistä yhteistyötä.

Suomi toisena kielenä -opetuksessa pyritään myös viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden tavoitteisiin. Päämääränä on vahvistaa oppilaan suomen kielen taitoa niin, että hän osaa tuottaa, ymmärtää ja tulkita erilaisia tekstejä – myös mediaviestejä. Monikulttuurisuuden ja kaksikielisyyden tukemisessa ohjataan viestintäteknisten välineiden monipuoliseen käyttöön. Muun muassa televisio, Internet ja sähköposti tarjoavat oppilaalle mahdollisuuden käyttää omaa äidinkieltään. Toisaalta esimerkiksi suomenkielisiä sanoma- ja aikakauslehtiä lukemalla sekä televisio- ja radio-ohjelmia seuraamalla voidaan vahvistaa suomen kielen taitoa.

Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko kouluajan. Suomea opitaan kaikissa oppiaineissa, ja suomi toisena kielenä -opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoa. Oppilaat osallistuvat osittain myös suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaiseen opetukseen. Opetus pyritään suunnittelemaan niin, että äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärät tukevat toisiaan.

Tämä opetussuunnitelma on laadittu suomi toisena kielenä -opetukseen, jonka laajuus on 2 vuosiviikkotuntia.

1. luokka TAVOITTEET Tavoitteena on rohkaista oppilasta käyttämään suullista suomen kielen taitoaan. Oppilas harjoittelee kuuntelemista ja kuullun ymmärtämistä, ja tavoitteena on, että oppilas ymmärtää yksinkertaista puhuttua kieltä tutuista asioista. Oppilas aloittaa mekaanisen ja ymmärtävän lukutaidon harjoittelun ja harjoittelee kirjoittamista. Oppilaan sanavarasto kasvaa.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• Harjoitellaan yksinkertaisen puhutun kielen, esim. kysymysten, ohjeiden ja tarinoiden, ymmärtämistä.

• Sanaston kartuttamiseksi käsitellään lapsen elämään ja lähiympäristöön liittyviä tärkeitä aihepiirejä, mm. perhettä, ystäviä, kotia ja koulua.

• Harjoitellaan selkeää ääntämistä, puheen rytmiä ja sujuvuutta esimerkiksi runojen ja leikkien avulla.

• Harjoitellaan lukemista ja kirjoittamista.

• Tutustutaan satuihin, loruihin, kertomuksiin ja runoihin.

• Harjoitellaan tervehtimistä, kiittämistä, pyytämistä ja anteeksipyytämistä sekä kohteliasta kysymistä ja vastaamista; toisen kuuntelemista ja huomioon ottamista sekä oman puheenvuoron ottamista.

• Harjoitellaan kertomista ja kuvailua sekä omien tunteiden, tarpeiden ja mielipiteiden esittämistä.

ARVIOINTI

Luokilla 1.–6. oppilas saa hyväksytyn arvosanan, kun hän tekee annetut tehtävät par-

21

haansa mukaan. Ensimmäisellä luokalla arviointi painottuu suullisen kielitaidon, kuullun ymmärtämisen sekä tuntityöskentelyn arviointiin. Opettajan tuntitilanteessa antaman palautteen tarkoituksena on ohjata oppilasta arvioimaan omaa työskentelyään, käyttäytymistään ja oppimistaan.

Pyritään siihen, että oppilas alkaa ymmärtää, miten hänen oma asenteensa ja työskentelynsä vaikuttavat opiskelussa onnistumiseen.

2. luokka TAVOITTEET Tavoitteena on, että oppilaan suullinen kielitaito varmentuu ja monipuolistuu sanavaraston karttuessa. Hän selviää tutuista arjen tilanteista kohteliaasti neuvoja kysymällä, ymmärtää selkeitä ohjeita ja osaa tarjota apua pyydettäessä. Hän ymmärtää yksinkertaista puhuttua kieltä ja keskittyy kuuntelemaan satuja ja kertomuksia. Hänen mekaaninen lukutaitonsa kehittyy sujuvammaksi, ja hän ymmärtää lukemastaan yhä enemmän. Oppilaan kirjallinen ilmaisu kehittyy.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• Harjoitellaan kuullun ymmärtämistä kertomuksia ja helppoja asiatekstejä kuuntelemalla ja niistä keskustelemalla.

• Sanaston kartuttamiseksi kerrataan ja monipuolistetaan ensimmäisellä luokalla läpikäytyjä aihepiirejä. Harjoitellaan puuttuvan kielitaidon kompensoimista lähikäsitteitä käyttämällä tai selittämällä.

• Harjoitellaan selkeää ääntämistä sekä puheen rytmiä ja sujuvuutta.

• Harjoitellaan lukemista sekä otsikosta ja tekstikuvista ennakointia, päättelyä ja tekstin pääsisällön ymmärtämistä.

• Harjoitellaan lauseen rakentamista ja kirjoitetaan pieniä tarinoita.

• Tutustutaan satuihin, loruihin, kertomuksiin ja runoihin.

• Harjoitellaan tervehtimistä, kiittämistä, pyytämistä ja anteeksipyytämistä sekä kohteliasta kysymistä ja vastaamista; toisen kuuntelemista ja huomioon ottamista sekä oman puheenvuoron ottamista.

• Syvennetään kertomisen ja kuvailun taitoja.

ARVIOINTI Arviointi painottuu suullisen kielitaidon, kuullun ymmärtämisen sekä tuntityöskentelyn arviointiin. Oppilasta ohjataan ottamaan vastaan palautetta oppimisestaan sekä antamaan rakentavaa palautetta myös toisille. Opettajan tuntitilanteessa antaman palautteen tarkoituksena on ohjata oppilasta arvioimaan omaa työskentelyään, käyttäytymistään sekä oppimistaan. Pyritään siihen, että oppilas alkaa ymmärtää, miten hänen oma asenteensa ja työskentelynsä vaikuttavat opiskelussa onnistumiseen.

3. luokka TAVOITTEET Tavoitteena on, että oppilaan suullinen kielitaito varmentuu ja monipuolistuu sanavaraston karttuessa ja rohkeus käyttää kieltä vahvistuu. Hän keskittyy kuuntelemaan pitkiäkin kertomuksia. Hänen mekaaninen lukutaitonsa on melko sujuvaa, ja hän ymmärtää esim. lyhyitä asiatekstejä. Oppilas pystyy tuottamaan lyhyitä kirjoitelmia, ja hänen kirjallinen ilmaisunsa kehittyy.

Hän osaa etsiä tietoa esim. tietokirjoista ja kirjastosta.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• Harjoitellaan kuullun ymmärtämistä kertomuksia ja helppoja asiatekstejä kuuntelemalla ja niistä keskustelemalla.

• Käsitellään mm. muita oppiaineita tukevaa sanastoa sekä harjoitellaan sanojen luokittelua merkityksen mukaan sekä ylä- ja alakäsitteitä.

• Luetaan erilaisia tekstejä, harjoitellaan otsikoista ja kuvista päättelyä sekä tekstin sisällön ymmärtämistä.

• Syvennetään lauseen ja virkkeen käsitettä. Harjoitellaan kysymys- ja kieltolauseiden tunnistamista ja tuottamista sekä yleisimpien välimerkkien käyttöä.

• Harjoitellaan kirjoitelman suunnittelemista, tarinoiden kirjoittamista ja oikeinkirjoitusta.

• Tutustutaan verbeihin, substantiiveihin sekä adjektiiveihin.

22

• Luetaan kaunokirjallisia tekstejä. Tutustutaan joukkoviestinten tarjoamiin materiaaleihin, mm. kuviin, uutisotsikoihin ja sarjakuviin.

• Oppilasta ohjataan käyttämään kirjastoa.

• Harjoitellaan esiintymistaitoa leikkien ja pienten esitysten avulla.

ARVIOINTI Arviointi painottuu oppilaan suullisen kielitaidon sekä kuullun ja luetun ymmärtämisen arviointiin. Myös kirjoittamista arvioidaan. Oppilasta ohjataan asettamaan tavoitteita ja arvioimaan niiden toteutumista. Opettajan tuntitilanteessa antaman palautteen tarkoituksena on ohjata oppilasta arvioimaan omaa työskentelyään, käyttäytymistään sekä oppimistaan. Oppilasta ohjataan näkemään myös oman asenteensa vaikutukset käytökseensä, työskentelytaitojensa kehittymiseen sekä opiskelussa onnistumiseen.

4. luokka TAVOITTEET Tavoitteena on, että oppilaan suullinen kielitaito monipuolistuu, sanavarasto karttuu ja rohkeus käyttää kieltä vahvistuu. Hän ymmärtää sisällöltään aiempaa vaativampia tekstejä. Oppilas pystyy tuottamaan erilaisia kirjoitelmia. Hän tutustuu ikätasolleen ja kielitaidolleen soveltuviin lasten- ja nuortenkirjoihin ja osaa kertoa niistä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• Kartutetaan sanavarastoa sekä konkreettisilla että abstrakteilla sanoilla.

Laajennetaan sanaston aihepiirejä. Luokitellaan ja vertaillaan sanoja.

• Harjoitellaan luetun ymmärtämistä ja ennakoivaa lukemista tekstin antamien vihjeiden avulla.

• Harjoitellaan erilaisten kysymys-, kielto-, käsky- sekä omistuslauseiden tunnistamista ja tuottamista. Harjoitellaan lauseiden yhdistämistä.

• Kirjoitetaan tarinoita ja runoja omista tai annetuista aiheista. Kirjoitelmissa kiinnitetään päähuomio sisällön johdonmukaisuuteen, omaperäisyyteen, sanaston laajuuteen sekä lauserakenteisiin. Oikeinkirjoitus huomioidaan mutta erityisesti siihen paneudutaan esim. sanelukirjoituksissa.

• Tutustutaan sanaluokkiin, harjoitellaan paikallissijojen sekä verbien aikamuotojen käyttöä.

• Harjoitellaan oikeinkirjoitusta, esim. isoja ja pieniä alkukirjaimia, yhdyssanoja ja yleisimpien välimerkkien käyttöä.

• Luetaan lasten- ja nuorten kirjallisuutta sekä kansanperinteeseen liittyvää kirjallisuutta.

• Harjoitellaan esiintymistä draaman ja pienten esitysten avulla.

ARVIOINTI Arviointi painottuu oppilaan suullisen kielitaidon sekä kuullun ja luetun ymmärtämisen arviointiin. Lisäksi arvioidaan kirjoittamista, rakenteiden hallintaa, kielitietoa ja tuntityöskentelyä. Oppilasta ohjataan arvioimaan omaa osaamistaan ja asettamaan tavoitteita. Opettajan tuntitilanteessa antaman palautteen tarkoituksena on ohjata oppilasta arvioimaan omaa työskentelyään, käyttäytymistään sekä oppimistaan. Oppilasta ohjataan näkemään myös oman asenteensa vaikutukset käytökseensä, työskentelytaitojensa kehittymiseen sekä opiskelussa onnistumiseen.

5. luokka TAVOITTEET Tavoitteena on, että oppilaan suullinen kielitaito monipuolistuu, sanavarasto karttuu ja rohkeus käyttää kieltä vahvistuu. Hän ymmärtää sisällöltään aiempaa vaativampia tekstejä. Oppilas harjoittelee erilaisten kirjoitelmien kirjoittamista ja osaa suunnitella tekstiään esimerkiksi ajatuskartan avulla. Oppilas tunnistaa yleiskielen ja puhutun kielen väliseen eron.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• Sanavarastoa kartutetaan eri aiheita käsittelevien tekstien avulla. Muihin oppiaineisiin liittyvän perussanaston osaamista vahvistetaan.

• Luetaan erityyppisiä tekstejä. Harjoitellaan keskeisten asioiden löytämistä ja ajatuskartan tekemistä tekstistä.

• Kirjoitetaan mm. tarinoita. Kiinnitetään huomiota kirjoitelmien sisältöön,

23

sanastoon, lauserakenteisiin ja oikeinkirjoitukseen.

• Kerrataan sanaluokat. Harjoitellaan nominien taivuttamista sijamuodoissa ja verbien taivuttamista persoona- ja aikamuodoissa.

• Tutustutaan suomalaiseen ja kansainväliseen kertomusperinteeseen ja kirjallisuuteen.

• Valmistetaan ja esitetään pienimuotoisia suullisia esityksiä.

ARVIOINTI Viidennellä luokalla arvioidaan suullista ja kirjallista kielitaitoa, ymmärtämistä, rakenteiden ja kielitiedon hallintaa sekä tuntityöskentelyä. Oppilasta ohjataan arvioimaan omaa työskentelyään, käyttäytymistään ja oppimistaan. Oppilasta ohjataan näkemään myös oman asenteensa vaikutukset käytökseensä, työskentelytaitojensa kehittymiseen sekä opiskelussa onnistumiseen.

6. luokka TAVOITTEET Tavoitteena on, että oppilaan suullinen kielitaito monipuolistuu, sanavarasto karttuu ja rohkeus käyttää kieltä vahvistuu. Hän ymmärtää sisällöltään aiempaa vaativampia tekstejä ja hänen lukemistekniikkansa kehittyy. Oppilas osaa käyttää kirjastoa ja tietotekniikkaa apuna tiedon hankinnassa. Oppilas osaa valmistella ja esittää pienimuotoisen suullisen esityksen.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• Sanavarastoa kartutetaan eri aiheita käsittelevien tekstien avulla. Muihin oppiaineisiin liittyvän perussanaston osaamista vahvistetaan. Oppilaan oman aktiivisuuden osuutta sanaston oppimisessa painotetaan.

• Luetaan erityyppisiä tekstejä. Harjoitellaan keskeisten asioiden löytämistä ja ajatuskartan tekemistä tekstistä.

• Kerrataan sanaluokat. Harjoitellaan verbien taivuttamista persoona- ja aikamuodoissa sekä nominien taivuttamista sijamuodoissa. Opetellaan lauseenjäsenistä predikaatti, subjekti ja objekti.

• Kirjoitetaan mm. tarinoita. Kiinnitetään huomiota kirjoitelmien sisältöön, sanastoon, lauserakenteisiin ja oikeinkirjoitukseen.

• Tutustutaan suomalaiseen ja kansainväliseen kertomusperinteeseen, runoihin ja muuhun kirjallisuuteen. Tutustutaan sanomalehtiteksteihin.

• Ohjataan oppilasta käyttämään kirjastoa. Harjoitellaan itsenäistä tiedonhakua.

• Valmistetaan ja esitetään pienimuotoisia suullisia esityksiä.

ARVIOINTI Kuudennella luokalla arvioidaan suullista ja kirjallista kielitaitoa, ymmärtämistä, rakenteiden ja kielitiedon hallintaa sekä tuntityöskentelyä. Oppilasta ohjataan arvioimaan omaa työskentelyään, käyttäytymistään ja oppimistaan. Oppilasta ohjataan näkemään myös oman asenteensa vaikutukset käytökseensä, työskentelytaitojensa kehittymiseen sekä opiskelussa onnistumiseen.

7. luokka, 1. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on tarkistaa suomen kielen perustietojen ja -taitojen hallinta. Oppilas harjoittelee kirjoittamisen suunnittelemista, tutustuu sanojen johtamiseen ja syventää tietojaan nominien taivuttamisesta.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• Laajennetaan sanavarastoa lukemalla ääneen mm. kouluun ja vapaa-aikaan liittyviä tekstejä sekä kertomuksia. Keskustellaan luetusta ja tehdään luetun ymmärtämistä testaavia harjoituksia. Kiinnitetään huomiota ääntämiseen.

• Kirjoitetaan kuvaus ja tarina, jossa käytetään erilaisia kerrontatapoja.

Harjoitellaan tekstin jakamista kappaleiksi.

• Kerrataan aakkoset, aakkosjärjestys, vokaaliharmonia, tavutus, käsitteiden sana, lause ja virke ymmärtäminen sekä sanaluokat.

• Tutustutaan sanojen johtamiseen.

• Harjoitellaan tavallisimpiin nominityyppeihin kuuluvien nominien, erityisesti pronominien ja numeraalien, taivuttamista yksikön ja monikon sijamuodoissa.

Kiinnitetään huomiota myös astevaihteluun ja rektioihin.

24

• Kerrataan oikeinkirjoitusasioita, erityisesti ison ja pienen alkukirjaimen käyttöä, yhteen ja erikseen kirjoittamista sekä välimerkkien käyttöä.

Oikeinkirjoitustaitoa tarkistetaan kirjoittamalla sanelukirjoitus.

ARVIOINTI Suomi toisena kielenä -kurssien hyväksytty suorittaminen vuosiluokilla 7–9 edellyttää annettujen tehtävien huolellista tekemistä.

Oppilaan arviointi perustuu siihen, miten hän on edistynyt ja saavuttanut tavoitteet sekä työskennellyt tavoitteisiin päästäkseen. Arvioinnin perusteet kirjataan kurssin alkaessa vihkoon. Oppilas arvioi kielitaitoaan ja oppimistaan kurssin aikana mm. keskustellen opettajan kanssa. Itsearvioinnin tavoitteena on, että oppilas tunnistaa kielitaitonsa vahvuudet ja ne osa-alueet, joita on kehitettävä.

7. luokka, 2. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on, että oppilas kehittyy kuuntelijana ja oppii ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan entistä tarkemmin. Lisäksi oppilas syventää tietojaan verbien taivuttamisesta.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• Laajennetaan sanavarastoa lukemalla mm. kouluun ja vapaa-aikaan liittyviä tekstejä. Keskustellaan luetusta ja tehdään teksteihin liittyviä tehtäviä, joissa harjoitellaan kuuntelemista sekä omien ajatusten ja tunteiden ilmaisemista.

• Suunnitellaan ja kirjoitetaan pohdiskeleva kirjoitelma sekä harjoitellaan kirjoitelman muokkaamista palautteen pohjalta. Oikeinkirjoitustaitoa tarkistetaan kirjoittamalla sanelukirjoitus.

• Kerrataan verbin pääluokat, persoona- ja aikamuodot. Opetellaan eri verbityyppeihin kuuluvien verbien taivuttamista persoona- ja aikamuodoissa.

Kiinnitetään huomiota myös astevaihteluun ja rektioihin.

ARVIOINTI Oppilaan arviointi perustuu siihen, miten hän on edistynyt ja saavuttanut tavoitteet sekä työskennellyt tavoitteisiin päästäkseen. Arvioinnin perusteet kirjataan kurssin alkaessa vihkoon.

Oppilas arvioi kielitaitoaan ja oppimistaan kurssin aikana mm. keskustellen opettajan kanssa. Itsearvioinnin tavoitteena on, että oppilas tunnistaa kielitaitonsa vahvuudet ja ne osa-alueet, joita on kehitettävä, sekä tunnistaa oppimisstrategioitaan.

8. luokka, 3. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on, että oppilas oppii ilmaisemaan perustellun mielipiteensä. Hän tunnistaa astevaihtelun ja tutustuu astevaihtelusääntöihin sekä opettelee adjektiivin vertailumuotojen muodostamista ja taivuttamista.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• Laajennetaan sanavarastoa lukemalla mm. terveyteen ja kulttuuriin liittyviä tekstejä sekä mielipidekirjoituksia. Keskustellaan luetusta ja tehdään luettuihin teksteihin liittyviä harjoituksia.

• Kirjoitetaan mielipidekirjoitus tai vastine.

• Tehdään erilaisia astevaihteluun liittyviä tehtäviä ja tutustutaan astevaihtelusääntöihin.

• Opetellaan adjektiivin vertailumuotojen muodostamista ja taivuttamista.

• Järjestetään keskustelu tai väittely, jossa harjoitellaan mm. kuuntelijana olemista, kuulijan huomioon ottamista ja mielipiteiden perustelemista.

ARVIOINTI Oppilaan arviointi perustuu siihen, miten hän on edistynyt ja saavuttanut tavoitteet sekä työskennellyt tavoitteisiin päästäkseen. Arvioinnin perusteet kirjataan kurssin alkaessa vihkoon.

Oppilas arvioi kielitaitoaan oppimisen ja arjen kielenkäyttötilanteiden välineenä mm. keskustellen opettajan kanssa. Itsearvioinnin tavoitteena on, että oppilas tunnistaa oppimisstrategioitaan ja tarvittaessa pyrkii muuttamaan niitä tarkoituksenmukaisemmiksi.

25

8. luokka, 4. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on, että oppilas tutustuu median tekstilajeihin. Hän löytää tekstistä keskeisen sisällön ja osaa välittää sen muille. Oppilas harjoittelee lehtijuttujen kirjoittamista. Hän osaa valita objektin sijamuodon.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• Laajennetaan sanavarastoa lukemalla mm. tiedotusvälineisiin liittyviä tekstejä ja lehtijuttuja. Keskustellaan luetusta ja tehdään tehtäviä, joissa harjoitellaan keskeisen sisällön löytämistä ja referointia.

• Referoidaan suullisesti ja kirjallisesti vapaavalintainen lehtijuttu.

• Kirjoitetaan lehtijuttuja.

• Tutustutaan objektin sijamuotoa sääteleviin sääntöihin ja harjoitellaan oikean sijamuodon valintaa.

ARVIOINTI Oppilaan arviointi perustuu siihen, miten hän on edistynyt ja saavuttanut tavoitteet sekä työskennellyt tavoitteisiin päästäkseen. Arvioinnin perusteet ja painotukset kirjataan kurssin alkaessa vihkoon. Oppilas arvioi kielitaitoaan oppimisen ja arjen kielenkäyttötilanteiden välineenä mm. keskustellen opettajan kanssa. Itsearvioinnin tavoitteena on, että oppilas tunnistaa oppimisstrategioitaan ja tarvittaessa pyrkii muuttamaan niitä tarkoituksenmukaisemmiksi.

9. luokka, 5. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on, että oppilas tuntee puhutun ja kirjoitetun suomen kielen eroja ja osaa kirjoittaessaan käyttää kirjoitetun kielen rekisteriä. Hän osaa kirjoittaa yhtenäisen tekstin, jossa analysoi kaunokirjallista tekstiä. Hän tuntee verbin nominaalimuotoja ja osaa tulkita lauseenvastikkeita.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• Laajennetaan sanavarastoa lukemalla mm. julkisiin palveluihin liittyviä tekstejä ja vapaavalintainen suomenkielinen tai äidinkielinen kaunokirjallinen teos.

• Kirjoitetaan analyysi kaunokirjallisesta teoksesta.

• Tutustutaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin kuuntelemalla puhekieltä ja tekemällä erilaisia harjoituksia.

• Kerrataan verbin persoonamuodot ja opetellaan verbin nominaalimuotojen tunnistamista.

• Harjoitellaan lauseenvastikkeiden tunnistamista ja korvaamista sivulauseilla.

• Esitellään kaunokirjallinen teos ryhmälle.

ARVIOINTI Oppilaan arviointi perustuu siihen, miten hän on edistynyt ja saavuttanut tavoitteet sekä työskennellyt tavoitteisiin päästäkseen. Arvioinnin perusteet kirjataan kurssin alkaessa vihkoon.

Oppilas arvioi kielitaitoaan oppimisen ja arjen kielenkäyttötilanteiden välineenä mm. keskustellen opettajan kanssa. Itsearvioinnin tavoitteena on, että oppilas oppii hyödyntämään myös koulun ulkopuolella kohtaamaansa kielellistä ainesta kielitaitonsa kehittämisessä.

9. luokka, 6. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on, että oppilas osaa käyttää aineistoa kirjoitelmansa pohjana. Hän ymmärtää, että jotkin suomen kielen sanoista vaativat toiset sanat tietyssä taivutusmuodossa, ja osaa esim. sanakirjaa apuna käyttäen etsiä oikean muodon. Kuudennessa kurssissa toteutuu erityisesti Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuus, kun oppilas tekee äidinkieltään ja suomen kieltä vertailevan työn.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• Laajennetaan sanavarastoa lukemalla mm. työelämään liittyviä tekstejä.

Keskustellaan luetusta ja tehdään teksteihin liittyviä harjoituksia.

• Kirjoitetaan aineistoon pohjautuva kirjoitelma.

• Tehdään työ, jossa vertaillaan äidinkieltä ja suomen kieltä.

• Harjoitellaan rektioita.

26

ARVIOINTI Oppilaan arviointi perustuu siihen, miten hän on edistynyt ja saavuttanut tavoitteet sekä työskennellyt tavoitteisiin päästäkseen. Arvioinnin perusteet kirjataan kurssin alkaessa vihkoon.

Oppilas arvioi kielitaitoaan oppimisen ja arjen kielenkäyttötilanteiden välineenä mm. keskustellen opettajan kanssa. Itsearvioinnin tavoitteena on, että oppilas pystyy myös jatko-opinnoissaan valitsemaan tarkoituksenmukaisia oppimisstrategioita.

Toinen kotimainen kieli Ruotsin kieli Yleistä Ruotsin kielen opiskelun tavoitteena on, että oppilas saavuttaa peruskielitaidon, jonka avulla hän pystyy selviytymään suullisesti ja kirjallisesti tavallisissa arkipäivän tilanteissa. Peruskielitaidon saavuttamiseksi on tärkeää, että oppilas hallitsee riittävän sanaston lisäksi kielen keskeiset rakenteet.

Oppilasta ohjataan alusta alkaen arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueiden kehittymistä suhteessa annettuihin ja hänen itsensä asettamiin tavoitteisiin. Arviointia tehdään sekä kirjallisesti että suullisesti opettajan ja oppilaan ja joskus myös opettajan ja perheen välisissä keskusteluissa. A2-ruotsi arvioidaan numeerisesti viidennestä luokasta alkaen.

Yläkoulussa jokaisen kurssin alussa oppilaille esitetään kurssin sisällöt, tavoitteet ja arviointikriteerit. Jokaisessa kurssissa arvioidaan sekä suullista että kirjallista kielitaitoa ja oikeita ja vastuullisia työskentelytapoja. Kurssin lopussa käydään läpi asetettujen tavoitteiden toteutuminen sekä ohjataan oppilaita parantamaan ja kehittämään työskentelytaitojaan.

Aihekokonaisuudet ja integraatio Alakoulussa oppilas tutustuu suomenruotsalaiseen ja ruotsalaiseen kulttuuriin ja niihin liittyviin ilmiöihin. Yläkoulussa kursseilla käsitellään Pohjoismaita, pohjoismaista kulttuuria ja Suomen asemaa yhtenä Pohjoismaista. Opiskelun tavoitteena on myös, että oppilas kiinnostuu kielestä ja sen kulttuurista ja asennoituu ennakkoluulottomasti ruotsalaiseen kulttuuriin ja sen edustajiin. Oppilaita kannustetaan ruotsin kielen käyttöön myös erilaisissa koulussa järjestettävissä juhlissa, produktioissa ja projekteissa.

Vapaaehtoinen A-kieli ruotsi 4. luokka TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas oppii • kielenopiskelulle ominaiset perustyötavat, • suomenruotsille ominaisen hyvän ääntämistavan perusteet, • kertomaan itsestään, perheestään ja lähiympäristöstään yksinkertaisin lausein sekä tekemään aiheeseen liittyviä yksinkertaisia kysymyksiä, • tunnistamaan substantiivien yksikön ja monikon epämääräisen ja määräisen muodon, • s-genetiivin muodostamisen, • tunnistamaan verbien perus- ja preesensmuodon, • persoonapronominit ja niiden käytön, • tunnistamaan persoonapronominien yksikön 1. ja 2. persoonan omistusmuodot, • ymmärtämään adjektiivin taivutuksen perusperiaatteen, • tunnistamaan lukusanat 0–100, • viikonpäivät ja kellonajat, • tervehdykset ja yleisimmät toivotukset, • tärkeimpien paikkaprepositioiden merkityksen, • kieltosanat nej ja inte ja • päälauseen sanajärjestyksen periaatteen.

27

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Aihepiirejä ovat tyypillisesti suomenruotsalainen kulttuuri ja ympäristö, perhe, ystäväpiiri ja kouluympäristö. Opetuksessa pääpaino on suullisen kielitaidon harjoittelemisessa. Ääntämistä ja ääneen lukemista harjoitellaan pareittain ja erilaisissa ryhmissä. Kielenkäyttötilanteita harjoitellaan erilaisten puheentuottamistehtävien avulla pareittain ja ryhmissä. Tärkeä osuus on leikinomaisuudella sekä ikäkaudelle ominaisilla lauluilla ja loruilla. Oppilaita kannustetaan rohkeaan yrittämiseen ja mielikuvituksen käyttöön. Omien lauseiden tuottamiseen kannustetaan alusta asti. Korostetaan, etteivät virheet ole vaarallisia, vaan osa luonnollista kielenoppimisprosessia.

Säännöllisesti annetut kotitehtävät ja niiden tekemisen kontrollointi ohjaavat oikeisiin opiskelutottumuksiin. Oppilaita ohjataan myös itse tarkastamaan ja korjaamaan tehtäviään.

Aktiivista ja keskittynyttä kuuntelutaitoa harjoitellaan alusta asti esimerkiksi kuullunymmärtämis- ja sanelutehtävien avulla.

ARVIOINTI Arvioinnissa korostuu vastuullisten työskentelytapojen oppiminen sekä aktiivinen ja reipas tuntityöskentely. Sanaston oppimista mitataan pienten sanakokeiden avulla. Suullisen kielitaidon kehittymistä arvioidaan tuntityöskentelyn perusteella. Neljännen luokan lopussa pidetään neljännellä luokalla opiskeltuja asioita kertaava loppukoe.

Arviointikriteerit kulloisenkin oppimäärän hyväksytylle suorittamiselle: • kotitehtävät tehtynä, • suoritusten (suulliset ja kirjalliset esitykset, testit ja kokeet) joukossa voi olla myös hylättyjä, • tekee aiheeseen liittyvää työtä, • taidot tunnistamista ja mallin mukaan tekemistä, Näitä kriteerejä sovelletaan kaikkien luokkatasojen ja kurssien arvioinnissa.

5. luokka TAVOITTEET

Oppilas oppii • erottamaan toisistaan suomenruotsalaisen ja ruotsinruotsalaisen ääntämistavan, • toimimaan joissain arkipäivän kielenkäyttötilanteissa, esim. käymään kioskilla, soittamaan puhelimella, • kertomaan ystävistään, harrastuksistaan ja mieltymyksistään, • erottamaan ja ymmärtämään lyhyiden, tuttua sanastoa sisältävien kuultujen tai luettujen tekstien pääkohdat, • käyttämään keskeisimpiä apuverbejä esim. ska + infinitiivi –rakennetta ja • päälauseen sanajärjestyksen pääperiaatteen.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Aihepiirejä ovat tyypillisesti ystäväpiiri, koulu, harrastukset, ulkonäkö ja sen kuvailu. 5. luokalla harjoitellaan edelleen oikeaa ääntämistä, mutta suullisen kielitaidon harjoittelun ilmaisun painopiste siirtyy vähitellen viestin sisältöön. Työskentelytapoja monipuolistetaan. Itsenäistä kielentuottamista vaativat tehtävät lisääntyvät. Oppilaille tarjotaan myös eritasoiseen työskentelyyn kannustavia/sopivia kirjallisia tuottamistehtäviä. Sekä kuullun että luetun ymmärtämiseen liittyvät tehtävät lisääntyvät ja monipuolistuvat.

ARVIOINTI Arvioinnissa korostuu sanaston hallinta sekä yritteliäisyyden ja uskalluksen merkitys kielenkäyttötilanteissa. Sanaston hallintaa testataan sanakokein. Suullisen kielitaidon kehittymistä arvioidaan tuntityöskentelyn perusteella. Kirjallista tuottamista arvioidaan kotitehtävien perusteella. Rakenteiden hallintaa, laajempien tekstien ymmärtämistä sekä lauseiden ja pienten tekstien tuottamista testataan lisäksi eritasoisia tehtäviä sisältävien kokeiden avulla.

6. luokka TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas oppii • alustavasti tuntemaan Pohjoismaita ja pohjoismaista kulttuuria,

28

• asioimaan ravintolassa ja esim. lääkärin luona, • valmistelemaan ja esittämään ymmärrettävästi lyhyen suullisen esityksen häntä lähellä olevasta aiheesta, • selvittämään apuvälineitä käyttäen lukemiensa lyhyehköjen arkikielisten, häntä lähellä olevia asioita käsittelevien tekstien pääkohdat, • tuottamaan apuvälineitä käyttäen lyhyitä kirjoitelmia ikäkaudelleen tyypillisistä aiheista, • muodostamaan ja tunnistamaan ett-sukuisten substantiivien monikkomuodot, • muodostamaan ja tunnistamaan verbien imperfektimuodon, • adjektiivien komparatiivimuotojen muodostamisen, • persoonpronominien yksikön 3.persoonan sekä monikon omistusmuotojen merkityksen, • persoonpronominien objektmuodon merkityksen ja • tunnistamaan järjestysluvut ja päiväyksen.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Aihepiirejä ovat 6. luokalla tyypillisesti matkailu Ruotsissa ja Pohjoismaissa, nuorten elämä, itsenäinen liikkuminen, kaupunki- ja maaseutuympäristö ja nähtävyydet. Työskentely sekä kotona että oppitunnilla kehittyy itsenäisemmäksi ja tähtää jo hieman laajempien suullisten ja kirjallisten tekstien tuottamiseen. Oppilaita ohjataan käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja sanakirjoja ja muita tiedonhakuvälineitä.

ARVIOINTI Arvioinnissa korostuu sanaston hallinta ja pyrkimys omaehtoiseen kielelliseen tuottamiseen. Suullisen kielitaidon arvioinnissa painotetaan perusääntämisen hallintaa ja viestin ymmärrettävyyttä. Sanaston hallintaa mitataan paitsi tuntityöskentelyn avulla myös sanakokein. Luetun ja kuullun ymmärtämistä mitataan kokeiden yhteydessä. Keskeisten rakenteiden hallintaa arvioidaan tuntityöskentelyn lisäksi eritasoisia tehtäviä sisältävien kokeiden avulla. Tekstintuottamista arvioidaan sekä kotona tehtyjen kirjoitelmien että koetehtävien avulla.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

Valinnainen A-kieli ruotsi 7. luokka, 1. kurssi TAVOITTEET

Oppilas oppii • laajemmin ja tarkemmin ymmärtämään ruotsin sanaluokkien taivutussysteemit ja käyttämään substantiivin ja adjektiivin muotoja oikein erilaisissa viestinnällisissä tilanteissa, • käyttämään verbin imperfektimuotoa myös erilaisissa kirjallisissa tuotoksissa ja • sanastollisesti erilaisten julkisten paikkojen nimitykset, tien kysymisen ja neuvomisen sekä asumiseen liittyvää perussanastoa.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Yläkoulun ensimmäinen ruotsin kurssi painottuu oikeanlaisten kurssimaiseen opiskeluun liittyvien työtapojen harjoittamiseen. Jatkuvan ja vastuullisen työskentelyn tärkeyttä painotetaan sekä kotitehtävien säännöllisellä teettämisellä että aktiivisen tuntityöskentelyn tärkeyden painottamisella. Sanoja opiskellaan sekä erilaisiin teemoihin että sanaluokkiin liittyvinä kokonaisuuksina. Aktiivista ja tunnollista suullisten harjoitusten tekemistä harjoitellaan esimerkiksi tienkysymymistilanteissa. Samalla painotetaan aktiivisen ja huolellisen kuuntelun tärkeyttä. Sanastollisia harjoituksia sekä kielioppiharjoituksia tehdään myös kielten atk-luokassa, jossa tutustutaan tietokoneen käyttömahdollisuuksiin kielten opiskelussa.

ARVIOINTI Oppilas saa kurssista arvosanan, jossa korostuu vastuullisen työskentelytavan merkitys (kotitehtävien säännöllinen tekeminen sekä aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelytilanteisiin).

Kurssin aikana pidetään myös useita erilaisia sanakokeita sekä kirjallinen loppukoe. Suullista osaamista mitataan arvioimalla erilaisia pari- ja ryhmäkeskusteluja. Oppilas arvioi myös itse omaa kielitaitonsa kehittymistä ja työtapojaan kielen opiskelussa (kuten jokaisen kurssin yhteydessä).

29

7. luokka, 2. kurssi TAVOITTEET

Oppilas oppii • ymmärtämään verbin kaikki aikamuodot ja käyttämään niitä oikeissa tilanteissa, • muodostamaan adjektiivin komparatiivi- ja superlatiivimuodot ja tekemään erilaisia vertailulauseita, • käyttämään pronomineja någon/någonting- ja ingen/ingenting ja • ymmärtämään man-sanan käytön passiivisena ilmauksena.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Keskeisimmät epäsäännölliset verbit opiskellaan kurssin aikana sanastollisena kokonaisuutena, ja niistä pidetään erilaisia testejä. Verbejä ja niiden käyttöä harjoitellaan erilaisten suullisten ja kirjallisten harjoitusten lisäksi kielten atk-tunneilla, ja oppitunneilla kirjoitetaan aine, jossa harjoitellaan oikeaa aikamuodon käyttöä. Sanastollisesti kurssilla harjoitellaan tunnetiloihin liittyvää adjektiivisanastoa ja suullisina dialogiharjoituksina tehdään matkalipun tilaamiseen, eriävän mielipiteen ilmaisemiseen ja matkailuneuvonnassa toimimiseen liittyviä suullisia harjoituksia.

ARVIOINTI Kurssin aikana pidetään erilaisia pieniä verbitestejä ja kurssin loppukokeessa mitataan tärkeimmän sanaston hallintaa ja verbin aikamuotojen käyttöä. Tuntityöskentelyä arvioitaessa korostuu suullisten tilanneharjoitusten vastuullinen ja huolellinen tekeminen.

8. luokka, 3. kurssi TAVOITTEET

Oppilas oppii • muodostamaan ja käyttämään verbeistä konditionaali- ja imperatiiviilmauksia, • tärkeimmät alistuskonjunktiot ja tekemään niiden avulla erilaisia sivulauseita, • keskeisimpiä maiden ja kielten nimityksiä, • kertomaan omista suunnitelmista ja haaveistaan ja • ymmärtämään pääkohtia aihepiiriltään vaativammistakin teksteistä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssin kielioppiasioita harjoitellaan kurssilla erilaisin suullisin, kirjallisin ja tietokoneharjoitusten avulla. Oppitunnilla kirjoitetaan sanakirjan avulla aine omista haaveista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Luetun ymmärtämistä ja teksteistä oleellisen tiedon hakemista harjoitellaan käsittelemällä muun muassa luonnonsuojeluun liittyviä tekstejä. Kurssin aikana tehdään myös paljon erilaisiin aiheisiin liittyviä kuullunymmärtämistehtäviä, joiden avulla harjoitellaan niin ikään oleellisen tiedon löytämistä. Suullisten harjoitusten aiheina ovat muun muassa monikulttuurisuus ja eri maiden ja kielten nimitykset.

ARVIOINTI Työskentelytapojen, tuntiaktiivisuuden ja kirjallisten kokeiden lisäksi arvioidaan tunnilla kirjoitettava aine. Kurssikokeeseen sisältyy myös kuullunymmärtämistä mittaava osio.

8. luokka, 4. kurssi TAVOITTEET

Oppilas oppii • ymmärtämään suomenruotsalaisuuden merkityksen ja tutustuu suomenruotsalaisuuden erilaisiin ilmenemismuotoihin, • tekemään pienimuotoisen suullisen esitelmän ruotsiksi ja • kertomaan Suomesta ruotsiksi.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla tutustutaan erilaisiin suomenruotsalaisuuden ilmiöihin ja kurssin aikana oppilas tekee esitelmän jostakin suomenruotsalaisesta kulttuurintekijästä. Oppitunneilla kirjoitetaan lisäksi Suomea käsittelevä aine; aiheesta tehdään myös erilaisia suullisia harjoituksia.

Kurssilla tutustutaan myös suomenruotsalaisiin lehtiin. Kielioppiasioina harjoitellaan refleksiiviver-

30

bien käyttöä sekä kerrataan verbin perusmuodon käyttö. Sanastollisesti opiskellaan erilaisia ammattinimikkeitä.

ARVIOINTI Oppilas saa kurssista arvosanan, joka perustuu esitelmästä sekä aineesta saatuihin arvosanoihin. Kurssin kielioppiasioista ja sanastoista pidetään erillisiä testejä, joiden arvosanat vaikuttavat myös kurssin arvosanaan.

9. luokka, 5. kurssi TAVOITTEET

Oppilas oppii • itsenäisesti laajentamaan tietouttaan Pohjoismaista ja pohjoismaisista kulttuurintekijöistä sekä ymmärtämään Suomen asemaa yhtenä Pohjoismaista, • löytämään oleellista tietoa erilaisista teksteistä, • käyttämään erilaisia refleksiiviverbejä ja • ymmärtämään ja muodostamaan passiivisia olevia ilmauksia.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilas tekee kurssin aikana ainakin kahden Pohjoismaan ja jonkin pohjoismaisen kulttuurintekijän esittelyn ruotsiksi; aihe voi olla myös jokin tapakulttuuriin liittyvä asia.

Työ tehdään kirjallisesti ja se esitetään myös suullisesti. Kurssilla tutustutaan myös erilaisiin ruotsinkielisiin lehtiin ja harjoitellaan sanakirjojen avulla oleellisten tietojen löytämistä. Lehtikielestä haetaan myös erilaisia passiivisia ilmauksia (esim. tutkimalla erilaisten myyntiosastojen otsikoita).

ARVIOINTI Työskentelytapojen ja tuntiaktiivisuuden lisäksi arvioidaan Pohjoismaita käsittelevä aine ja sen suullinen esittäminen. Refleksiiviverbeistä ja sanastoista pidetään myös erillisiä testejä, jotka vaikuttavat kurssin arvosanaan.

9. luokka, 6. kurssi TAVOITTEET

Oppilas oppii • itsenäisesti kertaamaan, arvioimaan omaa kielitaitoaan eri osa-alueissa sekä suunnittelemaan yhdessä opettajan kanssa erilaisia tehtäviä oman kielitaitonsa kehittämiseen ja • valmistautumaan laajempiin yleisiin kielikokeisiin.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssin aikana käsitellään erilaisia oppilaiden ja opettajan yhdessä valitsemia tekstejä ja kerrataan keskeisimpiä rakenneasioita. Oppilaalla on kurssin aikana mahdollisuus mitata ja todeta oman kielitaitonsa vahvuuksia ja puutteellisuuksia erilaisten valtakunnallisten kokeiden avulla. Osioita kyseisistä kokeista annetaan myös kotitehtäviksi. Kurssin aikana tehdään myös erilaisia suullisia kokeita.

ARVIOINTI Kurssin päättökokeena on ruotsin valtakunnallinen koe. Valtakunnallisen kokeen arvosana vaikuttaa sekä oppilaan saamaan kurssin arvosanaan että päättöarvosanaan.

Ruotsi B-kielenä 7. luokka, 1. kurssi: ”Hej! Vi bor i Vanda.”

TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas oppii • kertomaan itsestään, perheestään ja lähiympäristöstään sekä tekemään aiheeseen liittyviä kysymyksiä, • lukusanat, kellonajat ja tärkeimmät ajanilmaukset kuten viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat, • käyttämään persoonapronomineja verbiä preesensmuodossa ja

31

• ymmärtämään substantiivin yksikön epämääräisen ja määräisen muodon eron.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla keskitytään runsaaseen kuullunymmärtämisharjoitteluun, ääntämisharjoitteluun ja tärkeimpien suullisten fraasien omaksumiseen. Oppilaat harjoittelevat erilaisissa ryhmissä ja pareina suullisia esityksiä. Niiden huolellinen ja vastuullinen tekeminen ja hyvänä ja tarkkaavaisena kuuntelijana toimiminen vaikuttavat myös arviointiin. Työskentelyssä keskitytään erilaisiin sanojenopiskelustrategioihin ja tutustutaan alustavasti eri sanaluokkien taivutussysteemeihin.

Kurssilla tutustutaan suomenruotsalaiseen kielialueeseen ja harjoitellaan tärkeimpien ruotsinkielisten paikkakuntien nimityksiä. Kurssilla perehdytään suomenruotsin ja ruotsinruotsin eroihin. Aktiivista ja keskittynyttä kuuntelutaitoa harjoitellaan esimerkiksi sanelutehtävien avulla.

ARVIOINTI Oppilas saa kurssista arvosanan, jossa korostuu vastuullisen työskentelytavan merkitys (esim. kotitehtävien säännöllinen tekeminen) ja aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelytilanteisiin. Kurssin aikana pidetään sanastotestejä ja loppukoe.

7. luokka, 2. kurssi: ”Kan jag få två biljetter till ishockeymatchen?”

TAVOITTEET

Oppilas oppii • toimimaan erilaisissa kielenkäyttötilanteissa, esim. ostamaan lipun ja asioimaan kahvilassa, • ymmärtämään kohteliaan ja ystävällisen ilmaisun tärkeyden, • käyttämään keskeisimpiä apuverbejä, • ymmärtämään ja muodostamaan substantiiveja monikossa, • käyttämään adjektiivin kolmea muotoa ja • persoonapronominien omistusmuodot ja substantiivin genetiivin.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla harjoitellaan laajemmin lauseen muodostusta ja syvennetään ensimmäisen kurssin aihepiirejä. Monikkoa harjoitellaan sanastollisesti ja erilaisten viestintätilanteiden yhteydessä. Samalla vahvistetaan substantiivien epämääräisen ja määräisen muodon käyttöeroja. Ruotsin kielelle tyypillistä sanajärjestystä harjoitellaan erilaisten lauseenmuodostusharjoitusten avulla.

Oppilas oppii hyödyntämään tietotekniikan suomia mahdollisuuksia kielen oppimisessa harjoittelemalla kielten atk-luokassa tehden sanastoharjoituksia.

ARVIOINTI Toisen kurssin arviointi painottuu erilaisten suullisten esitysten arviointiin, esim. parikeskustelut ja tilannedialogit. Näiden avulla arvioidaan oppilaan ääntämistä ja seitsemännellä luokalla opittujen perussanontojen hallintaa. Kurssin lopussa pidetään myös kirjallinen koe.

8. luokka, 3. kurssi: ”Vad gjorde du i somras?”

TAVOITTEET

Oppilas oppii • muodostamaan ja käyttämään verbin imperfektimuotoa, • persoonapronominien objektimuodot, • järjestysluvut ja päiväykset, • pronominien den här ja den där käytön ja • seuraavien aihepiirien sanastoa: julkisia rakennuksia, sääilmauksia, vaatesanastoa ja asumiseen liittyvää sanastoa.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla kerrataan keskeisimmät seitsemännen luokan asiat ja samalla oppilasta ohjataan itsenäiseen kertaavaan opiskeluun. Erilaisten kuullunymmärtämistehtävien avulla kerrataan ja harjoitellaan ruotsin kielen ääntämistä. Erityistä huomiota kiinnitetään sanaston oppimiseen ja eri sanastollisista kokonaisuuksista pidetään sanastotestejä. Samalla ohjataan oppilaita kehittämään omia sanastonopiskelutaitoja. Imperfektiä harjoitellaan suullisten harjoitusten lisäksi

32

tekemällä erilaisia kirjoitelmia, joita kirjoitetaan myös tietokoneella. Samalla harjoitellaan huolellista ja korrektia kirjallista ilmaisua. Substantiivin muotoja kerrataan den här/den där –pronominien yhteydessä.

ARVIOINTI Kurssin aikana arvioidaan oppilaan työskentelytapoja ja testataan imperfektin hallintaa ja arvioidaan kirjallisia ja suullisia viestintätehtäviä. Kerrattuja asioita ja uutta aikamuotoa arvioidaan kurssikokeella.

8. luokka, 4. kurssi: ”Har du varit sjuk?”

TAVOITTEET

Oppilas oppii • ymmärtämään verbin kaikki aikamuodot ja käyttämään niitä oikeissa tilanteissa, • muodostamaan adjektiivin vertailumuotoja ja • pronominien någon ja ingen käytön.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Ruotsin epäsäännölliset verbit opiskellaan sanastollisena kokonaisuutena.

Verbin aikamuotoja harjoitellaan monipuolisesti erilaisten suullisten, kirjallisten ja tietokoneharjoitusten avulla. Kurssilla kerrataan adjektiivin taivutus vertailumuotojen oppimisen yhteydessä.

Sanastollisesti kurssi painottuu ihmisen kehoon, sairauksiin ja tunnetiloihin liittyvään sanastoon.

Sanastoa harjoitellaan erilaisten viestinnällisten tehtävien avulla.

ARVIOINTI Epäsäännöllisten verbien oppimista mitataan verbitestien avulla ja verbien aikamuotojen hallintaa kurssikokeessa, jossa mitataan myös muita kurssin aikana opittuja asioita. Viestintätilanteita arvioidaan erilaisten suullisten esitysten muodossa ja kuullunymmärtämistestien avulla.

9. luokka, 5. kurssi: ”Vad skulle du vilja bli?”

TAVOITTEET

Oppilas oppii • muodostamaan ja käyttämään verbin konditionaalia ja imperatiivia ja • ymmärtämään ja tuottamaan sivulauseita SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssin aikana kerrataan sanaluokkien taivutukset. Viestinnällisenä aihepiirinä tutustutaan monikulttuurisuuteen, harjoitellaan kertomaan omista tulevaisuuden suunnitelmista ja opitaan erilaisia ammattinimikkeitä ruotsiksi. Aiheesta kirjoitetaan myös aine, jossa painotetaan konditionaalin käyttöä. Imperatiivin käyttöä harjoitellaan lähinnä suullisesti. Kurssilla kuunnellaan paljon aiheeseen liittyviä kuullunymmärtämisharjoituksia ja oppilasta ohjataan löytämään olennaisia tietoja kuulemastaan. Luetun ymmärtämistä laajennetaan sanastollisesti eri ympäristöön ja ympäristön suojeluun liittyvillä sanonnoilla.

ARVIOINTI Työskentelytapojen, tuntiaktiivisuuden ja kirjallisten kokeiden lisäksi arvioidaan aine.

Kurssikokeeseen sisältyy myös kuullunymmärtämistä mittaava osio.

9. luokka, 6. kurssi: ”Vi i Norden” TAVOITTEET

Oppilas oppii • itsenäisesti laajentamaan tietouttaan Pohjoismaista ja pohjoismaisista kulttuurintekijöistä sekä ymmärtämään Suomen asemaa yhtenä Pohjoismaista, • löytämään oleellista tietoa erilaisista teksteistä ja • kertomaan Suomesta ruotsiksi.

33

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilas käyttää oppikirjan eri tekstejä tietolähteenä ja hakee lisätietoa Pohjoismaista tietokoneen avulla. Oppitunnilla oppilas kirjoittaa Suomi-aiheisen aineen sanakirja apunaan. Oppilas tekee kirjallisen esityksen jostakin Pohjoismaasta tai jostakin pohjoismaisesta kulttuurintekijästä. Aiheena voi olla myös jokin tapakulttuuriin liittyvä asia. Oppilas esittelee tekemänsä työn suullisesti.

Oppilaalle annetaan kurssin aikana mahdollisuus valtakunnallisten kokeiden avulla harjoituttaa ja mitata omaa kielitaitoaan eri osa-alueilla. Kurssilla vahvistetaan ja kerrataan aiemmin opittuja kielioppiasioita.

ARVIOINTI Kurssiarvosana muodostuu aineiden ja suullisen esityksen arvosanoista sekä kurssin päättökokeena olevasta ruotsin valtakunnallisesta kokeesta. Oppilas arvioi kurssin lopuksi omaa kielitaitoaan taitotasoasteikon avulla. Valtakunnallisen kokeen arvosana vaikuttaa oppilaan saamaan kurssiarvosanaan ja päättöarvosanaan.

Vieraat kielet Yleistä Vieraan kielen oppiminen on tavoitteellista ja aktiivista toimintaa, johon kuuluvat olennaisina osina vuorovaikutuksellisten kielenkäyttötilanteiden ymmärtäminen ja harjoittaminen. Äidinkielen ja aiemmin opittujen vieraiden kielten tiedot ja taidot ovat jatkuvasti pohjana uutta opittaessa. Kielen oppiminen on jatkuva prosessi, joka vaatii erilaisia ongelmanratkaisutaitoja, kuten päättelyä ja tietojen yhdistämistä ja soveltamista. Kielen oppimisen tärkeyden ymmärtäminen ja rohkeus kielen käyttämiseen sekä kielelle ominaisen ääntämistavan omaksuminen ovat viestin välittymisen kannalta keskeisiä asioita.

Oppimistilanteessa on tärkeää rohkaiseva ja myönteinen ilmapiiri, jossa harjoitellaan monipuolisesti erilaisia kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja käsiteltävän aihepiirin mukaan. Myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään erityisesti yläkoulun luokilla. Kielenopiskelutaitojen harjoittamisella pyritään siihen, että oppilas ymmärtää jatkuvan sinnikkään harjoittelun merkityksen opiskelussaan. Oppilasta autetaan löytämään omat oppimaanoppimistapansa ja arvioimaan omaa opiskeluaan realistisesti ja kriittisesti. Kuullun ja luetun ymmärtämistä sekä kirjoittamisen ja puhumisen tuottamista harjoitellaan suunnitelmallisesti ja näitä kielen osa-alueita tukee rakenteiden opettelu, tavoitteena kielitaito.

Oppilasta ohjataan ja kannustetaan itse asettamaan tavoitteita opiskelulleen ja arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin. Oppilaan kyky työskennellä vastuullisesti sekä koulussa että kotona on tärkeä osa opiskelua. Kielen kommunikatiivisen luonteen takia oppilaan yhteistyötaitojen kehittäminen on myös keskeinen osa työskentelyä.

Aihekokonaisuudet ja integraatio Kansainvälisyyden lisääntyminen edellyttää monipuolista viestintätaitoa kansojen ja kulttuurien välillä. Kielten opiskelun tavoitteena on kielellisten taitojen hankkiminen ja kyky tulla toimeen vieraassa kulttuurissa. Kyseessä on kulttuuristen taitojen hallinta, joka on toiminnallinen kokonaisuus ja joka syntyy moniulotteisten tiedollisten kykyjen ja tunnealueen tekijöiden yhteistyöstä.

Vieraitten kielten opiskelu auttaa oppilasta tuntemaan ja arvostamaan myös omaa kulttuuriaan ja antaa oppilaalle käyttökelpoisen, ainakin yleisluonteisen kielitaidon, joka on samalla hyvä lähtökohta myöhemmälle opiskelulle.

Englanti A-kielenä 3. luokka TAVOITTEET Oppilas oppii kuuntelemaan englannin kieltä ja myös tuottamaan englannin kielelle ominaisia äänteitä sekä vertailemaan sanojen kirjoitus- ja äänneasujen eroja. Alusta asti pyritään rohkaisemaan oppilasta käyttämään kieltä luontevasti vuorovaikutustilanteissa. Pohditaan oman ja kohdekielen kulttuurien eroavaisuuksia. Oppilas tottuu järjestelmälliseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn.

34

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Harjoitellaan omasta minästä, kodista ja lähipiiristä kertomista sekä aiheisiin liittyvän sanaston tunnistamista. Rakenteista käsitellään alustavasti be ja have -verbien preesensin yksikkömuodot, apuverbeistä can ja do, yksikön imperatiivi, artikkelin käyttö substantiivin yhteydessä ja säännöllinen monikkomuoto, adjektiivit predikatiivina, numeraaleista perusluvut 1–100, persoona- ja possessiivipronominien yksikkö ja muutamia paikkaa ilmaisevia prepositioita.

Työtavoissa korostuvat kuullun ymmärtämistä ja suullista tuottamista harjoittavat tehtävätyypit kuten kuunteluharjoitukset, toistaminen, ääneen lukeminen ja puhuminen. Vuorovaikutusta harjoitellaan esim. parityöskentelynä. Harjoitellaan oppikirjan ja sanaston käyttämistä tiedonhankintavälineenä.

ARVIOINTI Oppilasta ohjataan arvioimaan omaa työskentelyään ja häntä kannustetaan kehittämään omia opiskelutaitojaan. Pienet testit ja kokeet antavat oppilaalle ja huoltajalle palautetta edistymisestä.

Arviointikriteerit kulloisenkin oppimäärän hyväksytylle suorittamiselle • kotitehtävät tehtynä, • suoritusten (suulliset ja kirjalliset esitykset, testit ja kokeet) joukossa voi olla myös hylättyjä, • tekee aiheeseen liittyvää työtä, • taidot tunnistamista ja mallin mukaan tekemistä, Näitä kriteereitä sovelletaan kaikkien luokkatasojen ja kurssien arvioinnissa.

4. luokka TAVOITTEET Oppilas ymmärtää rajallisen määrän omaan elämänpiiriin liittyviä sanoja ja sanontoja sekä osaa vastata itseään koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin ja osaa toimia kohteliaasti eri tilanteissa. Oppilas oppii vähitellen kertomaan itsestään myös kirjallisesti mallin avulla.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Laajennetaan aiemmin opittuja aihepiirejä ja sanastoa, opitaan kertomaan muun muassa harrastuksista ja säästä. Syvennetään aikaisemmin opeteltuja rakenteita sekä opetellaan alustavasti verbin yksikön 3. persoonan -s-pääte ja kestopreesens, there is / there are -rakenne, substantiiveista epäsäännöllisiä monikkomuotoja, ’s-genetiivi ja kysymyssanat. Suullisten harjoitusten ohella kirjallisten tehtävien määrä lisääntyy.

ARVIOINTI Arviointi painottuu ymmärtämisen ja suullisen ilmaisun taitoihin. Kiinnitetään huomiota myös säännölliseen kotitehtävien tekemiseen sekä sanaston aktiiviseen opetteluun. Oppimista seurataan kokein ja testein, minkä lisäksi oppilas arvioi itse omaa edistymistään.

5. luokka TAVOITTEET Oppilas tottuu työstämään pidempiä tekstejä sekä oppii kiinnittämään huomiota kielen rakenteisiin myös kirjallisissa teksteissä. Oppilas oppii kertomaan ympäröivästä maailmasta kokonaisin virkkein suullisesti ja kirjallisesti.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Aihepiirit laajenevat lähipiiristä maailmalle ja opitaan kertomaan myös menneisyyden tapahtumista. Vahvistetaan aiemmin opittuja rakenteita ja harjoitellaan erityisesti yleispreesensiä. Uusia rakenneasioita ovat persoonapronominien objektimuodot, lyhyiden adjektiivien vertailu ja järjestysluvut. Prepositioiden käyttöä laajennetaan. Alustavasti käsitellään myös imperfekti. Työtapoihin sisältyy myös tekstien esittäminen luokassa ja elaborointi.

ARVIOINTI Arvioinnissa otetaan huomioon erilaiset suulliset ja kirjalliset tuotokset, testit, kokeet, tuntityöskentely ja kotitehtävien säännöllinen tekeminen. Opiskelutottumuksia tarkastellaan itsearvioinnin avulla. 5. luokalla arviointi on sanallinen, jota voidaan täydentää numerolla. Alimman hyväksytyn arvosanan edellytyksenä on, että oppilas tekee kotitehtäviä ja aiheeseen liittyvää työtä.

Taidot ovat lähinnä tunnistamista ja mallin mukaan tekemistä.

35

6. luokka TAVOITTEET Oppilas ymmärtää yksinkertaista puhetta ja pystyy seuraamaan hänelle merkityksellistä keskustelua. Hän suoriutuu vuoropuheluista yksinkertaisissa sosiaalisissa kohtaamisissa. Oppilas ymmärtää tavanomaista sanastoa sisältävän tekstin pääajatukset ja osaa paikantaa yksittäisiä tietoja. Hän osaa kirjoittaa lyhyen tekstin arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyen. Oppilas hallitsee erilaisia kielenopiskelun työtapoja, kuten kuunteleminen, puhuminen, toistaminen, keskusteleminen, lukeminen, kirjoittaminen, pari- ja ryhmätyöskentely.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Tutustutaan englannin kielen erilaisiin ääntämismuotoihin eri puolilla maailmaa. Aihepiireinä ovat muun muassa matkustaminen ja luonto. Kerrataan kaikki aikaisemmat rakenteet sekä opetellaan imperfekti, pitkien adjektiivien vertailu ja of-genetiivi. Vaihtelevilla työtavoilla harjoitetaan kaikkia kielitaidon osa-alueita ja kannustetaan oppilasta aktiivisesti laajentamaan sanavarastoaan ja rakenteiden hallintaa.

ARVIOINTI Numeroarvioinnin perusteena ovat kaikki kielitaidon osa-alueet sekä työskentely koulussa ja kotona. Valtakunnallinen koe 6. luokan keväällä tukee opettajan arviota kieliaineksen hallinnasta. Itsearviointi auttaa oppilasta muodostamaan realistisen kuvan itsestään englannin oppijana ja kehittämään omia oppimistaitojaan.

Alimman hyväksytyn arvosanan (5) edellytyksenä on, että oppilas tekee kotitehtäviä ja aiheeseen liittyvää työtä. Taidot ovat lähinnä tunnistamista ja mallin mukaan tekemistä.

7. luokka, 1. kurssi TAVOITTEET Ensimmäisessä kurssissa tulevat yläkoulun oppimateriaalit ja työskentely tutuiksi. Aiemmin opittujen asioiden osaaminen varmistuu mahdollisten aukkojen kartoituksen ja kertauksen avulla ja se luo pohjan uusien aikamuotojen oppimiselle. Erilaisten suullisten harjoitusten avulla rohkeus käyttää kieltä lisääntyy, ja kurssilla onkin suullinen painotus.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Aihepiirinä henkilökuvaus: minä opiskelijana, kaveripiiri, erilaiset ihmiset ja perhe.

Kerrataan aikaisemmin opitut preesens, imperfekti, adjektiivien vertailu, persoonapronominit sekä it ja there muodollisina subjekteina. Tutustutaan uusiin aikamuotoihin: perfektiin ja pluskvamperfektiin. Tunnilla tehdään runsaasti suullisia viestintätehtäviä pareittain ja harjoitellaan muun muassa ääntämistä. Kotona valmistellaan luokkatilanteessa esitettävä Show and Tell -tehtävä.

ARVIOINTI Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota huolellisuuteen ja täsmällisyyteen sekä oppitunneilla että kotitehtävien suorittamisessa. Suullista työskentelyä arvioidaan jatkuvasti luokkatilanteessa, ja Show and Tell -esitys on osa yksilöarviointia. Kirjallinen koe testaa rakenteiden ja sanaston omaksumista.

7. luokka, 2. kurssi TAVOITTEET Tietoisuus huolellisen ja säännöllisen tunti- ja kotityön merkityksestä uusien rakenteiden ja sanaston oppimisessa lisääntyy. Osataan perfekti ja pluskvamperfekti. Oma suullinen ja kirjallinen tuottaminen paranevat ja sanasto vankentuu.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Aihepiireinä ovat asuminen, asuinympäristö ja lemmikit. Opitaan kysymään ja neuvomaan tietä. Kerrataan artikkelien käyttö, substantiivien monikot ja prepositioilmauksia.

Harjoitellaan ja testataan epäsäännöllisiä verbejä ja aikamuotojen käyttöä. Kirjallisilla viestintätehtävillä vankennetaan aikamuotojen hallintaa.

ARVIOINTI Säännöllistä työskentelyä arvioidaan. Kurssin aikana testataan aikamuotojen hallintaa ja arvioidaan kirjallisia viestintätehtäviä. Kerrattuja ja uusia rakenteita sekä sanaston hallintaa arvioidaan kurssikokeella.

36

8. luokka, 3. kurssi TAVOITTEET Aikamuodot kertaantuvat ja toimivat entistä paremmin oman tuottamisen välineinä.

Viestinnässä tärkeän kuuntelun merkitys kasvaa myös puheen ymmärtämistehtävien kautta. Opiskelu on yhä tavoitteellisempaa ja tuloksellisempaa suullisesti ja kirjallisesti.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Aihepiireinä ovat perhe-elämä ja koulunkäynti meillä ja muualla. Kurssin aikana kerrataan aikamuodot, genetiivit ja indefiniittipronominit ja opiskellaan kansallisuussanat ja futuuri. Lauseidenrakentelutaito on keskeistä oman kielitaidon harjoittamisessa.

ARVIOINTI Säännöllistä työskentelyä arvioidaan edelleen. Oppilaan tuottamia pieniä kirjallisia tuotoksia arvioidaan kurssin aikana. Kurssin lopussa on kurssikoe, jonka osiona puheenymmärtämistä.

8. luokka, 4. kurssi TAVOITTEET Oppilaalla on mahdollisuus omiin valintoihin. Tavoitteena on, että oppilaan valmiudet työn itsenäiseen suunnitteluun paranevat. Kouluun, harrasteisiin, terveyteen ja liikuntaan liittyvä sanasto syvenee.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Aihepiireinä on koulumaailman eri puolia, harrastukset, terveys ja liikunta.

Osaan materiaalista tutustutaan itsenäisesti oman valinnan mukaan ja aihepiiristä kirjoitetaan lyhyehkö kirjoitelma. Tärkeä työvaihe on oman työsuunnitelman laatiminen ja läpikäyminen opettajan kanssa. Opiskellaan I konditionaali ja apuverbien can ja must korvaavat muodot.

ARVIOINTI Säännöllisen työskentelyn ohella arvioinnin pohjana on kaksi koetilannetta: kurssikokeessa osoitetaan koulumaailmaan liittyvän sanaston ja opiskeltujen rakenteiden hallintaa ja vain sanakirjaa käyttäen kirjoitetaan itsenäisesti valitun materiaalin pohjalta harrasteaiheinen kirjoitelma, jossa osoitetaan muun muassa konditionaalin hallintaa.

8. luokka, 5. kurssi TAVOITTEET Ymmärretään suullisen harjoittelun merkitys osana kielitaitoa ja selvitään arkielämän kielenkäyttötilanteissa. Myös kirjallisissa tuotoksissa vaihteleva, vivahteikas teksti hallitaan jo paremmin.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Aihepiireinä ovat nuori ja perhe sekä nuorten maailma. Tunnistetaan britti- ja amerikanenglannin välisiä eroja. Kurssilla on runsaasti kirjallisia tuottamistehtäviä ja suullista työskentelyä muun muassa arkipäivän asiointitilanteisiin liittyen. Suullisissa vuorovaikutustilanteissa harjoitellaan erityisesti puhekumppanin huomioimista. Kerrataan adjektiivien vertailumuodot ja opiskellaan adverbit ja niiden vertailu. Opiskellaan relatiivipronominit ja -lauseet.

ARVIOINTI Suullista harjoittelua arvioidaan tuntitilanteessa työhön ryhtymisen, keskustelukumppanin huomioimisen ja vuorovaikutuksen kannalta. Kirjallisia tuotoksia arvioidaan vaihtelevasti.

Kurssikokeen osana on apuvälineitä käyttäen kirjoitettava pitkähkö kirjoitelma.

9. luokka, 6. kurssi TAVOITTEET Koska tavoitteena on oman kielitaidon vankentaminen, tässä kurssissa panostetaan omiin puutteisiin ja heikkouksiin. Oppilas osaa kertoa Suomesta sekä kirjallisesti että suullisesti.

Suullisten vuorovaikutusharjoitusten tavoitteena on muun muassa mielipiteen ilmaiseminen. Tullaan tietoisemmiksi kulttuurieroista englanninkielisten maiden ja suomalaisten elintapojen vertailun kautta.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Aihepiireinä ovat matkailu ja suomalaisuus. Harjoitellaan kirjallista ja suullista tuottamista Suomi-aiheesta ja oman työn suunnittelua. Rakenneasioina ovat SPOTPA, epäsuora kysymys, passiivi + agentti ja may-verbin korvaava muoto, artikkelien käyttö myös maantieteellisten nimien yhteydessä ja epäsäännöllisten verbien kertaus.

ARVIOINTI

Kurssikoe ja testataan aikamuodot ja epäsäännölliset verbit.

37

9. luokka, 7. kurssi TAVOITTEET Kouluttautumiseen ja työelämään orientoituminen lisääntyy myös englanninkielisten tekstien kautta. Kuullun ymmärtäminen vankentuu runsaiden kuunteluharjoitusten avulla.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Aihepiireinä ovat kouluttautuminen ja työelämä. Uusina rakenneasioina opetellaan yksikkömuotoiset substantiivit, II konditionaali, paljoussanat, verbi/adjektiivi + prepositio. Lisäksi kerrataan epäsuoran kysymyksen, passiivin ja there is/are- ja it is- rakenne. Tutustutaan valtakunnallisen kokeen koetyyppiin.

ARVIOINTI

Kurssikokeeseen sisältyy myös kuullunymmärtämistä.

9. luokka, 8. kurssi TAVOITTEET Rakenteiden kertaaminen sujuu nyt myös omaehtoisesti. Ääntäminen varmistuu suullisten harjoitusten avulla. Englanninkielinen kirjallinen kulttuuri tulee tutuksi.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Varmistetaan suomalaisille hankalien äänteiden hallinta lukemisen yhteydessä. Tehdään runsaasti keskusteluharjoituksia. Rakenteita harjoiteltaessa keskitytään aukkojen paikkaamiseen ja vaikeuksiin erityisesti atk-harjoittelun avulla. Opiskellaan infinitiivi ja -ing-muoto ja kerrataan relatiivipronominit.

ARVIOINTI

Rakenteita testaava koe, valtakunnallinen koe ja suullinen koe parityönä.

Vapaaehtoinen A-kieli saksa 4. luokka TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas oppii • käyttämään kielenopiskelulle ominaisia perustyötapoja, • saksan kielen hyvän ääntämistavan perusteet, • yksinkertaisin lausein vastaamaan itseään, perhettään ja lähiympäristöään koskeviin kysymyksiin sekä tekemään aiheeseen liittyviä yksinkertaisia kysymyksiä, • tunnistamaan verbin preesenstaivutuksen persoonapäätteet, • tunnistamaan olla-verbin (sein) ja olla/omistaa-verbin (haben) taivutusmuodot, • persoonapronominit ja niiden oikean käytön, • tunnistamaan persoonapronominien yksikön 1. ja 2. persoonan omistusmuodot sekä s-genetiivin nimien yhteydessä, • tunnistamaan substantiivien kolme sukua ja niihin liittyvät omat artikkelinsa, • lukusanat 1–20, • kellonajat, viikonpäivät sekä vuorokaudenajat, • yleisimmät tervehdykset ja toivotukset ja • kieltosanat nein ja nicht.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Aihepiirejä ovat tyypillisesti perhe, ystäväpiiri, asuminen, koti ja kouluympäristö. Opetuksen pääpaino on suullisen kielitaidon harjoittelemisessa sekä sanaston oppimisessa. Ääntämistä ja ääneen lukemista harjoitellaan pareittain ja erilaisissa ryhmissä. Erilaisia kielenkäyttötilanteita harjoitellaan puheentuottamistehtävien avulla samoin pareittain ja ryhmissä. Leikinomaisuudella sekä ikäkaudelle tyypillisillä loruilla ja lauluilla on tärkeä osuus. Oppilaita kannustetaan rohkeaan yrittämiseen ja mielikuvituksen käyttöön. Omien lauseiden tuottamista kannustetaan alusta alkaen. Korostetaan, etteivät virheet ole vaarallisia, vaan osa luonnollista kielenoppimisprosessia.

Säännöllisesti annetut kotitehtävät sekä niiden tekemisen kontrollointi ohjaavat oikeisiin opiskelutottumuksiin. Oppilaita ohjataan myös itse tarkistamaan ja korjaamaan tehtäviään esimerkiksi parityönä.

38

Aktiivista ja keskittynyttä kuuntelutaitoa harjoitellaan alusta lähtien esimerkiksi kuullunymmärtämis- ja sanelutehtävien avulla.

ARVIOINTI Arvioinnissa korostuu vastuullisten työtapojen oppiminen sekä aktiivinen ja reipas tuntityöskentely. Sanaston oppimista mitataan alusta alkaen pienten sanakokeiden avulla. Suullista kielitaitoa arvioidaan tuntityöskentelyn perusteella. Neljännen luokan lopussa pidetään opiskeltuja asioita kertaava loppukoe.

5. luokka TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas oppii • toimimaan joissain yksinkertaisissa arkipäivän kielenkäyttötilanteissa, kuten kioskilla käynti, kirjeen tai kortin kirjoittaminen • kertomaan ystävistään harrastuksistaan ja mieltymyksistään, • ymmärtämään lyhyiden, tuttua sanastoa sisältävien kuultujen tai luettujen tekstien pääkohdat, • Keski-Eurooppaan suuntautuvaan matkailuun liittyvää sanastoa, kuten tärkeimmät maantieteelliset nimet ja liikennevälineet, • tunnistamaan substantiivien monikon sekä ymmärtämään monikon muodostamisen periaatteen, • tunnistamaan objektin sekä ymmärtämään akkusatiivin muodostamisen periaatteen, • käyttämään oikein joidenkin tärkeimpien säännöllisten verbien sekä sein- ja haben -verbien persoonataivutusta, • tunnistamaan verbien epäsäännöllisen taivutuksen, • tunnistamaan persoonapronominien akkusatiivimuodot, • lukusanat 20:sta ylöspäin, • kuukausien nimet, • paikkaprepositioiden merkityksen vastattaessa kysymykseen ’missä’, • tunnistamaan kein-kieltosanan, • ymmärtämään päälauseen sanajärjestyksen pääperiaatteen.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Aihepiirejä ovat tyypillisesti ystäväpiiri, koulu, harrastukset, ulkonäkö ja sen kuvailu. Suullisen kielitaidon harjoittelun painopiste siirtyy vähitellen tekstin sisältöön. Työtapoja syvennetään ja monipuolistetaan, itsenäistä kielentuottamista harjoittavat tehtävät lisääntyvät.

Oppilaille tarjotaan eritasoiseen työskentelyyn sopivia kirjallisia tuottamistehtäviä. Sekä kuullun että luetun ymmärtämiseen liittyvät tehtävät lisääntyvät ja monipuolistuvat.

ARVIOINTI Arvioinnissa korostuu sanaston hallinta sekä yritteliäisyys ja uskallus kielenkäyttötilanteissa. Sanaston hallintaa testataan sanakokein. Suullisen kielitaidon kehittymistä arvioidaan tuntityöskentelyn perusteella. Kirjallista tuottamista arvioidaan kotitehtävinä kirjoitettujen erilaisten tekstien avulla. Rakenteiden hallintaa, kuullun ja luetun ymmärtämistä sekä lauseiden ja pienten tekstien tuottamista arvioidaan lisäksi eritasoisia tehtäviä sisältävien kokeiden avulla.

6. luokka TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas oppii • tuntemaan lähemmin Keski-Euroopan saksankielisen alueen kulttuuria, • asioimaan esim. ravintolassa ja lääkärin luona, • selvittämään apuvälineitä käyttäen lukemansa lyhyehkön arkikielisen, itselleen läheistä aihetta käsittelevän tekstin pääkohdat, • valmistamaan ja esittämään ymmärrettävästi lyhyen suullisen esityksen häntä lähellä olevasta aiheesta, • tuottamaan apuvälineitä käyttäen lyhyitä kirjoitelmia ikäkaudelleen tyypillisistä aiheista, • selviytymään tilanteessa, jossa ei ymmärrä saamaansa viestiä joko lainkaan tai osin,

39

• • • •

joidenkin tyypillisten keskustelufraasien merkityksen ja käytön, tunnistamaan datiivin sen vastatessa kysymykseen ’kenelle, mille, keille’, yleisimpien modaaliverbien merkityksen ja käytön periaatteen, tunnistamaan perfektin ja tuottamaan mallin avulla joidenkin yleisimpien verbien perfektimuotoja, • adjektiivin komparatiivimuotojen muodostamisen ja niiden predikatiivisen käytön, • paikkaprepositioiden merkityksen vastattaessa kysymykseen ’mihin, minne’.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Aihepiirejä ovat tyypillisesti matkailu saksankielisellä kielialueella, ikätovereiden elämä, itsenäinen liikkuminen ja kaupunki- ja maaseutuympäristö. Työskentely sekä kotona että oppitunnilla kehittyy itsenäisemmäksi ja tähtää jo hieman laajempien kokonaisuuksien tuottamiseen. Oppilaita ohjataan ja kannustetaan käyttämään itsenäisesti oppikirjoja, sanakirjoja ja muita tiedonhankintavälineitä.

ARVIOINTI Arvioinnissa korostuu sanaston hallinta ja pyrkimys omaehtoiseen kielelliseen tuottamiseen. Suullisen kielitaidon arvioinnissa painotetaan perusääntämisen hyvää hallintaa ja viestin ymmärrettävyyttä. Suullisen kielitaidon arvioinnissa voidaan käyttää apuna myös koetta. Sanaston hallintaa mitataan paitsi tuntityöskentelyn perusteella myös sanakokein. Luetun ja kuullun ymmärtämistä mitataan kokeiden yhteydessä. Keskeisten rakenteiden hallintaa arvioidaan tuntityöskentelyn lisäksi eritasoisia tehtäviä sisältävien kokeiden avulla. Tekstin tuottamista arvioidaan sekä kotona tehtyjen kirjoitelmien että koetehtävien avulla.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

Valinnainen A-kieli saksa 7. luokka, 1. kurssi: ”Ich wohne in Havukoski” TAVOITTEET Tavoitteena on kerrata ja syventää 4., 5. ja 6. luokan oppimäärään kuuluvia asioita.

Oppilas oppii lisäksi man-rakenteen passiivin kiertoilmauksena ja eriävien yhdysverbien käytön.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Kurssilla kerrataan • verbien preesenstaivutus (säännölliset ja epäsäännölliset verbit), • modaaliapuverbien taivutus ja käyttö, • artikkelien käyttö, • persoonapronominien akkusatiivimuodot ja • päälauseen sanajärjestys.

Sanastollisia aihepiirejä kerrataan ja laajennetaan. Niitä ovat muun muassa itsestä kertominen, perhe, harrastukset, ulkonäkö ja asuinpaikan kuvaus. Yläkoulun ensimmäisellä saksan kurssilla harjoitellaan kurssimaiseen opiskeluun liittyviä työtapoja. Kurssilla teetetään säännöllisesti kotitehtäviä ja painotetaan aktiivisen tuntityöskentelyn tärkeyttä, jotta oppilaat ymmärtäisivät jatkuvan ja vastuullisen työskentelyn tärkeyden.

Oppilaille korostetaan suullisen harjoittelun merkitystä ja huolellisen kuuntelun tärkeyttä.

Kurssin aikana tutustutaan myös tietokoneen käyttömahdollisuuksiin kielten opiskelussa. Kielioppi- ja sanastollisia harjoituksia tehdään kielten atk-luokassa.

ARVIOINTI Oppilas saa kurssista arvosanan, joka muodostuu tehtävien säännöllisestä tekemisestä. Suullista osaamista mitataan arvioimalla erilaisia pari- ja ryhmäkeskusteluja. Oppilas arvioi itse oman kielitaitonsa kehittymistä ja tapojaan kielen opiskelussa.

Kurssilla on erilaisia sanakokeita ja kirjallinen loppukoe.

7. luokka, 2. kurssi: ”Wir in der Havukoski-Schule” TAVOITTEET

Oppilas oppii

40

• • • •

muodostamaan substantiivien akkusatiivin, akkusatiiviprepositioiden (durch, für gegen, ohne ja um) käytön, persoonapronominien datiivimuodot ja muodostamaan dass, wenn ja weil -sivulauseita.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla kerrataan adjektiivin vertailu ja järjestysluvut. Sanastollisia aihepiirejä ovat muun muassa säätä ja aikaa kuvaavat ilmaisut, kouluun ja vaatetukseen liittyvä sanasto ja mielipiteiden ilmaiseminen. Lisäksi harjoitellaan teitittelemistä. Kurssilla tehdään monipuolisesti suullisia ja kirjallisia harjoituksia. Paino on suullisessa harjoittelussa.

ARVIOINTI Oppilas saa kurssista arvosanan, joka muodostuu tehtävien säännöllisestä tekemisestä.

Suullista osaamista mitataan arvioimalla erilaisia pari- ja ryhmäkeskusteluja. Lisäksi oppilas laatii parityönä haastattelun, joka arvioidaan. Oppilas arvioi itse oman kielitaitonsa kehittymistä ja tapojaan kielen opiskelussa. Kurssilla on erilaisia sanakokeita ja kirjallinen loppukoe.

8. luokka, 3. kurssi: ”Was hast du in den Sommerferien gemacht?”

TAVOITTEET

Oppilas oppii • ilmaisemaan mennyttä aikaa verbin perfektimuodon avulla.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Keskeisimmät epäsäännölliset verbit opiskellaan sanastollisena kokonaisuutena ja niistä tehdään erilaisia testejä. Verbejä ja niiden käyttöä opetellaan erilaisilla kirjallisilla ja suullisilla harjoituksilla ja kielten atk-tunneilla. Oppitunneilla kirjoitetaan aine, jossa harjoitellaan oikean aikamuodon käyttöä.

ARVIOINTI Kurssin arviointiperusteet ovat samat kuin edellisten kurssien kohdalla. Erityisesti painotetaan verbien hallintaa, jota mitataan verbitestien avulla ja laajemmin perfektin käyttöä kurssikokeessa ja aineessa.

8. luokka, 4. kurssi: ”Entschuldigung, wie komme ich zum Markt?”

TAVOITTEET

Oppilas oppii • muodostamaan ja käyttämään substantiivien datiivimuotoja, • datiiviprepositioiden (aus, bei, mit, nach seit, von, zu) käytön ja • vaihtoprepositioiden (an, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor, zwischen) käytön akkusatiivissa ja datiivissa.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssi keskittyy sijamuotojen käytön ymmärtämiseen. Sijamuotoja harjoitellaan monipuolisesti suullisten- ja kirjallisten harjoitusten avulla. Aihepiireinä ovat muun muassa ostosten tekeminen ja mielialat ja niiden syyt. Lisäksi kerrataan ruokailuun liittyvää sanastoa ja kulkuneuvoja. Kurssilla kuunnellaan myös runsaasti aiheeseen liittyviä kuunteluja.

ARVIOINTI

Käsitystä kielitaidosta kokonaisuutena korostetaan. Arviointiperusteet ovat kuten edellä.

9. luokka, 5. kurssi: ”Was möchten Sie, bitte?”

TAVOITTEET

Oppilas oppii • käyttämään refleksiiviverbejä, • würde + infinitiivi -rakenteen käytön kohteliaisuusmuotona, • muodostamaan verbien imperfektimuotoja, • als-sivulauseen,

41

• tekemään epäsuoria kysymyksiä ja • asioimaan ravintolassa ja hotellissa.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla kerrataan perfekti, sijamuodot ja pää- ja sivulauseen sanajärjestys.

Imperfektiä harjoitellaan kirjoittamalla matkakertomus. Tutustutaan Saksan eri kaupunkeihin ja niiden nähtävyyksiin. Oppilaan vastuuta omasta kielitaidon kehittymisestä painotetaan, ja oppilasta ohjataan myös omatoimisesti kertaamaan vanhoja oppisisältöjä.

ARVIOINTI

Arviointiperusteet ovat kuten edellä. Työskentelytapojen arvioinnin merkitys alkaa pie-

netä.

9. luokka, 6. kurssi: ”Mozartkugeln und Müsli” TAVOITTEET

Oppilas oppii • adjektiivien taivutuksen eri sijamuodoissa, • suomen konditionaalin vastineet, • muodostamaan verbien käskymuodon eli imperatiivin, • verbien pluskvamperfektin muodostamisen ja käytön, • zu-partikkelin käytön infinitiivin yhteydessä, • perustietoja Itävallasta ja Sveitsistä ja • asumissanastoa ja ammatteja.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Tutustutaan Itävaltaan ja Sveitsiin matkailumaana ja niiden kielellisiin ja kulttuurisiin eroihin. Oppilas laatii aineen muodossa oman matkaohjelman, joka esitellään suullisesti yksin tai parin kanssa. Samalla kerrataan järjestyslukujen käyttö. Myös vaihtoprepositiot kerrataan.

Tutustutaan myös maantieteellisten nimien kielellisesti oikeaan käyttöön. Oppilaalle annetaan kurssin aikana mahdollisuus harjoituttaa ja mitata omaa kielitaitoaan valtakunnallisten kokeiden avulla.

ARVIOINTI Kurssin päättökokeena on kurssikoe yhdistettynä joihinkin valtakunnallisen kokeen osioihin. Matkaohjelman kirjallinen ja suullinen esitys vaikuttavat myös arvosanaan.

Vapaaehtoinen A-kieli ranska 4. luokka TAVOITTEET Oppilas selviytyy varsin rajallisissa puhetilanteissa sanoin, fraasein ja pienin kysymyksin. Hän on tottunut kuuntelemaan ranskankielistä puhetta ja ymmärtää tuttuihin tilanteisiin liittyvästä puheesta keskeisen sisällön. Hän osaa kirjoittaa jokapäiväiseen elämään ja ympäristöön kuuluvia sanoja ja tehdä lyhyitä lauseita. Hän tuntee jonkin verran ranskalaista elämäntapaa. Oppilas tottuu itsenäiseen työskentelyyn sekä parityöhön. Hän on vastuullinen ja yritteliäs opiskelija, myös kotitehtävissään.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kohdekielen perusluvut 0–31, kellonajat, viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat sekä värit ja hedelmät tulevat tutuiksi. Opitaan myös tavallisimmat ammatti-, sukulaisuus-, vaate- ja huonekalusanat, maita ja kansallisuuksia sekä maaseutuun liittyviä sanoja. Tavallisimpia arkipäivän puhetilanteita ovat tervehdykset, esittäytyminen ja yksinkertaiset ostotilanteet.

Laulut, mallinmukainen toistaminen ja sanelut totuttavat kohdekielen sanojen äänneasuun ja intonaatioon. Kirjoitusasua harjoitellaan runsaasti. Puhetilanteet opetellaan ulkoa ja niistä tehdään omia muunnoksia pari- tai ryhmätyönä, myös kirjallisesti.

ARVIOINTI Oppilas ja opettaja arvioivat sanallisesti oppilaan vastuullisuutta, yritteliäisyyttä ja osaamista omissa tehtävissä ja pari- ja ryhmätyössä. Oppilas saa edistymisestään numeroin annettavaa palautetta pienistä kirjallisista ja kuullunymmärtämistesteistä.

Arviointikriteerit kulloisenkin oppimäärän hyväksytylle suorittamiselle (arvosana 5): • kotitehtävät tehtynä,

42

• suoritusten (suulliset ja kirjalliset esitykset, testit ja kokeet) joukossa voi olla myös hylättyjä, • tekee aiheeseen liittyvää työtä, • taidot tunnistamista ja mallin mukaan tekemistä, Näitä kriteereitä sovelletaan kaikkien luokkatasojen ja kurssien arvioinnissa.

5. luokka TAVOITTEET Oppilas tottuu suullisesti selviytymään arkisissa viestintätilanteissa kyselemällä ja vastaamalla. Hän osaa kertoa itseensä ja lähiympäristöön kuuluvista asioista ja pystyy kuvailemaan niitä. Hän on tietoinen ääntämissäännöistä ja käyttää kysymyslauseen intonaatiota. Hän ymmärtää rakenteiden opiskelun merkityksen viestin välittymisen kannalta. Hän kirjoittaa tutuista aiheista lyhyitä viestejä kohdekielellä. Hän ymmärtää keskeisen sisällön opiskelussa tutuksi tulleista asioista kun puhutaan normaalitempolla. Teksteistä hän ymmärtää pääkohdat ja etsii tarvittaessa yksityiskohtia. Hän osaa etsiä oppikirjasta opiskelussa tarvitsemansa asiat. Hän osaa ilmaista kohteliaisuutta kohdekielen vaatimalla tavalla.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Viestintätilanteet liittyvät kotiin ja sukulaisiin, vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä kaupassa asiointiin. Rakenteista opiskellaan artikkelit, substantiivien -s-monikko, epäsäännöllisten verbien être ja avoir ja säännöllisten -er-verbien preesenstaivutus, tavalliset kielto- ja kysymyslauseet, adjektiivin taivutus ja paikka, persoonapronominit ja omistuspronomineista yksikkömuodot. Perusluvut 1–100 vaativat runsaasti harjoitusta. Myös ääntämiseen liittyviä periaatteita opiskellaan.

Työtavoista jatkuvat ääneen lukeminen, toistaminen ja vuorokeskustelujen harjoittelu. Harjoitellaan vaihtelevissa ryhmissä työskentelyä ja vuorovaikutusvalmiuksia. Niiden ohella tehdään runsaasti kuuntelu- ja saneluharjoituksia oikean äänne- ja kirjoitusasun varmistamiseksi. Harjoitellaan oppikirjan sanastojen ja koottujen kielioppiosuuksien käyttöä ja oppilasta kannustetaan kehittämään omia opiskelutaitojaan ja ryhmätyövalmiuksiaan. Oppilasta ohjataan arvioimaan omaa työskentelyään.

ARVIOINTI Sanelu- ja muut testit sekä kokeet antavat oppilaalle ja huoltajalle palautetta ja omalta osaltaan auttavat suuntaamaan opiskelua. Kotitehtävät ovat tärkeä osa opiskelua, niin myös arviointia. Oppilaan edistymistä arvioidaan sanallisesti, jota voidaan täydentää numerolla. Alimman hyväksytyn arvosanan (5) edellytyksenä on, että oppilas tekee kotitehtäviä ja aiheeseen liittyvää työtä.

Taidot ovat lähinnä tunnistamista ja mallin mukaan tekemistä.

6. luokka TAVOITTEET Oppilas osaa viestiä suullisesti omaan kokemuspiiriin kuuluvissa arkipäivän vuorovaikutus-tilanteissa, tarvittaessa puhekumppaniin tukeutuen. Hän on omaksunut kielelle ominaisen ääntämisen ja intonaation keskeiset periaatteet. Hän osaa myös kirjoittaa lyhyitä viestejä itselleen läheisistä asioista. Oppilas ymmärtää keskeisimmän sisällön puheesta ja tekstistä kun ne liittyvät arkielämään ja rutiininomaisiin tapahtumiin, ja osaa tarvittaessa tarkentaa yksityiskohtia. Hänellä on yleistietoa ranskalaisista tavoista ja elämäntyylistä sekä Ranskasta eurooppalaisena valtiona. Hän on myös tietoinen oman maan ja kohdemaan eroista.

Ranska on oppilaalle toinen vieras kieli ja hän osaa vertailla kieliä ja hyödyntää tätä taitoa opiskelussa, muun muassa päättelykykyä asiayhteydessä. Hän tottuu arvioimaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan, hän tuntee kielenoppimisstrategioita ja ymmärtää erilaisten harjoitusten ja työtapojen merkityksen oppimisessa. Hän osaa asettaa tavoitteita, arvioida edistymistä ja tavoitteiden saavuttamista kielen eri alueilla.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilaan kokemuspiiriä lähellä olevat arkielämän tilanteet laajenevat asumiseen, aikakäsitteisiin, säästä kertomiseen ja myös matkustamiseen: kielet ja kansallisuussanat tulevat tutuiksi, samoin kaupunkiympäristö, johon liittyy tien kysymistä ja ravintolatilaamista. Hän oppii myös kuvailemaan ihmisten ulkonäköä.

Rakenteista opitaan aakkoset, ilmansuunnat, järjestysluvut, tavallisimpia prepositioita artikkeli-sulautumisineen, il y a -rakenne, genetiivi, omistuspronominien monikot sekä epäsäännöllisten

43

verbien venir, aller, mettre, faire preesentaivutus ja aller-futuuri alustavasti.

Työtavat ovat samat kuin aiemmin, mutta omien tavoitteiden asettamista harjoitellaan painotetummin. Oppilasta ohjataan etsimään työtapoja, joilla hän saa parhaiten aikaan tuloksia.

ARVIOINTI Numeroarviointi perustuu oppilaan työskentelyyn kotona ja koulussa sekä osaamiseen.

Osaamista arvioidaan aikaisempaan tapaan oppitunneilla ja erillisillä testeillä ja kokeilla. Hyväksytyn arvosanan (5) perusteet ovat samat kuin edellä.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

Valinnainen A-kieli ranska 7. luokka, 1. kurssi TAVOITTEET Looginen muisti hyödyttää opiskelua tässä vaiheessa, joten kieliaines vankentuu kertauksen avulla. Myös sanasto laajenee ikäkauden vaatimusten mukaan ja se lisää valmiutta suulliseen ja kirjalliseen tuottamiseen. Oppilas tottuu vertailemaan oman maansa ja kohdemaan kulttuuria ja elinkeinoja.

Oppilas käyttää oppimiensa verbien preesens-aikamuotoa tavallisimmissa persoonissa ja hän osaa kertoa menneistä rajallisista tapahtumista passé composé -aikamuotoa käyttäen, myös kirjallisesti. Oppilas on opinnoissaan aiempaa oma-aloitteisempi ja vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisempi.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Tekstit ovat laajempia ja nyt harjoitellaan tekstinymmärtämistä ja sanakirjankäyttöä, mutta suullinen viestintä on edelleen keskeistä kieliainesta. Opitaan kertomaan koulutyöstä ja -tovereista, opiskellaan ruumiinjäseniä ja osataan kertoa sairauksista. Tutustutaan Pariisiin ja maaseutuun, osataan kertoa niistä ja kerrataan tien kysymistä ja neuvomista.

Rakenteista kerrataan lukusanat, -er-verbit, omistus- ja demonstratiivipronominit, kysymyslauseet, tutut epäsäännölliset verbit, il y a -rakenne, prepositioita ja genetiivi. Uuden passé composéaikamuodon merkitykset opiskellaan sekä säännöllisten -er-verbien ja muutamien epäsäännöllisten verbien vastaavat muodot, apuverbinä avoir. Alemmilla luokilla käytettyjä työtapoja ja opiskelustrategioita varmistellaan.

ARVIOINTI Arviointi perustuu samoihin asioihin kuin edellä, myös alimman hyväksytyn arvosanan (5) osalta. Lisäksi oppilaan suorituksia ja työtapoja arvioidaan myös ryhmässä toveriarviointina.

Opiskelutaitoja arvioitaessa painotetaan oppilaan kykyä muuttaa tarvittaessa opiskelutapojaan ja työskentelytottumuksiaan.

7. luokka, 2. kurssi TAVOITTEET Oppilas tuntee ranskankielistä maailmaa (la francophonie) ja osaa kuvailla kotoista ja vierasta maisemaa sekä ihmisten ominaisuuksia ja harrastuksia, myös kirjallisesti. Hän osaa asioida eri kaupoissa. Hän on tavoitteellinen kielenoppija.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilas tutustuu ranskankielisiin maihin, esimerkkinä Marokko. Harrastukset kertautuvat sekä ihmisten ulkonäön ja ominaisuuksien kuvailu monipuolistuu. Rakenteista kertautuvat adjektiivien taivutus ja paikka, verbeistä pouvoir. Opitaan epäsäännöllisiä adjektiiveja, le, la ja les objekteina, säännöllisten -re-verbien preesens ja passé composé sekä epäsäännöllisten verbien vouloir, voir, connaître preesens. Työtavoissa korostuvat työhön ryhtyminen, halu ottaa selvää, oppia ja kerrata itsenäisesti myös pari- ja ryhmätyössä.

ARVIOINTI Arviointi perustuu samoihin asioihin edellä. Lisäksi oma-aloitteisuus on painotetusti opiskelutaitojen arvioinnin kohde.

8. luokka, 3. kurssi TAVOITTEET Oppilas tuntee kohdemaan ruokakulttuuria ja ranskalaisten loma-aikoja. Hän osaa toimia ruokailutilanteessa ja puhua työstä ja lomanvietosta. Hän osaa muodostaa verbeistä imperfek-

44

tit ja on tutustunut imperfektin käyttöön. Oppilas tuottaa pieniä kirjoitelmia annetuista aiheista.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Opiskellaan edellä esitettyjä aihepiirejä. Rakenteista opiskellaan partitiivinen artikkeli, epäsäännölliset verbit boire ja lire sekä imperfektin muodostus ja käyttö. Kirjallista tuottamista harjoitellaan runsaasti. Työskentelyssä oppilasta ohjataan tarkkailemaan kielenkäyttöään ja mahdollisimman virheettömiin tuotoksiin.

ARVIOINTI

Arviointi perustuu samoihin asioihin kuin edellä.

8. luokka, 4. kurssi TAVOITTEET Oppilas osaa keskustella TV-ohjelmista ja kuvailla eläimiä. Hän pystyy kysymään matkoista ja tilaamaan niitä. Hän tuntee arkitavaroiden ja hygieniatuotteiden nimiä. Hän tuntee ääntämissäännöt ja soveltaa niitä varmasti uusia sanoja opiskeltaessa. Hän osaa kohdekielen säännöllisten verbien ja tavallisimpien epäsäännöllisten verbien preesenstaivutukset ja osaa käyttää niitä puheessaan. Hän vastaa arkisiin kysymyksiin ja osaa itsekin kysyä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Aihepiireinä on tavoitteissa mainittujen lisäksi tietoja keskivertoranskalaisesta ja valtameritutkija Cousteausta ja hänen elämäntyöstään. Rakenteista opitaan säännöllisten -ir-verbien ja refleksiiviverbien preesens sekä epäsäännöllinen verbi partir. Tuntiharjoittelussa painottuvat vaihtelevat suulliset harjoitukset.

ARVIOINTI

Arviointi perustuu samoihin asioihin kuin edellä. Lisäksi kurssin lopussa on suullinen testi.

9. luokka, 5. kurssi TAVOITTEET Ranskan mertentakaisten alueiden tuntemus lisääntyy, samoin kohdemaan koulujärjestelmän tuntemus. Oppilas osaa kirjoittaa kirjeen kohdekielellä ja kertoa omasta koulunkäynnistään.

Hän tuntee passé composén ja imperfektin keskinäisen käytön eron ja osaa jonkin verran soveltaa tietojaan. Kuullun- ja tekstinymmärtämistaidot paranevat pidentyneiden tekstien, järjestelmällisen harjoittelun ja runsaiden kuunteluharjoitusten myötä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Ranskalle kuuluva Martinique on tutustumiskohteena. Matkailusanaston ohella lisääntyy maantieteellinen sanasto. Kanadalaisen nuoren kirjeen aiheena on koulunkäynti Ranskassa. Ihmisen elämän tärkeät vaiheet käydään läpi ja opitaan puhumaan niistä.

Rakenteista kerrataan säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien passé composé, apuverbinä avoir, ja opiskellaan passé composén être-apuverbillä muodostettavat verbit. Uusia näkökulmia menneisyydestä kertomiseen tuo passé composén ja imperfektin keskinäinen käyttö. Opiskellaan myös painolliset persoonapronominit ja pronominaali y.

Tässä kurssissa harjoitellaan erityisesti tekstinymmärtämistaitoja: aiheen ennakointia ja tilanneyhteydestä päättelyä sekä vertailua englantiin, mutta myös muihin kieliin.

ARVIOINTI Arviointi perustuu samoihin asioihin kuin edellä. Lisäksi kurssin aikana on kuullunymmärtämiskoe, ja kurssikokeen yhteydessä tekstinymmärtämisosio.

9. luokka, 6. kurssi TAVOITTEET Oppilas pyrkii määrätietoisesti eheään kielitaitoon kielen kaikilla alueilla, kertaamalla ja harjoittelemalla. Hän on valmis omaksumaan kieliaineksen sisältämää yleistietoa osana kielenopiskelua.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Aihepiirit vaihtelevat: tutustutaan Ranskan historiaan ja nykypäivään pienimuotoisesti henkilöiden elämänvaiheiden kautta ja opitaan sodan ja rauhan, rikosten ja rangaistusten uutissanastoa.

Suullisia harjoituksia on tunnilla runsaasti.

Passé composén ja imperfektin keskinäistä käyttöä kertomuksessa harjoitellaan. Opiskellaan futuurin muodostaminen, relatiivipronominit qui ja que, pronominaali en, refleksiiviverbien passé composé sekä preesenstaivutus epäsäännöllisistä verbeistä dormir, sentir, suivre, courir, devoir ja ouvrir. Oppilas kertaa rakenteita omaehtoisesti.

45

ARVIOINTI Arviointi perustuu samoihin asioihin kuin edellä. Kurssikokeeseen sisältyy kertaavaa rakenneainesta. Lisäksi pidetään suullinen testi. Opettajan suorittamaa päättöarviointia oppilaan kieliaineksen eri alueiden hallinnasta tukee valtakunnallinen koe.

Matematiikka Yleistä Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Tavoitteena on kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelutapaa ja ohjata oppilasta löytämään asioita ja asiayhteyksiä sekä etsimään ratkaisuja ongelmiin. Oppilasta ohjataan hahmottamaan, luokittelemaan ja mallintamaan ympäröivässä maailmassa eteen tulevia tilanteita, etsimään ja ymmärtämään arkielämän lainalaisuuksia ja asioiden välisiä riippuvuuksia sekä arvioimaan ja päättelemään suuruusluokkia ja ratkaisujen oikeellisuutta. Ajattelun taitojen, kirjallisen ja suullisen esittämisen sekä ongelmanratkaisumenetelmien ja työskentelyn taitojen oppiminen ovat keskeisiä peruskoulun matematiikassa opeteltavia taitoja. Oppilasta ohjataan loogiseen ja täsmälliseen suulliseen ja kirjalliseen esittämiseen niin, että hän osaa päätellä yksinkertaisen väitelauseen totuusarvon, osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ’ja’, ’tai’, ’jos niin’, ’ei’, ’on olemassa’, ’ei ole olemassa’ ja oppilas osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen.

Oppimisympäristöt pyritään järjestämään sellaisiksi, että ne tukevat oppilaan päättely-, perustelu- ja kommunikaatiotaitojen kehittymistä.

Oppilasta kannustetaan luottamaan itseensä ja ottamaan vastuu omasta oppimisestaan matematiikassa sekä työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti myös erilaisissa ryhmissä.

Oppimistilanteet pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään riittävän konkreettisiksi, kokeellisiksi, keskusteleviksi ja ongelmalähtöisiksi. Ajattelua tukevia piirroksia ja konkreettisia välineitä kuten laskusauvat, murtolukumallit, multilink-palikat, avaruuskappaleet, vaaka jne. käytetään oppimisen apuna mahdollisimman pitkään.

Asiayhteyteen soveltuvissa kohdissa opiskellaan matematiikan historiaa.

Laskimen käyttöä opetellaan sopivissa asiayhteyksissä niin, että peruskoulun aikana saavutetaan sujuva käyttötaito. Tietoteknisiä laitteita, tietokoneohjelmia ja tietoverkkoa hyödynnetään opetuksessa mahdollisuuksien mukaan.

Matematiikka on kumulatiivinen oppiaine. Käsitteet rakentuvat toistensa varaan. Siksi opetus etenee systemaattisesti ja mahdollistaa näin kestävän pohjan matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Yläkoulussa matematiikan kurssit suoritetaan tietyssä järjestyksessä.

Peruskoulun matematiikan opetus tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden hankkia sellaiset matemaattiset perustaidot ja -tiedot, jotka luovat pohjan jatko-opinnoille ja antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa ja työelämässä.

Aihekokonaisuudet ja integraatio Viestintä- ja mediataitoja harjoitellaan matematiikkaa opiskeltaessa jatkuvasti. Matematiikan kieli on täsmällinen ilmaisukieli, ajatusprosessien esittäminen matematiikan kielellä on osa viestintä- ja mediataitoa. Matematiikkaa opiskellessaan oppilas joutuu kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja, toimimaan pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta. Ja näin ollen aihekokonaisuuden Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys tavoitteet toteutuvat myös vahvasti matematiikan opiskelussa. Muut aihekokonaisuudet kuten Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä Turvallisuus ja liikenne huomioidaan opetuksen sisältöjä valittaessa.

Vuosiluokat 1–2 TAVOITTEET Oppilas harjoittelee keskittymistä, kuuntelemista ja kommunikointia sekä kehittää ajattelutaitojaan. Hän tuntee onnistumisen iloa ratkaistessaan ongelmia.

Hän saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä. Käsitteiden muodostamisessa keskeisiä ovat kirjallinen ja suullinen esittäminen, välineet, symbolit sekä johdonmu-

46

kaiset opetusmenetelmät. Oppilaan tulee huomata käsitteiden muodostavan kokonaisuuksia yläja alakäsitteineen.

Oppilas ymmärtää lukukäsitteen ja oppii siihen perustuvia kehityskaudelleen sopivia peruslaskutaitoja. Hän oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein, kirjallisesti ja suullisesti. Hän oppii tunnistamaan ilmiöiden yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita. Lisäksi hän harjaantuu tekemään havaintoja itsensä kannalta merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista.

Keskeisiä tavoitteita ovat kyky hahmottaa, luokitella, jäsentää ja mallintaa ympäröivässä maailmassa eteen tulevia tilanteita, ymmärtää arkielämässä esiintyviä lainalaisuuksia ja asioiden välisiä riippuvuuksia, käyttää luonnollisilla luvuilla laskemista monipuolisesti arkielämän tilanteissa, osata arvioida ja päätellä suuruusluokkia ja tulosten järkevyyttä.

1.–2. vuosiluokilla oppimisessa painottuu lapsen oma aihepiiri, toiminnallisuus ja konkreettisuus.

Opetuksen tukena käytetään oppilaskohtaisia ja muita havainnollistamismenetelmiä.

Oppimisympäristöt pyritään järjestämään sellaisiksi, että ne tukevat oppilaan päättely-, perustelu- ja kommunikaatiotaitojen kehittymistä. Sen tähden oppimistilanteet pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään kokeileviksi, keskusteleviksi ja ongelmakeskeisiksi. Pari- ja ryhmätyöskentely samoin kuin yhteiset keskustelut ovat oppimistilanteessa keskeisellä sijalla. Omakohtaisella työskentelyllä on matematiikan opiskelussa tärkeä osa, myös sille varataan aikaa.

1. luokka SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Luvut ja laskutoimitukset Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää lukumäärän, lukusanan ja numerosymbolin vastaavuuden ja tuntee lukujen ominaisuuksia: vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen, lukujen hajottaminen ja kokoaminen, ymmärtää kymmenjärjestelmän periaatteen, osaa laskea yhteen- ja vähennyslaskuja luonnollisilla luvuilla sekä ymmärtää laskutoimitusten väliset yhteydet. Hän harjoittelee eri laskutapojen ja konkreettisten välineiden käyttöä: palikat ja muut kymmenjärjestelmävälineet, lukusuora, päässälaskut sekä kynän ja paperin käyttö.

Algebrallinen ajattelu Oppilas harjoittelee säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkemistä kuvista sekä yksinkertaisten lukujonojen tulkitsemista ja kirjoittamista.

Geometria Oppilas havainnoi ja harjoittelee kuvailemaan ympäröivän tilan avaruudellisia suhteita. Lisäksi hän harjoittelee ympäristössä olevia geometristen muotojen havainnoimista, nimeämistä ja kuvailemista. Hän opettelee tunnistamaan, selostamaan ja nimeämään kaksi- ja kolmiulotteisia muotoja. Lisäksi hän rakentaa, piirtää ja jäljentää kaksiulotteisia muotoja sekä rakentaa ja tunnistaa kolmiulotteisia kappaleita. Hän jäljentää valmiita kuvioita. Oppilas oppii geometriset peruskäsitteet: suora, kulma ja piste.

Mittaaminen Tavoitteena on, että oppilas tuntee mittaamisen periaatteen: kuinka monta kertaa mittayksikkö sisältyy mitattavaan. Hän mittaa pituutta, aikaa ja hintaa. Hän harjoittelee viivaimen, kellon ja rahan käyttöä. Hän opettelee kyseisten mittayksiköiden käyttöä, vertailua ja muuntamista sekä mittaustuloksien arviointia.

Tietojen käsittely ja tilastot Oppilas oppii tietojen etsimistä, keräämistä ja tallentamista. Hän harjoittelee yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukemista sekä koottujen tietojen esittämistä pylväsdiagrammina.

ARVIOINTI Arvioinnissa otetaan huomioon matematiikan tietojen ja laskutaitojen rinnalla myös ajattelun ja työskentelyn taitoja. Näihin kuuluvat muun muassa päättely-, perustelu- ja kommunikaatiotaidot sekä kokeileva, keksivä ja tutkiva työskentely ja ongelmien muotoileminen ja ratkaiseminen.

2. luokka SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Luvut ja laskutoimitukset Oppilas jatkaa ensimmäisellä luokalla opittujen asioiden harjoittelua.

Lisäksi tavoitteena on ymmärtää kertolaskun käsitteet ja osata kertolaskut luvuilla 0:sta 5:een. Oppi-

47

las harjoittelee jakolaskuja sekä yksinkertaisia murtoluvun käsitteitä konkreettisilla välineillä.

Algebrallinen ajattelu Oppilas harjoittelee säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkemistä kuvista sekä yksinkertaisten lukujonojen tulkitsemista ja kirjoittamista.

Geometria Oppilas jatkaa ensimmäisellä luokalla opittujen asioiden harjoittelua. Lisäksi hän harjoittelee yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia. Hän oppii geometriset peruskäsitteet: jana, murtoviiva ja puolisuora.

Mittaaminen Oppilas mittaa massaa, pinta-alaa ja tilavuutta. Hän harjoittelee tarvittavien mittavälineiden ja mittayksiköiden käyttöä, vertailua ja muuntamista sekä mittaustulosten arviointia.

Tietojen käsittely ja tilastot Oppilas oppii tietojen etsimistä, keräämistä ja tallentamista. Hän harjoittelee yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukemista sekä koottujen tietojen esittämistä pylväsdiagrammina.

ARVIOINTI Arvioinnissa otetaan huomioon matematiikan tietojen ja laskutaitojen rinnalla myös ajattelun ja työskentelyn taitoja. Näihin kuuluvat muun muassa päättely-, perustelu- ja kommunikaatiotaidot sekä kokeileva, keksivä ja tutkiva työskentely ja ongelmien muotoileminen ja ratkaiseminen.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

3. luokka TAVOITTEET

Oppilas oppii • tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä, • peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia, • löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, • esittämään kysymyksiä havaintojen pohjalta, • noudattamaan ohjeita ja • toimimaan ryhmässä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Luvut ja laskutoimitukset Varmennetaan 10-järjestelmää harjoittelemalla yhteen- ja vähennyslaskualgoritmeja sekä kertomista allekkain 1-numeroisella luvulla sekä laskemalla päässälaskuja.

Kerrataan kertotaulut 2–5 ja opetellaan kertotaulut luvuilla 6–10. Tutustutaan 60-järjestelmään kellonaikojen avulla ja harjoitellaan kellonaikoja. Opetellaan päättelemään ja arvioimaan vastauksen suuruusluokka. Opetellaan ymmärtämään murtoluvun käsite. Harjoitellaan lukujen pyöristämistä kymmeniksi ja sadoiksi. Tutkitaan erilaisten vaihtoehtojen lukumäärää konkreettisesti.

Algebrallinen ajattelu Tutustutaan lausekkeen käsitteeseen ja laskujärjestykseen. Opetellaan yhteenlaskuun liittyvät nimitykset; summa ja yhteenlaskettavat, vähennyslaskuun liittyvät nimitykset; vähenevä, vähentäjä ja erotus sekä kertolaskuun liittyvät nimitykset; tulo ja tulontekijät. Harjoitellaan lukujonojen tulkitsemista ja opetellaan lukujen luettelemista järjestyksessä eteen- ja taaksepäin. Harjoitellaan helppojen säännönmukaisuuksien, suhteiden, riippuvuuksien, yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsimistä päättelemällä. Harjoitellaan suurempi kuin (>) ja pienempi kuin (<) -merkkien käyttöä. Opetellaan etsimään lukuja, jotka täyttävät useamman ehdon yhtäaikaisesti.

Geometria Tutkitaan ja luokitellaan erilaisia monikulmioita sekä tutustutaan käsitteisiin yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat. Tutustutaan suoran kulman käsitteeseen sekä harjoitellaan suoran kulman etsimistä ja piirtämistä. Harjoitellaan nelikulmioiden luokittelua. Opetellaan käsitteet: neliö, suorakulmio, suunnikas ja puolisuunnikas.

Vahvistetaan mittaamisen periaatetta, mittaustulosten arvioimista ja mittauksen tarkistamista.

Harjoitellaan mittayksiköiden käyttöä, vertailua ja muuntamista pituuden yksiköillä: mm, cm, dm, m ja km; massan yksiköillä: g ja kg; tilavuuden yksiköillä: dl ja l sekä ajan yksiköillä: min, h, d, vk, kk ja a.

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Harjoitellaan tietojen etsimistä, keräämistä ja tallentamista. Jatketaan yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukemisen ja tulkitsemisen harjoittelua.

48

ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan matematiikan tietojen ja taitojen ohella myös ajattelu- ja työskentelytaitoja sekä positiivista suhtautumista oppiaineeseen. Oppilas harjoittelee arvioimaan omia taitojaan matematiikassa sopivin väliajoin.

3. luokan matematiikan opintojen hyväksytty suorittaminen edellyttää, että oppilas on suorittanut annetut tehtävät hyväksytysti. Hyväksytty suorittaminen edellyttää, että oppilas on osallistunut kokeisiin ja testeihin, joista 1/3 on suoritettu hyväksytysti.

4. luokka TAVOITTEET

Oppilas oppii • tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä, • käyttämään matemaattisia käsitteitä, • peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia, • löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia, • esittämään kysymyksiä havaintojen pohjalta, • käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita ja • keskittyneeseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Luvut ja laskutoimitukset Harjoitellaan 60-järjestelmän käyttöä tutkimalla aikatauluja. Harjoitellaan sisältö- ja ositusjakoa. Tutustutaan jakolaskualgoritmiin ja opetellaan jakamaan 1-numeroisella jakajalla jakokulmassa. Opetellaan tarkistamaan tuloksen oikeellisuus vastalaskulla. Opetellaan kertomaan ja jakamaan 10:llä, 100:lla ja 1000:lla. Harjoitellaan samannimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua. Tutustutaan desimaaliluvun käsitteeseen ja lasketaan desimaaliluvuilla yhteen- ja vähennyslaskuja. Jatketaan laskutoimitusten tulosten arviointia ja tarkistamista. Tutustutaan negatiivisen kokonaisluvun käsitteeseen lämpömittarin avulla ja sitä integroidaan luonnontieteisiin.

Algebra Harjoitellaan lausekkeen kirjoittamista ja laskemista. Tutustutaan sulkeiden käyttöön. Harjoitellaan lausekkeen arvon laskemista vaiheittain. Jatketaan lukujonojen tulkitsemista ja opetellaan täydentämään niitä. Harjoitellaan helppojen säännönmukaisuuksien ja suhteiden tulkitsemista.

Geometria Harjoitellaan symmetriaa suoran suhteen. Peilausta pisteen suhteen havainnollistetaan konkreetein välinein. Opetellaan kulmien luokittelua vertaamalla suoraan kulmaan. Luokitellaan kolmioita: tasakylkinen, tasasivuinen, suorakulmainen, terävä- ja tylppäkulmainen.

Vahvistetaan mittaamisen periaatetta ja mittayksiköiden muuntamista. Opetellaan massan yksikkö tonni (t) ja ajan yksikkö sekunti (s). Jatketaan mittaustuloksen arvioimista ja tarkistamista.

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Jatketaan tietojen etsimistä, keräämistä ja tallentamista. Opetellaan piirtämään ja tulkitsemaan pylväs- ja viivadiagrammeja.

ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan matematiikan tietojen ja taitojen ohella myös ajattelu- ja työskentelytaitoja sekä positiivista suhtautumista oppiaineeseen. Oppilas harjoittelee arvioimaan omia taitojaan matematiikassa sopivin väliajoin.

4. luokan matematiikan opintojen hyväksytty suorittaminen edellyttää, että oppilas on suorittanut annetut tehtävät hyväksytysti. Hyväksytty suorittaminen edellyttää, että oppilas on osallistunut kokeisiin ja testeihin, joista 1/3 on suoritettu hyväksytysti.

5. luokka TAVOITTEET

Oppilas oppii • tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä, • käyttämään matemaattisia käsitteitä, • peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia, • löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita,

49

• perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille, • esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta, • käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita ja • keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Luvut ja laskutoimitukset Lasketaan yhteen- ja vähennyslaskuja sekä kerto- ja jakolaskuja päässälaskuna. Varmennetaan jakolaskua ja harjoitellaan jakamaan luku tuloksi. Kerrataan kokonaislukujen pyöristämistä ja harjoitellaan pyöristämistä sadoiksi, tuhansiksi ja miljooniksi. Harjoitellaan murtolukujen muunnoksia sekä opetellaan niiden kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla.

Opetellaan pyöristämään desimaalilukuja sekä kertomaan ja jakamaan niitä luonnollisella luvulla. Tutustutaan prosenttiluvun käsitteeseen sekä prosentin, murto- ja desimaaliluvun väliseen yhteyteen.

Algebra Varmennetaan lausekkeen käyttöä ja opetellaan muodostamaan lauseke sanalliseen tehtävään. Etsitään yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisuja päättelemällä. Harjoitellaan säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien etsimistä sekä päättelyä ja tulkitsemista.

Geometria Jatketaan mittaamisen harjoittelua ja kerrataan pituuden ja massan yksiköitä. Lisäksi tutustutaan pinta-alan yksiköihin. Harjoitellaan piirtämään suurennoksia ja pienennöksiä sekä havainnoidaan kuvioiden yhdenmuotoisuutta. Tutustutaan mittakaavan käsitteeseen. Harjoitellaan piirtämään harpilla ympyrä sekä nimetään sen keskeiset osat: keskipiste, säde, halkaisija ja kehä.

Geometristen kuvioiden piirtämisharjoittelua integroidaan kuvaamataidon opiskeluun. Tutustutaan kulman yksikköön asteeseen sekä harjoitellaan kulmien mittaamista. Kerrataan erilaisia monikulmioita sekä harjoitellaan nelikulmion ja kolmion piirin ja pinta-alan laskeminen. Tutkitaan kolmion ja nelikulmion kulmien summaa ja harjoitellaan tiedon soveltamista. Tutustutaan suorakulmaiseen särmiöön ja sen osiin: särmä, tahko ja kärki.

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Harjoitellaan tietojen etsimistä tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista. Opetellaan piirtämään ja tulkitsemaan yksinkertaisia diagrammeja.

Tutustutaan keskiarvon käsitteeseen ja harjoitellaan sen laskemista. Pohjustetaan tyyppiarvon ja mediaanin käsitteitä. Tutustutaan klassiseen ja tilastolliseen todennäköisyyteen (mahdollista, mahdotonta, varmaa). Harjoitellaan koordinaatiston 1. neljänneksen käyttöä.

ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan matematiikan tietojen ja taitojen ohella myös ajattelu- ja työskentelytaitoja sekä positiivista suhtautumista oppiaineeseen. Oppilas harjoittelee arvioimaan omia taitojaan matematiikassa sopivin väliajoin.

5. luokan matematiikan opintojen hyväksytty suorittaminen edellyttää, että oppilas on suorittanut annetut tehtävät hyväksytysti. Hyväksytty suorittaminen edellyttää, että oppilas on osallistunut kirjallisiin kokeisiin ja testeihin, joista 1/3 on suoritettu hyväksytysti.

Arviointi on sanallinen, jota voidaan täydentää numerolla.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

6. luokka TAVOITTEET

Oppilas oppii • luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa, • ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä, • laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia, • loogista ja luovaa ajattelua, • soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn, • ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään, • esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella, • näkemään säännönmukaisuuksia ja • työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.

50

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Luvut ja laskutoimitukset Varmennetaan peruslaskutoimituksia luonnollisilla luvuilla, kokonaisluvuilla ja rationaaliluvuilla. Myös murtolukujen kerto- ja jakolaskua varmennetaan, käyttäen murtolukujen jakolaskun yhteydessä sisältöjakoa. Kerrataan jaollisuussääntöjä. Kerrataan prosentin, murto- ja desimaaliluvun välinen yhteys. Harjoitellaan pitkän ja lyhyen aikavälin laskemista (esim. ikä, matkan kesto). Prosenttilaskuja harjoitellaan konkreettisten esimerkkien avulla. Arvioidaan ja lasketaan esimerkiksi tuotteen hinnasta saatava alennus. Harjoitellaan murtolukujen supistamista ja laventamista sekä desimaaliluvun esittämistä murtolukuna Kerrataan negatiivisen luvun käsite lämpömittarin ja lukusuoran avulla. Lasketaan lämpötilan muutoksia. Opetellaan desimaaliluvun kertominen ja jakaminen desimaaliluvulla. Harjoitellaan laskimen käyttöä tehtävien suorittamisessa ja tarkastamisessa.

Algebra Kerrataan lukulausekkeen laskujärjestys ja sen sieventäminen. Pohditaan, milloin yhtäsuuruusmerkkiä on lupa käyttää lausekkeessa.

Funktiot Harjoitellaan lukuparin sijoittamista koordinaatiston 1. neljännekseen. Tutustutaan myös muihin neljänneksiin.

Geometria Kerrataan kolmioihin, nelikulmioihin ja monikulmioihin sekä ympyrään liittyviä käsitteitä. Luokitellaan ja nimetään kappaleita. Tutustutaan tilavuuden yksiköihin. Opetellaan laskemaan kuution ja suorakulmaisen särmiön tilavuus. Opetellaan kappaleiden hahmottamista, millaisista tasokuvioista ne koostuvat. Taitoja hyödynnetään myös kuvaamataidossa. Harjoitellaan kartan mittakaavan käyttämistä ja laskemista. Arvioidaan mittaustuloksia ja pyöristetään niitä.

Todennäköisyys ja tilastot Kerrataan keskiarvon laskeminen. Harjoitellaan yksinkertaisten tietojen keräämistä ja niiden esittämistä taulukoina tai diagrammeina.

ARVIOINTI Arviointi on numeerista. Arvioinnissa huomioidaan matematiikan tietojen ja taitojen ohella myös ajattelu- ja työskentelytaitoja sekä positiivista suhtautumista oppiaineeseen. Oppilas harjoittelee arvioimaan omia taitojaan matematiikassa sopivin väliajoin.

6. luokan matematiikan opintojen hyväksytty suorittaminen edellyttää, että oppilas on suorittanut annetut tehtävät hyväksytysti. Hyväksytty suorittaminen edellyttää, että oppilas on osallistunut kirjallisiin kokeisiin ja testeihin, joista 1/3 on suoritettu hyväksytysti.

7. luokka, 1. kurssi: Lukujen maailma 1 TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on varmentaa ja syventää peruslaskutoimitukset kokonais-, desimaali- ja murtoluvuilla sekä kerrata laskujärjestykseen liittyvät säännöt. Tavoitteena on oppia negatiivisten lukujen laskutoimitukset ja kirjainlaskennan alkeita. Tavoitteena on lisäksi oppia selkeä matemaattinen esitystapa, esittämään laskujen perustelut täsmällisesti ja johdonmukaisesti, toimimaan keskittyneesti ja pitkäjänteisesti ja ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Opetellaan peruslaskutoimitukset negatiivisilla luvuilla, aluksi lämpömittaria ja lukusuoraa apuna käyttäen. Otetaan käyttöön käsitteet luonnollinen luku, kokonaisluku, negatiivinen luku, positiivinen luku, vastaluku, itseisarvo, käänteisluku ja rationaaliluku.

Kerrataan ja syvennetään rationaalilukujen laskutoimitukset, erityisesti murtolukujen kerto- ja jakolaskut, ja sovelletaan niihin laskutoimitusten merkkisääntöjä.

Opetellaan kirjainlaskennan alkeet ja siihen liittyen käsitteet vakiotermi, muuttujatermi, samanmuotoinen termi, kerroin ja samanmuotoisten termien yhdistäminen.

ARVIOINTI Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää, että oppilas on ollut säännöllisesti läsnä oppitunneilla, suorittanut annetut tehtävät, osallistunut kirjalliseen kokeeseen ja testeihin sekä tehnyt kurssiin liittyvät mahdolliset muut kirjalliset työt kykyjensä mukaan. Arvioinnissa huomioidaan myös opiskeluasenne sekä kyky suunnitella ja arvioida omaa työskentelyään ja oppimistaan.

Kurssissa arvioidaan sitä, miten hyvin oppilas hallitsee peruslaskutoimitukset rationaaliluvuilla, osaa laatia suunnitelman tehtävän ratkaisemiseksi, osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan tehtävän matemaattiseen esitysmuotoon ja esittää ratkaisun täsmällisesti ja johdonmukai-

51

sesti, osaa arvioida mahdollista tulosta ja tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet sekä sitä, miten hyvin oppilas osaa sieventää yksinkertaisia lausekkeita samanmuotoisia termejä yhdistämällä.

7. luokka, 2. kurssi: Tasogeometria TAVOITTEET Kurssi perustuu vuosiluokilla 1-6 opittuihin tietoihin ja taitoihin. Kurssin perustavoitteena on, että oppilas syventää alemmilla luokilla opittua geometrian osaamistaan. Kurssilla johdatetaan oppilaita havainnoimaan ympäristöstään erilaisia geometrisia kuvioita, muotoja ja niihin liittyviä säännönmukaisuuksia. Kurssilla oppilaita harjaannutetaan geometristen kuvioiden piirtämisessä, sekä opetellaan geometrista konstruointia harpin ja viivaimen avulla. Kurssilla syvennetään alaluokilla opittuja symmetriaan ja säännöllisiin kuvioihin liittyviä asioita. Tavoitteena on myös, että oppilas tuntee tasokuvioihin liittyviä geometrisia käsitteitä ja nimityksiä ja osaa käyttää niitä suullisessa ja kirjallisessa esityksessä. Tavoitteena on myös, että oppilas osaa soveltaa yhdenmuotoisuutta, mittakaavaa ja monikulmioiden pinta-alan laskemista käytännön tilanteissa. Lisäksi tutustutaan ympyrän pinta-alan ja kehän pituuden laskemiseen.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Käsiteltävät asiat opiskellaan mahdollisuuksien mukaan oppilaan omaan ympäristöön ja arkielämään liittäen, esimerkiksi liittämällä monikulmioiden ominaisuuksia ja lainalaisuuksia oppilaan harjoitustyönä suunnittelemaan huoneen sisustukseen tai omaan logoon. Tasokuvioiden ominaisuuksien ja säännönmukaisuuksien oppimista tehostetaan oppilaiden omakohtaisen piirtämisen kautta. Tasokuvioita piirretään myös koordinaatistoon ja samalla koordinaatiston käyttö laajennetaan kaikkiin neljään neljännekseen. Koordinaatistoa avuksi käyttäen harjoitellaan myös kuvioiden peilauksia, siirtoja ja kiertoja. Mittakaavaa syvennettäessä piirretään jokin lähiympäristön alue tai rakennuksen pohjapiirros sopivassa mittakaavassa. Ympyrän pinta-alaan ja kehän pituuteen liittyen opetellaan piin käsite. Kurssin sisältöjä hyväksi käyttäen tutustutaan kurssilla myös kolmion ja ympyrän sekä kulmien välisiin yhteyksiin, esimerkiksi risti- ja vieruskulmien ratkaisuihin.

Kurssilla opittavia ja syvennettäviä käsitteitä ja asioita ovat: piste, suora, jana, samankohtaiset kulmat, kupera kulma, täysi kulma, vieruskulma, ristikulma, kulman puolittaja, erilaiset monikulmiot, lävistäjä, yhdensuuntaisuus, kohtisuoruus, normaali, tangentti, keskinormaali sektori, kehäkulma, keskuskulma, ympyrän pinta-ala ja kehän pituus, pii, mittakaava.

Kurssin hyväksytty suorittaminen kuten 1. kurssilla.

Kurssissa arvioidaan sitä, miten hyvin oppilas tuntee tasokuvioita, niiden ominaisuuksia ja niihin liittyviä nimityksiä, osaa laskea monikulmioiden ja ympyrän piirin ja pinta-alan, osaa yksikkömuunnokset tavallisimmin käytetyillä yksiköillä, osaa käyttää mittakaavaa etäisyyden laskemisen yhteydessä, osaa harpin ja viivaimen avulla geometrisia konstruktioita ja osaa suorittaa koordinaatistossa peilauksia, siirtoja ja kiertoja.

ARVIOINTI

7. luokka, 3. kurssi: Tilastot ja taulukkolaskenta TAVOITTEET Tavoitteena on perehtyä todennäköisyyden käsitteeseen siten, että tutuksi tulevat mahdollisten tapausten lukumäärä sekä todennäköisten ja satunnaisten tapahtumien esiintyminen arkipäivän tilanteissa.

Tavoitteena on oppia lukemaan ja tulkitsemaan tilastoitua tietoa, taulukoita ja diagrammeja sekä oppia määrittämään keskiarvo, mediaani, tyyppiarvo ja frekvenssit tilastoidusta aineistosta.

Tutustutaan otoksen laajuuden merkitykseen sekä hajonnan käsitteeseen. Tavoitteena on oppia kokoamaan tilastollista aineistoa eri lähteistä, luokittelemaan ja järjestämään se asianmukaisesti sekä esittämään aineisto taulukkolaskentaohjelman avulla liittäen siihen laskentaa ja diagrammeja.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Todennäköisyydestä käsitellään todennäköisyyden käsite ja sen soveltaminen yksinkertaisiin käytännön tehtäviin. Oppilaan tulee osata järjestää yksinkertainen, omakohtainen tutkimus todennäköisyydestä.

Tutustutaan erilaisiin tilastoihin muun muassa lehdissä, kirjoissa ja Internetissä. Kerätään tilastollista materiaalia haastatteluin, keräten esimerkiksi hintatietoja sekä etsimällä tietoa erilaisista tietolähteistä, jolloin kiinnitetään huomiota tiedon luotettavuuteen. Opetellaan järjestämään aineistoja ja lasketaan niistä tilastollisia tunnuslukuja, muun muassa keskiarvo, mediaani ja tyyppiarvo. Opetellaan tekemään frekvenssitaulukko ja esittämään se diagrammin avulla.

Näiden kautta oppilas saa käsityksen tilastollisuudesta ja oppii tulkitsemaan tilastollisia esityksiä realistisesti.

52

Hajonnan käsite esitellään sopivien esimerkkien avulla.

Piirretään erilaisia diagrammeja sekä käsin että taulukkolaskentaohjelman avulla. Opetellaan taulukkolaskennasta yksinkertaisten laskentafunktioiden käyttö. Tehdään omia, pienimuotoisia töitä, joissa materiaali kerätään itse ja tulokset esitetään taulukkolaskentaohjelman avulla.

Kurssin hyväksytty suorittaminen kuten 1. kurssilla.

Kurssin arviointi perustuu siihen, miten hyvin oppilas osaa lukea ja tulkita taulukoita ja diagrammeja, luokitella tilastollista aineistoa ja määrittää tilastollisia lukuja; frekvenssi, keskiarvo, tyyppiarvo ja mediaani sekä miten hyvin oppilas osaa yksinkertaisen todennäköisyyden määrittämisen.

ARVIOINTI

8. luokka, 4. kurssi: Lukujen maailma 2 TAVOITTEET Tavoitteena on, että oppilas oppii prosenttilaskentaa niin, että osaa soveltaa oppimaansa käytännön tilanteissa kuten alennusten ja korotusten laskemiseen ja lainojen ja talletusten korkojen sekä muutos- ja vertailuprosenttien laskemiseen.

Kurssin aikana opiskellaan lisäksi potenssin arvon ja neliöjuuren laskemista luvuilla sekä luvun jakamista alkutekijöihin.

Kurssin pohjaksi oppilas tarvitsee Lukujen maailma 1 -kurssin tiedot ja taidot.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Syvennetään prosentin laskemista luvusta ottamalla käyttöön prosenttikerroin. Opetellaan laskemaan prosentuaalisia korotuksia ja vähennyksiä esimerkiksi alennuksia ja korkoja laskemalla. Opetellaan laskemaan, kuinka monta prosenttia luku on toisesta ja sovelletaan tätä taitoa muutos- ja vertailuprosenttiin liittyviin tehtäviin. Perusarvon laskeminen opetellaan aluksi päättelemällä esim. taulukoimalla prosentti ja sitä vastaava prosenttiarvo. Pyritään kuitenkin siihen, että oppilas oppii perusarvon laskemisen yhtälön avulla vastalaskulla.

Opetellaan käsite prosenttiyksikkö ja sen soveltamista. Tutustutaan myös promillen käsitteeseen, esimerkkinä voidaan käyttää veren alkoholipitoisuutta.

Prosenttilaskentaan liittyvät keskeiset opiskeltavat käsitteet ovat perusarvo, prosenttiarvo, prosenttikerroin, alennus- ja korkoprosentti, muutos- ja vertailuprosentti, prosenttiyksikkö ja promille.

Opetellaan potenssin määritelmä ja potenssin arvon laskeminen myös laskinta käyttäen tapauksissa, joissa eksponentti on luonnollinen luku, sekä potenssiin liittyvät käsitteet kantaluku, eksponentti ja potenssin arvo. Sovelletaan potenssilaskentaa mm. tilanteisiin, joissa esiintyy toistuva prosentuaalinen muutos. Potenssimerkintää voidaan soveltaa myös lukuja alkutekijöihin jaettaessa.

Opetellaan juuren käsite ja neliöjuuren arvon laskeminen luvuilla.

Kurssin hyväksytty suorittaminen kuten 1. kurssilla.

Kurssissa arvioidaan sitä, miten hyvin oppilas osaa soveltaa prosenttilaskentaa arkielämän tilanteisiin, kuten alennuksien, korkojen ja muutosprosenttien laskemiseen sekä miten hyvin oppilas osaa kurssin aikana opiskellut muut asiat; potenssin laskemisen, kun eksponenttina on luonnollinen luku, neliöjuuren arvon laskemisen luvuilla ja luvun jakamisen alkutekijöihin.

ARVIOINTI

8. luokka, 5. kurssi: Potenssit ja juuret TAVOITTEET Kurssin pohjatiedoiksi oppilas tarvitsee Lukujen maailma 2 ja Geometria -kurssien tiedot ja taidot. Kurssin tavoitteena on, että oppilas osaa potenssien laskutoimitukset, jakaa luvun tekijöihin ja potenssia soveltaen juuren käsitteen ja laskutoimituksia neliöjuurella ja soveltaa niitä geometriassa pinta-alojen ja tilavuuksien laskemiseen. Kurssin tavoitteena on lisäksi perehdyttää oppilas 10- potenssimerkinnän käyttöön suurten ja pienten lukujen merkitsemisessä ja suureiden etuliitteiden ja 10-potenssimerkinnän väliseen yhteyteen. Potensseja, neliöjuuria ja 10-potenssimuodossa olevia lukuja ja niihin liittyviä laskutoimituksia opetellaan laskemaan myös laskinta käyttäen.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Potenssin määritelmään nojautuen opetellaan potenssin laskusäännöt, samankantaisten ja -korkuisten potenssien tulo ja osamäärä, tulon ja osamäärän potenssi, potenssin potenssi, negatiivinen eksponentti ja nolla eksponenttina. Opetellaan luvun jakaminen alkutekijöihin. 10-potenssimerkintää opiskeltaessa opetellaan makro- ja mikromaailman suureita ja suureiden etuliitteiden ja potenssimerkinnän vastaavuus.

Opetellaan yksinkertaisia laskutoimituksia neliöjuurella; tulo ja osamäärä ja juurrettavan sieventäminen.

53

Kurssin aikana opiskeltavat keskeiset käsitteet ja asiat: potenssi, kantaluku, eksponentti, potenssin arvo, samankantaisten potenssien tulo ja osamäärä, tulon ja osamäärän potenssi, samankorkuiset potenssit, potenssin potenssi, juuri, juurrettava sekä irrationaaliluvun käsite.

Kurssin hyväksytty suorittaminen kuten 1. kurssilla.

Kurssin arviointi perustuu siihen, miten hyvin oppilas osaa potenssien laskutoimitukset, kun eksponenttina on luonnollinen luku ja miten hyvin oppilas osaa neliöjuurten laskutoimitukset sekä laskimen käytön potenssien ja neliöjuuren laskemisessa.

ARVIOINTI

8. luokka, 6. kurssi: Kolmiolaskentaa TAVOITTEET Kurssin pohjatiedoiksi oppilas tarvitsee kurssien Geometria 1 ja Potenssit ja juuretkurssien tiedot ja taidot. Kurssin keskeisimpänä tavoitteena on, että oppilas osaa käyttää yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta ja trigonometrisia funktioita suorakulmaisen kolmion osien laskemiseen.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla opitaan uusina käsitteinä ja asioina Pythagoraan lause, kateetti ja hypotenuusa, trigonometriset funktiot: sini, kosini ja tangentti. Lisäksi varmistetaan ja syvennetään käsitteiden yhdenmuotoisuus, suhde ja mittakaava hallintaa ja käyttöä matematiikassa. Kurssin aiheiden soveltamista harjoitellaan mahdollisuuksien mukaan lähiympäristöstä löytyvien kohteiden avulla, esimerkiksi määritellään läheisten korkeiden rakennusten korkeuksia laskemalla ja hyödyntämällä yhdenmuotoisuutta.

Kurssin hyväksytty suorittaminen kuten 1. kurssilla.

Kurssissa arvioidaan, miten hyvin oppilas osaa löytää ja käyttää yhdenmuotoisuutta ja yhteneviä kuvioita kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa sekä miten hyvin oppilas osaa soveltaa Pythagoraan lausetta ja trigonometrisia funktioita kolmioiden osien laskemiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään kirjalliseen työhön; merkintöjen ja perustelujen matemaattiseen esitystapaan ja loogisuuteen.

ARVIOINTI

9. luokka, 7. kurssi: Yhtälökurssi TAVOITTEET Yhtälökurssin tavoitteena on, että oppilas oppii tulkitsemaan ja jäsentämään yksinkertaisen sanallisen tai arkitilanteen ongelman, osaa muuttaa ongelman matemaattiseen muotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden.

Kurssin pohjatiedoiksi oppilas tarvitsee Lukujen maailma 2 -kurssin tiedot.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla opetellaan ensin yhtälön ratkaisemista päättelemällä. Esimerkit pyritään mahdollisuuksien mukaan valitsemaan oppilaan arkielämästä, ikäkauteen sopivista ja oppilasta kiinnostavista aihepiireistä. Päättelytehtävistä siirrytään vähitellen ongelman mallintamiseen matemaattisella lauseella ja lausekkeiden yhtäsuuruudella. Tätä varten kerrataan ja syvennetään kirjainlaskennan alkeet ja varmennetaan riittävä algebrallinen laskutaito, samanmuotoisten termien yhdistäminen ja binomin kertominen luvulla. Opetellaan yhtälön ratkaisun kulku vaaka-ajattelun ja vastalaskuperiaatteen avulla. Vastalaskuperiaatetta käytetään mahdollisimman pitkään, jotta oppilas ymmärtäisi, että kysymyksessä on kahden keskenään yhtä suuren lausekkeen muokkaaminen. Verrannon käyttö ja ratkaisu opetellaan sopivien ongelmien yhteydessä. Lisäksi opetellaan yhtälöparin muodostaminen ja ratkaisu yksinkertaisten ongelmien yhteydessä algebrallisesti. Graafinen ratkaisu opetellaan funktiokurssin yhteydessä. Opetellaan tarkistamaan ratkaisun oikeellisuus ja vertaamaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Toisen asteen yhtälöistä käsitellään vain vaillinaiset yhtälöt.

Kurssilla opittavat keskeiset käsitteet ja asiat ovat: muuttuja, vakio, yhtälön juuri, lausekkeen kertominen luvulla, yhtälön algebrallinen ratkaisu, yhtälön ratkaisujen lukumäärä, yhtälön asteluku, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko ja verranto ja siihen liittyvät nimitykset.

Kurssin hyväksytty suorittaminen kuten 1. kurssilla.

Kurssissa arvioidaan sitä, miten hyvin oppilas osaa muuttaa arkielämän ongelman tai tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen muotoon, tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, muodostaa yhtälön, verrannon tai yhtälöparin ja ratkaista sen ja arvioida saadun tuloksen järkevyyttä ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden.

ARVIOINTI

54

9. luokka, 8. kurssi: Avaruusgeometria Pohjatietoina oppilas tarvitsee kolmiolaskennan kurssin tiedot ja taidot.

Kurssin tavoitteena on syventää avaruuskappaleisiin liittyviä käsitteitä ja nimityksiä, oppia hahmottamaan kappaleita eri suunnista katsottuna, oppia havainnoimaan kappaleiden ominaisuuksia ja säännönmukaisuuksia ja laskemaan kappaleiden pinta-aloja ja tilavuuksia. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää mitä kaksi- ja kolmiulotteisuudella tarkoitetaan, osaa luokitella avaruuskappaleita, tuntee kappaleisiin liittyviä nimityksiä ja osaa käyttää näitä suullisissa ja kirjallisissa esityksissä.

Taitopuolen tavoitteina on, että opitaan harppia ja geokolmiota käyttäen piirtämään suorakulmainen särmiö ja hahmottelemaan lieriö, kartio ja pallo, sekä rakentamaan itse suunniteltuja avaruuskappaleita.

TAVOITTEET

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla opittavia keskeisiä käsitteitä ja asioita ovat monitahokkaisiin liittyvät nimitykset; särmä, kärki, tahko, avaruuslävistäjä, särmiö, monitahokas, erilaiset lieriöt; suora lieriö, ympyrälieriö, erilaiset kartiot, pyramidi sekä nimitykset kartion huippu, korkeus, sivujana, pohja, vaippa ja pallo, ja lisäksi opetellaan edellä mainittujen kappaleiden tilavuuksien ja kokonaispinta-alojen laskeminen.

Käsitteiden oppiminen tapahtuu luokittelun, rakentamisen, mittaamisen ja piirtämisen yhteydessä. Kappaleiden rakenteita ja muotoja opetellaan aluksi hahmottamaan purkamalla tasokuvioiksi valmiita pakkauksia ja sen jälkeen rakentamalla itse erilaisia avaruuskappaleita.

Kurssin hyväksytty suorittaminen kuten 1. kurssilla.

Kurssin arviointi perustuu siihen, miten hyvin oppilas pystyy tunnistamaan ja nimeämään avaruuskappaleita ja osaa niiden ominaisuuksia, osaa tehdä kappaleiden tasolevitykset, laskea kappaleiden pinta-alat ja tilavuudet ja osaa tavallisimmin käytettyjen pituuden, pinta-alojen ja tilavuuksien yksikkömuunnokset. Kurssilla voidaan teettää kurssityö, jolla oppilas osoittaa omaksumansa tiedot ja taidot.

ARVIOINTI

9. luokka, 9. kurssi: Funktiokurssi TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että oppilas oppii havaitsemaan säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaamaan riippuvuuksia sanoin, taulukoimalla ja koordinaatistossa. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää funktion käsitteen, osaa esittää lukupareja koordinaatistossa, osaa tulkita yksinkertaisia funktiolausekkeita ja piirtää niiden kuvaajia koordinaatistoon, oppii tulkitsemaan kuvaajia, osaa kuvaajan perusteella kertoa, onko funktio kasvava, vähenevä, negatiivinen vai positiivinen, ja tuntee suoraan ja kääntäen verrannollisuuden sekä lineaarisen riippuvuuden käsitteet.

Kurssin pohjatiedoiksi vaaditaan Geometria 1 ja Yhtälö -kurssien tiedot.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Kurssilla opiskellaan seuraavat käsitteet ja asiat: • Lineaarinen riippuvuus, suoraan ja kääntäen verrannollisuus arkielämän tilanteita esimerkkeinä käyttäen, esimerkiksi määrä ja hinta, nopeus ja matkaan kuluva aika, auton vuokran määräytyminen ja niin edelleen, • suoran yhtälö, suoran piirtäminen ja suoraan liittyvät käsitteet: kulmakerroin, suoran jyrkkyys, vakiotermi, laskeva ja nouseva suora, • funktion kulkua kuvaavat käsitteet: funktion nollakohdat, funktion suurin ja pienin arvo, funktion kasvaminen ja väheneminen, funktion negatiivisuus ja positiivisuus, muuttujan arvo, funktion arvo tietyllä muuttujan arvolla ja päinvastoin, • lineaarisen yhtälön ja yhtälöparin graafinen ratkaisu ja • lukujonot ja niihin liittyvien säännönmukaisuuksien päätteleminen ja esittäminen.

Tietotekniikkaa pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi tutkittaessa parametrien vaikutusta suoran kulkuun.

Kurssin hyväksytty suorittaminen kuten 1. kurssilla.

Kurssin aikana voidaan teettää pienimuotoinen tutkimus, jossa etsitään säännönmukaisuutta ja

ARVIOINTI

55

riippuvuutta joko arkielämän tilanteesta tai matemaattisesta ongelmasta. Tutkimuksessa tehtävällä raportilla osoitetaan kurssin aikana opittujen asioiden hallinta, oikeiden käsitteiden käyttö ja riippuvuuksien esittäminen taulukoimalla, sanoin ja graafisesti.

Kurssin arviointi perustuu siihen, miten hyvin oppilas osaa esittää yksinkertaisen funktion kuvaajan koordinaatistossa ja tutkia kuvaajan kulkua: etsiä nollakohdat, kertoa milloin funktio on vähenevä tai kasvava, ymmärtää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakiotermin merkityksen, osata määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä, laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan, jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja kertoa sanallisesti säännön, jonka mukaan lukujono on muodostettu.

9. luokka, 10. kurssi: Polynomilaskentaa TAVOITTEET Kurssi sijoittuu suoritusjärjestyksessä viimeiseksi peruskoulun matematiikassa, joten se vaatii pohjatiedoikseen kaikkien aiemmin käytyjen kurssien tiedot ja taidot. Kurssin tavoitteena on syventää ja laajentaa peruslaskutoimitusten laskusääntöjä koskemaan myös polynomilaskentaa. Kurssilla oppilas vahvistaa kirjainlaskentataitojaan niin, että osaa merkitä yksinkertaisia säännönmukaisuuksia kirjainlausekkeina, osaa sieventää lausekkeita ja laskea niiden arvoja annetuilla muuttujan arvoilla. Myös oppilaan taitoa arvioida ja tarkastaa laskujensa oikeellisuutta harjoitellaan kurssilla.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssi toteutetaan kahtena eri nopeutta opiskelevana ryhmänä. Jako tapahtuu yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa perustuen kuitenkin oppilaan aiemmin saavutettuihin kurssiarvosanoihin, kehittymiseen matematiikan taidoissa ja tavoitteisiin jatko-opinnoissa.

Kurssin perussisällöt ovat kummallakin ryhmällä samat. Nopeammin etenevä ryhmä ehtii kuitenkin opiskella asioita syvällisemmin ja hitaammin etenevä ryhmä saa aikaa myös asioiden kertaukseen.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat polynomin käsite ja polynomeihin liittyvät käsitteet ja polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolaskun sekä polynomin jakaminen monomilla. Kurssin aiheita integroidaan mahdollisuuksien mukaan fysiikan ja avaruusgeometrian laskukaavojen sieventämiseen.

Keskeiset uudet käsitteet ja asiat ovat polynomi, monomi, polynomin asteluku, polynomin arvo, vastapolynomi ja polynomien ja polynomilausekkeiden sieventäminen.

Kurssin hyväksytty suorittaminen kuten 1. kurssilla.

Kurssissa arvioidaan sitä, miten hyvin oppilas osaa polynomien sieventämisen, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolaskun sekä polynomin jakamisen monomilla ja käyttää kurssilla oppimiaan taitoja esimerkiksi fysiikan laskukaavojen sieventämiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten hyvin oppilas osaa käyttää esityksissä matematiikan kieltä.

ARVIOINTI

Ympäristö- ja luonnontieto Yleistä Ympäristö- ja luonnontieto on ympäristöopin, biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen periaate. Se tarkastelee luontoa, ihmistä ja rakennettua ympäristöä sekä näiden vuorovaikutussuhteita.

Keskeistä ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa on ohjata oppilasta kiinnostumaan luonnosta, sen tutkimisesta ja suojelemisesta. Opiskelun pohjana ovat oppilaan oma kokemusmaailma, elämykset ja aktiivisuus. Oppimisprosessi etenee oppilaan havaintojen kautta peruskäsitteiden määrittelyyn. Havaintojen kirjaaminen, tulosten tulkitseminen ja johtopäätösten teko ovat oppimisprosessin etenemisessä tarvittavia taitoja. Oppilas ohjataan tiedonhankintaan ja muokkaamiseen sekä kriittiseen suhtautumiseen erilaiseen informaatioon. Näin pyritään luomaa pohjaa luonnontieteellisen ajattelun kehittymiselle.

Ympäristö- ja luonnontieto auttaa oppilasta tutustumaan itseensä osana ympäröivää ihmiskuntaa.

Erilaisten ihmisten ja kulttuurien ymmärtäminen tukee oppilaan oman identiteetin rakentamista.

56

Aihekokonaisuudet ja integraatio Ihmisenä kasvaminen ja vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta ovat ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen keskeiset tavoitteet. Ympäristö- ja luonnontieto integroituu äidinkieleen, kuvataiteisiin ja liikuntaan.

1. luokka Eliöt ja elinympäristöt TAVOITTEET Tavoitteena on herättää oppilaan kiinnostus luontoa kohtaan. Oppilas tutustuu luontoon havainnoimalla ja hankkimalla kokemuksia ja elämyksiä luonnosta ja sen ilmiöistä. Tavoitteena on luoda elinikäinen kiinnostus ja kunnioitus luontoa kohtaan. Kertomalla ja keskustelemalla omista kokemuksista syvennetään ja jäsennetään luontotietoa. Samalla harjoitellaan luontoon liittyviä käsitteitä ja luokitteluja erilaisin perustein.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Opetellaan erottamaan elävä ja eloton luonnonosa toisistaan sekä mietitään, mikä tekee elävästä elävän. Havainnoidaan eliöiden erilaisia elinympäristöjä, kuten pihaa, puistoa, metsää, niittyä ja peltoa. Opitaan, että kasveja on erilaisia: puita, pensaita, varpuja, ruohoja, heiniä, sammalia ja jäkäliä. Nimetään lähiympäristön yleisimmät kasvit, sienet ja eläinlajit sekä kuvaillaan niiden tärkeimpiä ominaispiirteitä. Tarkkaillaan luontoa eri vuodenaikoina. Opitaan ruuan alkuperä ja tuottaminen.

Luontoon tutustuminen aloitetaan tekemällä retkiä lähiympäristöön. Oppilaalle annetaan mahdollisuus leikkiä, liikkua ja tutustua luontoon eri aisteja apuna käyttäen. Luontokokemuksia työstetään taito- ja taideaineiden sekä äidinkielen ja matematiikan avulla. Oppilasta arvioidessa tarkkaillaan hänen innokkuuttaan luonnontutkijana. Lisäksi oppilas työstää kokemuksistaan ja tiedoistaan vihkoa. Lajittelua harjoitellaan käytännön tilanteissa.

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana TAVOITTEET Oppilas havainnoi oman lähiympäristönsä luonnonilmiöitä ja ihmistoimintoja. Hän tunnistaa luonnonympäristön ja ihmisen muovaaman ympäristön osatekijöitä sekä hahmottaa maiseman ja maaston keskeisimpiä rakenteita. Hän havainnollistaa ympäristöä piirtämällä, rakentelemalla ja muovailemalla.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilas hahmottaa ajan kulumisen ja oppii aikaan ja omaan aurinkokuntaamme liittyviä keskeisiä käsitteitä ja ilmiöitä. Hän tietää ajan ja maapallon planetaarisuuden yhteenkuuluvuuden. Keskeisiä ovat aikaan liittyvät käsitteet; vuodenajat, viikonpäivät, vuorokaudenajat, kellonajat, eilen, tänään ja huomenna.

Pyritään rakentamaan kokonaiskuvaa maapallosta ihmisen elinpaikkana. Oppilas tietää, että kartta on pienennetty kuva alueesta. Tämän hahmottamiseksi käytetään välineenä Suomen karttaa ja itse tehtyjä karttoja lähikohteista. Tutustutaan myös erilaisiin karttoihin ja harjoitellaan niiden käyttöä ja soveltamista suunnistamisen ja omien karttojen laatimisen avulla. Samalla opitaan turvallista liikennekäyttäytymistä.

Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja konkreettisia omia töitä painottaen, elämykset ja omat kokemukset huomioiden. Tehdään retkiä lähiympäristöön (tapakasvatus). Retkillä tutustutaan alueelle tyypillisiin maisemiin. Liikuntatunneilla harjoitellaan koulun ja lähialueen karttojen käyttöä suunnistuksessa. Oppilaan tuotoksista arvioidaan ympäristötiedon vihko. Sen lisäksi pidetään suullisia kuulusteluja peruskäsitteistä.

Ihminen ja terveys TAVOITTEET Oppilaalla alkaa vahvistua tietoisuus siitä, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Hän oppii käyttämään terveyteen liittyvää sanastoa ymmärtäen niiden merkityksen. Hänen myönteinen asenteensa terveyden ylläpitämiseen alkaa kehittyä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilas tutustuu arkipäivän terveystottumuksiin ja omasta terveydestä huolehtimiseen: ravitsemus, puhtaus, liikkuminen, koulunkäynnin, harrastusten ja levon välinen tasapaino, ulkoilu ja pukeutuminen, ryhti ja rentoutuminen. Oppilas kiinnittää huomiota myös perheen, ystävyyden, tunteiden ja vuorovaikutuksen merkitykseen sekä harjoittelee niitä tukevia sosiaalisia vuorovaikutustaitoja. Hän tietää sairastumisesta sekä osaa yksinkertaiset ensiaputoimet.

57

Turvallisuus TAVOITTEET Oppilas opettelee hyviä käytöstapoja, toisten huomioonottamista, kunnioittamaan sääntöjä ja sopimuksia sekä fyysistä koskemattomuutta.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilas opettelee tunnistamaan erilaisia vaaratilanteita sekä harjoittelee toimimaan niissä. Hän opettelee myös käyttäytymään turvallisesti liikenteessä.

Oppilas havainnoi ympäristöään turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta omien kokemustensa kautta.

ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan oppilaan omat tuotokset. Lisäksi painotetaan osallistumista oppitunneilla. Oppilastyöskentelyn arvioinnissa noudatetaan oppilasarvioinnin yleisiä periaatteita.

Oppilas saa hyväksytyn arvosanan, jos hän on tehnyt annetut tehtävät parhaansa mukaan.

2. luokka Eliöt ja elinympäristöt TAVOITTEET

Tavoitteet ovat samat kuin 1. luokalla.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Sisällöissä ja toteutuksessa syvennetään 1. luokalla opittuja tietoja ja taitoja.

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana TAVOITTEET

Tavoitteet ovat samat kuin 1. luokalla.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Sisällöissä ja toteutuksessa syvennetään 1. luokalla opittuja tietoja ja taitoja.

Ympäristön ilmiöitä TAVOITTEET Aihealueen tavoitteena on tutustuttaa oppilas havainnoimaan ja pohtimaan käytännön elämän luonnonilmiöitä ja selittämään niitä, niiden syitä ja seurauksia. Oppilasta totutetaan tekemään luonnontieteellisiä kokeita ja tutustumaan ilmiöihin havaintojen kautta.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilas tutkii jokapäiväisessä ympäristössä tapahtuvia fysikaalisia ilmiöitä ja niiden syitä käyttäen esimerkkinä sääilmiöitä sekä liikettä ja liikkumista (eteneminen, pyöriminen, heiluminen, putoaminen, vieriminen). Lisäksi hän tutkii valon ja äänen lähteitä ja ominaisuuksia sekä oppii suojelemaan kuuloaan ja näköään. Oppilas harjoittelee lämpötilan mittaamista sekä perehtyy lämmönlähteisiin ja lämmitykseen. Hän tutustuu omaan elämänpiiriinsä kuuluvaan teknologiaan: sähkön käyttö, sähköturvallisuus ja sähkön säästäminen.

Ympäristön aineita TAVOITTEET Oppilas oppii tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä ymmärtää ja osaa käyttää aineen eri olomuotoihin liittyvää sanastoa. Hän tutustuu kierrätykseen ja oppii lajittelemaan poisheitettävät paperit.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilas tutkii ympäristössä esiintyvien aineiden ominaisuuksia ja olomuodon muutoksia käyttäen esimerkkeinä ilmaa ja vettä sekä lähiympäristön maa- ja kallioperää. Aineiden muuttumiseen tutustutaan käyttämällä esimerkkinä veden kiertokulkua sekä palamista ja paloturvallisuutta. Lisäksi tutkitaan arkielämään kuuluvia materiaaleja kuten lasia, muovia, puuta, paperia, metallia ja tekstiilejä ja niiden kaikkien säästävää käyttöä ja kierrätystä.

Ihminen ja terveys TAVOITTEET Oppilas oppii nimeämään oman kehonsa osia. Hänet tutustutetaan ihmiskehon keskeisiin toimintoihin. Hän oppii pohtimaan terveellisiä elämäntapoja, etenkin terveellisen ruoan merkitystä. Hän oppii käyttämään ihmisen elämänkaareen liittyviä käsitteitä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilas tutustuu ihmisen kehon osiin, toimintaan ja kehon kasvuun sekä kehitykseen (elämänkaari).

ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan oppilaan omat tuotokset. Lisäksi painotetaan osallistumista oppitunneilla. Oppilastyöskentelyn arvioinnissa noudatetaan oppilasarvioinnin yleisiä periaatteita.

Oppilas saa hyväksytyn arvosanan, jos hän on tehnyt annetut tehtävät parhaansa mukaan.

58

3. luokka Eliöt ja elinympäristöt TAVOITTEET Oppilaiden luontotietoutta ja -kokemuksia syvennetään ja laajennetaan entisestään lähiympäristöä havainnoimalla, erilaisiin luontokohteisiin tutustumalla ja kirjallisiin tietolähteisiin tukeutuen. Tavoitteena on harjoitella kodin jätteiden lajittelua; tämä voidaan yhdistää ympäristökasvatuksen vastaavaan aihekokonaisuuteen.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilas harjoittelee kertomaan havainnoistaan ja kokemuksistaan sekä hankkimistaan tiedoista kirjallisesti ja suullisesti. Samalla kartutetaan luontoon liittyviä käsitteitä ja lajistoa luokitellen ja vertaillen erilaisia eliöitä erilaisin perustein. Lisäksi opetellaan tunnistamaan lähiympäristön tavallisimpia kasveja.

Sienten rakenne ja erot kasveihin ja eläimiin verrattuna tulevat tutuksi oppilaille. Opetellaan tunnistamaan ja luokittelemaan Suomen luonnonvaraisia eläimiä. Luokittelun perustana on jaottelu selkärankainen–selkärangaton sekä alaryhmät linnut–nisäkkäät–kalat–matelijat–sammakkoeläimet–hyönteiset. Samalla tutustutaan vuodenaikojen vaihtelun vaikutuksiin eri eläimillä; tähän liittyvät käsitteet rasvakerros, suojaväri, talviuni, talvihorros ja muuttolinnut. Opetellaan erilaisten kasvien lisääntymistapoja, kuten esimerkiksi siemen, rönsy, sipuli ja mukula.

Työskentely tapahtuu luokka- ja maastotyöskentelynä sekä itseopiskeluna että ryhmässä, jolloin apuna käytetään itse hankittua materiaalia, oppikirjaa ja muuta kirjallisuutta. Oppilas työstää omaa ympäristötiedon vihkoaan.

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana TAVOITTEET Tavoitteena on syventää aiemmin opittua tietoa kartoista ja laajentaa niiden soveltamista. Opetellaan ilmansuunnat.

Tutustutaan myös kotimaahan ja sen erilaisiin maisema-alueisiin tavoitteena oppia erottelemaan erilaisia alueita niiden tunnusmerkkien perusteella. Tutustutaan omaan kotiympäristöön tavoitteena saada oppilas ymmärtämään, mistä eri elementeistä häntä ympäröivä kulttuurimaisema muodostuu.

Tässä sisältöalueessa toteutuvat Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuus. Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana - sisältöalueessa perehdytään oppilaan omaan ja kotiseudun historiaan sekä suomalaiseen kulttuuriin ja monikulttuurisuuteen.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Painopistealueena on Suomi, jonka lääni- ja maisemajakoon tutustutaan.

Kotiympäristöön ja sen kulttuurimaisemaan tutustuminen tapahtuu retkien ja lähialueen karttojen avulla, esimerkiksi osoitekartta, suunnistuskartta. Vantaalta huomioidaan palvelut, liikenne, julkiset rakennukset, harrastusmahdollisuudet. Ilmansuuntia opetellaan koulun pihalla ja kytketään ne sekä Suomen että maailman karttoihin.

Oppilaat tekevät kotiympäristön säähän liittyviä havaintoja ja mittauksia sekä raportoivat niistä.

Keskeisiä käsitteitä ovat ilmansuunnat, mittakaava, karttamerkit, sääilmiöt, ilma, ilmakehä, ilmasto, taajama, lähiö ja haja-asutusalue.

Ympäristön ilmiöitä TAVOITTEET Sisältöalueen tavoitteena on tutustuttaa oppilas havainnoimaan ja pohtimaan käytännönelämän luonnonilmiöitä ja selittämään niitä, niiden syitä ja seurauksia. Oppilas tottuu tekemään luonnontieteellisiä kokeita ja tutustumaan ilmiöihin havaintojen kautta. Kokeellisessa työskentelyssä painotetaan alusta lähtien työskentelyturvallisuuden merkitystä. Ilmiöitä voidaan käsitellä myös osana musiikin, kuvataiteen ja liikunnan opetusta.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Ympäristön ilmiöitä - kokonaisuudessa käsitellään lämpö-, valo-, ääni- liikeja sähköilmiöitä. Valo ja varjojen muodostuminen voidaan käsitellä samassa yhteydessä Aurinkokunnan ja Kuun liikkeiden kanssa. Aihetta voidaan tutkia myös kuvaamataidon tunneilla. Käsiteltäviin asioihin tutustutaan mahdollisimman paljon itse kokeillen ja havaintoja tehden. Yhteinen tulosten pohdinta ja vertailu on osa luonnontieteen oppimisprosessia. Painovoimaan liittyviä ilmiöitä käsitellään kaikilla luokka-asteilla sopivassa asiayhteydessä.

Tutustutaan liikeilmiöihin ja niihin vaikuttaviin tekijöihin. Tutkitaan yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän ja jousen toimintaperiaatteita. Liikkeeseen liittyviä ilmiöitä voidaan tutkia myös esimerkiksi liikuntatunneilla.

59

Oppilas oppii havaitsemaan, miten sähköä käytetään arkiympäristössä, ja oppii ymmärtämään sähkön käytön turvallisuusvaatimukset. Keskeisiä käsitteitä, ilmiöitä ja asioita ovat hankaussähkö, salama, revontulet, virtapiiri ja sähkön käyttö valon, lämmön ja liikkeen tuottamiseen.

Oppilas oppii havainnoimaan lämpöön ja valoon liittyviä ilmiöitä ja lämmön merkityksen kasvillisuudelle ja elämälle yleensä. Lämpöön ja valoon liittyviä ilmiöitä voidaan havainnollistaa esimerkiksi kasvattamalla kasveja erilaisissa valoisuusolosuhteissa tai mittaamalla ja arvioimalla ulkolämpötilaa lämpömittarilla.

Kolmannella luokalla ääni-ilmiöitä käsitellessä keskeisiä käsitteitä ja ilmiöitä ovat äänen korkeus ja äänen voimakkuus. Näitä voidaan tarkastella esimerkiksi musiikin opetuksen yhteydessä.

Ympäristön aineita TAVOITTEET Ympäristön aineita - kokonaisuudessa tutustutaan aineiden erilaisuuteen ja elämän kannalta tärkeiden aineiden kiertokulkuun. Oppilas tiedostaa omien tekojensa ja toimintansa sekä kierrätyksen merkityksen luonnolle. Tässä sisältöalueessa toteutuu vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä - aihekokonaisuus ympäristön aineita - sisältöalueessa, jossa käsitellään ekologisuutta, ympäristön suojelua, kestävää kehitystä ja hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia lähiympäristön ja globaalisella tasolla.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Tässä sisältöalueessa tutkitaan arkielämään kuuluvia aineita ja esineitä. Tutustutaan veden ominaisuuksiin ja olomuodon muutoksiin sekä veden kiertokulkuun luonnossa.

Uusia ilmiöitä ovat kelluminen ja uppoaminen, joita luokitellaan ja tutkitaan.

Opetuksessa painotetaan ympäristöä huomioivaa ja ekologista aineiden ja esineiden käyttöä.

Ihminen ja terveys TAVOITTEET Ihminen ja terveys -sisältöalueessa oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan. Ihminen ja terveys -sisältöalueeseen voidaan liittää ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuus. Tavoitteena on tiedostaa ja hyväksyä lähestyvän murrosiän tuomat fyysiset ja psyykkiset muutokset.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Tässä sisältöalueessa käsitellään henkisen ja fyysisen terveyden ja mielenterveyden merkitystä hyvinvoinnille. Pohditaan perheen ja ystävyyden merkitystä sekä opetellaan tunnistamaan erilaisten tilanteiden herättämiä tunteita itsessämme ja muissa kanssaihmisissä. Tiedostetaan eri nautintoaineiden aiheuttamat haitat kehittyvän lapsen ja nuoren hyvinvoinnille.

Turvallisuus TAVOITTEET Tavoitteena on oppia ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä koulussa että vapaa-ajalla. Lisäksi pyritään kunnioittamaan itsensä ja toisen fyysistä ja omaisuuden koskemattomuutta ja ehkäisemään kiusaamista. Sisältöaluetta käsitellään kolmannella ja neljännellä luokalla säännöllisesti. Sisältöalueen tavoitteet linkittyvät vahvasti koulun arkeen ja toimintaan, eikä niitä ole tällöin eroteltu omiksi irrallisiksi kokonaisuuksiin.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Sovitaan luokan ja koulun yhteisistä säännöistä. Sääntöjä ja toimintatapoja vaativissa sosiaalisissa tilanteissa voidaan harjoitella esimerkiksi draamapedagogiikan harjoitusten avulla tai keskustelemalla. Turvalliseen liikennekäyttäytymiseen palataan aina retkien yhteydessä.

Opitaan rahan merkitys ja sen järkevä käyttäminen sekä toisen omaisuuden kunnioittaminen.

ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan oppilaan omat tuotokset. Lisäksi painotetaan osallistumista oppitunneilla. Oppilastyöskentelyn arvioinnissa noudatetaan oppilasarvioinnin yleisiä periaatteita.

Oppilas saa hyväksytyn arvosanan, jos hän on tehnyt annetut tehtävät parhaansa mukaan.

4. luokka Eliöt ja elinympäristöt TAVOITTEET Oppilaiden luontotietoutta ja -kokemuksia syvennetään ja laajennetaan entisestään lähiympäristöä havainnoimalla, erilaisiin luontokohteisiin tutustumalla ja kirjallisiin tietolähteisiin tukeutuen. Jokainen harjoittelee kodin jätteiden lajittelua, tämä voidaan yhdistää ympäristökasvatuksen vastaavaan aihekokonaisuuteen.

60

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Neljännellä luokalla tutkitaan kasvuun vaikuttavia tekijöitä kuten valo, lämpötila, vesi, hiilidioksidi, erilaiset maaperät (multa, hiekka, sora, savi) ja ravinteet.

Tutustumalla luonnon eri kasveihin, sieniin ja eläimiin opitaan näiden riippuvuus toisistaan ja yhteys elottomaan luontoon. Tutkitaan ja muodostetaan erilaisia ravintoketjuja, joissa esiintyy tuottajat, kuluttajat ja hajottajat. Pohditaan sitä, mistä tuottaja valmistaa ravinnon.

Tutustutaan ruuan alkuperään ja tuottamiseen sekä ruuan kulkuun tuottajalta kuluttajalle.

Opiskeltuaan oppilaan tulisi osata luokitella eläimiä opitun perusteen mukaan ja harjoitella itse piirtämään ravintoketjuja. Lisäksi syvennetään kasvitietoutta opettelemalla tunnistamaan lisää lähiympäristön tavallisimpia kasveja.

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana TAVOITTEET Tutustutaan Pohjoismaihin, muihin lähinaapureihin, niiden väestöön ja elinolosuhteisiin sekä kansallisiin vähemmistöihin kotimaassa. Samalla käsitys elämästä muuallakin kuin kotimaassa laajenee.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Karttoja käytetään välineenä erilaisten tietojen hakuun. Samalla opitaan sijoittamaan Suomi, Pohjoismaat ja muut lähinaapurit kartalle. Osataan paikallistaa edellä mainitut alueet maailmankartalta ja kartastoista.

Lähialueen ilmastoa tutkitaan ja ympäristöön tutustutaan retkien ja suunnistuksen avulla. Vähitellen opetellaan tekemään laajempia omia tuotoksia edellä mainituista aiheista. Karttoja käytetään tiedon hankintavälineenä. Kartan konkreettista käyttöä arvioidaan suunnistettaessa liikuntatuntien yhteydessä.

Ympäristön ilmiöitä TAVOITTEET Sisältöalueen tavoitteena on oppia havainnoimaan ja pohtimaan käytännönelämän luonnonilmiöitä syvällisemmin ja selittämään niitä, niiden syitä ja seurauksia. Oppilas tottuu tekemään luonnontieteellisiä kokeita ja tutustumaan ilmiöihin havaintojen kautta. Opetuksessa painotetaan työskentelyturvallisuutta. Ilmiöitä voidaan käsitellä myös osana musiikin, kuvataiteen, teknisen työn ja liikunnan opetusta.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Ympäristön ilmiöitä kokonaisuudessa käsitellään lämpö-, valo-, ääni- liikeja sähköilmiöitä. Opitaan havainnoimaan ja tunnistamaan luonnossa ja arkielämässä edellä mainittuja ilmiöitä. Keskeisiä käsitteitä ovat virtapiiri, sähkön käyttö, valon, lämmön ja liikkeen tuottaminen sekä sähköturvallisuus.

Sähköisiä ja magneettisia ilmiöitä tutkitaan esimerkiksi kompassin avulla. Sisältöjä voidaan käsitellä muidenkin oppiaineiden tunneilla, esimerkiksi virtapiiri ja sähköturvallisuus teknisen työn yhteydessä.

Lämpöön ja lämpötilaan liittyviin ilmiöihin tutustutaan tutkimalla säätä ja ilmastoa. Tutustutaan eri lämmönlähteisiin ja lämmön siirtymiseen eristeissä ja johtimissa. Lämpöä voidaan käsitellä myös aineen olomuotojen yhteydessä.

Keskeisiä käsiteltäviä ilmiöitä ja asioita ovat valon eteneminen ja heijastuminen, värit, varjojen ja sateenkaaren muodostuminen. Näitä sisältöjä voidaan käsitellä myös kuvaamataidon opetuksessa ja aihealueen ihminen ja terveys -osion aistien käsittelyn yhteydessä.

Neljännellä luokalla tutustutaan myös äänen syntyyn ja etenemiseen sekä äänen heijastumiseen. Äänen etenemistä voidaan havainnollistaa tutkimalla, miten ääni etenee erilaisten materiaalien avulla, kuten esimerkiksi metallien tai veden. Näitä käsitteitä voidaan käsitellä myös musiikin tunneilla sekä ihminen ja terveys -sisältöalueen aistien käsittelyn yhteydessä.

Tutustutaan erilaisiin rakenteisiin, kuten kolmio ja putkirakenteisiin sekä niiden ominaisuuksiin.

Erilaisiin rakenteisiin käytännössä voidaan tutustua myös kuvataiteen ja teknisten töiden tunneilla rakentelemalla siltojen ja tornien pienoismalleja.

Ympäristön aineita TAVOITTEET Ympäristön aineita -kokonaisuudessa tutustutaan aineiden erilaisuuteen ja elämän kannalta tärkeiden aineiden kiertokulkuun. Oppilas tiedostaa omien tekojensa ja toimintansa sekä kierrätyksen merkityksen luonnolle. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä toteutuu tässä, jossa käsitellään ekologisuutta, ympäristön suojelua, kestävää kehitystä ja hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia lähiympäristössä ja globaalisella tasolla.

61

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Tutkitaan ilman eri ominaisuuksia sekä käsitellään palamista ja paloturvallisuutta. Lisäksi opetellaan käyttämään alkusammutusvälineitä. Käsitellään myös mahdollisia ja olemassa olevia ympäristöuhkia sekä veden ja ilman merkitystä kaikelle elämälle. Opetellaan käyttämään vettä, sähköä ja lämpöä säästeliäästi. Oppilas oppii tunnistamaan ja käyttämään oikeaan tarkoitukseen kotoa löytyviä terveydelle haitallisia aineita.

Ihminen ja terveys TAVOITTEET Edelleen korostetaan levon, ravinnon, ulkoilun ja liikunnan merkitystä sekä riittävän hygienian tärkeyttä omalle hyvinvoinnille. Oppilas tunnistaa ystävyyden ja muiden sosiaalisten suhteiden merkityksen omalle henkiselle hyvinvoinnilleen. Sisältöalue voidaan integroida liikuntaan.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Lapsesta nuoreksi kehittymiseen liittyvistä aiheista keskustellaan. Korostetaan terveiden elämäntapojen merkitystä. Nautintoaineista käsitellään tupakka, alkoholi ja huumausaineet. Tutustutaan tavallisimpiin lasten ja nuorten sairauksiin ja toimintaan esimerkiksi sairastuessa ja hätätilanteissa, sekä opetellaan yksikertaisia ensiaputaitoja.

Turvallisuus TAVOITTEET Tavoitteena on oppia ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä koulussa että vapaa-ajalla. Lisäksi pyritään kunnioittamaan itsensä ja toisen fyysistä ja omaisuuden koskemattomuutta ja ehkäisemään kiusaamista. Sisältöaluetta käsitellään kolmannella ja neljännellä luokalla säännöllisesti. Sisältöalueen tavoitteet linkittyvät vahvasti koulun arkeen ja toimintaan, eikä niitä ole tällöin eroteltu omiin irrallisiin kokonaisuuksiin.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Sovitaan luokan ja koulun yhteisistä säännöistä. Sääntöjä ja toimintatapoja vaativissa sosiaalisissa tilanteissa voidaan harjoitella esimerkiksi draamapedagogiikan harjoitusten avulla tai keskustelemalla. Turvalliseen liikennekäyttäytymiseen palataan aina retkien yhteydessä.

Opitaan rahan merkitys ja sen järkevä käyttäminen sekä toisen omaisuuden kunnioittaminen.

ARVIOINTI Neljännellä luokalla arvioinnissa huomioidaan oppilaan omat tuotokset ja pienimuotoiset tutkimukset. Lisäksi painotetaan osallistumista oppitunneilla. Oppilastyöskentelyn arvioinnissa noudatetaan yleisiä periaatteita. Oppilas saa hyväksytyn arvosanan, jos hän on tehnyt annetut tehtävät parhaansa mukaan.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

Biologia ja maantieto Yleistä Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnonsuojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi.

Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä tunnistamalla eläinlajeja, ymmärtämällä eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamalla ja vaalimalla luonnon monimuotoisuutta. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itsensä ihmisenä ja osana luontoa. Tutkivaan oppimiseen perustuvassa opetuksessa sekä luokkahuoneessa että maastossa oppilas saa elämyksiä ja kokemuksia luonnosta havainnoimalla ympäristöä.

Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla laajentaen oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnon- ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle.

Vuosiluokilla 5–6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena.

62

Aihekokonaisuudet ja integraatio

Biologia Eliöt ja elinympäristöt -sisältöalue sekä luonnon monimuotoisuuden sisältöalue voidaan liittää vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuteen. Sisältöalue integroituu fysiikkaan ja kemiaan, kuvaamataitoon, äidinkieleen, matematiikkaan ja historiaan erilaisten projektien ja kokeellisten tutkimusten avulla.

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys -sisältöalue voidaan liittää ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuteen. Sisältöalue integroituu liikuntaan, kemiaan ja fysiikkaan kokeellisten tutkimusten avulla.

Luonnon monimuotoisuus -sisältöalue liittyy vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuteen. Sisältöalue integroituu kuvaamataitoon, äidinkieleen ja matematiikkaan erilaisten ryhmätöiden ja yhteistoiminnallisen oppimisen avulla etsimällä tietoa kirjoista ja Internetistä ja soveltamalla sitä esitelmien, kirjoitelmien ja näytelmien muodossa käyttämällä myös tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia. Asenne- ja arvokasvatuksen voi liittää myös uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen.

Maantieto Eurooppa osana maailmaa ja ihmisen elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla -sisältöalueet voidaan liittää kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuteen. Sisältöalue voidaan integroida fysiikkaan ja kemiaan, kuvaamataitoon ja äidinkieleen erilaisten projektitöiden avulla.

Ihmisen elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla -sisältöalue integroituu liikuntaan karttojen ja kompassin käytön harjoittelulla sekä äidinkieleen, historiaan ja matematiikkaan erilaisten projektien ja yhteistoiminnallisen oppimisen avulla etsimällä tietoa ja soveltamalla sitä esitelmien, kirjoitelmien ja näytelmien muodossa.

5. luokka TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöönsä. Hän hahmottaa eliökunnan kokonaisuuden ja osaa luokitella eliöitä.

Hän oppii liikkumaan luonnossa ja tutkimaan luontoa maastossa. Oppilas ymmärtää, että ihminen on ravintotuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta. Hän kehittää ympäristölukutaitoaan, toimii ympäristöystävällisesti, huolehtii lähiympäristöstään ja pyrkii suojelemaan luontoa.

Oppilas tulee tietoiseksi perusasioista ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista. Hän oppii arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään seksuaalisuutta. Hän oppii pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä. Hän oppii ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä osaa ottaa huomioon toiset ihmiset. Oppilas perehtyy Euroopan maantietoon sekä oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Eliöt ja elinympäristöt Tutustutaan lähialueiden keskeiseen eliölajistoon havainnoimalla ja tunnistamalla sekä ohjataan oppilasta kasvien keräämiseen ja tunnistamiseen. Tutustutaan metsän toimintaan ekosysteeminä ja eliöiden erilaisiin ravinnonkeruutapoihin (esim. ravintoketju, symbioosi, loisiminen). Elämän keskeisimmät tunnusmerkit (lisääntyminen, kasvu, aineidenotto ja poisto sekä reagointi ympäristön tapahtumiin) tulevat tutuiksi. Opetuksella pyritään eliökunnan kokonaisuuden hahmottamiseen ja luokittelemiseen.

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu ja kehitys ja terveys Opetellaan ihmisen kehon rakenne ja tutustutaan keskeisiin elintoimintoihin. Opiskellaan ihmisen lisääntyminen ja tutustutaan murrosiän mukanaan tuomiin oman kehon yksilöllisiin fyysisiin muutoksiin sekä tiedostetaan myös psyykkiset ja sosiaaliset muutokset. Tavoitteena on se, että oppilas oppii arvostamaan ja suojelemaan omaa kehoaan ja tulee tietoiseksi tervettä kasvua ja kehitystä tukevista ja haittaavista tekijöistä.

63

Opiskelussa käytetään runsaasti erilaisia tiedonhankintakeinoja ja audiovisuaalista materiaalia.

Keskusteluissa korostetaan yksilön vastuuta ihmissuhteissa ja oman seksuaalisuuden toteuttajana.

Luonnon monimuotoisuus Ympäristölukutaitoa ja ympäristöystävällistä toimintaa harjoitellaan tekemällä retkiä lähiympäristöön ja havainnoimalla ympäristöä sekä sen monimuotoisuutta. Tarkastellaan ihmisen riippuvaisuutta luonnosta ja vaikutusta siihen. Opitaan jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet.

Eurooppa osana maailmaa Tututaan Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeisiin, Euroopan suurimpiin valtioihin, niiden erityispiirteisiin ja sijaintiin kartalla. Opetuksessa kartta on tärkeä työväline. Kartan käyttötaitoa kartutetaan opettelemalla karttamerkkejä, ja mittakaava- ja paikanmääritystä harjoitellaan koordinaatiston avulla. Lisäksi opetellaan perusnimistöä.

ARVIOINTI Viidennellä luokalla arvioinnissa huomioidaan oppilaan omat tuotokset. Lisäksi painotetaan osallistumista oppitunneilla. Oppilastyöskentelyn arvioinnissa noudatetaan oppilasarvioinnin yleisiä periaatteita. Oppilas saa hyväksytyn arvosanan, jos hän on tehnyt annetut tehtävät parhaansa mukaan.

6. luokka TAVOITTEET Oppilas oppii liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa. Hän ymmärtää, että ihminen on ravintotuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta. Hän kehittää ympäristölukutaitoaan, toimii ympäristöystävällisesti, huolehtii lähiympäristöstään ja pyrkii suojelemaan luontoa. Oppilas oppii laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä tiedon lähteinä. Hän hahmottaa maailmankartan ja tuntee sen keskeisen nimistön. Hän oppii ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla. Oppilas perehtyy Euroopan ulkopuolisiin alueisiin sekä oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Eliöt ja elinympäristöt Tutustutaan metsän toimintaan ekosysteeminä sekä metsien hyötykäyttöön muun muassa talouselämän ja virkistäytymisen näkökulmasta esimerkiksi kutsumalla kouluun asiantuntijavieraita, tekemällä vierailuja aihepiiriin sopiviin kohteisiin tai hankkimalla tietoa oppikirjoista, Internetistä, kirjastoista tai jollain muulla tavalla. Elintarvikkeiden alkuperään ja tuottamiseen perehdytään oppikirjojen käytön lisäksi esimerkiksi tutustumalla alueella toimiviin elintarvikkeiden tuottajiin ja alueen kotiseutuhistoriaan (mansikkatila, maatilat sekä vanha museomylly). Puutarhan antimiin voidaan tutustua torikäynneillä, läheisellä siirtolapuutarha-alueella ja omilla ikkunaviljelmillä (yrtit).

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys Pohditaan ihmissuhteiden ja seksuaalisuuden merkitystä elämässä, läheisyyden tarvetta, tunteiden säätelyyn liittyviä sosiaalisia tekijöitä sekä ikäkauteen liittyviä oikeuksia ja vastuuta. Opiskelussa käytetään runsaasti erilaisia tiedonhankintakeinoja ja audiovisuaalista materiaalia. Keskusteluissa korostetaan yksilön vastuuta ihmissuhteissa ja oman seksuaalisuuden toteuttajana.

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla Tutustutaan maailmankartan keskeiseen nimistöön ja harjoitellaan karttataitoja. Perehdytään maanosien erityispiirteisiin (sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet) ihmisen elinympäristönä. Tarkastellaan ihmisten elämän monimuotoisuutta erilaisissa ympäristöissä.

Pohditaan luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamia muutoksia ympäristössä. Työtapoina painotetaan karttatyöskentelyä, maantieteellisen tiedon kokoamista ja esittämistä. Voidaan esimerkiksi tehdä laajempi oma työ. Harjoitellaan yhteistoiminnallista oppimista. Mahdollisuuksien mukaan katsotaan videoita ja kuvia käsiteltäviltä alueilta.

ARVIOINTI Kuudennella luokalla arvioinnissa huomioidaan oppilaan omat tuotokset, kirjalliset kokeet ja testit sekä panostus pienimuotoisiin tutkimuksiin. Lisäksi painotetaan osallistumista oppitunneilla. Oppilastyöskentelyn arvioinnissa noudatetaan oppilasarvioinnin yleisiä periaatteita.

Oppilas saa hyväksytyn arvosanan, mikäli omat tuotokset, testit ja kokeet ovat hyväksyttyjä.

64

Biologia Yleistä Biologia on luonnontieteisiin kuuluva tieteenala, joka tutkii elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä.

Luontokokemusten ja -tiedon avulla muodostuu ymmärrys elämän monimuotoisuudesta ja riippuvuussuhteista luonnossa. Biologia antaa tietoa ekologian perusteista, evoluutiosta sekä ihmisen rakenteista ja elintoiminnoista.

Biologian opiskelun keskeisimpiä tavoitteita on kehittää oppilaissa huolenpitoa ja kunnioitusta elävää luontoa kohtaan. Oppilaalle annetaan eväitä oman ekologisen ympäristösuhteen muodostumiselle ja korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa.

Biologian opiskelussa maastotyöskentelyt ja luokassa tapahtuvat oppilastyöt ovat keskeisellä sijalla. Näiden avulla oppilas oppii lajinmääritystä, mittaus- ja tutkimusmenetelmiä, tulosten koontaa ja vertailua sekä johtopäätösten tekoa ja tiedon raportointia.

Biologisella tiedolla on yhä suurempi merkitys tekniikan, lääketieteen ja ympäristönsuojelun kehittämisessä tulevaisuudessa.

Aihekokonaisuudet ja integraatio Ihmisenä kasvaminen sekä vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta ovat tavoitteena koko biologian opetuksessa. Biologia integroituu muihin luonnontieteisiin, terveystietoon, liikuntaan sekä kotitalouteen.

7. luokka, 1. kurssi: Keravanjoki – oma lähiekosysteemi TAVOITTEET Ekosysteemin tarkastelun tavoitteena on kehittää oppilaan kiinnostusta ja ymmärrystä elävää luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan tutustumalla Keravanjokeen. Tavoitteena on lisätä oppilaan valmiuksia kerätä ja käsitellä itse biologista tietoa ja tehdä sen pohjalta johtopäätöksiä. Samalla ohjataan oppilaan luontaista kiinnostusta oman aktiivisen ja tavoitteellisen tiedon hankintaan.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla kerätään biologista havaintoaineistoa Keravanjoen ja jokikäytävän kasvillisuudesta, eläimistöstä ja veden tilasta. Havaintoaineiston perusteella rakennetaan kokonaiskuvaa vesiekosysteemistä ja sen toiminnasta sekä sitä uhkaavista tekijöistä. Samalla perehdytään ihmisen toimintaan ja maankäyttöön valuma-alueella sekä sen merkityksestä ekosysteemin tilaan.

Kurssilla kerättyä aineistoa käsiteltäessä käytetään biologialle tyypillisiä työtapoja kuten pitkäjänteistä havaintojen tekoa, keräystä, raportointia havainnoista sekä johtopäätöstentekoa niin maastossa kuin luokkahuoneessa.

ARVIOINTI Kurssin arviointi perustuu oppilaan luokka- ja maastotyöskentelyyn, kotona kasvatettavan kasvin kasvatustyöhön ja sen kasvusta raportointiin sekä kirjalliseen kokeeseen. Oppilasta ohjataan asettamaan tavoitteita ja arvioimaan omaa oppimistaan ja työskentelyään jatkuvasti.

Arvioinnissa huomioidaan myös vihkomuistiinpanot ja myönteinen asenne biologian opiskeluun.

Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää osallistumista oppituntityöskentelyyn, kurssikokeen suorittamisen sekä kasvin kasvatuskokeen ja sen raportoinnin tekemisen.

9. luokka, 2. kurssi: Minä itse – ihmisen rakenne ja elintoiminnot TAVOITTEET Ihmisen biologian tavoitteena on kehittää oppilaassa kykyä ymmärtää ihminen fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Tavoitteena on myös antaa aineksia tasapainoisen minäkuvan muodostumiselle ja terveellisten elämäntapojen omaksumiselle.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla tutustutaan ihmisen elimistön rakenteeseen, toimintaan ja siinä elämän aikana tapahtuviin muutoksiin. Terveellisten elämäntapojen vaikutus ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin tuodaan monipuolisesti esille. Liikkumisen mahdollistavat tekijät, aineenvaihdunta, elimistön puolustusmekanismit, aistit ja hermoston toiminta ovat kurssin keskeisiä aihealueita.

Kurssilla havainnoidaan itseä erilaisia pieniä testejä tehden ja vertaillaan havaintoja kirjallisuuteen.

Käsitekartta on työväline pieniä muistiinpanoja tehtäessä. Kurssi integroituu terveystietoon.

65

ARVIOINTI Kurssiarvioinnissa otetaan huomioon oppitunneilla työskentely, vihkoon tehdyt muistiinpanot, suoritetut kotitehtävät, kurssikoe/-kokeet sekä oppitunneilla suoritetut kokeelliset tutkimukset. Oppilasta ohjataan asettamaan tavoitteita ja arvioimaan omaa oppimistaan ja työskentelyään jatkuvasti. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista tuntityöskentelyyn sekä kirjallisiin kokeisiin.

9. luokka, 3. kurssi: Lisääntyminen, perinnöllisyys ja evoluutio TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on oppia ymmärtämään seksuaalisuuden ja elämän monimuotoisuuden biologinen perusta. Biotekniikan arkipäivän sovellutukset ja niihin liittyvät eettiset kysymykset vaativat biologisen perustan ymmärtämisen.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Solun rakenteen ja toiminnan tutkiminen antaa pohjan eliökunnan synnyn ja kehityksen sekä eliökunnan järjestelmän ymmärtämiselle. Kurssilla käydään läpi sekä suvullista (ihminen) että suvutonta lisääntymistä. Perinnöllisyyden keskeisimmät käsitteet ja mekanismit sekä evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluutio tulevat tutuiksi. Käsitekartta on työväline pieniä muistiinpanoja tehtäessä. Työtavoista kirjallisuuden tutkiminen, pienet kokeelliset tutkimustyöt sekä kuvamateriaalin analysointi ovat tärkeimpiä.

ARVIOINTI Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon aktiivinen ja kantaaottava sekä perusteltu keskustelutaito. Myös menestyminen kirjallisissa kokeissa ja vihkotyöskentely huomioidaan arvioinnissa. Kurssin hyväksytty suoritus edellyttää läsnäoloa oppitunneilla ja osallistumista kirjalliseen kokeeseen/kokeisiin.

Maantieto Yleistä Maantieto on luonnon- sekä yhteiskuntatiede, joka tutkii eri alueiden luonnonilmiöitä, niiden syitä ja seurauksia. Maantieto tutkii ihmisen toimintaa ja vaikutusta niin paikallisesti kuin globaalisesti.

Keskeistä maantiedossa on oppia ymmärtämään ilmiöiden välisiä yhteyksiä sekä esittämään hankittua tietoa niin kirjallisesti kuin suullisestikin. Havainnollistavia välineitä tiedon esittämisessä ovat diagrammit, kaaviot ja kartat. Kartta on oppilaan tärkein työväline. Oppilaan tulee ymmärtää kartoilla esitettyä erilaista tietoa, ja hänen on myös kyettävä kokoamaan omaa keräämäänsä tietoa kartaksi.

Maantiedon opetuksessa on tavoitteena saada oppilas ymmärtämään vastuunsa ympäristöstä sekä omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön suojelemiseksi. Maantiedon opetus tukee oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi.

Maantiedossa tutustutaan erilaisiin kansoihin, kieliin ja kulttuureihin. Tarkoituksena on saada oppilas hyväksymään muidenkin kulttuureiden tapoja kuin omansa Euroopan yhdentyessä ja ihmisten liikkuvuuden helpottuessa.

Aihekokonaisuudet ja integraatio Aihekokonaisuuksista kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta ovat tavoitteena koko maantiedon opetuksessa. Viestintä ja mediataidot sekä osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys tulevat korostetusti esille maantiedon opetuksessa. Maantieto integroituu muihin luonnontieteisiin, matematiikkaan sekä historian ja yhteiskuntaopin opetukseen.

7. luokka, 1. kurssi: Maapallo – ihmisen kotiplaneetta TAVOITTEET Yleismaantiedon kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään maapallolla vaikuttavia ilmiöitä siten, että hänelle syntyy mahdollisimman oikea käsitys maapallon eri alueiden luonnonoloista ja merkityksestä ihmisen elinympäristönä. Tavoitteena on lisäksi taito käyttää monipuolisesti hyväksi maantieteelle tyypillistä tietoa sekä seurata ymmärtäen ja kriittisesti ajankohtaisia tapahtumia.

66

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Yleismaantiedon kurssi perehdyttää oppilaat määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen etäisyydet. Perehdytään pääpiirteissään planeetta Maan sisäisiin ominaisuuksiin, jotka muokkaavat maan pintaa sekä ilmiöihin, jotka kuluttavat sisäisten voimien aikaansaannoksia.

Maahan tutustutaan myös yhtenä aurinkokunnan planeettana. Tarkastellaan planetaarisia ilmiöitä, joiden vaikutuksesta maapallolle on syntynyt olosuhteiltaan erilaisia vyöhykkeitä. Pohditaan myös vyöhykkeisyyden vaikutusta asutuksen sijoittumiseen ja elinoloihin. Kurssilla painotettavia työtapoja ovat maantieteellinen tiedonhankinta erilaisista lähteistä sekä näistä hankitun tiedon jäsentäminen kokonaisuudeksi. Kartta tietolähteenä ja ilmaisukeinona on korostetussa asemassa. Hankituista tiedoista muokataan kirjallisia kokonaisuuksia tai esitetään niitä ryhmän muille oppilaille.

ARVIOINTI Kurssin arviointi perustuu oppilaan tuntityöskentelyyn, kirjallisiin kokeisiin sekä kartanlukutaitoon perustuvaan kurssityöhön Etelä- ja Pohjois-Amerikasta. Oppilas arvioi itse omaa työskentelyään ja oppimistaan kurssin lopussa. Hyväksytyn arvosanan saaminen edellyttää osallistumista kirjallisiin kokeisiin sekä kurssityön palauttamista.

8. luokka, 2. kurssi: Erilainen Eurooppa TAVOITTEET Aluemaantiedon opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaat hankkimaan, käsittelemään ja esittämään omatoimisesti tietoa alueesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä, tulkitsemaan tiedonlähteitä kriittisesti sekä harjoittamaan karttatulkintaa. Tarkoituksena on auttaa oppilaita oivaltamaan alueella vaikuttavien ilmiöiden välisiä yhteyksiä sekä syy-seuraussuhteita.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla tarkastellaan Euroopan erilaisia luonnon- ja kulttuurimaisemia. Eurooppa nähdään usein eri kulttuurien kohtaamisalueena. Tarkastellaan myös ihmisten sijoittumista, liikehdintää ja vuorovaikutusta niin toisiinsa kuin ympäristöönkin eri puolilla Eurooppaa. Euroopan maantieteellinen nimistö tulee kurssilla tutuksi. Kaikissa yhteyksissä pyritään hyödyntämään ajankohtaista tietoa pohtimalla uutisten taustoja ja tapahtumien syitä. Kotimaamme Suomi tulee tutuksi vertailemalla sitä niin luontonsa kuin kulttuurinsakin puolesta muuhun Eurooppaan. Kurssilla painotettavia työtapoja ovat maantieteellisen tiedon kokoaminen, jäsentäminen sekä tiedon esittäminen karttojen, diagrammien ja kuvaajien avulla. Tietojen hankinnassa ja käsittelyssä keskeisellä sijalla on tietotekniikka. Kurssilla sovelletaan matematiikan tilastokurssilla hankittuja tietoja ja taitoja.

ARVIOINTI Kurssin arviointi perustuu tuntityöskentelyyn, kirjalliseen kokeeseen ja suullisesti esitettävään Euroopan valtioita vertailevaan kurssityöhön. Kurssityön työprosessi itsearvioidaan sekä harjoitellaan palautteen antamista muiden esityksistä. Hyväksytty kurssisuoritus edellyttää pitkäjänteistä työprosessia kurssityössä sekä kirjallisen kokeen suorittamista.

9. luokka, 3. kurssi: Kotiseutuni Suomessa TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on laajentaa ja syventää oppilaan maantieteellisiä tietoja ja taitoja, lisätä medianlukutaitoa sekä esitellä oman elinympäristön vaikuttamiskanavia ja mahdollisuuksia.

Samalla opitaan havainnoimaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia niin rakennetussa kuin luonnon ympäristössä, selvitetään syyt ja seuraukset sekä opitaan toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla keskitytään lähiympäristön (Havukoski–Vantaa–pääkaupunki) luontoon ja ihmisiin sekä ihmisen toiminnan tuloksena syntyneisiin järjestelmiin, kuten maankäyttöön ja sen ohjaamiseen. Suomen luonnon keskeisimmät piirteet sekä ihmisen toiminnan vaikutus tulevat tutuiksi kurssin aikana. Suomen lähialueista Itämeren ympäristöä ja erityisesti Baltiaa käsitellään. Kurssilla syvennetään aikaisemmin luonnontieteissä opittuja maastotutkimustaitoja: havainnointia, haastattelua ja luokittelua sekä kirjallista raportointia, kartan piirtämistä sekä johtopäätösten tekoa. Tutustutaan peruskarttaan ja sen sisältämään tietoon.

ARVIOINTI Kurssin arviointi perustuu oppilaan omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen. Kurssilla tehtävät pienimuotoiset tutkimustyöt, suulliset esitelmät ja kirjallinen koe arvioidaan. Oppilasta ohjataan asettamaan tavoitteita ja arvioimaan omaa oppimistaan ja työskentelyään jatkuvasti. Kurssisuoritus on hyväksytty, kun oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn, suorittaa kurssikokeen/-kokeet ja kun hänellä on suorituksia muissa arviointikohteissa.

67

8. luokka: Luonnonvarat ja energia TAVOITTEET Kurssi on kahden oppiaineryhmän, biologia-maantieto ja fysiikka-kemia, integraatiokurssi ja pituudeltaan kahden kurssin mittainen. Kurssin tavoitteena on oppia luonnonvarojen saatavuutta, kulutuksen merkitystä ja uusiutumisperiaatteita, arvostamaan kestävän kehityksen periaatteita, ymmärtämään energiavarojen esiintymisen ja käytön vaikutuksia sekä luoda käsitys energian monimuotoisuudesta ja energian muuntumiseen liittyvistä ilmiöistä. Oppilaalle pyritään tarjoamaan tiedot, joiden pohjalle hän myöhemmässä elämässään voi rakentaa oman käsityksensä ja kannanottonsa energiapolitiikkaan ja omiin kulutusvalintoihin Aihekokonaisuuksista tällä kurssilla ovat erityisen voimakkaasti esillä osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, viestintä ja mediataidot, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä ihminen ja teknologia.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla tutustutaan epäorgaanisiin (mineraalit ja vesi) ja orgaanisiin (metsät, öljy, maatalouden ja merten tuotanto) luonnonvaroihin. Kurssin aikana opiskellaan luonnonvarojen hyödyntämistapoja ja niihin liittyviä ympäristövaikutuksia sekä niihin liittyviä teollisuus- ja kehitysmaiden ongelmia. Erityisesti keskitytään malmien jalostamiseen metalleiksi ja öljyn jalostuksen yhteydessä hiilivetyihin ja niiden nimeämiseen sekä metsän viljelyyn ja puunjalostusteollisuuteen. Aiheita käsitellään tuotteen elinkaaren kautta, samalla huomioiden hyödykkeiden ekologinen selkäreppu ja ekologinen jalanjälki.

Kurssin aikana tutustutaan luonnonvarojen esiintymiseen ja käyttöön sekä koko maapallolla että Suomessa. Kurssilla opiskellaan eri energialajeihin liittyviä ilmiöitä (asema-, liike-, lämpö- ja ydinenergia) ja energianmuuntumiseen ja -siirtymiseen liittyviä lainalaisuuksia kuten energian säilyminen, lämmön siirtyminen ja lämmön varastointi.

Lisäksi opiskellaan sähkön- ja lämmöntuotantoon liittyviä prosesseja, erilaisten voimalaitosten toimintaperiaatteita ja niiden vaikutuksia ympäristöön. Opintokokonaisuuden aikana harjoitellaan itsenäistä tiedonhankintaa ja raportointia sekä käsiteltyjen tietojen johdonmukaista ja systemaattista arkistointia. Kukin oppilas tekee oman kansion, johon kootaan kurssin aikana käsitellyt asiat aihepiireittäin. Kansion tekemiseen käytetään kierrätettävää materiaalia.

Kurssilla painotetaan vaikuttamiseen ja viestintään liittyviä työtapoja. Energian yhteydessä järjestetään paneelikeskusteluja ja/tai väittelytilaisuuksia, joihin oppilaat valmistautuvat hankkimalla pohjatietoja väitteidensä tueksi.

ARVIOINTI Oppilas osoittaa edistymisensä kurssin aikana tehtävissä kirjallisissa kokeissa ja testeissä. Lisäksi tehdään kurssityö, jolla oppilas osoittaa ymmärtävänsä aineen kiertokulun luonnossa ja/ tai tuotteen elinkaaren. Koska viestintä ja mediataidot ja osallistuva kansalaisuus ovat tällä kurssilla harjoiteltavia asioita, osallistuminen keskusteluihin, väittelyihin ja paneeleihin sekä aktiivisuus oppitunneilla vaikuttavat myös arviointiin. Arviointiin vaikuttaa lisäksi oppilaan tekemä kurssikansio ja voimalaitosvierailun raportti. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää oman kansion tekemistä, kokeiden suoritusta sekä kurssityön palautusta.

Fysiikka ja kemia Yleistä Vuosiluokilla 5–6 fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti.

Aihekokonaisuudet ja integraatio Ihmisenä kasvamista harjoitellaan ottamalla vastuuta ympäristöstä, omasta ja yhteisön hyvinvoinnista sekä kestävästä kehityksestä soveltamalla opetettuja taitoja ja tietoja. Opetuksessa kiinnitetään huomiota turvallisuuteen liikenteessä.

Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turval-

68

lisuuden ja terveyden näkökulmasta. Integraatiota pyritään toteuttamaan erityisesti matematiikan, liikunnan, teknisen työn, kuvaamataidon sekä biologian ja maantiedon opetuksessa.

5. luokka TAVOITTEET

Oppilas oppii • työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita, • tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta, • luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä ja • ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Luonnon rakenteet Perehdytään erilaisiin voimiin muun muassa tutkimalla Maan vetovoimaa ja kitkaa. Opitaan, että kitka on liikettä vastustava voima ja sitä voidaan vähentää ja lisätä. Opetellaan tutkimaan kitkaa yksinkertaisin välinein. Tutkitaan liikettä ja tasapainoilmiötä. Sovelletaan luonnontieteellistä tietoa turvallisessa liikkumisessa ja tapaturmien ehkäisyssä. Kerrataan Maan ja Kuun liikkeistä johtuvat ilmiöt, kuten vuorokaudenajat ja vuodenajat. Opetellaan Kuun vaiheet sekä pimennykset. Tutkitaan aurinkokunnan rakennetta ja tähtitaivasta. Havainnoidaan valoa ja sen etenemistä: heijastumista, taittumista ja hajoamista.

Aineet ympärillämme Kerrataan veden olomuodot ja opetellaan veden ominaisuuksia kuten noste, vedenpaine, vedentiheys ja vedenvastus. Tutkitaan tuttujen aineiden liukenemista veteen ja veden merkitystä liuottimena. Opetellaan puhdistamaan vettä ja tutkitaan luonnonvesien liukenevia ja liukenemattomia aineita. Opetellaan tietämään tupakoinnin ja päihteiden käytön terveyshaittoja.

ARVIOINTI Oppilas tekee pieniä kokeita yksinkertaisin välinein koulussa ja kotona ja tekee kokeiden kulusta muistiinpanoja.

6. luokka TAVOITTEET

Oppilas oppii • tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, • tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia ja • käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Energia ja sähkö Tutustutaan eri jännitelähteisiin kuten paristo ja akku. Tutkitaan erilaisia tapoja tuottaa lämpöä, valoa ja liikettä sähkön avulla. Tutustutaan erilaisiin sähkön ja lämmön tuotantotapoihin. Luokitellaan maapallon luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Pohditaan energian säästöä. Kiinnitetään huomio sähköturvallisuusohjeisiin.

Aineet ympärillämme Tutustutaan ilman koostumukseen ja opetellaan ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä. Mietitään ilmakehän merkitystä. Luokitellaan maaperästä saatavia aineita ja opetellaan maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä. Tutkitaan maaperää eri erottamismenetelmillä kuten seulomalla, suodattamalla ja kiteyttämällä. Tutustutaan elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperään, käyttöön, kierrätykseen ja kompostointiin. Opetellaan perusasioita ympäristön aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta. Tutkitaan aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia, esimerkiksi happamuutta.

69

ARVIOINTI Oppilas tekee pieniä kokeita yksinkertaisin välinein koulussa ja kotona ja tekee kokeiden kulusta muistiinpanoja.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

Fysiikka Yleistä Fysiikan opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja.

Fysiikan opetuksella pyritään kehittämään oppilaan rationaalista ajattelua, jotta oppilas oppii ymmärtämään luonnonilmiöiden lainalaisuuksia, syitä ja seurauksia sekä ymmärtää fysikaalisen tiedon merkityksen nykyajan teknologisten tuotteiden kehittymiseen ja sitä kautta ihmisten hyvinvointiin.

Fysiikan opiskelussa korostetaan tiedonrakentumisen periaatetta: edetään ilmiöiden havainnoinnista ja hahmottamisesta niissä ilmeneviin lainalaisuuksiin sekä näiden mallintamiseen ja ymmärtämiseen. Tiedon hankinta tapahtuu kokeellisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuksen suunnittelu, suorittaminen ja näin saadun tutkimustiedon esittäminen ja tulkinta sekä saadun tiedon luotettavuuden ja pätevyyden arvioiminen kuuluvat tähän tutkimusprosessiin.

Tutkimuskohteiksi pyritään valitsemaan oppilaille tuttuja ilmiöitä jokapäiväisestä ympäristöstä.

Oppilaat opettelevat käyttämään fysiikan käsitteistöä keskustellessaan niin pienryhmässään kuin koko luokan kanssa tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä ja sen tutkimisesta sekä suorittaessaan tutkimuksia ja esittäessään niiden tuloksia.

Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristönsuojeluun liittyvissä asioissa.

Aihekokonaisuudet ja integraatio Aihekokonaisuuksien Ihmisenä kasvaminen sekä Osallistuva kansalainen ja yrittäjyys tavoitteita pyritään totetuttamaan erilaisilla työtavoilla, muun muassa siten, että oppilaat työskentelevät muutaman oppilaan pienryhmissä, jolloin tavoitteellinen, vastuullinen ja pitkäjänteinen ryhmässä tapahtuva toiminta työnjakoineen sekä yhdessä oppiminen ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot korostuvat.

Aihekokonaisuuksien Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta; Turvallisuus ja liikenne; Ihminen ja teknologia sekä Viestintä ja mediataito tavoitteita pyritään toteuttamaan sisällyttämällä näiden aihekokonaisuuksien aineksia kurssisisältöihin.

Integraatio eri oppiaineisiin, erityisesti matematiikkaan, liikuntaan, tekniseen työhön, kotitalouteen musiikkiin ja historiaan pyritään toteuttamaan ottamalla esimerkkejä ja tutkimuskohteita näiden aineiden alueilta.

7. luokka, 1. kurssi: Fysiikan peruskurssi TAVOITTEET

Oppilas oppii • luonnon tutkimisen taitoja kuten kysymysten tekeminen ja ongelmien hahmottaminen, • havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista, • käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita ja • työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilaita totutetaan opiskelemaan ja työskentelemään pienryhmässä, jossa kullakin ryhmän jäsenellä on oma vastuualueensa. Ryhmän kokoonpanoa muutetaan muu-

70

taman kerran kurssin kuluessa. Opetellaan kokeellisen työskentelyn taitoja sekä tutkimustulosten esittämistä niin puhuen kuin kirjoittaen. Opetellaan tiedon jäsentämistä laatimalla pienimuotoisia käsitekarttoja.

Kurssilla opetellaan tutkimaan kappaleiden erilaisia ominaisuuksia, kuten massa ja tiheys, sekä kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia voimia: painovoima, kitka, ilmanvastus, veden vastus ja noste. Tutkitaan kappaleen erilaisia liikelajeja: etenevä, pyörivä ja heiluriliike, sekä erilaisten vuoravaikutusten vaikutusta kappaleen liikkeeseen, muun muassa nopeuteen, suuntaan ja tasapainoon. Sovelluksena käsitellään liikenneturvallisuutta. Tutkitaan erilaisia yksinkertaisia koneita: pyörä, vipu, kalteva taso, ja käsitellään niiden sovelluksia.

Tutkitaan kappaleiden välisiä sähköisiä ja magneettisia voimia, sähkö- ja magneettikenttiä sekä kappaleen magnetoitumista. Rakennetaan tasavirtapiirejä ja opetellaan virtapiirin perusilmiöitä: jännite sähkövirran aiheuttajana, tasavirta ja eri aineiden sähkönjohtavuus. Perehdytään jännitteen ja sähkövirran mittaamiseen. Käsitellään sähkön käytön merkitystä nykyaikaisessa yhteiskunnassa.

Lisäksi käsitellään sähkön käyttöön liittyviä vaaratekijöitä ja opetellaan sähkön turvallista käyttöä.

Tutkitaan ääntä ilmiönä: äänen synty, taajuus ja voimakkuus. Käsitellään rakennusten akustiikkaa, melun haittavaikutuksia sekä kuulonsuojelua. Kerrataan valoon liittyviä ilmiöitä: näkyvä valo ja värit sekä näkeminen, ja käsitellään valaistuksen merkitystä. Tutkitaan ääntä ja valoa liikkeenä: niiden eteneminen, nopeus, heijastuminen ja taittuminen.

ARVIOINTI Kurssiarvioinnissa otetaan huomioon oppitunnilla työskentely, vihkoon tehdyt muistiinpanot, suoritetut kotitehtävät, kurssikoe, kokeellisen työskentelyn taidot sekä tutkimustulosten esittämistaidot. Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa työskentelyään ja ryhmän toimintaa.

Kurssisuoritus on hyväksytty, kun oppilas osallistuu oppituntityöskentelyyn ja suorittaa kurssikokeen.

8. luokka, 2. kurssi: Fysiikan tutkimuskurssi TAVOITTEET

Oppilas oppii • suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisiä tutkimuksia, joissa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia, • muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta ja • käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilaat opettelevat suunnittelemaan ja tekemään erilaisia tutkimuksia ja heitä opetetaan suorittamaan niin sanottuja kontrolloituja kokeita. Tiedon kirjallisessa esittämisessä ja mallintamisessa käytetään taulukointia ja graafisia kuvaajia. Lisäksi opetellaan tulkitsemaan saatua tietoa, tekemään johtopäätöksiä sekä arvioimaan tutkimuksen luotettavuutta ja pätevyyttä.

Oppilaat toteuttavat joko pienryhmässä tai sovellettuna ryhmätutkimuksena pienimuotoisen tutkimuksen.

Tutkitaan voimien yhteisvaikutusta ja opetellaan käyttämään suuntanuolta voiman mallina.

Opetellaan tutkimaan tasaisen liikkeen ja kiihtyvän liikkeen nopeutta sekä laskemaan tasaisen liikkeen keskinopeus. Tasaisen, tasaisesti kiihtyvän sekä muuttuvan liikkeen kuvaamisessa käytetään graafisia malleja.

Tutkitaan voiman tekemää työtä sekä käsitellään mekaanista energiaa ja tehoa.

Kerrataan olomuodon muutokset sekä tutkitaan kappaleiden ja aineiden lämpenemistä, lämmön siirtymistä ja varastoitumista, lämpölaajenemista ja näiden ilmiöiden lainalaisuuksia. Käsitellään rakennusten lämpötaloutta.

Rakennetaan ja tutkitaan erilaisia tasavirtapiirejä sekä opetellaan käyttämään kytkentäkaaviota niiden malleina. Opetellaan tekemään ja tutkimaan jännitelähteiden ja vastuksien sarjaan- ja rinnankytkentöjä sekä käsitellään resistanssi ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Opetellaan kotitalouksissa sallittuja sähkötöitä, muun muassa lampun ja sähköjohdon vaihto.

Kurssilla hankittuja taitoja ja tietoja sovelletaan ja syvennetään Luonnonvarat ja energia -integraatiokurssilla sekä Fysiikkaa kaikkialla -kurssilla.

71

ARVIOINTI Kurssiarvioinnissa otetaan huomioon oppitunnilla työskentely, vihkoon tehdyt muistiinpanot, suoritetut kotitehtävät sekä kurssikoe. Kokeellisen tutkimuksen suunnittelu- ja toteutustaitoja sekä tutkimuksen raporotintitaitoa arvioidaan.

Kurssisuoritus on hyväksytty, kun oppilas osallistuu oppituntityöskentelyyn, suorittaa kurssikokeen ja kokeellisen tutkimuksen hyväksytysti.

9. luokka, 3. kurssi: Fysiikkaa kaikkialla TAVOITTEET

Oppilas oppii • tutkimaan valon taittumisen ja heijastumisen lainalaisuutta, • optisten laitteiden toimintaperiaatteita, • erilaisia värähdys- ja aaltoliikkeeseen sekä säteilyyn liittyviä perusilmiöitä ja suureita ja • tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutusta sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla vahvistetaan kokeellisen työskentelyn taitoja tutkimalla värähdysja aaltoliikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja lainalaisuuksia. Luonnon rakenteet -aihealuetta opiskellaan teoreettisemmin vahvistaen ja soveltaen jo aiemmin opittuja tietoja ja taitoja. Tästä aihealueesta voidaan tehdä kurssityö, ja siihen voidaan sisällyttää käsitekartan laatiminen.

Tutkitaan linssien ja peilien toimintaa sekä opetellaan käyttämään niiden selittämisessä valonsäde-mallia. Käsitellään valon syntyä sekä sähkömagneettista säteilyä ja sen etenemistä sekä vuorovaikutusta eri aineiden kanssa.

Käsitellään aaltoliikkeen muodostumista ja havitsemista, värähtelijää ja vastaanotinta, aallon vuorovaikutusta eri aineiden kanssa: heijastuminen ja taittuminen, sekä näihin ilmiöihin liittyviä suureita ja lakeja. Opetellaan aaltojen yhdistymiseen liittyviä ilmiöitä kuten resonanssi ja interferenssi. Tarkastellaan äänen, valon sekä sähkömagneettisen säteilyn käyttön merkitystä nykymaailmassa sekä niitä hyödyntäviä sovelluksia.

Opetellaan luonnon rakenteita ja mittasuhteita kvarkeista galakseihin, rakenneosia koossa pitäviä vuorovaikutuksia sekä energian sitoutumista ja vapautumista rakenneosien välisissä prosesseissa. Käsitellään ydinten radioaktiivista hajoamista, fissio- ja fuusioreaktioita sekä ionisoivaa säteilyä, sen lajeja ja vaikutusta elolliseen luontoon sekä säteilyn turvallista käyttöä ja säteilyltä suojautumiskeinoja.

ARVIOINTI Kurssiarvioinnissa otetaan huomioon vihkoon tehdyt muistiinpanot, suoritetut tehtävät sekä kurssikoe. Kurssityö mahdollisine käsitekarttoineen arvioidaan.

Kurssisuoritus on hyväksytty, kun oppilas suorittaa kurssikokeen, kokeelliset tutkimukset sekä kurssityön hyväksytysti.

Kemia Yleistä Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia ja auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa.

Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisen lähestymistavan tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan kemian luonnetta luonnontieteenä ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun.

72

Aihekokonaisuudet ja integraatio Kemian kursseilla huomioidaan vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta.

Lisäksi huomioidaan Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuksien tavoitteet ohjaamalla oppilasta pitämään laboratorion työskentely-ympäristö siistinä, käyttämään tutkimuksissa pieniä ainemääriä ja keräämällä ympäristölle haitalliset jätteet erillisiin jäteastioihin sekä vastuullisuuteen kemikaalien kuluttajana tutustumalla kotoa ja koulusta löytyvien kemikaalien tuoteselosteisiin ja varoitusmerkintöihin sekä vertailemalla niiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys sekä Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuksien tavoitteiden mukaan oppilasta ohjataan toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti ryhmän ja yhteisön jäsenenä toiset huomioon ottaen, toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi, kehittämään itseään oppijana ja arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia.

Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden tavoitteet toteutuvat useissa kemian kurssien tavoitteissa ja sisällöissä. Esimerkiksi kursseilla tarjotaan perustietoja teknologiasta, sen merkityksestä ja vaikutuksista arkielämässä ja annetaan oppilaille valmiuksia ottaa kantaa teknologisiin valintoihin sekä kuluttajana että tuotantoelämässä. Lisäksi opitaan tuotteen elinkaariajattelua ja hahmotetaan tulevaisuuden yhteiskunnan teknologisia ratkaisuja.

Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden tavoitteita pyritään toteuttamaan viestinnällisinä työmuotoina, esimerkiksi kehittämällä oppilaan tiedonhallintataitoja sekä vertailemalla, valikoimalla ja hyödyntämällä hankkimaansa tietoa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään mahdollisuuksien mukaan.

Kemian sisältöjen integrointi muihin oppiaineisiin tapahtuu joko samanaikaisesti esimerkiksi luonnonvarat ja energiakurssilla tai jaksojen välisenä pitkittäisintegraationa riippuen kurssien suoritusjärjestyksestä. Esimerkiksi Kemia 2 -kurssi antaa pohjatiedot sähkökemiallisten ilmiöiden sisältöjen osalta Fysiikan tutkimuskurssille sekä Luonnonvarat ja energia -kurssille. Luonnonvarat ja energia kurssi on kemian, fysiikan, biologian ja maantiedon yhteinen kurssi, jolla opiskellaan osa kemian sisällöistä. Integrointi terveystietoon ja ihmisen biologiaan ravintoaineiden ja alkoholien sisältöjen osalta ilmenee kurssien suoritusjärjestyksenä mahdollisuuksien mukaan. Integrointi äidinkieleen ilmenee kaikissa kemian kurssien kirjallisissa ja suullisissa tuotoksissa.

7. luokka, 1. kurssi: Kemia 1 TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on luoda oppilaalle mielikuva kemiasta kehittyvänä kokeellisena perusluonnontieteenä, jonka aineilla, ilmiöillä ja sovelluksilla on merkitystä ihmiselle ja yhteiskunnalle. Kurssin tärkeimpänä tavoitteena on opetella kokeellisen työskentelyn taitoja sekä tuntemaan ja käyttämään kemian välineitä, noudattamaan laboratorion turvaohjeita, tutustuttaa kemian merkkikieleen ja hahmottaa aineen rakennetta.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssin pohjatietona ovat vuosiluokilla 5–6 opitut kemian ja fysiikan sisältökokonaisuuden Aineet ympärillämme tiedot ja taidot.

Kurssilla opetellaan tutkimaan yksinkertaisia välineitä käyttäen ilman ja veden ominaisuuksia, koostumusta ja reaktioita. Omien tutkimusten perusteella opetellaan tunnistamaan ja luokittelemaan vesiliuoksia happamiin ja emäksisiin. Alkuaineiden ominaisuuksia tutkimalla opetellaan luokittelemaan ne metalleihin ja epämetalleihin. Samalla opetellaan merkitsemään alkuaineita kemian merkkikielellä. Tutustutaan ihmisen kannalta tärkeimpiin alkuaineisiin esimerkiksi tekemällä niistä lyhyt kirjallinen tutkimus. Alkuaine käsitteen ja atomimallin kehityshistoria lähtökohtana tutustutaan atomin käsitteeseen. Molekyylimalleja rakentelemalla ja piirtämällä opetellaan yhdisteiden merkitsemistä kemiallisiksi kaavoiksi. Kemiallisten merkintöjen perusteella opetellaan luokittelemaan aineita alkuaineisiin ja yhdisteisiin.

Tutkitaan aineiden paloherkkyyttä, metallien ja epämetallien palamista sekä palamistuotteiden ominaisuuksia ja ympäristövaikutuksia. Tutustutaan kemiallisen reaktion käsitteeseen ja opetellaan kuvaamaan palamisreaktio kemian merkkikielellä.

Tutkimuksia tehdään aluksi ohjeiden mukaan myöhemmin avoimina. Tutkimuksista opetellaan kirjoittamaan tutkimusraportteja sekä esittämään niitä suullisesti. Oppilasta totutetaan tekemään säännöllisesti sekä kirjallisia että kokeellisia tutkimuksia myös kotona.

ARVIOINTI Kurssin hyväksytty suorittaminen (välttävä 5) edellyttää, että oppilas noudattaa ohjeita, suorittaa annetut tehtävät kykyjensä edellyttämällä tasolla ja käy säännöllisesti oppitunneilla.

73

Arvioinnin kohteena on työskentely, tiedot, taidot ja asenteet sekä kotitehtävien tekeminen. Arviointia pyritään jatkuvasti kehittämään niin, että se on osa työskentelyä ja sitä tekevät sekä opettaja, oppilas itse että luokkatoverit. Runsaat poissaolot ja työturvallisuuden ja tehtävien laiminlyönti vaikuttavat alentavasti kurssiarvosanaan.

Kurssin tietojen ja taitojen arvioinnissa huomioidaan, miten oppilas osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä, esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä, tehdä yksikertaisia luonnontieteellisiä tutkimuksia kuten esimerkiksi tutkia aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta sekä tulkita vesiliuosten happamuuden ympäristövaikutuksia, käyttää oikeita käsitteitä ilmaa, vettä, palamisreaktiota, palamistuotteita ja happamuutta kuvaillessaan, ilmaista ilman, veden ja maakuoren tavallisimpia alkuaineita ja yhdisteitä kemian merkkikielellä, kuvata atomia asian mukaisia malleja käyttäen sekä tulkita tuoteselosteen perusteella aineen turvallisuuden ihmisen ja ympäristön kannalta.

8. luokka, 2. kurssi: Kemia 2 TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on laajentaa ja syventää oppilaan kokeellisen työskentelyn taitoja sekä tietoja kemiallisista ilmiöistä, aineiden ominaisuuksista ja kemiallisesta reaktiosta niin, että oppilas ymmärtää kemiallisen reaktion prosessina, jossa ainetta ja energiaa ei häviä, ja että alkuaineiden reaktioherkkyys ja muita ominaisuuksia voidaan päätellä jaksollisen järjestelmän taulukon avulla. Lisäksi tavoitteena on, että oppilas pystyy kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla sekä selittämään ja kuvailemaan aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia asianmukaisia malleja käyttäen. Tavoitteena on myös oppia soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa ja tuntemaan niiden merkitys sekä ihmiselle että yhteiskunnalle

Kurssin pohjatietona on Kemia 1 -kurssilla opitut tiedot ja taidot.

Syvennetään kemiallisen reaktion käsitettä ja vertaillaan reaktionopeuksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkitaan kokeellisesti metallien reaktioherkkyyttä, sähkökemiallisia ilmiöitä, sekä neutraloitumista. Tutustutaan sähköpariin ja elektrolyysiin sekä niiden sovelluksiin. Opetellaan tutkimuksissa käytettyjen alkuaineiden ja yhdisteiden kemiallisia merkintöjä. Molekyyli- ja atomimallien avulla opetellaan kirjoittamaan yksinkertaisia reaktioyhtälöitä, ymmärtämään reaktioyhtälöiden kertoimien merkitys ja tasapainottamaan yksinkertaisia reaktioyhtälöitä. Tutustutaan jaksolliseen järjestelmän ideaan esimerkiksi sen kehityshistoria lähtökohtana. Alkuaineiden ja yhdisteiden sähkönjohtavuustutkimusten yhteydessä opetellaan selittämään aineiden ominaisuuksia ja rakenteita jaksollisen järjestelmän taulukon tai sidosmallien avulla.

Tutkimukset, tiedon hankinta ja prosessointi tapahtuvat pääosin pienissä ryhmissä jopa useamman oppitunnin projekteina. Kurssin aikana oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat ryhmässä avoimen kokeellisen tutkimuksen ja raportoivat siitä itsenäisesti kirjallisesti ja suullisesti.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

ARVIOINTI Kurssin hyväksytty suorittaminen (välttävä 5) edellyttää, että oppilas noudattaa ohjeita, suorittaa annetut tehtävät kykyjensä edellyttämällä tasolla ja käy säännöllisesti oppitunneilla.

Arvioinnin kohteena on työskentely, tiedot, taidot ja asenteet sekä kotitehtävien tekeminen. Arviointia pyritään jatkuvasti kehittämään niin, että se on osa työskentelyä ja sitä tekevät sekä opettaja, oppilas itse sekä luokkatoverit. Runsaat poissaolot ja työturvallisuuden ja tehtävien laiminlyönti vaikuttavat alentavasti kurssiarvosanaan.

Kurssin tietojen ja taitojen arvioinnissa huomioidaan, miten oppilas osaa esittää, suunnitella ja toteuttaa kokeellisen tutkimuksen sekä tulkita tutkimuksen tuloksia, arvioida niiden luotettavuutta ja kirjoittaa tutkimusraportin. Osaa tutkia, tunnistaa ja luokitella alkuaineita ja yhdisteitä niiden happamuuden, sähkönjohtavuuden ja reaktioherkkyyden mukaan sekä käyttää oikeita käsitteitä sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköparia, elektrolyysiä ja neutraloitumisreaktiota sekä niiden sovelluksia kuvaillessaan.

Arvioinnissa huomioidaan, miten oppilas osaa tutkimuksissa käytettyjen alkuaineiden ja yhdisteiden kemiallisia merkintöjä, tuntee sähkökemiallisten ilmiöiden, sähköparin ja elektrolyysin sovellusten sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa sekä tuntee sähkökemian teollisuuden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä. Oppilas osaa kuvata metallien, epämetallien sekä molekyyli- ja ioniyhdisteiden kemiallisia sidoksia asianmukaisia malleja käyttäen ja tulkita ja kirjoittaa yksinkertaisen neutraloitumis- ja palamisreaktioyhtälön sekä tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä.

74

9. luokka, 3. kurssi: Kemia 3 TAVOITTEET Tavoitteena on tutkia orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita käyttäen luonnontieteiden kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tieto- ja viestintätekniikkaa mahdollisuuksien mukaan sekä oppia tuntemaan ja käyttämään niitä kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä, niiden rakennetta, kemiallisia sidoksia ja reaktioita kuvaavia malleja ja soveltamaan opittuja tietoja käytännön tilanteissa ja valinnoissa sekä tuntemaan niihin liittyvien ilmiöiden merkitys ihmiselle ja yhteiskunnalle. Lisäksi tavoitteena on tutustua pesu- ja kosmeettisiin aineisiin sekä tekstiileihin, niiden elinkaareen liittyviin prosesseihin sekä merkitykseen ympäristölle ja luonnolle.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssin pohjatietona on Kemia 2 sekä Luonnonvarat ja energia -kursseilla opitut tiedot ja taidot.

Tutkitaan alkoholien ja karboksyylihappojen ominaisuuksia ja reaktioita sekä tutustutaan niiden käyttöön ihmisen sekä yhteiskunnan kannalta. Alkoholien ja karboksyylihappojen systemaattista nimeämistä ja tunnistamista rakennekaavan perusteella opetellaan molekyylimalleja piirtämällä ja rakentamalla. Tutustutaan hiilihydraattien, valkuaisaineiden ja rasvojen ominaisuuksiin, koostumukseen ja merkitykseen ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina. Opetellaan kokeellisesti toteamaan elintarvikkeesta sokeri, tärkkelys, valkuaisaine ja rasva.

Tutkitaan pesu- ja kosmeettisten aineiden sekä tekstiilien ominaisuuksia, tutustutaan niiden koostumukseen, valmistukseen, käyttöön ja ympäristövaikutuksiin sekä opetellaan tulkitsemaan niiden tuoteselosteita.

Tietoa opetellaan jäsentämään ja yhdistämään laajemmiksi kokonaisuuksiksi esimerkiksi käsitekarttojen avulla. Syvennetään edelleen luonnontieteellisen tutkimuksen taitoja, erityisesti, raportointitaitoja, tulosten tulkintataitoja ja luotettavuuden arviointitaitoja.

ARVIOINTI Kurssin hyväksytty suorittaminen (välttävä 5) edellyttää, että oppilas noudattaa ohjeita, suorittaa annetut tehtävät kykyjensä edellyttämällä tasolla ja käy säännöllisesti oppitunneilla.

Arvioinnin kohteena on työskentely, tiedot, taidot ja asenteet sekä kotitehtävien tekeminen. Arviointia pyritään jatkuvasti kehittämään niin, että se on osa työskentelyä ja sitä tekevät sekä opettaja, oppilas itse sekä luokkatoverit. Runsaat poissaolot ja työturvallisuuden ja tehtävien laiminlyönti vaikuttavat alentavasti kurssiarvosanaan.

Kurssin tietojen ja taitojen arvioinnissa huomioidaan, miten oppilas osaa tutkia alkoholien, karboksyylihappojen ja ravintoaineiden ominaisuuksia ja esittää kokeidensa tulokset, tulkita niitä ja arvioida niiden luotettavuutta. Oppilas osaa kuvata orgaanisten yhdisteiden kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja ja kemiallisia merkintöjä käyttäen, käyttää oikeita käsitteitä niitä kuvaillessaan sekä luokitella niitä kokeellisesti tutkittujen ja rakenteellisten ominaisuuksien mukaan. Oppilas tuntee fotosynteesin merkityksen hiilihydraattien muodostumisessa sekä elintarvike-, pesuaine-, kosmetiikka- ja tekstiiliteollisuuden tuotteita, niiden ominaisuuksia ja merkityksen jokapäiväisessä elämässä ja osaa tulkita niiden tuoteselosteita tehdessään valintoja kuluttajana.

Terveystieto Yleistä Terveystiedon opetuksen tavoitteena on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti toimintakykyinen ihminen. Opetus edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista, jonka avulla on mahdollista tehdä terveyttä edistäviä, läpi elämän kestäviä valintoja. Tavoitteena on oppilaan positiivisen ja realistisen minäkuvan rakentuminen sekä elämisentaitojen hallinta. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri. Monikulttuurisuuden vaatimukset otetaan joustavasti huomioon.

Terveystiedon opiskelussa työtavat ovat oppilaslähtöisiä: keskustelua, väittelyä, yhteistoiminnallista oppimista ja vierailuja eri kohteisiin esimerkiksi Heurekaan, neuvoloihin, vanhainkoteihin ja palo- ja pelastuslaitokselle. Opetuksen tueksi voidaan kutsua eri alojen asiantuntijoita. Ensimmäinen terveystiedon kurssi suoritetaan seitsemännellä, toinen kahdeksannella ja kolmas yhdeksännellä luokalla.

75

Aihekokonaisuudet ja integraatio Terveystiedon opetus toteutetaan integratiivisena kokonaisuutena: biologia, maantieto, liikunta ja kotitalous. Yhteiskuntaopin osuus terveystiedon opetuksesta sisältyy aineen omaan opetussuunnitelmaan. Yhteiskuntaopissa käsitellään seuraavat terveystiedon sisällöt: lasten ja nuorten oikeudet ja velvollisuudet, yhteiskunnan perheelle tarjoamat palvelut, liikennelainsäädäntö, työhyvinvointi ja kansalaisjärjestöjen toiminta. Yhteistyötä tehdään oppilashuoltohenkilöstön ja kouluruokailusta vastaavien kanssa. Aihekokonaisuuksista korostuu ihmisenä kasvaminen, joka on tavoitteena koko terveystiedon opetuksessa. Viestintätaitoja harjoitellaan esimerkiksi keskustelujen, suullisten esitysten ja draaman keinoin. Median välittämiin elämäntapamalleihin ja ihmiskuvaan opetellaan suhtautumaan kriittisesti. Turvallisuus ymmärretään laajasti. Fyysistä ja psyykkistä turvallisuuden tunnetta pyritään vahvistamaan. Liikennekäyttäytymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Terveyskasvatus pyrkii siihen, että yksilö vastaa omasta ympäristöstään ja hyvinvoinnistaan.

7. luokka, 1. kurssi: Nuori omassa perheessään TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on saada oppilas ymmärtämään elinkaaren eri vaiheissa tapahtuvia niin fyysisiä, psyykkisiä kuin perhe- ja kaverisuhteisiinkin liittyviä muutoksia. Tavoitteena on myös, että oppilas oppii huolehtimaan omasta terveydestään ja toimimaan turvallisuutta lisäävällä tavalla kotona, vapaa-aikana ja liikenteessä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla perehdytään elinkaaren vaiheisiin: syntymään, kuolemaan ja eri ikäkausiin keskittyen murrosikään ja sen aiheuttamiin fyysisiin muutoksiin. Pohditaan myös kodin ja kaveripiirin merkitystä sekä nuoren omien valintojen ja elämäntapojen merkitystä terveyteen; uni, puhtaus ja liikunta Harjoitellaan myös toimimista hätätilanteessa. Kurssilla painotettavia työtapoja ovat keskustelut ja pienet esitykset. Myös kirjallisesta tiedosta muodostetaan kokonaisuuksia.

ARVIOINTI Kurssin arviointi perustuu oppilaan vihkotyöskentelyyn, kokeeseen ja osallistumiseen opetuskeskusteluihin. Kurssin suorittaminen edellyttää osallistumista kokeeseen ja kurssitöihin.

8. luokka, 2. kurssi: Itsenäistyvä nuori TAVOITTEET Tavoitteena kurssilla on kehittää oppilaan itsetuntoa sekä saada oppilas oppimaan ilmaisemaan erilaisia tunteitaan ja selviytymään ristiriitatilanteista. Tarkoituksena on myös lisätä tietämystä ravinnosta ja syömiseen liittyvistä ongelmista sekä auttaa oppilasta käsittelemään median antamaa kuvaa seksuaalisuudesta kriittisesti.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla perehdytään kasvavalle nuorelle ajankohtaisiin asioihin: seurusteluun, seksuaalisuuteen ja ravintoon niin kasvun kuin identiteetinkin kannalta. Pohditaan myös nuorena tehtävien valintojen vaikutuksia, omia tavoitteita sekä sitä, kuinka asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Työtapana käytetään keskusteluja ja erilaisten viestinten tulkintaa.

ARVIOINTI Kurssin arviointi perustuu oppilaan vihkotyöskentelyyn, kokeeseen ja osallistumiseen opetuskeskusteluihin. Kurssin suorittaminen edellyttää osallistumista kokeeseen ja kurssitöihin.

9. luokka, 3. kurssi: Katse tulevaisuuteen TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on syventää oppilaan ymmärrystä omien valintojen merkityksestä terveyteen. Samalla opitaan käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä tiedonhakutaitoja ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi. Lisäksi tavoitteena on, että oppilas osaa tapaturman sattuessa toimia tilanteen vaatimalla tavalla.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla tutustutaan kansantauteihin, tavallisimpiin tartuntatauteihin ja niiden itsehoitoon sekä pohditaan ympäristön ja terveyden suhdetta toisiinsa (esim. allergiat) Omasta terveydestä huolehtiminen ja oman vastuun ymmärtäminen on keskeisessä roolissa. Pohditaan liikunnan, päihteiden käytön ja seksuaalikäyttäytymisen vastuita ja vaikutuksia. Lisäksi syvennetään tietoja ja taitoja toimimisesta hätätilanteissa. Työtapoina kurssilla käytetään keskusteluja, ryhmätöitä ja erilaisten viestimien välittämien tietojen tulkintaa sekä pienimuotoisia tutkielmia.

76

ARVIOINTI Kurssin arviointi perustuu oppilaan vihkotyöskentelyyn, kokeeseen ja osallistumiseen opetuskeskusteluihin. Kurssin suorittaminen edellyttää osallistumista kokeeseen ja kurssitöihin.

Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Yleistä Evankelisluterilaisen uskonnonopetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja taata hänelle laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa.

Perusopetuksessa oppilaalle pyritään antamaan valmiudet itsensä kehittämiseen ja kouluttamiseen läpi koko elämän. Opetuksessa pyritään käyttämään monipuolisia, oppilaslähtöisiä työtapoja.

Tavoitteena on luoda rauhallinen työilmapiiri, joka sallii itsenäisen pohdiskelun, kyselyn ja tietokokonaisuuksien rakentamisen. Opetuksessa pyritään siihen, että oppilas oppii tuntemaan itseään ja löytämään vastauksia elämän peruskysymyksiin – yksin ja yhdessä. Samalla oppilas saa valmiuksia oman maailmankuvansa kehittämiseen.

Alkuopetuksessa omien tunteiden ja kokemusten jakaminen ja niistä keskusteleminen ovat tärkeitä. Oppilaan omat kokemukset yhdessä koulusta saatujen tietojen kanssa ohjaavat oppilasta tutustumaan ympäröivään uskonnolliseen maailmaan. Myös turvallisuuden tunteen lisääminen ja vahvistaminen ovat tavoitteina.

Vuosiluokilla 1 – 5 evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä on tutustuttaa oppilaat ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tietojen ja omien kokemusten kautta. Tärkeää on myös Raamattuun perehtyminen sekä oppilaiden rohkaiseminen eettiseen arviointiin ja siitä nousevaan vastuullisuuteen.

Sosiaalisten taitojen kehittyminen liittyy kiinteästi uskonnonopetuksen eettisiin, omien tunteiden hallintaan ja toisen ihmisen huomioimiseen kuuluviin tavoitteisiin. Mitä pienemmistä oppilaista on kyse, sen tärkeämpää on korostaa ja opettaa näiden tavoitteiden tärkeyttä.

Aihekokonaisuudet ja integraatio Useimmat Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden tavoitteista kuuluvat uskonnonopetuksen perustavoitteisiin. Oman ainutkertaisuuden ymmärtäminen ja itsetuntemuksen kehittäminen ovat tärkeä osa uskonnonopetusta. Ainutkertaisuuden lähtökohtana opetuksessa on luomiskertomus ja ihmisen luominen Jumalan kuvaksi. Raamatun opetukset omasta kasvusta ja suhtautumisesta lähimmäisiin luovat puolestaan pohjan omien tunteiden tunnistamiselle ja käsittelylle. Tarkoituksena on auttaa oppilasta ymmärtämään itseään ja lähimmäisiään. Tavoitteena on, että ihmisenä ja oppijana kasvamiseen liittyvää eettisten asioiden pohdintaa opitaan vähitellen soveltamaan käytäntöön. Tunteiden käsittelyn harjoittelun sekä hyvän ja pahan problematiikan pohtimisen tarkoituksena on ohjata oppilasta suhtautumaan väkivallattomasti kanssaihmisiinsä. Oikean ja väärän tunnistamisen harjoittelu on tärkeää, jotta oppilas oppisi tekemään itse eettisiä ja moraalisia valintoja. Näitä taitoja oppilas tarvitsee aikuistuessaan, muun muassa Internet-sivujen ja television ohjelmatarjonnan valinnassa.

Menetelminä voidaan käyttää muun muassa yhteisiä keskusteluja, ryhmätöitä, kertomusten kuvittamista tai draamaa, kuten näyttelemistä tai pöytäteatteria. Itse laatimissaan esityksissä oppilaat pääsevät soveltamaan yhdessä pohtimiaan asioita. Tunteiden tunnistamista harjoiteltaessa voidaan käyttää myös improvisointia.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden tavoitteista oman kristillisen kulttuurin tuntemuksen ja tietämyksen lisääminen tarkoituksena on kasvattaa oppilasta arvostamaan suomalaista kulttuuri-identiteettiään. Tavoitteena on luoda oppilaalle vahva identiteetti, joka luo pohjan yhteistyölle muiden kulttuurien kanssa. Yhtäläisyyksien etsiminen suomalaisuuden, eurooppalaisuuden ja kristittyjen välillä auttaa oppilasta hahmottamaan itsensä myös osana laajem-

77

paa kristikuntaa. Oman suomalaisen kristillisen kulttuuriperinnön tuntemusta voidaan ylläpitää ja kohottaa perinteisten suomalaisten juhlien, kuten joulun ja pääsiäisen, yhteydessä.

Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden ymmärtäminen kuuluvat myös sekä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden että uskonnonopetuksen tavoitteisiin. Tutustuminen muihin maailmanuskontoihin sekä lähimmäisenrakkauden periaatteen korostaminen kasvattavat oppilasta hyväksymään ja arvostamaan muitakin kulttuureja. Niihin on mahdollista tutustua esimerkiksi järjestämällä näyttelyitä kansainvälisyyspäivän yhteydessä. Myös vierailut eri kirkkokuntien ja maahanmuuttajien tilaisuuksiin avartavat käsityksiä erilaisista kulttuureista.

Osa Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden tavoitteista toteutuu käytännön työskentelyn yhteydessä. Itseilmaisua harjoitellaan jatkuvasti, ja tiedon vertailu, valikointi ja hyödyntäminen ovat olennainen osa esimerkiksi ryhmätyöskentelyä ja kirjallisten tehtävien tekemistä.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden tavoitteet sopivat hyvin myös uskonnonopetuksen tavoitteiden joukkoon, sillä tavoitteet korostavat valintojen eettisyyden ja inhimillisyyden merkitystä. Ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämisen tärkeyttä korostetaan, kun oppilaita kasvatetaan elämän ja luonnon kunnioitukseen ja vastuulliseen toimintaan. Raamatusta löytyy monia aihekokonaisuutta tukevia kertomuksia.

Ensimmäisellä ja toisella luokalla opetus on hyvin kokonaisvaltaista, joten integraatio on olennainen osa uskonnonopetusta. Kaikilla luokka-asteilla yhteistyö on mahdollista esimerkiksi ympäristöja luonnontieteen, historian, äidinkielen ja ilmaisutaidon, kuvaamataidon sekä musiikin kanssa. Voidaan muun muassa vertailla nykytieteen ja eri uskontojen käsityksiä olemassaolon peruskysymyksistä, pohtia uskonnon merkitystä erilaisissa historian käännekohdissa, suunnitella raamattuaiheisia näytelmiä tai pohtia syitä kuvallisen ilmaisun eroihin eri kulttuuripiireissä. Esimerkiksi yhdeksännen luokan etiikan kurssin aikana voidaan tehdä yhteistyötä elämänkatsomustiedon kanssa niiden aihealueiden yhteydessä, jotka sivuavat toisiaan. Yhteistyömuotona voi olla esimerkiksi hyväntekeväisyysprojektin suunnittelu ja toteutus.

1. luokka TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • tutustuu lähiseurakuntaansa ja sen toimintaan sekä lähiympäristössä esiintyviin maailmanuskontoihin, • oppii eettisten asioiden pohdintaa ja omien tunteidensa käsittelyä ja • tutustuu kirkko- ja kalenterivuoden juhliin ja niihin liittyviin kristillisiin sisältöihin ja tapoihin.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilas tutustuu lähiseurakuntaansa ja maailmanuskonnoista niihin, jotka hänen lähipiirissään esiintyvät. Uskontotunneilla keskustellaan kristillisistä arvoista ja suomalaisista perinteistä sekä niiden esiintymisestä perheissä. Oppilas tutustuu kirkkovuoden juhlista joulun ja pääsiäisen tapahtumiin. Oppilaille kerrotaan Jeesuksen elämästä ja opetuksista. Oppitunneilla harjoitellaan eettisten asioiden pohdintaa, keskustellaan muun muassa kiusaamisesta sekä toisen ihmisen ja luonnon kunnioittamisesta. Samalla tutustutaan kultaiseen sääntöön. Tunneilla kuunnellaan ja lauletaan virsiä ja muita hengellisiä lauluja. Ensimmäisellä luokalla muiden oppiaineiden integrointi uskontoon on luontevaa. Sellaisia aineita ovat mm. kuvaamataito, äidinkieli ja musiikki.

2. luokka TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin, • tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan, • oppii eettisten asioiden pohdintaa sekä omien tunteidensa ja kokemustensa jakamista ja • tutustuu kirkko- ja kalenterivuoden juhliin ja niihin liittyviin kristillisiin sisältöihin ja tapoihin.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Toisen luokan uskonnonopetus pohjautuu ensimmäisellä luokalla opittuihin asioihin, joita kerrataan ja syvennetään. Uskontoon integroidaan mm. kuvataidetta, äidinkieltä ja musiikkia.

78

Oppilaat tutustuvat lähiseurakuntaansa ja yleisesti luterilaisen seurakunnan toimintaan. Samalla käsitellään alustavasti kirkon kristillisiä symboleita. Kirkkovuoden juhlista joulun ja pääsiäisen viettämisen merkityksiä ja tapoja pohditaan tunneilla. Raamatusta käsitellään ikäkaudelle sopivia kertomuksia, Jeesuksen opetuksia, luomiskertomusta ja Isä meidän -rukousta. Eettisten asioiden pohdintaa harjoitellaan. Tunneilla kuunnellaan ja lauletaan virsiä ja muita hengellisiä lauluja.

ARVIOINTI Alkuopetuksessa arvioinnilla on tarkoitus saada oppilas pohtimaan ja keskustelemaan eettisistä ja moraalisista kysymyksistä. Oman mielipiteen rohkea esittäminen kasvattaa oppilasta vastuuntuntoon edellä mainittuihin kysymyksiin liittyen.

3. luokka TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin, • ymmärtää kirkkovuoden keskeisten juhlien merkityksen, • tutustuu evankelisluterilaisen seurakunnan toimintaan, • pohtii oikean ja väärän merkitystä ihmisen elämässä ja • harjoittelee tunnistamaan erilaisia tunteita ja kohtaamaan niitä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Vanhan testamentin keskeiset kertomukset ovat historiallisena pohjana, kun käsitellään Israelin kansan syntyä ja vaiheita. Vanhan testamentin tuntemus on tärkeää, koska se auttaa ymmärtämään kolmen suuren maailmanuskonnon, kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin, syntyä. Vanhan testamentin kertomuksissa käsitellään eettisiä kysymyksiä, oikeaa ja väärää sekä ihmisyyteen kuuluvia tunteita ja niiden kohtaamista. Edelleen käsitellään joulun ja pääsiäisen kristillistä sanomaa. Virsiä ja hengellisiä lauluja lauletaan runsaasti.

ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan oppilaan omat tuotokset. Lisäksi painotetaan osallistumista oppitunneilla. Oppilas saa hyväksytyn arvosanan, jos hän on suorittanut annetut tehtävät parhaansa mukaan. Arvioinnilla pyritään kannustamaan oppilasta uskonnonopiskeluun.

4. luokka TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • tutustuu edelleen Vanhan testamentin kertomuksiin, • tutustuu edelleen Uuteen testamenttiin Jeesuksen elämän ja opetusten kautta, • syventää käsitystään tärkeimpien kristillisten juhlien merkityksestä ja yhteydestä Jeesuksen elämään, • syventää oikean ja väärän pohdiskelua, • oppii pohtimaan arvioimaan eettisiä valintoja ja • oppii ymmärtämään uskonnon vaikutusta omassa ja muiden elämässä ja jakamaan omia tunteitaan ja kokemuksiaan.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Vanhan testamentin kertomuksiin tutustumista jatketaan. Uuden testamentin kertomuksissa syvennytään Jeesuksen elämään ja opetuksiin. Kirkkovuoden keskeisten juhlien käsittelyssä pyritään syventämään niihin liittyviä merkitystä ja tapoja. Käsitellään jumalanpalvelukseen ja muihin kirkollisiin toimituksiin liittyviä asioita.

ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan oppilaan omat tuotokset. Lisäksi painotetaan osallistumista oppitunneilla. Oppilas saa hyväksytyn arvosanan, jos hän on suorittanut annetut tehtävät parhaansa mukaan. Arvioinnilla pyritään kannustamaan oppilasta uskonnonopiskeluun.

79

5. luokka TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • tutustuu alkuseurakunnan syntyyn, • oppii eettisten asioiden pohdintaa, • oppii soveltamaan kristillistä etiikkaa ja • tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja yhteisöihin.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilas tutustuu alkuseurakunnan syntyhistoriaan ja niihin historiallisiin henkilöihin, jotka ovat seurakunnan syntyyn vaikuttaneet. Tärkeimmät näistä ovat Paavali ja muut apostolit. Kristinuskon alkuaikojen opiskelu integroituu voimakkaasti historian opiskelun kanssa.

Eettisten asioiden pohdintaa sekä kristillisen etiikan soveltamista harjoitellaan tutustumalla kymmeneen käskyyn ja niiden selityksiin, kultaiseen sääntöön sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. Tämän lisäksi käsitellään runsaasti oppilaan ikäkaudelle sopivia kertomuksia, joiden sisältöjen avulla voidaan opiskella eettistä pohdintaa, oikeaa ja väärää, toisen huomioonottamista ja niin edelleen.

Muista kristillisistä kirkoista ja yhteisöistä tutustutaan erityisesti ortodoksiseen ja katoliseen kirkkoon sekä kristillisistä yhteisöistä muun muassa helluntaiseurakuntaan ja vapaakirkkoon. Tutustutaan alustavasti erilaisiin kristillisiin symboleihin. Virsiä ja muita hengellistä lauluja lauletaan runsaasti.

ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan oppilaan omat tuotokset. Lisäksi painotetaan osallistumista oppitunneilla. Oppilas saa hyväksytyn arvosanan, jos hän on suorittanut annetut tehtävät parhaansa mukaan.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

6. luokka TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppilas • oppii kristillisen kirkon kehityshistoriaa, • tutustuu kirkkorakennukseen ja sen symboliikkaan, • tutustuu perustiedon tasolla maailmanuskontoihin ja • jatkaa eettisten asioiden pohdintaa.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kristillisen kirkon syntyhistoriaa opiskellaan integroiden historiaan. Kristittyjen vaino, kirkon jakautuminen, uskonpuhdistus ja Martti Luther ovat keskeisiä sisältöjä. Tutustutaan tarkemmin kristillisten kirkkojen välisiin samankaltaisuuksiin ja eroihin. Mahdollisuuksien mukaan tehdään kirkkovierailuja luterilaiseen, ortodoksiseen ja katoliseen kirkkoon. Luterilaiseen kirkkorakennukseen ja sen symboliikkaan tutustutaan tarkemmin oman seurakunnan kautta. Maailmanuskontoihin tutustutaan esittelynomaisesti. Ihmisten elämä eri maanosissa ja uskontojen tunnusmerkit opiskellaan integroiden maantieteeseen. Lauletaan runsaasti virsiä ja hengellisiä lauluja.

ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan oppilaan omat tuotokset, kirjalliset testit ja kokeet. Lisäksi painotetaan osallistumista oppitunneilla. Oppilas saa hyväksytyn arvosanan, mikäli omat tuotokset, testit ja kokeet ovat hyväksyttyjä.

7. luokka, 1. kurssi TAVOITTEET Kurssin päätavoitteena on hankkia perustiedot erilaisista maailmanuskonnoista. Lisäksi tutustutaan ateismin erilaisiin perusteluihin. Toisena tavoitteena on tukea oppilaita oman maailmankatsomuksensa perusteiden hahmottamisessa sekä niiden peilaamisessa toisenlaisiin näkemyksiin. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus arvioida kriittisesti omaa maailmankatsomustaan.

Lisäksi tavoitellaan sitä, että oppilas oppii paremmin ymmärtämään ja arvostamaan eri tavoin uskovia tai ajattelevia ihmisiä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssin aikana tutustutaan juutalaisuuteen, islaminuskoon, hindulaisuuteen, buddhalaisuuteen, kungfutselaisuuteen, taolaisuuteen ja shintolaisuuteen. Suomalaiseen muinaisuskoon tutustutaan luonnonuskontojen käsittelyn yhteydessä.

80

Kristinusko esitellään lyhyesti yhtenä maailmanuskonnoista. Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin ja Jeesuksen rooliin muiden uskontojen näkökulmasta perehdytään, kun tutustutaan juutalaisuuden ja islaminuskon yhteisiin juuriin. Ateististen maailmankatsomusten käsittelyn yhteydessä pohditaan uskon ja tiedon suhdetta.

Konkretiaa ja mielekkyyttä opiskeluun pyritään tuomaan antamalla oppilaille mahdollisuus itse etsiä vastauksia erilaisiin kysymyksiin. Esimerkiksi voidaan pohtia, miten ja miksi uskonnot ovat syntyneet ja kehittyneet nykyiseen muotoonsa. Uskontojen inhimillisen ja pyhän ulottuvuuden suhdetta tarkasteltaessa voidaan käyttää esimerkkinä erilaisia myyttejä tai pelastushistoriallista tulkintaa Vanhan testamentin luomis- tai syntiinlankeemuskertomuksista.

Lisäksi kaikkien uskontojen kohdalla pyritään tuomaan esille niiden yhteiskunnallista ulottuvuutta tutustumalla esimerkiksi eri puolilta maailmaa kantautuviin uutisiin sekä koulussa että itsenäisesti kotona. Mikäli jokin ajankohtainen, uskontoon liittyvä kansainvälinen kriisi herättää oppilaissa levottomuutta ja kysymyksiä, voidaan sen taustoja analysoida tarkemminkin.

Opiskelumotivaatiota pyritään ylläpitämään myös käyttämällä vaihtelevia, oppilaslähtöisiä työtapoja. Oppilaat voivat esitellä aiheensa esimerkiksi itse laatimiensa vihkotiivistelmien, seinälehtien, kuvitteellisten lehtijuttujen, kuvien, sarjakuvien sekä pienten näytelmä- tai pantomiimikatkelmien avulla. Lisäksi voidaan järjestää eri uskontokuntien edustajien rooliin asettuneiden oppilasryhmien välisiä keskusteluja tai neuvotteluja. Vaikka oppilaat astuvat hetkeksi asiantuntijan rooliin, ohjaa opettaja koko ajan työskentelyä ja täydentää erilaisten esitysten mahdolliset puutteet. Elävyyttä aiheen käsittelyyn voidaan tuoda myös dokumenttielokuvien avulla.

ARVIOINTI Kurssiarvosanaan vaikuttavat tuntiaktiivisuus ja osaamisen taso, jota arvioidaan tuntikuulusteluin ja kokeella. Aktiivisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota myös oppilaan asennoitumiseen tuntityöskentelyyn sekä yksin että ryhmässä. Kurssin päätteeksi oppilaat arvioivat itse ennen kaikkea sitä, onko hankittu tieto auttanut heitä ymmärtämään eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Oppilaat arvioivat myös, mitä yhtäläisyyksiä ja eroja löytyy erilaisten uskontojen tarjoamien maailmankatsomusten ja heidän omiensa väliltä.

Läpäistäkseen kurssin (arvosana 5) oppilaan on käytävä säännöllisesti oppitunneilla ja työskenneltävä oppiaineen tavoitteiden mukaisesti sekä osallistuttava kokeeseen.

Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten oppilas tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet. Lisäksi oppilaan tulisi hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon välinen ero. Tämän ohella hänen on osoitettava valmiutta pohtia joitain olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.

8. luokka, 2. kurssi TAVOITTEET Kurssin päätavoitteena on syventää alemmilla luokilla hankittuja perustietoja kristinuskosta. Tärkeää on myös se, että oppilaat oppisivat arvostamaan omaa kulttuuritaustaansa, sekä uskonnon osuutta kristittyjen arkielämässä. Tämä edellyttää sitä, että oppilaat tiedostavat ensin itse sen, kuinka monet kristinuskon perusarvot ovat vähitellen muotoutuneet osaksi länsimaista, suomalaista sekä lopulta heidän omaa arvomaailmaansa. Tämä tarjoaa heille paremmat edellytykset arvostaa myös muiden kulttuurien erilaisia maailmankatsomuksia.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssin aikana tutustutaan kristinuskon kehitykseen maailmanuskonnoksi, kristittyjen kirkkokuntien nykytilanteeseen ja ekumeniapyrkimyksiin, sekä kristinuskon pohjalta syntyneisiin yhteisöihin. Lisäksi tutustutaan Suomen uskontotilanteen muutoksiin katoliselta keskiajalta lähtien. Erityisesti painotetaan kuitenkin uskonpuhdistuksen jälkeistä aikaa ja Suomen tämän hetken uskontotilannetta. Tässä yhteydessä on luontevaa tarkastella myös uskonnonvapauden merkitystä ja toteutumista käytännössä.

Erilaisten aiheiden käsittely pyritään tekemään mielekkääksi järjestämällä oppilaille mahdollisuus pohtia itse erilaisia syy- ja seuraussuhteita. Tämä on mahdollista, kun käsitellään esimerkiksi kristinuskon alusta lähtien saavuttaman suosion taustoja. Lisäksi tutustutaan uskonpuhdistuksen syihin ja seurauksiin meillä ja muualla Euroopassa sekä valistusfilosofien ja uusien aatteiden kristinuskon sanomalle asettamiin haasteisiin. Samoin pyritään havainnollistavaan vertailuun muun muassa alkukristittyjen ihanteiden, keskiajan tiukasti säädellyn uskonelämän ja tämän päivän tapakristillisyyden välillä. Lähimmäksi oppilaan omaa elämää tullaan, kun käsitellään kirkon jäsenyyttä rippikoululaisen näkökulmasta. Lisäksi harjoitellaan Raamatun tulkintaa. Samassa yhteydessä kerrataan Jeesuksen opetusten ydinsanomaa sekä kohennetaan Raamatun käyttötaitoja.

Kurssin aikana tehdään mahdollisuuksien mukaan vierailu luterilaiseen, ortodoksiseen tai kato-

81

liseen kirkkoon. Työmuotoina käytetään paljon ryhmä- ja paritöitä, joissa voidaan esimerkiksi muokata asiatekstiä sadun muotoon, laatia tietokilpailukysymyksiä, pelata muistipeliä tai askarrella.

Huomiota pyritään kiinnittämään työtapojen vaihtelun ohella myös oppimaanoppimistaitojen kehittymiseen. Oppilaiden tekemien muistiinpanojen ja alleviivausten avulla voidaan esimerkiksi vertailla oppilaiden ja opettajan näkemyksiä asioiden tärkeysjärjestyksestä. Oppilaat voidaan myös jakaa asiantuntijaryhmiin, jotka hajaantuvat esittelemään aiheensa omille kotiryhmilleen. Oppilaat pääsevät myös harjoittelemaan asiallisen kritiikin ja positiivisen palautteen antamista arvioidessaan toistensa pitämien lyhyiden opetustuokioiden asiasisältöä.

ARVIOINTI Kurssiarvosanaan vaikuttavat tuntiaktiivisuus ja osaamisen taso, jota arvioidaan tuntikuulusteluin ja kokeella. Aktiivisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota myös oppilaan asennoitumiseen tuntityöskentelyyn, sekä yksin että ryhmässä. Itsearviointia toteutetaan työskentelyn ohessa kautta kurssin.

Läpäistäkseen kurssin (arvosana 5) oppilaan on käytävä säännöllisesti oppitunneilla ja työskenneltävä oppiaineen tavoitteiden mukaisesti sekä osallistuttava kokeeseen.

Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, kuinka hyvin oppilas hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet ja tunnistaa kristinuskon vaikutuksia nykypäivän eurooppalaisessa kulttuurissa. Lisäksi hänen on tunnettava Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärrettävä luterilaisuuden perusluonnetta. Hänen on myös osoitettava ymmärtävänsä uskonnollisen ajattelun, kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta.

9. luokka, 3. kurssi TAVOITTEET Kurssin aikana pyritään siihen, että oppilaat saisivat aineksia omien, perusteltujen ja laaja-alaisten näkemysten muodostamiseen ajankohtaisista eettisistä kysymyksistä. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat etiikan peruskäsitteet sekä perehtyvät yhteiskuntamme perusarvoihin ja normeihin. Toisaalta tavoitteena on myös se, että he oppisivat kohtaamaan epävarmuutta, näkemään oikean ja väärän käsitteiden ajoittaisen suhteellisuuden sekä arvostamaan myös omasta kannastaan poikkeavia näkemyksiä. Lopullisena tavoitteena on antaa oppilaille valmiudet ymmärtää tekojensa seurauksia.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Mielekkyyttä opiskeluun pyritään luomaan sekä aiheenvalinnan että työtapojen kautta. Käsiteltäväksi valitaan aiheita, joiden yhteydessä oppilaat pääsevät pohtimaan omaa rooliaan tulevaisuutensa muokkaajina. Osa aiheista on hyvin lähellä oppilaiden omaa maailmaa, kuten lähimmäisten tunteiden, fyysisen koskemattomuuden tai omaisuuden kunnioittaminen.

Toisaalta tutustutaan laajempiin eettisiin kysymyksiin, kuten yksilön ja ihmiskunnan vastuuseen yhteiskunnan, maailmanyhteisön ja luonnon tilasta. Erilaisia näkemyksiä peilataan kristilliseen ihmiskuvaan sekä kristillisen etiikan perusteisiin. Näistä käsitellään ja kerrataan erityisesti kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky, vuorisaarna sekä joitain Jeesuksen vertauksia. Niiden rinnalle tuodaan myös YK:n ihmisoikeuksien julistuksen periaatteet ja niiden toteutuminen käytännössä.

Kurssin aikana pyritään suosimaan niitä työtapoja, jotka saattavat oppilaan aktiivisesti pohtimaan ja vertailemaan näkemyksiään. Tällöin painotetaan keskusteluja ja väittelyitä – mahdollisesti myös eläytymisharjoituksia ja näytelmiä. Kirjalliset työt ovat myös tärkeä osa kurssityöskentelyä.

ARVIOINTI Kurssiarvosanaa määriteltäessä kokeen merkitys ei ole erityisen suuri, vaan arvioinnissa painotetaan tuntiaktiivisuutta sekä kurssin kuluessa suoritettuja kirjallisia töitä. Aktiivisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota myös oppilaan asennoitumiseen tuntityöskentelyyn, sekä yksin että ryhmässä. Kurssin päätteeksi oppilaat arvioivat itse, onko erilaisiin näkökulmiin tutustuminen auttanut heitä ymmärtämään ja arvostamaan eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Lisäksi he arvioivat, miten heidän käsityksensä kurssin aikana käsitellyistä asioista ovat mahdollisesti muuttuneet ja onko heidän oma maailmankatsomuksensa muuttunut viimeisten vuosien aikana.

Läpäistäkseen kurssin (arvosana 5) oppilaan on työskenneltävä oppiaineen tavoitteiden mukaisesti sekä osallistuttava kokeeseen.

Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, kuinka hyvin oppilas hallitsee etiikan peruskäsitteet. Tämän ohella hänen on osoitettava valmiutta pohtia ja keskustella olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. Hänen on myös tunnettava uskon ja tiedon perusluonne ja suhde. Lisäksi on hänen kyettävä osoittamaan joitain esimerkkejä siitä, miten toimia pitkäjänteisesti ja vastuullisesti, jotta tulevaisuudesta muodostuisi hyvä. Esimerkkien pitää kattaa yksilö-, yhteisö-, ja koko luomakunnan taso.

82

Ortodoksinen uskonto ja muut uskonnot Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen liittyvissä järjestelyissä noudatetaan koulutuksen järjestäjän antamia erillisohjeita.

Elämänkatsomustieto Yleistä Elämänkatsomustieto on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille. Oppimisen perustana on ajatus ihmisestä, jolla on kyky tutkia ja arvioida maailmaa ja vaikuttaa valinnoillaan omaan elämäänsä. Elämänkatsomustiedon opiskelu tukee valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, vastuulliseksi ja suvaitsevaiseksi monikulttuurisen yhteisön jäseneksi.

Opiskelussa keskitytään vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitojen omaksumiseen ja myönteisen minäkuvan rakentamiseen. Tavoitteena on ohjata oppilasta vastuullisten valintojen tekemiseen ja toisten ihmisten huomioonottamiseen. Tiedonhankinnassa korostuvat kriittisyys ja kyky tarkastella asioita kokonaisuuksina.

Perusopetuksen alaluokilla korostetaan oikean ja väärään erottamista toisistaan. Tekojen ja niiden seurausten punnitseminen on keskeistä. Tarkastelu keskittyy erityisesti läheisiin ihmissuhteisiin ja omaan lähiympäristöön. Elämänkatsomustiedon ryhmissä opiskelee eri-ikäisiä lapsia. Opiskeluryhmät ovat usein monikulttuurisia. Toisen kuunteleminen ja mielipiteen arvostaminen ikään ja kulttuuritaustaan katsomatta on omaksuttavista sosiaalisista taidoista tärkein. Yläluokilla opiskelussa painottuvat kriittisen tiedonhankinnan taidot ja kyky ymmärtää laaja-alaisesti oikean ja väärän käsitteitä.

Elämänkatsomustiedon opiskelu Havukallion, Tarhapuiston ja Rautkallion alakouluissa ja Havukosken yläkoulussa muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Oppilas omaksuu ensimmäisestä vuosiluokasta lähtien elinikäisen oppimisen edellyttämiä taitoja. Menetelmällisesti tavoitetta pyritään toteuttamaan itsearviointipainotteisesti niin sanotun. katsomussalkun avulla, jonka tarkoituksesta ja sisällöstä on kerrottu tarkemmin alaluokkien työtapojen yhteydessä.

Aihekokonaisuudet ja integraatio Kaikki aihekokonaisuudet toteutuvat elämänkatsomustiedon opetuksessa jossain määrin. Osa niistä toteutuu lähinnä kurssikohtaisesti. Erityisesti ihmisenä kasvaminen on kuitenkin niin keskeinen osa elämänkatsomustiedon opetusta, että se rakentuu vähitellen opintojen aikana.

Alaluokilla kaikissa sisällöissä toteutuvat aihekokonaisuuksista Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys, Viestintä ja mediataito sekä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta.

Elämänkatsomustieto integroituu alaluokilla luontevasti moniin oppiaineisiin. Oppiaineiden välinen integraatio eheyttää opetusta ja opettaa oppilasta tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina.

Ihmisen moraaliseen ja eettiseen kasvuun liittyvät aihepiirit kuuluvat myös uskonnonopetukseen, jolloin yhteiset teemat ja projektit tulevat mahdollisiksi. Myös ympäristö- ja luonnontieto, äidinkieli sekä taito- ja taideaineet ovat oppiaineita, joita voidaan sopivissa tilanteissa integroida elämänkatsomustiedon kanssa ja näin syventää oppilaan käsitystä käsiteltävästä aiheesta.

Yläluokilla elämänkatsomustiedon kaikki kurssit nivoutuvat Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuteen. Etiikan ja hyvän elämän sisältöalue toteuttaa laajimmin oppilaan kykyä arvioida oman arkipäivän toimintansa eettistä ulottuvuutta. Ihmisenä kasvamista on erityisesti omien tekojen ja niiden vaikuttimien tunnistaminen ja niiden pohjalta toimiminen yhteisön jäsenenä. Integraatiota uskonnon kanssa on mahdollista toteuttaa tässä yhteydessä projektiivisten menetelmien avulla (esim. hyväntekeväisyyteen tai yhteisölliseen vaikuttamiseen keskittyvä projekti). Oman ainutkertaisuuden ymmärtäminen tukee oppilaan psykofyysissosiaalista kehitystä ja auttaa häntä näkemään oman toimintansa merkityksen yhteisön jäsenenä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuus toteutuu pitkälti katsomusten maailman sisältöalueessa muiden kulttuurien ja uskontojen tarkastelussa. Viestinnän perustaidot kuuluvat elämänkatsomustiedon kaikilla kursseilla omaksuttaviin taitoihin. Erityisasemassa on vuorovaikutuksellinen ja vaikuttava viestintä. Osallistuva kansalaisuus toteutuu kansalaisuuden, hyvän yhteiskunnan ja tulevaisuuden aihepiirin kä-

83

sittelyssä. Myös tässä kohden tarjoutuu mahdollisuus edellä esitetyn kaltaisen, yhteisen projektin kehittämiseen ainakin uskonnon kanssa. Tästä sisältöalueesta kansalaisoikeuksia ja demokratiaan kuuluvia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja käsittelevät asiat toteutetaan historian ja yhteiskuntaopin kurssien opetuksessa. Tulevaisuusteemaan liittyy elimellisesti Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuus. Mielekkään tulevaisuuden rakentamiseen liittyvät myös ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden moraali- ja tasa-arvokysymykset.

Vuosiluokilla 1–5 elämänkatsomustiedon oppilaiden ryhmät muodostuvat vuosittain eri luokilla olevista oppilaista. Tämän vuoksi sisällöt on jaettu opintokokonaisuuksiksi, jotka opiskellaan vuorokurssien tapaan seuraavasti: 1.–3. opintokokonaisuus keskenään vuorovuosina 1.–3. luokalla ja 4.–6. opintokokonaisuus vuorotellen keskenään 4.–6. luokalla. Elämänkatsomustietoa opiskellaan vuosiluokilla 1–4 1 tunti viikossa ja vuosiluokilla 5–6 2 tuntia viikossa. Kaikki oppiaineen keskeiset sisällöt (ihmissuhteet ja moraalinen kasvu, itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti, yhteisö ja ihmisoikeudet sekä ihminen ja maailma) ovat mukana kussakin opintokokonaisuudessa. Opintokokonaisuudet on rakennettu siten, että ne niissä käsiteltävät aihepiirit tukevat lapsen kasvua ja laajentavat vähitellen hänen käsitystään ympäröivästä maailmasta.

Vuosiluokat 1–5 TAVOITTEET Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu -opintokokonaisuus toteuttaa erityisesti ihmisenä kasvamisen ja viestintä- ja mediataidon aihekokonaisuutta. Oppilas opettelee kuuntelemaan toisten mielipiteitä ja perustelemaan omansa. Oppilas kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon.

Ihmistuntemus ja kulttuuri-identiteetti -opintokokonaisuus liittyy luontevasti kulttuuri-identiteetin, kansainvälisyyden ja viestinnän aihekokonaisuuteen. Oppilas pyrkii rakentamaan omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja ilmaisee itseään eri tavoin. Oppilas tutustuu lähikulttuureihin ja hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta. Oppilas tutustuu erilaisiin myytteihin ja maailmankatsomuksiin.

Yhteisö ja ihmisoikeudet -opintokokonaisuus toteuttaa ihmisenä kasvamisen, viestinnän, turvallisuuden ja osallistuvan kansalaisuuden aihekokonaisuuksia. Oppilas tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita ja ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen.

Ihminen ja maailma -opintokokonaisuus on osa Ihmisenä kasvamisen, osallistuvan kansalaisuuden ja ympäristövastuun aihekokonaisuutta. Oppilas ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle. Oppilas osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita.

SISÄLLÖT

1. opintokokonaisuus Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu • Minä ja muut • Miten tutustun toisiin?

• Miten tulen toimeen toisten kanssa?

• Minä ja aikuiset Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti • Kuka olen ja mitä osaan?

• Ihmisen ulkoiset piirteet – miltä näytän?

• Ihmisen ominaisuuksista – millainen olen?

• Erilaisia tunteita, milloin olen iloinen, surullinen, onnellinen, vihainen • Suomalaisia maailmassa • Suomalainen juhlaperinne Yhteisö ja ihmisoikeudet • Kotini • Minun perheeni • Erilaisia perheitä • Perheen merkitys • Perheeni juhlat

84

Ihminen ja maailma • Minä ja luonto • Mitä voin tehdä luonnossa?

• Minä ja eläimet/kasvit • Miten voin suojella luontoa?

• Miten liikun luonnossa?

2. opintokokonaisuus Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu • Ystävyys • Kuka on ystävä?

• Mitä kuuluu ystävyyteen?

• Ystävällisyys • Erilaisia ystäviä • Toisen asemaan asettuminen • Auttaminen Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti • Erilaisuus ja suvaitsevaisuus • Ihmisiä erottavia seikkoja • Ihmisiä yhdistäviä seikkoja • Miten suhtaudun erilaisuuteen?

• Mitä on suvaitsevaisuus?

Yhteisö ja ihmisoikeudet • Koulussa • Miksi käyn koulua?

• Millainen on hyvä koulu?

• Käyvätkö kaikki lapset koulua?

Ihminen ja maailma • Ympäristö ja luonto • Erilaisia ympäristöjä: rakennettu ja luonnonympäristö • Paikkoja, joissa viihdyn • Kauneus luonnossa • Miten voin vaalia ympäristöäni?

3. opintokokonaisuus Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu • Hyvä • Oikea • Väärä • Reiluus • Rikkaus/köyhyys • Itsekkyys • Oikeudenmukaisuus Ihmistuntemus ja kulttuuri-identiteetti • Ihmisen elinkaari • Lapsuus, nuoruus, aikuisuus, vanhuus • Sairaus, kuolema • Erilaisuus • Suvaitsevaisuus • Kansalliset vähemmistöt Suomessa • Vantaalaisuus

85

Yhteisö ja ihmisoikeudet • Yhdessä eläminen • Säännöt • Kultainen sääntö • Rehellisyys • Valehtelu, petos Ihminen ja maailma • Kertomuksia maailmansynnystä • Planeetat ja maailmankaikkeus • Elämän synty ja kehitys • Syntymä, elämä ja kuolema luonnossa 4. opintokokonaisuus Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu • Mielipide ja perustelu • Ajattelun vapaus • Oman mielipiteen arvostelun sietäminen • Minä ja muut, minä ja aikuiset Ihmistuntemus ja kulttuuri-identiteetti • Suomalaisuus • Monikulttuurisuus • Myytit • Sankarit • Erilaisia elämäntapoja • Kuka minä olen, murrosiän muutokset Yhteisö ja ihmisoikeudet • YK:n lastenoikeudet • Oikeus/velvollisuus • Oikeus ja laki • Perheeni, kotini, perheen merkitys, erilaisia perheitä Ihminen ja maailma • Minä ja luonto • Voinko vaikuttaa ympäristööni ja miten?

5. opintokokonaisuus Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu • Suvaitsevaisuus • Erilaisuus • Mielipide ja perustelu • Sääntö ja laki • Ihanteet Ihmistuntemus ja kulttuuri-identiteetti • Suomalaiset kulttuurivähemmistöt • Isänmaallisuus/EU-kansalaisuus • Läheiset kulttuurit • Ihmiskunnan hyväntekijöitä Yhteisö ja ihmisoikeudet • Elämää eri maissa • Globaalisia asioita ja ongelmia • Ajankohtaisia tapahtumia meillä ja muualla • YK:n ihmisoikeuksien julistus

86

Minä ja maailma • Kestävä kehitys • Luonnon tulevaisuus • Uhkaavat tekijät • Miten voin itse toimia?

• Erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisen elämässä TOTEUTUS Oppilas kokoaa 1. luokalta lähtien elämänkatsomustiedon opiskelussa saamaansa, keräämäänsä ja tuottamaansa materiaalia niin sanottuun. katsomussalkkuun. Sen tarkoituksena on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskelemiensa asioiden keskinäistä riippuvuutta, jatkuvuutta ja seurattavuutta. Oppilaan katsomussalkku siirtyy alakoulun opettajan kautta yläkoulun opettajalle.

Tällöin opettajan on mahdollista syventää käsitystään oppilaan alaluokilla opiskelemien asioiden omaksumisesta ja oppilaan arvioinnin perusteista. Katsomussalkku jakaantuu sisällöltään kolmeen osa-alueeseen: • minä (itsetuntemus, ihmissuhteet ja moraalinen kasvu), • minä ja muut (kulttuuri-identiteetti, yhteisö ja ihmisoikeudet) ja • minä ja maailma (ihminen osana globaalia yhteisöä, tulevaisuus).

Alakoulussa sisältöjen opetuksessa käytetään runsaasti satuja ja tarinoita. Keskeisiä työtapoja ovat myös toisten kuuntelu ja oman mielipiteen ilmaiseminen, pohdinta, väittely, havaintojen tekeminen, askartelu, omatoiminen työskentely, ryhmätyö, ilmaisuharjoitukset ja luonnossa liikuskelu.

Opetuksessa huomioidaan suomalainen juhlaperinne. Oppilaat totutetaan vähitellen seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia sekä kotimaassa että muualla ja muodostamaan omia mielipiteitään ja käsityksiään niistä.

Integrointi muihin oppiaineisiin on suotavaa. Keskeisistä sisällöistä ihmissuhteet ja moraalinen kasvu integroituvat helposti uskonnonopetuksen, itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti äidinkielen ja taideaineiden, yhteisö ja ihmisoikeudet historian ja kansalaistaidon sekä ihminen ja maailma ympäristötiedon kanssa.

ARVIOINTI Katsomussalkku on jokaisella vuosiluokalla keskeinen osa oppilaan itsearviointia. Se toimii myös oppilasarvioinnin välineenä erityisesti niveltämisvaiheissa hyvän osaamisen kriteerejä tarkasteltaessa 5. luokan jälkeen ja 9. luokan päättyessä.

Alakoulussa arviointi on sanallista vuosiluokilla 1–5. Alakoulun elämänkatsomustiedossa arviointia suorittavat sekä opettaja että oppilas itsearviointina. Opettajan suorittama arviointi voi olla välitöntä palautetta tuntiaktiivisuudesta. Opettaja arvioi katsomussalkun tuotoksia ja 5. luokalla myös kokeita, esitelmiä ja projekteja.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

Oppilaan itsearvioinnissa painottuvat katsomussalkun tuotokset ja omien työskentelytaitojen kehittyminen. 6. luokalla oppilas arvioidaan numeroarvosanalla.

Vuosiluokilla 6–9 opiskellaan yhteensä neljä kurssia elämänkatsomustietoa. 1. kurssi, Kulttuuri, opiskellaan alakoulun 6. luokalla ja sitä kutsutaan muiden alakoulun sisältöalueiden tapaan opintokokonaisuudeksi. Vaikka jokainen kurssi muodostaa oman itsenäisen kokonaisuutensa, on kurssien opiskelujärjestys suunniteltu koulun toimintaa ja oppilaan kasvun edellytyksiä tukevalla tavalla.

6. luokka, Kulttuuri-opintokokonaisuus TAVOITTEET Opintokokonaisuuden tarkoituksena on laajentaa oppilaan kulttuurista ja katsomuksellista yleissivistystä. Tavoitteena on saada edellytykset oman elämänkatsomuksen ja identiteetin muodostumiseen ja oppia ymmärtämään ja suvaitsemaan erilaisuutta. Tavoitteena on myös omaksua ja sisäistää oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita. Opintokokonaisuus liittyy läheisesti ihmisenä kasvamisen, kulttuuri-identiteetin ja kansainvälisyyden, osallistuvan kansalaisuuden, ympäristövastuun ja kestävän tulevaisuuden aihekokonaisuuksiin.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Opintokokonaisuus sisältää syventäviä aineksia vuosiluokilla 1–5 käsitellyistä aihepiireistä. Kulttuuri-identiteetti rakentuu ihmissuhteiden ja moraalisen kasvun varaan. Oppilas tutkii syyn ja seurauksen problematiikkaa. Suvaitsevaisuuden teemaa lähestytään erilainen–samanlainen-vertailun kautta. Opintokokonaisuudessa selvitetään kulttuurin käsitettä ja kulttuurin tutkimisen välineitä. Suomalaista kulttuuri-identiteettiä käsitellään lähemmin. Tutustutaan nuorisokult-

87

tuureihin Suomessa ja tarkastellaan taidetta kulttuurin muotona. Kulttuurin yhteisöllistä vaikutusta arvioidaan, samoin eriarvoisuuden ja sen seurausten (esim. väkivallan) ilmenemistä kulttuuriyhteisöissä. Myös eri kulttuurien käsityksiin ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta tutustutaan.

ARVIOINTI Arvioinnissa katsomussalkku on keskeinen osa itsearviointia. Koska 6. luokalla annetaan ensimmäistä kertaa numeroarvosana elämänkatsomustiedosta, arvioinnin välineinä toimivat myös koe ja ainakin yksi esitelmä.

7. luokka, 2. kurssi: Kaiken maailman kuvia TAVOITTEET Kurssin keskeisenä tavoitteena on oppia tiedostamaan, miten eri tavoin maailmaa ja elämää voi ymmärtää erilaisista katsomuksellisista lähtökohdista käsin. Kurssissa toteutuukin erityisesti kulttuuri-identiteetin ja kansainvälisyyden aihekokonaisuus. Erilaisten ajattelutapojen, katsomusten ja kulttuurien sekä niiden näkyvien ilmenemismuotojen hyväksymisen tulee perustua tosiasioihin, ei ennakkoluuloihin eikä mielikuviin. Tämän johdosta on tärkeää, että oppilas osaa hankkia tietoa eri katsomuksista mahdollisimman monipuolisesti, kriittisesti ja avoimesti eri lähteitä käyttäen. Hän tunnistaa ja osaa nimetä ja erotella keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja perusteita. Kaiken maailman kuvia -kurssi antaa edellytykset oman elämänkatsomuksen ja identiteetin muodostamiseen ja vahvistamiseen osana nuoren kasvua.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kaiken maailman kuvia -kurssin tiedollisten tavoitteiden toteutuminen edellyttää katsomuksellisten peruskäsitteiden (maailmankuva ja sen muutos, maailmankatsomus ja elämänkatsomus) hallitsemista. Kurssilla selvennetään myös luonnollisen ja yliluonnollisen käsitteet. Uskonnollisen ja uskonnottoman ajattelun eroja tarkastellaan hankkimalla tietoja oppilaille tutuimmista katsomuksista esimerkiksi kristinusko ja ateismi ja vertailemalla niitä keskenään. Erilaisia ajattelutapoja opitaan ymmärtämään pohdinta- ja eläytymisharjoitusten avulla. Näytelmää voidaan hyödyntää käsiteltäessä siirtymä- ja kalendaaririittejä erilaisten maailmankatsomusten osana. Keskustelut ja väittelyt auttavat syventämään käsitystä opiskeltavista aihealueista ja kehittävät oppilaan kykyä perustella asiallisesti omia näkemyksiään. Merkittävä osa kurssista käytetään yleisimpiin maailmanuskontoihin tutustumiseen. Tiedonhankintataitojen kehittymisen kannalta tarkoituksenmukaisin työtapa on kurssityön tekeminen.

ARVIOINTI Kurssin arviointi perustuu monipuoliseen tiedolliseen ja taidolliseen näyttöön ja rakentavaan osallistumiseen oppitunneilla. Työskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon keskustelun ja kuuntelun taidot toisen puheenvuoroa ja mielipidettä kunnioittaen, aktiivisuus ja oman työskentelyn vastuullisuus ja sitoutuneisuus. Opettaja arvioi oppilaan työskentelyä sekä oppitunteilla toteutettujen harjoitusten että katsomussalkkuun tuotetun ja kootun materiaalin osalta. Kurssin tuotoksista arvioidaan koe ja maailmanuskontoja käsittelevä kurssityö. Saadakseen hyväksytyn (arvosana 5) oppilaan on osallistuttava oppitunneille, palautettava kurssityö ja suoritettava koe.

Oppilaan itsearvioinissa katsomussalkkun materiaali on tärkeässä asemassa. Opettaja voi käydä oppilaan kanssa kurssin lopussa arviointikeskustelun, jossa oppilas tuo esiin oman työskentelynsä onnistumisia ja omaksumiaan taitoja. Oppimisprosessia tarkastellaan katsomussalkun minä ja muut -osioon liittyen. Tällöin voidaan arvioida yhdessä, mitä uusia samaan sisältöalueeseen kuuluvia tietoja, taitoja ja valmiuksia oppilas on oppinut ja mitkä ovat hänen edellytyksensä ja tarpeensa tulevaisuudessa oman elämänkatsomuksensa vahvistamiseen.

8. luokka, 3. kurssi: Hyvän elämän katsomus TAVOITTEET Kurssin keskeisenä tavoitteena on oppia näkemään arvojen merkitys osana käytännön elämän valintoja ja siten pyrkiä rakentamaan hyvän elämän edellytyksiä omasta arvopohjasta käsin.

On tärkeää, että oppilas oppii havaitsemaan arkipäivän moraaliongelmia ja ymmärtämään omien tekojensa vaikuttimia ja seurauksia. Hyvän elämän kokonaisuuden rakentamisessa tulee hahmottaa yhteys vastuun ja vapauden, samoin kuin oikeuksien ja velvollisuuksien välillä. Kurssilla toteutuu laajasti ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuus, sillä kaikki sisältöalueet ja toteutustavat käsittelevät itsetuntemusta ja toisten huomioonottamista oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon periaatteiden pohjalta.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssin alussa oppilaat laativat käsitekartan niistä asioista, joita pitävät tärkeinä oman hyvän elämän kokonaisuudessa. Kurssin edetessä tarkastellaan, mitä oppilaiden tärkeinä

88

pitämät asiat kertovat heidän omasta arvomaailmastaan. Lopuksi oppilaat voivat täydentää hyvän elämän kokonaisuutta kuvaavaa työtään kurssilla oppimiensa eettisten näkökulmien perusteella.

Arvoihin tutustutaan sekä käsitteellisellä että käytännöllisellä tasolla. Myös muut etiikan peruskäsitteet selvennetään. Etiikka, moraali ja moralismi – samoin kuin ihanne, arvo ja normi – ovat käsitteitä, joiden oikea ymmärtäminen ja käyttö on tärkeää. Tätä pyritään selventämään kirjoittamalla erilaisiin moraaliongelmiin liittyviä pohdinnallisia esseitä, joissa etiikan peruskäsitteitä käytetään osana arkielämän tapahtumia. Oppilaan kannalta konkreettiseksi ja hedelmälliseksi tarkastelun tekee se, että aiheet valitaan kouluympäristöstä, kaveripiiristä ja omista läheisistä ihmissuhteista.

Näkökulman tulee olla omakohtainen ja omaa eettistä toimintaa heijasteleva. Tekojen vaikuttimien ja seurausten ymmärtämistä syvennetään tutustumalla moraalin tasoihin ja eettisen valinnan näkökulmiin. Etiikan käsitteiden käyttöä ja merkityssisältöä opetellaan myös erilaisten ongelmanratkaisutehtävien, väittelyiden ja näytelmien avulla.

Itsetuntemusta ja minäkuvaa tarkastellaan ja vahvistetaan erilaisten tehtävien, pohdintojen ja sosiaalisten vuorovaikutusleikkien avulla. Minäkuva vaikuttaa oman ihmiskäsityksen muodostamiseen, joten tuntityöskentelyssä painotetaan myönteistä mutta samalla totuudenmukaista ja asiallista oman minän arviointia. Ihmiskuvan muutokseen ja erilaisiin ihmiskuviin ja niiden oikeutuksiin tutustutaan.

ARVIOINTI Kurssin arvioinnissa pääpaino on tavoitteiden suuntaisen työskentelyn toteutumisessa.

Hyvän osaamisen kriteerien saavuttamiseksi oppilaan tulee osoittaa aitoa kiinnostusta eettisten kysymysten tarkasteluun ja sitoutuneisuutta kurssin eri työtapoihin. Arvioinnissa ei oteta huomioon ainoastaan kykyä tarkastella ja pohtia laaja-alaisesti eettisiä kysymyksiä, vaan myös oppilaan tuntityöskentelyssään osoittamaa valmiutta myönteiseen ja suvaitsevaiseen suhtautumiseen toisia kohtaan ja rakentavaan osallistumiseen. Tuotoksista arvioidaan kurssin aikana katsomussalkkuun oppitunneilla ja kotona tuotettu materiaali, kirjoitetut esseet ja kurssikoe. Saadakseen hyväksytyn (arvosana 5) oppilaan on osallistuttava oppitunneille, tehtävä kurssin kirjalliset työt ja suoritettava koe.

Oppilas arvioi Hyvän elämän katsomus -kurssin aikana omaa työskentelyään ja oppimisprosessiaan jatkuvasti. Esseet ovat keskeinen osa itsearviointia ja oppimaan oppimisen valmiuksien kehittämistä. Ne kootaan muiden tuotosten ohella katsomussalkun minä-osioon ja niitä tarkastellaan alakoulussa opiskeltujen ihmissuhteiden ja moraalisen kasvun sisältöalueiden jatkumona. Kurssin lopussa opettaja käy oppilaan kanssa arviointikeskustelun, jonka tarkoituksena on auttaa tekojen oikeellisuuden ymmärtämistä ja oman toiminnan vaikutusta hyvän elämän rakentamisessa oppilaan omien tuotosten ja oivallusten pohjalta.

9. luokka, 4. kurssi: Yhteisen asian tuntija TAVOITTEET Kurssin päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään laaja-alaisesti oikean ja väärän yhteisöllistä ulottuvuutta ja antaa sen myötä valmiudet toimia oikeiksi kokemiensa eettisten periaatteiden pohjalta yhteisen hyvän rakentamiseksi. Tavoitteena on, että oppilas omaksuu oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta edistäviä toimintatapoja omassa elämässään. Yhteisen asian tuntija -kurssilla pyritään sekä sisäistämään edellä mainittuja arvoja käsitteellisellä tasolla että työskentelemään mahdollisimman konkreettisesti niiden edistämiseksi. Kurssilla voidaan toteuttaa esimerkiksi hyväntekeväisyysprojekti tai muu vaikuttamiseen perustuva projekti. Opetusta voidaan tällöin eheyttää osallistuvan kansalaisuuden ja kestävän tulevaisuuden aihekokonaisuuksien suuntaisesti muiden oppiaineiden, erityisesti uskonnon, kanssa.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssin alussa kerrataan Hyvän elämän katsomus -kurssilla omaksutut etiikan peruskäsitteet, jotta niiden käyttö sujuisi mahdollisimman luontevasti myös yhteiskunnallisten ja maailmanlaajuisten eettisten kysymysten tarkastelussa.

Oppilaat kirjoittavat kurssin aikana oppimispäiväkirjaa. Sen tarkoituksena on auttaa muodostamaan yhteys kurssilla opittujen asioiden ja omien tietojen ja näkemyksien välillä. Oppimispäiväkirjan tekstit mukailevat kurssin sisältöä, vaikka niiden näkökulman tuleekin olla soveltava. Tekstit voivat olla nimensä mukaisesti päiväkirjanomaisia, mutta myös esseekirjoituksia, mielikuvitustarinoita, kuvitteellisia lehtiartikkeleita ja kirjeitä voidaan kirjoittaa. Ihmisoikeudet, oikeudenmukainen yhteiskunta ja elämän rajojen etiikka ovat hedelmällisiä teemoja oman pohdinnan välineiksi. YK:n ihmisoikeusjulistuksen pohjalta tehdään lisäksi ryhmissä toteutettava seinälehti. Ryhmätyöt, keskustelut ja yhteistoiminnallinen oppiminen ovat kurssin tavoitteiden suuntaista yhteisöllistä ulottuvuutta konkretisoivia työtapoja. Myös edellisessä kappaleessa esitettyyn projektityöskentelyyn

89

tarjoutuu mahdollisuus niiden sisältöalueiden puitteissa, joissa tutustutaan kansalaisena vaikuttamiseen, kestävään kehitykseen ja yhteisen tulevaisuuden hyväksi toimimiseen.

ARVIOINTI Kurssin arvioinnissa korostetaan työskentelyn osalta kokonaisvaltaisuutta, pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista tavoitteiden mukaiseen opiskeluun. Vuorovaikutustaitojen osuus on niin ikään merkittävä. Hyvän osaamisen tasoa arvioidaan lisäksi oppimispäiväkirjan ja kurssikokeen avulla. Saadakseen hyväksytyn (arvosana 5) oppilaan on osallistuttava oppitunneille, palautettava oppimispäiväkirja ja suoritettava kurssikoe.

Itsearvioinnissa oppimispäiväkirjan tekstit ovat avainasemassa. Katsomussalkkua tarkastellaan minä ja muut - sekä minä ja maailma -osioiden tuotosten pohjalta. Arviointikeskustelu käydään opettajan ja oppilaan välillä kurssin lopussa. Tarkoituksena on, että oppilas kykenee tuolloin muodostamaan kokonaiskuvan kaikista kolmesta katsomussalkun osion aiheesta ja arvioimaan niiden perusteella omaa perusopetuksen (erityisesti yläkoulun) aikaista oppimistaan ja katsomuksellista yleissivistystään.

Historia Yleistä Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta vastuulliseksi toimijaksi sekä omassa elämässään että yhteiskunnassa. Opetuksen tavoitteena on myös herättää kiinnostusta historiaan ja näin osaltaan antaa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja sosiaalisten taitojen kartuttamiseen.

Opetuksessa pyritään siihen, että oppilas osaa hankkia tietoa menneisyydestä ja oppii käsittelemään oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että eri kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Historian opiskelussa perehdytään ajan käsitteeseen ja pyritään ymmärtämään ihmisen toimintaa eri aikoina. Lisäksi opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa omaa identiteettiään.

Näihin tavoitteisiin pyritään opiskelutilanteissa erilaisilla työtavoilla kuten pienryhmäkeskusteluilla, väittelyillä, eläytymisharjoituksilla, peleillä sekä suullisilla esityksillä. Oppilaat voivat pitää myös opetustuokioita toisilleen. Opintoretket ovat tärkeitä historian opiskelussa. Työskentelyssä erilaisten lähteiden käyttö ja arviointi on keskeistä. Lähteitä tutkitaan esimerkiksi vertailemalla myyttejä faktoihin. Tutkitaan myös museoesineitä sekä kotoa tuotuja vanhoja tavaroita. Kirjallisia lähteitä vertaillaan ja arvioidaan. Tietolehtiä ja tutkielmia laadittaessa opetellaan lähteiden käyttöä ja lähdekritiikkiä, käytetään historiallista tietoa. Yhdessä tutkitaan ja analysoidaan karttoja, kuvia ja dokumenttifilmejä. Kuvitteellisten päiväkirjojen, piirustusten, pienoismallien, fiktiivisten kirjeiden ja lehtijuttujen avulla eläydytään toiseen aikaan samoin kuin katsomalla elokuvia tai matkustamalla ”aikakoneella”. Historian opiskelussa myös opetuskeskustelulla ja erilaisella vihkotyöskentelyllä on tärkeä asema. Punaisen langan löytämiseen tarvitaan avointa, kiireetöntä ja turvallista oppimisympäristöä, jossa jokaisella on mahdollisuus tuoda oma mielipiteensä esille.

Aihekokonaisuudet ja integraatio Historian opiskelussa toteutuvat kaikki aihekokonaisuudet. Osa tavoitteista toteutuu kurssikohtaisesti, osa rakentuu vähitellen opintojen aikana, kuten Ihmisenä kasvaminen-aihekokonaisuus.

Historian opiskelussa arvioidaan ihmisen toimintaa eri aikoina sekä yksilön kannalta että ryhmän jäsenenä. Näin oppilas joutuu pohtimaan myös oman toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän. Myös toiminnalliset työtavat opettavat toimintaa yhteisön jäsenenä. Eräs historian opetuksen tavoitteista on, että oppilas osaa selittää miksi jollain elämän alueella toimittiin ennen samoin tai toisin kuin nykyään. Se vaatii jatkuvaa pohdintaa arvoista kuten oikeuden mukaisuudesta ja tasa-arvosta ihmisten välillä.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden tavoitteet ja sisällöt ovat myös historian opiskelun tavoitteita ja sisältöjä. Omaa kulttuuriperintöä käsitellään alakoulussa eri yhteyksissä esimerkiksi oman kodin tavoista ja traditioista keskusteltaessa ja sukujuurikarttoja laadittaessa. Yläkoulussa muun muassa maailmansotien yhteydessä oppilaat kertovat omien sukulaistensa tarinoita ja kohtaloita näiltä ajoilta. Kotiseudun, erityisesti lähiympäristön historiaan tutustutaan alakoulussa muun muassa retkeilemällä. Yläkoulussa kotiseudun menneisyyttä käsitellään muun muassa teollistumisen ja väestöhistorian yhteydessä. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla

90

tehdään opintoretkiä lähikuntien kulttuurikohteisiin. Muut kulttuurit, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus ovat historian opiskelun sisältöalueita sekä ala- että yläkoulussa. Ihmisoikeuksia tai niiden puuttumista käsitellään eri yhteyksissä. Tällaisia aihepiirejä ovat orjuus, maaorjuus, sääty-yhteiskunta, demokratia, diktatuurit ennen ja nyt sekä sodat. Eri väestöryhmien, aikojen ja paikkojen tapakulttuurit ovat osa historian opiskelua. Tapakulttuurit ovat esillä koulujen juhla- ja taideprojekteissa sekä erilaisissa näyttelyissä.

Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää viestintä- ja mediataitoja.

Alakoulusta alkaen pyritään harjoittelemaan tietokoneen ja tietoverkkojen käyttöä. Historiassa mediakriittisyys korostuu oman aikamme ilmiöitä ja tapahtumia tarkasteltaessa. Median historiallinen kehitys ja merkitys yhteiskunnallisena vaikuttajana tuodaan esiin. Opiskelussa käytetään myös televisiota, radiota, elokuvia, sanoma- ja aikakauslehtiä.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmasta sekä kehittää osallistumiseen tarvittavia valmiuksia. Aihekokonaisuus toteutuu sekä ala- että yläkoulussa. Oppilaita kannustetaan omatoimisuuteen luokkatyöskentelyssä ja aktiivisuuteen kouluyhteisössä. Historian opiskelussa pohditaan erilaisia vaikuttamisen keinoja useissa yhteyksissä.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta.

Historian opiskelussa tarkastellaan ihmisen toimintaa. Ymmärtäessään toiminnan seurauksia eri aikoina oppilas voi hahmotella hyvää tulevaisuutta ja sen edellyttämiä valintoja ja toimintaa. Globalisaation aiheuttamat haasteet, köyhien ja rikkaiden maiden tilanne, keskinäiset suhteet ja ongelmat on yksi kahdeksannen luokan historian opiskelun sisältöalueista, ja tässä yhteydessä erityisesti esillä.

Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden tavoitteista väkivallattomuuden edistäminen on usein esillä historian opiskelussa. Sodat, kriisit ja ihmisten väliset riidat, joita historiassa käsitellään, antavat hyvän lähtökohdan etsiä myös toisenlaisia vaihtoehtoja. On tärkeätä tuoda esiin myös sellaisia historian henkilöitä, jotka omalla toiminnallaan ovat edistäneet rauhaa ja väkivallattomuutta.

Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuudessa erilaisten keksintöjen merkitys kulttuurien kehittymisessä sekä teollistumisen laajat vaikutukset kaikilla yhteiskuntaelämän alueilla ovat historian sisältöjä ja toteuttavat aihekokonaisuuden tavoitteita. Historiallista taustaa vasten oppilas oppii ymmärtämään teknologian kehittämistä ja sen vaikutuksia elämän eri alueilla.

Historia oppiaineena integroituu helposti eri tilanteissa moniin koulun oppiaineisiin. Koulujen toimintakulttuurissa historian rooli on erityisen tärkeä. Juhlat, muut traditiot, yhteiskunnalliset kampanjat, kuten erilaiset keräykset, näyttelyt, taideprojektit sekä kansainväliset tapahtumat ovat osa historian opiskelua. Yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa suunnitellaan ja sovitaan erikseen vuosittain.

Historiaa opetetaan vuosiluokilla 2–4 äidinkielen, ympäristö- ja luonnontiedon, musiikin ja kuvataiteen yhteydessä.

2. luokka TAVOITTEET

Tutustutaan ajan ja historiallisen muutoksen käsitteisiin.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilaat tutustuvat omaan henkilöhistoriaansa. Historiallista muutosta ja ajan käsitettä voidaan tarkastella oppilaiden kouluun tuomien vauvakuvien tai vanhojen esineiden avulla.

Oman identiteetin ja historiallisen jatkuvuuden muodostumisen tueksi voidaan haastatella vanhempia ihmisiä entisaikojen koulunkäynnistä ja elämästä yleensä. Voidaan valmistaa oman perheen sukupuu.

ARVIOINTI Historian opintoja arvioidaan vuosiluokilla 2–4 äidinkielen, ympäristö- ja luonnontiedon, musiikin ja kuvataiteen yhteydessä.

3. luokka TAVOITTEET

Tavoitteena on syventää ajan ja historiallisen muutoksen käsitteitä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Otetaan selvää, mistä oma suku on lähtöisin. Tutustutaan omiin juuriin ja lähtökohtiin. Voidaan tarkastella näiden tutkimusten pohjalta eri alueiden erityispiirteitä, kuten pe-

91

rinneruokia, murteita, maakuntalauluja tai kansallismusiikkia.

Perehdytään Vantaan historiaan. Valmistetaan tai kuljetaan oman koulun lähialueen historiallinen luontopolku. Pohditaan alueen muutosten vaikutuksia oman perheen elämään ja lähialueen historiaan.

ARVIOINTI Historian opintoja arvioidaan vuosiluokilla 2–4 äidinkielen, ympäristö- ja luonnontiedon, musiikin ja kuvataiteen yhteydessä.

4. luokka TAVOITTEET

Tutustutaan pääkaupunkiseudun historiaan.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Muutoksen vaikutusta pääkaupunkiseudun historiassa voidaan käsitellä esimerkiksi historiallisten pienoismallien valmistamisen avulla. Voidaan myös tehdä kiertoajelu pääkaupunkiseudun joihinkin kohteisiin tai tutustua johonkin alueen pieneen erityismuseoon.

ARVIOINTI Historian opintoja arvioidaan vuosiluokilla 2–4 äidinkielen, ympäristö- ja luonnontiedon, musiikin ja kuvataiteen yhteydessä.

5. luokka TAVOITTEET Tutustutaan historian käsitteisiin. Selvennetään ja konkretisoidaan aikakäsitettä. Tavoitteena on myös tutustua laajemmin historiallisen lähteen käsitteeseen. Tutustutaan Suomen historiaan esihistoriasta Suomen sotaan asti.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Aikakäsitettä konkretisoidaan ja selvennetään oppilaan omasta, perheen ja suvun lähtökohdasta käsin. Erilaisten aikajanojen valmistaminen ja niiden vertailu ja pohtiminen auttavat myös ajan käsittämistä. Niiden materiaalina voidaan käyttää muun muassa aiemmilla luokilla tehtyjä sukututkimuksia ja muita tuotoksia. Aikakausien nimitykset otetaan mukaan.

Tarkastellaan historiallisia lähteitä oppilaiden aiempina vuosina tekemien tuotosten tai esimerkiksi lehtikirjoitusten lähtökohdasta. Voidaan tarkastella omassa suvussa esiintyneitä ammatteja.

Tutustutaan Suomen esihistoriaan, kivikauden elämäntapaan, pyynti- ja keräilykulttuuriin. Tarkastellaan pronssin tulon ja raudan valmistuksen aiheuttamia muutoksia kivikauden ihmisen elämään. Käsitystä kivikauden elämästä ja elintavoista voidaan syventää museokäynneillä esimerkiksi Kansallismuseossa tai Seurasaaren Pukkisaaressa. Kuvataiteen tunnilla voidaan saada elämyksiä kivikauden elämästä esimerkiksi pyyntikulttuurista kertovien, eri työtavoin tehtyjen töiden avulla tai rakentaa ja vertailla pienoismalleja eri aikakausien asumuksista. Tutkitaan kasvillisuuden ja kotieläinten ilmestymistä ihmisten elämään.

Pronssi- ja rautakauden käsittelyn yhteydessä käydään läpi maanviljelyksen kehittyminen ja sen mukanaan tuomat muutokset kuten pysyväisasutus, kyläyhteisöiden synty ja kotieläinten ilmaantuminen ihmisten elämään.

Keskiajan käsittelyn yhteydessä perehdytään kristinuskon tuloon Suomeen. Sitä voidaan käsitellä pienryhmäkeskustelujen tai draaman avulla. Pohditaan sanktioiden vaikutusta ihmisten todelliseen hengenelämään. Käsitellään kristinuskon poliittista luonnetta esimerkiksi pohtimalla vallan käsitettä. Perehdytään ristiretkiin ja saadaan käsitys Suomesta idän ja lännen uskontojen kilpakenttänä. Kuvataiteessa voidaan tutustua ja tuottaa esimerkiksi katolisen kirkkotaiteen elementtejä, kuten ruusuikkuna, kivikirkko tai lasimaalaus. Käsitellään luostarien toimintaa sosiaalisen huollon sekä tiedonvälityksen keskuksena. Tämä sisältö pyritään integroimaan ajallisesti uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppiaineiden kanssa.

Perehdytään siihen, miten Suomi joutui osaksi Ruotsia esimerkiksi karttojen, kertomusten ja legendojen avulla. Käsitellään Itämeren ympäristön kauppaa, erityisesti kauppaliitto Hansaa. Tutustutaan Pohjoismaiden käsitteeseen Kalmarin unionin perustamisen yhteydessä.

Tutustutaan uuteen aikaan. Pohditaan uskonpuhdistuksen vaikutuksia uskonnollisen, yhteiskunnallisen sekä poliittisen elämän muuttumiseen, kuten koulujen rappeutumiseen ja luostarilaitoksen ylläpitämien sosiaalisten järjestelmien loppumiseen. Perehdytään Ruotsi-Suomen irtautumiseen Vatikaanin valtapiiristä, katolilaisuudesta. Tutustutaan Mikael Agricolaan ja perehdytään hänen toimintaansa kirkon, sivistyksen ja suomen kielen hyväksi.

Käsitellään Vaasa-suvun aikana syntynyttä perinnöllistä kuninkuutta ja siitä johtuneita valta-

92

taisteluita. Voidaan käsitellä teematyyppisesti Turun linnan ja renessanssihovin elämää. Elämää voidaan tarkastella eläytymällä esimerkiksi linnan pitoihin. Voidaan aterioida pitkissä pöydissä ajan tavan mukaan ilman haarukkaa. Perehdytään säätyjakoon Ruotsi-Suomessa. Kuvataiteessa voidaan tehdä säätyihin liittyviä töitä, esimerkiksi haarniska, vaakuna tai kauppiaan kilpi. Saadaan käsitys Pietari Brahesta ja Suomessa tapahtuneista muutoksista. Käsitellään Ruotsi-Suomen laajenemista suurvallaksi. Käsitellään Ruotsin valtakunnan nousua ja hajoamista.

Pohditaan Venäjän laajenemispyrkimyksiä ja sen mahdin vaikutusta Ruotsiin. Perehdytään Pietari Suureen sekä Pietarin rakentamiseen ja sen muuttumiseen uudeksi pääkaupungiksi. Tiedostetaan se, miten Venäjän laajenemispyrkimykset vaikuttivat Ruotsin hajoamiseen ja Suomen joutumiseen Venäjän alaisuuteen.

Viidennen luokan kurssin aikana käsitellyistä hallitsijoista voidaan tehdä ryhmätyönä esimerkiksi seinälehti. Näitä hallitsijoita ovat esimerkiksi Margareta, Kristian Pyhä, Kustaa Vaasa poikineen, Kustaa II Aadolf, Kustaa III, Kaarle XII, Iivana Julma, Pietari Suuri tai Katariina Suuri.

ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan oppilaan omat tuotokset. Lisäksi painotetaan osallistumista oppitunneilla. Oppilas saa hyväksytyn arvosanan, jos hän on suorittanut annetut tehtävät parhaansa mukaan. Arvioinnissa pyritään kannustamaan oppilasta historian opiskelussa.

6. luokka TAVOITTEET Tavoitteena on, että oppilas osaa erottaa faktan mielipiteestä ja hankkia tietoa menneisyydestä. Opetuksessa pyritään siihen, että oppilas ymmärtää historian tulkintojen voivan olla erilaisia lähteestä ja ajasta riippuen.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Historian faktatietoa voidaan hankkia oppikirjoista, tietokirjoista, museokäynneillä tai tietoverkoista. Menetelminä voidaan käyttää esimerkiksi ryhmätöitä, pienryhmäpohdintaa, paneelikeskustelua, teemavihon, tietolehden tai seinälehden tekemistä. Historiallista ajattelua voidaan kehittää tulkitsemalla museoiden, oppikirjojen ja muiden edellä mainittujen lähteiden faktatietoa. Tulkitsevaa ymmärtämistä voidaan myös harjoitella esimerkiksi eläytyvän kirjoittamisen avulla. Tällaiset työmenetelmät auttavat oppilasta ymmärtämään erilaisia historian tulkintoja ja selittämään niiden syitä.

Tarkastellaan, miten maanviljely on vaikuttanut korkeakulttuurien syntymiseen vanhalla ajalla esimerkiksi Mesopotamiassa tai Egyptissä. Tutkitaan, miten maanviljely edisti kaupunkien syntymistä, ammattien eriytymistä, kirjoitustaidon ja uskontojen kehittymistä sekä hallinnon rakentumista.

Tutustutaan antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskuntien kulttuureihin ja niiden merkitykseen eurooppalaisen identiteetin muotoutumisessa. Voidaan verrata Ateenan suoran demokratian yhteyttä nykyaikaan esimerkiksi äänestykseen tai luokkakokoukseen. Muina työmenetelminä voidaan käyttää väittelyharjoituksia tai pedagogista draamaa. Kuvataide tukee historian elämyksellistä ymmärtämistä. Kuvataiteessa voidaan tehdä antiikin aihepiiriin liittyviä töitä. Tarkastellaan Rooman valtakunnan luhistumista, kansojen liikehdintää Euroopassa sekä Länsi-Euroopan siirtymistä keskiaikaan. Materiaalina voidaan käyttää myös sarjakuvia.

Tutustutaan keskiaikaisen ihmisen elämään. Tarkastellaan ihmisten eriarvoista asemaa yhteiskunnassa tutustumalla feodaalilaitoksen ja kirkon vaikutukseen ihmisten elämään.

Perehdytään siihen, miten löytöretket, tieteiden kehittyminen sekä keksinnöt, kuten kirjapainotaito, muuttivat ihmisten maailmankuvaa. Kuvataiteessa ja musiikissa voidaan syventää käsitystä keskiaikaisen ihmisen elämästä ja renessanssin ihmiskuvasta. Voidaan harjoitella ihmisen ja ympäristön luonnonmukaista kuvaamista. Ranskan suureen vallankumoukseen johtaneita tekijöitä käsitellään lyhyesti.

Sekä viidennellä että kuudennella luokalla käsitellään esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka ulottuvaa teemaa. Opettajan valinnan mukaan käsitellään jotain seuraavista teemoista: Jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri, kaupankäynnin kehitys, kulttuurin kehitys, liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys sekä väestössä tapahtuneet muutokset. Kuudennella luokalla toteutetaan valitusta aiheesta projektityö.

ARVIOINTI Kuudennella luokalla arvosanaan vaikuttavat oppilaan asennoituminen työskentelyyn, oppimisprosessi, tuotokset sekä osaamisen taso.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

93

7. luokka, 1. kurssi TAVOITTEET Kurssin päätavoitteena on tuoda menneisyyden maailma, tapahtumat ja ihmiset lähemmäksi oppilaan omia kokemuksia. Samalla pyritään varmistamaan opiskeltavan aineksen syvällisempi sisäistäminen käyttämällä monipuolisesti työtapoja, jotka sallivat oppilaiden aktiivisen osallistumisen ja omakohtaisen kokemisen. Toinen päätavoite on ohjata oppilasta vähitellen havaitsemaan se punainen lanka, joka löytyy yksittäisten historiallisten tapahtumien taustalta.

Lisäksi painotetaan tasa-arvoteemaan liittyviä kysymyksiä, joita nostetaan esille kaikkien muidenkin kurssien aikana. Osa teemaan liittyvästä materiaalista säilytetään viimeisen kurssin yhteenvetoa, projektityötä, varten.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssin aluksi oppilaat perehtyvät historiallisen tiedon luonteeseen, tulkinnanvaraisuuteen ja lähdekritiikkiin. Tämä voidaan toteuttaa muun muassa vertailemalla ensimmäisen ja toisen käden lähteitä tai museokäynnillä. Oppilaat voivat myös tuoda kotoaan vanhoja esineitä, joiden lähdearvoa pohditaan. Tällä luodaan pohjaa tulevalle työskentelylle erilaisten lähteiden parissa.

Kurssi sisältää useita suuria kokonaisuuksia, jotka luovat puitteet yksityiskohtien tarkastelulle.

Kurssin aikana käsiteltävistä historiallisista muutosprosesseista tärkeimpiä ovat teollinen vallankumous ja kaupungistuminen, sääty-yhteiskunnan mureneminen sekä Napoleonin sodista alkaneet Euroopan valtiollisten olojen muutokset. Lisäksi uusista aatteista oppilaat tutustuvat erityisesti liberalismiin, sosialismiin ja kansallisuusaatteeseen.

Käytännössä kurssi rakentuu 1800-luvun Suomen suuriruhtinaskunnan tilanteen ja suomalaisten elämän muutosten ympärille. Erilaisten kokonaisuuksien linkittäminen toisiinsa voidaan toteuttaa esimerkiksi suuremman projektin puitteissa. Oppilaat voidaan jakaa ryhmiin, joista kukin esittelee eri yhteiskuntaluokkia edustavien suomalaisten asenteiden ja elämän muutoksia vuosikymmenten varrelta. Aiheiden esittely on mahdollista toteuttaa muun muassa kuvitteellisten elämäkertojen, näytelmien, kuunnelmien, vanhojen kirjeiden tai sanomalehtiartikkelien, piirrosten, käsitekarttojen tai oppilaiden rakentamien pienoismallien avulla. Pienoismallit voidaan toteuttaa yhteistyössä kuvaamataidon kanssa. Näytelmien teossa apua voidaan saada äidinkielen tunneilta. Mielenkiinnon lisäämiseksi oppilaat voivat myös yrittää selvittää, minkä ammatin harjoittajia heidän omassa suvussaan on ollut 1800-luvulla.

Lähteiden valinnan avulla oppilaat tutustuvat muun opiskelun ohessa jatkuvasti myös historiallisen tiedon tulkinnanvaraisuuteen. Pohditaan esimerkiksi kaunokirjallisuuden näytteiden avulla sitä, miten suomalaisuusaatteen edustajien suomalaisista luoma ihannoitu kuva vastasi tavallisten ihmisten arkitodellisuutta. Oppilaat tutustuvat kansallisuusaatteen elähdyttämiin Suomen säätyläisiin suomalaisuuden järjestelmällisinä rakentajina ja kansanvalistajina. Samoin kansalaisten lisääntyvä yhteiskunnallinen aktiivisuus, kuten järjestötoiminta, nostetaan esille. Oppilaat perehtyvät siihen, miten teollistuminen vaikutti kaupungistumiseen, varallisuuseroihin, ihmisten elinoloihin, sosialismin kannatukseen ja säätyjärjestelmään perustuvaan vallankäyttöön. Samalla pyritään kehittämään oppilaan kykyä ymmärtää erilaisissa elämäntilanteissa ja yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten näkemysten eroja ja heidän tekemiään valintoja. Näin konkretisoidaan tämän päivän demokratian ja tasa-arvon ihanteen merkitystä.

ARVIOINTI Kaikkien historian yläkoulun kurssien arvioinnissa toistuvat samat perusperiaatteet.

Kurssiarvosana muodostuu oppimisprosessin ja sen tulosten, kuten vihkotöiden ja suullisten esitysten, sekä osaamisen arvioinnista. Tuntityöskentelyn arvioinnissa kiinnitetään huomiota aktiivisuuteen ja asioihin paneutumiseen. Osaamista voidaan arvioida tuntikuulusteluiden, tutkielmien, tietolehtien ja kokeen perusteella. Saadakseen kurssin suoritetuksi (arvosanalla 5) oppilaan tulee työskennellä oppiaineen tavoitteiden mukaisesti sekä osallistua kokeeseen.

Tällä kurssilla kiinnitetään osaamisen arvioinnissa erityistä huomiota siihen, miten oppilas oppii asettumaan menneisyyden ihmisen asemaan ja osoittamaan, miten historialliset muutosprosessit vaikuttivat erilaisten ihmisten elämään. Kokeen yhteydessä oppilaat arvioivat osaamistaan ja aktiivisuuttaan kirjallisesti.

8. luokka, 2. kurssi TAVOITTEET Kurssin päätavoitteena on, että oppilas oppii vähitellen havaitsemaan ilmiöitä, jotka toistuvat kautta historian. Menneisyyden ja nykyhetken erojen sijaan pyritään korostamaan niiden välisiä yhtäläisyyksiä. Tavoitteena on, että oppilaat huomaisivat, ettei muutos aina merkitse edistys-

94

tä. Samalla tavoitellaan sitä, että oppilaat oppisivat arvostamaan nykyhetken ohella omia juuriaan.

Tällä pyritään kohottamaan heidän opiskelumotivaatiotaan sekä luomaan edellytyksiä heidän oman identiteettinsä vahvistumiselle. Tämän kurssin tasa-arvoteemaan liittyvistä aiheista tärkeimpiä ovat muun muassa äänioikeuden laajentumisen merkitys yleensä ja erityisesti suomalaisille naisille sekä imperialismin merkitys kehitysmaiden ja teollisuusmaiden erojen taustalla.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssin aikana konkretisoidaan useita 1800-luvulla alkunsa saaneita muutosprosesseja historian käännekohdiksi, joista tärkeimpiä ovat Suomen ja suomalaisten aseman muutokset Venäjän yhteydessä. Näitä ovat Suomeen kohdistuneet venäläistämistoimenpiteet ja niiden vastustus, Venäjän vallankumoukset, Suomen yksikamarisen eduskunnan ja puoluejärjestelmän synty sekä Suomen itsenäistyminen ja sisällissota. Ensimmäisen maailmansodan tausta, tapahtumat ja seuraukset sidotaan myös Suomen tapahtumiin. Samoin perehdytään sosialismin, kansallisuusaatteen ja imperialismin vaikutuksiin Suomessa ja muualla.

Kurssin aikana pyritään järjestämään museovierailu tai kaupunkikierros. Historian opiskelua pyritään elävöittämään tutustumalla muun muassa aikalaiskertomuksiin tai oman suvun vaiheisiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomessa ja Suomen taiteen kultakauden teosten venäläisvastaiseen symboliikkaan tai elokuviin. Aatteiden merkitystä voidaan korostaa etsimällä niiden vaikutuksia ja ilmentymiä nykypäivästä. Oppilaat voivat myös miettiä, miten samalla aatteella on ollut ja olisi mahdollista perustella keskenään ristiriidassa olevia tavoitteita. Samoin he voivat yrittää selvittää totuutta ristiriitaisten lähteiden tai eri aatesuuntauksia edustavien tulkitsijoiden näkemysten taustalta. Ryhmissä voidaan arvioida, miten erilaiset historian käännekohdat vaikuttivat erilaisten ihmisten elämään. Lisäksi oppilaat voivat valmistella pienimuotoisia skenaarioita siitä, miten historiassa olisi saattanut käydä, jos joku tapahtuma olisi jäänyt tapahtumatta. Tarkoituksena on, että omien arvioiden vertailu todellisuuteen lisäisi oppilaiden kiinnostusta aiheeseen.

Oivalluksiaan oppilaat pääsevät tuomaan esiin monin eri keinoin, muun muassa totta ja tarua sekoittavien näytelmien, pantomiimien, kuunnelmien, sarjakuvien, pienimuotoisten roolipelien, ajatus- ja arvausleikkien sekä tietokilpailujen, neuvottelujen tai väittelyiden muodossa. Oleellisten ja epäoleellisten seikkojen erottamista toisistaan oppilaat voivat harjoitella esimerkiksi valmistellessaan lyhyitä opetustuokioita. Arvioidessaan toistensa esitysten asiasisältöä oppilaat pääsevät harjoittelemaan asiallisen kritiikin ja positiivisen palautteen sekä antamista että vastaanottamista.

ARVIOINTI Arvioinnin perusteet ovat samat kuin ensimmäisellä kurssilla. Tällä kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan edistymiseen historiallisten kokonaisuuksien ja erilaisten aatteiden perusajatusten hahmottamisessa. Tärkeää on myös faktan ja fiktion erottaminen toisistaan. Omaa osaamistaan oppilaat arvioivat jatkuvasti työskentelynsä yhteydessä muun muassa muiden oppilaiden ja opettajan antaman palautteen avulla.

8. luokka, 3. kurssi TAVOITTEET Kurssilla on tavoitteena oppia käsitteet demokratia ja diktatuuri ja pohtia niitä tekijöitä, jotka johtivat erilaisten totalitaaristen järjestelmien laajaan kannatukseen maailmansotien välisenä aikana. Tavoitteena on myös, että oppilas ymmärtää totalitarismi yhteyden toiseen maailmansotaan. Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden tavoitteet, kuten oman toiminnan eettisyyden arvioiminen ja oikean ja väärän tunnistaminen painottuvat erityisesti tässä kurssissa.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla pohditaan demokraattisen yhteiskunnan ja toisaalta diktatuurin tyypillisiä piirteitä. Esimerkkinä demokraattisesta yhteiskuntamallista käsitellään Yhdysvaltoja 1920luvulla. Painopiste on taloudellisen nousun ja sitä seuranneen laman syiden ja seurauksien analysoinnissa. Käsitellään myös viihdeteollisuuden syntymistä eri ilmiöineen. Vertaillaan maailmansotien välisestä Neuvostoliitosta annettua virallista kuvaa historian tutkimuksen myöhemmin välittämään tietoon tästä diktatuurivaltiosta, jonka päämääränä oli ollut täydellinen tasa-arvo. Tutkitaan Saksan tilannetta ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja pohditaan mitkä seikat vaikuttivat siihen, että Saksasta tuli diktatuuri. Tarkastellaan eri väestöryhmien olosuhteita kansallissosialistisessa Saksassa. Juutalaisten historia ja kohtalo 1930- ja 1940-lukujen Euroopassa on korostetusti esillä ihmisoikeuskysymyksenä.

Toisen maailmansodan taustan lisäksi selvitetään sodan välittömiä syitä. Sodan eri vaiheita opiskellaan kartalta. Ydinaseen käyttö Japanissa sodan lopettamiseksi sekä siitä seurannut uhka maailmalle käsitellään myös eri ihmisten kokemusten kautta.

95

Tutkitaan mitä demokratiaa vaarantavia piirteitä löytyi sotien välisestä Suomesta. Lähteitä vertailemalla pyritään selvittämään Suomen ja Neuvostoliiton välillä syttynyttä talvisotaa ja sen syitä.

Pohditaan miksi Suomi ja Neuvostoliitto kävivät keskenään jatkosodan. Erilaiset käsitykset tämän sodan syistä ja vaihtoehdoista tuodaan esiin perehtymällä eri ihmisten mielipiteisiin ja muihin lähteisiin. Suomalaisten elämää sodan aikana, erityisesti evakkojen tilannetta käsitellään elämyksellisesti esimerkiksi kirjeenvaihdon, aikalaiskuvauksien, valokuvien, dokumenttielokuvien ja haastattelujen avulla. Rauhanehtojen vaikutusta suomalaisten elämään ja yhteiskuntaan tutkitaan eri tavoin.

Tässä yhteydessä käytetään myös tilastoja ja laaditaan graafisia esityksiä.

Kurssin työtavoista lähteiden tutkiminen ja kriittinen tulkinta sekä niistä saadun tiedon prosessointi on keskeistä. Elämyksellisyyteen pyritään käyttämällä kaunokirjallisuutta, filmimateriaalia ja dokumentteja.

ARVIOINTI Arvioinnin perusteet ovat samat kuin ensimmäisellä kurssilla. Tällä kurssilla kiinnitetään osaamisen arvioinnissa erityistä huomiota siihen, kuinka oppilas pystyy lukemaan ja tulkitsemaan erilaisia lähteitä, sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä, ja miten hän osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. Lisäksi kiinnitetään huomiota Euroopan kartan tuntemukseen ja erilaisten graafisten esitysten tulkitsemiseen ja tuottamiseen. Omaa osaamistaan ja tehtäviin sitoutumistaan oppilaat arvioivat kirjallisesti kokeen yhteydessä.

8. luokka, 4. kurssi TAVOITTEET Kurssin tärkein tavoite on, että oppilas oppii arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa. Tämän kurssin tavoitteina on myös Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden tavoitteet kuten se, että oppilas oppii ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja rakentamaan valinnoillaan sekä omaa että yhteistä tulevaisuuttamme. Lisäksi pyritään siihen, että oppilas oppii suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja harjaantuu käyttämään eri lähteistä saamaansa informaatiota.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla perehdytään käsitteisiin elinkeinorakenne ja hyvinvointiyhteiskunta tekemällä ryhmätyö, jossa tutkitaan suomalaisten elämää vuosikymmenittäin 1950-luvulta 1980-luvulle. Tarkastelun kohteina ovat muuttoliike, asuminen, ammateissa tapahtunut muutos, sosiaaliturvan kehittyminen, koulutus, perheet ja kulutus kotitalouksissa. Ryhmätyössä käsitellään myös median ja informaatioteknologian kehitystä sekä viihdettä. Työ voidaan toteuttaa esimerkiksi tietolehtinä, videoina, kuunnelmina tai näytelminä.

Tällä kurssilla tarkastellaan myös Euroopan kahtiajakoa ja sitä, miten Neuvostoliitto ja Yhdysvallat johtivat maailmassa vastakkaisia liittoutumia sekä Kiinan kansantasavallan syntyä ja maailmanpoliittista roolia. Yhdistyneiden kansakuntien perustaminen ja toiminta on kurssin sisältöä. Kylmän sodan aikainen asevarustelu ja avaruuskilpailu sekä useat kriisit kuten Korean sota, Kuuban kriisi, Vietnamin ja Afganistanin sodat kuuluvat tähän kurssiin. Keskeistä on myös arvioida median vaikutusta yleiseen mielipiteeseen ja kriisien lopputulokseen. Lähteinä käytetään oppikirjojen lisäksi filmidokumentteja ja sanomalehtileikkeitä.

Suomen sodan jälkeistä ulkopolitiikkaa pohditaan kylmän sodan ja sitä seuranneen liennytyksen valossa. Lähteinä käytetään sanomalehtiä, filmejä ja aikalaisten mielipidekirjoituksia.

Neuvostoliiton hajoaminen, muutokset Itä-Euroopassa ja kylmän sodan loppuminen sekä Euroopan Unionin syntyprosessi ja laajeneminen kuuluvat tähän kurssiin.

Tällä kurssilla käsitellään myös siirtomaiden vapautumista Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-idässä toisen maailmansodan jälkeen ja niiden nykyisiä ongelmia kuten väestön liikakasvua, kaupan epäreilua rakennetta sekä puutteellista terveydenhuoltoa ja koulutusta. Opiskelussa yritetään hakea keinoja, joilla luodaan edellytyksiä köyhien auttamiseksi, ympäristöongelmien ja pakolaisuuden vähentämiseksi sekä ihmisoikeuksien toteuttamiseksi. Työtapoina ovat roolipelit, uutiskatsaukset ja kirjoitelmat.

Kaikissa kursseissa erityisteemana on tasa-arvoisuuden kehitys 1800-luvulta nykyaikaan saakka.

Teemaa käsitellään sekä eri väestöryhmien että sukupuolten kannalta Suomessa ja koko maailmassa. Työtavoilla pyritään siihen, että oppilaille karttuu säilytettävää materiaalia yhteenvetoa varten, joka toteutetaan tämän neljännen kurssin päätteeksi. Näytelmät, demonstraatiot, valokuva- ja muut näyttelyt sekä itse tehdyt videofilmit voivat olla tämän teeman lopputöitä.

ARVIOINTI

96

Arvioinnin perusteet ovat samat kuin ensimmäisellä kurssilla. Tämän kurssin arvioin-

nissa kiinnitetään erityistä huomiota taitoon prosessoida asioita sekä suullisesti että kirjallisesti ja muodostaa omia perusteltuja mielipiteitä. Oppilaat arvioivat omaa ja toistensa osaamista opettajan ohjauksessa.

Yhteiskuntaoppi Yleistä Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi.

Opetuksessa pyritään siihen, että oppilas saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta, oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa käsittelevää informaatiota kriittisesti ja kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Lisäksi tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään, tuntemaan julkiset palvelut ja tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset.

Yhteydet ympäröivään yhteiskuntaan ovat tärkeä osa opiskelua. Opetus pyritään järjestämään myös siten, että ajankohtaisuus toteutuu mahdollisimman hyvin. Vierailijat, opintoretket ja tiedotusvälineiden seuraaminen ovat tärkeässä roolissa. Keskusteleminen ja väitteleminen, kirjelmöiminen ja muu aktiivinen osallistuminen kuuluvat yhteiskuntaopin opiskeluun. Informaatioteknologiaa pyritään käyttämään opiskelussa mahdollisimman monipuolisesti.

Aihekokonaisuudet ja integraatio Yhteiskuntaopin opetus pyrkii toteuttamaan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden seuraavia tavoitteita: Oppilas oppii arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän sekä toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. Yhteiskuntaopin opiskelussa käsitellään oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oikeuksia, velvollisuuksia ja erilaisia yhteistoimintatapoja.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden tavoitteet toteutuvat myös yhteiskuntaopissa. Sisältönä ovat ihmisoikeuskysymykset.

Yhteiskuntaopissa pyritään siihen, että oppilas oppii suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä arvoja. Samoin pyritään käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Kursseilla käsitellään median roolia ja vaikutuksia yhteiskunnassa ja tehdään yhteistyötä median kanssa esimerkiksi osallistumalla erilaisiin projekteihin. Yhteiskuntaopin opetuksessa käsitellään myös tietoturvaa ja sananvapautta. Nämä kaikki tavoitteet ja sisällöt kuuluvat aihekokonaisuuteen Viestintä ja mediataito.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden kaikki tavoitteet ovat myös yhteiskuntaopin tavoitteita. Aihekokonaisuuden sisällöistä yhteiskuntaopissa käsitellään perustiedot kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta. Lisäksi korostetaan demokratian merkitystä yhteisössä ja yhteiskunnassa. Opetuksessa tuetaan oppilaiden osallistumista ja vaikuttamista omassa koulussa ja elinympäristössä. Työelämän yhteydessä käsitellään myös yrittäjyyttä ja sen merkitystä yhteiskunnalle.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden tavoitteeseen, että oppilas ymmärtää yksilön rakentavan valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, pyritään yhteiskuntaopin opetuksessa käsittelemällä oman talouden hallintaa ja kulutuskäyttäytymistä sekä kuluttajan vaikuttamiskeinoja. Pohditaan myös toivottavaa tulevaisuutta ja sen edellyttämiä valintoja ja toimintaa.

Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden sisällöistä yhteiskuntaoppiin kuuluvat yhteiskunnan hyvinvointipalvelut ja liikenteeseen liittyvät ikärajat ja muut erityisesti nuoria koskevat säädökset.

Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden osuudet yhteiskuntaopissa ovat teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi ja tasa-arvokysymykset. Yhteiskuntaopin opiskelussa käytetään monipuolisesti tietotekniikkaa ja etsitään tietoja tietoverkkojen kautta.

Terveystieto ja yhteiskuntaoppi integroituvat siten, että yhteiskuntaopissa käsitellään seuraavat terveystiedon sisällöt: lasten ja nuorten oikeudet ja velvollisuudet, yhteiskunnan perheelle tarjoamat palvelut, liikennelainsäädäntö, hyvinvointi työelämässä sekä kansalaisjärjestöjen toiminta.

Yhteiskuntaopin opetus pyrkii myös tukemaan oppilaskuntatoimintaa.

97

9. luokka, 1. kurssi TAVOITTEET Kurssilla on tavoitteena saada käsitys yhteiskunnallisen tiedon luonteesta ja oppia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon tarvittavia tietoja ja taitoja. Lisäksi tavoitteena on, että oppilas kiinnostuu osallistumisesta ja vaikuttamisesta.

Tämän kurssin tavoitteita ovat myös seuraavat aihekokonaisuuksien tavoitteet: oppilas oppii erilaisia yhteistoimintatapoja, saa valmiuksia toimia kansainvälisessä yhteistyössä, oppii suhtautumaan kriittisesti median välittämiin viesteihin ja yhteiskunnalliseen rooliin sekä oppii ymmärtämään demokratian merkityksen yhteisössä ja yhteiskunnassa. Tietotekniikan erilaisten käyttötapojen oppiminen yhteiskunnallisina perustaitoina on keskeistä tällä kurssilla.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssilla perehdytään siihen, mihin tieteisiin yhteiskuntaoppi perustuu.

Kerrataan demokraattisen yhteiskunnan pääpiirteet. Pohditaan kansalaisen mahdollisuuksia ja keinoja vaikuttaa lähiympäristössä ja koko yhteiskunnassa. Käsitellään kansalaisjärjestöjen toimintaa, puolueita, yhden asian liikkeitä ja suoraa toimintaa. Näistä tahoista hankitaan tietoja ja tehdään suullisia ja kirjallisia esittelyjä tietotekniikkaa apuna käyttäen. Valitaan vaikuttamisen kohteita ja kirjoitetaan yleisönosastokirjoituksia tai kirjelmöidään esimerkiksi kunnan päättäjille. Kurssilla opetellaan tekemään haastattelulomakkeita ja haastatteluja sekä yhteenvetotaulukoita.

Vaalit ja äänestäminen käsitellään historiallisissa yhteyksissään. Vaalien ollessa ajankohtaiset seurataan mainontaa ja puolueiden kampanjoita, kutsutaan ehdokkaita kouluun ja lähetetään sähköpostia.

Tämän kurssin keskeisinä sisältöinä ovat myös kunnallinen päätöksenteko, eduskunta, valtioneuvosto, presidentti ja muut valtionhallinnon toimijat sekä pohjoismainen yhteistyö ja Euroopan Unionin rakenne ja toiminta. Näihin tahoihin otetaan yhteyttä eri tavoin. Kurssin aikana tehdään opintokäynti eduskuntaan.

Tarkasteltaessa mediaa yhteiskunnallisena vaikuttajana perehdytään myös tietoturva-asioihin ja pohditaan sananvapautta. Tässä yhteydessä tutkitaan omaa ja muiden ajankäyttöä median parissa tekemällä haastatteluja ja raportteja. Kurssin aikana seurataan uutisia ja laaditaan uutiskatsauksia.

ARVIOINTI Kaikilla yhteiskuntaopin kursseilla (arvosanaan 5) edellytetään työskentelyä kurssin tavoitteiden suuntaisesti ja kokeeseen osallistumista. Jokaisella kurssilla arvioidaan opiskeluprosessia, töiden tuloksia ja asioiden osaamista, joka osoitetaan kokeessa.

Tällä kurssilla arvioinnissa painottuvat tiedon hankinta, välittäminen ja esittämistaidot sekä omatoimisuus ja peruskäsitteiden hallinta ja soveltaminen. Oppilaat arvioivat omaa oppimistaan, erityisesti aktiivisuuden ja tietotekniikan taitojen osalta.

9. luokka, 2. kurssi TAVOITTEET Tämän kurssin tavoitteina on, että oppilas oppii hankkimaan ja soveltamaan talouselämää käsittelevää informaatiota ja osaa suhtautua siihen kriittisesti, oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä sekä oppii arvostamaan työntekoa. Pyritään myös siihen, että oppilas oppii vastuulliseksi kuluttajaksi. Nämä ovat myös Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteita.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssi jakautuu kolmeen pääosaan, jotka ovat taloudenpito, kansantalous ja talouspolitiikka. Kurssin alussa käsitellään yksityisen taloudenpidon periaatteita kuten kulutuskäyttäytymistä ja sen vaikutuksia. Sisältöinä on oman talouden tasapaino, kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet, säästämisen merkitys ja säästämistavat sekä velkaantuminen ja sen seuraukset.

Pohditaan myös arkipäivän valintoja ympäristökysymyksissä ja maailmankaupassa. Kurssin aikana voidaan tehdä haastatteluja koulussa, kotona ja lähiympäristössä sekä laatia henkilökohtainen tai kuvitteellisen kotitalouden budjetti. Kouluun pyritään saamaan vierailijoiksi kuluttajaviranomaisia ja pankkien edustajia.

Tällä kurssilla käsitellään myös yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnassa ja tutustutaan yrittämiseen esimerkiksi yrittäjävierailujen avulla. Sisältöinä ovat lisäksi yritysmuodot, yrityksen talous ja yritysten välinen kilpailu. Lisäksi tarkastellaan työlainsäädännön kehitystä ja tärkeimpiä säädöksiä työnantajan ja työntekijän kannalta sekä muita työelämän hyvinvointikysymyksiä. Työmarkkinajärjestöt ja sopimusjärjestelmä kuuluvat tähän kurssiin.

Kansantalouden kiertokulkua tutkittaessa perehdytään siihen, millaisia vaikutuksia yritysten, yk-

98

silöiden ja kotitalouksien taloudellisilla päätöksillä on yhteiskunnalle ja mitkä talouden seikat näihin päätöksiin vaikuttavat. Sisältöinä ovat talousjärjestelmät, talouden toimialat, taloudellisen kasvun edellytykset ja ulkomaankauppa. Erityisesti perehdytään globaalitalouden vaikutuksiin. Mediasta seurataan talousuutisia ja raportoidaan niistä.

Talouspolitiikan osuudessa käsitellään suhdannevaihteluja ja niihin liittyviä ilmiöitä kuten inflaatiota ja työttömyyttä. Lisäksi pohditaan julkisen talouden roolia ja verotuksen vaikutuksia sekä päättäjien erilaisia keinoja vaikuttaa taloudelliseen kehitykseen. Työtapoina voidaan käyttää väittelyä, ongelmanratkaisua ryhmissä ja erilaisia talouspelejä.

ARVIOINTI Arvioinnin pääperiaatteet ovat samat kuin edellisellä kurssilla. Tällä kurssilla osaamisen arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota kykyyn tulkita median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä. Lisäksi oppilaan tulee pystyä perustelemaan käsityksiään ja vertailemaan yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia.

Oppilaan tulee myös ymmärtää että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja.

9. luokka, 3. kurssi TAVOITTEET Kurssin keskeiset tavoitteet ovat, että oppilas oppii tuntemaan julkiset palvelut, ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään ja tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset. Lisäksi tavoitteena on saada valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä, joka on Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden tavoite.

Terveystiedon tavoitteita toteutetaan tällä kurssilla käsittelemällä lasten ja nuorten oikeuksia ja velvollisuuksia, yhteiskunnan perheelle tarjoamia palveluita ja liikennelainsäädäntöön kuuluvia asioita.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Tällä kurssilla perehdytään perheen historialliseen kehitykseen ja erilaisiin perhemuotoihin, vähemmistö- ja osakulttuureihin. Korostetaan talouden ja uskonnon merkitystä perhemuotojen kehityksessä. Opiskelussa käytetään elokuvia ja filmimateriaalia, haastatteluja ja roolileikkejä. Sisältöinä on myös perheen perustaminen ja siihen liittyvä lainsäädäntö, lapsen ja nuoren asema erilaisissa perheissä, nuoria koskeva lainsäädäntö, perheen hajoamiseen liittyvät kysymykset sekä yhteiskunnan tuki perheille. Oppilaat hankkivat tietoja erilaisista sosiaalipalveluista ja tulonsiirroista ja niiden kohderyhmistä tietotekniikkaa apuna käyttäen. Lisäksi perehdytään muihin vakuutuksiin.

Myös hyvinvointiyhteiskuntaa, siihen kohdistuvaa kritiikkiä ja sen uhkakuvia pohditaan tällä kurssilla. Tähän liittyviä käsitteitä ovat elintaso, elämänlaatu, tasa-arvo ja kestävä kehitys. Työtapana voidaan käyttää oppilaiden kirjoituksia toivottavasta tulevaisuudesta, ryhmätöitä ihanneyhteiskunnasta tai ryhmäkeskusteluja tulevaisuuden ratkaisuista.

Oikeusjärjestelmä, kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet, tuomioistuinlaitos ja poliisitoimi ovat myös tämän kurssin sisältöjä. Kurssin aikana pyritään tekemään vierailu alioikeudessa ja saamaan aluepoliisi vierailemaan oppitunneilla erityisesti liikenneturvallisuuskysymyksissä.

Turvallisuuspolitiikan kysymyksissä seurataan ulkopolitiikkaan ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää keskustelua median eri välineistä oppien samalla peruskäsitteet. Maanpuolustuksen järjestelyt ja asevelvollisuuteen ja siviilipalveluun liittyvät asiat käsitellään tällä kurssilla.

ARVIOINTI Arvioinnin pääperiaatteet ovat samat kuin edellisillä kursseilla. Tällä kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota siihen, kuinka oppilas pystyy muodostamaan mielipiteitä ja perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista käyttämällä oppimiaan käsitteitä. Kurssilla suoritetaan koe tai sen vaihtoehtona laaditaan kirjoitelma, joka arvioidaan.

Kurssin lopuksi jokainen oppilas käy opettajan kanssa henkilökohtaisen arviointikeskustelun, jossa käsitellään historian ja yhteiskuntaopin opintoja.

Taito- ja taideaineet Yleistä Taito- ja taideaineiden tavoitteena on edistää oppilaiden elinikäistä taiteellista ja taidollista kehitystä. Tekemällä ja kokemalla oppiminen on lähtökohtana oppimiselle, jossa aikaisemmat tiedot,

99

taidot ja käsitykset ovat uuden oppimisen perustana. Tekemällä oppiminen, aistikokemukset ja elämykset tukevat myönteisen minäkuvan rakentumista ja vahvistavat itsetuntoa. Tavoitteena on, että oppilas oppii löytämään ja kehittämään omien taipumusten mukaisia taitoja ja harjaantuu arjen hallinnan edellyttämissä työtaidoissa.

Taito- ja taideaineissa arvioidaan sekä prosessia että tuotosta. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota oppilaiden asenteeseen, työskentelyyn, sosiaalisiin taitoihin sekä erityisosaamiseen. Taito- ja taideaineiden valinnaiskurssit esitellään lukuvuosittain ilmestyvässä valinnaisaineoppaassa.

Aihekokonaisuudet ja integraatio Oppiaineiden erilaisuudesta johtuen aihekokonaisuuksia toteutetaan jokaisessa taito- ja taideaineessa niille luonteenomaisella tavalla. Opetusta voidaan myös integroida monien oppiaineiden kanssa sekä siten toteuttaa erilaisia produktioita, projekteja ja juhlia. Nämä lisäävät oppilaiden valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä.

Musiikki Yleistä Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on erilaista eri aikoina ja eri paikoissa. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jossa rakentuu arvostava ja utelias suhtautuminen erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista.

Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia.

Aihekokonaisuudet ja integraatio Ihmisenä kasvaminen Musiikissa opetellaan • elämään yhteisössä, soittamaan ja laulamaan yhdessä samaa kappaletta, samassa tempossa muiden kanssa, opetellaan odottamaan omaa vuoroa, annetaan toiselle vuoro, musisoidaan osana ryhmää sekä yksin omalla vuorollaan, • ottamaan huomioon myös toiset oppilaat, niin että vierustoverillakin ja muilla luokassa olevilla on mukavaa musisoida yhdessä (äänenvoimakkuus, hyvä käytös), • esittämään omia ja kunnioittamaan toisten mielipiteitä (toivelaulun toivominen ja toisten toiveiden kunnioittaminen, oman mielipiteen kertominen käsiteltävästä musiikista), • arvostamaan omia ja toisten taitoja ja tietoja, opetellaan esiintymistä, kannustetaan toisia esiintymään, arvostetaan toisten esiintymistä ja • antamaan tilaa omille ja toisten tunteille ja mielikuville (esim. musiikin kuuntelu, sen nostamien mielikuvien ilmaisu sanoin, piirtäen, liikkuen).

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys • minä osana suomalaista kulttuuria (perinnelaulut ja -leikit, kansanlaulut, kansansoittimet, Maamme-laulu) • muiden maiden erityylisiä ja eri tyylikausia edustavaa laulu- ja kuunteluohjelmistoa • eri kulttuurien musiikkia tutustuminen kuunnellen, laulaen ja mahdollisuuksien mukaan soittaen

100

Viestintä ja mediataidot • Opetellaan kuuntelemaan ja annetaan myös muille kuuntelurauha.

• Tarkastellaan ilmaisutavan vaikutusta viestintään (esim. kuinka saman laulun tunnelma .muuttuu) • Harjoitellaan esiintymistä.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta • Harjoitellaan aiheeseen liittyvää laulu- ja kuunteluohjelmistoa (luonnonsuojelu, maailman rauha, sodan vastaisuus, ystävyys).

Turvallisuus ja liikenne • Harjoitellaan aiheeseen liittyvää lauluohjelmistoa.

Ihminen ja teknologia • mitä ääni on (esim. korvan rakenne, sen toiminta; äänielimistö ja miksi voin puhua ja laulaa; soittimien rakenteita ja miksi soitin soi) • soittimien vahvistaminen sähköisesti • äänentoistolaitteet – teknologia arkielämässä Musiikki integroituu luontevasti moniin oppiaineisiin ja muuhun koulun toimintaan (koulun juhlat, erilaiset tapahtumat). Yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa eheyttää musiikinopetusta. Tärkeimmät yhteistyöaineet ovat liikunta, äidinkieli, kielet ja historia, sekä lisäksi juhlien ja erilaisten projektien yhteydessä kuvaamataito ja käsityöt (lavasteet, puvustus).

1. luokka TAVOITTEET Peruskoulun musiikinopetuksen tavoitteena on oppilaan toiminnallisuuden virittäminen antamalla kokemuksia ja elämyksiä, jotka rakentavat myönteistä minäkuvaa ja tukevat valmiuksiltaan eritasoisten oppilaiden musiikillista kehitystä sekä ohjaavat pysyvään musiikin harrastamiseen. Alkuopetuksen musiikinopetuksen pääpaino on laulamisessa, soittamisessa, kuuntelussa ja musiikkiliikunnassa. Erilaiset ikään sopivat laulut auttavat oppilasta hahmottamaan musiikin eri osa-alueita (rytmi, melodia, harmonia ja muoto). Tavoitteena on myös, että oppilas osallistuu taitojensa mukaan yhteismusisointiin.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS 1. luokan musiikinopetuksessa on keskeistä musiikillisten peruskäsitteiden opettelu leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetellaan peruskäsitteet rytmi (perussyke eri tavoin, melodiarytmi, nuottien aika-arvot), melodia (nouseva, laskeva, paikallaan), harmonia (molli / duuri, soolo / tutti), tempo (hidas / nopea, hidastuva / nopeutuva), dynamiikka (voimakas / hiljainen), musiikin kirjoitettu kieli (rytmimerkit ja -nimet, tauko). Laulamisessa ohjataan terveeseen äänenkäyttöön. Kullakin luokka-asteella lauletaan aihepiiriltään ja vaativuudeltaan sopivaa ohjelmistoa ja ikään liittyviä lauluja. Yhteismusisoinnissa painotetaan kehosoittimia sekä rytmisoittimia. Kuunneltavaksi tarjotaan monipuolista, aihepiiriltään ja vaativuudeltaan sopivaa musiikkia. Kuuntelukasvatuksessa pyritään vaalimaan suomalaista kulttuuriperintöä. Kuunnellaan tallennettua ja mahdollisuuksien mukaan elävää musiikkia. Musiikkiliikunnassa yhdistyy koko musiikin opetettava aines (rytmi, melodia, harmonia, tempo, dynamiikka ja muoto) ja valittaessa harjoituksia / ohjelmistoa otetaan huomioon oppilaiden ikä- ja taitotaso. Keskeisiä musiikkiliikuntateemoja ovat erilaiset laulu- ja perinneleikit sekä mahdollisuuksien mukaan eri maiden kansantanssit ja perinneleikit. Musiikillinen keksintä ja improvisointi tukevat monipuolista musiikillista oppimista. Oma luova tekeminen ja tuottaminen opettavat hallitsemaan sävelmateriaalia toimivan, soivan muodon luomiseksi (kaikurytmit, äänisadut, omat soitinsommitelmat lauluihin ja omiin sävellyksiin).

ARVIOINTI Vuosiluokalla 1 musiikinopetuksen arviointi antaa tietoa oppilaan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä rohkeasti ilmaisemaan itseään. Taito- ja taideaineissa tulee harrastuneisuus ja toiminta arvioida yhteisin kriteerein. Musiikilliset tiedot ja taidot arvioidaan aineen omin kriteerein.

Arvioinnissa toteutetaan välitöntä itsearviointia ja opettajan arviointia sekä prosessiarviointia.

101

2. luokka TAVOITTEET Peruskoulun musiikinopetuksen tavoitteena on oppilaan toiminnallisuuden virittäminen antamalla kokemuksia ja elämyksiä, jotka rakentavat myönteistä minäkuvaa ja tukevat valmiuksiltaan eritasoisten oppilaiden musiikillista kehitystä sekä ohjaavat pysyvään musiikin harrastamiseen. Alkuopetuksen musiikinopetuksen pääpaino on laulamisessa, soittamisessa, kuuntelussa ja musiikkiliikunnassa. Erilaiset ikään sopivat laulut auttavat oppilasta hahmottamaan musiikin eri osa-alueita (rytmi, melodia, harmonia ja muoto). Tavoitteena on myös, että oppilas osallistuu taitojensa mukaan yhteismusisointiin.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS 2. luokan musiikinopetuksessa on keskeistä musiikillisten peruskäsitteiden opettelu leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetellaan peruskäsitteet rytmi (perussyke eri tavoin, melodiarytmi, nuottien aika-arvot (taa/titi/tauko), tasajakoinen (marssi), kolmijakoinen (valssi), melodia (nouseva, laskeva, paikallaan), harmonia (molli/duuri, kolmisointu, soolo/ tutti), tempo (hidas/nopea, hidastuva/nopeutuva), dynamiikka (voimakas/hiljainen), musiikin kirjoitettu kieli (rytmimerkit ja -nimet, neljäsosanuotti, kahdeksasosanuotti, tauko). Laulamisessa ohjataan terveeseen äänenkäyttöön. Kullakin luokka-asteella lauletaan aihepiiriltään ja vaativuudeltaan sopivaa ohjelmistoa ja ikään liittyviä lauluja. Yhteismusisoinnissa painotetaan kehosoittimia sekä rytmisoittimia. Kuunneltavaksi tarjotaan monipuolista, aihepiiriltään ja vaativuudeltaan sopivaa musiikkia. Kuuntelukasvatuksessa pyritään vaalimaan suomalaista kulttuuriperintöä. Kuunnellaan tallennettua ja mahdollisuuksien mukaan elävää musiikkia. Musiikkiliikunnassa yhdistyy koko musiikin opetettava aines (rytmi, melodia, harmonia, tempo, dynamiikka ja muoto) ja valittaessa harjoituksia/ohjelmistoa otetaan huomioon oppilaiden ikä- ja taitotaso. Keskeisiä musiikkiliikuntateemoja ovat erilaiset laulu- ja perinneleikit sekä mahdollisuuksien mukaan eri maiden kansantanssit ja perinneleikit. Musiikillinen keksintä ja improvisointi tukevat monipuolista musiikillista oppimista. Oma luova tekeminen ja tuottaminen opettavat hallitsemaan sävelmateriaalia toimivan, soivan muodon luomiseksi (kaikurytmit, äänisadut, omat soitinsommitelmat lauluihin ja omiin sävellyksiin).

ARVIOINTI Vuosiluokalla 2 musiikinopetuksen arviointi antaa tietoa oppilaan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä rohkeasti ilmaisemaan itseään. Taito- ja taideaineissa tulee harrastuneisuus ja toiminta arvioida yhteisin kriteerein. Musiikilliset tiedot ja taidot arvioidaan aineen omin kriteerein. Arvioinnissa toteutetaan välitöntä itsearviointia, opettajan arviointia sekä prosessiarviointia.

3. luokka TAVOITTEET Vuosiluokalla 3 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa oppilaalle kokemuksia monenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista sekä rohkaista häntä ilmaisemaan ja toteuttamaan omia mielikuviaan. Pyritään lauluharrastuksen ylläpitämiseen. Oppilas oppii käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin. Oppilas oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan ääniympäristöä ja musiikkia. Oppilas oppii toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Äänenkäyttöä harjoitetaan puhuen, loruillen ja laulaen, ikäkauteen sopivin laululeikein ja lauluohjelmistoin. Harjoitellaan erilaisilla soittimilla yhteissoittoon valmentavia harjoituksia, erityisesti perussyketajua kehittäviä harjoituksia, joiden yhteydessä kehitetään myös soittotekniikkaa, lisäksi soitetaan ostinatorytmejä, säestystehtäviä ja harjoitellaan yhteissoitto-ohjelmistoa. Tutustutaan monenlaisen musiikin kuunteluun erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä omien elämysten, mielikuvien ja kokemusten avulla. Harjoitellaan laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaiseen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin sisältäen esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikinlajeista. Harjaannutaan kuuntelemiseen ja tutustutaan kuulon huoltoon.

ARVIOINTI

mukaan.

102

Oppilas suoriutuu hyväksytysti, kun hän on suorittanut annetut tehtävät parhaansa

4. luokka TAVOITTEET Vuosiluokalla 4 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa oppilaalle kokemuksia monenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista sekä rohkaista häntä ilmaisemaan ja toteuttamaan omia mielikuviaan. Pyritään lauluharrastuksen ylläpitämiseen. Oppilas oppii käyttämään luontevasti ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin. Hän oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia. Hän pystyy käyttämään ääniä sekä rytmisiä ja melodisia aiheita musiikillisen keksinnän aineksina. Oppilas pystyy ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta. Oppilas harjaantuu toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilas tekee äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen, ikäkauteen sopivin laululeikein ja lauluohjelmistoin sekä moniäänisyyteen valmentavin harjoituksin.

Oppilas osallistuu erilaisilla soittimilla yhteissoittoon valmentaviin harjoituksiin, tekemällä erityisesti perussyketajua kehittäviä harjoituksia, joiden yhteydessä kehitetään myös soittotekniikkaa, lisäksi ostinatorytmejä, säestystehtäviä ja yhteissoitto-ohjelmistoa. Kuunnellaan monenlaista musiikkia erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä kuvaillaan omia elämyksiä, mielikuvia ja kokemuksia.

Oppilas pystyy käyttämään ääniä sekä rytmisiä ja melodisia aiheita musiikillisen keksinnän aineksina. Oppilas pystyy ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta. Oppilas harjaantuu toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana. Oppilas tutustuu musiikin elementteihin – rytmi, melodia, harmonia, dynamiikka, sointiväri ja muoto – ja niihin liittyvään peruskäsitteistöön, musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä Harjoitellaan laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaiseen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin sisältäen esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista. Harjaannutaan kuuntelemiseen ja tutustutaan kuulon huoltoon.

ARVIOINTI Oppilas suoriutuu hyväksytysti, kun hän on suorittanut annetut tehtävät parhaansa mukaan.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

5. luokka TAVOITTEET 5. luokan musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin yhteydessä. Oppilaiden äänenmurros otetaan huomioon ohjattaessa oikeaan äänenkäyttöön. Pyritään lauluharrastuksen ylläpitoon. Oppilas ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilas harjoittaa yhteissoittotaitojaan erilaisin harjoituksin sekä tutustuu monipuolisesti eri musiikkityyleihin ja -kulttuureihin. Oppilas harjoittelee soitto-ohjelmistoa, tutustuu monipuoliseen kuunteluohjelmistoon ja jäsentää sitä, ikäkautensa mukaisesti, ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti.

ARVIOINTI

Oppilas suoriutuu hyväksytysti, kun hän on suorittanut annetut tehtävät parhaansa

mukaan.

6. luokka TAVOITTEET 6. luokan musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin yhteydessä. Oppilaiden äänenmurros otetaan huomioon ohjattaessa oikeaan äänenkäyttöön. Pyritään lauluharrastuksen ylläpitoon. Oppilas ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilas harjoittaa yhteissoittotaitojaan erilaisin harjoituksin sekä tutustuu monipuolisesti eri musiikkityyleihin ja -kulttuureihin. Oppilas harjoittelee soitto-ohjelmistoa, tutustuu monipuoliseen kuunteluohjelmistoon ja jäsentää sitä, ikäkautensa mukaisesti, ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti.

103

ARVIOINTI Oppilas suoriutuu hyväksytysti, kun hän on suorittanut annetut tehtävät parhaansa mukaan.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

7. luokka, 1. kurssi TAVOITTEET Opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin yhteydessä.

Oppilaiden äänenmurros otetaan huomioon ohjattaessa oikeaan äänen käyttöön. Pyritään lauluharrastuksen ylläpitoon. Oppilas ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla.

Hän oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan. Oppilas oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilaan äänenkäyttöä kehitetään monipuolisin harjoituksin ja tutustutetaan erilaisiin laulutapoihin sekä harjoitetaan yksiäänistä ohjelmistoa, josta osa opetellaan ulkoa.

Oppilas kehittää yhteissoittotaitojaan erilaisilla harjoituksilla sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavalla soitto-ohjelmistolla. Oppilas tutustuu monipuoliseen kuunteluohjelmistoon ja pystyy jäsentämään sen ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti. Hän kokeilee omia musiikillisia ideoitaan ja tuottaa niitä esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia ja liikettä käyttäen. Harjaannutaan kuuntelemiseen ja tutustutaan kuulon huoltoon.

ARVIOINTI Oppilas suoriutuu hyväksytysti, kun hän on suorittanut annetut tehtävät omien taitojensa mukaisesti ja tavoitteiden suuntaisesti.

7. luokka, 2. kurssi TAVOITTEET Opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin yhteydessä.

Oppilaiden äänenmurros otetaan huomioon ohjattaessa oikeaan äänen käyttöön. Pyritään lauluharrastuksen ylläpitoon. Oppilas ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla.

Hän oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan. Oppilas oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Oppilaan äänenkäyttöä kehitetään monipuolisin harjoituksin ja tutustutetaan erilaisiin laulutapoihin sekä harjoitetaan yksiäänistä ohjelmistoa, josta osa opetellaan ulkoa.

Oppilas kehittää yhteissoittotaitojaan erilaisilla harjoituksilla sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavalla soitto-ohjelmistolla. Oppilas tutustuu monipuoliseen kuunteluohjelmistoon ja pystyy jäsentämään sen ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti. Hän kokeilee omia musiikillisia ideoitaan ja tuottaa niitä esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia ja liikettä käyttäen. Harjaannutaan kuuntelemiseen ja tutustutaan kuulon huoltoon.

ARVIOINTI Oppilas suoriutuu hyväksytysti, kun hän on suorittanut annetut tehtävät omien taitojensa mukaisesti ja tavoitteiden suuntaisesti.

Kuvataide Yleistä Kuvataiteen opetuksen tehtävänä on opastaa oppilas kuvan ja taiteen maailmaan sekä auttaa ymmärtämään niiden merkitys omassa elämässä. Tavoitteena on kehittää kuvakielen tuntemusta, välittää kulttuuriperintöä sekä innostaa oppilasta ympäristön havainnointiin ja omaehtoiseen kuvailmaisuun. Kuvataiteen opetuksen tulee olla elämyksellistä ja esteettisyyden tajua kehittävää.

Ajattelu, tunteet, kokemukset ja aistihavainnot ovat kuvallisen ilmaisun rakennusaineita, persoo-

104

nallisuuden ja minäkuvan kehitystä tukien. Tavoitteena on luoda elinikäinen kiinnostus taiteeseen ja kuvien maailmaan.

Kuvataiteen opetuksessa oppilasta ohjataan oma-aloitteiseen, pohtivaan ja pitkäjänteiseen työskentelyyn, sekä oman ja toisen työn arvostukseen. Oppimisessa on tärkeää onnistumisen ilo.

Opetuksessa painotetaan myös välineiden ja materiaalien taloudellista käyttöä, ympäristön siistinä pitämistä sekä vastuun ottamista omasta työskentelystä.

Kuvataiteen opetuksessa oppilaan kuvailmaisu on useimmiten yksilöllistä työskentelyä, kuvan tekemistä eri välinein. Toisaalta taideteosten sanallinen arviointi ja tulkinta sekä havaintopohjainen työskentely ovat keskeisiä oppimisen menetelmiä. Myös pari- ja ryhmätyömuotoja käytetään riippuen kunkin työn luonteesta ja ryhmien tarpeista. Vuorovaikutusta syntyy oppilaiden kesken tunnilla esimerkiksi ryhmä- tai yksilötöiden suunnittelukeskusteluissa, työprosessin aikana sekä ryhmäarviointitilanteissa.

Aihekokonaisuudet ja integraatio Aihekokonaisuuksista kuvataiteen opetuksessa toteutuvat: • Ihmisenä kasvaminen: kuvataiteellisessa työskentelyprosessissa oppilas pohtii oman minän ja ympäröivän maailman suhdetta, oppii tunnistamaan omia tunteitaan ja kehittää vuorovaikutustaitojaan.

• Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: kuvataiteessa tutustutaan suomalaiseen sekä eri kulttuurien ja aikakausien taiteeseen ja kansanperinteeseen.

• Viestintä ja mediataito: tutkitaan mediaviestien sisältöä ja muotoa tehtävissä ja opetellaan käyttämään viestintäteknisiä välineitä.

• Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: opitaan noudattamaan ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä omassa koulussa ja elinympäristössä.

Opintokokonaisuudet taiteentuntemus, kuvaviestintä ja ympäristöestetiikka toteutuvat integratiivisesti. Kuvataiteen oppiaineksesta voidaan luoda kokonaisuuksia, teemoja oppiaineelle luonteenomaisen sisäisen integraation keinoin. Teema voidaan toteuttaa sille sopivalla tavalla eri oppisisältöjä yhdistellen. Samalla sommittelu, värioppi ja kuvan tekemisen keinot tulevat oppilaille tutuiksi. Kuvataiteen ja muiden oppiaineiden välinen integraatio tukee ja elämyksellisesti vahvistaa oppilaan kokonaisvaltaista oppimista. Kuvataide on integroitavissa moniin oppiaineisiin. Kuvataide toimii myös yhtenä osa-alueena eri oppiaineiden välisten teemojen ja produktioiden toteuttamisessa.

Alakoulun kuvataiteen opetuksessa 1.–2., 3.–4. ja 5.–6.vuosiluokkien opetus toteutetaan sisältökokonaisuuksina, joissa huomioidaan kuvataiteen keskeiset sisällöt. Ensimmäisenä vuonna keskitytään kunkin sisältöalueen perusteiden oppimiseen, ja opiskelua syvennetään seuraavana vuonna.

7. luokalla kuvataiteeseen kuuluu 2 kurssia, joissa syvennetään tietoja ja taitoja kuvataiteen keskeisissä sisältöalueissa. Sisältöalueiden sijoittuminen kurssiin voi vaihdella teemallisuudesta johtuen. Oppiaineiden välisessä integraatiossa kuvataiteen sisältöjä yhdistellään tarkoituksenmukaisesti.

Oppiaineen sisäinen integraatio merkitsee Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu -sisältöalueen toteutumista muissa sisältöalueissa ja harjoitustehtävissä (joten sitä ei 2. kurssissa erikseen esitellä)

Vuosiluokat 1–2 TAVOITTEET

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas • oppii huolehtimaan työvälineistä ja materiaaleista, • oppii tarkastelemaan ja arvostamaan omia ja toisten töitä ja • saa kuvan tekemiseen tarvittavia taitoja ja tietoja sekä harjoittelee itsensä ilmaisemista kuvallisin keinoin.

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas • saa elämyksellisiä kokemuksia taiteen parissa,

105

• osaa toimia oikein museossa ja taidenäyttelyssä ja • tutustuu joihinkin suomalaisiin sekä omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien taideteoksiin Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas • huomaa lähiympäristön esteettisyyden, • oppii arvostamaan sekä luontoa että rakennettua ympäristöä ja • harjoittelee sekä yksilö- että ryhmätyöskentelyä.

Tässä sisältöalueessa toteutuu osittain Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuus. Oppilas oppii huomaamaan ympäristön viihtyisyyden merkityksen sekä tutustuu kestävän kehityksen periaatteisiin.

Media ja kuvaviestintä Oppilas • keskustelee visuaalisista viesteistä tunteiden ja esteettisten havaintojen perusteella, • tutustuu kuvakerronnan perusteisiin ja • ymmärtää todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja.

SISÄLLÖT

Sisältökokonaisuus vuosiluokilla 1–2 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu • Maalaaminen: siveltimen käyttö, erilaisiin väreihin tutustuminen (sormi-, vesija peitevärit), värien käyttöön sekä väriopin alkeisiin tutustuminen, erilaiset maalauspinnat, välineiden oikea käyttö, jälkien siivoaminen.

• Piirtäminen: erilaisiin piirtimiin (puuvärit, väriliidut, lyijykynät, hiili, tussit) ja niiden käyttöön tutustuminen, piirustuksen tekniikka (viiva ja ääriviiva), piirustuksen koon ja kuva-alan käytön hahmottaminen.

• Grafiikka: grafiikan alkeisiin tutustuminen (peruna ja leimasinpainanta), perusmuotojen käyttäminen (ympyrä, kolmio, neliö), pinnan jäsentelyn alkeet • Muovailu: erilaisiin materiaaleihin tutustuminen (savi, massat, muovailuvaha, erilaiset taikinat, lumi, kipsi ja hiekka), muoto- ja tilatajun kehittäminen, muovailun tekniikoiden ja välineiden käytön alkeiden hallinta, perusmuotoihin ja erilaisiin pinnan käsittelytekniikoihin tutustuminen.

• Rakentelu: motoristen perusvalmiuksien kehittäminen (leikkaaminen, liimaaminen, taittelu, solmiminen), rakentelu erilaisista materiaaleista (erilaiset jätemateriaalit, paperit, kartongit, pahvit, tikut, langat, huopa, niini, erilaiset purkit).

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen • mahdolliset museo- ja taidenäyttelyvierailut • taideteoksiin tutustuminen • taideteosten herättämistä tunteista keskusteleminen Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu • retket lähiympäristöön • koulun ja sen alueen viihtyisyyden parannusehdotukset • kolmiulotteiset rakennelmat Media ja kuvaviestintä • visuaalisiin viesteihin tutustuminen (kuvitus, sarjakuva, valokuva, video, digitaalinen kuva, mainos, tietokonepelien kuvat) • eri lähteistä tulevien visuaalisten viestien todenperäisyyden pohtiminen • kuvaviestien sanoman pohtiminen TOTEUTUS

106

1.– 2. vuosiluokilla kuvataiteen työtavat ovat oppilaskeskeisiä. Suurin osa työskentelystä

on yksilötyötä. Myös pari- ja ryhmätyömuotoja käytetään riippuen kunkin työn luonteesta ja ryhmien tarpeista. Sisällöt voivat vaihdella painotusten, projektien ja teemakokonaisuuksien mukaan.

ARVIOINTI 1.–2. vuosiluokilla on sanallinen arviointi. Arvioinnissa otetaan huomioon alkuopetukseen asetetut tavoitteet. Arvioinnissa keskitytään oppilaan työskentelyyn. Alkuopetuksessa itsearviointi voi perustua muutamaan kriteeriin. Arviointituokioissa nostetaan esiin töistä lähteviä positiivisia asioita, muitakin kuin tavoitteiden mukaisia. Samalla pienetkin lapset voivat tutustua kuvataiteen kieleen. Opettaja arvioi oppilaiden töitä välittömästi työprosessin aikana antaen vinkkejä työskentelyyn tai yhteisen arviointikeskustelun yhteydessä. Oppilaan arvioinnissa noudatetaan opetussuunnitelmassa mainittuja yleisiä periaatteita.

Vuosiluokat 3–4 TAVOITTEET

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas • saa omaan ilmaisuunsa ja kuvan tekemiseen tarvittavia taitoja ja tietoja, • oppii tarkastelemaan ja arvostamaan omia ja toisten tekemiä kuvia sekä keskustelemaan niistä kuvataiteen käsitteitä käyttäen, • oppii huolehtimaan työvälineistä ja materiaaleista ja • oppii arvioimaan omaa työprosessiaan.

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas • tutustuu kuvallisen ilmaisun eri muotoihin ja tyyleihin, • tutustuu omaan ja vieraiden kulttuurien kuvataiteeseen, • osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä ja • käyttää ohjatusti erilaisia tiedonlähteitä.

Tässä sisältöalueessa toteutuu osittain Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuus.

Oppilas oppii arvostamaan suomalaista ja muita kulttuureita sekä monikulttuurisuutta.

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas • tunnistaa ja arvioi lähiympäristönsä esteettisyyttä, viihtyisyyttä ja toimivuutta sekä tutustuu suunnittelun ja muotoilun perusteisiin ja • pystyy työskentelemään yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Tässä sisältöalueessa toteutuu osittain Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuus. Oppilas oppii noudattamaan ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä omassa koulussa ja elinympäristössä.

Media ja kuvaviestintä Oppilas • oppii tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään ja ymmärtää todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja ja • osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä.

SISÄLLÖT

Sisältökokonaisuus vuosiluokilla 3–4 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu • Maalaaminen: erilaisiin väreihin ja papereihin tutustuminen, oikeisiin työtapoihin perehtyminen, välineiden oikea käyttö, jälkien siivoaminen, erilaiset vesiväritekniikat (kuiva-kuiva, kuiva, märkä, märkä-kuiva, märkämärkä, laveeraaminen, värien sekoittaminen, värien läpikuultavuus), pää- ja välivärit.

• Piirtäminen: erilaisiin piirtimiin tutustuminen, erilaiset työtavat, ihmisen piirtäminen, kuva-alan jäsentely (etuala, keskiala, taka-ala), ornamentit.

107

• Grafiikka: erilaisten kuvalaattojen tekeminen ja niistä vedostaminen, sablonatyöskentely, ornamentit, itse tehdyt leimasimet.

• Muovailu: kolmiulotteisuuden käsite, erilaisiin muovailumateriaaleihin tutustuminen, liitokset savityössä ja makkaratekniikka.

• Rakentelu: rakentelu erilaisista materiaaleista, tilan käsite, origami.

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen • mahdolliset museo- ja taidenäyttelyvierailut • taiteilijan työhön ja taideteoksiin tutustuminen • erilaiset taiteen alueet ja niihin kuuluvien taideteosten tarkastelu • suomalaiset mestarit eri aikakausina Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu • lähiympäristön ja luonnon havainnointi • koulualueella tapahtuvien muutosten tunnistaminen • esineen suunnittelu ja valmistaminen • kolmiulotteinen rakennelma ja pienoismallit • ympäristösuunnitelma Media ja kuvaviestintä • valokuvan tekemiseen tutustuminen esim. fotogrammiin, tai videofilmaukseen tutustuminen • sarjakuva ja kuvasarja • mainoskuva ja juliste • visuaalisten viestien kriittinen tarkastelu • merkki- ja elekieli TOTEUTUS 3.–4. vuosiluokilla kuvataiteen työtavat ovat oppilaskeskeisiä. Suurin osa työskentelystä on yksilötyötä. Pari- ja ryhmätyömuotoja käytetään riippuen kunkin työn luonteesta ja ryhmien tarpeista. Sisällöt voivat vaihdella painotusten, projektien ja teemakokonaisuuksien mukaan.

ARVIOINTI 3.–4. luokilla on sanallinen arviointi. Arvioinnissa keskitytään oppilaan työskentelyyn ja työn suunnitteluun. Oppilas voi arvioida omaa työtään työprosessin aikana tai tunnin/tehtävän lopussa käytävän yhteisen tarkasteluhetken aikana. Opettaja arvioi oppilaiden töitä välittömästi työprosessin aikana antaen apua ideointiin ja luoden ilmaisulle otollisen ilmapiirin. Opettaja antaa töistä palautetta myös ryhmäarviotilanteessa tavoitteiden suuntaisesti. Arviointikeskustelu on luonteeltaan kannustava ja ohjaava.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

Vuosiluokat 5–6 TAVOITTEET

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas • ilmaisee itseään ja tuntemuksiaan kuvataiteen keinoin ja harjoittelee valitsemaan tarkoituksen mukaisen ilmaisutavan ja • harjoittelee analysoimaan omia ja toisten tuotoksia.

Tässä sisältöalueessa toteutuu osittain Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuus. Oppilas oppii tunnistamaan tunteitaan, kehittämään itseään, ottamaan toiset huomioon sekä toimimaan ryhmässä.

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas • opettelee hyödyntämään näyttely- ja museokäyntejä sekä harjoittelee käyttämään Internetin kulttuuripalveluja ja • oppii tarkastelemaan taiteen ja viestinnän kuvia ja harjoittelee niiden tulkintaa.

108

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas • tutustuu suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheisiin ja • osaa erottaa ja arvioida erilaisten ympäristöjen esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia.

Media ja kuvaviestintä Oppilas • tuntee kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja, • tutustuu valokuvauksen ja videokuvauksen perusteisiin ja • harjoittelee mediaesitysten tulkintaa.

Tässä sisältöalueessa toteutuu osittain Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuus. Oppilas tutustuu mediaviestien muotoon ja sisältöön sekä opettelee käyttämään viestintäteknisiä välineitä.

SISÄLLÖT

Sisältökokonaisuus vuosiluokilla 5–6 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu • Maalaus: vesiväritekniikat (murretut värit, vastavärit, harmaa-asteikko, valööri), maisemamaalaus, sekatekniikat, sommittelu (muoto, väri, tila).

• Piirtäminen: varjostuksen periaatteet, erilaiset pintarakenteet ja niiden käyttö, valööri, perspektiivin alkeita, mallista piirtäminen, kaksi- ja kolmiulotteisuus, piirustuksen tekniikka (piste, viiva, pinta, rytmi), ihmisen liike.

• Grafiikka: linopainanta, silkkipainannan alkeisiin tutustuminen, eri menetelmillä tehtyihin grafiikan tuotoksiin tutustuminen.

• Keramiikka: levytekniikka ja pinnan kohottaminen savitöissä, reliefi, ihmishahmon kuvaaminen.

• Kuvanveisto: kaivertaminen ja valaminen kipsitöissä, patsas erilaisia materiaaleja käyttäen.

• Tilataide ja taide ympäristössä:tilataideteos luontoon luonnon materiaaleja käyttäen (lumi, hiekka, kivet, puut ym.).

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen • keskeisimmät taiteen tyylisuunnat eri aikakausina • maailman taiteen mestareita • eri kulttuurien kuvamaailma • kuvien analysointi (kuvan rakenteen ja sisällön tutkiminen) • mahdolliset näyttelykäynnit Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu • oman asuinkunnan maisema • kaupunkimaiseman elementtejä • ihmisen tekojen vaikutus maisemaan • arkkitehtuurin alkeita • pienoismallin rakentaminen • muotoilun ilmaisukeinoja (muoto, pinta, väri) Media ja kuvaviestintä • valokuvaus (kuvakoot, kuvakulmat), videokuvauksen alkeet (kuvakulmat, kuvakoot, otos, kohtaus) • mediaesitysten tulkinta (mainokset) • sarjakuva (henkilöt, ruudut, teksti) • kuvan käyttö mediassa (lehdistö) ja kuvamanipulaatio • oman tarinan kuvitus • kuva ja sana mainoksessa tai julisteessa TOTEUTUS 5.–6. vuosiluokilla kuvataiteen työtavat ovat edelleen oppilaskeskeisiä ja suurimmaksi osaksi yksilötöitä. Näillä luokilla pyritään kuitenkin lisäämään pari- ja ryhmätyömuotoista työsken-

109

telyä. Vuorovaikutusta oppilaiden välillä tapahtuu työprosessien aikana sekä ryhmäarviointitilanteessa. Sisällöt voivat vaihdella painotusten, projektien ja teemakokonaisuuksien mukaan.

ARVIOINTI 5. luokalla sekä 6. luokan syksyllä annetaan sanallinen arviointi ja 6. luokan keväällä numeroarviointi. Itsearvioinnissa painottuvat työskentely ja tiedonhankintataidot: oppilas osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan, osaa arvioida työskentelyprosessiaan, kykenee itsenäiseen työskentelyyn ja yhteistyöhön muiden kanssa, sekä osaa ohjatusti käyttää tiedonlähteitä.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

Hyväksytyn arvosanan (5) kriteerit 6. luokalla ovat: • Oppilas on tehnyt suurimman osan töistä, • työskentely ja paneutuminen aiheeseen ovat välttävää, • oppilas tarvitsee jatkuvasti tukea opettajalta ja muilta oppilailta.

7. luokka, 1. kurssi TAVOITTEET

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas • oppii tietoisesti havainnoimaan visuaalista ympäristöään, • syventää tietojaan erilaisista kuvantekemisessä tarvittavista tekniikoista, välineistä ja materiaaleista ja oppii käyttämään niitä kuvailmaisussaan, • oppii hyödyntämään kuvasommittelun ja väriopin perusteita omassa kuvailmaisussaan ja suunnittelussaan ja • osaa arvioida omaa työprosessiaan sekä muiden tekemiä kuvia kuvataiteen keskeisiä käsitteitä käyttäen.

Tässä sisältöalueessa toteutuu osittain Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuus. Oppilas oppii tunnistamaan tunteitaan, kehittämään itseään, ottamaan toiset huomioon ja toimimaan ryhmässä.

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas • on kiinnostunut omasta ympäristöstä ja oppii ottamaan siitä vastuuta, • osaa tarkastella ja arvioida ympäristön esteettisiä ja ekologisia piirteitä ja huomioida ne suunnittelussa, • ymmärtää arkkitehtuurin ja muotoilun merkityksen ympäristön suunnittelussa sekä tutustuu niiden historiaan ja ilmaisukeinoihin ja • kehittää tilahavaintoaan.

Kurssissa toteutuu osittain Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aihekokonaisuus. Oppilas oppii noudattamaan ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä omassa koulussaan ja elinympäristössä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirustus • viivailmaisu, valööri, muoto, mittasuhteet ja aineenmukaisuus • erilaisten piirtimien monipuolinen käyttö • ihmisen piirtäminen; mittasuhteet, asento, liike • tekninen piirtäminen; perspektiivin lajit, projektioita • piirtäminen mallista ja mielikuvituksen mukaan Maalaus • värioppi; valon vaikutus väriin • eri maalaustekniikoiden, -välineiden ja -materiaalien käyttö • väri-ilmaisu ja värisymboliikka • värin psykologisia vaikutuksia • sekatekniikka

110

Grafiikka • grafiikan sovelluksia harjoitustehtävissä • tietokonegrafiikkaa mahdollisuuksien mukaan Kuvanveisto ja keramiikka • kuvanveiston ja keramiikan materiaaleja ja työtapoja • muodon ja mittasuhteiden tarkastelua • veistoksen volyymi, plastisuus ja rakenteellisuus Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu • luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö • arkkitehtuuri ja muotoilu, niiden tärkeimpiä edustajia Suomessa • kansanperinteinen rakentaminen ja esineistö • ympäristönsuunnittelua luonnoksina ja pienoismalleina Harjoitustehtävät ovat oppilaskeskeisiä ja tehdään suurimmaksi osaksi yksilöllisesti, mutta myös pari- ja ryhmätyömuotoja käytetään riippuen kunkin tehtävän luonteesta. Vuorovaikutusta oppilaiden välillä tapahtuu tehtävän suunnittelussa, työprosessin aikana sekä arviointikeskusteluissa.

Kuvataide on mukana taito- ja taideaineiden produktiossa tässä kurssissa.

Integraatio historian kanssa toteutuu oppiaineiden yhteisenä teematyöskentelynä.

ARVIOINTI Kurssi arvioidaan numeroin. Numeroarviointia voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Oppimistuloksia arvioitaessa otetaan huomioon oppilaan työskentely, asenne ja sosiaaliset taidot. Oppilaan arvioinnissa noudatetaan opetussuunnitelmassa mainittuja yleisiä periaatteita.

Päättöarviointiin vaikuttavat 6. luokan numeroarviointi sekä 7. luokan kurssien keskiarvo.

Hyväksytyn arvosanan (välttävä 5) ovat: • oppilas on tehnyt suurimman osan töistä, • työskentely ja paneutuminen aiheeseen ovat välttävää, • oppilas tarvitsee tukea jatkuvasti opettajalta tai muilta oppilailta.

Itsearvioinnissa oppilas arvioi omaa tiedonhankinta-, suunnittelu- ja työprosessiaan sekä valmista työtä. Itsearvioinnin pohjana ovat työn edetessä käytävät keskustelut oppilaan kanssa sekä valmiiden töiden arviointi yksin tai ryhmässä. Itsearviointia voidaan tukea ja ohjata valmiilla lomakkeella.

7. luokka, 2. kurssi TAVOITTEET

Taiteentuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas • tutustuu Suomen ja eri kulttuurien taiteen tyylikausiin ja taiteen ilmiöihin, • osaa hyödyntää näyttely- ja museokäyntejä ja internetin kulttuuripalveluja ja • osaa tarkastella taidekuvaa muodollisesti ja sisällöllisesti.

Kurssissa toteutuu osittain Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuus opetuskokonaisuuksissa joissa oppilas tutustuu suomalaiseen sekä muiden maiden taiteeseen ja kansanperinteeseen.

Media ja kuvaviestintä Oppilas • harjaantuu kuvallisten viestien erittelyssä, arvioinnissa ja tuottamisessa, • syventää tietojaan kuvallisen vaikuttamisen keinoista ja viestimistä ja • opettelee graafisen suunnittelun alkeita Tässä sisältöalueessa toteutuu osittain Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuus. Oppilas harjoittaa taitojaan mediaviestien muotoon ja sisältöön liittyvissä tehtävissä sekä opettelee käyttämään viestintäteknisiä välineitä.

111

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Taiteentuntemus ja kulttuurinen osaaminen • taideteoksen tarkastelu; havainnointi, arviointi ja tulkinta • keskeisiä tyylisuuntia taiteen historiassa • vieraiden kulttuurien ja kansojen taidetta • Suomen taiteen kultakausi • näyttely- ja museokäynnit Media ja kuvaviestintä • graafiseen suunnittelutyöhön kuuluvat merkit, sarjakuvat, julisteet, kuvitukset, mainokset ja pakkaukset • kirjaimet, tekstaustyylit ja taitto • kuvakoot ja kuvakulmat • kuvallisen viestin tarkastelu, analyysi Opetus toteutetaan samalla tavalla kuin 1. kurssissa.

ARVIOINTI

Arviointi toteutetaan samalla tavalla kuin 1. kurssissa.

Käsityö Yleistä Käsityön opetuksen tavoitteena on kartuttaa käytännön selviytymistaitoja erilaisissa käsityötaitoja ja teknistä osaamista vaativissa tehtävissä. Käsityöprosessi sisältää työn suunnittelun, toteutuksen ja valmiin tuotoksen. Suunnittelussa korostetaan oman työn luovaa ja ekologisesti järkevää suunnittelua, jossa huomioidaan materiaalin ja tekniikan tuomat mahdollisuudet. Oppilasta ohjataan käyttämään käsityössä tarvittavia työvälineitä tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti sekä huolehtimaan työtilan siisteydestä. Häntä ohjataan annettujen työohjeiden seuraamiseen, suunnitelmallisuuteen, pitkäjänteisyyteen ja vastuullisuuteen työskennellessään sekä yksin että ryhmässä. Tavoitteena on, että oppilas löytää omien taipumusten mukaisia vahvuuksia, saaden samalla iloa ja myönteisiä kokemuksia työstään. Onnistumisen kokemukset vahvistavat oppilaan itsetuntoa sekä luovat myönteisen asenteen työn tekemistä ja opiskelua kohtaan.

Vuosiluokilla 1-4 opetus toteutetaan samansisältöisesti kaikille oppilaille. Opetus käsittää sekä tekstiilityön että teknisen työn sisältöjä. Neljännen luokan keväällä oppilas huoltajineen valitsee kumman käsityölajin opetukseen oppilas pääsääntöisesti osallistuu. Vuosiluokilla 5-6 oppilas painottaa käsityöopintojaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekstiilityöhön tai tekniseen työhön Osa opetuksesta toteutetaan samansisältöisesti, jolloin oppilas osallistuu toisen käsityölajin opintoihin. Vaihto on vähintään 4 viikkoa ja ajoittuu kevätlukukaudelle. Yläkoulussa oppilaat jatkavat sen käsityölajin opiskelua, johon he ovat vuosiluokilla 5-6 pääasiassa osallistuneet. Vuosiluokkien 7-9 käsityö opetetaan eriytetysti. Tekstiili- ja teknisen työn oppisisältö on jaettu kolmeen kurssiin, jotka opiskellaan hajautetusti 7. luokalla. Käsitöitä voi opiskella myös valinnaisaineena, joka tuo mahdollisuuden valita myös toisen käsityölajin valinnaiskursseja.

Aihekokonaisuudet ja integraatio Perusopetuksen aihekokonaisuudet sisältyvät moniin käsityön tavoitteisiin, sisältöihin ja työtapoihin. Aihekokonaisuudet, jotka tulevat esille käsityönopetuksessa ovat: • Ihmisenä kasvaminen: Oppilasta ohjataan suunnitelmallisuuteen, pitkäjänteisyyteen ja vastuullisuuteen työskenneltäessä sekä yksin että ryhmissä. Oppilasta ohjataan huolehtimaan työtilan siisteydestä.

• Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Käsityönopetuksen tavoitteena on lisätä oppilaan tietämystä niin suomalaisesta kuin myös muiden maiden käsityöperinteestä.

• Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: Oppilasta ohjataan suunnittelemaan realistisia, käyttökelpoisia ja esteettisiä tuotteita, ottaen huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot.

112

• Turvallisuus ja teknologia: Käsityön opetuksessa käytetään erilaisia työvälineitä, koneita ja laitteita. Oppilasta ohjataan käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti. Käsityön opinnoissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan tieto- ja viestintäteknisiä laitteita - ja tietoja.

Käsityö integroituu moniin oppiaineisiin ja muuhun koulun toimintaan luontevasti. Käsitöissä sovelletaan mm. kuvaamataidossa, matemaattisissa aineissa, luonnontieteissä ja kotitaloudessa opittuja tietoja ja taitoja. Matemaattisia taitoja tarvitaan esimerkiksi pituuksien, silmukkatiheyksien ja pinta-alojen laskutoimituksissa. Geometrian taitoja tarvitaan vaatteiden valmistuksessa tarvittavien kaavojen ja rakennepiirustusten (tekninen työ)valmistuksessa ja niiden käytössä. Suunnittelussa hyvänä apuna ovat kuvaamataidossa opitut väriopin ja sommittelun taidot. Tekstiilien hoito ja materiaalitietous ovat käsityötä ja kotitaloutta yhdistävä aihealue. Yläkoulun projekteissa, juhlissa ja toimintapäivissä käsityö on oppiaineena mukana esimerkiksi koristelemalla tiloja sekä puvustamalla ja lavastamalla esityksiä.

Vuosiluokat 1-2 TAVOITTEET Käsityö on oppiaine, jossa myönteisten elämysten saaminen ja onnistumisen ilo ovat keskeisiä tavoitteita 1–2 luokilla. Alkuopetuksessa opetuksen tehtävä on johdattaa oppilasta arkielämässä tarpeellisiin käsityötaitoihin ja -tietoihin. Työn valmiiksi tekeminen edellyttää osasuoritusten merkityksen ymmärtämistä ja kykyä siirtyä valmiista vaiheesta seuraavaan. Yhteistoiminnallinen oppiminen tukee oppilaan omatoimisuutta, ohjeiden ymmärtämistä ja edelleen neuvomista, mikä on pohjana omatoimisen työskentelyn oppimiselle. Oman työn suunnittelua harjoitellaan itse keksimien ratkaisujen avulla. Hienomotoriikka kehittyy työskenneltäessä.

Tavoitteena on, että oppilas • oppii käsityön perustaidot, • oppii saksien käytön ja leikkaamisen taidon, • oppii käyttämään perustyövälineitä, • oppii materiaalien säästeliästä käyttöä, • oppii huolehtimaan oman työskentelypaikan siisteydestä, • oppii kiinnittämään huomiota työturvallisuuteen ja ergonomiaan ja • oppii oman ja toisen tekemän työn arvostamista.

1. luokka SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• ompelu; neulan ja langan käsittely, neulaaminen, solmu, päättely, etupisto, luotospisto, napin tai helmen kiinnittäminen • kirjonta; vohvelipujotus, päällikeompelu käsin • virkkaus; alkusilmukka, sormivirkkaus, ketjusilmukka, koukun käytön alkeet • puutyö; tutustuminen eri työkaluihin mahdollisuuksien mukaan.

• täydentävä oppiaines; nyörit, tupsut, hapsut, maalaus ARVIOINTI Arvioinnin kohteena ovat oppilaan työskentely ja tuotokset. Arviointi kohdistuu sekä yksin että ryhmässä työskentelyyn. Oppilas saa suullista palautetta oppimisestaan työskentelyprosessin eri vaiheissa. Arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa oppilasta.

2. luokka SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Tavoitteena on ensimmäisellä luokalla opittujen taitojen syventäminen. Sen lisäksi • ompelu; pykäpisto • virkkaus; koukun käyttö • kudonta; pujottelu • täydentävä oppiaines; nyörit, tupsut, hapsut, maalaus, kankaanpainanta, puuaskartelu ARVIOINTI

Arvioinnin perusteet ovat samat 1. ja 2. luokalla.

113

3. luokka TAVOITTEET Käsityön opetuksen tavoitteena on luoda pohja arkielämässä tarvittavien käsityötaitojen hallintaan sekä myönteiseen asenteeseen käsityötä kohtaan.

Aiemmin esitettyjen 1–2 luokkien tavoitteiden lisäksi oppilas • oppii oman työn suunnittelun perusteita, kiinnittäen huomiota tuotteiden väreihin, muotoihin ja esteettisiin ominaisuuksiin, • oppii käsityöhön liittyviä keskeisiä käsitteitä ja perustaitoja, • oppii käyttämään erilaisia materiaaleja, työmenetelmiä ja työvälineitä ja • oppii huolehtimaan työtilan siisteydestä SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Tekstiilityö • ompelu: koneompelun perusteet; koneen osat, langoitus, puolaus, huolittelu, ompelu, silitys • kirjonta: käsinkirjonta • täydentävä oppiaines: erikoistekniikoita käytetään opetuksessa mahdollisuuksien mukaan; erilaiset kankaan kuviointi- ja värjäysmenetelmät, batiikki, silkkimaalaus, marmorointi, huovutus Tekninen työ • puu; mittaaminen, sahaaminen, naulaaminen, liimaus, poraus, maalaus • metalli; lävistys, leikkaaminen, taivutus, muotoilu • muovi; tutustuminen muoveihin; sahaaminen, poraaminen, hiominen, liittäminen • tekniikka ja huolto; virtapiiri, sulake ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteena on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Arvioinnin kohteena ovat työskentely ja tuotokset. Arviointi kohdistuu sekä yksin että ryhmässä työskentelyyn sekä työvälineistä, materiaaleista ja työtilan siisteydestä huolehtimiseen. Arviointi on jatkuvaa, sen tavoitteena on ohjata ja kannustaa oppilasta. Arvioinnissa käytetään sekä suullista että kirjallista (sanallista) arviointia.

4. luokka TAVOITTEET

Aiemmin esitettyjen 1-3 luokkien tavoitteiden lisäksi oppilas • oppii työohjeiden seuraamista, • oppii käyttämään käsityössä tarvittavia työvälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, • oppii pitkäjänteisyyttä työskentelyssä ja tekemään aloittamansa oman työn valmiiksi, • omaksuu positiivisen asenteen työskentelyyn ja • oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Tekstiilityö • ompelu; koneompelu; sauma, päärme, työjärjestys, napin ompelu • kirjonta; käsinkirjonta; erilaiset pistot • virkkaus; kiinteä silmukka, erilaiset pylväät • täydentävä oppiaines; erikoistekniikat Tekninen työ • puu; talttaus, käsin höyläys, suorakulman käyttö, poraaminen penkkiporakoneella, lakkaus • metalli; sahaaminen, poraaminen, ruuviliitos • tekniikka ja huolto; vastus

114

ARVIOINTI Arviointi perustuu OPS:in kuvaukseen hyvästä osaamisesta. Arvioinnissa kiinnitetään huomio käsityöprosessiin kokonaisuudessaan. Arvioinnin kohteena ovat työn suunnittelu, työskentelytaidot ja valmis tuotos. Arvioinnissa käytetään sekä suullista että kirjallista (sanallista) arviointia.

5. luokka TAVOITTEET

Aikaisempien 1–4 luokkien tavoitteiden lisäksi oppilas • oppii suunnittelemaan opettajan ohjeiden mukaisesti käyttökelpoisia käsityötuotteita, • oppii käyttämään työvälineitä ja koneita vastuullisesti, • oppii huolehtimaan työturvallisuudesta ja • oppii pitkäjännitteisyyttä ja kärsivällisyyttä työskentelyn eri vaiheissa.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Tekstiilityö • ompelu; käsitteet; kankaan rakenne, hulpio, langansuunta • valmiskaavojen käyttö • kirjonta; käsin- tai konekirjonta • neulominen; keriminen, silmukoiden luominen, oikea silmukka, edestakaisneule, päättely • täydentävä oppiaines; erikoistekniikat Tekninen työ • puu; pyörötappiliitos, höylääminen, muotosahaaminen • metalli; niittaaminen, viilaaminen • muovi; taivuttaminen, kiillottaminen • tekniikka ja huolto; sähkömagneetti ARVIOINTI Arvioinnin kohteena on käsityöprosessi kokonaisuudessaan. Käsityöprosessissa suunnittelun ja itsenäisen työskentelyn osuus lisääntyy. Oppilaalta edellytetään omaa aktiivisuutta ja työturvallisuusnäkökohdat huomioivaa vastuullisuutta työskenneltäessä. Arviointi kohdistuu suunnitteluun, työvälineistä, materiaaleista ja työtilan siisteydestä huolehtimiseen sekä valmiiseen tuotokseen.

6. luokka TAVOITTEET

Aikaisempien 1-5 luokkien tavoitteiden lisäksi oppilas • oppii työskentelemään itsenäisesti ja ryhmässä • oppii auttamaan ja ohjaamaan luokkatovereita • oppii tunnistamaan erilaisia materiaaleja • oppii töiden viimeistelyä • oppii sietämään epäonnistumisia SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

Tekstiilityö • ompelu; aikaisempien taitojen kertaus ja vahvistaminen, napinläpi • kirjonta; käsin- tai konekirjonta, päällike- tai alikeompelu • neulonta; nurja silmukka, kaventaminen, suljettu neule • kudonta; pirtanauha, lautanauha tai kehyskudonta • täydentävä oppiaines; materiaalitietous, erikoistekniikat Tekninen työ • puu; saranointi, lovileikkaus, sorvaus • metalli; pakottaminen, pehmeä juottaminen • muovi; kuumamuotoilu • tekniikka ja huolto; tasasähkömoottorin rakenne ja toiminta

115

ARVIOINTI Arviointiperusteet ovat samat kuin 5.luokalla. Sen lisäksi oppilaalta edellytetään huolellisesti valmisteltuja ja viimeisteltyjä tuotteita.

7. luokka, Tekstiilityön kurssi 1 TAVOITTEET Lankatekniikoiden kurssin tavoitteena on syventää ja laajentaa oppilaan alakoulussa omaksumia perustietoja - ja taitoja sekä oppia soveltamaan muissa oppiaineissa omaksuttuja tietoja ja taitoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Oppilas oppii suunnittelemaan opettajan ohjeiden mukaan realistisia, käyttökelpoisia ja esteettisiä tuotteita, ottaen samalla huomioon ekologiset ja taloudelliset näkökohdat.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssin aikana oppilas tutustuu erilaisiin neulemalleihin, joiden pohjalta oppilas suunnittelee oman työnsä. Oppilas oppii lukemaan ja tulkitsemaan erilaisia työohjeita.

Kurssin aikaan opetellaan neuleen viimeistely ja huoltaminen. Keskeisiä sisältöjä ovat • lankavyöte, neuletiheys, neulemerkit, mallikerta, leventäminen • täydentävä oppiaines; virkkaus ja/tai kudonta ARVIOINTI Kurssin alussa tutustumme arvioinnin perusteisiin. Käsityössä arvioidaan työn suunnittelua, toteutusta ja valmista tuotosta sekä kurssin aikana omaksuttuja tietoja ja taitoja jatkuvana arviointina. Arviointi kohdistuu myös työskentelyyn yksin ja ryhmässä sekä työvälineistä, materiaaleista ja työtilasta huolehtimiseen. Myös poissaolot huomioidaan. Arvioinnissa käytetään numeroarviointia 4-10. Sen lisäksi oppilas saa sanallista ja/tai kirjallista palautetta oppimisestaan työskentelyprosessin eri vaiheissa. Muita mahdollisia arviointimuotoja ovat esimerkiksi arviointikeskustelut ja itsearviointi.

Arvioinnin kriteerit hyväksytylle (5) suoritukselle: • oppilas osallistuu pääsääntöisesti opetukseen, eivätkä poissaolot haittaa merkittävästi tavoitteiden saavuttamista • oppilas saa aikaan luokkatasolla vaadittavia oppisisällön mukaisia tuotoksia • oppilaalla on vähintään välttävät taidot työskennellä yksin ja ryhmässä

7. luokka, Tekstiilityön kurssi 2 TAVOITTEET Vaatetuskurssin tuodaan esille yksilöllisen pukeutumisen ja laadukkaan työn merkitystä. Tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään vaatesuunnittelussa omaa luovuutta sekä valmistamaan itselle sopivan ja käyttökelpoisen vaatteen. Tavoitteena on, että kurssin aikana oppilas kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia ja perusteltuja materiaali-, työtapaja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssin aikana oppilas tutustuu mallisuunnitteluun. Etsimme suunnitelmien pohjalta peruskaavat kaavalehdestä ja kuosittelemme ne omille mitoille sopiviksi. Keskeisiä sisältöjä ovat • mallisuunnittelu, mittojen ottaminen, kaavojen jäljentäminen, leikkuusuunnitelma, työohjeiden käyttö, saumurin käyttö, ompelukoneen erikoistoiminnot, viimeistely, silitys ARVIOINTI Arviointiperusteet ovat samat kuin 1.kurssissa. Arvioinnissa painotetaan valmistetun vaatteen huolellista toteutusta ja istuvuutta.

7. luokka, Tekstiilityön kurssi 3 TAVOITTEET Kirjontakurssin tavoitteena on tutustua oman ja muiden maiden kirjontaperinteeseen. Kirjontakurssin aikana tutustumme ja kokeilemme sekä käsin- että konekirjontaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään omaa luovuuttaan suunnitellessaan omia kirjontatöitään. Toteutuksissa hän hyödyntää ja soveltaa myös aiemmin omaksumiaan tietoja- ja taitoja.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kokeilemme sekä perinteisiä että nykypäivän uusia kirjontamenetelmiä käsin ja koneella ommellen. Keskeisiä sisältöjä ovat:

116

• oman työn suunnittelu, työvälineet, kirjontalangat, käsinkirjonta, konekirjonta; koneparsinta, tilkkumaalaus ARVIOINTI Arviointiperusteet ovat samat kuin 1-2. kurssissa. Arvioinnissa painotetaan oman työn luovaa suunnittelua. Hyvän osaamisen kriteerit ovat päättöarvioinnissa valtakunnallisen OPS:n perusteiden mukaiset.

7. luokka, Teknisen työn kurssi 1 TAVOITTEET Puutyökurssin tavoitteena on suunnittelu- ja kädentaidon kehittäminen. Opetus on erilaisilla materiaaleilla, välineillä ja tekniikoilla toteutettavaa luovaan ongelmanratkaisuun perustuvaa työskentelyä. Tavoitteena on, että oppilas omaksuu monipuolisesti erilaisia työskentelytapoja.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssin tavoitteena on kehittää työskentelyyn liittyviä valmiuksia. Kurssilla opetellaan turvallista puuntyöstökoneiden käyttöä. Keskeisiä sisältöjä ovat • vannesahaus, oikohöyläys, tasohöyläys, sorvaus, pyörösahaus ARVIOINTI Käsityössä arvioidaan työn suunnittelua, toteutusta ja valmista tuotosta sekä kurssin aikana omaksuttuja tietoja ja taitoja jatkuvana arviointina. Arviointi kohdistuu myös työskentelyyn yksin ja ryhmässä sekä työvälineistä, materiaaleista ja työtilasta huolehtimiseen. Myös poissaolot huomioidaan. Arvioinnissa käytetään numeroarviointia 4-10. Sen lisäksi oppilas saa sanallista ja/tai kirjallista palautetta oppimisestaan työskentelyprosessin eri vaiheissa.

Arvioinnin kriteerit hyväksytylle (5) suoritukselle: • oppilas osallistuu pääsääntöisesti opetukseen, eivätkä poissaolot haittaa merkittävästi tavoitteiden saavuttamista • oppilas saa aikaan luokkatasolla vaadittavia oppisisällön mukaisia tuotoksia • oppilaalla on vähintään välttävät taidot työskennellä yksin ja ryhmässä

7. luokka, Teknisen työn kurssi 2 TAVOITTEET Metallityö -kurssin tavoitteena on tutustua metallityössä käytettäviin työvälineisiin ja koneisiin. Tavoitteena on oppia niiden tarkoituksenmukaista ja turvallista käyttöä. Oppilaalle annetaan mahdollisuus tehdä työtä itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssin aikana opetellaan mm. metalliporaamista, metallihiomakoneen ja levyleikkurin käyttöä. Keskeisiä sisältöjä ovat • hionta, piirroitus, kierteiden valmistus, kaasu-, MIG- ja pistehitsaus, kuumataonta ARVIOINTI

Arviointiperusteet samat kuin Tekstiilityön kurssissa.

7. luokka, Teknisen työn kurssi 3 TAVOITTEET Sähköopin kurssilla kerrataan aiemmin opittuja sähköopin perusteita sekä tutustutaan höyrykoneeseen ja piirilevyn valmistukseen. Kurssilla rakennetaan erilaisia elektroniikkalaitteita sekä opetellaan vianetsintää.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• pienoissähkömoottori, 2 ja 4-tahtimoottori, komponentti, toimivan laitteen rakentaminen ARVIOINTI Arviointiperusteet kurssin päättyessä ovat samat kuin Teknisen työn kursseilla 1 ja 2.

Hyvän osaamisen kriteerit ovat päättöarvioinnissa valtakunnallisen OPS:n perusteiden mukaiset.

117

Liikunta Yleistä Peruskoulun liikunnanopetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle innostus elinikäisiin liikunnallisesti aktiivisiin ja terveisiin elintapoihin. Välittömänä tavoitteena on tuottaa oppilaalle elämyksiä, virikkeitä ja iloa sekä tyydyttää oppilaan liikunnan tarvetta. Lisäksi edistetään luovaa itseilmaisua ja autetaan häntä tutustumaan rehellisesti kehoonsa ja sen toimintaan. Tätä kautta vahvistetaan oppilaan itsetuntoa.

Erityisesti alkuopetuksen liikunnassa korostetaan leikinomaisuutta. Liikuntatunneilla harjoitellaan turvallista ja reilua yhteistoimintaa, sääntöjen noudattamista sekä toisten huomioonottamista.

Tunneilla pyritään liikkumaan turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä ilman turhaa keskinäistä kilpailua. Liikunnanopetuksessa korostetaan myös varusteiden ja sääntöjen merkitystä turvallisuudelle, henkilökohtaisen hygienian tärkeyttä sekä opetellaan pienten haavojen ensiapu.

Tavoitteena on kehittää motorisia perustaitoja, liikehallintaa, kehon elastisuutta, fyysistä kuntoa sekä lajitaitoja. Motorisia perustaitoja ovat konttaaminen, käveleminen, juokseminen, hyppääminen, kiipeäminen, pysähtyminen ja suunnanvaihto, taivutukset, ojennukset, kierrot, pyöriminen, kieriminen, heitot, kiinniotot, potkut, työntäminen, vetäminen ja vierittäminen. Liikehallinta sisältää reaktiokyvyn, rytmin, koordinaation, tilanhallinnan ja tasapainon osaamisen. Kehon elastisuus on notkeutta ja kimmoisuutta. Fyysisen kunnon osa-alueita ovat lihaskunto ja hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto.

Oppisisältöjen toteutuksessa otetaan huomioon oppilaan fyysisen kehityksen vaihe ja yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Tästä syystä fyysis-motorisia taitoja harjoitellaan asteittain ja spiraalimaisesti edeten. Pyrkimyksenä on kokonaisvaltaisesti liikkuva yksilö ja perustan luominen eri lajitaitojen oppimiselle.

Opetuksessa otetaan huomioon vuodenaikojen vaihtelut. Alkusyksystä liikutaan mahdollisimman paljon ulkona. Silloin opetus sisältää leikkejä, yleisurheilua, maastoliikuntaa ja ulkopalloilulajeja. Alkutalven sisäjaksoon kuuluvat palloilu, uinti, tanssi-/musiikkiliikunta ja taitovoimistelu, telineet ja välineet. Keskitalvella liikutaan ulkona luistellen ja hiihtäen, mikäli jää- ja lumitilanne sen sallivat.

Kevättalven sisäjaksoon kuuluvat palloilu ja musiikkiliikunta. Loppukevään jaksoon kuuluvat ulkopalloilulajit. Opetuksessa pyritään ottamaan huomioon paikalliset olosuhteet ja mahdollisuudet.

Työtavat ovat oppilaskeskeisiä. Useimmiten toimitaan ryhmissä ja joukkueissa. Poikkeuksen muodostavat taitovoimistelu ja yleisurheilu, jotka ovat yksilösuorituksia.

Yläkoulun liikunnanopetuksen lähtökohtana on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia liikkumisesta siten, että niiden pohjalta oppilas voi valita elinikäiset liikuntaa sisältävät ja terveelliset elintavat. Tavoitteena on löytää liikunnasta ne tekijät, jotka luovat perustan riittävälle toimintakyvylle, virkistävät, tuottavat myönteisiä kokemuksia ja vahvistavat itsetuntoa. Liikunnalle ominaisten työskentelytapojen, yhdessä tekemisen ja joukkueen jäsenenä olemisen avulla oppilaalla on mahdollisuus kehittää sosiaalisia taitojaan. Erilaisissa ryhmissä toimiminen kehittää myös suvaitsevaisuutta ja empaattisuutta. Opetuksen tavoitteena on eri lajien perustaitojen oppiminen.

Liikunnanopetuksessa otetaan huomioon eri vuoden aikojen vaihtelut ja koulun lähiympäristön tarjoamat liikkumismahdollisuudet. Liikuntatilanteissa otetaan huomioon turvallisuustekijät, joita ovat esimerkiksi tarkoituksenmukaiset varusteet, sääntöjen noudattaminen ja erilaisten liikuntapaikkojen vaatimat turvallisuustekijät. Liikuntapaikoille siirryttäessä huomioidaan liikennesäännöt ja liikenneturvallisuus. Opetuksessa otetaan huomioon sukupuolten erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen eroavuudet.

Yläkoulun puolella liikunnan opetusta on yhteensä kuusi kurssia. Opetus toteutetaan hajautetusti siten, että jokaisella vuosiluokalla on kaksi liikunnan kurssia.

Liikunnan valinnaiskurssit esitellään vuosittain ilmestyvässä valinnaisaineoppaassa.

Aihekokonaisuudet ja integraatio Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuus liikunnan opetuksen yhteydessä ilmenee siten, että oppilasta ohjataan tunnistamaan oman kehonsa fyysiset ulottuvuudet ja toimintamahdollisuudet niin, että hän pystyy tekemään itselleen sopivia ja terveellisiä liikuntavalintoja. Oppilasta ohjataan myös tiedostamaan, että toimintakykyinen ihminen jaksaa suoriutua päivittäisistä henkisistä ja sosiaalisista vaatimuksista paremmin. Toisten huomioonottaminen, annettujen ohjeiden noudattaminen

118

ja niiden yhteys turvallisuuteen kuuluuvat osana liikunnan opetukseen.

Liikunnan opetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. Kulttuuri-identiteetin säilyttäminen erilaisten kansallisten liikuntalajien muodossa on liikunnanopetuksen tavoitteena. Oppisisällöistä tähän liittyvät talvilajit, yleisurheilu, pesäpallo, perinneleikit, kansantanssit ja uimataito. Kansainvälistyminen on lisännyt lajivalikoimia esimerkkeinä jääkiekko ja aerobic. Itsepuolustuslajeja voidaan esitellä teemapäivinä.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus tukee liikunnassa oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, määrätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja aktiiviseksi oppijaksi. Tavoitteena on lisätä oppilaan mahdollisuuksia muodostaa realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Median välittämin liikuntaan ja terveyteen liittyviin asioihin opetellaan suhtautumaan kriittisesti.

Luonnon merkitystä pyritään korostamaan ihmisen liikkumisympäristönä ja siinä yhteydessä painotetaan huolehtimista ja vastuuta niistä paikoista, joissa liikutaan.

Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden toteutumisen lähtökohtana on luoda liikuntatilanteet siten, että ne ovat oppilaalle sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallisia. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää ohjeiden ja yhdessä sovittujen toimintatapojen noudattamisen sekä toisten huomioonottamisen ja asianmukaisen varustautumisen merkityksen tekijöinä, jotka lisäävät turvallisuutta. Tavoitteena on myös, että edellä mainittujen asioiden kautta oppilas ymmärtää liikennesääntöjen merkityksen yleiselle liikenneturvallisuudelle.

Liikunnanopetus integroituu useisiin oppiaineisiin. Maantieto tukee maastossa liikkumisen ja suunnistuksen perustietojen harjoittelemista, kuten esimerkiksi karttamerkit, maaston korkeuserot ja mittakaavat. Matematiikassa opittuja käsitteitä, kuten pituusmittoja ja nopeuksia, kokeillaan käytännössä. Kotitalouden ja liikunnan yhteys tulee esille puhuttaessa energiankulutuksesta eri liikuntamuodoissa ja ravinnon merkityksestä liikkuvalle nuorelle. Liikuntasuorituksessa on aina mukana rytmi, jota musiikin opetus tukee. Liikunnanopetuksen ja terveyskasvatuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan terveyden ja liikunnan välisen yhteyden sekä oppii toimimaan arkielämän tilanteissa terveyttä ja turvallisuutta edistävästi ja huomaa hyvänolon merkityksen mielenterveydelle.

Vuosiluokat 1–2 Yleisurheilu TAVOITTEET

• motoristen perustaitojen harjoitteleminen SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• • • •

juokseminen, hyppääminen, heittäminen reaktioharjoitukset, leikit, pelit, yleisurheiluradat pallonheitto (ote pallosta, heittotekniikka)

Suunnistus TAVOITTEET

• luonnossa liikkuminen ja ymmärtää, mikä on kartta SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• valokuvasuunnistus ja maastoleikit • kartan avulla kulkeminen

Musiikkiliikunta TAVOITTEET

• voiman- ja temponvaihtelun erottaminen • korkeiden ja matalien äänien erottaminen ja niiden ilmentäminen liikkeellä • mielikuvien ilmaiseminen liikkeen ja melodian avulla SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• laulu-, liikunta-, satu- ja mielikuvitusleikit • improvisointi • peilikuvaharjoitukset

119

Taitovoimistelu Taitovoimistelun opetuksessa korostuvat erityisesti motoristen perustaitojen, liikehallinnan ja kehon elastisuuden kehittäminen.

TAVOITTEET

• kehon hallinnan ja tasapainon kehittäminen • rohkeuden lisääminen SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• • • • •

tasapainoharjoitteet, pyöriminen, hypyt, riipunnat, heilunnat kiipeäminen polvivaaka, kävely puomilla, kuperkeikat,eteen ja taakse, kiipeäminen telineelle ja hypyt alas pukilla, neulansilmä, oikonoja, kiepinharjoittelu, päinsuistunta

Palloilu Palloilulajeista suurin osa on joukkuepelejä. Tämän vuoksi niiden harjoittelussa painottuvat sosiaalisten taitojen oppiminen, kuten yhteisten sopimusten noudattaminen (= säännöt), toisten huomioonottaminen, erilaisuuden hyväksyminen, vastuullisuus ja hyvät tavat.

TAVOITTEET

• palloon tutustuminen: sen tyypillisten liikkumatapojen tunnistaminen (lentäminen, vieriminen, pomppiminen) • pallon käsittelyn harjoitteleminen.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• palloleikit • viitepelit • lajikohtaiset viitepelit

Luistelu TAVOITTEET

• perusluistelutaitojen oppiminen • tasapainon hallitseminen SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• luistimien jalkaan laittaminen • omatoiminen luistimien huolto • liukuminen, potkut, jarruttaminen, kaatuminen

Hiihto TAVOITTEET

• hiihtovälineisiin totuttautuminen • hiihdon perustaitojen oppiminen SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• • • • •

hiihtovälineiden kuljettaminen ja huoltaminen, oikea ote sauvoista ja siteiden kiinnittäminen, kaksivaiheinen vuorohiihto, oikolasku, sivuttais- ja haaranousu, kaatuminen ja suksille nousu hiihtoleikit

Uinti Uinninopetuksesta vastaavat 1.–2. luokilla Vantaan kaupungin uimaopettajat.

Edellä olevia liikunnan sisältöjä harjoitellaan ensimmäisellä luokalla ja syvennetään toisella luokalla.

120

ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan oppilaan kyky toimia annettujen ohjeiden mukaisesti ja kyky ottaa toiset huomioon liikuntatilanteissa. Myös varustautuminen huomioidaan. Motorisia taitoja ja liikehallintaa arvioidaan havainnoimalla oppilaan toimintaa. Menetelminä ovat itsearviointi ja keskustelut.

3. luokka TAVOITTEET Tavoitteena on motoristen perustaitojen harjoitteleminen ja sosiaalisten taitojen lisääminen. Eri liikuntalajeihin tutustutaan leikinomaisesti ja sääntöjen noudattamiseen kiinnitetään lisää huomiota.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Lajeina ovat yleisurheilu, suunnistus, palloilulajit, musiikkiliikunta, taitovoimistelu, luistelu, hiihto ja uinti.

Yleisurheilussa harjoitellaan hyppyjä, heittoja ja juoksua leikkien. Suunnistuksessa opetellaan liikkumaan maastossa, tehdään karttamerkkikävelyä ja tutustutaan yleisimpiin karttamerkkeihin.

Palloilulajeina ovat koripallo, pesäpallo, jalkapallo ja jääpelit, joihin tutustutaan viitepelien avulla.

Harjoitellaan lajille ominaisen välineen hallintaa. Musiikkiliikunnassa harjoitellaan liikkumista musiikin mukaan rytmissä erilaisin askelin sekä seuraamaan musiikin voiman ja tempon vaihteluita. Taitovoimistelussa tehdään tasapainoharjoitteita, hyppyjä, riipuntoja, heiluntoja, pyörimisliikkeitä ja kiipeämisiä eri telineillä. Luistelussa harjoitellaan perusluistelutaitoja eteen ja taaksepäin ja tehdään kaatumis- sekä jarrutusharjoituksia. Hiihdossa lisätään perustaitojen osaamista. Edellisiin sisältöihin lisätään tasatyönnöt, erilaiset käännökset, aurajarrutus ja aurakäännös. Uinninopetuksesta vastaavat Vantaan kaupungin uimaopettajat.

ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan oppilaan kyky toimia annettujen ohjeiden mukaisesti ja kyky ottaa toiset huomioon liikuntatilanteissa. Myös varustautuminen huomioidaan. Motorisia taitoja ja liikehallintaa arvioidaan havainnoimalla oppilaan toimintaa. Menetelminä ovat itsearviointi ja keskustelut.

4. luokka TAVOITTEET Tavoitteena on motoristen perustaitojen harjoitteleminen ja sosiaalisten taitojen lisääminen sekä lajitaitojen harjoittelun aloittaminen.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Lajeina ovat yleisurheilu, suunnistus, palloilulajit, musiikkiliikunta, taitovoimistelu, luistelu, hiihto ja uinti.

Yleisurheilussa harjoitellaan pituushypyn vauhtijuoksua, ponnistusta, ilmalentoa ja alastuloa.

Juostaan 60 metrin pikajuoksu. Heitetään palloa ja työnnetään kuulaa. Palloilulajeina ovat koripallo, pesäpallo, jalkapallo ja jääpelit, joissa tutustutaan pallon käyttäytymiseen ja harjoitellaan välineiden hallintaa. Lisäksi pelataan viitepelejä. Suunnistuksessa lisätään karttamerkkien tuntemusta ja tehdään pienimuotoisia reittisuunnistuksia. Musiikkiliikuntaan lisätään edellisten lisäksi lyhyitä askelsarjoja. Taitovoimistelussa lisätään taidon osuutta liikkeissä, joita ovat erilaiset kuperkeikat, kärrynpyörä, vaaka, kieppi nojapuilla ylä- ja ala-aisan ympäri, käsinseisonta tukea vasten, kyykkyhyppy ja kuperkeikkahyppy hyppyarkulla. Luistelussa edellisiin lisätään alkeispiruetti, varsahyppy ja pieniä jääpelejä. Hiihdossa hiotaan opittuja taitoja ja lisätään luisteluhiihdon alkeet. Uinnin opetuksesta vastaavat Vantaan kaupungin uimaopettajat.

ARVIOINTI Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan asennoituminen. Arvioidaan oppilaan kykyä ottaa toiset huomioon, harjoitella itsenäisesti annettujen ohjeiden mukaisesti sekä ottaa vastuu annettujen tehtävien ja ohjeiden noudattamisesta. Lisäksi arvioidaan oppilaan halua varustautua tunneille aiheen edellyttämällä tavalla. Arviointimenetelminä ovat itsearviointi ja keskustelut. Lajitaitoja arvioidaan pääosin havainnoimalla.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

5. luokka TAVOITTEET Tavoitteena on edelleen kehittää motorisia perustaitoja ja oppia liikunnan lajitaitoja sekä oppia toimimaan itsenäisesti ja ryhmissä. Tavoitteena on myös oppia kehittämään ja tarkkailemaan omaa toimintakykyä ja hyväksymään itsensä.

121

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Lajeina ovat yleisurheilu, suunnistus, palloilulajit, musiikkiliikunta, taitovoimistelu, luistelu, hiihto ja uinti.

Yleisurheilussa edellisiin lajeihin lisätään kestävyysjuoksu ja viestijuoksu. Suunnistuksessa tutustutaan kartan mittakaavaan, lisätään karttamerkkituntemusta ja harjoitellaan askelparimittausta. Palloilulajeina edellisten lisäksi lentopallo. Tutustutaan lajikohtaisiin sääntöihin ja harjoitellaan välineen hallintaa. Pelataan viitepelejä. Musiikkiliikunnassa lisätään käsien osuutta liikesarjoissa ja käytetään välineinä palloa ja hyppynarua. Taitovoimistelussa lisätään kehon liikkuvuutta ja hiotaan edellisenä vuonna opittuja taitoja. Luisteluun lisätään kehäkierto eteen ja taakse sekä kolmoskäännös. Pelataan jääpelejä. Hiihdossa tehdään maastolenkkejä ja sovelletaan edellisinä vuosina opittuja taitoja erilaisissa maaston kohdissa. Uintia järjestetään mahdollisuuksien mukaan.

ARVIOINTI Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan asennoituminen. Arvioidaan oppilaan kykyä ottaa toiset huomioon, harjoitella itsenäisesti annettujen ohjeiden mukaisesti sekä ottaa vastuu annettujen tehtävien ja ohjeiden noudattamisesta. Lisäksi arvioidaan oppilaan halua varustautua tunneille aiheen edellyttämällä tavalla. Arviointimenetelminä ovat itsearviointi ja keskustelut. Lajitaitoja arvioidaan pääosin havainnoimalla.

6. luokka TAVOITTEET Tavoitteena on edelleen kehittää motorisia perustaitoja ja oppia liikunnan lajitaitoja sekä oppia toimimaan itsenäisesti ja ryhmissä. Tavoitteena on myös oppia kehittämään ja tarkkailemaan omaa toimintakykyä ja hyväksymään itsensä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Lajeina ovat yleisurheilu, suunnistus, palloilulajit, musiikkiliikunta, taitovoimistelu, luistelu, hiihto ja uinti.

Yleisurheilussa lisätään edellisten vuosien lajeihin aitajuoksu sekä parannetaan aiempia tuloksia.

Suunnistuksessa jatketaan reittisuunnistusta ja lisätään karttamerkkien tuntemusta. Palloilulajeina ovat samat lajit kuin edellisillä luokilla. Harjoitellaan pelitaktiikkaa viitepelien muodossa ja pienpeleinä. Musiikkiliikuntaan lisätään oppilaan omien sommitelmien suunnittelua. Taitovoimistelussa yhdistellään aiemmin opittuja liikkeitä liikesarjoiksi eri telineillä. Luistelussa kerrataan edellisinä talvina opittuja perusluistelutaitoja sekä pelataan erilaisia jääpelejä. Hiihtoretkien pituutta lisätään ja sijoitetaan hiihtoharjoitukset vaihteleviin maaston kohtiin. Uintia järjestetään mahdollisuuksien mukaan.

ARVIOINTI Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan asennoituminen. Arvioidaan oppilaan kykyä ottaa toiset huomioon, harjoitella itsenäisesti annettujen ohjeiden mukaisesti sekä ottaa vastuu annettujen tehtävien ja ohjeiden noudattamisesta. Lisäksi arvioidaan oppilaan halua varustautua tunneille aiheen edellyttämällä tavalla. Arviointimenetelminä ovat itsearviointi ja keskustelut. Lajitaitoja arvioidaan pääosin havainnoimalla.

Arviointi perustuu kuvaukseen hyvästä osaamisesta.

7. luokka, 1. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on liikuntapaikkoihin tutustuminen, oppia tarkoituksenmukaisen varustautumisen merkitys liikuntatunneilla, motoristen perustaitojen harjoitteleminen, eri lajien perustekniikoiden harjoitteleminen sekä tutustuminen turvallisuusohjeisiin.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssi alkaa peruskuntoharjoittelulla, joka toteutetaan yleisurheiluna. Yleisurheilussa tehdään nopeutta ja kestävyyttä kehittäviä juoksuharjoituksia, hyppylajien tekniikkaharjoituksia sekä pallon heitto- ja kiinniottoharjoituksia. Lisäksi harjoitellaan kuulantyöntöä. Ulkopalloilussa harjoitellaan jalkapallon perustaitoja, pallon hallintaa ja käyttäytymistä. Pelataan jalkapallon viitepelejä. Suunnistuksessa tutustutaan koulun lähimaastoon ja karttamerkkeihin ja harjoitellaan reittisuunnistusta pareittain.

Sisäpalloilulaji on koripallo, jossa tehdään kuljetus- ja syöttöharjoituksia sekä pelitaktiikan alkuharjoituksia. Pelataan viitepelejä. Voimistelu on musiikkiliikuntaa, jossa tehdään rytmitysharjoituksia, liikutaan musiikin mukaan pieninä liikesarjoina ja suunnitellaan omia, pienimuotoisia tanssisommitelmia ryhmätöinä.

122

ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan oppilaan toiminta, fyysinen kunto, taidot ja tiedot. Toimintaan kuuluu oppilaan aktiivisuus, kyky ottaa toiset huomioon, kyky toimia erilaisissa ryhmissä, valmiudet toimia itsenäisesti ja annettujen ohjeiden mukaan. Fyysinen kunto testataan lihaskuntotesteinä toisen, neljännen ja kuudennen jakson aikana sekä 1500 metrin testijuoksuna syksyisin peruskuntoharjoittelun yhteydessä. Taitoihin kuuluvat liikunnalliset perustaidot sekä erityisosaaminen ja tietoihin kurssin aikana opetettujen liikuntamuotojen perusasiat. Kurssin suorittaminen hyväksytysti edellyttää osallistumista tuntitilanteisiin.

7. luokka, 2. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on liikuntapaikkoihin tutustuminen, oppia tarkoituksenmukaisen varustautumisen merkitys liikuntatunneilla, motoristen perustaitojen harjoitteleminen, eri lajien perustekniikoiden harjoitteleminen sekä tutustuminen turvallisuusohjeisiin.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Taito- ja kuntovoimistelu on telinevoimistelun perustaitojen harjoittelua ja kuntopiiri, jossa vahvistetaan lihasvoimaa ja kehitetään tasapainon hallintaa.

Talviliikuntalajina on luistelu, jossa harjoitellaan eteen- ja taaksepäin luistelua sekä kehäkiertoa eteen- ja taaksepäin. Tutustutaan matkaluisteluun ja pelataan jääpelejä.

Sisäpalloilulajina on lentopallo, jossa pallon käyttäytymiseen tutustutaan pelaamalla viitepelejä.

Harjoitellaan sählymailan käyttöä ja pelataan alkeispeliä.

Uintijaksolla tehdään rintauinnin, kroolin ja selkäkroolin tekniikkaharjoituksia, sukellusharjoituksia, alkeishyppyjä ja vesileikkejä.

Ulkopalloilussa tehdään pesäpallon lyönti- heitto- kiinniotto- ja syöttöharjoituksia. Tutustutaan pesäpallokentän muotoon. Pelataan viitepelejä ja tehdään kestävyyttä ja nopeutta kehittäviä juoksuharjoituksia.

ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan oppilaan toiminta, fyysinen kunto, taidot ja tiedot. Toimintaan kuuluu oppilaan aktiivisuus, kyky ottaa toiset huomioon, kyky toimia erilaisissa ryhmissä, valmiudet toimia itsenäisesti ja annettujen ohjeiden mukaan. Fyysinen kunto testataan lihaskuntotesteinä toisen, neljännen ja kuudennen jakson aikana sekä 1500 metrin testijuoksuna syksyisin peruskuntoharjoittelun yhteydessä. Taitoihin kuuluvat liikunnalliset perustaidot sekä erityisosaaminen ja tietoihin kurssin aikana opetettujen liikunta muotojen perusasiat. Kurssin suorittaminen hyväksytysti edellyttää osallistumista tuntitilanteisiin.

8. luokka, 3. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on harjoittelun merkityksen ymmärtäminen ja lajitaitojen lisääminen sekä fyysisen kunnon kohottaminen.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Kurssi alkaa peruskuntoharjoittelulla, joka toteutetaan yleisurheiluna. Lajeina ovat kestävyysjuoksu ja sen juoksutekniikka, pikajuoksu ja sen juoksutekniikka sekä viestijuoksu, jossa harjoitellaan jatkuvaa viestinvaihtoa. Lisäksi tehdään hyppylajien tekniikkaharjoituksia ja tutustutaan keihäänheittoon.

Ulkopalloilulajina on jalkapallo. Erilaisten harjoitusten avulla tutustutaan jalkapallon käyttäytymiseen, ja harjoitellaan pallon hallintaa. Lisäksi perehdytään lajin perustaktisiin kuvioihin kuten sijoittumiseen kentällä ja hyökkäys- ja puolustuspeliin. Opetellaan pelisääntöjä.

Suunnistusjaksossa lisätään karttamerkkien tuntemista ja kartanlukutaitoja. Maastossa liikuttaessa kiinnitetään erityisesti huomiota korkeuseroihin ja verrataan niitä kartan korkeuskäyriin. Harjoitellaan reittisuunnistusta pareittain.

Sisäpalloilulaji on koripallo. Jakson aikana kehitetään pallonhallintataitoja. Harjoitellaan pelitaktiikoista puolustus- ja hyökkäyspeliä. Opetellaan lisää pelisääntöjä.

Musiikkiliikuntajaksossa painottuu tanssi ja itseilmaisu liikkeen keinoin. Jakson aikana harjoitellaan tilan käyttöä, eri tasojen huomioimista ja musiikin tempon ja voimanvaihtelun havainnoimista.

Pohditaan edellä mainittujen seikkojen merkitystä tanssissa. Suunnitellaan pienissä ryhmissä omat tanssisommitelmat musiikin ja mielikuvien avulla.

ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan oppilaan toiminta, fyysinen kunto, taidot ja tiedot. Toimintaan kuuluu oppilaan aktiivisuus, kyky ottaa toiset huomioon, kyky toimia erilaisissa ryhmissä,

123

valmiudet toimia itsenäisesti ja annettujen ohjeiden mukaan. Fyysisen kunto testataan lihaskuntatesteinä toisen, neljännen ja kuudennen jakson aikana sekä 1500 metrin testijuoksuna syksyisin peruskuntoharjoittelun yhteydessä. Taitoihin kuuluvat liikunnalliset perustaidot sekä erityisosaaminen ja tietoihin kurssin aikana opetettujen liikuntamuotojen perusasiat. Kurssin suorittaminen hyväksytysti edellyttää osallistumista tuntitilanteisiin.

8. luokka, 4. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on harjoittelun merkityksen ymmärtäminen ja lajitaitojen lisääminen sekä fyysisen kunnon kohottaminen.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Taito- ja kuntovoimistelujaksossa on telinevoimisteluosuus, jossa tehdään yksittäisistä. aiemmilla kursseilla opituista liikkeistä liikesarjoja permannolla, puomilla ja eritasonojapuilla. Kuntopiirityöskentelyssä vahvistetaan kehon eri lihasryhmiä ja tehdään tasapainoa kehittäviä harjoituksia.

Talviliikuntalajina on luistelu. Luistelutunneilla hiotaan luistelun perustekniikoita, lisätään matkaluistelun osuutta edelliseen kurssiin verrattuna ja pelataan jääpelejä.

Uintijakson aikana tehdään rintauinnin, kroolin ja selkäkroolin tekniikkaharjoituksia. Uidaan matkauintina 200 metriä ja tehdään sukellusharjoituksia. Lisäksi aloitetaan vedestäpelastamisharjoitukset, jotka jatkuvat kuudennessa kurssissa.

Sisäpalloilulajeina ovat lentopallo ja sähly. Lentopallossa tutustaan pallon käyttäytymiseen. Harjoitellaan pallon hallintaa. Kerrataan sormi- ja hihalyönnit sekä alakauttasyöttö. Opetellaan pelisääntöjä. Sählyssä harjoitellaan mailan käyttöä ja pelaamista.

Ulkopalloilulajina on pesäpallo. Jakson aikana harjoitellaan lyöntiä, heittoa, syöttöä, kiinniottoa ja pelitaktiikkaa. Lisäksi on juoksuharjoituksia kuten liikkeellelähtöharjoituksia ja pikajuoksun tekniikkaharjoituksia.

ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan oppilaan toiminta, fyysinen kunto, taidot ja tiedot. Toimintaan kuuluu oppilaan aktiivisuus, kyky ottaa toiset huomioon, kyky toimia erilaisissa ryhmissä, valmiudet toimia itsenäisesti ja annettujen ohjeiden mukaan. Fyysisen kunto testataan lihaskuntatesteinä toisen, neljännen ja kuudennen jakson aikana sekä 1500 metrin testijuoksuna syksyisin peruskuntoharjoittelun yhteydessä. Taitoihin kuuluvat liikunnalliset perustaidot sekä erityisosaaminen ja tietoihin kurssin aikana opetettujen liikuntamuotojen perusasiat. Kurssin suorittaminen hyväksytysti edellyttää osallistumista tuntitilanteisiin.

9. luokka, 5. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää säännöllisen liikkumisen merkityksen terveydelle ja hyvinvoinnille. Oppilas pyrkii kehittämään omaa toimintakykyään ja löytämään itselleen sopivan liikuntamuodon.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Peruskuntoharjoittelu pohjautuu edellisissä kursseissa hankittuihin lajitaitoihin. Lisätään fyysisen kunnon parantamisen osuutta ja lajitaitojen kehittämistä.

Ulkopalloilujaksossa lisätään jalkapallon peliosuutta ja lisäksi on mahdollista kokeilla muitakin lajeja, kuten tennis ja liitokiekko.

Suunnistuksessa edellisten kurssisisältöjen lisäksi on reittisuunnistus yksin, kompassia käyttäen.

Sisäpalloiluna koripallossa lisätään pelin osuutta.

Musiikkiliikuntajaksossa edellisten kurssisisältöjen lisäksi harjoitellaan juhlatansseja. Sekä lisäksi opetellaan valssin, tangon, jenkan ja rock and rollin askeleet.

ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan oppilaan toiminta, fyysinen kunto, taidot ja tiedot. Toimintaan kuuluu oppilaan aktiivisuus, kyky ottaa toiset huomioon, kyky toimia erilaisissa ryhmissä, valmiudet toimia itsenäisesti ja annettujen ohjeiden mukaan. Fyysinen kunto testataan lihaskuntotesteinä toisen, neljännen ja kuudennen jakson aikana sekä 1500 metrin testijuoksuna syksyisin peruskuntoharjoittelun yhteydessä. Taitoihin kuuluvat liikunnalliset perustaidot sekä erityisosaaminen ja tietoihin kurssin aikana opetettujen liikunta muotojen peruskohdista. Hyvän osaamisen kriteerit määräytyvät valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteitten pohjalta. Kurssin suorittaminen hyväksytysti edellyttää osallistumista tuntitilanteisiin.

124

9. luokka, 6. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää säännöllisen liikkumisen merkityksen terveydelle ja hyvinvoinnille. Oppilas pyrkii kehittämään omaa toimintakykyään ja löytämään itselleen sopivan liikuntamuodon.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS Taito- ja kuntovoimistelussa sisältö on sama kuin edellisissä kursseissa. Lisäksi tehdään passiivisia venytys- ja rentoutusharjoituksia. Talviliikuntalajina on luistelu. Edellisten kurssisisältöjen lisäksi harjoitellaan kuvioluistelusarjoja. Uintijaksossa sisältönä on vedestäpelastamisharjoitukset. Sisäpalloilulajina on lentopallo, jossa hiotaan pelitaktiikkaa. Ulkopalloilujaksolla pelataan pesäpalloa.

ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan oppilaan toiminta, fyysinen kunto, taidot ja tiedot. Toimintaan kuuluu oppilaan aktiivisuus, kyky ottaa toiset huomioon, kyky toimia erilaisissa ryhmissä, valmiudet toimia itsenäisesti ja annettujen ohjeiden mukaan. Fyysinen kunto testataan lihaskuntotesteinä toisen, neljännen ja kuudennen jakson aikana sekä 1500 metrin testijuoksuna syksyisin peruskuntoharjoittelun yhteydessä. Taitoihin kuuluvat liikunnalliset perustaidot sekä erityisosaaminen ja tietoihin kurssin aikana opetettujen liikunta muotojen perusasiat. Hyvän osaamisen kriteerit määräytyvät valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteitten pohjalta. Kurssin suorittaminen hyväksytysti edellyttää osallistumista tuntitilanteisiin.

Kotitalous Yleistä Kotitalouden opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan valmiuksia selvitä arkielämän tilanteissa ja valinnoissa sekä pyrkiä luomaan pohja elinikäiselle oppimiselle ja kiinnostukselle kotitalouden taitoihin ja tietoihin sekä terveellisiin elämäntapoihin. Lisäksi oppilasta ohjataan ottamaan vastuuta terveyteen, ihmissuhteisiin, talouteen ja ympäristöön liittyvissä valinnoissa.

Arjen hallintaan pyritään erilaisten taitojen oppimisella ja harjaantumisella. Kotitalousopetuksessa yhdistyy ilmiöihin liittyvän tiedon ja käytännön taidon hallinta. Tärkeimmät kotitalouden taidot ovat käytännön työtaidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä tiedonhankinta- ja tiedonkäsittelytaidot. Taitoja opitaan ja harjoitellaan oppilaan omien kokemusten ja kokeilujen, onnistumisen elämyksien ja työn tekemisen avulla. Työtavoissa korostuvat toiminnalliset tehtävät, yhteistoiminta erilaisissa ryhmissä sekä parityöskentely. Tärkeä osa opiskelussa on vihkotyöskentely. Siihen kootaan keskeisin oppisisältö ja oppimispäiväkirja. Opiskelun aikana pyritään löytämään oppilaan osaamisen tasot (ymmärrän ja perustelen -, sovellan ja taidan - sekä tiedän ja totean -taso) eri kotitalouden taidoissa ja huomioimaan nämä opetuksessa sekä kannustamaan oppilasta parantamaan osaamistaan omien kykyjensä mukaisesti Kotitalouden oppisisältö on jaettu kolmeen kurssiin, jotka opiskellaan hajautetusti 7. luokalla.

Vaikka oppisisällöt on jaettu eri kursseihin, jokaisessa kurssissa käsitellään kotitalouden kaikkia sisältöalueita: ravitsemus ja ruokakulttuuri, perhe ja yhdessä eläminen, kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta sekä koti ja ympäristö. Kotitaloutta voi opiskella myös valinnaisaineena 7., 8. ja 9. luokalla. Valinnaiskurssien opetussuunnitelmat on esitetty lukuvuosittain ilmestyvässä valinnaisaineoppaassa.

Aihekokonaisuudet ja integraatio Perusopetuksen aihekokonaisuudet sisältyvät moniin kotitalouden tavoitteisiin, sisältöihin ja työtapoihin ja ovat luontevana osana opetusta lähes jokaisella oppitunnilla. Aihekokonaisuudet, jotka tulevat esille kotitalousopetuksessa ovat: • Ihmisenä kasvaminen: kotitaloudessa käsitellään fyysisen kasvun tekijöistä ravitsemussuositukset, ravintoaineet, terveyttä edistävän ruoan valinta ja valmistus; tasa-arvo huomioidaan harjoiteltaessa työnjakoa ja yhteistyötä kotitaloustöissä sekä käsiteltäessä neuvottelu- ja päätöksentekoa perheessä.; tavoitteellinen itsensä kehittäminen tulee esille opiskeltaessa hyviä ruokailutapoja, terveyttä edistävää ruoanvalintaa ja valmistusta sekä käyttämällä työskentelyssä ja itsearvioinnissa opintopäiväkirjaa; toisten

125

•

•

•

•

•

huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä sekä erilaiset yhteistoimintatavat korostuvat kotitalouden pari- ja ryhmätyöskentelyssä, käsiteltäessä kodin työnjakoa ja yhteistyötä, ruokailutapoja, tapakulttuureja ja kodin juhlia sekä harjoiteltaessa neuvottelu- ja päätöksentekotaitoja Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: oma kulttuuri ja suomalaisuus sekä tapakulttuurien merkitys sisältyy oppitunneille, joilla käsitellään suomalaista ruokakulttuuria, ravitsemussuosituksia, hyviä tapoja sekä kodin juhlia; eurooppalaisuus, muut kulttuurit, monikulttuurisuus sekä kansainvälisyys eri elämänalueilla ovat esillä tutustuttaessa muiden maiden ruokakulttuureihin Osallistuvan kansalaisuus ja yrittäjyys: osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä tulee esiin kotitalouden osallistumisessa koulun juhliin ja yhteisiin tapahtumiin sekä käsiteltäessä kodin jätehuoltoa, ympäristöystävällistä kukuttamista ja kuluttajan vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista sekä ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa esiintyvät kotitalouden opetuksessa, kun oppitunneilla käsitellään turvallisuutta ja puhtautta keittiössä, kodin jätehuoltoa, pakkausmerkintöjä tai ympäristöystävällistä kuluttamista; oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytymisen arviointi ovat tavoitteena, kun kotitaloudessa harjoitellaan ruokaostosten tekoa ja rahankäyttösuunnitelman laatimista Turvallisuus ja liikenne: työ- ja ympäristöturvallisuutta käsitellään opiskeltaessa ja harjoiteltaessa turvallista ja puhdasta työskentelyä keittiössä, työvälineiden ja koneiden käyttöä, ruoanvalmistus- ja leivontatyötapoja sekä pyykinpesua, silitystä ja mankelointia Ihminen ja teknologia: teknologia arkielämässä esiintyy erilaisten kotitalouskoneiden käytön opiskelun yhteydessä.

Kotitalous integroituu moniin oppiaineisiin ja muuhun koulun toimintaan. Yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa ja luonteva eri alojen tietojen soveltaminen kotitalouden opiskelussa mahdollistavat opetuksen eheyttämisen kotitaloustunneilla. Tärkeimmät yhteistyöaineet ovat terveystieto, luonnontieteet ja matematiikka. Terveystiedon oppisisällöistä ravitsemus ja omasta terveydestä huolehtiminen ovat myös kotitalouden keskeisiä sisältöjä. Kotitaloustunneilla oppilasta ohjataan muuttamaan terveystieto terveystaidoksi ruokavalinnoissa ja ruoanvalmistustöissä. Kemian ja fysiikan ilmiöitä voidaan havainnollistaa ruoanvalmistus- tai tekstiilinhoitotehtävien ja kotitalouskoneiden oikean käytön avulla lähes jokaisella opetuskerralla. Laskutoimitusten ja murtolukujen osaamista harjoitellaan ruoanvalmistusohjeiden tulkinnassa ja muutoksissa. Ihmisen fysiologia- ja aineenvaihduntatiedot ovat tarpeen ravitsemuksen ja terveyttä edistävien ruokavalintojen opiskelussa. Kotitalouden jätehuollon käsittely antaa mahdollisuuden biologian ympäristönsuojelutiedon soveltamiselle Kotitaloutta täydentäviä oppisisältöjä ja opiskelussa tarvittavia taitoja opiskellaan myös käsitöissä (tekstiilin hoito-ohjeet), yhteiskuntaopissa (perhe, kuluttajansuoja ja yhteiskunnan palvelut) sekä kielissä ja uskonnossa (erilaiset ruokakulttuurit). Kotitalousopetus osallistuu mahdollisuuksien mukaan koulun projekteihin ja koulun juhliin ja tapahtumiin esimerkiksi järjestämällä toimintatehtäviä sekä suunnittelemalla ja toteuttamalla tarjoilua.

7. luokka, 1. kurssi TAVOITTEET

Tavoitteena on arjen hallinnan taitojen kehittäminen niin, että oppilas oppii ja harjaantuu: • työskentelemään hygieenisesti, ergonomisesti ja turvallisesti keittiössä, • tunnistamaan, käsittelemään ja säilyttämään oikein elintarvikkeita, • käyttämään turvallisesti työvälineitä ja koneita, • hallitsemaan itsenäisesti ruoanhankintaan, ruokailuun, leivontaan ja astioiden pesuun ja kodin jätehuoltoon liittyviä työtaitoja.

• työskentelemään vastuuntuntoisesti ja suvaitsevaisesti erilaisissa ryhmissä, • seuraamaan ja noudattamaan kirjallisia ja suullisia työohjeita ja • arvostamaan ja noudattamaan hyviä tapoja.

126

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• ravitsemus ja ruokakulttuuri: turvallisuus ja puhtaus keittiössä; mittaaminen; ruoka-aineiden tunnistaminen, oikea käsittely ja säilytys; astioiden pesu; työvälineiden ja koneiden käyttö; kattaminen; esteettisyys keittiössä; leivonta • perhe ja yhdessä eläminen: hyvät ruokailutavat; kotitöiden työnjako ja yhteistyö • kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta: ruokaostosten teko • koti ja ympäristö: kodin jätehuolto ARVIOINTI Opintojen edistymistä arvioidaan numeroin 4–10 jokaisen kurssin päättyessä. Numeroarviointia voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Kotitalousopetuksessa arvioidaan oppilaan edistymistä käytännön työtaidoissa, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoissa sekä tiedonhankinta- ja tiedonkäsittelytaidoissa. Opintojen alussa oppilaalle selvitetään, millaisia taitoja kukin taitoryhmä pitää sisällään ja mihin oppisisältöihin taidot kohdistuvat. Jokainen taitoryhmä arvioidaan kolmella osaamisen tasolla: ymmärrän ja perustelen - taso (numeroarviointi 10–9), sovellan ja taidan - taso (numeroarviointi 8) ja tiedän ja totean - taso (numeroarviointi 7–5). Oppilaan kaikki taidot eivät aina kehity samalle tasolle. Kurssiarvioinnissa painotetaan oppilaan parasta osaamisen aluetta. Arvosanan määräytymisperusteet (osaamisen tason kuvaukset taitoalueittain) kotitaloustaidoille on laadittu havainnolliseksi taulukoksi, joka esitellään oppilaalle ja hänen huoltajalleen opiskelun alussa.

Hyväksytyn arvosanan (5) kriteerit: • oppilas osallistuu kokeeseen; osaamisen taso on alin kaikilla taitoalueilla, • käytännön työtaidoissa oppilaan työskentely on huolimatonta ja epävarmaa, hän tarvitsee jatkuvaa opettajan ohjausta ruokatalouden, asunnon sekä tekstiilien hoitoon liittyvissä perustehtävissä, • yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoissa oppilas tarvitsee paljon ohjausta ryhmäja parityöskentelyssä, hän on suvaitsematon, ei noudata hyviä tapoja, ei ota vastuuta, häiritsee opetusta eikä ole omatoiminen ja • tiedonhankinta- ja tiedonkäsittelytaidoissa oppilas ei löydä tietoa omatoimisesti, tieto ei kiinnosta, hän ei osaa soveltaa tietoa käytännön työhön.

Kotitalouden arviointi perustuu arvosanan määräytymisperusteisiin; opettajan tuntityön havainnointiin, johon liittyy välitön ohjaava palaute oppilaalle; vihkotyöskentelyyn; yhteen kirjalliseen kokeeseen (2. kurssissa) ja harjoitustöihin. Opintojen edetessä oppilas harjaantuu kotitaloustaidoissa ja siksi perusopintojen päättyessä oppilaan taitojen hallinnan taso (kurssiarvosana) voi olla korkeampi kuin opintojen alussa. Tämä huomioidaan päättöarvioinnissa painottamalla viimeisen kurssin osaamisen tasoa. Oppilaan itsearvioinnissa käytetään apuna vihkoon koottua oppimispäiväkirjaa.

Oppilasta ohjataan ja kannustetaan asettamaan tavoitteita ja arvioimaan osaamistaan arvosanan määräytymisperusteista laaditun taulukon avulla.

7. luokka, 2. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on 1. kurssin taitojen osaamisen tason lisääminen.

Lisäksi tavoitteena on, että oppilas oppii ja harjaantuu: • hallitsemaan itsenäisesti perusruoanvalmistukseen, kodin siivoukseen ja tekstiilinhoitoon liittyviä työtaitoja, • organisoimaan ja suunnittelemaan työtään, • tunnistamaan ja arvostamaan suomalaisen ruokakulttuurin ominaispiirteitä, • tunnistamaan terveellisen ruoan ja ymmärtämään sen merkityksen ihmisen fyysiselle hyvinvoinnille ja • etsimään kotitaloustietoa erilaisista lähteistä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• ravitsemus ja ruokakulttuuri: perusruoanvalmistusmenetelmät, ruoan maustaminen, suomalainen ruokakulttuuri, ravitsemussuositukset, ruokaympyrä ja lautasmalli, ravintoaineet ja lisäaineet • perhe- ja yhdessä eläminen: kotitöiden suunnittelu ja organisointi, tapakulttuuri ja kodin juhlat

127

• koti ja ympäristö: kodin siivous, pesu- ja puhdistusaineet, tekstiilien hoitoohjemerkit, pyykinpesu, silittäminen ja mankelointi ARVIOINTI

Arviointiperusteet on esitetty 1. kurssin Arviointi-kohdassa.

7. luokka, 3. kurssi TAVOITTEET Tavoitteena on 1. ja 2. kurssin taitojen osaamisen tason lisääminen.

Lisäksi tavoitteena on, että oppilas oppii ja harjaantuu: • toimimaan harkitsevana ja vastuuntuntoisena kuluttajana, • tekemään terveyttä edistäviä ja ympäristöystävällisä valintoja kodin arkitilanteissa, • tunnistamaan ja arvostamaan erilaisia ruokakulttuureita, • ottamaan vastuuta omissa valinnoissa ja • ottamaan huomioon erilaiset voimavarat kotitaloudessa.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• ravitsemus- ja ruokakulttuuri: ateriasuunnittelu, terveyttä edistävän ruoan valinta ja valmistus, muiden maiden ruokakulttuurit • perhe ja yhdessä eläminen: neuvottelutaidot ja päätöksenteko perheessä • kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta: kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet; rahankäyttösuunnitelma, pakkausmerkinnät, teolliset ruokavalmisteet ja ruokapalvelut, ympäristöystävällinen kuluttaja ARVIOINTI

Arviointiperusteet on esitetty 1. kurssin Arviointi-kohdassa.

Oppilaanohjaus Yleistä Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan kasvua ja kehitystä. Tavoitteena on, että oppilas kehittää opiskeluvalmiuksiaan sekä elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan itsetuntemuksen ja päätöksentekotaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilas pystyy tekemään kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Jatkuva koulun sisäisten ja ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävä yhteistyö on merkittävä osa oppilaanohjausta. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tuetaan opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.

Perusopetuksen alemmilla vuosiluokilla oppilaanohjaus toteutetaan integroidusti koulun muun opetuksen yhteydessä. Tämän opetussuunnitelman luvussa 17 ”Ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt” selvitetään tarkemmin vuosiluokkien 1–2 ja 3–6 osalta ohjauksen toteutusta sekä kaikkien vuosiluokkien osalta ohjauksen järjestämistä ja työnjakoa.

Vuosiluokilla 7–9 oppilaanohjaus on järjestetty siten, että se tarjoaa oppilaalle kokonaisuuden, joka muodostuu luokkamuotoisesta ohjauksesta, henkilökohtaisesta ohjauksesta ja pienryhmäohjauksesta sekä työelämään tutustumisesta.

Henkilökohtaisen ohjauksen aikana oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihin, koulutusja ammatinvalintaan sekä muihin elämäntilanteisiin liittyvistä kysymyksistä.

Pienryhmäohjausta kehitetään koulussa siten, että oppilaalla on tilaisuus ryhmässä käsitellä kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan oppilaan esille tuomia ohjauksellisia kysymyksiä.

Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta ohjataan ja tuetaan jatko-opiskeluvalinnoissa sekä annetaan tietoa ja ohjataan käyttämään opetus- ja työhallinnon tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita.

Työelämään tutustumista järjestetään oppilaan koulutus- ja ammatinvalinnan perustaksi sekä työn arvostuksen lisäämiseksi. Tätä käsitellään enemmän kohdassa 17 ”Ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt”.

128

Luokkamuotoinen ohjaus on laajuudeltaan kaksi vuosiviikkotuntia (38 oppituntia, jäljempänä käytetään nimitystä kurssi). Se toteutuu vuosiluokkien 7–9 aikana siten, että 7. ja 8. luokilla on kummallakin 0,5 kurssia oppilaanohjausta ja 9. luokalla on kokonainen kurssi.

Aihekokonaisuudet ja integraatio Yhteisistä aihekokonaisuuksista oppilaanohjaukseen kytkeytyy kiinteästi Ihmisenä kasvaminen, Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys sekä osaltaan Turvallisuus ja liikenne. Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämäärä ja ohjaustoiminnan ydintavoite on sama: oppilaan kokonaisvaltaisen kasvun ja elämänhallinnan kehittymisen tukeminen. Jokaisella vuosiluokalla oppilas kehittää itsearviointitaitojaan niin lukuisten harjoitustehtävien avulla kuin omista tavoitteista, arvoista ja suunnitelmista lähtevien yhteisten keskustelujen avulla. Oman oppimistyylin tunnistamista ja kehittämistä, omien kykyjen ja vahvuuksien löytämistä ja oman elämänsuunnittelun tekemistä painotetaan oppilaanohjauksessa.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus painottuu oppilaanohjauksessa yhteiskuntaa, elinkeinoelämää, ammatteja ja koulujärjestelmää käsiteltäessä. Työelämään ja koulutukseen liittyvä tiedonhaku niin Internetistä, eri etujärjestöjen ja intressiryhmien toimittamasta kirjallisesta materiaalista kuin ammatteihin kohdistuvista haastatteluista sekä kerätyn tiedon arviointi ja koostaminen luovat perustaa osallistuvalle kansalaisuudelle.

Turvallisuus on oppilaanohjauksessa esillä, kun valmistaudutaan työelämään tutustumisjaksoon. Työturvallisuusasioihin ja nuorten työsuojelusäädöksiin perehdytään ennen jaksoa ja työpaikan olosuhteista keskustellaan jakson jälkeen.

Oppilaanohjaus integroituu eri aineisiin siten, että aineenopettaja ohjaa oman aineensa opiskelutaitoja ja oppilaanohjauksessa aihe käsitellään yleisellä tasolla.

Työelämään perehdyttäminen on oleellinen osa oppilaanohjausta. Aineenopettaja sisällyttää opetukseensa kokonaisuuksia, jotka liittävät oppiaineen tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Oppilaan suorittamasta työelämään tutustumisjaksosta saadut kokemukset käsitellään useiden oppiaineiden opetuksessa (oppilaanohjaaminen, äidinkieli, vieraat kielet).

7. luokka, 1. kurssi alkaa: Kouluyhteisö tutuksi, opiskelutaidot ja valinnaisuus TAVOITTEET Tavoitteena on, että oppilas sitoutuu yhteisön toiminta-ajatukseen. Oppilas tutustuu uuteen kouluyhteisöönsä, luokkaansa ja koulun käytänteisiin. Hän kehittää tietoisesti omia opiskelutaitojaan ja oppii etsimään apua ongelmatilanteissa. Oppilas tuntee koulun valinnaisainejärjestelmän ja ymmärtää opintojensa valintaan liittyvän vapauden ja vastuun.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• • • • • • •

kurssi- ja jaksojärjestelmä sekä lukujärjestykset ja jaksoraportit koulun henkilökunta ja työnkuvat itsetuntemus mitä on oppiminen opiskelun taidot, oppimistyylit opintojen suunnittelu valinnaiset opinnot

Työtapoina käytetään luokkatilanteissa yksilö-, pari- ja ryhmätehtäviä. Niihin liittyen oppilaat tekevät koulun työntekijähaastattelun. Oppitunneilla vierailee koulun ja alueen työntekijöitä. Lisäksi voidaan tehdä opintokäyntejä lähiympäristöön. Tutustuminen kouluyhteisöön, omaan luokkaan ja koulun käytänteisiin sekä ryhmäytyminen ovat yhteisiä tavoitteita koko koulun tasolla.

ARVIOINTI Oppilaanohjausta ei arvioida numeroin. Oppilaanohjauksen luonteen vuoksi korostuvat oppilaan itsearviointi-, suunnittelu-, tiedonhankinta- ja päätöksentekotaidot ja niiden kehittyminen.

129

8. luokka, 1. kurssi jatkuu: Työelämä, ammattialat ja koulutusalat TAVOITTEET Tavoitteena on tukea oppilaan tulevia koulutus- ja uravalintoja. Tämä tarkoittaa sekä itsetuntemuksen että työelämätietouden lisäämistä erilaisiin ammatti- ja koulutusvaihtoehtoihin perehtyen.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• • • •

tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot omien suuntautumisten ja vahvuuksien tiedostaminen työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat ammatit ja niiden edellyttämä koulutus

Työtapoina ovat luokkatilanteissa harjoitustehtävät ja keskustelut. Lisäksi kukin oppilas tekee laajahkon selvityksen yhdestä ammatista. Tietolähteinä käytetään Internetissä olevia ajankohtaisia työelämätietous- ja ammatinvalinta-aineistoja.

ARVIOINTI Oppilaanohjausta ei arvioida numeroin. Oppilaanohjauksen luonteen vuoksi korostuvat oppilaan itsearviointi-, suunnittelu-, tiedonhankinta- ja päätöksentekotaidot ja niiden kehittyminen.

9. luokka, 2. kurssi: Mitä peruskoulun jälkeen TAVOITTEET Tavoitteena on, että oppilas tekee realistisen jatko-opintosuunnitelmansa omat vahvuutensa ja tarjolla olevat koulutusmahdollisuudet huomioon ottaen. Oppilas tuntee toisen asteen koulutusvaihtoehdot ja tietää sen jälkeiset työ- ja opiskelumahdollisuudet. Hän osaa oma-aloitteisesti käyttää sekä ohjauspalveluita että tiedonhaun apuvälineitä.

SISÄLLÖT JA TOTEUTUS

• • • • • • •

työelämään tutustumisjakson (TET) orientaatio ja purku Suomen koulutusjärjestelmä perusopetuksen jälkeiset koulutusvaihtoehdot yhteishakujärjestelmä ja -käytäntö omien suunnitelmien täsmentäminen ja jatko-opintoihin hakeutuminen opiskelu ja työskentely ulkomailla ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut

Työtapoina käytetään luokkatuntien lisäksi opintokäyntejä, vierailijoita ja itsenäisiä tiedonhankinnan sekä yhteishaun harjoituksia. Jokainen oppilas käy vähintään kerran henkilökohtaisessa ohjauksessa. Kahden viikon mittainen työelämään tutustumisjakso on osa perusopetuksen päättöluokan opinto-ohjelmaa.

ARVIOINTI Oppilaanohjausta ei arvioida numeroin. Oppilaanohjauksen luonteen vuoksi korostuvat oppilaan itsearviointi-, suunnittelu-, tiedonhankinta- ja päätöksentekotaidot ja niiden kehittyminen.

130

10 VALINNAISET AINEET Valinnaisten opintojen tehtävänä on tukea ja täydentää perusopintoja. Valinnaisina opintoina tarjotaan yhteisten aineiden syventäviä tai soveltavia kursseja, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia, vieraita kieliä ja tietotekniikan opintoja.

Alaluokilla valinnaisuutta on 5. ja 6.luokalla. Valinnaisten opintojen laajuus on kaksi vuosiviikkotuntia. Yhden valinnaiskurssin pituus on minimissään yhden jakson mittainen. Valinnaiskurssien määrä, tavoitteet ja sisällöt sovitaan vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa.

Vuosiluokilla 7-9 valinnaisia opintoja opiskellaan kurssimuotoisesti. Valinnaisena opintona suoritettava opintokokonaisuus on yhden tai kahden kurssin laajuinen. Yksi kurssi vastaa yhtä vuosiviikkotuntia.

Kurssitarjonnasta oppilas valitsee 7 opintokokonaisuutta, joiden yhteenlaskettu laajuus on 11 kurssia. Seitsemännellä luokalla valitaan kaksi yhden kurssin laajuista opintokokonaisuutta. Kahdeksannella luokalla valitaan yksi yhden ja kaksi kahden kurssin laajuista opintokokonaisuutta ja yhdeksännellä luokalla kaksi kahden kurssin laajuista opintokokonaisuutta. Vuosittain tehdään valinnaisten opintojen esite, jossa tarkemmin esitellään opintokokonaisuudet, niiden laajuudet, tavoitteet, sisällöt ja vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan.

Vapaaehtoisena alaluokilla alkanut A-kieli jatkuu yläluokilla valinnaisena siten, että kullakin vuosiluokalla kieltä opiskellaan kahden kurssin laajuiset opinnot. Oppilas voi yläluokilla aloittaa valinnaisen B-kielen opinnot. Valinnaista B-kieltä opiskellaan 8. ja 9.luokalla, kaksi kurssia kummallakin vuosiluokalla. Valinnaisen A-kielen laajuus yläluokilla on 6 kurssia ja B-kielen 4 kurssia. Valinnaiset kielet ovat osa valinnaisten opintojen kokonaisuutta. Kielen valinnut oppilas opiskelee muita valinnaisia opintoja vastaavasti vähemmän. Kaikilla oppilailla valinnaisten aineiden kurssimäärä on sama.

Yhden kurssin laajuiset opinnot arvioidaan suoritusmerkinnällä (H=hyväksytty tai E=hylätty), Vähintään kahden kurssin laajuiset opintokokonaisuudet arvioidaan numeroin, kukin kurssi erikseen.

11 TAVOITTEET OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE Oppilaan käyttäytymiselle asetetut tavoitteet ja käyttäytymisen arviointi perustuvat kasvatuksen yleisiin tavoitteisiin. Näitä ovat hyvät tavat, kuten kohteliaisuus, asiallinen kielenkäyttö, tilanteenmukainen pukeutuminen ja siisteys, työrauha ja hyvät ruokailutavat. Toisena tavoitteena on yhteisten sopimusten noudattaminen, kuten koulun sääntöjen noudattaminen, rehellisyys ja vastuullisuus sekä opiskeluympäristöstä huolehtiminen. Kolmas osa-alue ovat kommunikaatiotaidot, kuten avun pyytäminen ja auttaminen, mielipiteen ilmaiseminen, riitojen ratkaisukyky, erilaisuuden kohtaaminen ja toisen huomioonottaminen.

Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit ja taitotasot on esitetty Oppilaan arviointi perusopetuksessa -vihkossa (liite 1).

12 YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA Alakoulut (Havukallio, Rautkallio ja Tarhapuisto) tekevät yhteistyötä omien lähipäiväkotiensa kanssa. Yhteistyömuotoina on opetussuunnitelmien kehittäminen ja toiminnallinen yhteistyö. Vuosittain järjestetään alueellinen tapaaminen päiväkotien ja koulujen kesken. Tässä tapaamisessa keskustellaan ja sovitaan tukitoimien jatkuvuudesta niiden lasten kohdalla, jotka ovat saaneet päiväkodissa erityistä tukea.

Havukallion koulun esiluokka ja monikulttuurinen vastaanottoluokka toimivat kiinteässä yh-

131

teistyössä muun alkuopetuksen kanssa. Opetussuunnitelmatyössä on pyritty ottamaan huomioon jatkumo siirryttäessä esiluokalta alkuopetuksen piiriin. Vuosittaisessa työsuunnitelmassa rakennetaan esiopetuksen ja alkuopetuksen käytännön tason yhteistyömuodot. Tavoitteena on opetuksen eheyttäminen tietyissä teemoissa.

Aihekokonaisuuksien toteuttaminen on yksi esi- ja alkuopetuksen yhteistyön päätavoite.

0–2 luokkien yhteiset projektit sovitaan lukuvuosisuunnitelmassa. Sosiaalisten taitojen oppiminen mm. pokaalikilvoittelun muodossa on yksi osa tätä projektia.

13 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulu tukee käytettävissä olevin keinoin huoltajia niin, että he voivat osaltaan vastata lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja oppimisesta myös koulutyössä.

Havukallion, Havukosken, Rautkallion ja Tarhapuiston kouluissa järjestetään vanhempainiltoja.

Näissä käsitellään arvoja, yhteisiä periaatteita, opetussuunnitelmaan liittyviä asioita sekä kielivalintoja ja valinnaisuutta.

Alaluokilla on kerran vuodessa koko koulun vanhempainilta. Lisäksi järjestetään luokkakohtaisia vanhempainiltoja tarpeen mukaan.

Havukosken koulussa on vanhempainilta kuudesluokkalaisten vanhemmille. Seitsemänsillä luokilla on kaksi vanhempainiltaa, ensimmäisessä keskitytään koulun toimintakulttuuriin ja toisessa käsitellään valinnaisaineita. Kahdeksannella luokalla on ainakin yksi kasvatukselliseen teemaan keskittyvä vanhempainilta. Päättöluokkalaisten vanhemmille on jatko-opintovaihtoehtoihin ja yhteishakuun perehdyttävä ilta, lisäksi järjestetään jokaiselle yhdeksännelle luokalle keskusteluilta jatkoopintoasioista. Kouluissa järjestetään tarvittaessa useampiakin vanhempainiltoja. Lisäksi koulujen johtokunnat ja alueen vanhemmat järjestävät kouluilla tilaisuuksia, joissa käsitellään kasvatukseen liittyviä teemoja.

Alaluokilla järjestetään opettajan ja huoltajan välisiä keskusteluja, joissa useimmiten myös lapsi on mukana. Näissä keskusteluissa käsitellään oppilaan koulunkäyntiin ja arviointiin liittyviä asioita.

Yläkoulussa luokanohjaaja tapaa oppilaan ja tämän huoltajan seitsemännen luokan alussa. Myös 8. ja 9. luokkalaisten vanhemmille tarjotaan mahdollisuus tavata luokanohjaaja ja käydä keskustelua oppilaan koulunkäynnistä. Huoltaja voidaan tarvittaessa kutsua kouluun muutenkin, ja myös huoltaja voi ehdottaa tapaamista.

Kouluissa on erilaisia juhlia ja tapahtumia, oppilaiden esityksiä, näyttelyitä ja avoimien ovien päiviä, joihin vanhemmat ovat tervetulleita.

Alaluokilla toimii vanhempainyhdistyksiä ja luokkatoimikuntia. Toiminnan tavoitteena on mm. koulun viihtyisyyden lisääminen ja leirikoulujen tukeminen. Havukallion koulun vanhempainyhdistys ylläpitää iltapäiväkerhoja.

Koulut tiedottavat toiminnastaan koulujen kotisivuilla sekä tiedotuslehdin ja tiedottein. Huoltajien mielipiteitä kartoitetaan kyselyin.

14 YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA Alueen koulut ovat yhteistyössä seurakunnan kanssa. Seurakunta pitää päivänavauksia kouluissa säännöllisin välein. Vuosittaiset kirkkokäynnit, seurakunnan työntekijöitten pitämät oppitunnit, iltapäiväkerhot sekä yhteistyö seurakunnan nuorisotyöntekijän kanssa kuuluvat yhteistyömuotoihin.

Lähipoliisi antaa kouluissa liikenne- ja oikeuskasvatusta.

Yläluokilla yhteistyö toisen asteen oppilaitosten – lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten – kanssa on säännöllistä. Yhteistyömuotoina ovat vierailut, tutustumiskäynnit ja -jaksot, oppitunnit, vanhempainillat sekä monimuotoinen tiedonsiirto nivelvaiheessa siirryttäessä perusasteelta toiselle asteelle.

132

Koulut ovat mukana erilaisissa alueella tapahtuvissa tempauksissa ja hankkeissa. Yhteistyökumppaneita ovat päiväkodit ja muut kaupungin laitokset, erilaiset järjestöt, yritykset, urheiluseurat, sanomalehdet sekä tiedekeskus Heureka. Yhteistyötä tehdään myös nuorisotoimen kanssa.

Vantaan kirjastopalvelut sekä alue- ja lähikirjastot toimivat koulujen yhteistyökumppaneina sekä lukemisen että tiedonhallinnan oppimisessa ja vahvistamisessa. Kirjastopalvelut laativat yhdessä koulun edustajien kanssa informaatiolukutaidon paketin kullekin luokka-asteelle. Koulut sopivat lähikirjastonsa kanssa ohjelman aikataulusta sekä käytännön toteuttamisesta.

Kansainvälistä yhteistyötä kehitetään tutkimalla muun muassa mahdollisuuksia osallistua Euroopan Unionin yhteistyöhankkeisiin.

15 OPPILASHUOLLON SUUNNITELMA JA SIIHEN LIITTYVÄN YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN Koulu ei ole pelkästään eri oppiaineitten opiskelua. Se on myös yhdessä elämistä, kokemusten jakamista ja kasvamista niin opiskelussa, henkisessä ja fyysisessä kehityksessä kuin sosiaalisissa taidoissakin. Kouluissa oppilaitten parissa työskentelee monia aikuisia, joista kaikilla on oma tehtävänsä lasten ja nuorten kasvattajina. Tärkeitä kasvattajia ovat opettajien lisäksi mm. koulusihteerit, vahtimestarit, laitoshuoltajat, koulun keittiön henkilökunta ja avustajat sekä oppilashuoltohenkilöstö.

Oppilashuoltoryhmä Havukallion, Rautkallion, Tarhapuiston ja Havukosken kouluissa on kussakin oppilashuoltoryhmä.

Oppilashuoltoryhmä koostuu niistä koulun työntekijöistä, joiden tehtävänä on tukea oppimista ja opettamista ja oppilaan tervettä kehitystä. Oppilashuoltoryhmän toiminnan tavoitteena on oppilaiden kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen niin, että jokainen oppilas voisi esteettä saavuttaa koulussa kykyjensä mukaisia tuloksia ja kasvaa tasapainoiseksi ihmiseksi. Yhteistyö oppilaiden, vanhempien, opettajien ja oppilashuoltotyöntekijöiden kesken on oleellista oppimista ja kasvua vaikeuttavien ongelmatilanteiden onnistuneessa hoidossa. Myös oppilaan omien voimavarojen tukeminen kaikissa tilanteissa on tärkeää.

Oppilashuoltoryhmässä käsitellään oppilaskohtaisia, luokkakohtaisia ja koko kouluyhteisöä koskevia oppimista, viihtyvyyttä tai turvallisuutta koskevia ongelmia ja suunnitellaan toimia niiden hoitamiseksi. Eniten käsitellään oppilaiden ongelmia koulunkäynnissä, kuten oppimisvaikeuksia, aiheettomia poissaoloja, käytösongelmia, opetusjärjestelyjä, kiusaamis- ja muita ristiriita-asioita sekä terveyteen liittyviä asioita. Usein käsitellään myös luokkia ja koko kouluyhteisöä koskevia kysymyksiä, kuten luokkien työrauhakysymyksiä, koulun toimintatapojen ja käyttäytymisnormien arviointia ja koulutustarpeen arviointia oppilashuollollisissa asioissa.

Havukosken koulussa oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, erityisluokanopettaja, erityisopettajat, Oma ura -luokan opettaja, opinto-ohjaaja, koulukuraattori ja kouluterveydenhoitaja. Lisäksi ryhmään kutsutaan tarvittaessa muita nuorten kanssa työskenteleviä työntekijöitä kuten nuorisotyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä tai terveydenhuollon työntekijöitä. Luokanohjaajat ja muut opettajat osallistuvat kokouksiin omien luokkiensa ja oppilaittensa asioissa. Kokouksiin voidaan kutsua myös oppilaita ja/tai vanhempia. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa.

Havukallion, Rautkallion ja Tarhapuiston kouluissa oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori tai apulaisrehtori, erityisopettaja, kouluissa toimiva nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja kouluterveydenhoitaja. Opettajat osallistuvat kokouksiin asiakohtaisesti, silloin kun heidän oppilaansa tai luokkansa asioita käsitellään. Havukalliossa ryhmä kokoontuu kerran kahdessa viikossa, Rautkalliossa ja Tarhapuistossa kerran kuukaudessa.

Oppilashuollon erityistyöntekijät Oppilashuollon erityistyöntekijät osallistuvat kouluyhteisössä alansa asiantuntijoina oppilaiden hyvinvoinnista huolehtimiseen, ongelmien havaitsemiseen, tukitoimien suunnitteluun ja järjestämi-

133

seen sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. Kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori työskentelevät sekä ala- että yläkouluissa, koulupsykologi ja koulun nuoriso-ohjaaja ainoastaan alakouluissa.

Koulukuraattori Koulukuraattori on sosiaali- ja terveystoimen alainen koulussa toimiva sosiaalityöntekijä. Hänen toimintansa on yhteistyötä oppilaiden, perheiden ja koulun henkilökunnan kanssa. Toiminnan tavoitteena on oppilaiden psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen.

Koulukuraattori tukee oppilaita ja heidän perheitään keskusteluin, antamalla neuvontaa, kriisipalvelua tai ohjaamalla tukitoimien piiriin, jos oppilaan yleinen hyvinvointi ja koulun sujuminen sitä vaativat. Tapaamiset voivat olla kertaluonteisia selvittely- tai ohjauskeskusteluja tai toistuvia tukikeskusteluja. Koulukuraattori on mukana suunnittelemassa ja järjestämässä tukitoimia niitä koulutyössä tarvitseville. Koulukuraattori ohjaa käyttämään myös koulun ulkopuolisia palveluja kuten perheneuvolaa, sosiaali- ja terveystoimen tai nuorisotoimen palveluja. Koulukuraattori voi antaa lausuntoja ja sosiaalisia selvityksiä eritysopetuspäätöksen perusteluksi.

Koulukuraattori toimii kouluyhteisössä sosiaalityön asiantuntijana ja antaa konsultaatiota koulun henkilökunnalle oppilaiden sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Koulukuraattori tekee tarvittaessa kartoituksia ja selvityksiä koulussa. Luokan työrauha tai kiusaaminen voivat olla koulukuraattorin tekemän luokkatyön lähtökohtana. Koulukuraattori osallistuu alueella tehtävään viranomaisyhteistyöhön.

Koulupsykologi Koulupsykologi on sivistystoimen alainen työntekijä, jonka lähin esimies on johtava koulupsykologi. Toistaiseksi Vantaalla koulupsykologit toimivat vain alakouluilla ja lukioissa.

Koulupsykologitoiminnan keskeinen tavoite on edistää yhteistyössä koulun ja kodin kanssa oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin toteutumista kouluyhteisössä. Koulupsykologitoiminnan perustehtävä on tukea koulujen kasvatus- ja opetustyötä. Tavoitteena on kaikkien oppilaiden koulunkäynnin edistäminen ja tukeminen eri tavoin sekä ennaltaehkäisevästi että korjaavasti.

Oppilaan vaikeuksien selvittely tapahtuu aina yhteistyössä neuvotellen vanhempien, opettajan, erityisopettajan, oppilaan sekä tarvittaessa koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Yhteistyöneuvotteluissa arvioidaan oppilaan vaikeuksia kokonaisvaltaisesti ja mietitään, suunnitellaan ja päätetään tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Neuvottelujen perusteella koulupsykologi arvioi myös psykologisen tutkimuksen tarvetta. Koulupsykologin tutkimuksella voidaan arvioida oppilaan oppimisvalmiuksia ja oppilaan tarvitsemien tukitoimien tarvetta koulussa sekä mahdollisten jatkotutkimusten tarvetta koulun ulkopuolella.

Myös vanhemmat voivat olla suoraan yhteydessä koulupsykologiin lapsensa koulu- ja kasvatusasioissa. Vaikka varsinainen hoitotyö ei kuulu koulupsykologin tehtäviin, on mahdollista sopia koulupsykologin säännöllisistä tapaamisista esim. perhettä tai lasta kohdanneiden kriisitilanteiden hoitamiseksi.

Koulupsykologi tuo psykologista asiantuntemustaan kouluyhteisön käyttöön oppilashuoltoryhmissä. Koulupsykologi osallistuu myös erilaisiin suunnittelu- ja kehittämistehtäviin ja työryhmiin, jotka voivat olla esim. alueellisia, hallintokuntien välisiä tai sivistystoimen sisäisiä työryhmiä.

Kouluterveydenhoitaja Kouluterveydenhuollon tarkoituksena on turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys, juurruttaa heihin terveet elämäntavat ja luoda perusta aikuisiän terveydelle.

Se on kokonaisvaltaista lasten ja nuorten terveydenhuoltoa, joka kattaa kaikki ikäluokat kautta kouluajan. Pääpaino on ehkäisevässä toiminnassa ja varhaisdiagnostiikassa. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon muun henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa.

Kouluterveydenhuoltoa toteuttaa ensisijaisesti kouluterveydenhoitaja. Kouluterveydenhoitaja on kouluyhteisön terveyden edistämisen asiantuntija ja erityisesti oppilaan ja hänen vanhempiensa helposti tavoitettava tukija, ongelmien havaitsija sekä jatkotutkimuksiin ohjaaja. Kouluyhteisön työntekijöiden lisäksi yhteistyökumppaneita ovat mm. silmälääkäri, fysioterapeutti, lasten ja nuorten psykiatrinen ja somaattinen poliklinikka sekä perhesuunnitteluklinikka. Koululääkäri käy koulussa muutaman kerran lukuvuodessa tekemässä määräaikaistarkastuksia ja tutkii myös tarvittaessa kouluterveydenhoitajan tarkastuksessa huolta herättäneet oppilaat.

Valtaosa kouluterveydenhoitajan työajasta kuluu terveystarkastusten ja seulontatutkimusten

134

tekemiseen. Lisäksi kouluterveydenhoitaja antaa ensiavun koulutapaturmissa ja äkillisissä sairastumisissa. Tavallisia terveysneuvonta ja –kasvatusaiheita ovat mm. mielenterveys, ravitsemus, uni, liikunta, päihteet, hygienia ja seksuaalisuus. Kouluterveydenhoitaja on oppilashuoltoryhmän jäsen ja osallistuu lisäksi erilaisiin yhteistyö ja verkostopalavereihin.

Koulun nuoriso-ohjaaja Koulun nuoriso-ohjaaja on sivistystoimen alainen työntekijä, joka työskentelee Havukallion ja Tarhapuiston kouluissa. Hän tekee nuorisotyötä viihtyvyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi sekä syrjäytymisen ja kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi kouluissa.

Koulun nuoriso-ohjaaja järjestää Havukallion ja Tarhapuiston kouluissa kummioppilastoimintaa.

Toimintaan osallistuvien oppilaiden tavoitteena on lisätä koulun viihtyvyyttä mm. järjestämällä yhteishenkeen kannustavaa toimintaa oppilaille ja auttamalla tukea tarvitsevia oppilaita. Kummioppilastoiminnan toimintasuunnitelma tehdään vuosittain.

Koulun nuoriso-ohjaaja tekee luokissa toveriarvioinnin, jonka tavoitteena on kartoittaa kiusaamista, luokan yhteishenkeä ja ystävyyssuhteita. Nuoriso-ohjaaja toimii 6. luokkalaisten tukena nivellysvaiheessa mm. osallistumalla tutustumiskäynteihin yläkouluun.

Oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelmat ovat liitteissä 3, 4, 5 ja 6.

Suunnitelma kiusaamisen estämiseksi ja päihdestrategiasta ovat liitteissä 7 ja 8.

16 OPPIMISSUUNNITELMAN LAATIMISEN PERIAATTEET Oppimissuunnitelma laaditaan yksittäiselle oppilaalle, joka tarvitsee pidempiaikaisia tukitoimia edetäkseen opinnoissaan. Oppimissuunnitelman avulla oppilasta pyritään ohjaamaan vastuuseen omasta oppimisestaan ja autetaan häntä tavoitteelliseen ja sitoutuneeseen opiskeluun sekä tarjotaan huoltajille syvempää tietoa lapsensa oppimisesta, jolloin heidän mahdollisuutensa tukea lastaan opintiellä paranevat.

Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja muiden mahdollisten asiantuntijoiden kanssa. Oppimissuunnitelmassa määritellään, millaista tukea oppilas tarvitsee suoriutuakseen koulun opetussuunnitelman mukaisista opinnoista ja miten tuki järjestetään.

Oppimissuunnitelmalla voidaan myös ainekohtaisesti eriyttää opetusta ja sitä voidaan käyttää pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa.

17 OHJAUSTOIMINTA OPISKELUN TUKENA JA TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISEN JÄRJESTELYT Kasvun ja oppimisen ohjaus on koko kouluajan jatkuvaa, kouluyhteisössä yhteisesti sovittua toimintaa. Havukallion, Rautkallion Tarhapuiston ja Havukosken koulujen toiminnan keskeisiä yhteisiä tavoitteita ovat elinikäisen oppimisen valmiudet ja sosiaaliset taidot. Näiden taitojen ja valmiuksien kehittymistä ohjataan koko perusopetuksen ajan. Elinikäisen oppimisen valmiuksissa koulut ovat painottaneet kiinnostusta oppimiseen ja opiskelutaitoja. Sosiaalisten taitojen oppimisessa on kyse oppilaiden välisestä ja oppilaiden ja koulun aikuisten yhteistoiminnasta. Tässä koulut painottavat hyviä tapoja, yhteisiä sopimuksia ja kommunikointitaitoja.

Oppilaan sitoutuminen ja vastuu omasta oppimisestaan kasvaa koko perusopetuksen ajan. Ohjauksen tavoitteena on saada oppilaissa syntymään oivallus, että oppiminen on hyödyllistä ja välttämätöntä, kun ihminen rakentaa elämäänsä ja tulevaisuuttaan, ja että kukaan ei voi elää ottamatta huomioon toisia ihmisiä ja noudattamatta yhteisiä pelisääntöjä – ei kouluaikana eikä myöhemmin elämässä.

135

Koko kouluyhteisö on mukana kasvun ja oppimisen ohjauksessa. Perusteltua ja luontevaa työnja vastuunjakoa, ohjausta, tiedotusta ja niveltämistä kehitetään.

Vuosiluokat 1–6 Luokat 1–2 Perusopetuksen alimmilla luokilla oppilaan ohjauksella luodaan myönteistä opiskeluasennetta, kehitetään oppilaan opiskelutaitoja ja opiskelutottumuksia siten, että hän selviytyy opiskelustaan mahdollisimman hyvin. Oppilas harjoittelee pienten opintoja koskevien valintojen tekemistä esim. viikkourakoitten avulla. Päävastuu ohjauksesta on luokanopettajalla.

Luokat 3–6 Ohjaus kohdistuu samoihin asioihin kuin alkuopetuksessakin. Tämän lisäksi oppilasta ohjataan valinnaisaineitten suhteen. Kolmannella luokalla oppilaalla on mahdollisuus valita A2-kieli ja viidennellä ja kuudennella luokalla valinnainen kurssi. Näissä valinnoissa luokanopettajan tuki ja yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeää. Varsinkin vapaaehtoisen kielen kohdalla ohjauksellisuus korostuu; valinnan merkitys ulottuu perusopetuksen loppuun asti.

Vuosiluokat 7–9 Luokanohjaaja Luokanohjaaja on oman luokkansa oppilaiden ja näiden vanhempien lähin tuki koulussa opiskeluun ja kouluyhteisön toimintaan liittyvissä asioissa. Alemmilta vuosiluokilta ylemmille siirryttäessä ja uuteen kouluun ja luokkaan tultaessa luokanohjaaja osaltaan vastaa niveltämisestä, luokan ryhmäytymisestä ja taloon tutustuttamisesta. Tällöin korostuvat sosiaalisten taitojen harjaannuttaminen ja uuden talon pelisääntöihin oppiminen. Luokanohjaaja on tiiviissä yhteistyössä koteihin.

Yhteistyön perusta luodaan 7. luokan alussa perhetapaamisissa. Luokanohjaaja myös seuraa luokkansa oppilaiden opintosuorituksia ja poissaoloja ja on näissä asioissa yhteydessä muihin opettajiin, oppilashuoltoryhmän jäseniin ja koteihin.

Aineenopettaja Jokainen opettaja on oppimisen ohjaaja ja omassa aineessaan opiskelutaitojen opettaja. Aineenopettaja sisällyttää opetukseensa kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Oppimisen arvioinnissa on oppilaan itsearvioinnilla merkittävä osa. Tässä arviointi–itsearviointi-prosessissa oppilas saa merkittävää tietoa ja realistisen kuvan itsestään oppijana. Kun oppimista ja työskentelyä seurataan, voidaan kiinnittää huomiota oppimisen solmukohtiin ja ryhtyä tarvittaviin tukitoimenpiteisiin, jos oppimiselle ilmaantuu esteitä. Aineenopettajan välittämän tiedon perusteella voidaan ryhtyä tukitoimiin ja kohdentaa tuki- ja ohjauspalveluja niitä eniten tarvitseville. Aineenopettaja on oman aineensa oppimiseen liittyvissä asioissa tarvittaessa yhteydessä koteihin.

Opinto-ohjaaja Oppilaanohjauksen tarkoituksena on tukea, auttaa ja ohjata oppilaita siten, että jokainen oppilas selviää mahdollisimman hyvin opiskelustaan perusopetuksessa ja kykenee tekemään tarkoituksenmukaisia ja hänelle soveltuvia valintoja niin perusopetuksessa kuin jatko-opintojen osalta. Tässä oppilas tarvitsee mahdollisimman hyvää itsetuntemusta ja kykyä arvioida itseään. Opinto-ohjaaja ohjaa ja tukee oppilasta opintojen suunnittelussa, valintojen tekemisessä ja oman elämänpolun, etenkin jatko-opintojen suunnittelussa. Tavoitteena on, että oppija saa riittävät valmiudet arvioida itseään, riittävät perustaidot käyttää ohjauspalveluita ja hankkia monipuolisesti tietoa sekä riittävän uskalluksen ja taidon tehdä itseään ja tulevaisuuttaan koskevia päätöksiä.

Opinto-ohjaajan työ kohdistuu ennen kaikkea siirtymävaiheisiin ja valintatilanteisiin – ylemmille vuosiluokille siirtymisen alkuvaiheessa uutta koulua koskevien käytänteiden käsittelyyn ja ohjaukseen, myöhemmin valinnaisten opintojen ohjaukseen, työelämään tutustuttamiseen ja perusopetuksen päättövaiheessa koulutusvaihtoehtojen käsittelyyn.

Omaan tulevaisuuteen liittyviä asioita pohditaan oppilaanohjauksen kurssien lisäksi henkilökohtaisissa ja ryhmäkeskusteluissa opinto-ohjaajan kanssa. Seitsemäsluokkalaiset ja kahdeksasluokkalaiset varaavat keskusteluajan tarpeen mukaan, ja jokaiselle yhdeksäsluokkalaiselle varataan keskusteluaikaa oppilaan tarvitsema määrä.

136

Työelämään tutustuminen Työelämään tutustumista järjestetään oppilaan koulutus- ja ammatinvalinnan perustaksi sekä työn arvostuksen lisäämiseksi. Tavoitteena on että oppilaalla on mahdollisuus hankkia myös omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristössä. Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat haastattelut, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen.

Seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla oppilaat osallistuvat koulun sisäisiin työtehtäviin. Tällöin he tutustuvat koulun henkilökuntaan ja oppivat arvostamaan heidän tekemäänsä työtä.

Yhdeksännellä luokalla oppilaat tutustuvat käytännössä työelämään kahden viikon työelämään tutustumisjaksolla (TET). Oman TET-paikan hankkimisen, nykypäivän työelämän käytänteisiin perehtymisen ja työelämäkokemusten kuvailemisen ja arvioimisen avulla luodaan ymmärrystä oman tulevaisuuden suunnitteluun. Ennen TET-jaksoa oppilaille annetaan ohjeet työpaikan hankkimisesta ja opastetaan työelämän pelisääntöihin. Tarvittaessa oppilasta autetaan TET-paikan hankkimisessa. Työharjoittelukokemuksia esitellään ja käsitellään useiden oppiaineiden tunneilla.

Havukosken koululla on mahdollista opiskella 9.luokan opinnot työharjoittelupainotteisella Oma ura –luokalla. Tällä luokalla työelämään tutustutaan useammalla kahden viikon jaksolla. Näin saadaan laajempi kuva työelämästä ja sen edellyttämistä taidoista ja koulutuksesta oppilaan päätöksenteon pohjaksi.

18 KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Päätökset kerhotoiminnasta tehdään lukuvuosisuunnitelmassa.

19 TUKIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä on mahdollisuus tukiopetukseen.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Huoltajille pyritään ilmoittamaan riittävän ajoissa tukiopetuksesta varsinkin silloin, kun se tapahtuu oppituntien ulkopuolella. Tukiopetusta voidaan antaa erimittaisina oppimistuokioina.

Yläluokilla tukiopetusta tilapäisiin oppimisen ongelmiin antaa aineenopettaja koulupäivän aikana tai sen jälkeen. Muutoin oppilas ohjataan osa-aikaiseen eritysopetukseen.

20 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Alaluokat 1–6 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on tukea niitä yleisopetuksen oppilaita, joilla on lieviä oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia. Opetusta saavat ensisijaisesti ne oppilaat, joilla on kielellisiä oppimisvaikeuksia. Sitä annetaan pienissä ryhmissä tai yksilöopetuksena, pääsääntöisesti oppilaan koulupäivän aikana. Erityisopettaja suunnittelee opetuksen yhdessä luokanopettajan kanssa ja opetusjärjestelyistä keskustellaan huoltajien kanssa. Opetus kohdistuu pääsääntöisesti alimpien luokka-asteitten oppilaisiin.

Tarvittaessa yhteydenpito oppilashuollon sekä eri kuntoutus- ja hoitotahojen kanssa on jatkuvaa.

137

OPETUKSEN SISÄLTÖ Opetus perustuu ajatukselle kielellisen tietoisuuden kehittämisestä. Se sisältää äänne-kirjain-vastaavuuden harjoittelua, sanojen pilkkomista tavuiksi ja äänteiksi, riimittelyä ja kielellisen erottelukyvyn harjoituksia. Äänneharjoittelulla pyritään myös mahdollisten artikulaatiovirheiden korjaamiseen alkuopetuksen aikana. Riittävän lukusujuvuuden saavuttamisen jälkeen opetuksen painopiste siirtyy ymmärtävään lukemiseen. Kirjoittamisen opetus seuraa lukemaan oppimisen vaiheita.

Erityisopetuksessa pyritään luomaan myönteinen oppimisasenne yksilöllisten erojen huomioonottamisella ja tarvittaessa henkilökohtaisella opetuksella. Opetuksessa edetään oppilaan yksilöllisten oppimisedellytysten mukaan.

ARVIOINTI Arvioinnin tarkoituksena osa-aikaisessa erityisopetuksessa on antaa oppilaalle yksilöllistä, kannustavaa palautetta, joka pohjautuu oppilaan oppimisedellytysten tuntemiseen. Tavoitteena on kehittää oppilaan itsearviointitaitoa sekä hänen oppimaan oppimistaitojaan.

Oppilaiden lukutaidon kehittymistä seurataan vuosittain maaliskuussa pidettävillä alakoulun lukukokeilla (Allu), joka toimii jokaisen oppilaan kohdalla taitomittarina. Ensimmäisellä luokalla kirjoitustaidon kehittymistä seurataan kaksi kertaa lukuvuodessa pidettävällä Kirjoituksen kehitystason mittarilla (KKM).

Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Jos oppilaan erityisen tuen tarve on niin suuri, ettei osa-aikainen erityisopetus riitä auttamaan oppimisvaikeuksien yli, siirretään oppilas huoltajien suostumuksella erityisopetukseen (ERO). Silloin oppilaalle laaditaan Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Se tehdään yhteistyössä erityisopettajan, luokanopettajan, huoltajien sekä oppilaan kanssa (ks. Erityisoppilaan arviointi Oppilaan arviointi yhtenäisessä perusopetuksessa).

Erityisopetukseen siirretyt oppilaat jatkavat opiskeluaan yleisopetuksen luokassaan, ellei oppilaan kehityksen kannalta ole tarkoituksenmukaisinta järjestää opetusta erityisluokalla.

Keskittymis- ja sopeutumisvaikeuksien vuoksi tukea tarvitsevien oppilaiden erityisopetus (ESY) on järjestetty Havukallion koulussa.

Oppilaille, joilla on kielen kehityksen erityisvaikeuksia, on perustettu kaksi dysfasia-luokkaa. Luokat toimivat Havukallion koulussa.

Yläluokat 7–9 YLEISTÄ Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa noudatetaan Vantaan kaupungissa laadittua suunnitelmaa erilaisten oppijoiden oppimisen tueksi.

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden huomioiminen aloitetaan jo alaluokkien ja yläluokkien niveltämisessä, jolloin kartoitetaan oppilaiden oppimisen erityispiirteitä. Tilannetta seurataan myös yläluokkien aikana niin, että oppimisvaikeudet tunnistettaisiin mahdollisimman pian ja että tukitoimet voitaisiin aloittaa kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Opiskeluryhmien koko pyritään pitämään mahdollisimman pienenä, ja opetus järjestetään niin, että ryhmät pysyvät mahdollisimman muuttumattomina. Näin tavoitellaan turvallista oppimisympäristöä, joka auttaa sosiaalisessa kasvussa ja jossa oppilaat tukevat toisiaan. Tilapäisiin oppimisvaikeuksiin aineenopettaja antaa tukiopetusta mahdollisuuksien mukaan.

Koulussa on koulunkäyntiavustajia, jotka toimivat oppilaan apuna luokassa.

Oppilaiden opetusta voidaan eriyttää esimerkiksi antamalla lisäaikaa tehtävien ja kokeiden tekemiseen. Tunnilla työskenneltäessä ja kokeissa oppilaat voivat saada helpompia tehtäviä, esimerkiksi monivalintatehtäviä. Koetehtävät selitetään heille tarkemmin, ja he voivat täydentää koevastauksia suullisesti. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluville oppilaille voidaan antaa enemmän ohjausta ja apua.

Oman koulun tukitoimien lisäksi käytetään tarvittaessa konsultoivien erityisopettajien ja alueellisten osaamiskeskusten sekä kehittämis- ja palvelukeskusten apua.

Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on tukea niitä yleisopetuksen oppilaita, joilla on oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Pääpaino on keskeisessä oppiaineksessa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tarve arvioidaan jaksoittain. Sitä annetaan yleensä samanaikaisopetuksena pienryhmässä, ja tarvittaessa se voi olla myös yksilöllistä. Osa-aikainen erityisopettaja toimii yhteistyössä huoltajien ja aineenopettajien kanssa.

138

Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Erityisopetuksen tarkoituksena on auttaa ja tukea oppilasta niin, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa.

Havukosken koulussa erityisopetukseen otetut oppilaat opiskelevat yleensä yleisopetusryhmissä.

Koulussa toimii lisäksi 7.–8.-luokkalaisten erityisopetusryhmä.

Erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Sen tehtävänä on tukea oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelman laativat oppilas, huoltajat, opettajat ja tarvittaessa koulun muu henkilöstä sekä muut asiantuntijat.

Suunnitelma sisältää kuvauksen oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista ja erityistarpeista sekä opetuksen ja oppimisen tavoitteet. Suunnitelmassa on myös tietoa oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvista oppiaineista. Jos oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä joissakin oppiaineissa, HOJKS sisältää näiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt. Suunnitelmassa kuvataan myös erityisopetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut, kommunikointitavat sekä apuvälineet ja oppimateriaalit. Siihen sisältyy kuvaus opetuksen järjestämisestä ja opetukseen osallistuvien henkilöiden vastuualueista. HOJKS:ssa kuvataan lisäksi oppilaan edistymisen ja suunnitelman toimivuuden seurannan ja arvioinnin periaatteet. Suunnitelmaan kirjataan erityisesti myönteiset havainnot oppilaan edistymisestä ja onnistuneista opetusjärjestelyistä ja toimintatavoista.

Erityisopetukseen otetun oppilaan opetus perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on asetettu hänelle HOJKS:ssa.

Oma ura -luokka Oma ura -luokka on työharjoittelupainotteinen 9. luokka. Oma ura -luokalle valitaan oppilas, joka pyrkii jatko-opintoihin ammatilliseen toiseen asteen oppilaitokseen ja joka sitoutuu tätä tavoitetta tukeviin keinoihin. Tavoitteena on innostaa nuorta opiskelemaan ja auttaa häntä uravalinnassa henkilökohtaisen ohjauksen, profiloidun opiskelun ja työharjoittelun avulla. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Jokaisessa jaksossa järjestettävät perhetapaamiset ja opettajan oppilaalle antama henkilökohtainen palaute antavat oppilaalle ja huoltajalle tietoa oppilaan etenemisestä.

Oma ura -luokalla painotetaan perustietojen ja -taitojen merkitystä. Sosiaalisia taitoja pyritään vahvistamaan opiskelussa ja erilaisten arkipäivän toimien vastuullisessa hoitamisessa. Opintoretkillä ja leirikouluissa kehittyvät elämyksellisin keinoin ryhmätyöskentelytaidot, yhteisvastuullisuus ja itsetuntemus. Oppilaat hankkivat itse työharjoittelupaikkansa. Tavoitteena on rohkaista oppilasta asioiden hoitamisessa. Oppilas saa neuvontaa ja ohjausta ennen työharjoittelujaksojen alkua ja niiden aikana. Oppilasta arvioidaan yleisten käytänteiden mukaan tai HOJKS:ssa määriteltyjen ohjeiden mukaan. Työharjoittelujaksoista oppilas saa todistuksen.

Päättövaiheen tuki Opinto-ohjausta annetaan päättöluokkalaisille tehostetusti. Niille peruskoulun päättövaiheessa oleville oppilaille, joilla on vaikeuksia saada päättötodistus oman koulun tukitoimien avulla, on tarjolla Vantaalla erilaisia vaihtoehtoja opintojen loppuun saattamiseksi. Tällaisia ovat useiden hallinnonalojen yhteisprojektit, kuten Nuoret ammattiin -projekti ja pajakoulut tarvittaessa mahdollisuuksien mukaan. Oppilashuoltoryhmä tekee ohjauksessa yhteistyötä projektien henkilökunnan kanssa.

Opinto-ohjaaja ohjaa 9. luokan oppilaita täyttämään opiskelusuunnitelmalomakkeen, jossa kartoitetaan mm. erityisen tuen tarve. Oppilaat vievät lomakkeen siihen toisen asteen oppilaitokseen, josta tarjotun opiskelupaikan he ottavat vastaan. Näin toisella asteella tarvittavat tukitoimet voidaan aloittaa heti opintojen alussa.

21 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPPILAIDEN OPETUS Monikulttuurisuus näkyy koulujen arjessa. Oppilaat saavat lomapäiviä oman kulttuurinsa juhlien viettämiseen kunnan ohjeiden mukaan, ja juhlapäiviä käsitellään mm. päivänavauksissa. Huoltajien tapaamisissa ja vanhempainilloissa käytetään tarvittaessa tulkkeja. Jos oppilaan uskonnollinen va-

139

kaumus estää häntä syömästä joitakin ruokia, hän saa erikoisruokavalionsa mukaista kouluruokaa.

Oppilaat saavat suomi toisena kielenä -opetusta. Oman äidinkielen opetusta pyritään järjestämään. Tavoitteena on oppilaan monikulttuurisen identiteetin vahvistaminen.

Varsinkin yläluokilla voidaan opetusta eriyttää niin, että osassa harjoituksia ja kurssitöitä oppilaat voivat valita aiheen omasta kulttuuristaan. Alaluokilla mm. historian ja maantiedon opiskelussa voidaan omaa kulttuuria hyödyntää. Apua omaan kulttuuriin liittyvissä töissä saadaan oman äidinkielen opettajien lisäksi myös huoltajilta.

Opetuksessa ja arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja kielitaito. Suomen kielen taitojen puutteiden merkitystä pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä. Tarvittaessa oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma.

Alaluokilla eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat oppilaat opiskelevat yleisopetuksen ryhmissä.

Havukallion koulussa toimii lisäksi monikulttuurinen esiluokka.

Havukosken koulussa ko. oppilaat opiskelevat valmistavassa ryhmässä tai yleisopetuksen ryhmissä.

Oppilaille pyritään järjestämään oman uskonnon opetusta. Koulun juhlissa, joihin liittyy kristillisiä osioita, otetaan huomioon eri uskontokuntiin kuuluvat tai voidaan tarjota vaihtoehtoisia tilaisuuksia. Myös opetuksessa voidaan tehdä joustavia ratkaisuja, jotta opetusjärjestelyt eivät loukkaisi kenenkään vakaumusta. Erityisjärjestelyistä sovitaan aina huoltajien kanssa.

22 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN Hyvän osaamisen kuvaukset löytyvät opetussuunnitelman perusteista samoin kuin päättöarvioinnin kriteerit.

Oppilaan arvioinnin periaatteet on kirjattu Yhtenäisen peruskoulun opetussuunnitelman Oppilaan arviointi perusopetuksessa -vihkoseen (liite 1).

Oppiaineitten arviointi esitetään vuosiluokittain ja kursseittain kohdassa 8.

23 OPINNOISSA ETENEMISEN PERIAATTEET Alaluokilla opinnoissa edetään vuosiluokittain. Yläluokilla opinnoissa eteneminen tapahtuu vuosiluokittain paitsi erityisopetuspäätöksen saaneilla oppilailla, joilla on mahdollisuus edetä kursseittain, kunnes opinnot on suoritettu. (kts. Liite 1)

24 TODISTUKSET Tiedot käytössä olevista todistuksista on kirjattu Oppilaan arviointi peruskoulussa -vihkoon (liite 1).

140

25 TIETOSTRATEGIA Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on neljän koulun opetussuunnitelman ja vision mukaista.

Tekemällä oppiminen on tärkeää. Tavoitteena on se, että oppilas hankkii ja käsittelee tietoa vastuullisesti ja kriittisesti. Oppiminen pyritään järjestämään kiireettömäksi niin, että jokainen voi kehittyä omaan tahtiinsa. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöllä tuetaan oppilaan luovuutta ja harrastustoimintaa sekä vahvistetaan myönteistä minä-käsitystä. Tavoitteena ovat valmiudet elinikäiseen oppimiseen.

Tieto- ja viestintätekniikan opiskelu on kirjattu eri oppiaineiden opetussuunnitelmiin.

Koulujen tieto- ja viestintätekniikan strategia on liitteenä.

26 TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Koulujen toimintaa kehitetään jatkuvasti opettajien, oppilaiden, muun henkilökunnan, johtokunnan ja vanhempien kesken. Keväällä koulujen suunnitteluryhmät kokoontuvat arvioimaan kuluneen ja suunnittelemaan tulevan lukuvuoden toimintaa. Lukuvuosisuunnitelman ja toimintakulttuurin arviointia tehdään opettajakunnissa kouluittain. Johtokunnissa saadaan palautetta koulujen toiminnasta. Koulujen ylläpitäjän arviointikyselyiden pohjalta kouluissa käydään keskustelua mm. johtajuudesta, viihtyvyydestä ja toiminnan painopistealueista. Vanhemmille ja oppilaille suunnatuissa kyselyissä käsitellään kodin ja koulun yhteistyötä käytännön asioissa. Vanhempainilloissa käydään keskustelua kasvatuksesta ja koulujen arvoista. Yhtenäisen peruskoulun opetussuunnitelma on jatkuva prosessi, joka kehittyy yhteisessä suunnittelussa ja yhteisissä tapahtumissa. Opettajat osallistuvat koulutuksiin, jotka tukevat toiminnan kehittämistä. Lisäksi kouluilla vierailee asiantuntijoita.

141

LIITTEET

Liite 1 Oppilaan arviointi yhtenäisessä perusopetuksessa Liite 2 Tuntijako

Aine

1

2

3

4

5

6

7

8

9

Yht.

Äidinkieli ja kirjallisuus

7

7

5

5

4

4

3

3

4

42

A-kieli

---------

2

2

2

2

2

3

3

16

B-kieli

------------------------------- 2

2

2

6

Matematiikka

3

3

4

4

3

4

32

Ympäristöoppi

2

2

3

3

4

4

3

9

Biologia ja maantieto

1

2

2

2

3

10

Fysiikka ja kemia

1

1

2

3

2

9

1

1

1

3

Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto

1

1

1

2

2

1

1

1

11

Historia ja yhteiskuntaoppi

---------- ---------- 2

1

1

3

3

10

13

56

Taito- ja taideaineet yht.

1

26

17

Musiikki

1(2)

1(2)

2

2

1

2

1

Kuvataide

2(1)

2(1)

2

2

2

2

2

Käsityö

2

2

2

2

2

2

3

Liikunta

2

2

2

2

2

2

2

Kotitalous

------------------------------- 3

Oppilaanohjaus

-------------------------------

Valinnaiset aineet

--------------------

Oppilaan tuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli A2 oppilaan tuntimäärä

1

2

2 3

1

1

2

5

4

13

20-21 20-21 23-25 23-25 24-26 24-26 30

30

30

222-

--------------- 2

2

2

(12)

1

2

1

2

25-27 26-28 26-28

2

2

30-32 30-32 30-32

143

Tuntijako • Valkoisella pohjalla olevat tunnit sidotaan vähimmäistuntimäärän osalta.

• Koulun tasolla voidaan liikkua ylöspäin.

• Harmaalla pohjalla olevien tuntien jakautumisen eri luokka-asteille päättää koulu. Ko. alakoulujen tuntijako noudattaa minimituntimääriä. Vuosittain määritellään koulukohtaisesti tuntivälyksen käyttö.

• - - - - = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetus- / oppimissuunnitelmassa toisin määrätä Vuosiluokilla 7-9 A2 kielen valinneiden oppilaiden tuntimäärä voi ylittää 30h/viikko annettujen resurssien puitteissa korkeintaan 2h/viikko/ vuosiluokka.

Vuosiluokkien 7-9 tuntimäärien tulee olla puolen tunnin tarkkuudella 30, kokonaistuntimäärän tulee olla 90 tuntia edellä mainituin poikkeuksin.

Liite 3 Havukallion koulun oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelma Havukallion koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat • vararehtori • koulupsykologi • koulukuraattori • kouluterveydenhoitaja • erityisopettaja • koulun nuorisotyöntekijä.

Koulun opettajat osallistuvat kokouksiin silloin, kun käsitellään ko. luokan oppilaiden asioita.

Oppilashuoltoryhmän tavoitteena on lasten hyvinvoinnin edistäminen ja oppimisen tukeminen sekä mahdollisten tukitoimien suunnittelu ja toteutus. OHR tukee koulun opettajia ja osallistuu osaltaan koulun kehittämiseen.

Oppilashuoltoryhmän jäsenet osallistuvat henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevien suunnitelmien (HOJKS) laadintaan tarvittaessa ja ovat mukana toteutumisen seurannassa.

Oppilashuoltoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti joka toinen viikko ja kokouksen kesto on 1,5–2 tuntia.

Oppilashuoltoryhmä toimii yhtenä yksikkönä kuitenkin niin, että lastensuojeluun liittyvät asiat kuuluvat kuraattorille ja oppimisvaikeuksiin liittyvät asiat psykologille. Tapauskohtaisesti sovitaan, kuka ottaa vastuun asioitten eteenpäin viemiseksi.

Joka kokouksen alussa on varattu aikaa akuuteille oppilasasioille. Kokouksissa käydään läpi luokkien tilanne luokka-asteittain. Akuuteille asioille on varattu vähintään kaksi kokonaista kokousaikaa.

Opettajia informoidaan oppilashuoltoryhmän toiminnasta (aikataulu, aiheet ym.) alkusyksyn opettajainkokouksessa. Lisäksi jaetaan kirjallinen tiedote.

Seuranta on jatkuvaa. Jokaisessa kokouksessa käydään läpi edellisessä kokouksessa käsitellyt asiat. Lisäksi keväällä on erillinen seurantakokous. Kevään viimeisessä kokouksessa arvioidaan lukuvuoden toiminta ja tehdään tarvittavat muutokset seuraavan lukuvuoden toimintasuunnitelmaan.

Liite 4 Rautkallion koulun oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelma Rautkallion koulun oppilashuoltoryhmä toimii moniammatillisena tiiminä, jonka tarkoituksena on tukea koulun oppilaiden kasvua sekä selvitellä koulussa esiin tulevia ongelmia.

Oppilashuoltoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Ryhmään kuuluvat rehto-

144

ri, koulupsykologi, kuraattori, erityisopettaja, terveydenhoitaja sekä kokouksessa käsiteltävän luokan opettaja.

Koulupsykologi tekee tutkimuksia lapsille ja pyrkii selvittämään kouluvaikeudet.

Koulukuraattori on yhteydessä kotiin, lastensuojeluun ja muihin tahoihin, mikäli oppilailla on sosiaalisia ongelmia.

Terveydenhoitaja suorittaa vuosittain lapsille terveystutkimuksen.

Erityisopettaja testaa kunakin lukuvuonna lapset, kartoittaen oppimisvaikeuksia. Testin pohjalta lapsille annetaan erityisopetusta. Luokanopettajan pyynnöstä lapset ohjautuvat myös suoraan erityisopetukseen.

Oppilashuoltoryhmä toimii yhteistyössä vanhempien kanssa, ja halutessaan vanhemmat voivat olla läsnä kokouksissa.

Liite 5 Tarhapuiston koulun oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelma OHR:n toiminnan tavoitteena on oppilaiden kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen niin, että jokainen oppilas voisi esteettä saavuttaa koulussa kykyjensä mukaisia tuloksia ja kasvaa tasapainoiseksi ihmiseksi.

OHR:n muodostavat rehtori, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi. Ryhmä kokoontuu joka toinen perjantai klo 8.15–10.30.

Kokouksessa käsitellään aina ensin akuutit asiat, jotta oppilasasioissa päästään nopeasti eteenpäin tiimityöskentelyyn.

Syyslukukaudella käsitellään kaikkien luokkien oppilasasiat vuorotellen aikataulun mukaan kulloisenkin luokan opettajan esittelemänä. Sovitaan tarpeellisista jatkotoimista. Kevätlukukauden lopussa käsitellään niveltämiseen liittyviä asioita suunnitelmien mukaisesti.

Koulutulokastapaamisissa ovat mukana päiväkodin opettaja, tuleva luokanopettaja, erityisopettaja sekä kouluterveydenhoitaja.

Opiskeluilmapiiriä kartoitetaan kaveriarvioinneilla marraskuussa ja tehdään tarvittavia toimenpiteitä. Maalis-huhtikuussa tarkistetaan kaveriarvioinneilla toimenpiteiden vaikutukset.

Koulun nuoriso-ohjaaja vastaa kartoituksista. Hän tekee tarvittaessa yhteistyötä koulukuraattorin kanssa. koulupsykologi, päävastuu psykologiset tutkimukset ja konsultointi jatkotoimista perheen kanssa kuraattori, päävastuu ns. perheasiat, oppilaiden vuorovaikutusongelmat ja yhteydet SOSTERIIN erityisopettaja, oppimisasioista huolehtiminen kouluterveydenhoitaja, fyysisen ja psyykkisen terveyden seuranta rehtori, yhteydet akuuteissa tapauksissa, lastensuojeluilmoitusten allekirjoittaminen virkamiehenä HOJKS, laadinta luokanopettajan vastuulla, erityisopettaja mukana Yleisperiaatteena on, että oppilaan tutkinut henkilö osallistuu HOJKS-tekemiseen.

Koulukuraattori ja koulun nuoriso-ohjaaja konsultoivat keskenään oppilaiden vuorovaikutusongelmissa.

Erityisluokkasiirrot käsitellään aina OHR:ssä.

145

Liite 6 Havukosken koulun oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelma Toiminnan tavoitteet Oppilashuoltotyö on peruskoulun kasvatus- ja opetustyötä tukevaa toimintaa, joka perustuu peruskoululakiin ja -asetukseen. Oppilashuoltotyön tärkein tavoite on oppilaan psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen. Oppilashuoltotyötä tekevät kaikki kouluyhteisön työntekijät. Yläkoulun kasvatus- ja opetustyön onnistuminen edellyttää kaikkien aikuisten ymmärtävää ja myönteistä asennoitumista ja yhteistyötä. Oleellista ongelmatilanteiden onnistuneessa selvittelyssä ja ratkaisemisessa on yhteistyö oppilaan, perheen, opettajien ja oppilashuoltotyöntekijöiden kesken. Tärkeää on myös oppilaan omien voimavarojen tukeminen vaikeissakin tilanteissa.

Havukosken koulun oppilashuoltoryhmän jäsenet Oppilashuoltotiimiin kuuluvat rehtori tai apulaisrehtori, koulukuraattori, terveydenhoitaja, opintoohjaaja, erityisopettajat, Oma ura -opettaja ja koulunkäyntiavustajia.

Kokousten puheenjohtajana toimii rehtori, muut jäsenet vuorottelevat sihteerin tehtävässä.

Koulussa toimivan maahanmuuttajien valmistavaan ryhmään kuuluvien oppilaiden asioita käsitellään omissa palavereissaan kerran kuukaudessa, tarvittaessa useammin. Näihin kokouksiin osallistuvat rehtori tai apulaisrehtori, erityisopettaja, koulunkäyntiavustaja sekä tarvittaessa koulukuraattori ja terveydenhoitaja.

Alueella järjestetään pajaopetusta niille oppilaille, joilla on vaikeuksia saada päättötodistus oman koulun tukitoimien avulla. Pajaluokan opettajalla on tukenaan oma tiimi, jossa on mukana terveydenhoitajat ja koulukuraattorit Havukosken ja Koivukylän kouluista.

Toiminta Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kerran viikossa keskiviikkoaamuisin klo 8.15–9.45.

OHR:n kokouksissa kirjataan muistioon jatkotoimet ja vastuuhenkilöt. Muistiot säilytetään opettajainhuoneessa lukollisessa kaapissa.

Oppilasasioissa tehdyistä päätöksistä tiedotetaan opettajakunnalle torstaina klo 9.45–10.15.

Oppilasasiat tulevat ryhmän käsittelyyn opettajien ilmoituksesta (erillinen lomake) tai oppilashuoltoryhmän jäsenten toimesta. Lisäksi ryhmässä käsitellään koko kouluyhteisöä koskevia asioita ja hankkeita. Puheenjohtaja laatii kokouksen esityslistan.

Luokanohjaajan tulee seurata luokkansa tilannetta ja tehdä tarvittaessa ilmoitus oppilashuoltoryhmään. Ongelmatilanteissa opettajat kääntyvät ensin luokanohjaajan puoleen.

Oppilashuoltoryhmässä päätetään, milloin tarvitaan perheen tapaamista ja ketkä tapaamiseen luokanohjaajan lisäksi osallistuvat. Näihin tapaamisiin oppilashuoltohenkilöstö osallistuu joustavasti, kuitenkin niin että koulukuraattori sosiaalityöntekijänä on useimmiten läsnä, terveydenhoitaja silloin, kun on kyse terveydellisistä asioista, erityisopettaja oppimisvaikeuksiin liittyvissä tapauksissa ja opinto-ohjaaja päättövaiheen oppilaiden opintoasioissa. Koulun normien rikkomiseen liittyvissä tapauksissa tapaamisiin osallistuu rehtori tai apulaisrehtori.

Sovittujen asioiden toteutumista seurataan edellisten kokousten muistioiden perusteella.

Syyslukukauden aluksi pidetään OHR:n suunnitteluseminaari, jossa päivitetään erityisopetuksessa olevien oppilaiden tilanne sekä oppilaille annettavan tuen käytännön järjestelyt.

Seminaarissa pohditaan myös lukuvuoden kasvatuksellisia painopistealueita, esim. kiusaamisen estäminen, päihdestrategian toteuttaminen ja yhteisöllisyyden kehittäminen.

Kevätlukukaudella pidetään OHR:n suunnitteluiltapäivä tammi-helmikuun vaihteessa. Käsiteltäviä asioita ovat mm. oppilashuollon toiminnan arviointi, niveltäminen ja seuraavan lukuvuoden erityisopetusjärjestelyt.

146

Liite 7 Havukallion, Rautkallion, Tarhapuiston ja Havukosken koulun kiusaamiseen puuttumisen strategia Mitä on koulukiusaaminen?

Kiusaaminen on koulussa yhteen tai useampaan henkilöön kohdistuvaa, toistuvaa fyysistä tai psyykkistä toimintaa, joka aiheuttaa mielipahaa.

Koulukiusaamista on (vakavammasta lievempään) fyysinen vahingoittaminen, eristäminen, syrjintä, uhkailu ja kiristäminen tavaroiden rikkominen, tavaroiden varastaminen ja nimittely ärsyttäminen, naureskelu ja häirintä

Kiusaamisen ehkäiseminen Kiusaamisen ennaltaehkäisyllä pyritään siihen, että koulu on kaikille hyvä ja turvallinen, itsetuntoa lujittava työympäristö.

Sosiaalisten taitojen oppiminen on tärkeää. Niihin sisältyy omien ja toisten oikeuksien ja velvollisuuksien ymmärtäminen. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteet on kirjattu Havukallion, Rautkallion, Tarhapuiston ja Havukosken koulujen yhteisen opetussuunnitelman arviointiosuuteen.

Kiusaamisen ehkäisemisen lähtökohtana ovat seuraavat koko kouluyhteisöä sitovat normit: • toisten ihmisten kunnioittaminen • vastuu koulutyöstä • rehellisyys Kiusaamisen ehkäisemisessä otetaan huomioon oppilaiden ikä ja kehitysvaihe.

Kiusaamisen ehkäisemisen periaatteet • Kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi ja yksilötasolla käydään arviointikeskusteluja.

• Oppilasta kannustetaan ottamaan vastuuta itsestään ja käytöksestään.

• Koulussa painotetaan sosiaalisten taitojen oppimista ja hyvän itsetunnon kehittymistä.

• Luokissa luodaan hyvä avoin ilmapiiri, jossa kiusaamiselle ei ole tilaa ja jossa kiusaamista ei hyväksytä.

• Yhteisesti hyväksytyistä säännöistä ja normeista pidetään kiinni.

• Kouluyhteisössä pidetään yllä yhteistyötä vanhempien kanssa.

• Kouluyhteisössä tuetaan kummi- ja tukioppilastoimintaa.

• Koulu pyrkii vaikuttamaan siihen, että koko kylällä noudatetaan toisia kunnioittavaa käyttäytymiskulttuuria.

Kiusaamistilanteisiin puuttuminen Kiusaamistilanteen selvittämisessä ja seuraamuksissa otetaan huomioon oppilaan ikä ja rikkeen vakavuus.

Koulussa puututaan kiusaamistilanteisiin aina, kun niistä saadaan tieto tai niitä havaitaan. Luokkatilanteessa opettaja puuttuu sääntöjen rikkomiseen välittömästi ja napakasti. Kiusaamisen käsittely aloitetaan aina keskustelemalla tapahtuneesta eri osapuolten kanssa.

Opettajan harkinnan mukaan oppilas ja oppilaat laativat tapahtumasta kirjallisen selvityksen, joka toimitetaan huoltajille. Tarvittaessa järjestetään tapaaminen osapuolten ja heidän huoltajiensa kanssa.

Vakavimmissa kiusaamistapauksissa asiasta keskustellaan aina huoltajien kanssa ja tapaus käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Tarvittaessa asian käsittelyyn otetaan mukaan sosiaalitoimi ja lähipoliisi.

147

Kiusaamisen seuraamukset • • • •

Luokasta poistaminen (kuitenkin aina aikuisen seuraan) Asian käsittely opettajan kanssa Rehtorin puhuttelu Asian käsittely oppilashuoltoryhmässä ja tarvittaessa yhteistyö sosiaalitoimen ja lähipoliisin kanssa • Vakavimmissa tapauksissa opetusryhmästä erottaminen • Rikkomis- ja varastamistapauksissa korvauksista sopiminen eri osapuolten kesken Jos kiusaaminen jatkuu em. toimista huolimatta, siihen puututaan yhä uudestaan, seuraamuksia kovennetaan ja mukaan tulee yhä enemmän aikuisia.

Kaikissa kiusaamistapauksissa sovitaan seurannasta, jolla varmistetaan kiusaamisen loppuminen. Koulukiusaamisesta järjestetään erilaisia teemaviikkoja ja tempauksia.

Liite 8 Havukosken koulun päihdestrategia Havukosken koulun päihdestrategian pääpaino on ehkäisevässä työssä ja varhaisessa puuttumisessa. Ohessa on esitetty niitä asioita, joihin koulussamme on kiinnitetty erityistä huomiota.

1. Poissaolojen seuranta ja luvattomien poissaolojen minimointi Luokanohjaaja seuraa tarkoin oman luokkansa poissaoloja ja puuttuu heti asiaan havaitessaan luvattomia poissaoloja. Kodin ja koulun yhteistyö poissaoloseurannassa tapahtuu paitsi luokanohjaajan, myös koulukuraattorin ja oppilashuoltohenkilöstön välityksellä.

Luokanohjaajat seuraavat poissaoloja jatkuvasti. Oppilas korvaa luvattomat poissaolonsa. Oppilashuoltoryhmä käsittelee kokouksissaan paljon poissa olevien oppilaiden asioita ja on myös yhteydessä tarpeellisiksi katsomiinsa asiantuntijatahoihin.

2. Tupakoinnin ennaltaehkäisy ja minimointi Opettajat ja koulun muu henkilökunta osallistuvat välituntivalvontaan ja puuttuvat tupakointiin heti havaitessaan oppilaan tupakoivan. Luokanohjaaja ottaa yhteyttä oppilaan kotiin. Tupakoinnin ehkäisemistä valvova nimetty työryhmä vastaa rangaistuskäytännön suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta.

Useita kertoja tupakoineen oppilaan asioita seurataan yhteistyössä luokanohjaajan ja oppilashuoltohenkilöstön sekä tupakointia ehkäisevän työryhmän kanssa. Luokanohjaaja huolehtii yhteydenpidosta oppilaan huoltajaan.

3. Tiedon välittäminen ja koulutus Oppilaille: Tietoa päihteiden käytön haitoista välitetään eri oppiaineiden yhteydessä ja erillisinä luentoina. Tietoa jaetaan myös terveydenhoitajan kautta ja teemaviikon avulla.

Vanhemmille: Tietoa jaetaan kirjallisesti ja vanhempainiltojen välityksellä.

Henkilökunnalle: Opettajainkokousten yhteydessä järjestetään päihdeasioihin liittyvää koulutusta vähintään kerran lukuvuodessa.

4. Päihteiden käyttöön puuttuminen Koulun aikuinen puuttuu päihteiden käyttöön niin havaitessaan. Luokanohjaaja ottaa yhteyden huoltajaan terveydenhoitajan ja/tai koulukuraattorin todennettua yhdessä toisen aikuisen kanssa päihteiden käytön. Terveydenhoitaja ja koulukuraattori vastaavat oppilaan hoitoonohjauksesta ja siihen liittyvästä tiedottamisesta huoltajalle.

Päihteitä käyttäneen oppilaan asioita seurataan oppilashuoltoryhmässä. Terveydenhoitaja ja koulukuraattori ovat yhteydessä huoltajaan ja tarvittaessa luokanohjaajaan.

148

Liite 9 Havukallion, Rautkallion ja Tarhapuiston koulujen päihdestrategia Koulujen päihdestrategian pääpaino on valistustyössä. terveiden elämäntapojen käsittely opetuksessa aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla. Valistustyö erilaisten päihteitten vaaroista ja haitoista painottuu 5. ja 6. luokalle. Luokanopettaja on ensisijainen tiedonjakaja, tarvittaessa kouluterveydenhoitaja sekä koulukuraattori osallistuvat valistustyöhön. Kouluihin voidaan myös pyytää ulkopuolisia vierailijoita kertomaan päihteitten käytön vaarallisuudesta.

Ohessa on esitetty niitä aiheita, joihin kouluissamme kiinnitetään erityistä huomiota.

1. Luvattomat poissaolot Luokanopettajat seuraavat tarkoin oppilaittensa poissaoloja ja puuttuvat heti asiaan havaitessaan luvattoman poissaolon. Tarvittaessa koulukuraattori ja oppilashuoltoryhmä puuttuvat asiaan. Yhteistyö kotien kanssa on ensiarvoisen tärkeää.

2. Tupakointi Jos opettajien tai koulun muun henkilökunnan tietoon tulee oppilaan tupakointikokeilu, asiaan puututaan välittömästi. Oppilaan huoltajiin otetaan heti yhteyttä. Luokanopettaja keskustelee oppilaan kanssa ja tarvittaessa mukana ovat koulukuraattori ja terveydenhoitaja.

3. Päihteiden käyttö Jos opettajat tai koulun muu henkilökunta saavat tietoa oppilaan päihdekäytöstä, asiaan puututaan välittömästi. Asiasta keskustellaan ensin oppilaan kanssa, jotta tieto saa varmistuksen. Oppilaan huoltajiin otetaan yhteyttä. Koulukuraattori ja oppilashuoltoryhmä ovat mukana asian selvittelyssä.

Tarvittaessa oppilaasta tehdään lastensuojeluilmoitus.

Liite 10 Havukallion, Rautkallion, Tarhapuiston ja Havukosken koulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2002–2006 Visio kevätlukukaudeksi 2006 Havukallion, Rautkallion, Tarhapuiston ja Havukosken kouluille hankittavissa tietokoneissa on sama käyttöjärjestelmä ja samat perusohjelmistot. Neljällä koululla, noin 1100 oppilaalla ja 80 opettajalla, on kunnan tuen lisäksi vähintään yksi yhteinen teknistä tukea antava opettaja ja vähintään kaksi yhteistä pedagogista tukea antavaa opettajaa. Koulujen tieto- ja viestintätekniset laitteet hankitaan yhteishankintoina.

Opettajilla on tieto- ja viestintätekniikan perustaidot. Osa opettajista hallitsee tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön sovellukset, ja kouluissa on myös tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntijoita.

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on neljän koulun opetussuunnitelman ja vision mukaista.

Tekemällä oppiminen on tärkeää. Tavoitteena on se, että oppilas hankkii ja käsittelee tietoa vastuullisesti ja kriittisesti. Oppiminen pyritään järjestämään kiireettömäksi niin, että jokainen voi kehittyä omaan tahtiinsa. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöllä tuetaan oppilaan luovuutta ja harrastustoimintaa sekä vahvistetaan myönteistä minä-käsitystä. Tavoitteena ovat valmiudet elinikäiseen oppimiseen.

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen on osa opetussuunnitelmatyötä. Oppiaineittaista jatkumoa alakoulusta yläkouluun kehitetään ja kirjataan.

Tieto- ja viestintätekniikan strategian kehittäminen on osa yhtenäisen peruskoulun kehittämistyötä.

149

Opettajien koulutus Yksi opettaja kouluttautuu teknisen tuen antajaksi syyslukukaudella 2003. Tavoitteena on, että kaksi opettajaa aloittaa kouluttajakoulutuksen.

Koulujen sisäisenä koulutuksena on järjestetty vapaaehtoista CD-Factan käytön koulutusta ja kuvankäsittelyn ja skannerin käytön koulutusta lukuvuonna 2002–2003.

Lukuvuonna 2003–2004 ja 2004–2005 järjestetään koulujen sisäisenä koulutuksena MultiMakerkoulutusta.

Kouluissa järjestetään tietoiskuja tekijänoikeuksista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä sekä AV-välineiden käytön koulutusta.

Opettajat osallistuvat tarpeelliseksi katsomaansa koulutukseen, myös pedagogiseen koulutukseen. Kunnalle tehdään esityksiä tarpeelliseksi katsotun koulutuksen järjestämisestä.

Osaamiskysely tehdään uudelleen lukuvuonna 2005–2006. Kyselyn tulosten perusteella arvioidaan strategian tuloksellisuutta ja tehdään jatkosuunnitelmia.

Opetussuunnitelma Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö otetaan huomioon opetussuunnitelmatyön alusta alkaen: kirjataan nykyisiä käytäntöjä ja harkitaan uusia mahdollisuuksia. Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden pohjalta kirjataan, missä vaihessa perusopetusta eri tieto- ja viestintätekniset taidot opetetaan.

Tavoitteena on luoda perusopetukseen tieto- ja viestintätekniikan oppimisen jatkumo alakoulusta yläkouluun lukuvuoden 2004–2005 alkuun mennessä.

Tuki Koulujen opettajat kouluttautuvat pedagogisen tuen antajiksi.

Kunnalta saadaan riittävä tekninen tuki.

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelussa tehdään yhteistyötä mikrotukihenkilön kanssa.

Vastuut Kunkin lukuvuoden alussa jaetaan tieto- ja viestintätekniikan vastuut (esim. laite- ja ohjelmistoluettelojen päivitys, arviointi, www-sivujen ylläpito, tietokoneiden ja AV-välineiden huolto). Koulun vastuuryhmä tai -henkilö pitää huolen siitä, että lukuvuosittaiset suunnitelmat kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan.

Lukuvuonna 2002–2003 koulutukseen osallistunut tietostrategiaryhmä jatkaa strategiatyön toteuttamisen vastuuryhmänä. Seuraavina lukuvuosina ryhmän kokoonpanoa muutetaan tarvittaessa. Ryhmä tekee strategian loppuarvioinnin ja jatkosuunnitelman kevätlukukaudella 2006.

Laitteet, ohjelmistot Laite- ja ohjelmistoluettelot pidetään ajantasaisina. Luetteloiden säilytyspaikka pitää olla opettajakunnan tiedossa.

Kunnan keskitetyistä rahoista saatavat koneet pyydetään osoittamaan yhtenäiselle peruskoululle. Selvitetään mahdollisuutta hankkia koulujen rahoilla ostettavat koneet yhteishankintoina.

Tavoitteena on vähentää käyttöjärjestelmien ja käyttöjärjestelmien versioiden määrää, kun uusia koneita hankitaan.

Tavoitteena on, että kussakin koulussa on yksi kone kuutta oppilasta kohti.

150

Liite 11 Elämänkatsomustiedon liitteet 1. opintokokonaisuus

IHMISSUHTEET JA MORAALINEN KASVU

ITSETUNTEMUS JA KULTTUURI-IDENTITEETTI

YHTEISÖ JA IHMISOIKEUDET

IHMINEN JA MAAILMA

Minä ja muut

Kuka olen ja mitä osaan

Kotini

Minä ja luonto

Miten tutustun toisiin

Ihmisen ulkoiset piirteet, miltä näytän

Minun perheeni

Mitä voin tehdä luonnossa

Miten tulen toimeen toisten kanssa

Ihmisen ominaisuuksista, millainen olen

Erilaisia perheitä

Minä ja eläimet/kasvit

Minä ja aikuiset

Erilaisia tunteita milloin olen iloinen, surullinen, onnellinen, vihainen

Perheen merkitys

Miten voin suojella luontoa

Suomalaisia maailmassa

Perheeni juhlat

Miten liikun luonnossa

Suomalainen juhlaperinne

151

2. opintokokonaisuus

IHMISSUHTEET JA MORAALINEN KASVU

ITSETUNTEMUS JA KULTTUURI-IDENTITEETTI

YHTEISÖ JA IHMISOIKEUDET

IHMINEN JA MAAILMA

Ystävyys

Erilaisuus ja suvaitsevaisuus

Koulussa

Ympäristö ja luonto

Kuka on ystävä

Ihmisiä erottavia seikkoja

Miksi käyn koulua

Erilaisia ympäristöjä: Rakennettu– ja luonnonympäristö

Mitä kuuluu ystävyyteen

Ihmisiä yhdistäviä seikkoja

Millainen on hyvä koulu

Paikkoja, joissa viihdyn

Ystävällisyys

Miten suhtaudun erilaisuuteen

Käyvätkö kaikki lapset koulua

Kauneus luonnossa

Erilaisia ystäviä

Mitä on suvaitsevaisuus

Toisen asemaan asettuminen

Auttaminen

152

Miten voin vaalia ympäristöäni

3. opintokokonaisuus

IHMISSUHTEET JA MORAALINEN KASVU

IHMISTUNTEMUS JA KULTTUURI-IDENTITEETTI

YHTEISÖ JA IHMISOIKEUDET

IHMINEN JA MAAILMA

Hyvä

Ihmisen elinkaari

Yhdessä eläminen

Kertomuksia maailman synnystä

Oikea

Lapsuus, nuoruus, aikuisuus, vanhuus

Säännöt

Planeetat ja maailmankaikkeus

Väärä

Sairaus, kuolema

Kultainen sääntö

Elämän synty ja kehitys

Reiluus

Erilaisuus

Rehellisyys

Syntymä, elämä ja kuolema luonnossa

Rikkaus/köyhyys

Suvaitsevaisuus

Valehtelu, petos

Itsekkyys

Kansalliset vähemmistöt Suomessa

Oikeudenmukaisuus

Vantaalaisuus

153

4. opintokokonaisuus

IHMISSUHTEET JA MORAALINEN KASVU

IHMISTUNTEMUS JA KULTTUURI-IDENTITEETTI

YHTEISÖ JA IHMISOIKEUDET

IHMINEN JA MAAILMA

Mielipide ja perustelu

Suomalaisuus

YK:n lastenoikeudet

Minä ja luonto

Ajattelun vapaus

Monikulttuurisuus

Oikeus/velvollisuus

Voinko vaikuttaa ympäristööni, miten

Oman mielipiteen arvostelun sietäminen

Myytit

Oikeus ja laki

Minä ja muut Minä ja aikuiset

Sankarit

Perheeni, kotini, perheen merkitys, erilaisia perheitä

Erilaisia elämäntapoja

Kuka minä olen, murrosiän muutokset

154

5. opintokokonaisuus

IHMISSUHTEET JA MORAALINEN KASVU

IHMISTUNTEMUS JA KULTTUURI-IDENTITEETTI

YHTEISÖ JA IHMISOIKEUDET

MINÄ JA MAAILMA

Suvaitsevaisuus

Suomalaiset kulttuurivähemmistöt

Elämää eri maissa

Kestävä kehitys

Erilaisuus

Isänmaallisuus/ EU-kansalaisuus

Globaalisia asioita ja ongelmia

Luonnon tulevaisuus

Mielipide ja perustelu

Läheiset kulttuurit

Ajankohtaisia tapahtumia meillä ja muualla

Uhkaavat tekijät

Sääntö ja laki

Ihmiskunnan hyväntekijöitä

YK:n ihmisoikeuksien julistus

Miten voin itse toimia

Ihanteet

Erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisen elämässä

155

Liite 12 Kuvaamataidon liitteet Sisältökokonaisuus 1. – 2. luokat

KUVAILMAISU JA KUVALLINEN AJATTELU

TAITEEN TUNTEMUS JA KULTTUURINEN OSAAMINEN

YMPÄRISTÖESTETIIKKA, ARKKITEHTUURI JA MUOTOILU

MEDIA JA KUVAVIESTINTÄ

Maalaaminen: Siveltimen käyttö, erilaisiin väreihin tutustuminen (sormi-, vesi- ja peitevärit), värien käyttöön sekä väriopin alkeisiin tutustuminen, erilaiset maalauspinnat, välineiden oikea käyttö, jälkien siivoaminen.

Mahdolliset museo- ja taidenäyttelyvierailut

Retket lähiympäristöön

Visuaalisiin viesteihin tutustuminen (kuvitus, sarjakuva, valokuva, video, digitaalinen kuva, mainos, tietokonepelien kuvat)

Piirtäminen: Erilaisiin piirtimiin (puuvärit, väriliidut, lyijykynät, hiili, tussit) ja niiden käyttöön tutustuminen, piirustuksen tekniikka (viiva ja ääriviiva), piirustuksen koon ja kuva-alan käytön hahmottaminen.

Taideteoksiin tutustuminen

Koulun ja sen alueen viihtyisyyden parannusehdotukset

Pohditaan eri lähteistä tulevien visuaalisten viestien todenperäisyyttä

Taideteosten herättämistä tunteista keskusteleminen

Kolmiulotteiset rakennelmat

Kuvaviestien sanoman pohtiminen

Grafiikka: Grafiikan alkeisiin tutustuminen (peruna ja leimasinpainanta), perusmuotojen käyttäminen (ympyrä, kolmio, neliö), pinnan jäsentelyn alkeet.

Muovailu: Erilaisiin materiaaleihin tutustuminen (savi, massat, muovailuvaha, erilaiset taikinat, lumi, kipsi ja hiekka), muoto- ja tilatajun kehittäminen, muovailun tekniikoiden ja välineiden käytön alkeiden hallinta, perusmuotoihin ja erilaisiin pinnan käsittelytekniikoihin tutustuminen.

Rakentelu: Motoristen perusvalmiuksien kehittäminen (leikkaamista, liimaamista, taittelua, solmimista), rakentelu erilaisista materiaaleista (erilaiset jätemateriaalit, paperit, kartongit, pahvit, tikut, langat, huopa, niini, erilaiset purkit.

Sisältökokonaisuus 3. – 4. luokat

KUVAILMAISU JA KUVALLINEN AJATTELU

TAITEEN TUNTEMUS JA KULTTUURINEN OSAAMINEN

YMPÄRISTÖESTETIIKKA, ARKKITEHTUURI JA MUOTOILU

MEDIA JA KUVAVIESTINTÄ

Maalaaminen: Erilaisiin väreihin ja papereihin tutustuminen, oikeisiin työtapoihin perehtyminen, välineiden oikea käyttö, jälkien siivoaminen, erilaiset vesiväritekniikat (kuiva-kuiva, kuiva, märkä, märkä-kuiva, märkä-märkä, laveeraaminen, värien sekoittaminen, värien läpikuultavuus), pää- ja välivärit.

Mahdolliset museo- ja taidenäyttelyvierailut

Lähiympäristön ja luonnon havainnointi

Valokuvan tekemiseen tutustuminen esim.

Fotogrammi, videofilmaukseen tutustuminen

Piirtäminen: Erilaisiin piirtimiin tutustuminen, erilaiset työtavat, ihmisen piirtäminen, kuva-alan jäsentelyä (etuala, keskiala, taka-ala), ornamentit.

Taiteilijan työhön ja taideteoksiin tutustuminen

Koulualueella tapahtuvien muutosten tunnistaminen

Sarjakuva ja kuvasarja

Grafiikka: Erilaisten kuvalaattojen tekeminen ja niistä vedostaminen, sablonatyöskentely, ornamentit, itse tehdyt leimasimet.

Erilaiset taiteen alueet ja niihin kuuluvien taideteosten tarkastelu

Esineen suunnittelu ja valmistaminen

Mainoskuva ja juliste

Muovailu: Kolmiulotteisuuden käsite, erilaisiin muovailumateriaaleihin tutustuminen, liitokset savityössä ja makkaratekniikka.

Suomalaiset mestarit eri aikakausina

Kolmiulotteinen rakennelma ja pienoismallit

Visuaalisten viestien kriittinen tarkastelu

Ympäristösuunnitelma

Merkki– ja elekieli

Rakentelu: Rakentelu erilaisista materiaaleista, tilan käsite, origami.

157

Sisältökokonaisuus 5. – 6. luokat

KUVAILMAISU JA KUVALLINEN AJATTELU

TAITEEN TUNTEMUS JA KULTTUURINEN OSAAMINEN

YMPÄRISTÖESTETIIKKA, ARKKITEHTUURI JA MUOTOILU

Maalaaminen: Vesiväritekniikat (murretut värit, vastavärit, harmaa-asteikko, valööri), maisemamaalaus, sekatekniikat, sommittelu (muoto, väri, tila).

Keskeisimmät taiteen tyylisuunnat eri aikakausina

Oman asuinkunnan maisema

Piirtäminen: Varjostuksen periaatteet, erilaiset pintarakenteet ja niiden käyttö, valööri, perspektiivin alkeita, mallista piirtäminen, kaksi –ja kolmiulotteisuus, piirustuksen tekniikka (piste, viiva, pinta, rytmi), ihmisen liike.

Maailman taiteen mestareita

Kaupunkimaiseman elementtejä

Mediaesitysten tulkinta (mainokset)

Grafiikka: Linopainanta, silkkipainannan alkeisiin tutustuminen, eri menetelmillä tehtyihin grafiikan tuotoksiin tutustuminen.

Eri kulttuurien kuvamaailma

Ihmisen tekojen vaikutus maisemaan

Sarjakuva (henkilöt, ruudut, teksti)

Keramiikka: Levytekniikka ja pinnan kohottaminen savitöissä, reliefi, ihmishahmon kuvaaminen.

Kuvien analysointi (kuvan rakenteen ja sisällön tutkiminen)

Arkkitehtuurin alkeita

Kuvan käyttö mediassa (lehdistö) ja kuvamanipulaatio

Pienoismallin rakentaminen

Oman tarinan kuvitus

Muotoilun ilmaisukeinoja (muoto, pinta, väri)

Kuva ja sana mainoksessa tai julisteessa

Kuvanveisto: Kaivertaminen ja valaminen kipsitöissä, patsas erilaisia materiaaleja käyttäen.

Tilataide ja taide ympäristössä: Tilataideteos luontoon luonnon materiaaleja käyttäen (lumi, hiekka, kivet, puut ym.).

158

Mahdolliset näyttelykäynnit

MEDIA JA KUVAVIESTINTÄ

Valokuvaus (kuvakoot, kuvakulmat), videokuvauksen alkeet (kuvakulmat, kuvakoot, otos, kohtaus)