Mitsubishi Electric ja Gree ilmalämpöpumput
1.4.2022 nya priser/uudet hinnat!
DÖNSBY WEST
Alkaen
Visning/Esittely lö/la 19.3. kl./klo 10-13
1650 €
Tomt och husvisningens representanter på plats. Tontti ja talonäyttelyn edustajat paikalla.
Asennettuna!
www.ek-automatic.com
Rainer 610 044 325 2
www.donsbywest.fi Nro 10b Sunnuntaina maaliskuun 13. pnä 2022
.
Omakotiliitto selvitti hinnat vuodelle 2022
Erot asumismenoissa kuntien välillä hurjassa nousussa yli 4 000 euroa.
Asumismenot ovat kasvaneet Suomessa poikkeuksellisen jyrkästi vuodesta 2021, käy ilmi Omakotiliiton tutkimuksesta. Nousun takana on sen mukaan suurimmaksi osaksi Euroopan laajuinen sähkön hintojen raju nousu. Sen vuoksi myös kuntien väliset erot asumiskustannuksissa syvenivät voimakkaasti. Tutkimuksessa vertaillaan asumiskustannuksia sadan kunnan alueella. Kalleimman ja halvimman kunnan kustannuksissa on eroa jo lähes 3 400 euroa vuodessa, kun viime vuonna eroa oli vajaat 1 800 euroa.
Kaikki kustannukset nousussa
Raasepori kolmikon halvin Kalleimmassa kunnassa Leppävirralla asumiskustannuksiin menee vuodessa lähes 7 000 euroa. Vertailun halvin kunta oli jo neljännen kerran Oulun kupeessa sijaitseva Kempele, jossa asumismenoihin kuluu 3 600 euroa. Keskimäärin asumiseen kuluu Suomessa noin 4 870 euroa vuodessa. Raasepori on haarukassa 4 500-4 999 euroa samoin kuin naapurikaupungit Salo ja Lohja. Hangosta ja Inkoosta
Omakotiasujan vuotuiset asumiskustannukset ovat tuoreen vertailun mukaan Raaseporissa halvemmat kuin naapurikaupungeissa Lohjalla ja Salossa. ei ole vertailutietoja. 25 00050 000 asukkaan kuntien joukossa Raasepori on vertailun 15. halvin. Lohja on samassa sarakkeessa muutaman satasen kalliimpi. Yli 50 000 asukkaan Salossa asumis-
kustannukset ovat niin ikään hieman alle 5 000 euroa vuodessa. Raaseporissa vuotuiset asumiskustannukset ovat tässä kolmikossa halvimmat. Uudenmaan ja Helsingin (16 kuntaa) vuotuisten kus-
Kerrostalojen asukkaat eivät voi maksaa vuokriaan
tannusten keskiarvo on hieman alle 5 000 euroa. Kalleinta on Pohjois-Savossa (5 kuntaa), jossa kustannukset ovat lähes 7 000 euroa, ja halvinta Lapissa (6 kuntaa), jossa kustannukset ovat hieman
-Maailmantilanteen muutokset vaikuttavat myös meidän arkeemme. Nyt ollaan uudella tavalla hyvin konkreettisesti sen asian äärellä, miten meidän jokaisen omakotiasukkaan, ja toki kaikkien, kukkaroon vaikuttavat globaalit energia- ja sähkömarkkinat, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander sanoo. Sähkön ohella muutkin asumismenot jatkavat nousuaan. Jätemaksuihin tuli korotusta kuluvalle vuodelle keskimäärin 4,9 prosenttia, vesimaksuissa kaksi ja kiinteistöverossa 4,8 prosenttia viime vuodesta. Jätemaksuihin tehtiin monessa kunnassa paljon keskiarvoa suurempia korotuksia, sillä yhdessätoista kunnassa jätemaksuja nostettiin yli 15 % viime vuoteen verrattuna. Suurimmat korotukset jätemaksuihin tehtiin Heinolassa (33,5 %), Asikkalassa (31,4) ja Nurmijärvellä (24,6). Lahdessa ja Hollolassa jätemaksut sen sijaan laskivat yli 15 prosenttia. Vesimaksut puolestaan nousivat eniten Pieksämäellä
(8,2 %), Lahdessa (7,9) ja Järvenpäässä (7,4).
Läpinäkyvyyttä maksuihin Omakotiliitto on selvittänyt asumiskuluja kunnittain kuuden vuoden ajan. Selvityksessä vertaillaan sadan kunnan sähkö-, vesi - ja jätemaksuja sekä kiinteistöveroa. Kunnissa asuu 83 prosenttia suomalaisista. Vertailussa on käytetty esimerkkinä 30-vuotiasta 120 neliömetrin omakotitaloa omalla tuhannen neliön tontilla. Sähkön hinta määrittyy siinä kunnan alueella toimitusvelvollisen sähkön myyjän toistaiseksi voimassa olevasta sähkösopimuksesta. Selvityksellä halutaan tuoda läpinäkyvyyttä eri alueiden asumiskustannuksiin ja niiden eroihin. -Asumiskustannukset ovat kuntalaisen suurin menoerä. Niiden nousu vuodesta toiseen kurittaa asukkaita ja tähän on saatava muutos. Jotkut kunnat ovat tehneet asioita oikeinkin, kuten Kempeleen esimerkki osoittaa. Kuntapäättäjien tulisi ottaa asia vakavasti ja pyrkiä määrätietoisesti asumiskustannusten alentamiseen, Silander viestittää.
Rauanheimon toimitusjohtaja Tero Kosonen:
Maksuliikenne tyssäsi venäläisomisteiseen ”Kivihiili kulkee normaalisti asunto-osakeyhtiöön Lappohjassa Venäjältä Koverhariin” (Hanko) Venäläisomistuksessa Lappohjan Satamatiellä olevien kahden kerrostalon asukkaat eivät voi maksaa vuokriaan Venäjään kohdistuvien talouspakotteiden vuoksi, vaan rahat palautuvat yhtiön tililtä takaisin maksajalle. Asiakastiedon mukaan Asunto Oy Lappohjan kerrostalot -nimisen yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Boris Rotenberg ja varsinainen jäsen on ollut Roman Rotenberg vuodesta 2004. Yhtiön käyntiosoite on Helsingissä Tallberginkadulla. Kaupunginjohtaja Denis Strandell sai tietää ongelmista edellisviikon alussa, kun talonmies otti häneen yhteyttä. -Hän on ilmeisesti myös ainoa taho, johon asukkaat saavat yhteyden yhtiön suuntaan. Talojen asunnoista on vuokrattu vain noin kolmannes, ja siellä on ollut ongelmia aiemminkin. Yleissähköt ovat ainakin olleet joskus poikki maksamattomien laskujen vuoksi, mutta ei asunnoista kuitenkaan. Ymmärtääkseni yhtiöstä on katkaistu myös kaapelitelevisioyhteydet, Strandell kertoo. Strandell toteaa olevan
sinänsä hyvä, että Venäjään kohdistuvat talouspakotteet näyttävät toimivan, mutta tilanne on kuitenkin erittäin ikävä, kun asukkaat joutuvat kärsimään niistä. -Näyttää olevan niin, että maksuliikenne ei enää toimi Venäjälle, josta on maksettu aiemmin myös talon kaukolämpölaskut. Nyt vuokralaiset ovat ilmoittaneet, että vuokrat palautuvat takaisin, eivätkä suoritukset mene perille vuokranantajan tilille, Strandell kertoo. Ongelma korjaantuisi suomalaisella pankkiyhteydellä, mutta sellaisesta ei ole tietoa. Kaukolämmön taloyhtiöön toimittaa yksityinen paikallinen yhtiö. -Tilanne ei ole kuitenkaan nyt akuutti lämpöjen katkaisemista ajatellen, sillä laki on tässä ilmeisesti asukkaiden suojana. Lämmönjakelua ei voida katkaista kylmään vuodenaikaan, mutta tilanne voi olla toinen parin kolmen kuukauden kuluttua, mikäli maksuja jää rästiin. Silloin hanoistakin tulisi vain kylmää vettä ja näköpiirissä ei ole, että pakotteet poistuisivat kovin pian, Strandell sanoo. Hän on neuvonut talojen
asukkaita kuitenkin maksamaan vuokransa normaalisti, sillä suorituksista jää jälki pankkien tietojärjestelmiin, sekä säästämään vuokrarahat tältä ajalta, koska joku saattaa niitä vielä myöhemmin ryhtyä perimään. Hangossa on jo ryhdytty miettimään mahdollisia ratkaisuja kerrostalojen asukkaiden asumisen turvaamiseksi. Strandellin mukaan yksi vaihtoehto voisi olla siirtää asukkaat johonkin muualle, mutta se olisi erittäin hankalaa, koska Hangossa on tällä hetkellä vain kaksi vapaata vuokra-asuntoa, vaikka kesäsesonki ei ole vielä alkanut. -Toinen todennäköisempi ja ehkä ainoa mahdollinenkin vaihtoehto voisi olla se, että kaupunki ottaa vastatakseen taloyhtiön lämmönjakelusta ja jätehuollosta. Tämä voi kuitenkin olla juridisesti hankala kuvio ja se aiheuttaisi kaupungille myös taloudellisen riskin. Luulen silti, että asukkaiden siirtäminen johonkin muualle on mahdoton tehtävä, Strandell pohtii tilannetta ottamatta tässä yhteydessä sen enempää kantaa venäläisomistuksiin Suomessa.
(Hanko) Hangossa Koverharin satamassa operoiva M. Rauanheimo Oy tiedotti kuluneella viikolla Ukrainan kriisin vaikuttavan myös sen liiketoimintaan. Toimitusjohtaja Tero Kosonen kertoi perjantaina, että sotatoimilla ei ole kuitenkaan vaikutusta yhtiön toimintoihin Koverharissa. -Tuomme Venäjältä antrasiittia ja muita kivihiilituotteita, jotka eivät ole pakotelistalla. Lisäksi käsittelemme Koverharissa pieniä määriä suomalaista kierrätysmateriaalia, Kosonen kertoi. Siperiasta tulevaa kivihiiltä viedään Koverharista laivoilla muualle Eurooppaan terästeollisuuden tarpeisiin. Yhtiön materiaalikuljetuksista vastaa virolainen rautatieyhtiö Operail. Yle uutisoi torstaina VR:n pysäyttäneen eri puolille Suomea satoja venäläisiä junanvaunuja, joissa epäiltiin olevan EU:n pakotteiden alaisia lasteja. Tämä ei koskenut kuitenkaan Rauanheimon kuljetuksia. Sotatoimien vaikutukset yhtiön toimintaan ja logistiikkaketjuihin riippuvat toimitusjohtaja Kososen mukaan mahdollisista uusista pakot-
M. Rauanheimo Oy:n toimitusjohtaja Tero Kosonen kertoi perjantaina, että Venäjän sotatoimilla ei ole vaikutusta yhtiön toimintoihin Koverharissa, vaan kivihiilikuljetukset saapuvat sinne edelleen normaalisti. (Kuva: M. Rauanheimo Oy) teista ja boikoteista. -Tilanteella on jonkinasteisia välillisiä vaikutuksia lähes kaikkeen toimintaamme. Venäjän-kauppaa käyvien yritysten ja varustamoiden omat päätökset vaikuttavat myös meihin. Lisäksi kuljetuskapasiteetin saatavuudessa, aikatauluissa ja reitityksissä voi esiintyä muutoksia, Kosonen sanoi. -Pakotteet ovat kohdistu-
neet osittain myös meidän hoitamaamme transitoliikenteeseen. Venäläisen rautapelletin käsittely on sen johdosta keskeytetty Kokkolassa, jossa on aloitettu yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön kanssa sopeutusten toteuttamiseksi, Kosonen tiedotti. Rauanheimo on toiminut Koverharissa syksystä 2019 lähtien ja yhtiö on tehnyt satamaan suuria koneinvestointeja.