2 - Nro 101 Torstaina joulukuun 31. pnä 2015 .
Kaupunginjohtaja Jouko Mäkinen siirtyy eläkkeelle
”Hanko on perusvahvuuksiensa suhteen edelleen kehityskykyinen kaupunki” (Hanko) Hangon kaupunginjohtajana vuodesta 2009 lähtien työskennellyt Jouko Mäkinen on virallisesti töissä vuoden loppuun asti, mutta käytännössä hän luovutti vetovastuun tulevalle kaupunginjohtaja Denis Strandellille jo pari kuukautta sitten ja käytti kertyneet lomansa totuttelemiseen eläkeläisenä oloon. Kun ajatukset vapautuvat työasioista on aikaa ajatella muutakin ja alkaa tehdä yhteenvetoa kuluneesta elämästä. Sattuma on suuri tekijä varmaan kaikkien elämässä, mutta tietenkin myös omat kiinnostuksen kohteet ovat eräänlaisia suuntaviittoja. Jouko Mäkinen syntyi Jyväskylän naapurikunnassa Muuramessa ja kävi koulua juuri siihen aikaan, kun
Suomen koulujärjestelmää uusittiin. Kunnallista peruskoulua alettiin toteuttaa asteittain, eräillä paikkakunnilla ensin kokeilutoimintana, Pohjois-Suomesta alkaen. Keski-Suomessa peruskoulun kokeilutoiminta (nykyiset luokat 7-9) aloitettiin 1960-luvun lopulla. Kokeiluvuosien aikana kansakoulun oppilaan oli mahdollista siirtyä kuuden kouluvuoden jälkeen kokeiluperuskoulun ”yläasteelle” (7. lk). Edellytyksenä oli, että hän oli saanut opetusta ruotsin kielessä kansakoulun lukuvuosina 5 ja 6. Peruskoulukokeilun aikana entiset, yleensä yksityiset oppikoulut, jonne siirryttiin kansakoulun neljänneltä luokalta, toimivat entiseen tapaan. Kokeiluperuskoulun käyneillä oli mahdollisuus jatkaa
essä, vahingon Talven liukkaat ed m auttaa. ea sattuessa ColorT amför, fr a lk Vinterns ha r ColorTeam. pe äl vid skada hj Hitsaajantie 6 Svetsarevägen, Karjaa/Karis Avoinna/Öppet: ma-to 7-17 må-to, pe 7-16 fre
Puh./Tel. (019) 230 646 colorteam@colorteam.fi
lukiossa samalla tavalla kuin oppikoulun käyneillä. Jouko Mäkinen suoritti peruskoulun yläasteen kokeilukoulussa, jonka Muuramen ja Säynätsalon kunnat olivat yhdessä perustaneet. Opinnot jatkuivat lukiossa Jyväskylässä, mikä merkitsi muuttamista pois kotoa.
Haravakoneen ajoa, hirsisaunan veistoa Jo kansakouluvuosina vuorottelivat opinnot ja monenlaiset kesä- ja lomatyöt. Siihen aikaan oli itsestään selvää, että töitä oli aina tarjolla, myös joulu- ja hiihtolomilla. Aluksi hän oli ammattimiesten opissa mm. metsä- ja rakennustöissä ja kesällä myös suuremmilla maatiloilla. -Muistan ajaneeni mm. hevosharavakonetta aamusta iltaan usean päivän ajan, ehkä viikonkin ajan. -Eräs maatilan isäntä esitteli loppukesällä aamuisella ”työnjaolla” haapatukkipinoa järven rannassa ja kertoi, että noista hän oli ajatellut tehdä savusaunan. Sain tehtäväksi alkaa toteuttaa hanketta. Isäntä ei itsekään ollut hirsirakentamisen asiantuntija eikä ehtinyt osallistua töihin, joten oli neuvoteltava usein, miten tehtävässä kulloinkin tuli edetä. Piirustuksia en muista
Yleisurheiluharjoitukset kaikille 2011 ja aiemmin syntyneille jatkuvat joulutauon jälkeen. Uusia ilmoittautumisia otetaan vastaan. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! ILMOITTAUMISET: ANMÄLNINGAR VIA:
https://ifraseborg.myclub.fi
Friidrottsträningarna för alla 2011 och tidigare födda fortsätter efter julpausen. Nya anmälningar tas emot. Alla intresserade är välkomna med! Lisätietoa/tilläggsinfo: www.ifraseborg.fi
Lokalt 24 h
Paikallisesti 24 h
Eläkkeelle siirtyvä kaupunginjohtaja Jouko Mäkinen uskoo Hangon hyvään tulevaisuuteen ja toivottaa menestyksellistä vuotta 2016. työmaalla nähneeni, rakennusluvasta puhumattakaan. Kesäloman päättyminen lopetti osaltani tämän haastavan projektin. On luontevaa, että juuri rakennusala ja metsäala kiinnostivat minua myöhemmin myös mahdollisena ammattialana, mutta jäivät kuitenkin harrastukseksi, hän muistelee. Lukion aikana kesätyöpaikat olivatkin jo kotikylän ulkopuolella, Jyväskylässä. Tutuiksi kävivät mm. ”Mäki-Matin” meijeri, Valmetin Jyskän tehdas ja Ensi Gutzeitin tehdas. -Lukiota seurasi välittömästi asevelvollisuusaika, jonka jälkeen menin kesätöihin EG:n tehtaalle. Viimeistään tässä vaiheessa vastuu itsestäni siirtyi omiin käsiini. -Armeijan aikana hakeutuminen jatko-opintoihin ei täysin onnistunut, joten päätös opintojen aloittamisesta jäi syksyyn. Lukioaikana minua kiinnostivat erityisesti historia ja yhteiskunnalliset asiat. Lopulta päätin lähteä Hankoon vuoden kestävälle kehitysmaakurssille (Evangeliska folkhögskolan). Opetusohjelma sisälsi paljon yhteiskunta-alan oppiaineita ja oli tavallaan alku myöhemmille opinnoille. Voi sanoa, että tällä matkalla olen edelleen. Tästä alkoi myös kontakti ruotsin kielen kanssa. Kirjoitetun kielen ymmärtämisen yksi kynnys ylittyi, kun luin 90-sivuisen kirjan (”Raspsykologi”) kolme kertaa läpi ”folkshögskolanin” takkahuoneessa sanakirjaa ahkerasti käyttäen. -Kuten moni muu satunnainen kulkija - siihen aikaan – minäkin sain kesätöitä hankolaisesta yrityksestä; kesällä 1973 nykyisen Forcitin dispersiotehtaalla (Finndisp) ja kesällä 1974 päätehtaalla. Lyhyesti sanottuna nämä olivat
parhaat työpaikat, missä olen ammattialani ulkopuolella työskennellyt. Työparini, Koskisen Antin, kanssa teimme päätehtaalla räjähdysainetta, ”slurria”, jota muistamani mukaan meni mm. kotikuntani ja Jyväskylän välisen rautatien tunnelityömaalle. Yhteiskunta-alan opinnot jatkuivat Hangon jälkeen Svenska social- och kommunalhögskolanissa ja edelleen Åbo Akademissa. - Ennen jatko-opintoja olin pari vuotta töissä Pohjan kunnassa. Opintojen aikana olin töissä mm. Karjaanseudun terveyskeskuksessa talouspäällikön sijaisena ja Åbo Akademissa tuntiopettajana ja assistenttina. Jouko Mäkinen on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri. Hän on toiminut kunnan-/ kaupunginjohtajana vuodesta 1983 alkaen yhteensä noin 32 vuotta. Paikkakuntia olivat Västanfjärd, Piikkiö (kuntaliitoksen jälkeen lyhyen aikaa Kaarinan apulaiskaupunginjohtajana) ja Hanko. Muuta kunta-alan ja opetusalan työtä hänelle on kertynyt noin seitsemän vuotta.
Kuntien tehtävät muuttuneet ja laajentuneet Tänä aikana kuntien tehtävät ovat muuttuneet ja laajentuneet huomattavasti. Opintovuosien aikana ja sen jälkeen kunnat saivat tehtäväkseen toimeenpanna mm. peruskoulu- ja perusterveydenhuollon uudistukset. Ne ovat olleet kansalaisten yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta erittäin merkityksellisiä. -Paljon tästä syystä opinnot ja työ kunnissa on ollut kiinnostavaa ja mielekästä. Kuntien näkökulmasta tilanne muuttui 1990-luvun laman jälkeen mm. siten, että valtion
toimet kuntien ohjaamiseksi vahvistuivat, mutta toiminta on ollut lyhytjänteistä ja poukkoilevaa. Samanaikaisesti kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niitä koskevia velvoitteita on lisätty nopeassa tahdissa. Merkittävää osaa kuntien tehtävistä ollaan siirtämässä uusille itsehallintoalueille. Käytännössä tulossa on siis merkittävä muutosmyllerrys. Uudistuksen läpivienti on ”vain” lainsäädäntö- ja organisaatiomuutosprosessi, joka vie aikansa. Ydinkysymys on, varmistaako uudistus kansalaisten yhdenvertaisuuden laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin suhteen – mm. palvelujen tuotantotavasta riippumatta. Sama koskee myös muita palveluja, jotka mahdollisesti siirretään näille hallintoyksiköille. Sillä, miten tässä onnistutaan, on merkitystä paitsi kansanterveyden ja -talouden kannalta myös jopa yhteiskuntarauhan kannalta. -Hanko on perusvahvuuksiensa suhteen edelleen kehityskykyinen kaupunki. Tilaa on myös uusille toimialoille, joille on hyötyä Hangon sijainnista, luonnonolosuhteista ja olemassa olevista vahvoista toimialoista, Mäkinen arvioi. Vuonna 2008 alkanut yleinen laskusuhdanne/lama jatkui koko Jouko Mäkisen virkakauden. Tänä aikana on kuitenkin neuvoteltu ratkaisuja, joilla uskotaan olevan merkittävää myönteistä vaikutusta jo lähitulevaisuudessa. Itäsatama ruopattiin ja sinne rakennettiin aallonmurtajat, joilla satama-alue huomattavasti laajeni ja turvallisuus parani. Hyvää oli myös se, ettei Kuningatarvuoren jätekiveä ja louhetta jouduttu kuljettamaan kaupungin läpi välivarastoon, vaan kipattiin suoraan aallonmurtajaan. Siinä säästyivät enemmiltä vaurioilta kaupungin jo kovassa käytössä olevat kadut. Kuningatarvuori ei tällä hetkellä ole kovinkaan kaunis, ei tosin ollut ennen louhintaakaan, sehän oli jo Granitin jätekiveä, mutta sinne on valmiiksi rakennettu kunnallistekniikka, joten kunhan aluetta ryhdytään rakentamaan, se senkuin kaunistuu ja tuottaa vielä kaupungille tuloakin. Ruoppauksen kokonaiskustannus olisi ollut noin 1,7 miljoonaa euroa. Valtion investointiavustus ja paikallisen yrityksen kustannusosuus huomioiden kaupungin osuudeksi jäi noin 350 000 euroa. Tehtaanniemen sopimukset saatiin tehtyä (joskin muutama hankolainen ei pitänyt koko ajatuksesta tunnetuin, riitaisin seurauksin) ja kymmenien vuosien jälkeen kylpyläkaupunkina tunnettu Hanko saa jälleen kylpylän. Koverharin alue satamineen hankittiin ja se on investointi, joka aikanaan tulee tuottamaan työtä ja tuloa. Ja mainittakoon vielä, että kaupungin toimialat pystyivät ennennäkemättömästi pysymään budjeteissaan ja samaan aikaan sisäiset riidat vähenivät merkittävästi. Niinpä Jouko Mäkinen voi lähteä rauhassa eläkkeelle ja uskoa kotikaupungin tulevaisuuteen. Viimeisenä virallisena päivänään kaupunginjohtajana Jouko Mäkinen toivottaa kaikille hankolaisille, niin vakituisille kuin osa-aikaisillekin rentouttavaa Joulun aikaa ja Hyvä vuotta 2016! -kn-