Etappilehti2018 1

AKTIIVIMALLI Alkuvuoden puheenaihe | VAPAAEHTOISTYÖ Etappilainen palkittiin | RASTI Voimavarapiste työttömille

Pajan jälkeen

Työllistyminen

Nappaako?

Korhonen kokkaa, koodaa ja kuutioi

Kiinnostava, pelottava yritystoiminta

Mato-onginta on jokamiehenoikeus

1/ 2018

Etappilehti Tavoitteellista työllistämistä jo yli 25 vuoden ajan

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry Sarvijaakonkatu 28 & 30 33540 TAMPERE www.etappi.info

ETAPPILEHTI © Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry, 2018 ISSN 1799-9901 Ilmestyy kahdesti vuodessa, painos 700 kpl.

PAINOPAIKKA: PK-Paino, Tampere KANNEN KUVA: Kimmo Siniluoto SISÄKANNEN KUVA: Kimmo Siniluoto, ”Liukuvat portaat” (Ratina 2018)

TÄSSÄ LEHDESSÄ 04 KOLUMNIT

16 AJAN ULKOPUOLELLA

06 JUHA LAITILA ON VUODEN VAPAAEHTOINEN

18 VUOKRATTU TYÖ

08 KEVÄÄN PYÖRÄNHUOLTOVINKIT

22 MATO-ONGINTAA TAMPEREELLA

10 MINUSTAKO YRITTÄJÄ?

25 KASVOTTOMUUS TYÖNHAUSSA

14 TYÖTTÖMÄN AKTIIVISUUS MITTARISSA

28 RASTI, VOIMAVARAPISTE TYÖTTÖMILLE

LEHDEN TEKIJÖITÄ SARI HARSU Päätoimittaja

JONI SYVÄNEN Toimitussihteeri

TINO PUURTINEN Toimittaja

KIMMO SINILUOTO Valokuvaaja

JONNA ORASAARI Graafikko

MIKKO TANSKANEN Graafikko

ETAPIN TOIMINTAA TUKEE

HEIDI KALTTI Graafikko

JARMO SALMELA Graafikko

PÄÄKIRJOITUS

"

SARI HARSU Yksilöohjaaja Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry

Miten olla mallikkaasti aktiivinen?

VIIME AIKOJEN puhutuin työllisyyspoliittinen asia on ollut aktiivimalli. Sitä on vastustettu laajasti ja näkyvästi.

Mallia vastustava kansalaisaloite keräsi nopeasti 50 000 nimeä, jotka vaaditaan, että eduskunta käsittelee aloitteen.

Kannatusilmoitusten keräämistä olisi voinut jatkaa puoli vuotta eli kesäkuun loppupuolelle, mutta aloite suljettiin tammikuun lopussa, kun sen oli allekirjoittanut 140 944 ihmistä.

Perjantaina 2.2.2018 Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK järjesti aktiivimallia vastustavan mielenosoituksen Helsingin senaatintorilla. SAK kuljetti siihen osallistuvia ihmisiä pelkästään Tampereelta 20 linja-autollista.

Mielenilmauksen taustalla on SAK:n vaatimus eduskunnalle. Se haluaa, että hallitus peruu työttömien aktiivimallin. Mielenosoitukseen osallistui poliisin arvion mukaan 7000–8000 ihmistä.

Osa liitoista oli samaisen perjantain lakossa osana aktiivimalliprotestia. Esi-

merkiksi kuljetusalojen työntekijäliitto AKT ilmoitti, että bussiliikennettä ei ole aamukolmen ja iltakuuden välillä.

Mallin voimakas vastustaminen johtuu pääosin siitä, että se koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Vaikka työtön olisi aktiivinen, mallin vaatimukset eivät silti välttämättä täyty, koska työtön itse ei määräänsä enempää pysty tilanteeseensa vaikuttamaan.

Aktiivimallissa aktiivisuusedellytystä täyttää tiettyihin työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuminen.

Tällaisiin palveluihin luetaan omaehtoinen opiskelu, maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu, työvoimakoulutus, työnhakuvalmennus ja uravalmennus, työkokeilu ja koulutuskokeilu, kuntouttava työtoiminta sekä ”myös muunlainen TE-toimiston järjestämä työllistymisedellytyksiä parantava palvelu tai toiminta”. Tällaisiksi katsotaan esimerkiksi työhönvalmennus, ura- ja ammatinvalinnanohjaus sekä TE-toimiston

04

ostamat palvelut. Ulkopuolelle jäävät monet sellaiset aktivoivat palvelut, joita TE-toimisto ei ole ostanut, esimerkiksi Etapin Luontopolkua eteenpäin -kurssit.

Kaikkiin työttömiin kohdistuvassa kaavamaisessa lain toteutuksessa on vaarana ihmisten turhautuminen. Sekä monia työttömiä että heidän kanssaan työskenteleviä ihmetyttää, miksi passiivinenkin läsnäolo ehkä itseä täysin kiinnostamattomalla TE-toimiston kurssilla täyttää aktiivimallin kriteerit mutta aktiivinen työnhaku ja työpaikkahaastatteluissa käyminen ei. Mallin ohjeistuksessa myös sanotaan, että erilaisia mallin mukaisia aktiivisuuden tapoja ei voi yhdistellä ja että vapaaehtoistyö ei kelpaa aktiivisuuden osoitukseksi. Jo nämä kohdat vähentävät monen aktiivisen mahdollisuuksia täyttää mallin vaatimukset.

Aktiivimalli, niin kuin ylipäänsä koko työllistämispolitiikka, vaatisi työttömän kuulemista ja yksilöllisiä toteutustapoja. ■

ETAPPILEHTI 01/2018

PUHEENVUORO

"

JUHA LAITILA Vuoden 2018 vapaaehtoinen

Arvokkaasti hukassa JOKAINEN HALUAA kuulua johonkin, olla osa jotain yhteisöä. Kukaan ei sisimmässään ole tyytyväinen juoden kotisohvalla keskikaljaa ja jyystäessä nintendoa päivästä toiseen. On ymmärrettävää, että omillaan toimeentulevia ihmisiä kismittää, että työttömät istuvat puistossa syömässä jäätelöä heidän rahoillaan helteisenä kesäpäivänä. Olisihan asiaan kiva saada muutos pikimmiten.

Joukko viisaita ministereitä valmistelikin meille mallin, jonka tarkoituksena oli saada työttömät laittamaan playstationit takaisin kaappiin, ja lähtemään intoa puhkuen keräilemään verorahoja. Ehkä tarkoituksena oli myös säästää hieman rahaa leikkaamalla työttömien jäätelörahoista. En tiedä, mutta ei tämä malli ainakaan aktivoi niitä työttömiä, jotka eivät ole tunnistaneet vahvuuksiaan tai joilla ei ole itsevarmuutta niitä käyttää.

Toisaalta malli ei myöskään loihdi lisää työpaikkoja niille työttömille, jotka etsivät aktiivisesti töitä.

Työttömiä on monenlaisissa elämäntilanteissa. Jotkut ovat valmiita vastaanottamaan työtä, jolla voi elättää perheensä, mutta aktiivisuudesta huolimatta ei työpaikkoja riitä jokaiselle. Toiset eivät ole työkykyisiä tai eivät sovellu työmarkkinoille. Yhden suuren työttömien joukon muodostaa nuoret aikuiset, jotka eivät ole olleet työelämässä pitempiä jaksoja,

ja joilta puuttuu suunta elämän tällä osaalueella. Juuri tätä työttömien luokkaa tarkoitetaan, kun tehtaiden tupakkahuoneissa sätitään työttömiä. Näiltä laiskottelijoilta pitäisi kieltää jäätelönsyöminen ja poistaa ihmisarvo.

Elämme hyvinvointivaltiossa, jossa jokaiselle tarjotaan lämmin asunto ja tarpeeksi ruokaa selvitäkseen. Niin kauan kun haluamme ylläpitää tämän sosiaaliturvan, meidän pitäisi ymmärtää, etteivät kaikki työttömät etsi aktiivisesti työtä, koska hengissä pysyy nipinnapin muutenkin.

On kuitenkin hölmöä olettaa, että nämä työttömät ”nauttivat elämästään” muiden verorahoilla. Aivan jokainen nuori tästäkin porukasta haluaisi tunnistaa vahvuuksiaan ja vastaanottaa hieman lisää kannustusta ja itsevarmuutta päästäkseen osaksi työyhteisöä.

Yhteiskunnassa on jo vahva näkemys siitä, että työttömyys on suuri häpeä ja ihmisarvo määräytyy veroprosentin mukaan. Työttömät eivät kehtaa olla työttömiä. Yhteiskunta katsoo heitä kuin he olisivat alinta pohjasakkaa, jotain sellaista, mikä ei ole riittävää, rakastettavaa tai arvokasta. Tämä katse saa monet voimaan pahoin, ja se voi aiheuttaa jopa lamaannuttavaa ahdistusta tai masennusta.

Katseen tarkoituksena on saada työtön sellaisen pelon valtaan, joka henkiinjäämisen uhalla etsisi itselleen työtä vä-

05

littämättä muusta. Pelon lietsominen ei kuitenkaan tunnu toimivan kaikille. On ihmisiä, jotka tästä yhteiskunnan kuumotuksesta huolimatta pysyvät työttöminä.

Jos pelko ja kaaos ei saa kaikkia ihmisiä hakemaan töitä, vaikka kaipuu olla osa jotain yhteisöä on suuri, mikä tässä sitten auttaisi? Jos suuri osa työttömistä tarvitsisi pelotteen ja uhkailun sijasta hieman kannustusta ja itsevarmuutta, niin mistä niitä sitten saisi?

Paljon puhutaan työkuntoutuksesta.

Erilaisia kuntoutuspalveluja on laajasti tarjolla, ja ne varmasti tukevat työttömiä monella tapaa. Kuntoutus kuullostaa monille työttömille siltä, että mukaan tullakseen pitäisi olla rikkinäinen tai vähintään olla jokin ongelma, jota kuntouttaa. Kuntoutuspalveluihin pitäisi saada mukaan malli, johon voisi tulla myös sellaiset työttömät, jotka näkevät itsensä eheänä, terveenä ja arvokkaana. Malliin pitäisi sisällyttää hyväksyvä tasa-arvoinen ilmapiiri, jossa ajatuksena on toteuttaa kokonaisvaltaisia työprojekteja vertaistukimaisesti toisiaan kannustaen ja omien sekä muiden vahvuuksia tunnistaen. Aktivointia sanan alkuperäisessä merkityksessä.

Vaikkei kesän uudet jäätelömaut ehkä kaikkien mieleen ole, toivon kevään tuovan hurjasti aktivoivaa energiaa jokaiselle, oli töissä tai ei. ■

Juha Laitila on vuoden vapaaehtoinen TEKSTI Sari Harsu KUVA Kimmo Siniluoto

Vuoden 2018 vapaaehtoiseksi on valittu Etapilla työkokeilussa oleva 27-vuotias Juha Laitila, joka vetää vapaaehtoisvoimin toimivaa Tampereen Pettuletut -retkikerhoa.

T YÖTTÖMIEN K ESKUSJÄRJESTÖ haluaa nostaa esiin hyviä käytäntöjä vapaaehtoistoiminnassa ja palkitsee vuosittain ihmisen, ”joka on edistänyt myönteisellä tavalla vapaaehtoistoimintaa organisaatiossaan tai muuten edistänyt työttömien asiaa”. Tunnustuksen saaja ”voi olla kekseliäs innostaja, toiminnan kehittäjä tai muuten yhteisönsä kantava voima”.

Tänä vuonna palkittiin Juha Laitila, joka on ansiokkaasti luotsannut 17–29-vuotiaille pirkanmaalaisille työttömille tarkoitettua retkikerhoa. Kerho tai ryhmä on virallisemmalta nimeltään Tampereen Pettuletut – työttömien nuorten luontopainotteisen vertaistukiryhmä, vaikka virallisuus toiminnasta onkin kaukana. Kerho tarjoaa mahdollisuuden tutustua uuteen kaveriporukkaan retkeilyn merkeissä. Toiminta ei maksa osallistujille mitään. Retkeilyvälineitä lainataan Etapin Leirivälinepajalta, ja ruoka sekä matkakustannukset tulevat nekin kerhon puolesta.

Etapin Luontopolkua eteenpäin -hankkeen projektipäällikkö Niina Rautiainen kuvailee Juhaa sanoilla elämänmyönteinen, innostuva ja toimelias. ”Hänellä on tekemisessä oikeanlainen ajatus.”

Kun Niina ehdotti Juhaa vuoden vapaaehtoisyöntekijäksi, hän kirjoitti nuoresta miehestä muun muassa näin: ”Juha on tehnyt vapaaehtoistyötä sitoutuneesti ja kannustanut sekä rohkaissut nuoria mukaan vertaisryhmään.

Juhan monipuolinen luonto-osaaminen, innostuneisuus, myönteinen suhtautuminen elämään, sosiaaliset taidot sekä ennakkoluulottomuus ovat osaltaan olleet vaikuttamassa Tampereen Pettuletut – työttömien nuorten luontopainotteisen vertaistukiryhmän hyvään fiilikseen ja henkeen.”

MATKOJA ERI MAANOSIIN JA ITSEEN Juha on ehtinyt nuoruusvuosiensa aikana tehdä retkiä muuallekin kuin Tampereen seudun metsiin. Hän on taittanut matkaa muun muassa polkupyörällä, ja matkat ovat vieneet naapurimantereille asti. Reissuillaan Juha näki paljon vapaaehtoistyöntekijöitä, ja Suomeen asetuttuaan hänestä tuntui luontevalta alkaa tehdä vapaaehtoistyötä myös itse. ”Kun olin 18-vuotias, tuli kutsumus lähteä Aasiaan katsomaan, millaista muualla on”, Juha kertoo. ”Armeijan jälkeen lähdin, ja aluksi muutin Thaimaan viidakkoon.”

Thaimaasta matka jatkui maasta toiseen kohti Intiaa ja sieltä edelleen Nepaliin, mistä Juha sitten palasi Suomeen.

Reissu kesti noin puolitoista vuotta.

Kotimaassa alkoi kuitenkin itää ajatus, että vielä voisi lähteä jonkinlaiselle pyhiinvaellusmatkalle tutustumaan itseensä. Juha uskoo, että aiempi Aasian-

06

reissu toimi tämän itsetutkimusmatkaajatuksen käynnistäjänä.

Kun Juha kolmisen vuotta sitten hyppäsi polkupyörän päälle ja lähti matkaan, päämäärä ei ollut tiedossa. Hän eteni sadan kilometrin päivätahtia niinä päivänä kun siirtyi paikasta toiseen, mutta joka päivä hän ei suinkaan paahtanut suoraviivaisesti eteenpäin. Kolmetuhatta kilometriä myöhemmin hän huomasi päätyneensä Marokkoon.

Kun mies lensi viitisen kuukautta reissattuaan Afrikasta takaisin Suomeen, hän päätti, että itsetutkiskelu on nyt tehty. Itsevarmuutta oli tullut lisää, ja Juha koki olevansa valmis liittymään yhteiskuntaan. Ei enää pelottanut, koska oli vahva usko siitä, että elämä kantaa ja kaikki menee hyvin. ”Vain itse olemme itsemme tiellä. Pitää uskaltaa hypätä pää edellä.”

TARVE TURVALLISELLE YHDESSÄOLOLLE Juha Laitila hakeutui Ahlmanin erä- ja luonto-opaskoulutukseen, joka tuntui luontevalta jatkumolta aiemmin koetulle ja oivalletulle. Kun Juha opiskeli Ahlmanilla, Luontopolun Niina kävi päätyönsä ohessa siellä opettamassa. Niinan kautta Etapin hanke tuli tutuksi, ja tämän verkostoitumisen myötä alkoi itää ajatus jonkinlaisen kerhotoiminnan tarjoamisesta työttömille.

Luontopolkua eteenpäin -hankkeessa eri aikoina mukana olleisiin nuoriin otettiin yhteyttä ja tiedusteltiin kiinnostusta suunnitella jotakin toimintaa yhdessä.

Kiinnostusta oli. Kun nuorilta kyseltiin,

ETAPPILEHTI 01/2018

millaiset asiat heille ovat tärkeitä, kävi ilmi, että he toivovat ystäviä, turvallisuutta, rauhaa ja rehellistä, tervehenkistä yhdessäoloa.

Nykyään sosiaalinen toiminta on siirtynyt niin paljon nettiin, että tarve aidolle kohtaamiselle ja turvalliselle yhdessä olemiselle on monella nuorella entistäkin suurempi. Tältä pohjalta alettiin rakentaa vapaaehtoistoiminnan mallia, ja Juha käynnisti kerhon toiminnan yhdessä opiskelukaverinsa Jenni Rönkön kanssa syksyllä 2016. ”Alusta asti oli visio, että nähdään kerran viikossa ja mietitään yhdessä, mitä tehdään”, Juha kertoo.

Jos joku sanoi, että olisi kiva päästä melomaan, alettiin miettiä yhdessä, miten edetään asian toteutukseen. ”Nopeasti kävi ilmi, että koossa oli sellainen kaveriporukka ja ilmapiiri, jossa voi olla oma itsensä ja jossa jokainen uskaltaa puhua toiveistaan ja haaveistaan.”

Toiminnassa pyritään sekä nyt että jatkossa painottamaan vapaaehtoistyötä ja tasavertaisuutta. Juha luonnehtii itseään auktoriteettikammoiseksi, ja hän pitääkin tärkeänä, että ryhmässä ei kukaan ole varsinaisesti toisen opettaja vaan tekeminen perustuu vertaistukeen.

Kuka tahansa voi nousta ryhmästä vetämään toimintaa. ”Suosittelen tällaista mallia muillekin.”

Se, että kaikki nuoret eivät ole töissä, johtuu osittain siitä, ettei töitä riitä kai-

OMAT VAHVUUDET ESIIN Ryhmässä on tehty monenlaista toiminnallista yhdessä, mutta siinä ohessa on koko ajan myös asteltu omaa elämän polkua ja mietitty sen seuraavia askelia: ”Toinen toisiamme tukien”, Juha sanoo.

Kerhon nuoria yhdistää kiinnostus luonnossa olemiseen. Yleensä, kun mietitään, mitä seuraavaksi tehtäisiin, ehdotukset vievät pois kaupungista, luontoon.

Pettulettujen Facebook-ryhmässä on nelisenkymmentä jäsentä, ja heistä puolet on aktiivisesti mukana toiminnassa.

Kerhoa ei ole tähän mennessä mainostettu juuri mitenkään, mutta nyt, kun Juha on työkokeilussa Etapilla, toimintaa pyritään kehittämään edelleen ja jatkossa myös mainostamaan.

On tarkoitus kartoittaa uusien tulokkaiden toiveita ja perustaa ryhmiä sen mukaan, mihin suuntaan kiinnostukset ohjaavat. Ainakin liikuntapainotteiselle ryhmälle tuntuu nyt olevan selkeä tilaus.

► ”Elämä kantaa ja kaikki järjestyy”, Juha uskoo.

07

kille. Mutta silloinkin, kun työllistymistä hidastaa työnhakijaan itseensä liittyvät seikat, kyse on tavallisesti aivan muusta kuin siitä, ettei työnteko kiinnosta. ”Ihmisten työttömyys ei ole omaa laiskuutta vaan enemmänkin rohkeuden ja itsevarmuuden puutetta”, Juha sanoo. ”Kun muut ryhmässä kertovat, missä on hyvä, nuori rohkaistuu menemään omilla vahvuuksillaan yhteiskuntaan mukaan. Tällainen on aktivointia sanan varsinaisessa merkityksessä.” ■

Kevään pyöränhuoltovinkit TEKSTI Tino Puurtinen KUVAT Kimmo Siniluoto

Taas on tullut kevät ja viimeistään nyt, kun lumen alta paljastuu asfalttia, alkaa olla aika ottaa pyörät käyttöön talviteloilta. Toiset taas ovat pyöräilleet läpi talven, ja on hyvä huoltaa uskollista kyyditsijää.

PYÖRÄ ON hyvä huoltaa kerran tai kaksi vuodessa. Jos on epävarma omasta näppäryydestään ja tietotaidoista, Etapin Pyöräpaja tarjoaa avuliaasti ammattitaitoista osaamistaan.

Tässä artikkelissa vinkit tarjoaa Etapin oma pyöräpajalainen Timo Damberg, joka on ollut mukana Pyöräpajan toiminnassa viime syksystä lähtien.

PAJALLA ON PYÖRIÄ MYYTÄVÄNÄ, JA TAVARAA LÖYTYY LAIDASTA LAITAAN. Pyöriä saapuu toisinaan lahjoituksina pajalle.

“Välillä on tullut satakin pyörää, kun taloyhtiö on tehnyt putsauksen pyöräkellareihin unohtuneista tai niihin jääneistä pyöristä”, Timo mainitsee.

Pajalla on pyöriä myytävänä, ja tavaraa löytyy laidasta laitaan. Helmenä Timo osoittaa Kombi-pyörää, jonka arvelee olevan 80- ellei jopa 70-luvulta.

Erikoisempaa ja erottuvampaa pyörää haluavalle se on mainio valinta. Täyshuollettuna Kombi on erittäin hyväkuntoinen, vain rungon patina kertoo sen historiasta.

PAJALLA OPPII MESTARI–KISÄLLI-TYYLISESTI Ennen Pyöräpajalle tuloa Timolla oli enemmän kokemusta moottoroitujen pyörien korjaamisesta ja huoltamisesta kuin poljettavien.

“Itsekin yllätyin, kuinka monimuotoista ja paljon tietoa tarvitaan polkupyörien huoltamiseen”, Timo sanoo.

Pajalla oppii mestari–kisälli-tyylisesti, ja tieto periytyy työnohjaajalta uusille pajan tulokkaille. Seuraavat korjauskerrat helpottuvat aina ongelmien tullessa tutummaksi ja lähestymistapojen löydyttyä. Talon mestarilla ja työnohjaajalla A-P Rakkolaisella on vuosien kokemus pyörien korjaamisesta. Hän tekee myös itse työkaluja, esimerkiksi mummopyörästä irtoaa itse tehdyllä välineellä tukijalka paljon nopeammin ja helpommin kuin perinteisillä välineillä.

Timo kertoo, kuinka paja on vaikuttanut myönteisesti myös omaan elämään: omaakin pyörää tulee huollettua nykyään paremmin ja useammin.

Pyörän täyshuoltamisen kestosta Timo sanoo, että pyörät ovat hyvin erilaisia, mikä vaikuttaa urakan pituuteen.

“Pyörässä voi kestää parikin päivää huolto, toisinaan tulee huollettua pari-

pyöriä. Tyypillinen asiakas tuo pyöränsä puhjenneen kumin vuoksi pajalle, mutta jättääkin sen täyshuoltoon huomattuaan sen tarpeen tai edullisuuden muihin huoltopaikkoihin verrattuna.

Opiskelijat ovat löytäneet pajan, ja sen hinnasto sopiikin erityisen hyvin heidän budjettiinsa.

PERUSASIAT, JOTKA ON HYVÄ TIETÄÄ PYÖRÄN HUOLLOSTA ▲ Työpöydällä Timo pääsee tarkastamaan vanteen vinouden pyörittämällä sitä. kin pyörää päivässä. Kaikki on niin pyöräkohtaista”, Timo huomauttaa.

Tällä hetkellä paja työllistää kolme henkilöä, mutta maksimissaan korjaajia on ollut 4–5. Pajan koko ei mahdollista enempää korjaajia, mutta määrä mahdollistaa pyörien jouhean huollon ja korjauksen.

Täyshuoltoon tuodaan viikoittain

08

Pyörän huollosta ja sen yleiskunnon tarkistamisesta on jokaisen kuitenkin hyvä tietää muutama perusasia.

Ruuvien kiristykset on hyvä katsoa, samoin pyörien ilmanpaineet. Nämä kyllä nopeasti muistuttavat vajavuuksistaan liikkeelle lähdettäessä ja ajettaessa.

Huonosti huollettu pyörä on pelottava asia niin itselle kuin muillekin.

Asiaan vaikuttaa myös se, mihin pyörää käytetään, onko kevyempää huviajelua vai vaativampaa, eri maastoissa tapahtuvaa poljentaa. Sekin vaikuttaa, onko pyörä käytössä ympäri

ETAPPILEHTI 01/2018

vuoden, jolloin siihen kohdistuu enemmän kuormittavia tekijöitä, suolatut tiet esimerkkinä. Silloin tulisi huoltotiheys pitää tiiviinä.

Pyörään olisi hyvä, samoin kuin autoon, vaihtaa talvirenkaat liukkaille jääkeleille, ja kevään tullen taas kesärenkaat alle. Tai jos pyörä on ollut pitkään kumit tyhjinä kellarissa, on päällyskumi voinut jo haperoitua.

Pyörän malli vaikuttaa tarvittavaan huoltoon. Vaihdepyörässä on enemmän osia ja enemmän huollettavaakin kuin niin sanotussa mummopyörässä, mikä tekee huollosta vaativamman.

Tärkeintä on kuitenkin tutustua pyöräänsä. Pyörähän on matkakaveri, ja mitä paremmin sen tuntee, sen luotettavampi se on kyyditsijänä. ■

■ Timo on tarkastanut vanteen ja kiristelee sen pinnoja saadakseen vanteen taas suoraksi.

■ Pyörän rattaat on hyvä putsata ja öljytä, samoin tarkastaa muita osia, kuten ruuvien kireyttä.

■ Pinnojen kiristelyn jälkeen vanne pyörii hannaamatta vastaan ja on suoristettu.

■ Vaihdepyörän vaihteet säädetään täältä käsin.

■ Pyörän kumien vaihto onnistuu helposti oikeilla työkaluilla.

■ Vaihdepyörässä löytyy säädettävää. Lonksuvat vaihteet asetetaan täältä paikalleen.

TÄYSHUOLLON VINKIT:

KEVYEN HUOLLON VINKIT:

• • • • • •

• Tarkista ruuvien kireys • Tarkista pyörän kumien paine ja kunto

Laakereiden kiristys ja tarkistus Vaihteiden ja jarrujen säätö Ketjujen rasvaus Puhdistus Ruuvien kireydet Pyöränkumien paineet ja kunto

■ Työnohjaaja A-P Rakkolan itse tekemä työkalu, joka helpottaa pyörän tukijalan irroituksessa.

09

■ Apuvälineellä pyörän pinnat saadaan kireämmäksi, ja vanne taas suoraksi.

Minustako yrittäjä?

Yritystoiminta kiinnostaa, mutta vielä ei ole kaikki pallot hanskassa tai haluaa vähän lisäkipinää omaan motivaatioon. TE-toimiston joka toinen viikko järjestämä Minustako Yrittäjä -infotapahtuma on hyvä paikka juuri siihen.

TE-TOIMISTO ON kiinni infoon saavuttaessa. Siivooja moppaa yläkerrassa osittain pimennetyssä tilassa. Vastaanottotiskin takana on muutama vartija ohjaamassa hissiin ja toiseen kerrokseen, rappuset on suljettu jo tältä päivältä.

Toisessa kerroksessa on muutama henkilö paikalla, tilaisuuden vetäjiä, jotka juttelevat keskenään.

Paikalle saapuvat osallistujat katoavat nopeasti luokkahuoneeseen ennen infon alkua, kukaan ei verkostoidu tai juttele keskenään. Sama tapahtuu infosta poistuttuessa. Kaikki katoavat nopeasti paikalta.

Infossa kysellään hyvin ja keskustellaan luennoitsijoiden kanssa pitkin tapahtumaa. Tilaisuus on rento ja luonte-

va. Kysymyksiä esitetään huutamalla ja viittaamalla. Takapenkistä kuuluu myös aktiivista kuiskintaa, kun luennoitsijat kertovat yrittäjyyteen liittyvistä asioista. Ikähaarukkaa on nuoresta vanhaan, mutta suurin osa kävijöistä on keskiikäisiä naisia. Osallistujia on viisi miestä ja kuusitoista naista, myös yksi pariskunta. Useimmilla on tallennusvälineinä kynät ja vihkot. Kahdella näkyy kannettava tietokone.

Luentoja kuunnellaan tarkkaavaisesti ja piirtoheitetyistä kuvista otetaan aktiivisesti kuvia. Luennoitsijat ovat melko harmaita ja rauhallisia, lukuun ottamatta ensimetrin Kaj Heiniötä. Kenelläkään puhujista ei ole mikkiä ääntä vahvistamassa. Luokkahuone on pieni ja kolea ilmastoinnin pauhatessa katosta alaspäin.

010

TEKSTI Tino Puurtinen KUVAT Kimmo Siniluoto

Infotilaisuus on kaksiosainen ja välissä on kymmenen minuutin happitauko.

Tauon jälkeen tulee karismaattinen puhuja, joka herättelee kuulijoita vitseillä. Vitsit tavoittavat ja keventävät tunnelmaa, vaikka puhutaan vakavista ja pelottavista asioista.

Aktiivimalli mietityttää myös täällä.

Samoin työttömyyspäiväraha on toistuva puheenaihe, kuinka se vaikuttaa yrityksen perustamiseen, voiko sen turvin harkita yrittäjyyttä, mitkä eväävät ja kumoavat päätöstä.

Puhutaan kevytyrittäjyydestä ja laskutuksesta, siitä kuinka nykyään ulkoistetaan monia aloja. Puhutaan työnantajista, jotka palkkaisivat riemusta kiljuen laskun lähettävän työntekijän, joka hoitaa eläke- ja muut maksunsa itse.

Kuuntelemassa on myös kaksi entistä yrittäjää, joista toista jännittää samat riskit, jotka oli vanhassa firmassa mukana. Yrittäjyyshenkisyys on silti suuri, mutta infotilaisuuden aikana hän on ennättänyt tulla katumapäälle. Entinen yrittäjä kertoo, että on suuri kynnys läh-

ETAPPILEHTI 01/2018

teä uudestaan yrittäjäksi. Yksi kuulijoista esittää enimmät kysymykset. Enemmistö paikallaolijoista on kiinnostuneita ja moni aikoo yrittäjäksi. Luennon lopussa kiertää myös lappu, jolla todistetaan aktiivimallin vaatimaa aktiivisuutta.

Ehkä tännekin on tultu toivossa välttää alennettu työttömyyspäiväraha ja samalla oppimaan mitä yrittäjyyteen tarvitaan.

Tilaisuudessa on asiantuntijoita esitelmöimässä

JARMO LEPISTÖ, TE-TOIMISTO Jarmo Lepistö aloittaa tilaisuuden ja kertoo TE-toimiston toiminnasta. Yrittäjäkoulutus, starttiraha sekä laadunvalvonta ovat osioita, joista hän vastaa TE-toimistolla. Yrittäjäkoulutus kestää 4–6 viikkoa ja on työvoimakoulutusta.

Tarkoituksena on olla tukena yrityssuunnitelman toteutuksessa sekä kehittää opiskelijoiden yritysideoita. Lepistö kannustaa soittamaan TE-toimistolle, jos on yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä.

MIRJA TAIPALE JA OSUUSKUNNAT

ENSIMETRIN EDUSTAJAT KAJ HEINIÖ JA TAPANI KASKELA

Mirja Taipale kertoo erilaisista osuuskunnista, joista tunnetuin esimerkki on Valio.

“Valiokin toimii osuuskunnassa, eri osakeyhtiöt toimivat siinä yhdessä.”

Usein kysytty kysymys on, ovatko osuuskunnat toimialakohtaisia. Taipale kertoo, ettei näin ole.

Osuuskuntien perustaminen on laskussa, kun taas yksityiset elinkeinonharjoittajat ovat nousussa. Toissa vuonna niitä perustettiin neljätoista tuhatta, viime vuonna seitsemäntoista tuhatta.

Kevytyrittäjyyttä käsitellään Finlaysonilla Talent Spacen tiloissa joka toinen viikko.

Kaj Heiniö on ulospäinsuuntaunut vitsiniekka, joka saa yleisön rentoutumaan ja nauramaan, vaikka puhutaan vakavista asioista, kuten taloudellisesta suunnitelmasta yrityksen pystyttämisessä.

Heiniö heittelee onelinereita “kulut eivät jakamalla vähene”, ”myynti ei budjetoimalla lisäänny“. Heiniö vetää vuoronsa enemmän puheella kuin dioilla. Se, mitä ruudulla tapahtuu ei ole oleellista. Heiniö siirtelee kuvia nopeasti toinen toisensa jälkeen ja puhuu samaan aikaan.

“Tarvittava alkupääoma on usein suurempi kuin ollaan kuviteltu.“ “Ensi virhe aloitteleville ensiyrittäjille on ajatus että idea myy. Mietitään mitä itse halutaan myydä, eikä huomata antaa tilaa asiakkaille. Asiakas unohdetaan helposti”, Ensimetrin Kaj Heiniö valistaa.

Lisätietoa osuuskunnista löytyy sivuilta: pellervo.fi osuustoimintakeskus.net

▼ Ensimetrin Kaj Heiniö käy materiaaliaan läpi ennen tilaisuutta.

011

Hinnoittelusta nostetaan yleisön suunnalta hyvä pointti esiin. Se on oman työnarvontunnon mitta, eikä sitä saa polkea liikaa.

Tapani Kaskela on rauhallisempi ja pitää käsiään taskuissa puhuessaan. Kaskelalla on kokemusta yrittäjänä olosta.

Hän osti yhtiökumppaniensa kanssa Lapista majoitusyrityksen, jota pyöritti 5–6 vuotta, jonka jälkeen muutti Helsinkiin.

Kaskelalla oli ennestään restonomitaustaa, eli täysin uuteen virtaan ei hypätty. Päätös yrittäjyydestä tuli melko nopeasti. Tuttava soitti, kertoi tilaisuudesta ja sanoi, että päätöksen pitäisi syntyä heti. Kaskela halusi kuitenkin ottaa väyryset eli nukkua asian päälle ja kertoa vasta seuraavana päivänä päätöksensä.

TE-toimisto on ostanut infotilaisuuden Ensimetriltä, joka vastaa suurimmalta osalta tilaisuuden sisällöstä.

Ensimetri on maksuton palvelu omaa yritystä perustaville ja sitä harkitseville.

Se on perustettu 1993 suuren laman aikaan, jolloin pienistä ja keskisuurista yrityksistä huudeltiin kansantalouden pelastajaa. Sama toistuu tässä taantumassa.

Tampereella käy vuosittain 1800 asiakasta, ja uusia yrityksiä perustetaan noin 800 vuodessa. Ensimetri työllistää Tampereella 10 ihmistä. Ensimetri tarjoaa laajan asiantuntijaverkoston, jonka käyttö on maksutonta, kunnes yritys on toiminnassa. Sen jälkeen asiantuntijat veloittavat sovitusti palveluistaan. Verkostoon kuuluu lakimiehiä, patenttitoimijoita ja muita auttavia asiantuntijoita.

Suurin osa suomalaisista uusista yrityksistä on niin sanottuja mikroyrityksiä, joissa tarjotaan omaa osaamista tai palvelua. Uusista perustetuista yrityksistä noin kuusikymmentäviisi prosenttia on toiminimellä toimivia elinkeinonharjoittajia, kolmekymmentä prosenttia osakeyhtiöitä ja loput kommandiittiyhtiöitä ja osuuskuntia.

Tällä hetkellä eniten perustetaan verkkokauppoja, mutta myös vanhat yritysalat kuten parturit tai hierojat ovat edelleen suosittuja.

“Yhä useampi suomalainen arvioi perustavansa yrityksen kolmen vuoden sisään.”

Nuorista eniten kiinnostuneita yritystoiminnasta ovat kahdeksantoista- ja kaksikymmentäneljävuotiaat.“

“Ensimetrin kahdenkymmenen vuoden aikana ovat ensiyrittäjät nuorentuneet kymmenellä vuodella. Samoin korkeakoulutettujen määrä on kasvanut kolminkertaiseksi”, Kaj Heiniö kertoo.

Yrittäjän ei kannata tehdä kaikkea yksin. Kirjanpito on hyvä esimerkki ulkoistamisesta. Osaavat tilintarkastajat jättävät yrittäjälle tilaa ja aikaa keskittyä johonkin muuhun.

Tapahtumaan osallistuneiden mietteitä ANU NURMINEN

Anu Nurminen on kartuttanut kokemusta usealta alalta työurallaan. Persoonana Nurminen on pirteä, huoleton ja nauravainen, ja hän pitää itseään vapaana sieluna.

Osaamista ja kokemusta löytyy muun muassa kaupan ja ravintola-alalta.

2017 syksyllä Nurminen sairastui ja tuli pakkopysähdys hetkeksi. Pysähdyksen aikana tuli mietittyä tulevaisuutta ja hahmoteltua “missä näkee itsensä kymmenen vuoden päästä”.

Nyt ovat lapset, viisitoista- ja seitsemäntoistavuotiaat, kasvaneet isoiksi eikä vakituisen tulonlähteen pakko ole niin suuri. Ammatinvalintapsykologin kanssa löytyi ala, joka kiinnostaa eniten, kalevalainen jäsenkorjaus.

“Jäsenkorjaajista nousi älytön buumi kymmenen vuotta sitten, ja nythän niitä on Suomessa jo paljon”, naurahtaa Nurminen.

Tällä hetkellä Nurminen opiskelee, mutta hän haluaisi tehdä tulevan alansa töitä samaan aikaan.

“Byrokratia jännittää vähän, ja sitä on niin paljon“, Nurminen huokaa.

Sen takia Nurminen on tullut paikalle, oppimaan lisää yrittäjyydestä ja eri yritysmuodoista.

Kevytyrittäjyys kiinnostaa, samoin neljän kuukauden ajan tuettu yritystoiminta. Ne vähentävät riskejä oman yrityksen pystyyn pistämisestä ja taloudellisesta pärjäämisestä lappuloukussa. Yrittäjyys antaisi tilaa oman elämän hallintaan.

“Kaupan alalla tuli tehtyä kahdeksan päivää töitä putkeen ja mietittyä missä vaiheessa pääsen hoitamaan omia meno-

012

jani. Yrittäjänä voisin määrätä itse kalenterin täyttöä.”

VIIVI KALTTI Viivi Kaltti on vastavalmistunut merkonomi, joka on lukenut yrittäjyydestä ja jolle Ensimetri oli uusi tuttavuus.

“Yrittäjyydessä kiinnostaa itsemääräämisoikeus ja etätyöskentelyn mahdollisuus”, kertoo Kaltti omista syistään siirtyä yrittäjyyteen.

“Eniten kiinnostaisi kukkakauppa. Aikataulu siihen olisi 5–10 vuoden päähän, jos yritystä laittaisi pystyyn. Itse info oli mielestäni hyvä, ja siitä jäi hyvä kokemus“, kertoo Kaltti infon mielikuvasta.

Infon lopulla Kaltti näytti oma-aloitteisuutta ja itsevarmuutta Kai Heiniön heilutellessa virikeseteleitä ja kysellessä, kuka ne haluaisi. Käsiä nousi pystyyn ja muutama sanoi haluavansa setelit itselleen.

Liput pysyivät Heiniön kädessä kunnes Kaltti nousi paikaltaan ja kävi hakemassa liput. Tempauksella osoitettiin hyvin niitä piirteitä, joita yrittäjä tarvitsee.

NIMETTÖMÄT Infossa oli myös henkilöitä, jotka halusivat jäädä nimettömäksi.

“Olemme täällä toista kertaa. Suunnittelemme verkkokaupan pystyttämistä, mutta odotamme vielä jotain kipinää.

Tulimme täältä hakemaan motivaatiota ja jotain potkua yrityksen aloittamiseen”, osallistujat vastaavat.

“Emme ole ennen olleet yrittäjinä ja harkitsemme sitä täyspäiväisenä sekä pääasiallisena tulonlähteenä.” ■

Erilaisia yrittämisen muotoja KEVYTYRITTÄJÄ Laskutuspalvelun kautta toimiva yrittäjä, joka ulkoistaa byrokratian laskutuspalvelulle. Kirjanpito, eläkemaksut, veromaksut ja muut jäävät laskutuspalvelulle antaen yrittäjälle tai toimihenkilölle tilaa keskittyä omaan tekemiseensä.

Kevytyrittäjyys antaa yksityishenkilölle mahdollisuuden toimia yrityksenomaisesti, sekä kokeilla yritystoimintaa ilman toiminimeä ja matalilla riskeillä.

Laskutuspalvelun käyttäminen tulee kuitenkin ajan kanssa kalliimmaksi vaihtoehdoksi liikevaihdon kasvaessa.

YKSITYINEN ELINKEINONHARJOITTAJA ELI TOIMINIMI Yksinkertaisin ja suosituin tapa aloittaa yritystoiminta. Usein sivutoiminen yrittäminen kannattaa aloittaa toiminimellä.

Yrittäjä vastaa toiminimen taloudellisista riskeistä, sopimuksista ja sitoumuksista omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan.

OSAKEYHTIÖ Tällä hetkellä enemmistö suomalaisista yrityksistä on osakeyhtiöitä, selviää

kaupparekisteristä. Osakeyhtiö kannattaa perustaa, jos tarkoituksena on hankkia useampia osakkaita tai sijottajia, ja/ tai kasvattaa yhtiöstä suurempaa.

Osakeyhtiö sopii riskialttiimpaan yritykseen, sillä riskit rajautuvat osakeyhtiön pääomaan. Osakeyhtiöstä voidaan nostaa palkkaa osinkoina.

KOMMANDIITTIYHTIÖ JA AVOIN YHTIÖ Perustajia pitää olla vähintään kaksi.

Kaikki ovat vastuussa veloista ja velvotteista. Kommandiittiyhtiössä eli ky:ssä voi olla niin sanottu äänetön yhtiömies, sijoittaja joka ei lähtökohtaisesti osallistu yhtiön hallintoon eikä ole henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön veloista ja sitoumuksista. Avoimen yhtiön eli ay:n isoin ero kommandiittiyhtiöön on yhtiömiesten roolissa. Avoimessa yhtiössä kaikki ovat yhtä lailla vastuussa yrityksestä.

OSUUSKUNTA Osuuskunnan tarkoitus on tarjota palveluita jäsenilleen, ei niinkään voiton tavoittelu. Osuuskunnassa voi olla yksi tai useampi jäsen. Jäsenet ovat vastuussa osuuskunnan veloista vain osuuskuntaan sijoittamallaan rahalla.

013

PÄÄTOIMINEN VAI SIVUTOIMINEN YRITTÄJÄ?

Sivutoiminen yrittäjä saa päätulonsa muusta lähteestä kuin yritystoiminnastaan, esimerkiksi eläkkeestä, opintotuesta tai palkasta. Sivutoimisella yrittäjällä on myös mahdollisuus pitää työttömyyspäivärahansa riippuen työmäärästä, jota yritys vaatii. Jos on mahdollista tehdä kokopäivätöitä ja vastaanottaa koulutusta tai työtä, pitäisi olla mahdollisuus myös päivärahaan.

Työttömyystilanteessa ratkaisun siitä, onko yritys sivu- vai päätoimista, tekee aina TE-toimisto. Päätoimiseksi yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka saa päätoimeentulonsa yritystoiminnastaan työttömyysturvalain mukaan.

Erilaisia rekistereitä, joihin yrittäjän pitää tai on hyvä liittyä: • työnantajarekisteri • ennakkoperintärekisteri • arvonlisävelvollisten rekisteri • kaupparekisteri.

Lähteitä:

yrityksen-perustaminen.net yritä.fi

Työttömän aktiivisuus mittarissa TEKSTI Sari Harsu

Vuoden 2018 alusta tuli voimaan työttömyysturvan aktiivimalliksi nimetty laki. Jotta työtön työnhakija saisi työttömyysetuutensa täysimääräisenä, aktiivimalli edellyttää, että hän täyttää tarkastelujakson aikana niin sanotun aktiivisuusedellytyksen.

TARKASTELUJAKSO ON 65 etuuden maksupäivää eli noin kolme kuukautta.

Maaliskuun lopussa päättyneen ensimmäisen tarkastelujakson aikana vain vajaa puolet työttömistä on onnistunut täyttämään aktiivisuusedellytyksen.

Pirkanmaalla mallin edellyttämällä tavalla on alkuvuonna aktivoitunut 48 prosenttia työttömistä, Tampereella 42 prosenttia. Koko maan työttömyysturvan saajien prosenttiluku 46.

Jos aktiivisuusedellytys ei täyty, työttömyysetuus pienenee seuraavan tarkastelujakson ajaksi 4,65 prosenttia.

Tämä vastaa yhtä korvauksetonta päivää kuukaudessa. Peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saavan kuukausiansio pienenee noin 32,40 euroa, ansiopäivärahaa saavan keskimäärin noin 66 euroa.

Työttömyysetuus ei voi pienentyä enempää kuin 4,65 prosenttia normaalitasosta. Kun työttömyyskorvaus on pie-

nentynyt yhden tarkastelujakson ajaksi, seuraavilla tarkastelujaksoilla se joko pysyy samana tai nousee ennalleen normaalille tasolle.

Jotta työttömyysetuus säilyisi täysimääräisenä, työttömyysetuuden saajan on tarkastelujakson aikana joko • tehtävä 18 tuntia palkkatyötä, • ansaittava yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta (vuonna 2018 on ansaittava 241 euroa), • oltava viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävässä palvelussa tai • osallistuttava viisi päivää muuhun työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavaan työllistymistä edistävään toimintaan, jonka ajalta maksetaan työttömyysetuutta.

Työllistymistä edistäviin palveluihin luetaan omaehtoinen opiskelu, maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu, työ-

014

voimakoulutus, työnhakuvalmennus ja uravalmennus, työkokeilu ja koulutuskokeilu sekä kuntouttava työtoiminta.

Aktiivisuusedellytystä täyttää myös muunlainen TE-toimiston järjestämä työllistymisedellytyksiä parantava palvelu tai toiminta, kuten rekrytointikokeilu.

Yhdistelmiä näistä aktiivisuuden osoittamisen tavoista ei voida laskea yhteen. Aktiivisuusedellytys on siis täytettävä esimerkiksi joko tekemällä työtä tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin, ei sekä-että. Tietoa työllistymistä edistävistä palveluista ja niihin hakeutumisesta löytyy esimerkiksi TEpalvelujen nettisivulta.

Aktiivisuutta seuraa työttömyysetuuden maksaja eli Kela (työmarkkinatuki ja peruspäiväraha) tai työttömyyskassa (ansiosidonnainen päiväraha). Kelaan

Aktiivisuusedellytys on täytettävä esimerkiksi joko tekemällä työtä tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin, ei sekä-että.

ETAPPILEHTI 01/2018

asiakas ilmoittaa aktiivisuudestaan työttömyysajan ilmoituksessa.

Jos työtön työnhakija ei yrityksistä huolimatta löydä työtä tai pääse TEtoimiston palveluihin, työttömyysetuus pienenee kolmen kuukauden ajaksi. TEtoimiston palveluihin pääsyä arvioidaan palvelutarpeen mukaisesti. Aktiivimallia koskeva laki ei siis tuo muutosta tähän. Jos työtön haluaa keskustella työllistymistilanteensa edistämisestä, hän voi jättää yhteydenottopyynnön Oma asiointi -palvelun kautta. Työllistymiskokeilun asiakkaat voivat soittaa omavalmentajalleen ja muut TE-toimiston valtakunnalliseen palvelunumeroon.

AKTIIVIMALLI SUUTUTTAA Jo ennen lain astumista voimaan kansalaisaloite sen kumoamiseksi oli kerännyt vaadittavat 50 000 allekirjoitusta. Kun

aloite lähetettiin eduskuntaan 9.3.2018, sen oli allekirjoittanut 140 944 ihmistä.

Aktiivimallin suurimpana epäkohtana pidetään sitä, että työtön ei voi välttämättä vaikuttaa tukiensa menetykseen. Vaikka hän olisi työnhaussaan aktiivinen, pyrkisi työllistymään, lähettäisi työhakemuksia ja hakisi TEtoimiston järjestämiin koulutuksiin, aktiivimallin edellytykset eivät silti välttämättä täyty.

Suurin osa työttömistä haluaisi töihin, mutta aktiivimalli luo kuvaa lähtökohtaisesti työhaluttomista työnhakijoista, joita täytyy kaikin mahdollisin keinoin patistaa ja suitsia työelämää kohti. Työpaikkoja on kuitenkin tarjolla vähemmän kuin työhaluisia työttömiä, eikä kenelläkään työttömällä ole ammattitaitoa tai muuten mahdollisuutta hakea jokaista avoinna olevaa työpaikkaa.

Hallitus silti toivoo, että työllisten määrä lisääntyisi aktiivimallin myötä

015

8 000 henkilöllä. Malli todennäköisesti lisääkin jonkin verran työllisyyttä, mutta määrää on vaikea arvioida. Tutkimusten mukaan rangaistukset ja niiden pelotevaikutus lyhentävät sellaisten työttömien työttömyysjaksoja, joilla muutenkin on hyvät työllistymismahdollisuudet. Aktivointitoimenpiteillä ja karensseilla ei sen sijaan ole havaittu olevan juurikaan vaikutusta pitkään työttömänä olleisiin.

Aktiivimallia on joissakin yhteyksissä verrattu niin sanottuun Tanskan malliin. Tanska on kuitenkin pinta-alaltaan niin pieni, että käytännössä koko maa on työssäkäyntialuetta. Ja Tanskassa työtön saa yksilöllistä ja vahvaa tukea eri tavalla kuin Suomessa. HS Viikko -lehden (2/20018) mukaan siellä on yhtä työvoimavirkailijaa kohden noin kaksitoista asiakasta. Suomessa yhden virkailijan asiakasmäärä on noin 166. ■

AJAN ULKOPUOLELLA

016

ETAPPILEHTI 01/2018

TEKSTI Tino Puurtinen KUVA Kimmo Siniluoto

Rami Korhonen on monitaituri. Rubikin kuution mestari, pastantekijä, taitava piirtäjä, koodari – ja entinen mediapajalainen.

RAMI ON valmistunut Joensuun ammattikoulusta datanomiksi, joka on tietojenkäsittelyn perustutkinto.

Ajatus Tampereelle muutosta syntyi, kun sisko muutti kaupunkiin yli viisi vuotta sitten. Joensuuhun jäi kaverit, joihin Rami pitää internetin kautta vielä yhteyttä.

Etapin Rami löysi itse ja haki avointa graafikon paikkaa.

“Haastattelussa selvisi, että täällä aukeaa kohta IT-tuen paikka. Sitten kysyttiin, että haluaisinko sitä mieluummin.

Sanoin joo ja siten mä päädyin Etappiin.”

Rami on ollut Etapissa kahteen kertaan töissä. Etappi katkaisi Ramin työttömyyttä ja oli mukava paikka työskennellä.

Etapin aikana Rami sai apua työnhakuun, mutta sillä kertaa paikka ei tärpännyt.

Hauskin muisto Ramilla on Etapista, kun kahteen päivään ei toiminut internet. Osaava mies sai laitteet kuntoon ja selkään taputtelua kehujen kera.

OMAN ALAN HYVÄ PUOLI Rami työllistyi vuosi Etapin jälkeen. Työn hän löysi paikkavahdin kautta, jonka hän oli laittanut työpaikkailmoituksia listaavaan sivustoon.

“Sieltä tuli päivittäin sähköpostia ITalan paikoista. Mä vaan tsekkasin mitkä niistä oli sopivia.”

Rami on töissä tietotekniikkayrityksessä. Aloitettuaan työskentelyn firmassa, Rami teki heti kolme viikkoa miltei putkeen, hengähti yhden välipäivän ja jatkoi taas.

“Ylitöitä saa tehdä tosi paljon kyllä, siellä on sen verran kiire nyt. Viikonlopputöihin kysytään kanssa joka viikko. Mietinkin ostaa Roomba-robottipölynimurin, kun ei ehi enää oikein imuroimaan.”

Tämänhetkinen työnkuva on Ramille sopiva, eikä jatkokoulutus ole tällä hetkellä mielessä.

“Ei se oikein lisää mitään näihin töi-

hin, mitä mä haluan tehdä nyt. Ehkä jos mä tosiaan haluaisin ohjelmoida työkseni, sitten kannattaisi käydä ammattikorkea.

Omassa alassa on hyvä puoli, että siinä oppii ja kehittyy jatkuvasti. ”Se on sellainen ala, että ihan missä tahansa niitä hommia tekee, niin osaaminen syventyy. Eteen tulee paljon ongelmanratkaisua ja aina tulee jotain uutta vastaan, mistä sitten oppii.”

Vähä vapaa-aika kuluu aivopähkinöiden parissa ja koodin väkertämisessä.

Rami harrastaa Rubikin kuutioita ja ohjelmointia eli koodausta.

Koodailu rajoittuu omaan käyttöön jääviin peleihin ja ohjelmiin.

“Mulla on joku idea tai koodinpätkä, jonka haluan nähdä, miten se toimisi. Sitten mä teen sen ja voin käyttää sitä edelleen toisessa projektissa.”

RUBIKIN KUUTION RAMI LÖYSI 19–20-VUOTIAANA Ihan tuosta vaan harva selvittää Rubikin kuution alusta loppuun, Ramikin opettelee kuution ratkaisuja.

“Mä katsoin kyllä ohjeet siihen. Eihän sitä oikein kukaan selvitä ihan vaan, että selvittää sen. Kaksi ekaa tasoa voi selvittää pelkällä logiikalla, sitten viimeiseen tarvii algeja eli algoritmeja.“ Algoritmi on kuvaus tai ohje siitä, miten tehtävä tai prosessi suoritetaan.

Miehen sormissa kuutio pyörii hypnoottisesti ja nopeasti. Rami on käynyt kahteen kertaan kisoissa osallistumassa ja testaamassa omaa tasoaan. Palkintosijoja ei tullut, mutta oli hienoa osallistua ja nähdä tapahtuma.

“Siinä on joku neljäkymmentä – viisikymmentä siirtoa yleensä, että sen saa ratkaistua. Tolla tavalla miten mä selvitän sen siihen 9,7 sekuntiin, se on aika monta siirtoa sekunnissa. Sitä pitää seurata, mikä siirto on seuraava, ei se ole valmiiksi opeteltu kaava. Pitää katsoa parin siirron jälkeen, että mitä seuraavaksi tekee.”

017

Kuutiossa voi myöskin kehittyä nopeammaksi ja tehokkaammaksi opettelemalla “keissejä” eli tilanteita, joilla liikuttaa paloja ratkaisun suuntaan.

“Se, että tietää enemmän malleja, auttaa hahmottamaan helpointa reittiä ratkaisuun. Jos en vaikka tietäisi, että tästä saa sen nopeiten, lähtisin liikkeelle hitaammasta ratkaisusta. Se on tosi iso osa hahmottamista, että osaa ihan miten päin vaan ratkaista kuution.”

Ratkaisijoissa on kahta eri koulukuntaa, joista Rami edustaa värineutraalia ratkojaa. Toinen tapa ratkaista kuutio, on pitää yhtä tiettyä väriä alapuolella.

“Color neutral eli värineutraali tarkoittaa, että sitä voi ratkaista ihan mistä kulmasta tahansa. Siinä on omia etuja toiseen tapaan verrattuna.”

Rubikin kuutiolla on myös oma lempinimi sen ystävien kesken, joka on yksinkertainen ja tarttuva: kuutio.

Ramilla on kokoelmassaan eri kokoisia kuutioita.

“8 x 8 x 8 on mun isoin kuutio”

RUBIKIN KUUTION KOOT KIELIVÄT ERI VAIKEUSTASOISTA Rubikin kuution sivut koostuvat pienemmistä neliöistä. Mitä enemmän kuution sivulla on neliöitä, sen vaikeampi se on selvittää. Yleisin Rubikin kuutio on 4 x 4, jolloin yhdellä sivulla on 16 pienempää neliötä. Vaikeustasojen nousu on kokoluokkien välillä siirryttäessa helpompaa ja vaikeampaa.

“Se menee vähän sillain, että 8 x 8 on vaikeampi kuin 3 x 3, mutta ei kauheesti vaikeampi kuin 4 x 4. Sen jälkeen se on aika pitkälti samaa, kun määrää lisää. Samanlailla niitä selvitetään”, Rami kertoo.

Rami on tunnettu myös itsetehdystä pastastaan ja tulevaisuuden suhteen on ainakin pastan suhteen kokeiltavaa: ”Mustekalan mustetta mä haluisin koittaa, jotta saisi mustaa pastaa. Jos olisi merilevää, niin tulisi vihreätä.“ Tällä hetkellä Ramilla menee hyvin töiden ja harrastusten suhteen.

Loppuajatuksena Rami heittää filosofista pohdintaa valosta.

“Valo kulkee *snap* se on siellä saman tien. Ajan kulku hidastuu koko ajan mitä nopeemmin sä kuljet, kunnes saavuttaa valon nopeuden, jolloin aikaa ei enää ole.” ■

VUOKRATTU TYÖ TEKSTI Tino Puurtinen KUVITUS Mikko Tanskanen

Avoimiin työpaikkoihin keskittyneet sivustot ovat täynnä rekryfirmojen ilmoituksia. Uskaltaako niiden kautta kuitenkaan työskennellä ja kuinka ne eroavat vakituisesta työskentelystä? Henkilöstövälitysfirmoista kuulee kaikenlaista, hyvää sekä pahaa. Tampereella toimivat rekryfirmat vastaavat ja selvittävät, ovatko huhut tosia vai silkkaa pelottelua.

YKSI YLEISIMMISTÄ PELOISTA lähteä rekryfirmaan työntekijäksi on joidenkin etuuksien puuttuminen, jotka kuuluvat muille samalla työpaikalla työskenteleville. Huolenaiheisiin nousevat pois jäävät lomapäivät, terveyspalvelut, jotka eivät kuulu vuokratyöntekijälle ja pienempi palkka verrattuna talon kollegaan. Välitysfirmoista kuulluista jutuissa toistuvat samat mielikuvat.

Haastatteluun osallistuneilla henkilöstövälitysfirmoilla lisät menevät työehtosopimusten mukaan.

Manpowerilla pyritään siihen, että edut olisivat samat kuin talon omilla työntekijöillä. Smilellä eduissa voi olla poikkeavuutta kumpaankin suuntaan, mutta aina pyritään tasa-arvoisesti vähintään talon työntekijöiden tasoon.

Valtilla edut eivät kosketa vuokratyön-

018

tekijää, mutta talo tarjoaa vapaa-ajan tapaturmavakuutusta työntekijöilleen.

Terveydenhuollon Nordic pyrkii tarjoamaan vastaavalla tavalla kuin asiakasyrityksellä on järjestetty. Valtilla ja Manpowerilla on oma työterveyshuolto.

Palkka voi vaihdella samoissa työtehtävissä. Henkilöstöfirmat noudattavat asiakasyritysten omia palkkarakenteita. Neuvotteluja palkkauksesta voidaan

ETAPPILEHTI 01/2018

käydä rekryn kautta tulleen ja työnantajan välillä.

“Palkkaustakin on periaatteessa kahdenlaista: työehtosopimuksen mukaista palkkausta, ja niin sanottuja sopimuspalkkoja, jolloin meidän työntekijä ja asiakasyrityksemme käyvät palkkaneuvottelut”, Nordicin operatiivinen johtaja Jukka Lankinen kertoo.

“Omilla työntekijöillä voi tietysti olla esimerkiksi palvelusvuosien takia korkeampi palkka“, sanoo area manager Päivi Tammilehto Manpowerilta.

Työehtosopimuksia kuitenkin noudatetaan, eikä palkka eroa suuresti tavalliseen työntekijään verrattuna.

“Asiakkaamme haluaa, että palkkataso on suurin piirtein sama, ei mainittavasti isompi tai pienempi kuin heidän omilla työntekijöillään”, toimitusjohtaja Laura Helasjoki-Ristimäki vastaa Valtilta.

VALINTAPROSESSIT ovat miltei samanlaiset. Suurimmat erot ovat asiakasyrityksen osallistumisessa jatkohaastatteluun. Suosittelijoita painottavat Nordic ja Manpower, jotka soittavat vanhoille esimiehille. ”Soitamme myös kaikista henkilöistä niin sanotut suosittelut, eli haluamme vaihtaa muutaman sanan aikaisemman esimiehen kanssa. Mikäli haastattelu ja suosittelut tukevat sitä, että henkilö voisi olla etsimämme, esittelemme hänet asiakasyrityksellemme”, Lankinen Nordicilta kertoo.

Puhelimessa tehtävä haastattelu on myös mahdollinen, eikä kasvotusten tapahtuvaa haastattelua aina tarvita.

“Prosessi on tehokasta. Hakemuksen jälkeen selvitetään soveltuvuus: haastatellaan puhelimitse, face to face tai molemmat, jonka jälkeen työntekijä esitellään asiakkaalle”, kertoo Smilen toimitusjohtaja Sami Asikainen.

Henkilöstövälitysfirmat vastaavat nopeaan työtarpeeseen, ekstraajiin, sesonki- tai ruuhka-aikaan, mutta myös vakituisen työväen hankkimiseen.

Työnantajat säästävät kustannuksia käyttämällä henkilöstöfirmoja, jotka hoitavat prosessin alusta loppuun. Henkilöstöfirmat laittavat ilmoituksia, haastattelevat, kartoittavat ja tarjoavat työntekijöitä asiakasyrityksille.

Rekryfirmat voivat tarjota alan ammattilaista, joiden kanssa yhteistyö on onnistunut ennestään. Työnantajat saavat työntekijöitä pienemmillä kuluilla.

“Tarjoamme sekä työntekijöille että työnantajille joustavia työmahdollisuuksia eri tilanteisiin”, kiteyttää Smilen Asikainen.

“Asiakasyrityksillämme ei useimmiten ole resursseja koko rekrytointiprosessin hallintaan, vaan yritykset haluavat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa”, avaa Valtilta Helasjoki-Ristimäki.

TYÖNTEKIJÄN NÄKÖKULMAA JA KOKEMUKSIA TYÖLLISTYMISESTÄ VUOKRAFIRMAN KAUTTA Syy Henry A. Juvosella siirtyä vuokrausfirmoihin oli yksinkertainen, sitä kautta työllistyi.

“Päädyin vuokratyöhön ihan siksi, että ne tarjosivat ensimmäisenä töitä.

Moni työnantaja ei viitsinyt niihin aikoihin vastata hakemuksiin millään lailla, mutta vuokrafirmasta tuli melkein aina vähintään puhelu. Työvuoroja oli melkeinpä enemmän kuin olisi huvittanut tehdä. Tein töitä joka arkipäivä niin halutessani”, Juvonen kertoo.

Juvonen työskenteli usealla alalla välitysfirma-aikanaan. Töitä riitti ja välillä oli pakko kieltäytyäkin, jotta sai vapaita päiviä. ”Tein valtaosin siivoustöitä. Hetken olin puutarhuri ja yhdessä hommassa käytin sirkkeliä päivät pitkät. Olin kahdessa vuokrafirmassa yhtä aikaa, sen takia niitä hommia varmaan riittikin hyvin. Itse asiassa valtaosin oli niin, että kieltäydyin vuoroista välillä kun teki mieli pitää vapaata”, Juvonen sanoo.

Vuokrafirmat yhdistävät työnantajat ja työntekijät. Ihmisten kanssa työskennellessä ei voi tietää millaiseen suhteeseen joutuu, ja mukaan mahtuu monenlaista toimijaa. ”Vuokrafirman puolesta asiat menivät hienosti. Vuokratöissä sen sijaan oli välillä erilaisia outouksia, huutamista ja muuta asiattomuutta. Yhdestä hommasta sain viikossa kolmet potkut, mutta se

019

ukko soitti aina samana iltana ja pyysi tulemaan seuraavana päivänä uudestaan. Vuokrafirmassa ihmeteltiin myös tätä tapaa toimia”, Juvonen kertoo. ”Yhdellä työnantajalla olisin saanut tehdä ‘eläkkeeseen asti’ töitä, mutta lopetin ennen kuin vakinaistaminen tapahtui. Ja heti seuraava homma, johon äskeisestä vaihdoin, vakinaistikin mut!

Olin hetken siivooja ja tein opiskelujen ohessa yhden vuoron, kunnes olin kieltäytynyt vuoroista niin usein, että sain irtisanomisilmoituksen”, Juvonen sanoo.

Juvonen kertoo, että henkilöstöfirman kautta voi saada kokemusta monelta eri alalta. Kokemusten kautta voi löytää uuden mielenkiinnon kohteen, tai saada hyödyllistä kokonaiskuvaa työelämästä. ”Vuokratyö tarjoaa aktiiviselle ja nopeasti oppivalle työntekijälle tilaisuuden ainakin koettaa montaa eri alaa.”

TYÖKOKEMUSTA SAA KARTUTETTUA eri toimeksiantajilta rekryfirman kautta. Uudelle alalle siirtyessä pääsee näkemään kattavan kuvan kyseisestä työstä.

Aina on vakinaistamisen mahdollisuus.

On monia reittejä, joilla näyttää työnantajalle omat taitonsa käytännön tasolla, työkokeilu tai harjoittelu esimerkiksi.

Kaikista ei kuitenkaan saa yhtä hyvää palkkaa kuin henkilöstövuokrausfirman kautta töissä ollessa.

“Työn määrä on eniten sidoksissa työntekijän omaan aktiivisuuteen sekä asiakkailta saatuihin palautteisiin eli käytännössä asiakasyritykset kilpailevat osaavista tekijöistä.

Emme myöskään halua puhua pelkästään keikoista, sillä meillä on suuri osa työntekijöistä sellaisia, jotka sopivat vuoronsa pidemmäksi aikaa joko Smilen tai suoraan asiakasyrityksen johdon kanssa. Haluamme edistää henkilöstövuokraustoimintaa siihen suuntaan, että työ ei olisi ainoastaan keikkaa keikan perään. On myös asiakasyrityksen etu, että osaava työntekijä tekee pidempään töitä kuin se, että aina tulisi uusi työntekijä keikalle”, Asikainen sanoo.

Joustavuus on yksi hyvän työntekijän ominaisuuksista, tällä voi myös vaikuttaa omien työnvuorojen määrään.

“Valtin kautta tehdään sekä keikkaa että pidempiaikaista työtä. Keikkaa tarjotaan varmastikin eniten niille, jotka haluavat töitä eniten tehdä”, mainitsee Helasjoki-Ristimäki.

“Keikkatyössä työvuorot tulevat kaikille tiedoksi järjestelmään, josta työntekijät voivat varata itselleen sopivat vuorot. Eniten työtunteja kertyy siis todennäköisesti aktiivisille ja joustaville tekijöille, joilla on mahdollisuus ottaa tarjottuja vuoroja vastaan”, Tammilehto Manpowerilta mainitsee.

“Meillä on harvoin niin sanottuja keikkahommia. Yleensä pyrimme löytämään

joko pitkään määräaikaiseen tehtävään henkilöitä tai sitten vakituiseen työsuhteeseen henkilöitä. Lyhyitä keikkahommiakin on, mutta suurin osa tekijöistämme on kuitenkin pitkäaikaisia”, Lankinen kertoo Nordicilta.

“Joillakin aloilla on todella kova pula tekijöistä. Esimerkiksi ammattitaitoiset koneenasentajat alkavat Pirkanmaan seudulla olla aika lailla kiven alla. Mutta taas toimistosihteereitä on tarjolla vaikka kuinka paljon”.

“Tällä hetkellä pulaa on enemmän tekijöistä kuin työtarjouksista.

Tilanne vaihtelee eri vuodenaikoina,

020

mikä johtuu muun muassa yleisen talouden tilasta. Piikkejä työtarjouksiin tulee sesonkien mukaan, esimerkiksi rakentamisessa kesäisin”, Smilen Asikainen jatkaa.

MYÖS HENKILÖSTÖFIRMOJEN pitää esitellä itseään mainostamalla tai kontaktoimalla asiakasyrityksiä.

“Olemme aktiivisia asiakkaiden suuntaan ja tapaamme kymmeniä yrityspäättäjiä kasvotusten joka viikko. Myös somessa olemme aktiivisia ja helposti netistä löydettävissä. Tuotamme koko ajan asiakkaillemme hyödyllistä tietoa

ETAPPILEHTI 01/2018

”Esimerkiksi ammattitaitoiset koneenasentajat alkavat Pirkanmaan seudulla olla aika lailla kiven alla. Mutta taas toimistosihteereitä on tarjolla vaikka kuinka paljon” työmarkkinoiden kehitystrendeistä ja julkaisemme henkilöstöhankintaan liittyviä oppaita ja blogeja. Luomme uusia asiakassuhteita myös suosittelujen kautta”, Nordicin Lankinen havainnollistaa.

“Pääsääntöisesti yritykset löytävät Smilen myyntiorganisaatiomme aktiivisuudella, nykyisten vuokratyöntekijöiden kautta tai henkilöstötarpeen myötä.

Smilen löytää useasta kaupungista sekä totta kai nettisivujen sekä sosiaalisen median kautta. Pitkälti ensimmäinen tieto Smilestä saavuttaa kiinnostuneet nykyään digitaalisten ratkaisujen kautta”, Asikainen kertoo.

Rekryfirmoille syntyy kuluja muustakin kuin mainostamisesta.

“Henkilöstökonsulttien palkka, toimitilavuokrat, tietokoneet, puhelimet eli niin sanotut kiinteät kustannukset. Sen lisäksi tulee ilmoituskustannukset, kun haemme työntekijöitä työpaikkailmoituksella”, Nordicin Lankinen sanoo.

“Suomen lainsäädännöstä johtuen tulee palkan sivukuluja (sosiaaliturvamaksu, TYEL-maksu, ryhmähenkivakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu, lomakorvaus, lakisääteinen tapaturmavakuutusmaksu). Myös työvaatteista ja työterveyshuollosta syntyy kustannuksia henkilöstöä välittävälle yritykselle, kuten Valtille. Kuluja syntyy myös oman toimiston ja toimistohenkilökunnan ylläpidosta”, vastaa Helasjoki-Ristimäki Valtilta.

OSA REKRYFIRMOISTA keskittyy kapeampaan tarjontaan ja alaan. Löytyy logistiikkaan, rakennuksille tai hoitohenkilökuntaan keskittyneitä firmoja tai firmoja, jotka välittävät erityisen paljon tietyille aloille. Suurin osa rekryfirmoista ei kuitenkaan ole erikoistunut vaan tarjoaa laaja-alaisesti henkilöstöä eri aloille.

“Valtti ei ole keskittynyt pelkästään millekään tietylle alalle, vaan etsimme tekijöitä sen mukaan, millaisille tekijöille asiakasyrityksillämme on tarve. Tällä hetkellä paljon avoimia työtehtäviä on muun muassa kiinteistöpalvelualalla sekä erilaisissa suunnittelutehtävissä”, kertoo Helasjoki-Ristimäki Valtilta.

021

“Sanotaan enemmänkin näin päin, että meillä on tiettyjä aloja, joille emme välitä tekijöitä, esimerkiksi meidän kauttamme ei saa lääkäreitä tai hoitajia eikä blokkareita ravintolaan. Erityisen paljon välitämme tekijöitä teollisuuteen, rakennuksille ja kiinteistöpalveluihin”, Nordicin Lankinen vastaa.

Työnvälitysfirmoja löytyy monia.

Jokainen niistä ilmoittaa avoimista paikoistaan kotisivuillaan, joista kaikki eivät päädy TE-toimiston listoille.

Vuokrausvälitysfirmojen omiakin sivuja kannattaa seurailla työllistymisen perässä. ■

ETAPPILEHTI 01/2018

Mato-ongintaa Tampereella Kun mieli tekee lähituotettua ja eettisesti kasvanutta suomukylkeä, ei tarvitse lähteä lähijärveä edemmäs kalaan.

TEKSTI Tino Puurtinen KUVITUS Jonna Orasaari

KEVÄÄN TULTUA ja jäiden sulettua alkavat rämäpäisimmät pilkkijät siirtymään pois keikkuvilta jäälautoiltaan ja antamaan tilaa muille kalastajille.

Ja vaikkei ammattikalastaja olekaan, tarjoaa Tampere monia hyviä paikkoja hienoilla järvillään ruokakalojen pyyntiin. Järviin myös istutetaan vuosittain uusia kaloja, joilla turvataan kantojen pysyvyys. Eli ei tarvitse miettiä, ovatko viime vuoden kalamiehet vieneet jo kaikki herkut, kyllä vedessä kaloja riittää.

Tampereen omistamilla järvialueilla on jokamiehenoikeus kalastaa matoongella, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

“Kaupungin yksityisvesialueista Tammerkoskella ja Viinikan Pahalammella on poikkeavat kalastussäännöt, eli Pahalammella ja Tammerkoskella kalastukseen tarvitaan aina kalastuslupa ja siellä tulee noudattaa alueen kalastusmääräyksiä.

Tammerkosken kalastusalueella onginta on kielletty”, lukee Tampereen kaupungin kalastus ja ravustus -sivustoilla.

Samalta sivulta löytyvät myös kartat kaupungin omistamista alueista, joilla saa mato-onkia ilman lupia.

KALASTAMISEN TARVIKKEITA Välineurheilusta ei mato-onginnan yhteydessä tarvitse puhua, sillä mukaan ei tarvitse kuin vavan, syöttejä, koukun, kohon ja siiman.

Aina voi lähteä panostamaan kalliimpiin onkivapoihin ja hankkia vaikkapa teleskooppisen hiilikuituvavan, mutta

▲ Tässä muutamia kalastuspaikkoja ja mahdollisia saaliita alkuun pääsemiseen: Rantatien aallonmurtaja: taimenta, järvilohta. Ratinan suvanto: taimenta, kirjolohta, kuhaa. Viinikanlahti (Hatanpään sairaalan puolelta): istarikalat, taimen ja kirjolohi. myös lähimetsästä itse veistetty vapa on käypä kalojen narraamiseen. Kallista investointia kalastus ei välttämättä siis vaadi. Noin kymmenellä eurolla saa hankittua tarvittavat välineet, joilla pääsee harrastukseen mukaan.

Koukkujen kokoihin kannattaa tosin perehtyä, sillä eri kaloihin käytetään erikokoisia koukkuja. Mitä suurempi saalis sen isompi koukku.

Särjelle hyvä koukun koko on 14 ja suuremmille ahvenille 10. Koukkujen numerointi menee käänteisesti, eli mitä

023

pienempi numero sitä suurempi koukku.

Koukun paksuudesta puhuttaessa puhutaan langan paksuudesta, joka vaikuttaa syötin valintaan. Madon kanssa kannattaa käyttää paksulankaista koukkua, koska ohutlankaista käytettäessä se saattaa revetä.

Koukuista kannattaa pitää myös huolta, ja vaihtaa ruosteiset uusiin ja hankkia vaikka pieni säilytysastian niille.

Kalat voi perata paikan päällä tai voi ottaa mukaan ämpärin, jossa ne polskivat tuoreina kotiin saakka.

KAUNIINA KESÄPÄIVÄNÄ KALASTAMAAN TAI KALOJA SYÖTTÄMÄÄN Mato-onginta onkin enemmän kesäpäivän fiilistelyä, josta mukaan voi napata lähituotettuja herkkuja. Mukaan kannattaakin ottaa rauhallisuutta ja tyyntä mieltä, sillä aina ei kalojakaan nappaa syödä.

Kalojen saalistukseen voi käyttää mitä moninaisimpia täkyjä, nirsoja syömäreitä ne eivät juurikaan ole. Kekseliäisyyttä voi ja saa käyttää koukun peittämiseen.

Internet on pullollaan vinkkejä omien seoksien valmistukseen. Taikinapullat, joihin voi halutessaan muussata vielä mukaan mätiä tai katkarapuja, ovat hyviä syöttejä, mutta myös perinteiset maasta kaivetut madot käyvät eväkkäiden narraamiseen. Matojen löytäminen tosin on vähän tuuripeliä, mutta tietyt paikat, ovat varmempia matojen esiintymiselle, kuten ojien penkat tai missä on pehmeää paljasta multaa. Omaa tuuriaan voi avittaa lisää mäskäämällä eli ripottamalla veteen esimerkiksi kauraryynejä tai kalanmätiä.

Jokamiehen oikeudet Suomen luonnossa TEKSTI Tino Puurtinen

Jokamiehen oikeuksilla tarkoitetaan lupaa ja oikeutta hyödyntää ja käyttää luontoa, riippumatta alueen omistajasta. Alueella leiriytymisestä tai sen hyödyntämisestä ei tarvitse maksaa mitään, mutta siihen sisältyy velvollisuuksia.

Luonto kuuluu Suomessa jokaiselle siellä oleskelevalle, samoin kuin siitä huolehtiminen. Puita ei saa vahingoittaa tulentekoon, mutta marjoja, sieniä ja kukkia saa kerätä. Rauhoitetut lajit pitää jättää rauhaan. Luonnonsuojelualueilla pätee toiset säännöt.

Matoja voi kasvattaa myös itse, jos oikein innostuu ja kalaonnea tuntuu riittävän.

PIENET OHJEET MATOJEN ITSEKASVATUKSEEN Kalastukseen jalostettuja matoja voi ostaa esimerkiksi Motonetistä tai suurista elintarvikekaupoista.

Kasvattamiseen tarvitaan muovinen astia, joka on vähintään 50 litraa ja säkki puutarhamultaa.

Multa laitetaan muoviastiaan ja kastellaan niin märäksi, että siitä irtoaa puristamalla muutama tippa vettä. Tehdään kuoppa multaan ja kipataan madot perään.

Seuraavana päivänä keitetään mikrossa puoli desiä neljän viljan hiutaleita sekoitettuna desiin vettä. Kiehautus riittää ja klöntti kaivetaan multaan noin kymmenen sentin syvyyteen. Päälle laitetaan sanomalehti, joka kastellaan märäksi. Matofarmi laitetaan ilman kantta huoneen nurkkaan ja sen voi unohtaa huoletta viikoksi.

NÄITÄ ASIOITA SAAT TEHDÄ Liikkua ja telttailla riittävän kaukana asutuskeskuksista, tai viljely- hyötykäyttöön otetuista alueista. Muiden pihoille ei saa mennä edes läpikulku mielessä.

Hyödyntää aluetta ruoka- tai keräilytarkoituksessa. Voit sienestää ja kerätä vettä järvestä.

NÄITÄ ASIOITA ET SAA TEHDÄ Kerätä rauhoitettuja kasvi- tai hyönteislajeja.

Ajaa ilman maanomistajan lupaa moottoroiduilla ajoneuvoilla maastossa.

Vahingoittaa ympäristöä.

Kaataa tai vahingoittaa puita.

Ottaa sammalta, jäkälää tai maa-ainesta.

Roskata.

Häiritä kotirauhaa.

Häiritä lintujen pesintää tai riistaeläimiä.

Kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.

024

Viikon päästä tarkastetaan puurotilanne mullan alta varovasti kaivamalla ja lisätään puuroa tarpeen mukaan. Kun sanomalehti taikka multa alkaa näyttämään kuivalta, lisätään vettä reilusti.

Kasvatusastiaa voi pitää avonaisena, tai sen päälle voi asettaa kannen. Kannen ja astian väliin on ehdottomasti laitettava jotain, sillä muuten kosteus tiivistyy reunoille ja madot lähtevät lipettiin.

Madot alkavat lisääntyä nopeasti ja yhdestä madosta tulee keskimäärin joka viikko yksi uusi mato. Motonetissä myytävässä purkissa on noin 50 matoa, eli määrä viisinkertaistuu viikossa.

Madon kasvu munasta lisääntyväksi yksilöksi kestää noin kaksi kuukautta, eli syksyllä laitettu matofarmi on keväällä jo niin täynnä matoa, että ostotarvetta syöteille ei ole. Farmi on täysin hajuton, eli sitä voi pitää vaikka olohuoneessa halutessaan.

Madot muuttavat mullan noin puolessa vuodessa kompostimullaksi, jolloin multa täytyy vaihtaa uuteen ja madot seuloa pois. Saatua kompostimultaa ei kannata heittää pois, sillä se on erittäin hyvää käytettäväksi kodin tai puutarhan kasveille kasvualustaksi. ■

LUONNONSUOJELUALUEILLA ON ERI SÄÄNNÖT Jotta saavutettaisiin suojelun päämäärät, voidaan tietyillä alueilla rajata toimintaa suojelulailla.

Näillä alueilla keräily vaatii luvan ja on sallittu vain tieteelliseen tarkoitukseen. Liikkuminen tai leiriytyminen voidaan kieltää kokonaan. Alueellisia eroja voi olla paljonkin, ja eri säännöt löytyvät alueen järjestyssäännöistä tai perustamispäätöksestä.

Lähdetekstinä käytetyt sivustot, joista voi katsoa myös lisätietoa: luontoon.fi

ymparisto.fi

jokamiehenoikeudet.fi Metsäliiton sivusto, jossa voit testata tietoutesi ja katsoa millainen jokamies sinä olet.

Kasvottomuus työnhaussa TEKSTI Tino Puurtinen KUVITUS Jonna Orasaari

Työnhaku on siirtynyt pois kasvokkain haettavasta työstä. Mielikuva kaupan ikkunaan laitettavasta “apua tarvitaan” -kyltistä on vanhentunutta ajattelua. Työpaikoille ei enää astella käsi ojossa kaduilta työnhaun siirtyessä enemmän internetin suojiin.

025

NETISSÄ ON erilaisia työnhakusivustoja, joille avoimet paikat ovat keskittyneet.

Tutuimpana työnhakijoille ovat varmasti Työ- ja elinkeinotoimiston omat sivut, joilla tehdään muitakin työnhakuun ja työttömyyteen liittyviä asioita.

Samoja ilmoituksia kierrätetään usein työnhakusivustoilla, kuten Monster.fi, Oikotie, Duunitori tai Jobilla. Niitä kaikkia kannattaa kuitenkin seurata, osa avoimista paikoista voi löytyä vain yhdeltä palveluntarjoajalta.

MILLAISTA ON HAKEA TÖITÄ VERKOSSA? Muutama pitkäaikaistyötön ja lyhyemmän aikaa työttömänä ollut kertoivat omista kokemuksistaan työnhausta internetin välityksellä. Haastateltavat halusivat pysyä kasvottomina sekä nimettöminä artikkelisssa. Tässä he esiintyvät numeroina.

Haastateltava numero yksi oli käynyt rekrymessuilla. Hän kertoi kokemuksen olleen piristävä, kun pitkästä aikaa oli päässyt juttelemaan kasvokkain työtä tarjoavien kanssa.

“Tuli kuunneltu olo ja oli mukava saada palautetta heti.“ Messut ovatkin yksi hyvä paikka kohdata työnantajia ja saada pientä paussia sähköisten hakemusten väliin. Tällöin ei menetä kosketustaan ihmisten tulkintaan ja haastattelutilanteen vuorovaikutukseen.

Monet kertoivat turhautumisesta, joka syntyy lähettäessä useita hakemuksia viikoittain. Harvemmin saa rakentavaa vastausta takaisin.

“On vähän epätodellisen tuntuista, saako niitä koskaan kukaan edes luettavaksi, vai onko sitä vaan jäänyt Excel-

taulukon ulkopuolelle“, naurahtaa numero kakkonen.

“Enemmän ne on sellaisia valmiita valitteluja tai pahoitteluja, joita saa joka puolelta. Kaavamaisen kuuloisia ilman selitystä“, kolmonen myötäilee.

“Oman alan hommia löytyy harvemmin, joten on ollut pakko hakea laajemmin muidenkin alojen töitä. Sitä alkaa hetken kuluttua menettää uskoa itseensä ja omaan osaamiseensa, kun ei saa vastausta lähetettyään työhistoriaa ja portfoliota.“ Numero kolme on media-alan ammattilainen. Hän kertoo, ettei ole saanut oman alan työtehtäviä miltei vuoteen.

“Toisinaan pääsee haastatteluun tai toiselle kierrokselle. Sitten jännittää, kuinka tässä taas pitikään toimia.

Useimmiten saa lähettää kymmeniä hakemuksia yhtä haastattelua vastaan.

Olisi hienoa saada palautetta, mitä meni vikaan, jotta voisi parantaa itseään ja tyyliään hakea töitä.“ Alasta riippuen kotikaupungista voi olla vaikea löytää töitä rajattujen paikkojen vuoksi. Kisa avoimista paikoista on tiukka. Yhtä paikkaa kohti on paljon hakijoita.

Pelkkää kaavakkeiden tai hakemusten täyttöä internetin työnhaku ei kuitenkaan ole.

Internetissä on myös hyvä tilaisuus verkostoitua. LinkedIn tai Facebook ovat hyvät esimerkit paikoista, joissa voi saada työtarjouksia piilotyöpaikoista ja nopeammin täytettävistä tehtävistä.

TEKSTIPOHJAISET HAKEMUKSET JA VIDEOHAKEMUKSET Tekstimuotoiset työhakemukset eivät ole enää ainoa muoto, jolla internetis-

026

sä voi saada itseään esille. Muotiin ovat tulleet videohaastattelut, joilla hakija kertoo itsestään ja syistä, miksi hakee kyseistä paikkaa.

Videohaastattelu ei kuitenkaan ole haastattelu siinä mielessä, että se olisi interaktiivista toimintaa haastattelijan kanssa. Video nauhoitetaan valmiiksi annettujen ohjeiden ja kysymysten kanssa.

Palautetta saa kuulla yleensä jälkikäteen viestillä, että video on ainakin vastaanotettu. Palaute vaihtelee automaatin lähettämästä siihen, että sen saa ihminen käsiinsä joka kiittää kiinnostuksesta työpaikkaa kohtaan.

Haastateltavilta ei löytynyt videohaastatteluista positiivista sanottavaa.

“Stressaavampaa kuin kasvotusten tapaaminen. Tuli peruttua ja tuhottua valmista materiaalia ja kuvattua muutaman minuutin pätkää miltei tunti. Siinä alkoivat sanat puuroutua ja menettää merkitystään. Aina tuntui joku menevän pieleen“, sanoo kakkonen.

“Tuntuu, että piti antaa täydellinen kuva itsestä eikä se onnistunut hetkessä. Tuli sanottua jotain väärin tai kissa huusi taustalla“ on kolmosen mielipide.

Videohaastattelu voi olla haastavaa toteuttaa ilman rauhallista ympäristöä tai hyvää välineistöä. Eikä työnantajalle synny hyvää mielikuvaa hakijasta, joka näkyy rakeisena meluisassa ympäristössä.

TE-TOIMISTON PEREHDYTYKSET INTERNETISSÄ TAPAHTUVAAN TYÖNHAKUUN Avoimet työpaikat ilmoitetaan nykyään ensisijaisesti erilaisissa verkkopalveluissa, ja verkon kautta tapahtuvan työnvälityksen palvelut elävät uudistumisen

ETAPPILEHTI 01/2018

aikaa. Työmarkkinatori on yksi uusista hankkeista, ja se tulee yhdistämään osaajat työpaikkoihin uudella tavalla.

Valmennusryhmiä verkossa toimimiseen totetutetaan kasvotusten ja verkossa. Verkkoluennot kasvattavat suosiotaan. Niissä on mahdollisuus inter­ aktiiviseen keskusteluun luennon aikana valmentajan sekä muiden osallistujien kanssa.

Verkkovalmennuksissa käsitellään monia työnhaun välineitä, piilotyöpaikkoja, osaamisen myymistä ja kuvausta, yrittäjyyttä ja sosiaalisen median sekä digitaalisten palveluiden käytettävyyttä.

Verkkovalmennuksiin osallistuvat asiakkaat hallitsevat jo työnhaun perusteet. Aivan alkuvaiheessa oleville työnhakijoille on vaihtoehtona kasvotusten järjestettävät valmennusryhmät.

Haasteita verkkopalveluiden käytössä kokevat suomen kieltä heikosti taitavat. Nuoremmat ovat tottuneempia kuin vanhempi väestö mobiili- ja verkkopalveluiden käytössä, joten työnhaun verkkovälineet ovat ikäryhmälle helpompia.

Vastauksia TE-toimistolta antoivat Jenni Tuoresjärvi, asiantuntija, TEpalvelut ja Tuuli Humina, palveluesimies.

NUORET OVAT KASVANEET INTERNETIN YMPÄRILLÄ Nuorille tietokoneet ovat tutumpia käyttää kuin vanhemmalle polvelle. Nyt työuria aloittaa Z-sukupolvi, joka ovat kasvanut sosiaalisen median ympäröimänä.

Tutkimusten mukaan nuoret viettävät

sosiaalisen median parissa enemmän aikaa verraten muihin ikäluokkiin.

Tämä sukupolvi osaa hyödyntää somen mahdollisuuksia eri tavoin kuin vanhempi väestö. Vanhemmat polvet eivät välttämättä osaa hakea tarvittavaa tietoa niin hyvin kuin nuoremmat. Voi olla, että tietoa itsestään ei osata luoda siihen muotoon tai paikkaan, jossa se tavoittaa helposti työnantajan.

Työnhakuun opitaan, ja vanhat mallit eivät enää päde. Joillekin tutuin ja helpoin tapa olisi hakea keltaiset sivut ja soitella paikkoihin kertoakseen itsestään. Toiset ovat tottuneet bottien vastauksiin ja käyttävät chat-palveluita sujuvasti.

Tapoja voi kuitenkin oppia uusia ja se, kuinka hyvin niiden käyttö luonnistuu, riippuu täysin yksilöstä. ■

Läsnä myös muualla KASVOTTOMUUS ON läsnä muissakin palveluissa. Kaupan kassoilta häviävät myyjät ja tilalle tulee itsepalvelukassoja. Terveyskeskukseen soitettaessa tai sisään käveltyä ei ensikosketus ole ihmiseen.

Samoin toimivat monet palvelut. Sähkösopimuksen siirron tai veroilmoituksen voi tehdä itsenäisesti verkossa.

Hyötynä voitetaan aikaa ja lisätään kustannustehokkuutta karsittaessa henkilökohtaisia tapaamisia. Mahdollisesti voi pyörittää useita asioita tai asiakkaita samaan aikaan näytöllä.

Kone päättää, mille puolelle mikäkin numero ongelmineen sijoitetaan. Tulevatko koneet pyörittämään suurimpaa osa palveluista ja mihin tilaan ihminen mahtuu siinä yhteiskunnassa?

Missä tulevat tehokkuuden rajat vastaan?

Aika tulee näyttämään, jääkö palvelukassoista ja vastaanottovirkailijoista jo itsessään myyvä tuote.

Ihmiskontakti voi olla pienten puotien tai erikoisliikkeiden hyvä myyntikulma, jonka suuremmat yritykset ja toimijat kadottavat tehokkuuden jalkoihin.

027

Rastista voimavaroja työttömille TEKSTI Tino Puurtinen KUVAT Kimmo Siniluoto

▲ Ryhmäpisteellä askarrellaan ja tehdään yhdessä.

TARKOITUKSENA ON tarjota täydentävää palvelua kaupungin omien palveluiden vierellä. ”Ei viedä kaupungin töitä pois. Odottaessa pääsyä terapiaan tai kun haluaa terapiaa aluilleen, voi tulla meille. Sitten voi jatkaa kaupungin palveluiden puolella. Meille voi tulla ilman lähetettä, eli olemme matalan kynnyksen paikka. Voi ottaa itse yhteyttä, ilman ohjaavaa tahoa, ja tulla tahtoessaan täysin anonyyminäkin”, kertoo elämäntaidon valmentaja Katja Koskensalo.

“Monet sanovat, että täällä voi puhua vapaammin, kun tietää ettei se mene mihinkään kirjoihin ja kansiin”, sanoo terveydenhoitaja Susanna Oksanen.

Julkisella puolellakin on vaitiolovelvollisuus ja luottamussuhde työntekijän kanssa, mutta tietoja käynneistä kirjataan ylös.

Suomalaiseen kulttuuriin liittyy vahvasti sisu ja vaivojen vähättely lääkärin vastaanotolla. Silloin lääkärin tekemä kartoitus ei vastaa todenmukaista kuvaa huonosta voinnista, vaikka olisikin lähtenyt itse hakemaan apua.

“Sen lisäksi, että täällä on sovittuja tapaamisia, joidenkin asiakkaiden kanssa

mennään mukaan esimerkiksi terveys­ asemalle tueksi. Ammattilainen voi tuoda turvaa ja tukea sekä auttaa kertomaan asiakkaan tilanteesta selkeämmin”, Koskensalo kertoo.

“Viime kesänä asiakkaana oli nuori nainen, joka oli hakenut julkiselta puo-

lelta apua psyykkisiin ongelmiinsa jo kahdesti pääsemättä eteenpäin. Kolmannella kerralla minä menin mukaan Pitkäniemen sairaalan päivystykseen, ja onneksi sillä kertaa saatiin asioita vietyä eteenpäin. Siinä tuli itsekin todettua, ettei hoitoon pääsy helppoa ole. Reissu oli

RASTI, MATALAN KYNNYKSEN VOIMAVARAPISTE TYÖTTÖMILLE • •

•

•

•

•

Rasti on perustettu 2011 osana Etapin toimintaa.

Henkilöstöön kuuluvat terveydenhoitaja Susanna Oksanen sekä elämäntaidon valmentaja Katja Koskensalo.

Pieni henkilöstömäärä mahdollistaa omamääräämisoikeutta, nopeaa suunnittelua ja toteutusta.

Rastin parhaimpina puolina mainitaan sekä asiakkaiden että henkilöstön puolelta anonyymiys ja nopea hoitoon pääsy. Rastin asiakkaana ei tarvitse antaa edes nimeään, jos ei halua.

Rastilla on yksilökeskustelua ja ryhmätyöskentelyä. Paikan päällä on mahdollisuus terveyskartoitukseen, jossa voi mitata muun muassa verensokerit ja keskustella terveyteen liittyvistä asioista terveydenhoitajan kanssa.

Rastin toimipiste sijaitsee Tampereen keskustassa Klingendahlin kiinteistössä, osoitteessa Hämeenpuisto 44.

028

ETAPPILEHTI 01/2018

sinällään antoisa, kun tiesi asiakkaan saavan jatkoapua.”

ASIAKASTAPAAMISIA KAHDESTAAN Oksasella ja Koskensalolla on molemmilla asiakkaita, jotka ovat käyneet Rastilla perustamisesta lähtien.

Vaikka kaksikko toimii työparina, asiakas­tapaamiset menevät omin voimin. Välillä asiakastapaamisen yhteydessä voidaan ohjata toiselle työparille, jos terveystarkistuksen yhteydessä ilmenee keskusteluavun tarvetta tai toisinpäin. Opiskelija voi olla mukana ryhmätapaamisissa, mutta tapaamiset asiakkaan kanssa hoidetaan kahdestaan.

Koskensalon vastaanotolla käy viikoittain keskustelemassa noin viisitoista asiakasta. Yleensä kolme asiakasta päivässä. Tapaamiset eivät ole samanpituisia, ne voivat olla pikaisia kuulumisten vaihtoa tai venähtää parinkin tunnin keskusteluun. Tunti on keskimääräinen keskusteluaika.

Oksasella on suunnilleen samanlainen tahti, mutta kertaluonteisia asiakastapaamisia on enemmän. Oksanen tekee myös Tampereen kaupungin järjestämiä, työttömien terveystarkistuksia Sarviksen sosiaalikeskuksella.

2017 vuoden asiakasmäärä oli reilu yhdeksänsataa. Mukaan on laskettu ryhmätapaamiset ja tapahtumissa tavatut asiakkaat.

Rasti käy erilaisissa tapahtumissa kertomassa toiminnastaan. 2017 vuonna käytiin Työttömien voimavarapäivillä, Miesten Tampere -tapahtumassa, Etapin avoimilla ovilla ja kaupungin terveysasemilla.

Rastilla on mahdollisuus erilaisille ryhmille, muun muassa Syke ja Polku55 ovat yhteistyökumppanit, joiden kautta tulee asiakasohjausta.

Työt olivat pätkiä. ”Aamulla saatettiin soittaa ja kertoa, että toisella puolella kaupunkia neuvolassa olisi tarvetta täksi päiväksi, ensimmäinen asiakas olisi viidentoista minuutin kuluttua oven takana. Saattoi olla viikon tauko työtarjousten välillä, ja toisinaan tuli lyhyitä työpätkiä. Vuoden sitä jaksoi, jonka jälkeen lähdin yliopistoon opiskelemaan sosiaalipolitiikkaa. Valmistuin yhteiskuntatieteiden maisteriksi, jonka jälkeen menin työvoimatoimistoon töihin.

Työskentelin työvoimaneuvojana neljän vuoden ajan. Etapilla oli ilmoitus lehdessä, jossa haettiin hanketyöntekijää. Työpaikassa yhdistyi sosiaalipolitiikka, työttömyysteema ja terveydenhuolto.” ”Työvoimatoimistoajat toivat hyvää näkökulmaa Rastissa työskentelyyn.”

Koskensalolle oma ura löytyi parikymppisenä. Silloin tuli halu päästä psykiatriseksi sairaanhoitajaksi. Sen aikainen työympäristö tehtaassa, koneiden ja mekaniikan keskellä ei antanut itselle tarpeeksi.

“Tahdoin päästä auttamaan ja olemaan avuksi terveydenhoitoalalla”, Koskensalo sanoo.

Kummatkin kertovat nauttivansa työstään ja sen olevan antoisaa.

“Parasta palautetta on, kun asiakas kokee tulleensa autetuksi. Hyvää palautetta tulee usein palautelaatikkoon, mutta eniten sitä kuulee suullisesti. Se on aina mukavaa, kun tietää pystyneensä auttamaan.”

Aina työskentely ei ole helppoa, ja asiat jäävät päähän elämään.

“Omassa mielessä vie toisinaan töitä kotiin. Tulee pohdittua, mitä olisi tehtä-

vissä jonkin asian tai jonkun henkilön tilanteen eteen”, molemmat toteavat.

HYVÄÄ TUKEA JA YSTÄVYYTTÄ “Ryhmän kanssa ollaan käyty näyttelyissä, messuilla ja liikuntaa harrastettu muun muassa puistokävelyillä Pyynikillä. Ryhmissä nousee välillä esiin toiveita, joita pyritään toteuttamaan”, Koskensalo ja Oksanen kertovat.

“Ryhmäytyminen on onnistunut yleensä kivasti. Täysin vapaaehtoisena tänne hakeutuu ihmisiä, jotka tykkäävät toimia yhdessä. Hyvä ryhmä antaa tukea osallisilleen. Viime porukka toivoi, ettei yhteinen aika vielä loppuisi, jonka myötä järkättiin kaksi ylimääräistä tapaamista. Ryhmä jäi elämään ja he ovat pitäneet keskenään yhteyttä Rastin toiminnan jälkeenkin. ” Harvoin, jos ollenkaan, on hankalia asiakkaita. Tänne ei tulla pakotettuna.

Lähtökohtana on, että tänne tullaan vapaaehtoisena. Itse puhutaan se mitä halutaan tuoda esille.

Asiakkaita on jokaisesta ikäryhmästä.

“Yksi asiakas pääsi juuri eläkkeelle, ja kysyi mahdollisuudesta silti käydä täällä moikkaamassa”, Oksanen sanoo.

“Sekin voi olla stressaava elämäntilanteen muutos, eläkkeelle siirtyminen.

Monia ovia sulkeutuu ja myös avautuu.

Asiakas pohti täällä käydessään, mitä se nimikkeen vaihdos oikein tarkoittaa ja mitä se tuo mukanaan. Asiakas puhui ‘niistä eläkeläisistä’ ja korjasi itseään ‘meillä eläkeläisillä’.”

TYÖNTEKIJÖIDEN TAUSTAA Oksanen tiesi jo ala-asteella haluavansa terveydenhoitajaksi.

“Kävin ala-asteen toisella luokalla rokotuksissa ja mieleen jäi terveydenhoitajan hieno huone. Halusin samanlaisen työhuoneen kasvettuani isoksi. Heti lukion jälkeen menin opiskelemaan terveydenhoitajaksi. Valmistuin 1999, jolloin oli pahin lama käynnissä.”

▲ Susanna Oksanen ja Katja Koskensalo ovat toimineet työparina Rastin perustamisesta asti.

029

Asiakkaan kokemuksia Rastista Asiakas on nuori mies ja teatterialan ammattilainen, joka on ollut Rastin asiakkaana reilut yhdeksän kuukautta.

KUINKA LÖYSIT RASTIN?

“Löysin Rastin TE-toimiston Loistouralle-palvelun kautta”, mies kertoo.

Loistoura tarjoaa työnhakijan avuksi henkilökohtaisen valmentajan puoleksi vuodeksi, jonka aikana on tarkoituksena työllistyä.

“Siellä kerrottiin maksuttomasta työttömien työterveystarkistuksesta.

Terveystarkistuksen jälkeen otin puheeksi kiinnostuksen työttömille tai vähävaraisille suunnatuista mielenterveyspalveluista. Kysyttiin, olenko kuullut Rastin palveluista ja annettiin yhteystietoja. Otin paikkaan yhteyttä, eikä mennyt viikkoakaan, kun sain jo ensimmäisen tapaamisajan.”

Yksi Rastin hyvistä puolista on sen kyky vastaanottaa uudet asiakkaat joutuisalla aikataululla. Mielikuvat hoitopaikoista voivat vaihdella laajasti, ja nopea hoitoonpääsy on yksi suuri tekijä luottamusta rakentaessa. ”Vastausaika yllätti erittäin positiivisesti. Niin paljon kuulee kauhutarinoita, joissa jonotusajat ovat pitkät ja sisälle päästyä paikka on kauhea, ja siellä tungetaan täyteen pillereitä”, mies kertoo.

MILLAISESSA ELÄMÄNTILANTEESSA RASTI ON OLLUT MUKANA KANSSASI?

Mielenterveysongelmat harvoin alkavat yhtäkkiä ja ilman kuormittavia tekijöitä.

Jokainen kokee asiat omalla tavallaan, ja helposti käsiteltävä asia voi ilmetä toiselle hyvinkin stressaavana aiheena päästä eteenpäin. Terapia ja keskustelu ammattihenkilöstön kanssa auttavat keskittymään ylipääsemiseen ja parantumiseen.

“Minulla on aikasempaa historiaa mielenterveysongelmista. Taustalla on myös rankka koulukiusaamishistoria, sieltä tuli riittämättömyyden tunne ja tunne, ettei kelpaa tällaisena. Viisi–kuusi vuotta sitten poltin pahasti itseni loppuun, minkä johdosta hakeuduin ammattilaisen avun piiriin”, mies kertoo.

Menneisyytensä ansiosta mies osasi hakea apua oikealla hetkellä eikä odottanut asioiden hankaloitumista ennakkooireita pidemmälle. ”Huomasin ajattelevani samankaltai-

sia ajatuksia taas, enkä halunnut joutua samanlaiseen tilanteeseen kuin viime kerralla. Taiteilijan ammattiala on epävakaata, suhteessa oli ongelmia, työttömyyttä oli kestänyt ammattitaidosta huolimatta ja läheisen vakava sairastuminen oli viimeinen repeävä tikki. Tuntui, että kaikki alkoi kasaantua ja seinät kaatua päälle. Rasti tarjosi hyvää keskusteluterapiaa. Saatuani ison asian käsiteltyä, huomasin, että taustalla on paljon muutakin. On ollut aivan täydellistä, että niihinkin on puututtu”, mies kertoo.

Miehen mukaan näyttelijän työ antaa hyvää apua ja tukea terapiaan sekä itsetutkiskeluun. ”Teatteriala on siinä mielessä ollut avuksi itsensä käsittelemisessä, että siinä saa välillä olla joku muu, mikä auttaa ymmärtämään omaa olemistaan ja omaa ajatusmaailmaansa. Tehdessään itsensä kautta töitä, oppii miettimään, minkä takia jokin asia saa tuntemaan tietyllä tavalla”, mies kertoo.

MILLAISTA APUA JA TUKEA SAIT?

Hoitosuhde Rastissa pyritään hoitamaan asiakkaan toiveiden ja aikataulujen mukaan. Jotkut kokevat ryhmän erittäin hyväksi vertaistueksi ja hoidoksi, toiset haluavat työn tai muun syyn vuoksi säilyttää anonyymiytensä.

“Hakiessani Rastiin sain tietää, että täällä on ryhmätyöskentelyä ja yksilökeskustelua.

Teen esiintyvää työtä, enkä halunnut ottaa riskiä, että täällä olisi ollut joku joka tunnistaa. Tiesin alusta alkaen, että yksilökeskustelu on oikea muoto minulle. Alussa kävin tiivimmin, kun asiat olivat akuutissa vaiheessa, parin viikon välein. Asioiden rauhoituttua oli väliä neljäkin viikkoa tapaamisissa. Tapaamistiheys on hyvin itsestä lähtöistä. On annettu vaihtoehtoja, jos tuntuu että annettu aika on liian kaukana, niin koitetaan saada sitä aikaistettua. Täällä käynti tuntuu itselle räätälöidyltä”, mies kertoo.

Ammattilaisen kanssa keskustelu huojentaa ja normalisoi omia pelkojen aiheita. Joskus tarvitsee ulkopuolisen auktoriteetin kertomaan, että on aivan normaalia ajatella kummia.

“Tehdessä esiintyvää työtä ei voi kieltää, etteikö jotkin asiat jäisi päälle, tai että ne ei vaikuttaisi minuun. Välillä täy-

030

tyy myöntää, ettei ole ihan varma, ovatko kaikki ajatukset omia.

On ollut hienoa jutella ammattilaisen kanssa, joka kertoo, että tämä on täysin normaalia.

On hienoa kertoa jollekin, joka ei tiedä mitä teen ammatikseni ja mitä kaikkea siihen liittyy päivittäin. Koskensalo näkee ja kuulee, ja sen kautta ehdottaa asioita. Saa täysin objektiivisen näkökulman asioiden käsittelyyn, asettaa oman mielen toisille raiteille, näkee, kuinka paljon on paisutellut asioita päässään“, mies kertoo.

KUINKA OLET KOKENUT RASTIN? SAITKO SIITÄ APUA JA TUKEA ONGELMIISI? “Olen saanut tästä todella paljon, on yksinkertaisesti helpompi olla itseni kanssa.

Isojen ja vaikeiden asioiden käsittely on helpottunut.

En ole kokenut, että minua on arvotettu tai että kokemusmaailmaani olisi katsottu tiettyä kautta. Olen kokenut, että täällä ollaan samaan aikaan ammattilaisia sekä inhimillisiä”, mies kertoo.

Tiettyihin ammattialoihin liittyy mielenterveysongelmia useammin kuin toisiin, ja luovan työn tekijät kuuluvat yhteen näistä ryhmistä. Ennakkoluulot kuuluvat ihmisyyteen, mutta hoitoon hakeutuessa ne eivät saisi olla esteenä, tai lisäkuormittavana tekijänä. ”Omalla alalla on valitettavan paljon mielenterveysongelmia. On pieni pelko hakiessa apua ja kertoessa, mitä tekee.

Jännittää vastaanottoa ja että tokaistaan, ‘ai sä oot taiteilija, no totta kai sua masentaa, mene juomaan punaviiniä johkin‘. Ekan kerran jälkeen ei ole tullut oloa, että tulen hoitoon ja vastaanotolle. Vaan, että täällä on oikeasti joku ihminen joka todella haluaa auttaa. Koen, että minut on otettu vakavasti ja että on kuunneltu”, mies kertoo.

Asiakasta on Rastissa kohdeltu kokonaisena, se tarkoittaa myös, että ongelmia on katsottu kokonaisina. Mielenterveysongelmat voivat juontua monista syistä, jolloin niiden käsittely on vyyhdin purkamista ja apukeinojen opettelua. ”Sen lisäksi on ehdotettu erilaisia tehtäviä kotiin, joita ei valvota, ja perhana, onhan ne toimineet ja niistä on ollut apua.

Yksi arvokkaimmista asioista, mitä olen täällä saanut ja ymmärtänyt, on, että isojen asioiden taustalla on pienem-

ETAPPILEHTI 01/2018

piä tekijöitä, joita ollaan yhdessä käsitelty”, mies jakaa.

MITÄ RASTIN PALVELUNTARJONNASTA OLET KÄYTTÄNYT? “Yksilökeskeistä juttelua ja terveystarkistuksen.

Tiesin, että oli pakko päästä jonnekin. Olin umpikujassa ajatusteni kanssa.

Asiat alkoivat sekoittumaan, ja se näkyi normaalissa arjessa. Pientenkin asioiden teko alkoi hankaloitua, sängystä oli vaikeampi päästä ylös. Koko ajan silti piti tehdä töitä”, mies kertoo.

Avoimuus ja luottamus syntyvät monin eri tavoin hoitavan henkilön kanssa.

Rastissa yksi auttava tekijä on mahdollisuus anonyymiyteen. Luottamuksen synnyttyä on helpompi purkautua ja puhua herkistä asioista. ”Olen käynyt täällä jo yhdeksän kuukautta ja päässyt eteenpäin hyvin. Pystyn puhumaan asioistani, mutta kun tietää, että mikään ei mene eteenpäin voi olla täysin avoin, ja se on todella vapauttavaa. Huomaa, kun on turvallinen olla, että alitajunnasta tulee asioita joita ei ole pystynyt myöntämään itselleen. Tulee sanottua asioita ääneen ja järkyttyy, että ajatteleeko oikeasti näin”, mies kertoo.

Asiakas on saanut Rastin hoitosuhteessa apua. Helpottava hoito on synnyttänyt halun antaa ja auttaa muita, jotka painivat mielensä kanssa.

“Halusin lähteä haastatteluun mukaan, jos voin edesauttaa, että muutkin saavat kuulla Rastista, ja pystyn antamaan takaisinpäin. Koen saaneeni Rastin asiakkaana paljon, ja tämä aihe on minulle todella tärkeä. Mielenterveysasioissa on varmasti hankala pyytää apua, mutta menkää ja kokeilkaa pari kertaa.

Oma elämä on ollut tosi erilaista sen jälkeen, kun on uskaltanut kokeilla. Suosittelen lämpimästi,” mies kertoo.

Mies painottaa, ettei omassa elämässä tarvitse tapahtua traumaattista asiaa, jotta voi hakeutua terapian pariin.

Itsensä tunteminen on aina hyödyllistä ja jokainen meistä voisi oppia parempia toimintakeinoja oman arjen hallintaan. ”Monilla voi olla ajatus, että omassa elämässä ei ole tapahtunut mitään niin kamalaa, että täytyisi hakeutua terapiaan. Jo se, että pääsee ulkopuolisen kans-

sa käsittelemään asioitaan, ihan vaan että ottaa päähän tai masentaa, on jo tarpeeksi. Vaikkei olisikaan mikään iso asia, niin pääsisi käsittelemään tilannettaan eikä tarvitse elää sen asian kanssa.

Itsensä ymmärtäminen on todella tärkeää, teatterialalla on tosi hienoa, kun sitä pääsee käsittelemään”, mies kertoo.

Vapaana sanana miesasiakas haluaa kertoa itseään askarruttavista ongelmista, jotka liittyvät terapiaan ja ennakkoluuloihin.

► Rastissa ihmistä käsitellään kokonaisena, eikä pelkästään potilaana.

031

“Valitettavan paljon mielenterveysasioissa on mielestäni vieläkin sukupuolijakaumaa, ja miesten on vaikea sanoa, että ahdistaa. Toivon, että ihmiset vapautuisivat enemmän puhumaan mielenterveyden ongelmista, varsinkin nuoret, eikä sitä liitettäisi kuuluvaksi osaksi nuoruutta.

Sekin, jos on viisikymmentä alaista ja leikkaa kiinni, ei olekaan enää pelkästään omat rahat kyseessä. Asiaa voisi normalisoida ja rinnastaa tavalliseen lääkärikäyntiin”, mies toteaa.

Etappi lähettää yhteistyökumppaneilleen ja muille tärkeille tahoille sähköisen tiedotteen kerran kuukaudessa. Olemme koonneet tähän viimeisimpien tiedotteiden antia.

Mikäli haluat mukaan postituslistalle, ilmoita sähköpostiosoitteesi Mediapajan ohjaajalle: joni.syvanen@etappi.info.

VAIHTELUA ARKIRUTIINIIN

MARRASKUU 2017 TUTUSTUJIA JA UUSIA PAJALAISIA Etapilla on käynyt jälleen mukavasti erilaisia tutustujaryhmiä muista yhdistyksistä, hankkeista ja palveluista. Heitä on kierrätetty kaikilla Etapin pajoilla.

Pajoille on ollut myös runsaasti halukkaita tulijoita. Erityisesti Mediapajasta kiinnostuneita hakijoita on haastateltu tiuhaan tahtiin.

Marraskuussa on jokunen uusi pajalainen aloittanutkin Etapilla, joillekuille sopimus on tehty alkamaan ensi vuoden alusta.

Siinä missä uusia etappilaisia tulee, vanhoja lähtee jatkamaan työllistymispolkuaan. Tässä kuussa on ilahduttanut yhden pajalaisen opiskelupaikan varmistuminen ja yhden työllistyminen. Moni muukin pajalainen on menossa tasaisesti eteenpäin omalla polullaan: suunnitelma on olemassa ja on myös halua sen toteuttamiseen.

Etappilaisille on marraskuussa tarjottu pajojen peruspuuhien lisäksi oppia ja virkistystä. 14. päivä marraskuuta Rami Hanweg Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta eli JHL:stä kävi kertomassa työsopimukseen liittyvistä asioista.

Rami muistutti, että työsopimus on hyvä laatia aina kirjallisena. Hän myös luetteli, mitä kaikkea työsopimukseen tulee kirjata, ettei ikäviä yllätyksiä tule.

Esimerkiksi varsinainen työnsuorittamispaikka on hyvä mainita, jotta työntekijä ei joudu siirtymään lyhyellä varoitusajalla ja kenties useinkin paikasta toiseen ja maksamaan ehkä pitkienkin välimatkojen matkakustannuksia itse.

Kun kaikki olennainen on kirjattu työsopimukseen sekä työntekijä että työnantaja allekirjoittavat sopimuksen, jotta siitä tulee lainvoimainen paperi.

21.11. osa pajalaisista vietti hikisen iltapäivän Tullintorin Irti maasta -kiipeilykeskuksessa. Tunnin kiipeilyaika riitti puristamaan tehokkaasti mehut jokaisesta kiipeilijästä – mutta toki vain hyvällä tavalla. Kaikki osallistujat pitivät kokemusta mukavana.

JOULUKUU 2017

ETAPIN HANKKEET JATKAVAT Sekä Voimavarapiste Rasti että Luontopolkua eteenpäin -hanke jatkavat toimintaansa STEAn rahoittamina. Toiminnat saivat kohdennetun toiminta-avustuksen seuraaville kolmelle vuodelle.

Taru Järvinen esitteli Luontopolkua eteenpäin -hanketta myös 2.12. Lottoohjelmassa. Suorassa lähetyksessä esitetty video, jossa puhuu Luontopolun Jere Harjula, on nähtävänä myös YouTu-

032

bessa. Videota on katsottu jo yli 16 000 kertaa.

Luontopolkua eteenpäin (2018–2020) järjestää pirkanmaalaisille 17–29-vuotiaille työttömille nuorille toimintaa jatkossakin. Luontopolulla nuoren on mahdollista pysähtyä hetkeksi oman itsensä äärelle ja vähitellen siirtää katsetta kohti tulevaisuutta.

Toiminta keskittyy jatkossa lyhytkestoisiin Voimaryhmiin sekä vapaaehtoistoiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja kouluttamiseen. Vapaaehtoistoiminta sisältää vertaistukitoimintaa, luontokummi- ja tukihenkilötoimintaa. Yksilöohjaus kuuluu vahvasti kokonaisuuteen.

Luontopolulla uskotaan luonnon voimaannuttavaan vaikutukseen terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Luontoympäristö onkin olennainen osa kaikkea työskentelyä.

TAMMIKUU 2018

A-J HALMEESTA UUSI TOIMINNANJOHTAJA Vuonna 2005 etappilaiseksi ryhtynyt Kauko Salmivirta jäi toiminnanjohtajan tehtävästään eläkkeelle vuodenvaihteessa. Läksiäisiä vietettiin 1.12. perinteisin menoin kakkukahvien merkeissä.

Vuoden alusta toiminnanjohtajan saappaissa on astellut Antti-Jussi Halme, joka on jo pitkään toiminut Etapin vahvuudessa erilaisissa tehtävissä.

KULTTUURIA JA LIIKUNTAA Etapilla pyritään tarjoamaan pajalaisille monipuolisesti mahdollisuuksia virkistäytymiseen, liikuntaan ja kulttuurikokemuksiin. Tammikuussa on oltu Etappi-porukalla muun muassa laskemassa

ETAPPILEHTI 01/2018

pulkkamäkeä Horhassa ja tutustuttu oopperaan Tampere-talossa.

Etappilaisia kehotetaan hyödyntämään myös viikoittain tarjolla olevia liikuntapalveluja: kuntosalia, jumppaa ja sählyä. Tällä hetkellä sähly on näistä toiminnoista suosituin.

LUONTOPOLUN UUDEN TUULET Luontopolkua eteenpäin -toiminta on uudistunut. Viime vuosista tutut kolmen kuukauden kurssit ovat jääneet ohjelmasta, mutta tarjolla on monipuolisesti muuta luontoteemaista toimintaa sekä yksilöohjausta.

Luontopolulla on mahdollisuus saada yksilöllistä tukea elämäntilanteesta esiin nouseviin kysymyksiin. Työntekijöiden kanssa voi tulla juttelemaan ilman lähetteitä ja jonotusaikoja. Keskusteluita voidaan käydä myös toimiston ulkopuolella toiminnan lomassa vaikkapa nuotion äärellä tai luonnossa kävellen.

Luontopolkua eteenpäin tarjoaa myös mahdollisuuden vertaistukitoimintaan.

Vertaistukiryhmässä nuorella on mahdollisuus tutustua mukavaan kaveriporukkaan retkeilyn ja luonnossa liikkumisen myötä. Ryhmän jäsenet pääsevät itse vaikuttamaan ryhmän ja tapaamisten sisältöihin.

Ja jos vapaaehtoistoiminta kiinnostaa, Luontopolkua eteenpäin -työpajassa voi päästä vaikuttamaan konkreettisella tavalla nuorten hyvinvointiin esimerkiksi toimimalla vertaistukiryhmän ohjaajana tai retkikummina yksittäiselle nuorelle.

HELMIKUU 2018

Kompassia olisi tarkoitus käyttää Etapilla niin, että uusi pajalainen käyttää yksilöohjaajan avustuksella Kompassia ensin työkokeilujakson alussa ja uudelleen jakson lopussa.

OPINNOLLISTAMINEN ALUTEEMANA Perjantaina 23.2. Pirkanmaan työpajojen alueverkosto kokoontui Silta-Valmennusyhdistyksen tiloissa. Etapilta mukana oli yksilöohjaaja Sari Harsu.

Tilaisuuden teemoina olivat opinnollistaminen ja osaamisen tunnistaminen, joita toivotaan yhä enenevässä määrin käytettävän myös työpajatoiminnassa.

Opinnollistaminen tarkoittaa opintojen suorittamista esimerkiksi työkokeilun aikana. Etapilla on opiskeltu oppisopimuksella ja suoritettu tutkintoja Puupajan pajakoulussa yhteistyössä TEAKin kanssa. Nyt Etapilla on lähdetty mukaan myös Valo-Valmennukseen, jonka kautta on tarkoitus suorittaa osa-tutkintoja. Ensimmäinen osatutkinto on jo työn alla Puupajalla.

Osaamisen tunnistaminen on tavallaan kevyempi versio opinnollistamisesta: siinä on kyse pajan työtehtävien erittelystä ja luetteloinnista. Työkokeilun päättyessä luettelosta voidaan joko pelkästään merkitä rastilla, onko pajalaisella osaamista asiasta tai sitten arvioida osaamisen tasoa neliportaisella asteikolla: on tutustunut – osaa ohjatusti – osaa itsenäisesti – ohjausvalmius.

Kohdat, joista osaamista ei ole, poistetaan ennen tulostamista, sillä tarkoitus on todentaa nimenomaan osaamista, ei sitä, mitä vielä ei osata.

HUHTIKUU 2018 KOMPASSI KÄYTTÖÖN Tampereen kaupungin työllisyyspalveluissa on luotu verkossa toimiva Kompassi-niminen menetelmä, joka on otettu nyt Etapillakin käyttöön. Menetelmä muistuttaa TE-palveluiden Työelämätutkaa, mutta on laajempi.

Kompassia käytetään asiakkaan tilanteen kartoittamiseen ja palvelutarvearvion tekemiseen. Menetelmä myös ehdottaa erilaisia palveluita, jotka voisivat sopia asiakkaan tilanteeseen.

VAPRIIKKIA JA VOODOOTA Etappilaisille pyritään tarjoamaan toisinaan pajatyön lomassa vaihtelua ja virkistystä talon ulkopuolella. Huhtikuussa käytiin mediapajalaisvoimin Vapriikissa ja kaikkien halukkaiden etappilaisten kanssa Hällä-näyttämöllä. Siellä Mediapajan entisen työnohjaajan Jose Ahosen Voodoo-esitys tarjosi jonkin verran taustatietoa mentalismista ja muista

033

maallikon silmin mystisiltä vaikuttavista ilmiöistä, mutta pääpaino esityksessä oli yleisön hämmästyttämisellä mentalismin keinoin. Mediapajan Jonna ja Tino toimivat esityksen ajan Josen assistentteina.

Etapin ohjaajat saivat kutsun myös pop up -hävikkiruokaravintolaan Pyynikin Kirkontuvalle.

Torstaina 19.4. Tampereen seurakuntien Ruokapankilta saatu hävikkiruoka muuntui kolmen ruokalajin lounaaksi ammattitaitoisten kokkien käsittelyssä.

Ruokaa olivat loihtimassa ja tarjoilemassa Päihdepalveluyksikkö Breikin ja Steppi-hankkeen asiakkaat, joita oli konsultoimassa huippukokki Arto Rastas.

Ruoka oli hyvää ja idea toteutuksineen mainio.

Huhtikuussa Etapilla suoritettiin myös Suomen Mielenterveysseuran Mielenterveyden ensiapu 1 -koulutusta.

Koulutukseen osallistui sekä ohjaajia että pajalaisia.

JUHA LAITILA ON VUODEN VAPAAEHTOINEN Työttömien Keskusjärjestö haluaa nostaa esiin hyviä käytäntöjä vapaaehtoistoiminnassa ja palkitsee vuosittain ihmisen, ”joka on edistänyt myönteisellä tavalla vapaaehtoistoimintaa organisaatiossaan tai muuten edistänyt työttömien asiaa”. Tunnustuksen saaja ”voi olla kekseliäs innostaja, toiminnan kehittäjä tai muuten yhteisönsä kantava voima”.

Vuoden 2018 vapaaehtoiseksi on valittu Etapilla työkokeilussa oleva Juha Laitila, joka vetää vapaaehtoisvoimin toimivaa Tampereen Pettuletut -nimistä retkikerhoa. Juha käynnisti Luontopolkua eteenpäin -hankkeessa ideoidun kerhon yhdessä Jenni Rönkön kanssa syksyllä 2016. Kerho tai ryhmä on virallisemmalta nimeltään Tampereen Pettuletut – työttömien nuorten luontopainotteisen vertaistukiryhmä, vaikka virallisuus toiminnasta onkin kaukana.

Retkikerho tarjoaa 17–29-vuotiaille pirkanmaalaisille työttömille mahdollisuuden tutustua uuteen kaveriporukkaan retkeilyn merkeissä. Kerho ei maksa osallistujille mitään. Retkeilyvälineitä on lainattavissa Etapin leirivälinepajalta ja ruoka sekä matkakustannukset tulevat kerhon puolesta.

Lisää Juhasta voi lukea sivulta 6.

i

ETAPIN PALVELUT

v

AUTOPAJA

b

POLKUPYÖRÄPAJA

Autopajalla tehdään määräaikaishuoltoja, jarrutöitä, iskareiden vaihtoja, pakoputkitöitä, nivelien vaihtoja, kytkimen korjauksia, rengastöitä, katsastustarkastuksia ja katsastuksia sekä muita auton perinteiseen korjaukseen ja kunnossapitoon liittyviä töitä.

Polkupyöräpajalla kunnostetaan ja kierrätetään lahjoituksena saatuja fillareita perinteisistä kesäpyöristä vaihteellisiin maastopyöriin. Pajalta on hankittavissa myös varaosia.

Mika Nurmi ( 050 431 0072

A-P Rakkolainen ( 050 431 0075 + ari-pekka.rakkolainen@etappi.info

TYÖNOHJAAJA:

LUONTOPOLKUA ETEENPÄIN -HANKE Luontopolkua eteenpäin -hanke yhdistää Etapin työpajatoiminnan luonto- ja erämatkailuun perehtymiseen sekä leirien ja tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen.

TYÖNOHJAAJA:

Niina Rautiainen ( 050 560 4710 + niina.rautiainen@etappi.info YKSILÖOHJAAJA:

Taru Järvinen ( 040 766 8459 + taru.jarvinen@etappi.info

N

MEDIAPAJA

Mediapaja tarjoaa media-alan palveluja. Pajalla tuotetaan tekstiä, valokuvataan, taitetaan julkaisuja, tehdään mainoksia ja luodaan nettisivuja.

Myös tämä lehti on suunniteltu ja toteutettu Mediapajalla.

TYÖNOHJAAJA:

Joni Syvänen ( 050 431 0077 + joni.syvanen@etappi.info

Asiakkaiden pyörille tehdään pieniä huoltoja ja korjauksia.

TYÖNOHJAAJA:

N

PUUPAJA

Pajalla kunnostetaan huonekaluja ja muita puuesineitä sekä tehdään esimerkiksi pöytiä, tuoleja, hyllyjä, kaappeja, ovia sekä erilaisia pien-esineitä. Työt suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa heidän toivomustensa mukaan.

TYÖNOHJAAJA:

Jouni Tuovinen ( 050 431 0074 + jouni.tuovinen@etappi.info

3

SIIVOUSPAJA

Siivousosasto vastaa Etapin puhtaanapidosta ja siivouksesta.

Harjoittelijoita ohjataan ammattimaiseen siivoustyöhön. Heitä opastetaan ammattivälineiden ja koneiden käytössä.

TYÖNOHJAAJA:

Tarja Pihlman ( 040 768 2813 + tarja.pihlman@etappi.info

Q

LEIRIVÄLINEPAJA

Leirivälineitä kunnostetaan ja säilytetään Auto- ja Pyöräpajan rakennuksessa. Pajalle on oma sisäänkäynti. Varastosta löytyy retkeilyvälineitä laidasta laitaan, soppatykeistä ahkioihin ja kauhoista kaminoihin.

TYÖNOHJAAJA:

Kimmo Viinikkala ( 040 801 6002 + kimmo.viinikkala@etappi.info

034

Y

RASTI – VOIMAVARAPISTE TYÖTTÖMILLE

Rasti ottaa asiakkaita vastaan Klingendahlin kiinteistössä osoitteessa Hämeenpuisto 44. Rasti on maksuton hyvinvoinnin palvelupiste, jossa Katja Koskensalo ja Susanna Oksanen tarjoavat tukea ja ohjausta niin fyysiseen ja psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

Rastissa on mahdollisuus -yksilökeskusteluun, jossa käsitellään itselle tärkeitä teemoja -terveyskartoitukseen, jossa voi mittauttaa esim. verenpaineen ja keskustella terveydestä -voimavararyhmään, jossa edistetään siihen osallistuvan hyvinvointia pienessä porukassa.

YHTEYDENOTOT:

Terveydenhoitaja Susanna Oksanen ( 050 364 0236 + susanna.oksanen@etappi.info

A-J Halme ( 050 441 8777 + antti-jussi.halme@etappi.info

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry Sarvijaakonkatu 28 ja 30 33540 Tampere ( 010 231 23 60

etappi@etappi.info www.etappi.info

YKSILÖOHJAUS

Etappi ja Etapin Mediapaja löytyvät myös

Etappi pyrkii edistämään asiakkaidensa elämänhallintaa ja hyvinvointia esimerkiksi yksilöohjauksen avulla.

YKSILÖOHJAAJA:

Sari Harsu ( 050 560 6436 + sari.harsu@etappi.info

7

TOIMINNANJOHTAJA

Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min Hinnat sis. alv 24 %

Elämäntaidon valmentaja Katja Koskensalo ( 050 364 0050 + katja.koskensalo@etappi.info

)

"

TOIMISTO & TALOUS

Seija Siniranta ( 010 231 2360 + seija.siniranta@etappi.info

035

Facebookista ja Twitteristä.