Espoon työväenopisto
2015/2
Sisällys 3 Rehtorin puheenvuoro
4 Tony Dunderfelt Senioriaiheisessa kehittämispäivässä Kannen kuva
6 Seniorit kiitävät pää edellä ja pyrstö pitkällä
Mikaela Mandalios
8 Vapaan sivistystyön vaalipaneelissa
Toimitus ja taitto
11 Tiedotus—Espoon työväenopisto seminaareissa 12 Hankevieraita Euroopan kaikilta nurkilta
Sonia Pérez Alemán
Yhteistyö Heli Mäkeläinen
14 Miltä tuntuu olla vanha? 16 Kohtaamisten iloa vaalikeittiössä! 18 Kestävän kehitys—Työhyvinvointia omilla strategioilla 19 Työhyvinvointi tarkastelussa Kunta10-tutkimuksen valossa
Espoon työväenopisto http://www.espoo.fi/ tyovaenopisto
Espoon työväenopisto Espoossa huhtikuu 2015
Sisin on Espoon työväenopiston henkilöstölehti. Sisin tehdään yhdessä henkilöstön, tuntiopettajien ja asiakkaiden kanssa. Osallistu lehden tekemiseen! Lisää tietoa ja artikkelien lähettäminen sonia.perezaleman@omnia.fi 2
Espoon työväenopisto
Sisin 2015/2
MAAILMA MUUTTUU, ESKONI
Rehtorin puheenvuoro
K
ansalliskirjailijamme Aleksis Kiven Nummisuutarit -näytelmästä tuttu lausahdus kuvaa osuvasti juuri päättyneiden kuudensien pohjoismaisten aikuiskouluttajien ja -tutkijoiden konferenssin esityksiä ja keskeisiä tuloksia. Tampereen yliopistossa 25. – 28. maaliskuuta pidetyn kokoontumisen teemana oli Adult Education and the Planetary Condition (http://www.uta.fi/edu/nordic/index.html). Konferenssi on vuosittain eri pohjoismaissa järjestettävä tapahtuma, johon osallistuu 200─500 tutkijaa eri puolilta Eurooppaa. Selkeä ensimmäinen havaittava muutos pohjoismaisen aikuiskoulutustutkimuksen alueella on, että akateeminen tutkimus vapaata sivistystyötä kohtaan on lisääntynyt. Suomi ja sen yliopistoista Tampere, Itä- Suomi ja Åbo Akademi verkostoineen ovat erityisesti vahvistaneet vapaaseen sivistystyöhön kohdennettua tutkimustaan. Myös muissa Pohjoismaissa on tekeillä vapaan sivistystyön tutkimusta. Suomessa toimiva yhteistyölinkki oppilaitosten ja tutkijoiden välillä on Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö VST (www.vst.fi). Toinen havaittava muutos on tapahtunut aikuiskoulutuksen ja sitä kautta vapaan sivistystyön käsitemaailmassa. Uudet käsitteet kuten ekologinen aikuiskoulutus, kestävä vertaisuus ja virtuaaliset työyhteisöt ovat tutkimuksen kohteena. Elinikäisen oppimisen käsite ymmärretään laajaksi, työyhteisöissä, instituutioissa ja kaikkialla ympärillämme esiintyväksi ilmiöksi. Tutkimus myös haastaa nykyisen elinikäisen oppimisen meritokratian käsitteen, jossa valta maailmassa jakaantuu suoritusten, pätevyyden ja kykyjen perusteella. Meritokraattisessa yhteiskunnassa koulutuksen kautta aikaansaatu osaaminen ja pätevyys korostuvat, mutta samalla ilmiöön sekoittuvat negatiivinen kilpailu asemista ja yhteiskunnassa menestyksestä. Kolmanneksi pohjoismainen aikuiskoulutustutkimus näyttäisi tällä hetkellä keskittyvän PIAAC-tulosten analysointiin tutkijayhteisöissä. PIAAC (The Programme for the International Assessment of Adult Competencies) on kaikkien aikojen laajin aikuisten perustaitoja koskeva tutkimus, johon osallistui 24 eri maata OECD-maitten alueella. Tutkimus antoi mielenkiintoisia tietoja myös suomalaisten aikuisten osaamisesta tiedon hallinnassa, numerotaidossa ja lukutaidossa. Tämän laajan tutkimuksen tuloksia tutkijat analysoivat nyt aktiivisesti eri puolilla Eurooppaa.
Niin totesi suutari Topias pojalleen Eskolle tämän lähtiessä kosioretkelle: ”Heisaa, Esko! Oikein minun hatussani ja hännystakissa, jossa minä vuosia takaisin kakskymmentä ja yksi seisoin vihillä Martan rinnalla. Tuntuupa minulle kuin sinun muodossas tuossa nyt itsiäni katselisin yksi ja kakskymmentä vuotta ajassa taaksepäin, ja silloin olit sinä vasta nyrkin kokoinen, ja viisi kuukautta puutui vielä ennenkuin hengen sait. Mutta niin muuttuu mailma; silloin kuin nyljetty orava, nyt mahdut hädintuskin tähän samaan hännystakkiin; niin muuttuu mailma, Eskoni.”
Tarja Lang Sisin 2015/2
Espoon työväenopisto
3
Teksti: Saara Patoluoto
E
spoon työväenopistossa järjestettiin senioriopetusta ja -oppimista koskeva kehittämispäivä perjantaina 13.3.2015. Päivässä oli monia mielenkiintoisia puheenvuoroja, yksi niistä oli Tony Dunderfeltin luento, jonka aiheena oli: ”Persoonallisuuden kehitys seniori-iässä – psyykkiset ja henkiset tarpeet”.
Tony Dunderfelt
4
Espoon työväenopisto
Sisin 2015/2
Luennolla Dunderfelt kertoi senioreiden opetukseen ja oppimiseen liittyviä ajatuksia, jotka perustuvat Lauri Rauhalan Humanistisen psykologian oppeihin. Ihmisillä on sekä tietoinen mieli, johon mahtuu tietty määrä tietoja ja asioita sekä alitajunta, jonka kapasiteetti taas on suuri ja mahdollisuudet valtavat. Alitajunnan kautta avautuu ihmisen rikas sisäinen maailma, jota voi hyödyntää myös opettamisessa. Dunderfelt kertoi kolme kohtaa, joita voi huomioida senioriopetuksessa. Ihmisten mieli koostuu muistoista, jotka ovat tallentuneet mieleen skripteinä, erilaisina jonoina muistikuvia. Muistelun avulla on mahdollista palauttaa mieleen vanhoja asioita, luoda muistoja uudelleen skripteistä. Muistelu on alitajuista luovaa toimintaa, joka toimii myös mielen jumppana. Vanhojen asioiden muistelu on tärkeää senioriopetuksessa. Ihmisen tietoiseen mieleen mahtuu rajattu määrä asioita. Vanhemmiten muistaminen voi olla vaikeaa, erityisesti äskettäin tapahtuneiden asioiden muistaminen. Asioiden mieleen palauttamista auttaa aivojumppa. Aivoja harjoittamalla niiden terveet osat kompensoivat tuhoutuneita osia. Neuroplastinen tutkimus tuottaa tietoa aivojen hyvinvoinnista ja siitä, kuinka aivoja jumppaamalla voidaan hidastaa mm. Alzheimerin taudin oireita. Aivojen harjoittaminen erilaisilla tavoilla on oleellista senioreille. Kolmanneksi senioriopetuksessa tärkeää on muistaa, että senioreilla on runsaasti potentiaalia oppimiseen. Oppiminen jatkuu läpi ihmisen elämän, ikä ei ole esteenä oppimiselle. Sen sijaan oppimista voivat rajoittaa ihmisen defenssit, uskomukset, jotka rajoittavat oppimista. Ihmiselle on voinut muodostua defenssejä esimerkiksi liittyen sellaisiin asioihin, joista häntä on haukuttu lapsuudessa. Moni saattaa muun muassa ajatella, että hänen laulutaitonsa on huono, jos hänelle on sanottu, että ettei hän osaa laulaa. Tässä tapauksessa aikuisena on mahdollista saada korvaava kokemus, muuttaa ja korjata oppimiskaaren negatiivisia kokemuksia.
Sisin 2015/2
Espoon työväenopisto
5
Seniorit kiitävät pää edellä ja pyrstö pitkällä Paneelikeskustelussa aktiivisia ja intohimoisia opiskelijoita Teksti: Heli Mäkeläinen
T
yöväenopiston Seniorit-kehittämispäivän 13.3. kunniavieraita olivat ketkäpä muutkaan kuin opiston senioriasiakkaat, joita oli kutsuttu paneelikeskusteluun neljä: graafikko Airi Hallikainen, kuorolaulaja Raija Ruotsalainen, kurssien suurkuluttaja, tällä hetkellä ruuanlaittoon suuntautunut Christer Lundqvist sekä antaumuksellinen kuvataiteen opiskelija Anneli Tempakka. Heidän lisäkseen paneelikeskusteluun osallistuivat liikunnan tuntiopettaja, vanhenemista tutkiva yhteiskuntatieteilijä Annukka Honkonen ja kuvataiteen suunnittelijaopettaja, taiteiden tiimivastaava Taija Rahikkala. Keskustelun juonsi Osake-tiimin erityissuunnittelija Saara Patoluoto.
aikana kiinnostuksen kohteet ovat vain lisääntyneet. Olen kauhuissani siitä, koska aika ei vain riitä.”
Ihmisiä luokittelevien sanojen käytössä saa olla tarkkana. Vanha tai vanhus koetaan nykyään negatiivisiksi, eläkeläinen puolestaan ei sovi joka tilanteeseen, koska työelämässä ja eläkkeellä on hyvin eri-ikäisiä ihmisiä. Panelistien mukaan heitä sopii nimittää senioreiksi tai ikäihmisiksi, ja ikä riittää siinä syyksi.
Taideaineiden opiskelijoilla on vahva taiteilijaidentiteetti ja kunnianhimoa esiintyä ja järjestää näyttelyitä. Monet tyydyttävät intohimoa, jolle ei työelämässä ollut aikaa, mutta on myös niitä, joille työväenopiston kurssit ovat keino syventää ja laajentaa jo ennestään ammattimaisella tasolla olevaa osaamista.
He ovat aktiivisia ikäihmisiä, joiden kohdalla osoittautuu todeksi vitsi siitä, että eläkkeellä kiireet vain lisääntyvät.
Samaan aikaan kursseilla syntyvillä yhteisöillä on työelämän ulkopuolella oleville senioreille suuri sosiaalinen merkitys. Kurssien kautta he kokevat liittyvänsä yhteiskuntaan ja saavansa yhteyden oman kodin ja perheen piiristä muuhun maailmaan. Heille on tärkeätä sekä päästä toisten senioreiden seuraan että osallistua samoille kursseille eri-ikäisten kanssa. Senioriopiskelijat osaavat arvostaa kurssikavereita myös asiantuntijoina, joiden mielipiteiden kuuleminen on olennainen osa kurssin oppisisältöä.
Anneli Tempakka kuvailee tilannetta: ”Menen pää edellä ja pyrstö pitkällä kaikkeen mikä kiinnostaa ja vuosien
Hieman hitaammin mutta tavoitteellisesti Senioripanelistien oma kokemus on, että ikä vaikuttaa oppimiseen jonkin verran. Uuden asian tekeminen sujuu hitaammin eikä kaikkea pysty muistamaan. Heidän opiskelunsa on kuitenkin tavoitteellista. He valitsevat kurssit sisällön perusteella ja arvostavat opettajaa, jolla on viimeisin asiantuntijatieto opetusaineesta ja joka vaatii heiltä paljon, antaa palautetta reippaasti ja ohjaa ryhmää jämäkästi.
Vasemmalta oikealle: opiskelijat Airi Hallikainen, Raija Ruotsalainen, Lundqvist Annelityöväenopisto Tempakka, kuvaSiniChrister Käkönen, rehtori, ja Jämsän taiteiden suunnittelijaopettaja Taija Rahikkala ja liikunnan tuntiopettaja Annukka Honkonen. sekä Espoon työväenopiston rehtori Tarja Lang Kuva: Mirva Jääskeläinen 6
Espoon työväenopisto
Sisin 2015/2
Toimivat sähköiset palvelut, kiitos! Käsitys senioreiden heikoista tietotekniikkataidoista ei pidä paikkaansa ainakaan paneeliin osallistuneiden senioriopiskelijoiden kohdalla. He hakevat tietoa ensisijaisesti internetistä, ilmoittautuvat mieluiten Ilmonetin kautta ja tarttuvat puhelimeen vain silloin, kun sähköiset järjestelmät eivät toimi. Järjestelmien käytettävyyttä he osaavat arvioida asiantuntevasti. Seniorit toivovat perinteisten kurssien rinnalle myös uusia kokeiluja kuten streamausta eli tilaisuuksien välittämistä reaaliaikaisena internetiin.
10 vinkkiä opettajille: Miten voit ottaa seniorit huomioon opetuksessa?
Sisin 2015/2
Espoon työväenopisto
7
Ei enempää eikä vähempää Laimeita lupauksia vapaan sivistystyön vaalipaneelissa Teksti: Heli Mäkeläinen
T
ulevan vaalikauden eduskuntatyöstä vaikuttaa tulevan sopuisaa, ainakin jos vapaan sivistystyön vaalipaneeliin 18. maaliskuuta osallistuneet ehdokkaat saavat eduskuntapaikan. Kevään vaalien ykkösteemaksi nousee talous, ja saman asian ympärille kiertyi myös Helsingin työväenopiston opistotalolla käyty paneelikeskustelu. Tiukkojen asiakysymysten sijasta käytiin keskustelua siitä, pitäisikö koulutuksen kysymyksiä lähestyä talouden ehdoilla vai ei, pitäisikö rakenteista keskustella vai ei.
Panelistien vapaalle sivistystyölle antamia vaalilupauksia ei voi syyttää ainakaan yltiöpäisyydestä. Kaikkien puolueiden edustajien viesti on, että koulutuksen resursseja ei haluta enempää leikata eikä myöskään luvata kasvattaa.
Nyt päättyvällä vaalikaudella koulutukseen kohdistettiin raskaita säästöjä. Ensimmäiset leikkaukset vapaaseen sivistystyöhön tehtiin vuonna 2011 ja lisäleikkauksia on tiedossa vuoteen 2017 asti, mutta paneelin järjestäjä, Vapaa sivistystyö ry:n puheenjohtaja Aaro Harju muistutti avauspuheenvuorossaan, että Suomi on nähnyt vapaan sivistystyön tukemisen arvoiseksi huonoinakin aikoina.
Rakenteet turhia vai tarpeellisia? Historiantutkija, keskustapuolueen Laura Kolbe näkee, että vapaan sivistystyön tavoite on sama kuin politiikan: yrittää tehdä maailmaa paremmaksi. Vapaan sivistystyön taustallakin on valtion rakentamisen tematiikka. Kolbe toivoo vapaan sivistystyön tuottavan osallisuutta ja kriittistä ajattelua. Hän haluaisi keskustella mieluummin sisällöistä kuin taloudesta ja rakenteista.
8
Vihreiden Outi Alanko-Kahiluotokin pitää sisältökeskustelua tärkeänä, mutta näkee, että talous ja rakenteet turvaavat sisällön. Hänen mielestään vapaan sivistystyön täytyy pysyä omana koulutusmuotonaan oman lain alla, koska se mahdollistaa ketteryyden. Alanko-Kahiluodon mukaan istuva hallitus ei tunne vapaata sivistystyötä eikä tiennyt mitä teki, kun leikkasi siltä rahoitusta. Vapaan sivistystyön pitäisi siis hänen mielestään tehdä itseään enemmän tunnetuksi.
RKP:n Mikaela Nylander pitää vaarallisena säästöjen tekemistä ilman sitä, että taustalla on jokin rakenteellinen muutos. Hänen mukaansa on tärkeää, että vapaan sivistystyön rooli ja mahdollisuudet muistetaan, kun tehdään koulutusjärjestelmää koskevia muutoksia. Koulutuksen lakiuudistusten valmistelussa oli käydä niin, että vapaa sivistystyö jäi ilman roolia. Vapaa sivistystyö löytää Nylanderin mukaan uusia mahdollisuuksia, kunhan valtiovalta muistaa ottaa sen huomioon.
Vasemmistoliiton Silvia Modig oli mukana tekemässä vaikeita ratkaisuja, kun koulutuksen säästöistä päätettiin, mutta ei halua enempää heikentää pohjaa, jolle hyvinvointi perustuu. Hänen mielestään säästöpäätösten tekeminen ilman rakenteisiin puuttumista on sitä, että jätetään likainen työ järjestöjen tehtäväksi: viedään niiltä resurssit ja annetaan itse miettiä, miten ne toimivat sen jälkeen.
SKP:n Heikki Ketoharju muistuttaa, että rakenteet eivät ole yhdentekeviä ja niiden muuttaminen voi olla vaarallista. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella koulutuksen rakenneuudistus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että matka opiskelupaikkaan pitenee sata kilometriä, jolloin muutos hyö-
Espoon työväenopisto
Sisin 2015/2
dyttää lähinnä bussiyhtiötä. Ketoharju uskoo, että julkisen puolen panostukset tuovat itsensä takaisin, ei aina rahana vaan aineettomana hyötynä. Esimerkiksi koulutus tuottaa parempaa työvoimaa.
Perussuomalaisten Simon Elo katsoo, että suomalaisuuden perusta on sivistystyössä ja perää keskustelua siitä, mitä hyvinvointivaltio on. Hän leikkaisi koulutuksesta viimeisenä.
läinen ja kutsuu itseään tehtyjen leikkausten vuoksi sivistyksellisesti vastuuttomaksi. Hänen mukaansa vapaan sivistystyön pitää itse miettiä, miten säästöt toteutetaan, ja kehottaa vapaan sivistystyön toimijoita tekemään itse aktiivisesti ehdotuksia rakenteellisiksi uudistuksiksi, ”koska valtion hallinnossa ei ole parempaa viisautta kuin kentällä”.
SDP:n Pilvi Torsti pitää vapaan sivistystyön lakiuudistuksen läpimenoa positiivisena asiana, koska se mahdollistaa työskentelyn. Rahoitusrakenteella on hänen mukaansa suuri merkitys, koska sillä voidaan ohjata koulutusta. Kokoomuksen Sari Sarkomaa sanoo suoraan, että vapaalle sivistystyölle ei ole paljon lisärahaa luvassa, mutta erityistehtäviin sitä vielä tarvitaan. Sarkomaa uskoo, että rakenteellisia muutoksia täytyy tehdä, mutta se on hänen mukaansa eri asia kuin leikkaus.
Vaalipaneelin tallenteen voi katsoa kokonaisuudessaan KoL:n sivuilla osoitteessa http://ktol.fi/index.php?k=22145.
”Leikkaus on leikkaus, rakenneuudistus on sille kauniimpi sana”, sanoo neljän budjettiriihen kokemuksella kristillisdemokraattien Jouko Jääske-
Vapaan sivistystyön vaalipaneeliin Helsingin työväenopistolle oli saatu ehdokkaat yhdeksästä puolueesta. Vaalipäivä on 19. huhtikuuta.
Sisin 2015/2
Espoon työväenopisto
9
V
apaan sivistystyön vaalipaneelissa kiinnitti huomiota kolmen nykyisen kansanedustajan suusta eri sanoilla sanottu ajatus: valtiovalta ei tunne vapaata sivistystyötä, ei ehkä aina edes muista, että se kuuluu koulutusjärjestelmään ja sillä on oma tehtävä, eikä osaa ratkaista sitä, miten pakolliset säästötoimet parhaalla tavalla toteutetaan. Viesti kannattaa ottaa vakavasti. Nylander on sivistysvaliokunnan jäsen, ja siinä ovat aiempien hallitusten aikana istuneet myös Alanko-Kahiluoto ja Jääskeläinen. Jääskeläinen puolestaan on parhaillaan valtiovarainvaliokunnassa. Vapaan sivistystyön tekijöiden olisi itse mietittävä ja ehdotettava rakenneuudistuksia, jotka turvaavat toiminnan jatkumisen ja tehtävän toteuttamisen. Mutta onko rintama tarpeeksi yhtenäinen? Vapaa on niin vapaata, että kentän sisälle on syntynyt monia toimintamuotoja, joiden keskinäinen vuoropuhelu on vähäistä. Poliitikkoja on paha mennä syyttämään tietämättömyydestä, kun vapaan sivistystyön oppilaitoksissa työskentelevienkään ei ole helppoa hahmottaa kentän kokonaisuutta. Yhteisten ratkaisujen puuttuessa säästötoimenpiteet pakottavat paikallisiin rakenteellisiin uudistuksiin, jotka voivat sinänsä olla toimivia mutta sekoittavat kenttää entisestään. Tulevaisuudessa voi olla entistä vaikeampaa selittää päättäjille, mistä vapaassa sivistystyössä on kysymys ja miksi sitä kannattaa edelleen rahoittaa.
10
Espoon työväenopisto
Sisin 2015/2
ESPOON TYÖVÄENOPISTO
SEMINAAREISSA Vapaa sivistystyö ry järjestää Kansainvälistyvä vapaa sivistystyö -seminaarin
Espoon työväenopisto keskustelemassa tieteen ja koulutuksen avoimuudesta
Kansainvälistymisen mahdollisuuksia
Avoin tiede ja avoin koulutus
vapaan sivistystyön kentällä
T
ule kuulemaan ajankohtaisista kansainvälistymiseen liittyvistä asioista Vapaa sivistystyö ry:n järjestämään seminaariin . Luvassa mm. seuraavat puheenvuorot sekä muuta mielenkiintoista. Koulutusvienti Omniassa: kokemuksia ja oppia Mervi Jansson, johtaja, Omnia Oppimiskumppanuudet Kommenttipuheenvuoro: Vapaa sivistystyö ja koulutusviennin mahdollisuudet. Ammennettavaa ammatillisesta koulutuksesta. Saara Patoluoto, erityissuunnittelija, Espoon työväenopisto. Seminaari pidetään Helsingin suomenkielisessä työväenopistossa, ma 27.4. klo 13–16 Helsinginkatu 26, Helsinki.
Sisin 2015/12
E
spoon työväenopisto osallistuu tämän kevään Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päiville, joiden aiheena on ”Avoin tiede ja avoin koulutus?”. Avoin tiede on korkeakoulumaailman ajankohtainen ihanne. Sen tavoite on saattaa tutkimustulokset sekä tutkimuksessa käytetty data ja menetelmät kaikkien tarkasteltavaksi ja käytettäväksi. Keskeinen keino on hyödyntää avointen sähköisten tietoverkkojen mahdollisuuksia. Avoimuus on tärkeä arvo myös suomalaisessa koulutuksessa. Koulutuksen tulisi olla kaikkien tasavertaisesti saavutettavissa. Toteutuuko avoimuus tieteessä ja koulutuksessa? Asiasta keskustellaan kahden päivän ajan Helsingin yliopiston ja usean tiedeyhteisön yhteistyönä järjestämässä seminaarissa. Espoon työväenopiston rehtori Tarja Lang pitää tapahtumassa keynotepuheenvuoron ja projektikoordinaattori Heli Mäkeläinen ryhmätyöesityksen. 27.–28.4.2015. Tieteiden talo, Helsinki.
Espoon työväenopisto
11
Hankevieraita Euroopan kaikilta nurkilta
Teksti: Laura Hartikainen & kuvat: Mikaela Mandalios
H
elmikuun puolessavälissä talvi koetteli lempeästi, mutta Espoon työväenopiston liepeillä parveili paksuun toppaan ja villamyssyihin sonnustautuneita vieraita. Vieraat olivat saapuneet eri puolilta Eurooppaa, yhteensä yhdeksästä eri maasta, Real life language learning -hankkeen kaksipäiväiseen tapaamiseen. Vieraat tulivat Espooseen tutustuakseen isäntäorganisaatioon ja espoolaiseen tapaan tehdä työtä maahanmuuttajien parissa. Torstai oli varattu talon oman toiminnan ja muiden espoolaisten tahojen esittelyyn. Tiimivastaava Anne Rasskasov avasi tapaamisen esittelemällä Espoon työväenopistoa ja erityisesti opiston maahanmuuttajakoulutusta. Kun oppilaitos oli esitelty, oli opiskelijoiden vuoro. Nuorten maahanmuuttajien MANU-koulutusryhmän opiskelijat Mari Paavel, Tayseer Alfuqara, Bogdan Podliesnyi ja Yasir Al-Gburi kertoivat, millaista on olla kielenoppijana Suomessa. Opiskelijat olivat valmistelleet opistotalon auditorion eteen näyttelyjulisteet, joissa kerrottiin Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista opiskelijoiden näkökulmasta.
12
Seuraavaksi aamupäivän ohjelmassa olivat Espoon kirjaston kirjastonhoitaja Jasmin Lappalainen ja Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoiset Leena Toivanen, Tuula Orantie ja Marja Paukku, jotka kertoivat omasta toiminnastaan maahanmuuttajien kanssa. Opiston tuntiopettaja, Doinita Negruti, esitteli vieraille laatimansa koulutuspaketin, jonka avulla maahanmuuttajat voivat tutustua perusteellisesti Suomessa toimiviin vapaaehtoisjärjestöihin. Kaikkein tärkeintä oli esitellä, mitä meillä opistossa voi tehdä. Suunnittelijaopettajista Minna Kattelus piti iltapäivän aluksi vieraille työpajan kuvataiteen opetuksesta maahanmuuttajakoulutuksessa. Tämän jälkeen luku- ja kirjoitustaidottomien ryhmässä opettava Katriina Leppänen kertoi, minkälaisia tekniikoita on kokeiltu ja mitä on tehty kädentaitojen opetuksessa. Päivän lopuksi ryhmä siirtyi Tapiolaan, missä he pääsivät osallistumaan Johanna Lehtinen-Schnabelin johtaman maahanmuuttajakuoron harjoituksiin. Aluksi vieraat luulivat seuraavansa treenejä turvallisesti takapenkiltä, mutta aika pian suomen kieltä taitamattomat matkalaiset lauloivat sydämensä kyllyydestä lastenlauluja ja suomalaisia kansanlauluja.
Espoon työväenopisto
Sisin 2015/2
Maahanmuuttajakuoron harjoitukset Tapiolassa 12.2.2015. Eturivissä kuorolaisia ja takarivissä hankevieraita.
Perjantaipäivää vietettiin hankkeen parhaiden käytäntöjen (best practices) parissa Nuuksion Haltiassa. Real life language learning -hankkeessa on etsitty hyviä käytäntöjä maahanmuuttajien toisen kielen oppimiseen muualla kuin formaalissa kielenopetuksessa. Kielitaito on avainasemassa kotoutumisessa. Nykyisin kielenopetuksen lähtökohtana on alusta lähtien vuorovaikutus ja kielitaidon toiminnallisuus. Kielen tunneilla puhutaan, kirjoitetaan, luetaan ja kuunnellaan, ja taustalla on ajatus, että opiskelijat osaisivat ja uskaltaisivat toimia kielen avulla oikeissa kielenkäyttötilanteissa. Hankkeen tavoitteena on aktivoida opettajia ja opiskelijoita ymmärtämään, että kieltä täytyy käyttää alusta alkaen muuallakin kuin luokassa. Aktiivisuuteen luokan ulkopuolella liittyy myös muita hyvän kielenopiskelijan tuntomerkkejä, kuten oppimisstrategioiden kehittyminen, kyky analysoida opittua ja arvioida itse oman oppimisen etenemistä.
Sisin 2015/12
Real life language learning -hankkeen vahvuutena on, että kumppanit edustavat hyvin erilaisia maita ja organisaatioita. Oppilaitoksissa voidaan tehdä asioita tietyllä tavalla, vapaaehtoisjärjestöissä kynnys on matalammalla. Kokemusten vaihto ja tutustuminen erilaisiin toimintaympäristöihin on ollut avartavaa. Hankkeessa on testattu muiden kumppaneiden hyviä käytäntöjä, ja tämän tuloksena on jo kehitetty omaa toimintaa. Perjantaina työskenneltiin myöhään iltapäivään. Lounaan yhteydessä tutustuttiin Haltian luontonäyttelyyn ja siellä mieleen muistuivat kuorolauluista tutut suomen kielen sanat, kuten mäyrä ja hämähäkki. Lunta oli vähän, mutta pari pientä lumiukkoa nousi takapihalle. Illansuussa hankematkalaiset nousivat bussiin ja katosivat helsinkiläisiin hotelleihin ja putiikkeihin etsimään kotiinviemisiä. Ja me emännät ihmettelimme työntäyteisten päivien jäljiltä, vieläkö tapaamisen jälkeistä elämääkin on olemassa.
Espoon työväenopisto
13
Miltä tuntuu olla vanha? Aikahyppy Mäkkylän aulassa Teksti: Heli Mäkeläinen
K
aikista meistä tulee joskus vanhoja, jos onni käy, mutta nuorena ja vetreänä sen tiedostaa vain teoriassa. Askelko painaisi? Näkökö hämärtyisi? Muiden ehkä, enhän minä muutu. Palveluiden ja tavaroiden suunnittelun pitäisi lähteä asiakkaan näkökulmasta, mutta suunnittelijat suunnittelevat yleensä itsensä kaltaisille, keski-ikäisille ja keskikokoisille ihmisille, joiden aistit toimivat keskimääräisesti. Ongelmaan on kehitetty maailmalla nerokkaita ratkaisuja, joista yksi on saksalaisen Meyer-Hentschel-instituutin 19 vuoden tutkimustyön tulos, Age man -ikäpuku. Ikäpuvussa saa kokea, miltä tuntuu, kun jäsenet jäykistyvät, selkä painuu kumaraan ja liikkeet tuntuvat raskailta. Keksintöä ovat käyttäneet esimerkiksi autojen ja kodinkoneiden valmistajat. Esteettömyyskoulutuksiin erikoistunut yritys Avaava toi Age man -ikäpuvun työväenopiston Senioritkehittämispäivään. Henkilökunnalla oli mahdollisuus kokeilla, miltä tuntuu olla suunnilleen 75-vuotias. Osaammeko suunnitella koulutuspalveluitamme ikäihmisiä varten?
Puvun kokeilu on mielenkiintoista ja hauskaakin, mutta sen riisuminen on helpotus. ”Ahdistaisi pitää tätä yhtään pitempään”, monet pukua kokeilleet kommentoivat.
Esteetön on turvallista kaikille Esteettömiä palveluita tarvitsevat ei ole mikään marginaaliryhmä. Suomessa, Euroopan nopeimmin ikääntyvässä maassa jo joka neljäs on yli 65-vuotias. Avaavan esteettömyyskonsultin Marjo Kiven mukaan liikkumisesteisiä on noin 10 prosenttia väestöstä, minkä lisäksi meillä on noin 800 000 kuulovammaista ja 80 000 näkövammaista. Mitä pidemmälle lääketiede kehittyy, sitä enemmän vammaisia on. Esimerkiksi onnettomuuksista selvitään yhä useammin hengissä, vaikka ei välttämättä ehjinä. Lainsäädäntö velvoittaa julkisia palveluita esteettömyyteen. Esteettömyydessä kyse on yleensä enemmän asenteesta ja oivalluksesta kuin rahasta. Esteettömyys on oikeastaan taloudellista, sillä se ei vaikeuta nuorempien tai vammattomien ihmisten liikkumista vaan päinvastoin tekee ympäristöstä heillekin turvallisemman.
Hämärtää ja häikäisee Age man -pukuun kuuluu jäykistävä korsetti, jalkapainot, painavat takki ja housut, ääniä vaimentavat korvasuojat, näkökenttää muuttava maski sekä hienomotoriikkaa huonontavat sormikkaat. Sen käyttäjä näyttää astronautilta mutta kokee painovoiman raskaana. Ikään liittyvät muutokset tapahtuvat normaalisti pikkuhiljaa ja niihin ehtii tottua. Yhdessä hujauksessa vanheneminen hätkähdyttää. Tuntuu hassulta, että näkö on huonompi ja värit himmenevät mutta kirkas valo kuitenkin häikäisee tavallista häiritsevämmin. Kirjan sivun kääntämiseen menee hetkinen. Jos joku tönäisee, tasapainoa on vaikeaa säilyttää. Pää ei käänny sivusuunnassa. Kun ei kuule hyvin, tulee helposti itsekin korottaneeksi ääntään. Pukua kokeilleet huomasivat, että Mäkkylän aulan sohvat upottavat ja ylösnousu on hieman kömpelöä, mutta baarijakkarat pöydän ääressä ovat yllättävän kätevät. Opintoohjelman otsikot erottuvat, leipätekstistä ei saa mitään selvää. Erillisen ikäihmisten oppaan isompi fontti on todella tarpeen! Jaksaako opetuspäällikkö Annukka Wiikinkoski kipittää tuttuun tahtiin ikämiespuvussa? 14
Espoon työväenopisto
Sisin 2015/2
”Toivottavasti saamme kaikki vanhentua ja elää loppuun saakka sellaista elämää kuin haluamme, ja että yhteiskunta tukee meitä siinä”, Marjo Kivi toivoo.
Mistä sitä maitokahvia tulikaan? Eveliina Allonen yrittää käyttää kahviautomaattia.
Millainen olisi esteetön opisto?
Viestinnän kieli on selkeää yleiskieltä. Asiakkaat voivat ottaa yhteyttä opistoon puhelimella, sähköpostilla sekä paikalle tulemalla. Verkkosivut koodattu siten, että niitä voi lukea sähköisellä apuvälineellä. Esitteiden tekijät hallitsevat esteettömän graafisen suunnittelun perusperiaatteet, millaista fonttia ja värejä on parasta käyttää.
Näköympäristö toimii: ei törmäys-, kompastumis-, liukastumis-, kaatumis- tai putoamisvaaraa. Valaistus on kunnossa, ei heijastuksia eikä häikäiseviä valoja. Ympäristön tummuuskontrastit helpottavat hahmottamista: seinä erottuu lattiasta ja kalusteet taustasta. Vinkki: Ota painotuotteesta tai tilasta mustavalkovalokuva, niin voit varmistaa, että värien kontrasti on myös heikkonäköiselle riittävä.
Pääsisäänkäynti on esteetön. Opetustilaan pääsee tarvittaessa hissillä ja vessaan pyörätuolilla. Kalusteet ovat säädettäviä ja niiden ympärillä on tilaa liikkua apuvälineillä. Ikäihmisille on tarjolla vähän korkeampia tuoleja tai tuoleja, joissa on käsinojat, koska niistä on helpompaa päästä ulos. Tiloissa on pistekirjoitusopasteet ja valkoisen kepin käyttäjille tärinäraidat maassa. Pöydät ovat ympyrän muodossa, jolloin kaikki näkevät toistensa suut. Valaistus on tasainen ja esiintyjään on kohdistettavissa häikäisemätön valo. Luokassa on induktiosilmukka, joka auttaa kuulovammaista kuulemaan vain sen, mitä puhutaan mikrofoniin. Opettaja osaa käyttää induktiosilmukkaa. Akustiikka on miellyttävä eikä tilaan kantaudu melua ulkopuolelta.
Sisin 2015/2
Espoon työväenopisto
15
Teksti: Saara Patoluoto
16
Espoon työväenopisto
Sisin 2015/2
Vaalikeittiö 2015
Vaalikeittiö 17.03.15 Teouta ja Viet Tommi Läntisen halissa
Vaalikeittiö päivä oli jotain uutta ja innostava minulle jossa me teimme erilaisia suomalaisia ruokkia niin kuin punajuuurisalaatti, savuporo-perunasosekeitto, porkkanafocaccia leipä ja niin edelleen, politikkojen ja opiskelijoiden hyvässä seurassa me juttellimme poliisista asioista ja jotkut opiskelijat pystyivät ilmaisemaan mitä mieltä me olemme suomen politiikasta ja poliitikot kuuntelivat meitä tarkasti ja he yrittivät selventää epäilyksiä. Me olimme iloisia yhdessä kun me vietimme aika juttelemalla ja valmistamalla ruokaa kaikki olivat ystävällisiä, se oli hieno päivä. Kiitos paljon opettajille, poliitikoille, opiskelijoille ja kaikkialle jotka tekivät mahdolliseksi.... Adriana Martínez N. Meksiko
Sisin 2015/1
Espoon työväenopisto
17
Työhyvinvointia omilla strategioilla Teksti: Heli Mäkeläinen
J
yväskylän yliopiston professori Juha Hakala luennoi Espoon työväenopiston kehittämispäivässä 27.3. työhyvinvoinnista. Hakalan aiheena oli muun muassa se, kuinka löytää tasapaino työn aiheuttamien paineiden ja työn palkitsevuuden välille.
”On töitä, joihin pitää panna koko sydän. Ja on myös seiskan ja viitosen töitä.”
Työssä pahoinvoinnin kasvua on Hakalan mukaan selitetty sillä, että tietotyöstä ei tule havaittavaa palkintoa. Vireillä on yhtaikaa monia asioita, joita saadaan päätökseen vain harvoin. Käsityöläinen saa aikaan esineen, jota voi pitää kädessä, siivooja voi ihailla puhdasta jälkeä, mutta tietotyön tulokset eivät ole konkreettisia saati kauniita. Tuntuu ikävältä, jos tulos vain uppoaa jonnekin eikä siitä jää mitään merkkiä historiaan.
Hakala myös kysyy, tarvitseeko kaikkea suorittaa kympin arvoisesti. Jos antaa koko ajan kaikkensa, sitä ei jaksa loputtomiin. Jokaisessa työssä on Hakalan mukaan ”turmaraja”, pakollinen suoritustaso. Ehkä se riittäisi välillä? Turmarajalla työskentelemällä työssä jaksaa pitempään ja pystyy panostamaan enemmän tehtäviin, jotka vaativat sitä.
Hakala kertoo itse jakavansa työt eri pinoihin. ”On töitä, joihin pitää panna koko sydän. Ja on myös seiskan ja viitosen töitä.” Se on sitä priorisointia.
Toinen tietotyöläisen tyypillinen murhe on hallinnan tunteen menettäminen, mikä johtuu siitä, että työtä koetaan olevan määrällisesti liikaa tai se koetaan laadullisesti liian vaikeaksi. Häiriöt, epävarmuus ja tavoitteiden epämääräisyys lisäävät työn painetta. Esimerkiksi sähköposti keskeyttää työn tekemisen tutkimusten mukaan vähintään neljäksi minuutiksi, vaikka siihen ei vastaisikaan.
”Ihminen reagoi tällaiseen primitiivisesti. Hän jatkaa työpäivää, tekee illalla. Tilannetta ei pitäisi päästää tähän, koska silloin ollaan uupumiskierteen alkupäässä”, Hakala sanoo.
Hän ei usko että protesti tai muutoksen vaatiminen on ratkaisu modernin työelämän paineisiin vaan neuvoo etsimään henkilökohtaisia selviytymisstrategioita. Työtä voi esimerkiksi organisoida poikkeavalla tavalla ja käyttää hyödykseen omia vahvuuksiaan. Joku hoitaa asiat kätevimmin puhelimella, toinen sähkö18
postilla. Onnistumisen kokemuksia voi lisätä sillä, että asettaa työlle selkeät tavoitteet ja keskittyy niihin.
Espoon työväenopisto
1.
Paikanna työhyvinvointisi uhat ja etsi henkilökohtaisia selviytymisstrategioita.
2.
Selkeytä työsi tavoitteet ja keskity niihin.
3.
Tee työsi tuloksia näkyväksi ja kerro niistä toisille.
4.
Tutustu työkavereihin ja jaa positiivista palautetta.
5.
Lähde ajoissa kotiin.
Sisin 2015/2
Työhyvinvointi tarkastelussa Kunta10-tutkimuksen valossa Teksti: Hanna Käkönen
K
unta10 on Työterveyslaitoksen tekemä työhyvinvointitutkimus, jossa kartoitetaan henkilöstön hyvinvointia kymmenessä eri kunnassa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluu noin 90 000 työntekijää eli keskisuuren kaupungin verran ihmisiä! Espoon kaupunki on yksi tutkimuksen osallistuvista kaupungeista ja työväenopisto on osallistunut siihen vuodesta 2008 alkaen. Tutkimus on kattava ja luotettava katsaus suomalaisten kuntatyöntekijöiden arkeen, haasteisiin ja työn palkitsevuuteen. Viimeisin tutkimusaineisto kerättiin lokamarraskuussa 2014 ja uunituoreet tulokset julkaistiin helmikuussa 2015. Tänä vuonna tutkimus ajoittui työväenopistossa mielenkiintoisesti organisaatiomuutoksen yhteyteen ja samalla osallis-
tuimme siihen viimeisen kerran. Omnian organisaatiossa työhyvinvointia mitataan INKA-työyhteisökyselyllä. Tutkimuksen tuloksissa oli nähtävissä muutosaika. Työ koettiin kuormittavammaksi ja ennakointi vaikeammaksi kuin ennen. Tulosten perusteella valittiin henkilöstön ja henkilöstöryhmän yhteistyönä kolme työhyvinvoinnin kehittämiskohdetta: yhteisöllisyyden ja ilmapiirin parantaminen, päätöksenteon oikeudenmukaisuus sekä työpaineiden vähentäminen ja palkitsevuuden lisääminen. Kehittämiskohteiden toimenpiteet ovat vielä 16.4. asti auki kommenteille osoitteessa http://bit.ly/19LUOs6 . Kannahan kortesi kekoon ja kerro miten ylläpidämme ja parannamme hyvinvointiamme työväenopistossa!
Kuvat: v. 2013 työhyvinvoinnin päivä Sisin 2015/1
Espoon työväenopisto
19
Pe 24.4.2015 Mäkkylä, auditorio
Kuulemme Young Ones -hankkeen tutkimuksen tuloksista ja osallistumme työpajaan, jossa käsittelemme konkreettisia ja tärkeitä perusasioita nuorten palvelemiseksi ja tavoittamiseksi. 09.30–10.00
Opiston ajankohtaisia asioita
10.00–11.30
15/30 Research. Nuoret asiakaskohderyhmänä - tutkimustulokset
11.30–12.15
lounas
12.15–15.30
15/30 Research. 5 tietä nuorten tavoittamiseksi - työpaja
Sisin 2015/2
Espoon työväenopisto
20