Page 1

Espoon työväenopisto

2015/4


3 Rehtorin puheenvuoro 4 Opiston aloituspäivä 5 Taivummeko kaksisuuntaiseen kotoutumiseen? 6 Uudet työntekijät opistossa 8 Syksyn 2015 tuntiopettajakokous 10 Espoo-päivä 12 Raittikarnevaalit 13 Asiakaspalautejärjestelmä

Kannen kuva: Espoon työväenopiston aloituspäivä Finnsissä Sonia Pérez Alemán

Toimitus ja taitto Sonia Pérez Alemán

14 LED-hanke 16 Kielten opiskelusta apua muistille

Yhteistyö Heli Mäkeläinen

18 Saana Karlssonista vuoden opettaja 20 Jatta Wellingistä lausuntataiteilija

Espoon työväenopisto

21 Uusi uutiskirje opistossa

http://www.espoo.fi/ tyovaenopisto

22 Eloseminaari Espoon työväenopisto

24 Avoin yliopisto. Veronalaisvieraita

Espoossa syyskuu 2015

Sisin on Espoon työväenopiston henkilöstölehti. Sisin tehdään yhdessä henkilöstön, tuntiopettajien ja asiakkaiden kanssa. Osallistu lehden tekemiseen! Lisää tietoa ja artikkelien lähettäminen sonia.perezaleman@omnia.fi 2

Espoon työväenopisto

Sisin 2015/4


Rehtorin puheenvuoro

Kansainvälisesti lähellä ja kaukana

E

spoon työväenopiston perustaminen vuonna 1957 merkitsi kaupunkilaisille aikuisten oppimispalvelujen uudenlaista lähipalvelutarjontaa. Kysyntä vapaan sivistystyön opinnoille oli suuri, ja opisto kasvoi muutaman sadan opetustunnin opistosta kuudenkymmenentuhannen tunnin aikuisoppilaitokseksi rinta rinnan kaupungin kanssa. Espoon työväenopistossa on koko sen historian ajan silmäilty omaa lähialuetta kauemmaksi. Opiston perustajarehtori Raili Kilpi-Hynynen loi vahvat yhteydet Viroon, sen kirjallisuuteen ja kansansivistystyöhön. Rehtori Tuulikki Gustafsson jatkoi edeltäjänsä tavoin kansainvälisyyden painottamista opiston toiminnassa, mutta nyt erityisesti osana vieraiden kielten opetuksen kehittämistä. Espoon työväenopisto on vielä tänäkin päivänä kansallisesti tunnettu kieli- ja kulttuurimatkoistaan, joita muut opistot nykyisin käyttävät esikuvanaan. Kovassa kansainvälisyyden buumissa tahtoo väliin unohtua, että arkinen työmme vapaassa sivistystyössä juontaa juurensa lähelle pohjoismaihin: Tanskaan, Norjaan, Ruotsiin ja Islantiin. Vapaa sivistystyö osana elinikäistä oppimista on ollut tärkeä osa pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentumista. NVL:n (Nordiskt Nätverk för Vuxnas Lärande) juhlaseminaarissa puhuneen professori Pirjo Lahdenperän mukaan Pohjoismaista on tullut uudenlainen monikulttuurinen alue, jonka historia on homogeeninen. Kaikilla pohjoismailla – myös Suomella – on tehtävänä rakentaa kansallisesti uudenlaista kulttuurien välistä identiteettiä. Tämä edellyttää suomalaisilta keskustelua siitä, mikä on käsitys itsestämme. Suomessa vapaalla sivistystyöllä oli 1900-luvun alussa merkittävä rooli kansakunnan yhtenäistämisessä sivistystyön keinoin. Nyt sen tehtävänä on edistää ja tukea kansallisen identiteetin rakentumista osana 2010-luvun kulttuurien välistä Pohjolaa. PS. Lisää luettavaa aiheesta: www.nvl.org

Tarja Lang Sisin 2015/4

Espoon työväenopisto

3


Omnian muutokset Heli Mäkeläinen

jatkuvat tänäkin lukuvuonna

E

spoon työväenopisto vietti oman väen kesken lukukauden aloituspäivää 6.8. Finnsin kartanossa. Lomien jälkeen oli hauskaa tavata työkavereita, mutta talousasiat pyrkivät vetämään tunnelmaa vakavammaksi. Hallituksen tekemien koulutuksen säästöpäätösten yksityiskohtia vasta uumoiltiin, mutta se tiedettiin, että tiukennusta on tulossa. – Luvut ovat niin tylyt, että en muista, onko aiempina vuosina jouduttu aloittamaan näin ikävissä tunnelmissa, totesi tilaisuuteen tervehdyksensä tuonut koulutuskuntayhtymä Omnian johtaja Tapio Siukonen. Omniassa ollaan tekemässä isoja muutoksia, joiden loppuun saattamiseen menee useampi vuosi. Nuorten oppimispalvelut niputetaan omaan nippuunsa, aikuisten omaan. Työväenopiston paikka on aikuisten oppimispalveluissa. Muutoksilla haetaan lisäarvoa tarjontaan, saatavuuteen ja eri asiakasryhmille tarjottuun palveluun. Kyse ei ole pelkästään taloudellisesta pärjäämisestä. – Tuloksellinen toiminta on euroja mutta myös osaamisen vahvistamista, henkilöstön ja opiskelijoiden tyytyväisyyttä, Siukonen muistutti.

Muuttoliike tuo haasteita ja hommia Espoon kaupungin sivistystoimen johtaja Sampo Suihko hahmotteli omassa tervehdyksessään toimintaympäristön suuria, pysyviä muutoksia. – Keskustelua monikulttuurisuusasioista ei voi olla huomioimatta. Koko Espoon kasvu on maahanmuuttajien varassa. Muutaman vuoden päästä väestösuhde on muuttunut radikaalisti. Jo nyt alueita joilla enemmistö on toisen kulttuurin taustaisia. Suihko puhui opistolaisille elokuun alussa, minkä jälkeen maahantulovirta on entisestään kiihtynyt. Muutoksen nopeutta ja todennäköisyyttä Suihko havainnollisti historian kautta. – Tasan sata vuotta sitten suomenkielinen ylioppilastutkintokoulutus oli käynnistymässä Espoossa, sitä ennen koulutus oli ollut ruotsinkielistä. Nyt suomenkielinen koulutus on itsestään selvyys. Millainen Espoo mahtaa olla vuonna 2115? Onko suomenkieli sitten vähemmistössä? Suihko näkee maahanmuuttajien määrän lisääntymisen positiivisena haasteena työväenopistolle. Se pakottaa miettimään opetustarjontaa ja opetuksen tapoja mutta toisaalta takaa työsarkaa.

– Kuinka moni teistä muuten on syntyperäisiä espoolaisia? Espoon maahanmuuttajatilastoja pohdiskeleva Suihko kysyi kuulijoilta. Vain seitsemän kättä noin kuudestakymmenestä nousi. Millainen mahtaa olla tällaisen joukon kotiseutuidentiteetti? Luultavasti hyvin vaihteleva, Suihko arvelee. 4

Espoon työväenopisto

Sisin 2015/3


Opet oppii Keke-hengessä

Taivummeko kaksisuuntaiseen kotoutumiseen? Opettaja auttaa notkistamaan ajattelua Heli Mäkeläinen

M

uun muassa tätä tarkoittaa keskinäisriippuvuus: jossakin kaukana käydään sotaa, jonka syistä ei oikein ota selvää, ja koetaan kauhua, joka ei tunnu todelliselta. Mutta yhtäkkiä ne ihmiset, jotka tähän saakka olivat vain käsittämättömän suuria lukuja, ovatkin meidän ovemme takana pyytämässä, saako tulla. Saako tyynyn, peiton, ruokaa? Keskinäisriippuvuuden ymmärtäminen on olennainen osa kestävän kehityksen ajattelua. Elämme ekologisessa, taloudellisessa, poliittisessa ja monissa muissa vuorovaikutussuhteissa koko maailman kanssa. Muutos jossakin muualla aiheuttaa isoja tai pieniä heilahduksia myös meidän todellisuudessamme. Ulkomaan uutisista voi tulla kotimaan uutisia. Viime kesänä kiihtynyt turvapaikanhakijoiden virta Eurooppaan ja Suomeen näkyy pian Espoossakin kasvavana koulutuksen tarpeena, sillä ne, jotka jäävät Suomeen, täytyy saada kielikurssien kautta töihin. Espoon työväenopisto kouluttaa ja kotouttaa maahanmuuttajia jatkuvasti. Tärkeää työtä, mutta se ei yksin riitä. Vapaalle sivistystyölle on annettu laissa tehtäväksi järjestää yhteiskunnan eheyttä tukevaa koulutusta ja edistää moniarvoisuuden ja monikulttuurisuuden toteutumista. Voidaan puhua kaksisuuntaisesta kotoutumisesta. Ei riitä, että maahanmuuttajat kotoutuvat Suomeen, vaan myös suomalaisten täytyy ”kotoutua” monikulttuuriseen 2010-luvun Suomeen. Se on erilainen kuin vaikkapa 1980-luvun Suomi. Kestävän kehityksen kasvatus on myös suvaitsevaisuuskasvatusta. Työväenopiston opettaja on aikuisten kasvattaja. Hän ei ole pelkästään ranskan ope tai akvarelliope, vaan hänellä on oman aineensa opettamisen lisäksi lain löyhästi määrittelemä kasvatustehtävä. Kuinka moni opettaja tämän mahtaa tiedostaa ja Sisin 2015/4

ottaa aktiivisesti arkityössään huomioon? Ei se ole helppo tehtävä. Aikuisen maailmankuvaa ei voi muokata ulkoapäin. Mutta aikuinenkin koettelee, etsii ja tarvittaessa muuttaa näkemyksiään, kun saa tehdä sitä omista lähtökohdistaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Notkea ajattelu auttaa, ja opiskelun kautta se voi notkistua. Opettaja voi ravistella luutuneita ajatusmalleja monin hauskoin ja luontevin keinoin:  Tarjoa paikka kohtaamiselle ja kuuntelemisel-

le. Mitä enemmän ihmiset tuntevat toisia ihmisiä, sitä paremmin he hyväksyvät vieraitakin.  Opeta dialogin kautta. Aidosti monikulttuuri-

nen Suomi on myös moniääninen Suomi.  Vinkkaa kirjoja, elokuvia, TV-sarjoja. Kertomuk-

siin eläytyminen kasvattaa myötätuntoa.  Haasta harjoituksissa. Myötätunto vaatii mieli-

kuvitusta, ja mielikuvitusta kehittää esimerkiksi ongelmien ratkaiseminen puutteellisilla välineillä.  Muistuta lähdekriittisyydestä: tietoa ja ohjeita

voi julkaista kuka hyvänsä, ja on vastaanottajan vastuulla, kannattaako siihen luottaa. Tietolähteiden vertailu on fiksu veto.  Matkailu avartaa. Ihan tavalliseen luokkaope-

tustilanteeseenkin voi tuoda tuulahduksia kaukomailta.  Opasta tarkastelemaan uusia näkökulmia asi-

assa kuin asiassa, tee luovuusharjoituksia ja lateraalisen eli ”sivusuuntaisen” ajattelun harjoituksia (ks. esim. Edward de Bono).  Johdata pohtimaan vaihtoehtoisia tilanteita

esimerkiksi entä jos -kysymyksillä.  Kerro vitsejä. Yllätykset, myös yllätykseen pe-

rustuva huumori, kannustavat lateraaliseen ajatteluun.

Espoon työväenopisto

5


Uudet työntekijät opistossa Vaula Paunila Projektikoordinaattori & kuraattori Maahanmuuttajanuorten koulutus (MANU) -hanke

Hei! Aloitin ilolla ja innolla 1.9. MANU-hankkeessa projektikoordinaattorina ja kuraattorina. Koulutukseltani olen sosionomi (AMK) sekä vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakija- ja pakolaislasten edustaja. Vuodesta 2007 lähtien olen toiminut eri työtehtävissä ja ympäristöissä maahanmuuttajien parissa: opettajana, opinto-ohjaajana, sosiaaliohjaajana, ammatillisena tukihenkilönä, kouluttajana, perhetyöntekijänä sekä Suomen Mielenterveysseuran Tukihenkilönä®. Jatkokouluttautuminen ja uuden oppiminen kuuluvat intohimoihini. Erityisesti olen kiinnostunut valtiotieteistä, joita myös opiskelen.

REHTORI PAIKALLA Olen alun perin kotoisin Teijo-nimisestä merenrantakylästä, josta mu-

siikkiopinnot toivat minut 13 vuotta sitten pääkaupunkiseudulle. Laajennettuun perheeseeni kuuluu kreikkalaisia ja afganistanilaisia. Vapaaajallani kirjoitan, valokuvaan, soitan klassista musiikkia pääinstrumenttinani piano, katson dokumentteja, ahmin koti- ja ulkomaan uutisia, liikun luonnossa ja käytän sosiaalista mediaa. Kesäisin olen lähes poikkeuksetta Kosin saarella Kreikassa rakkaitteni luona!

Tuula Kokkonen Erityissuunnittelija OSAKE -tiimi

Aloitin perhevapaan sijaisena erityissuunnittelijan tehtävissä työväenopiston OSAKE-tiimissä elokuun lopussa. Pitkä työurani muodostuu aikuiskoulutuksen, henkilöstön osaamisen kehittämisen ja myös henkilöstöhallinnon tehtävistä. Viimeksi toimin henkilöstöpäällikkönä valtion erityisrahoitusyhtiössä Finnverassa. Työssäni kehittäjänä olen nähnyt kuinka henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen on ratkaisevassa asemassa kun pyritään saavuttamaan organisaation tavoitteet. Minussa piilee tietotekniikasta kiinnostunut pieni sosiologi ja pedagogi. Näiden asioiden parista olen myös hankkinut tutkintoni ja pätevyyteni. Olen elinikäisen oppimisen vakaa kannattaja ja olen aina ollut myös innokas työn ohella opiskelija. Parhaillaan opiskelen työnohjaajaksi Helsingin yliopiston täydennyskoulutuksessa. Työväenopistossa päävastuualueeni ovat senioritoiminta ja kansainvälinen toiminta, joissa kummassakin hyppään liikkuvaan junaan. Jos vaan rahkeissa riittää, suuntaan perjantai-iltaisin puhallinorkesteri Louhen harjoituksiin. Puhaltelen viikon paineet pois Louhen huilusektiossa. Lisäksi vietän mielelläni viikonloppuisin aikaa kahden opiskelevan tyttäreni kanssa ja pistäydyn puutarhahommiin.

6

Espoon työväenopisto

Sisin 2015/4


Katri Nousiainen

Viestintäasiantuntija Young Ones -hanke

Moikka! Olen Katri Nousiainen ja aloitin elokuussa neljän kuukauden mittaisen harjoittelujakson Espoon työväenopiston Young Ones -hankkeessa. Työtaustani on järjestö- ja tiedeviestinnän parissa, mutta erityisesti minua kiinnostaa sosiaalinen media sekä kulttuurienvälisyys. Harjoittelujakso Espoon työväenopistossa tarjoaakin minulle mahdollisuuksia ja haasteita näiden molempien osalta. Opiskelen pääaineenani viestintää Helsingin yliopistossa ja olen gradua vaille valmis valtiotieteiden maisteri. Palasin juuri puolen vuoden mittaiselta vaihtojaksolta Australiasta, jossa opiskelin kansainvälistä ja kulttuurienvälistä viestintää. Olen syntyperäinen espoolainen ja perehtynyt muun muassa japanin kieleen aikoinaan Espoon työväenopiston kurssien kautta.

Ferdi Torbani Puutyönohjaaja Nikkariverstas

Olen Ferdi Torbani, 31-vuotias. Kotoisin Kosovosta. Tulin Suomeen vuonna 2006. Isoisäni ja isäni ovat olleet puuseppiä. Suomessa olen työskennellyt yrityksissä puuseppänä ja viimeksi

pajaohjaajana Vantaan kaupungilla. Harrastan valokuvausta ja koripalloa. Olen naimisissa ja minulla on kaksi tyttölasta. Terveisin Ferdi

Carita Hautaniemi Assistentti Asiakaspalvelukeskus

Sisin 2015/4

Hei!

Aloitin Mäkkylässä työväenopiston asiakaspalvelussa assistenttina elokuun alussa. Päiväni kuluvat yhdessä hujauksessa monipuolisissa asiakaspalvelutilanteissa puhelimessa, sähköpostilla ja face to face. Neuvomme sekä sisäisiä että ulkoisia asiakkaita. Asiakaspalvelu hoitaa laskutusajot ja kinkkiset laskuselvittelyt. Myös asiakaspalvelun kehittäminen on asialistalla. Startti on ollut aika sähäkkä, joten heti on päässyt tositoimiin. Koulutukseltani olen tradenomi, ja edellinen työpaikkani oli Vantaan kaupungin puhelinpalveluissa. Asun Leppävaarassa, joten lyhyt työmatka on iso plussa ja suuri ilonaihe. Vapaa-aika kuluu kahden ihanan tyttäreni kanssa, joita ei ihan vielä onneksi murkuta .

Espoon työväenopisto

7


Tuntiopettajat arvostavat tiimin tukea Annukka Wiikinkoski

V

mään. Moni tuntiopettaja tuntui pohtivan, jataltakunnalliset ja paikalliset koulu-

kuuko tuntimäärä samansuuntaisena vai vähe-

tusalan haasteet nousivat esiin opis-

nevätkö työt tulevina vuosina.

ton syksyn opettajakokouksessa sekä

Kuntayhtymän johtaja Tapio Siukonen pahoitteli

puhujien teemoissa että tauoilla käy-

jo etukäteen, että joutui jälleen puhumaan tiu-

täväpuheissa. Omnian ja sitä myöten opiston tu-

kentuvasta taloudesta, mutta kertoi tämän hetki-

levien vuosien tilanne mietitytti, kun tiedossa ei

sen tiedon tulossa olevasta ammatillisen koulu-

vielä ole, kuinka paljon taloutta joudutaan kiristä-

tuksen isosta leikkauksesta ja vapaata sivistystyö-

tä koskevasta valtionosuuden leikkauksesta. Ensi vuoden taloutta ja toimintaa koskevat päätökset siirtyvät tänä vuonna tavallistakin myöhemmäksi valtion ja kuntien talouspäätöksiä odotellessa. Siukonen arvioi kuitenkin, että tämän hetkisellä tiedolla työväenopiston palvelujen volyymi säilyisi lähes tämän vuoden tasoisena. Rehtori Tarja Lang käänsi puheen myös sisällölliseen muutokseen, aikuisten monimuotoiseen sivistystarpeeseen ja oppimisratkaisujen uudistamiseen. Olennaista vapaassa sivistystyössä on vastata joustavasti ja ennakoiden siihen sivistystarpeeseen, joka oman alueen aikuisväestöllä on, erityisryhmiä unohtamatta. Henkilöstön oman osaamisen kehittymisestä tulee huolehtia, että tässä tehtävässä onnistutaan. Tilaisuudessa esittäytyi myös lokakuussa työnsä aloittava Omnian uusi aikuisten oppimispalvelujen johtaja KM Riikka-Maria Yli-Suomu. Hän usKuva: Sonia Pérez Alemán

8

koo vakaasti, että aikuisten oppimispalvelujen Espoon työväenopisto

Sisin 2015/4


Opettajakokous syksy 2015

yksikkö – työväenopisto, aikuislukio, ammatillinen aikuiskoulutus sekä oppisopimustoimisto – on tuloksekas tapa järjestää alueen aikuisten koulutuspalvelut yhden luukun taakse. Aikuisten oppimispalvelujen yksikössä on jokaisella oma erityinen koulutustehtävänsä, mikä luo hyvät edellytykset yhteistyölle ja synergian löytymiselle.

Opettajakokouksen palautteissa eniten kiitosta

kuva :Sonia Pérez Alemán

keräsi illan toinen osuus, ainealuetiimien omat

Illan päätteeksi kaikille yhteisiä asioita oli koottu

kokoukset. Monet tuntiopettajat huomauttivat

eri klinikoille henkilökohtaista tutustumista ja

palautteissaan, että työ on hyvin itsenäistä, jopa

opastusta varten: Kursor-klinikka (Ilmonetin taus-

yksinäistä, eikä muiden kollegojen tapaamiseen

tajärjestelmä), opetustilat alueilla -klinikka, työ-

ole juuri muuta mahdollisuutta kuin opettajako-

suhdeklinikka, Moodle-klinikka (Nettiopisto),

koukset pari kertaa kaudessa. Moni on kokenut

TNO-klinikka (tiedotus, neuvonta, ohjaus), tun-

saavansa tiimien omista kokoontumisista konk-

tiopettajan markkinointi -klinikka sekä oman

reettisimmat hyvät eväät ja tuen syksyn opetuk-

osaamisen kehittäminen -klinikka (Opet oppii ja

sen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Digioppi 3). Palaute klinikoista oli positiivinen,

Tiimien tapaamisissa nostettiinkin etusijalle

tosin aikaa ja tilaa niille toivottiin seuraavaa ker-

oman ainealueen ajankohtaiset asiat. Tun-

taa ajatellen selvästi lisää.

tiopettajajoukon koostumuksesta riippuen tiimi-

Opettajakokoukseen 1.9. osallistui 145 työyhtei-

kokouksissa oli eri painotuksin listalla myös mm.

sön jäsentä. Lämpimät kiitokset aktiivisesta osal-

Omnian, opiston ja tiimin esittelyä, tämän vuo-

listumisesta! Materiaalia löytyy Omnian Moodle-

den toimintasuunnitelman tavoitteiden ja toteu-

alustalta kohdasta > Kurssit > Työväenopisto >

tuman käsittelyä, tuloskortin lukemat, Omnian

Hallinto > Opettajat (uusi osoite https://

strategiset tavoitteet ja laatutyö, kestävän kehi-

omnia.mmg.fi/course/index.php?

tyksen näkökulmineen. Turvallisuus- ja tila-asiat

categoryid=158 ), tuntiopettajien yhteisen työti-

askarruttivat joissain tiimeissä.

lan alta.

Sisin 2015/4

Espoon työväenopisto

9


Työväenopisto mukana Espoo-päivässä!

kuva: Päivi Peltomaa

Tunnelmaa Espoo with Love tapahtumasta.

Lauantaina 29.8. vietettiin Espoon perinteistä nimikkopäivää. Kaupungissa järjestettiin ennätykselliset 125 maksutonta tapahtumaa. Työväenopisto oli mukana juhlimassa nimipäivää ympäri kaupunkia toimintakeskusvastaavien johdolla.

Espoo with Love Emilia Sarja

T

änä vuonna Espoon keskuksen Espoo with Love-tapahtumaan osallistui ennätysmäärä ihmisiä ja paikalla oli yli 2000 kävijää. Työväenopiston opinto-ohjelmia jaettiin useita kymmeniä ja ständillä vieraili paljon ihmisiä. Valtaosa kävijöistä oli jo hankkinut oppaan ja ilmoittautunut kursseille mukaan. Ständillä esitettiin kysymyksiä laidasta laitaan, päällimmäiseksi nousi kuitenkin kysymys Omnia ja Espoon työväenopiston välisestä yhteistyöstä. Lisäksi useat kävijöistä kiittivät kattavaa kurssitarjontaa!

Kuva: Päivi Peltomaa

Emilia esittelemässä työväenopistoa. 10

Espoon työväenopisto

Sisin 2015/4


Opinmäen avajaiset Katrin Lõoke

E

spoon suurin kouluhanke valmistui kesällä, ja Espoo-päivänä juhlittiin hienon kampuksen avajaisia Suurpellossa. Opinmäessä noppien sisään on koottu kaksi koulua, päiväkoti ja aktiivisen oppimisen keskus AKKU. Työväenopiston kursseja pidetään ensimmäisenä syksynä vajaa parikymmentä.

Opinmäen avasi juhlallisesti kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Kutsuvierastilaisuuteen osallistuivat Tarja Lang ja Katrin Lõoke. Työväenopistolla oli oma esittelypöytä avajaistapahtumassa. Kävijöitä tapahtumassa oli reilusti yli 600. Työväenopiston kursseista käytiin kyselemässä, ja varsinkin perhekurssit kiinnosti kovasti.

Makujen Tapiola Paula Ranki

E

spoo-päivää vietettiin Tapiolassa Makujen Tapiola -tapahtuman merkeissä. Ilma suosi ja tapiolalaiset olivat lähteneet liikkeelle runsain joukoin. Työvisläiset Saana Karlsson, Aliisa Kujala ja Paula Ranki pystyttivät telttansa keskeiselle paikalle, Akateemisen kirjakaupan kulmalle. Oppaat menivät kuin kuumille kiville, ja ihmiset olivat kovasti kiinnostuneita työväenopiston toimin-

nasta. Aliisa sai myös muutaman ilmoitettua kurssille. Selvästi oli havaittavissa, että ihmisiä kiinnostivat luennot, yhden illan kurssit, ja erityisen kiinnostuneita oltiin avoimista oppimisympäristöistämme. Tapasimme myös juuri Tapiolaan muuttaneita, jotka ilahtuivat kuullessaan lähellä olevasta monipuolisesta työväenopiston kurssitarjonnasta.

Kuva: Aliisa Kujala

Sisin 2015/4

Espoon työväenopisto

11


Tuula Ollinen

V

uosittain syyskuussa Leppävaarassa järjestettävät Raittikarnevaalit palasivat tänä vuonna juurilleen Gallerian eteen Läkkitorille ja raitille. Tapahtumaa vietettiin nyt 24. kerran ja muutaman välivuoden jälkeen alkuperäisellä paikallaan, kun Läkkitori vihdoin valmistui perusparannustyön alta. Karnevaalit on iso ja alueen asukkaita kiinnostava tapahtuma. Työväenopistolla oli oma koju Raittikarnevaaleilla, olimme paikalla esittelemässä opistoa ja kurssitarjontaa. Telttamme oli keskellä pääreittiä, Gallerian vierustalla, vastapäätä terveysasemaa. Opistosta oli mukana Katri Liikonen ja Ulpu Jarva, Anne Rasskasov ja Marjo Tuokko sekä Tuula Ollinen ja Janne Moritz. Tuula OlliSade hellitti myöhään iltapäivällä ja töistä palaavat ihmiset tulivat Raitille. Janne, Anne ja Ulpu esittelemässä kurssitarjontaa.

12

Sateesta huolimatta väkeä oli liikkeellä todella runsaasti, joskin sateenvarjojen alta kojulle jaksoi poiketa aikaisempiin vuosiin verrattuna pieni joukko, arviolta 60 henkeä. Jaossa oli oppaita ja kurssiesitteitä ja kävijät kyselivät eri aineiden kursseista ja mm. kudonta-asemasta. Heille kerrottiin opiston ilmoittautumis-käytännöistä ja esillä oli mm. lista, jossa näkyivät ne kurssit, joilla oli vapaita paikkoja. Kojulla esiteltiin myös opiston uutta sähköistä uutiskirjettä, jonka jakelulistalle voi ilmoittautua.

Espoon työväenopisto

Sisin 2015/4


Jaro Uosukainen

O

mniaan siirtymisen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon palautejärjestelmässämme – mistähän aloittaisin? No, koko palautejärjestelmäohjelmisto on vaihtunut ja kevätkausi on mennyt ohjelman saloja opetellessa. Meillä ei myöskään ole ollut tarpeeksi lisenssejä, jotta tiimisihteerit olisivat voineet käyttää järjestelmää hyväkseen. Kevään oppi oli, että palautejärjestelmät eivät ole sisaruksia keskenään, vaan monet Webropolissa käytetyt ominaisuudet puuttuivat Surveypalista. Tietojen suodattaminen oli hankalaa ja raporteista tuli valtavan laajoja. Tämä puolestaan lisäsi työtä, kun raportteja jouduttiin tiivistämään käsityönä. Automaation aikoina tämä ei tietenkään ole hyväksyttävää. Ei kuitenkaan niin paljon ongel… haasteita etteikö jotain hyvääkin. Uusi Surveypal on todella helppokäyttöinen, ja nyt laajemmatkin kyselyt, kuten meidän kurssipalautejärjestelmämme toimii jo kohtalaisesti. Olen varannut sekä tiimivastaavilta että tiimisihteereiltä ajan kertoa tätä ilosanomaa – osa ongelmista on ratkennut. Tulevaisuudessa pääsemme varmaan siihen, että opettajat pääsevät itse katsomaan omia palautteitaan reaaliajassa, mutta se tuonnempana ja Kursoria kehitellessä. Syksyn 2015 kyselyä on uudistettu niin, että olemme siirtyneet Ilmonetin jaotteluun palautekanavissa ja tämän siirtymän kautta tietojen tarkastelu on helpottunut huomattavasti. Ainealuekokonaisuudet ovat helpommin hahmotettavissa, ja kurssinumerollakin saa raportit kätevämmin. Kyselyn avulla saamme myös arvokasta tietoa alueista, tiloista ja asiakaspalvelusta. Palaute: Anonyymi: mies 41 v., Mäkkylä, Adjutantinkatu 5. krs., huone 521: ”Suuret kiitokset niille ihanille tiimisihteereille ja suunnittelijoille, jotka ovat auttaneet Surveypalin kehittämisessä! Palaillaan uusien haasteiden parissa!”

Sisin 2015/4

Espoon työväenopisto

13


Kuulumisia LED-hankkeesta Professori Aini-Kristiina Jäppinen Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitokselta on käynnistänyt LED-hankkeen käytännön toteutuksen 14.9.2015. Mukana on 23 osallistujaoppilaitosta kahdeksasta maasta (Belgia, Kanada, Tanska, Uusi Seelanti, Israel, Ruotsi, Englanti ja Suomi). Espoon työväenopisto on mukana LED-hankkeessa. Työväenopistossa aloitettiin hankkeessa ratkaistavan ongelman (”wicked problem”) määrittäminen jo toukokuussa, ja aloituspäivässä 6.8. jatkettiin LED-hankkeen tarkastelua ryhmätöiden muodossa. Seuraavaksi vuorossa on Jäppisen kehittämään TenKeys-malliin tutustuminen sekä hanketyöryhmän nimeäminen. Hanketyöryhmän ensimmäisenä tehtävänä syksyn aikana on päättää käsiteltävän ongelman valinnasta.

Espoon työväenopiston aloituspäivän ryhmätöiden antia Tuula Alanko

A

loituspäivässä 6.8.2015 koko henkilöstön voimin pureuduttiin LEDhankkeeseen. Johto mietti, mitä LEDhanke on johdon näkökulmasta, ja henkilöstön aiheina oli pohtia, mitä koulutuksen meneillään olevat suuret muutokset (aineisto Sitra: Millainen on maa, jossa kaikki rakastavat

14

koulutusta) tarkoittavat työväenopiston sekä vapaan sivistystyön näkökulmista. Johto pitää tärkeänä, että LED-hankkeen etenemisestä tiedotetaan ja käydään dialogia Jyväskylän yliopiston kanssa. Yhteisöllistä johtajuutta ja sen konkretisoitumista ja muuttumista käytännöksi tulee seurata työväenopiston osalta ja sa-

Espoon työväenopisto

Sisin 2015/4


Mikä LED-hänke? Collaborative Leadership for Managing Educational Change (LED) Jyväskylän yliopiston tutkimusprojekti (2015–2019), jonka kohteena on tutkimus ongelmanratkaisun prosessista, joka toteutetaan oppilaitoksissa yhteisöllisellä johtajuudella ja oppimisella. Tutkimuksessa selvitetään kuinka yhteisen prosessin suoritus, oppiminen ja ratkaisu etenevät eri vaiheissaan. Mukana olevat oppilaitokset määrittävät ongelman (”wicked problem”), jonka ytimessä on asiakkaan/oppijan hyöty. Tutkimushankkeen tavoitteena on tukea oppilaitoksia yhteisöllisesti johtamaan muutoksissa, sekä oppimis- ja ongelmanratkaisuprosessin kautta kehittymään tavoitteellisuudessa ja tehokkuudessa. Lisäksi hankkeen tavoitteena on edistää työhyvinvointia, oppijoiden oppimisviihtyvyyttä, parempia oppimistuloksia, asiakastyytyväisyyttä ja siten toiminnan laatua.

malla seurata tutkimuksesta nousevia tuloksia.

Henkilöstön ryhmätöiden johtopäätöksinä oli, että peruskoulutus etsii niitä ratkaisuja, joita vapaa sivistystyö on käyttänyt kautta historiansa. Työväenopiston haasteiksi koettiin digitalisoituminen läpi organisaation, tuntiopettajien sitouttaminen kokonaisvaltaisesti työväenopistoon ja verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa. Espoon työväenopiston henkilökunnan mukaan opisto toimii suunnannäyttäjänä vapaan sivistystyön kentällä, koska opistolla on muun muassa oma opinto-ohjaaja, lukiolaiset saavat opintosuorituksia työväenopiston kursseista ja hankkeet tuovat uusia toimintatapoja työväenopistojen toimintaan. Tuloksiin päästään kokeilemalla ennakkoluulottomasti uusia toimintatapoja, jakamalla hyväksi havaittuja käytäntöjä ja hyödyntämällä vertaisoppimista.

Henkilöstön ryhmätöistä nousi muun muassa seuraavia kokeiluideoita: 

 

 

Mikä saa minut hehkumaan? -kurssi (kurssi, jossa voi saada itsensä hehkumaan, tunnistaa omat vahvuudet, innostuksen herättäminen, hypetyskurssi). Tuntiopettajille mahdollisuus mennä seuraamaan muiden opetusta (opetusmetodit, oppiminen kärjessä ei niinkään sisällöt). Kokeillaan asiakkaiden vetämiä työpajoja. Yhteistyökokeilu taidegallerian kanssa, vapaaehtoiset suomen kielen opiskelijat lukevat lapsille omankielisiä satuja. Portfolio-kokeilu, ideapankki portfolion luomiseen. Lähetetään Suomessa koulutettu maahanmuuttaja tutorin kanssa kotimaahansa opettamaan/viemään sanaa. Kurssi-ideoita voi ehdottaa ja äänestää Facebookissa tai muussa sosiaalisessa mediassa.

Mielenkiinnolla jäädään odottamaan kokeilujen tuloksia. Sisin 2015/4

Espoon työväenopisto

15


”Oppiminen jatkuu ihan koko iän! Ja oppimiskyky ei häviä mihinkään. Ainoastaan kenties tavat vähän muuttuvat, mutta kyky säilyy.” Kira Sidorov

O

mnian Espoon työväenopiston englannin kielen opettaja ja luennoitsija sekä oppimateriaalin tekijänä tunnettu Tiina Blom-Kröger oli 13.8.2015 MTV3:n Studio55-ohjelmassa Lauri Karhuvaaran haastateltavana. Keskustelun otsikkona oli ”Kielten opiskelusta apua muistille”. Keskustelussa käsiteltiin kielten opiskelun käytännön hyötyjä ja hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Lisäksi annettiin käytännön vinkkejä opiskeluun ja sen aloittamiseen sekä tietoa siitä, miten kieliä nykyisin opiskellaan. Tässä muutamia haastattelusta poimittuja Tiina Blom-Krögerin ajatuksia: ”Kielten opetus on muuttunut sekä koulussa että muualla aivan valtavasti vuosien varrella. Nyt nimenomaan painotetaan suullista osaamista ja kommunikaatiota. ” ”Haluaisin rohkaista kaikkia mukaan kokeilemaan! Se ei ole niin pelottavaa kuin voisi kuvitella. Kyllä on siis ihan silminnähtävää kuinka hiljaisempikin henkilö rohkaistuu ja kyllä opettaja saa sellaista palautetta sitten, kun he ovat ollet matkoilla tai muualla, että ’Aah! Mä osasin!’, niin se tuntuu hienolta. Ja se vahvistaa sitä omaa oppimista, että saa niitä positiivisia kokemuksia ja niitä voi saada paitsi luokassa, myös siellä sitten käytännön tilanteissa.”

fyysistä hyvinvointia ja päinvastoin. Ihminen pysyy virkeänä ja aivot toimii ja muisti pelaa paremmin, kun aivoja käyttää.” ”Sen ensimmäisen kerran suun avaaminen, se on se tärkein kynnys. Ja hyvät kokemukset, positiiviset kokemukset tietenkin vahvistaa ja rohkaistaa. Se rohkaistuminen ja myös se, että kertoo itselleen, että mä olen hyvä oppija tällaisena kuin minä olen, että tietysti voi miettiä joskus niitä omia oppimiskokemuksiaan, että jos on ollut negatiivisia kokemuksia, niin yrittää pohtia, että mistä ne johtuu ja päästä niistä eroon ja lähestyä nyt tilannetta uusin silmin. Että nyt aikuisena voi antaa niiden vanhojen muistojen olla, että nyt meillä on rennompaa, helpompaa. Ei tarvitse suhtautua siihen niin vakavasti, mutta toisaalta on kyllä myös hyvä asettaa itselleen pieniä tavoitteita, että mitä mä haluan saavuttaa. Täytyy miettiä, että miksi mä olen täällä, koska se tavoitteen asettelu aina auttaa jaksamista sinne päämäärään.”

”Se on myös sosiaalisesti merkittävä tilanne ja siellä on yleensä mukavaa ja rentoa. Se on yleensä mieluisa harrastus.” ”Ja hei, oppiminen jatkuu ihan koko iän! Ja oppimiskyky ei häviä mihinkään. Ainoastaan kenties tavat vähän muuttuvat, mutta kyky säilyy.”

”Kyllä kohottaa itsetuntoa ja mitä parempi olo sulla on, sitä helpompi sun on oppia ja sitä enemmän sä haluat oppia lisää, – – sanotaan, että pitää päästä sellaiselle positiivisuuden kehälle, että hyvinvointi ruokkii hyvinvointia, lisää uteliaisuutta ja se, että sun henkinen hyvinvointi lisää 16

Espoon työväenopisto

Sisin 2015/4


Mikäli kiinnostuit aiheesta, haastattelu on nähtävissä osoitteessa www.katsomo.fi . Aiheesta voi myös lukea lisää ohjelman omien sivujen www.studio55.fi Vapaalla-osiosta ja kuulla Euroopan kielten päivän tapahtumassa Sellon kirjastossa lauantaina 26.9.2015 Tiina Blom-Krögerin luennolla ”Muisti ja kielten oppinen” (esimerkkikielenä englanti) klo 11.1512.15

Kuva: Janni Kröger Sisin 2015/4

Espoon työväenopisto

17


Espoon työväenopiston henkilöstö valitsi koti- ja vapaa-aikatiimin vetäjän, suunnittelijaopettaja Saana Karlssonin vuoden opettajaksi.

Edellinen vuoden opettaja, Johanna Lehtinen-Schnabel (oikealla) antaa palkinnon Saana Karlssonille.

18

Espoon työväenopisto

Sisin 2015/4


Kiitos vielä kaikille valinnastani vuoden opettajaksi!

O

len toiminut vapaan sivistystyön parissa vuodesta 2005 saakka, ensin tuntiopettajana ja vuodesta 2009 suunnittelijaopettajana Espoon työväenopistossa. Ensimmäiseltä ammatiltani olen puutarhuri ja toiselta ammatiltani käsityöopettaja. Taustastani johtuen opetettaviin aineisiin kuuluu niin kädentaitoja kuin puutarha-aineita. Ennen siirtymistä vapaaseen sivistystyöhön toimin opettajana peruskoulun puolella. Nautin opettamisesta ja siitä, että huomaan opiskelijoitteni saavan ahaa-elämyksiä ja onnistumisia. Mielestäni hyvä opettaja kohtaa opiskelijan ihmisenä. Vapaan sivistystyön opettajalta vaaditaan herkkää korvaa kuulla opiskelijoiden toiveet ja odotukset suhteessa opiskeluun. Eteneminen tapahtuu ryhmän ehdoilla, ei opetussuunnitelman aikataulun mukaan. Tähän tarvitaan kykyä keskustella opiskelijoiden kanssa koulutuksen tavoitteista. Lukuvuoden aluksi pääkaupunkiseudun vapaan sivistystyön oppilaitokset kohtasivat Eloseminaarissa. Päivän ohjelma sivusi ajankohtaisia vapaansivistystyön aiheita ja päivän aikana opistojen suunnittelijaopettajat pääsivät verkottumaan ja keskustelemaan omista ainealueistaan. Huomasin, että monessa keskustelussa nousi esille aihe, mitä on olla opettajana vapaassa sivistystyössä. Uskon, että se nousi esille, koska elämme nopeasti muuttuvassa maailmassa. Olennainen piirre vapaassa sivistystyössä on, että se ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä. Toimintamme ja sisällöt peilaavat vahvasti yhteiskunnassa tapahtuvia ajankohtaisia asioita sekä trendejä. Tämä antaa vapauden suunnitella opetussisällöt hyvin pitkälle opiskelijoiden tarpeiden sekä opettajien substanssiosaamisen mukaan. Samalla vapaus haastaa suunnittelijat ja opettajat: tarvitaan uudistumisen taitoa, tulevaisuuden ennakointia ja siihen varautumista ja ennen kaikkea tulevaisuuteen katsomista. Opettajan työssä tämä merkitsee luovuutta ja rohkeita pedagogisia ratkaisuja. Näin takaamme, että opiston opetustarjonta on ajanmukaista ja jopa aikaansa edellä. Mielestäni opettajuus on käytännöllistä toimintaa. Olen huomannut, että opettajuuden taidot kehittyvät niissä ratkaisuissa ja valinnoissa, joita joutuu tekemään opetusta suunnitellessaan, opetustilanteen aikana ja sen jälkeen. Vapaan sivistystyön opettajuuden haasteena on, että kuka tahansa voi osallistua mille kurssille tahansa. Samassa ryhmässä saattaa olla aihepiirin aloittelijoita sekä todellisia taitajia. Opettaessa opettajan tehtävänä on myös kaivaa opiskelijoista esille heidän osaamisensa ja potentiaalinsa. Opettajalta tämä edellyttää kykyä kohdata kaikenlaisia ihmisiä sekä kykyä ymmärtää, mitä oppiminen. Opettajan täytyy myös osata yksilöllistää ja joustaa opetustaan opiskelijoiden mukaan. Eloseminaarissa tänä vuonna yhtenä aiheena oli tulevaisuus. Kysymykseen, mitä koulutusta opisto tarjoaa 20 vuoden kuluttua, tuli mitä moninaisempia vastuksia. Selvää kuitenkin on, että olemme silloinkin edelleen ihmisiä, joten opettajuus tulee edelleen olemaan kohtaamisia. On ilo kohdata erilaisia opiskelijoita, ja opettajana haluan antaa heille kaikille oppimisen elämyksiä sekä onnistumisen riemua.

Saana Karlsson

Sisin 2015/4

Espoon työväenopisto

19


Jatta Wellingistä lausuntataiteilija

Kuva: Petra Welling-Partanen

E

spoon työväenopiston pitkäaikainen opiskelija ja Tapiolan lausujien aktiivinen jäsen

Jatta Welling valittiin Suomen Lausujainliiton taiteilijajäseneksi. Jatta Welling on opis-

kellut lausuntaa Espoon työväenopistossa vuodesta 2004 lähtien. Welling omaa harvinaisen kauniin äänen, jota hän käyttää taiten tulkiten mitä erilaisimpia tuntoja ja atmosfäärejä. Welling on aistillisten tuntojen, pienten nyanssien ja tauotuksen mestari. Hän uskaltaa antaa hiljaisuuden puhua. Welling on kysytty esiintyjä. Welling esitti mm. runoilija Kaarina Sarkolaa opiston taiteet tiimin yhteisproduktiossa Samaa unta Kulttuurikeskuksen Louhisalissa. Welling on esiintynyt niin äänikirjoissa kuin lukenut lehtiä Espoon seudun näkövammaisille. Opisto onnittelee lausuntataiteilija Jatta Wellingiä hienosta saavutuksesta.

20

Espoon työväenopisto

Sisin 2015/4


A

Veronalaiset tutustuivat vastavierailulla Helsinkiin

voin yliopisto ja musiikin opetus järjesti keväisen kulttuurimatkan Veronaan huhtikuun puolivälissä, mistä Johanna LehtinenSchnabel kirjoittikin edellisessä Sisimmässä. Mutta ei siinä kaikki. Sananlaskussakin sanotaan, että vuoroin vieraissa käydään. Tämä toteutuikin pikaisesti, sillä veronalaiset tekivät vastavierailun jo kesäkuun lopussa.

Anni Kuusela

Veronan paikallisesta kansalaisopistosta ”L’Universita Popolaresta lensi noin 20 hengen seurue Helsinkiin 29.6. Jo samana iltana italialaiset tekivät pienen kierroksen Töölönlahdella, Finlandia talon, Kansallismuseon, Musiikkitalon ja Kiasman ympäristössä.

Veronalaiset sekä ikäihmisten yliopiston opintopiirin vetäjämme Jonna Arola (kesk.) poseeraavat Suomenlinnassa.

Seuraavana aamupäivänä heillä oli opastettu kiertoajelu Helsingissä, jonka aikana oli tutustuminen mm. Temppeliaukion kirkkoon. Tuolloin mukana oli jo ikäihmisten yliopiston ”ikis” opintopiirin vetäjämme Jonna Arola. Iltapäivällä Espoon työväenopistosta ”hyppäsimme mukaan” yhteiseen ohjelmaan. Allekirjoittaneen lisäksi seurueeseen liittyi kaksi opiskelijaamme. Harmillisesti muut Veronan matkalla olleet olivat ehtineet jo kesälaitumille. Tapasimme vieraamme Senaatintorilla, josta siirryimme yliopiston päärakennuksen vahalle puolelle. Yliopisto oli järjestänyt meille oppaan, joka esitteli taidehistorian laitoksen veistoskokoelmia sekä juhlasalin. Seuraavaksi siirryimme Porthanian kautta Kaisa-talolle ja kirjastoon. Yliopiston uuden kirjaston arkkitehtuuri viehätti veronalaisia. Matkalaiset halusivat kurkistaa myös Uspenskin katedraaliin ennen kuin suuntasimme kohti Suomenlinnaa. Kierrettyämme tätä Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvaa saarta aikamme, oli vuorossa lohikeittoillallinen. Keitto ihastutti ja ehkä myös ihmetytti vieraita. Illallisen aikana oli mukava seurata, miten opistomme italian kielen opiskelijalta sujui jutustelu veronalaisen vieruskavereiden kanssa leppoisasti.

Yliopiston uuden kirjaston arkkitehtuuri ihastutti veronalaisia.

Sisin 2015/4

Suomen vaihtelevaa kesäsää ei jäänyt sekään vieraaksi veronalaisille. Päivällä ollut hyvä ilma muuttui illalla ukkoskuuroksi. Palasimme lautalla Kauppatorille jyrinän saattelemana. Seuraavana päivänä ryhmä jatkoi pohjoiseen, Suomen Lappiin ja Norjaan, josta he palasivat viikon kuluttua Veronaan. Espoon työväenopisto

21


Eloseminaarissa tähyttiin tulevaisuuteen Heli Mäkeläinen

K

ollegoiden tapaamista ja raikkaita pedagogisia tuulahduksia, siinä hyvä alku lukuvuodelle. Lähes 120 vapaan sivistystyön edustajaa peräti 17:stä Uudenmaan alueen kansalais- ja työväenopistosta kokoontui tiistaina 25.8. vuotuiseen Eloseminaariin. Eloseminaari on alueellisesti merkittävä vapaan sivistystyön toimijoiden yhteistyökokous, jonka järjestäjä vaihtuu vuosittain. Tänä vuonna sen järjesti Omnian Espoon työväenopisto ja Opet oppii -hanke. Eloseminaarissa tähyttiin tulevaisuuteen. Tilaisuuden avanneet Omnian koulutuskuntayhtymän johtaja Tapio Siukonen ja Espoon työväenopiston rehtori Tarja Lang uskovat, että vuoden vaihteessa tapahtunut työväenopiston ja Omnian yhdistyminen avaa positiivisia näkymiä.

– Markkinointi kuuluu kaikille, se ei ole ”jonkun toisen työtä”. Me kaikki vaikutamme siihen, mitä ihmiset meistä ajattelee.

Seminaarissa otettiin haltuun jo olemassa olevia, opetuskäyttöön sopivia teknologioita. Osallistujat kommentoivat esityksiä omilta mobiililaitteiltaan sähköiselle keskustelualustalle (todaysmeet.com), joka heijastettiin valkokankaalle. Learning café -menetelmää sovellettiin ryhmätyöosuudessa käyttämällä paperilakanoiden ja tussien sijasta sähköistä työskentelyseinää (padlet.com), jolle kaikki ryhmäläiset pääsivät yhtä aikaa omilla laitteillaan. Leikkimielisessä sähköisesti toteutetussa kielivisailussa (kahoot.it) päästiin kokemaan lisäksi pelillistämisen vaikutuksia oppimiseen.

Futuristi Elina Hiltunen tutustutti tulevaisuudentutkimuksen keinoihin ja herätteli pohtimaan, millaisia uusia oppimisen tarpeita teknologinen ja yhteiskunnallinen kehitys voivat luoda tuleville kansalaisopistojen opiskelijoille.

Tärkeä osa seminaaria ovat aina aineryhmien keskinäiset kokoukset iltapäivän lopuksi. Rehtorit, suunnittelijat ja opettajat vaihtavat niissä kuulumisia ajankohtaisista asioista ja luovat yhteistyökontakteja yli kuntarajojen.

Pirjo Vuokko, KTT, ohjasi alustuksellaan kohderyhmälähtöiseen opetustarjonnan suunnitteluun ja markkinointiin.

– Markkinointi on vaikuttamista. Älkää lähtekö liikkeelle miettimällä keinoa, vaan lähtekää liikkeelle siitä, kenelle te haluatte tehdä ja mihin haluatte vaikuttaa, korostaa Pirjo Vuokko.

22

Espoon työväenopisto

Sisin 2015/4


Tulevaisuutta ennakoidaan Entä jos? -kysymyksillä

leilla ja villeillä korteilla. Keskeisiä ovat megatrendit, isot, hitaat muutokset, jotka ovat jo tätä päivää.

Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta, mutta yksi asia on varma: kaikki muuttuu, väittää Eloseminaarissa puhunut futuristi Elina Hiltunen. Tekniikka on aina vienyt työpaikkoja mutta myös tuonut. Enää ei työpaikkailmoituksissa lue ”rotantappaja” eikä ”katulamppujen sytyttäjä”. Tilalle on tullut taksinkuljettajia ja ohjelmoijia. Kuinka kauan heitä on?

– Kenelläkään ei leuka loksahda, kun sanotaan, että väestö ikääntyy. Väestö kasvaa. Globaali keskiluokka kasvaa. Yhä enemmän ihmisiä on samojen resurssien äärellä. Futuristit aina sanovat, että vesi on tulevaisuuden sotien aihe. Kaupungistuminen ja kansainvälistyminen ja teknologian kehittyminen ovat megatrendejä. Vuonna 1965 maailmassa oli 3,5 miljardia ihmistä, nyt 7 miljardia.

Ympäristökin muuttuu. Mitä tehdään parkkipaikoilla, kun niitä ei enää tarvita 20 vuoden päästä, jolloin robottiautot tuovat ihmiset työväenopiston kurssille?

– Kun mietit tulevaisuutta, ajattele aina megatrendejä, Hiltunen ohjeistaa. – Tulevaisuus näkyy jo niissä.

Futuristi ei usko visioihin, joita kohti voi mennä, vaan skenaarioihin, joita on useita ja joista ehkä jokin toteutuu. Ehkä. – Kenelle on joskus sattunut yllätys elämässä? Yleisöstä muutama viittaa epävarmasti. – No joo, yllätyksiä sattuu, Hiltunen naurahtaa. – Käytän skenaarioita kysymällä itseltäni: Entä jos? Entä jos maailma menee tuohon suuntaan, mitä työväenopisto tekisi? Entä jos robotit veisivät ihmisten työt? Entä jos ihmiset veisivät robottien työt? Futuristi operoi tulevaisuuspohdinnan peruspalikoilla: megatrendeillä, trendeillä, heikoilla signaa-

Trendit ovat pienempiä tapahtumien suuntia, kehityksen merkkejä. Ne kertovat enemmän menneestä, piirtävät historiakäyrää. Trendi voi kasvaa megatrendiksi, jos se jatkuu. Villit kortit ovat vaikeita ennakoida, mutta eivät mahdottomia. Esimerkiksi tulipaloa täytyykin ennakoida. Heikot signaalit puolestaan ovat merkkejä uusista, nousevista asioista. Ne saavat meidät nauramaan, yllättävät, vaivaannuttavat. Matkapuhelimet olivat aikoinaan heikkoja signaaleja. Parikymmentä vuotta sitten niille vielä naureskeltiin. – Yksi signaali ei kerro mistään. Kerää ja yhdistele signaaleja, niin löydät trendejä. Kun niitä löytyy enemmän, kannattaa miettiä, onko tämä sitä tulevaisuutta, Hiltunen neuvoo.

Pirjo Vuokon Vaikutuksen portaat kurssikuvauksen laatijalle 3. porras: Toiminta

Tuleeko asiakas, ja tuleeko hän uudelleen? Markkinoinnilla on tarkoitus vaikuttaa siihen, että asiakas kipittää ylimmälle rappusille ja tulee myös uudestaan. Siis tarvitaan hyvää viestintää ja toimintaa sisälle ja ulospäin, ja hyviä yhteistyötahoja.

Onko tässä mitään minulle tai meille? Jos asiakas kokee, että kurssi tai työväenopisto ei ole tarkoitettu hänelle, vaan vanhemmalle, nuoremmalle, trendikkäämmälle tai hitaam2. porras: Mielikuva malle, hän ei tule. Jos asiakas kokee, että hänelle on annettu lupaus, se lupaus pitäisi myös pystyä täyttämään, ja organisaatiossa kaikkien täytyy ottaa yhteisvastuu siitä, että se tosiaan täyttyy.

1. porras: Faktat

Sisin 2015/4

Mikä tämä kurssi on? Mieti myös, miten voisit koskettaa asiakasta emotionaalisesti, kuvata paitsi sitä, mitä tarjotaan, niin myös sitä, minkälaiseksi hän muuttuu kurssilla. Mieti, mikä tuo lisäarvoa juuri sinun kohderyhmällesi ja pidä sanoma yksinkertaisena.

Espoon työväenopisto

23


Uusi uutiskirje opistossa! E

spoon työväenopisto huomioi kehitystyössään asiakkaan toiveet ja tarpeet. Mikä on tärkeintä asiakkaille? Miten voimme heitä palvella entistä-

kin paremmin? Keväällä 2015 opistossa järjestettiin asiakastapaaminen, jossa noin kymmenen asiakasta kertoi ajatuksiaan opiston netissä tapahtuvasta viestinnästä. Asiakkaat kommentoivat muun muassa opiston nykyistä nettisivustoa www.espoo.fi/tyovaenopisto. Tällä sivustolla on paljon käytettyjä toimintoja, kuten esimerkiksi asiakaspalaute sekä uutis- ja tapahtumavirtoja. Asiakkaat myös arvostavat sivulla olevaa kurssilistaa, jossa esitellään pian alkavia kursseja, joilla on vielä tilaa. Hankalana pidettiin, että asiakkaan tulee muistaa mennä nettisivulle etsimään näitä kursseja. Miksei opisto voisi lähettää asiakkaille kurssiehdotuksia suoraan? Tästä syntyi idea uutiskirjeestä! Elokuusta 2015 lähtien opisto ottaa aktiivisesti yhteyttää asiakkaisiin uutiskirjeen kautta. Uutiskirje lähetetään kuukausittain ja siinä kerrotaan pian alkavista kursseista, joilla on vielä tilaa. Tämän lisäksi uutiskirjeessä kerrotaan opiston ajankohtaisista asioista. Ensimmäinen uutiskirje lähetettiin elokuun lopussa yli 18 00 asiakkaille. Se sai todella hyvää palautetta. Jatkamme samalla mallilla! Etkö ole vielä saanut uutiskirjettä? Haluatko saada jatkossa uutiskirjeemme sähköpostitse? Tilaa tästä: http://espoon-tyovaenopisto.mail-pv.fi/ Myös sosiaalisen median kehitys/hyödyntäminen on todella tärkeää. Opistossa on otettu käyttöön Instagramia ja Facebookia käytetään laajemmin. Tutustu molempiin! Opiston Instagramin tili: https://instagram.com/espoontyovaenopisto/ Taiteen tiimin Instagramin tili: https://instagram.com/kirkuvamuste/ Opiston Facebookin sivu: https://www.facebook.com/Espoontyovaenopisto Lisätietoa Sonia Pérez Alemán sonia.perezaleman@omnia.fi

Sisin 2015/4

Espoon työväenopisto

21

Sisin 2015 4  

Espoon työväenopiston henkilöstölehti - 2015/4

Advertisement