ILMOITUSLIITE
KESTÄVÄ ESPOO Kevät 2021
JULKAISIJA: ESPOON KAUPUNKI
Haussa sata kumppania edistämään kestävää kehitystä Hiilineutraali Espoo syntyy yhteistyössä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Uusi ekosysteemihanke vauhdittaa vihreää siirtymää. Teksti: Petja Partanen
I
lmastonmuutos pysäytetään kaupungeissa, joissa asuu jo yli puolet maapallon väestöstä. Espoo aikoo näyttää työssä mallia muulle maailmalle. Kaupungit ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Espoo haluaa toimia eturintamassa uusien ratkaisujen kehittämisessä. – Kestävät kaupunkiratkaisut syntyvät kaupunkien, yritysten ja tiedeyhteisön yhteistyönä, kertoo Espoon kestävän kehityksen хơƼƋǷŀơŀчPasi Laitala. Espoon 2013 alkanut kestävän kehityksen ohjelmatyö on päässyt kymmenessä vuodessa hyvään vauhtiin. – Kymmeniä yrityksiä, isoja ja pieniä, on jo mukana, Tätä verkostoa haluamme vahvistaa entisestään, Laitala kertoo.
Projektipäällikkö Mari Päätalon vastuulla on uusi Espoon kestävän kasvun ekosysteemiä rakentava hanke. Yksi sen käytännön tavoitteista on kaksinkertaistaa yritysten ja muiden kumppaneiden määrä, joiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. – Päästöjä leikkaavat ratkaisut syntyvät yrityksissä. Samalla syntyy työpaikkoja ja liiketoimintaa, Mari Päätalo kertoo.
EU:n elpymisrahat viisaaseen käyttöön Ekosysteemihanke rakentaa yhteistyötä, jotta EU:n koronakriisin elpymisrahoitusta käytettäisiin mahdollisimman viisasti yritysten, tutkimuslaitosten ja kaupungin kehittämistyössä. Suomi on koronaelvytyksen nettomaksaja. Suomeen takaisin tulevan yli 2 miljardin rahoituksen painopiste on niin sanotun vihreässä siirtymässä. Vihreä siirtymä leikkaa päästöjä ja luo uutta teknologiaa, joka nopeuttaa siirtymistä pois fossiilitaloudesta. – Elpymisraha pitää käyttää sellaiseen kehitystyöhön, jonka taloudellinen lisäarvo on huomattava, ja joka kehittää koko Suomen kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä, Pasi Laitala pohtii.
Espoossa tähän on hyvät edellytykset. Yritykset ja tiedeyhteisö pystyvät luomaan ratkaisuja globaaleihin haasteisiin – ja isoilla yrityksillä on rahkeita kehittää niistä kannattavaa liiketoimintaa. Kaupungin pitää olla aktiivinen kumppani tässä. Hiilineutraalin Espoon rakentamisessa tarvittavilla ratkaisuilla on tulevaisuudessa vientiä ympäri maailmaa. Mari Päätalo kertoo, että ekosysteemiä vahvistamaan on haussa kaiken kokoisia yrityksiä, pyörän korjaajista ja aurinkopaneelien asentajista aina suuriin pörssiyhtiöihin. – Kaikki yritykset, jotka pystyvät tarjoamaan asukkaille parempaa vähähiilistä arkea ovat tervetulleita. – Haluamme rakentaa Espoosta kehitysympäristön, johon kumppanien on kiinnostava tulla mukaan. Kuulemme myös mielellämme uusia kehittämisideoita ja yhteistyöaloitteita, Pasi Laitala kertoo. Onko yritykselläsi idea kestävän Espoon rakentamiseksi? Espoon kestävän kehityksen tiimin tavoitat helpoimmin yhteisestä sähköpostiosoitteesta: ŢĩƨƵþǔþюĩƨƝźźǺ
-3/É;' 32 ;É80'É 8!!0!f!-2' 132'££' 0-'8;3;!£3<&'2 ;<3ħ''££'W @; f,!20' 9'£=-ħÉÉT 1-;'2 1@Ø9 0!<6<2+-2 /! @8-;@9;'2 #-31!99!; /! #-3/É;' 9!!;!-9--2 ;',300!!9ধ ,@Ø;@0É@ħØØ2 '9-1'80-09- #-30!!9<2!W
INFO Ratkaisupolku kestävän kasvun ekosysteemeihin (RAKKE) Hanke rakentaa digitaalisuuden ja vihreän siirtymän ekosysteemejä yhdessä 100 yrityksen kanssa. Käynnissä: 2021-2023. ǢƼơūƤǷƐǟŏŏƧƧƐƤƤdžϱчpŀǢƐч ŏŏǷŀƧƼϰчưŀǢƐϯǟŀŀǷŀƧƼӄūǪǟƼƼϯɯ
Yhteiskäyttöautoja Espooseen Espoo sitoutuu kiertotalouteen Espoo allekirjoitti joulukuussa 2020 Euroopan laajuisen Circular Cities Declaration -sitoumuksen. Sen kymmenen tavoitetta kannustavat kiertotalouden ja kestävän kehityksen toteutumiseen. Lisätiedot: Beatriz Ramirez, śūŀǷǢƐȧϯǢŀưƐǢūȧӄūǪǟƼƼϯɯ
Omago Oy:n alueautot ilmestyivät Matinkylän, Leppävaaran ja Espoon keskuksen katukuvaan. Asuinalueiden autot ovat yksi viidestä nopeasta kokeilusta. Syksyllä 2020 järjestetyn tarjouskilpailun tavoitteena on pilotoida vähähiilisen liikenteen palveluita oikeassa kaupunkiympäristössä.
Lisätiedot: Tuomas Kiuru, ǷǿƼưŀǪϯƤƐǿǢǿӄūǪǟƼƼϯɯ
ÝƋǷūȝǪǷƐūţƼǷϱчƤūǪǷŀȖŀӄūǪǟƼƼϯɯ Seuraa meitä somessa #kestäväEspoo
ILMOITUSLIITE
ÝƋǷūȝǪǷƐūţƼǷϱчƤūǪǷŀȖŀӄūǪǟƼƼϯɯ Seuraa meitä somessa #kestäväEspoo
Kestävä Espoo -ohjelma saa jatkoa Espoo valmistelee elvytystoimia hiilineutraaliuden ja talouden vahvistamiseksi. Teksti: Petja Partanen
V
uonna 2017 käynnistyneen Kestävä Espoo -kehitysohjelman tuore loppuraportti on
mairittelevaa luettavaa. Jo lähtökohdat olivat hyvät, olihan Espoo vuonna 2016 arvioitu koko Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi. Vuosina 2017–2021 monessa kestävän kehityksen tavoitteessa siirryttiin sanoista tekoihin, kaupungin rakennusten kulutusjoustosta aina sähköiseen bussiliikenteeseen. Ohjelmakauden kuluessa Espoo palkittiin Energy Glo-
be Awardilla, yhdellä maailman arvostetuimmista energia- ja ympäristöalan palkinnoista, ja kaupunki nousi maailman johtavien ilmastokaupunkien Alistalle. Paras saavutus on kuitenkin ollut verkostomainen toimintatapa. – Olemme onnistuneet yhdessä yritysten kanssa luomaan toimivan yhteistyön tavat kestävän kehityksen hankkeisiin, Espoon
kestävän kehityksen johtaja Pasi Laitala toteaa. – Ohjelmakauden tärkein oppi on ollut se, että kestävämpää maailmaa rakennetaan yhdessä. Espoon paras voimavara ovat espoolaiset ihmiset, yhteisöt ja yritykset itse, sanoo kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Kuluneella ohjelmakaudella Espoo asetti itselleen
erittäin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet: kivihiilen käyttö loppuu vuonna 2025, ja vain viisi vuotta myöhemmin koko kaupunki on hiilineutraali. Tämä tarkoittaa, että monialainen kestävän kehityksen työ tiivistyy entisestään tulevalla valtuustokaudella. Tulevat vuosien käytännön toimet ratkaisevat, miten ilmastotavoitteisiin päästään.
– Seuraavassa Espootarinassa esitetään tiekartta näiden tavoitteiden saavuttamiselle yhdessä kumppaneiden kanssa koko kaupungin tasolla, Jukka Mäkelä kertoo. Edes kaupungin taloutta kurittanut koronapandemia ei hidasta tahtia. – Pidän tärkeänä, että Espoon kasvu pidetään kestävänä sekä taloudellisesti,
Espoosta hiilineutraali, raaka-aineet kiertämään Espoon kestävän kehityksen ohjelmatyö käynnistyi 8 vuotta sitten. Seuraava ohjelmakausi ratkaisee, päästäänkö yhteen kunnianhimoisista tavoitteista: hiilineutraaliksi kaupungiksi vuosikymmenen loppuun mennessä.
Espoon metsissä on pääkaupunkiseudun suurimmat hiilinielut.
Espoossa on 270 julkista sähköautojen latauspistettä. Kaupungissa liikennöi 25 sähköbussia.
Kestävän kehityksen työssä on mukana yli 50 yritystä ja organisaatiota.
Euroopan kestävin kaupunki 140 eurooppalaiskaupungin kestävyysvertailussa Espoo sijoittui ykkössijalle kaupungin taloudellisessa, sosiaalisessa ja ekologisessa kestävyydessä.
2016
Espoo sitoutuu hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä.
Kivenlahden biovoimala korvasi Suomenojan kivihiilivoimalan.
2020
2017 Espoo käynnisti kestävän kehityksen ohjelmatyön.
2013
Espoon asukaskohtaiset päästöt laskivat pääkaupunkiseudun pienimmiksi.
2017
Espoon kaupunki paikallisine kumppaneineen ja verkostoineen palkittiin Energy Globe Award -palkinnolla.
2019
ILMOITUSLIITE
ekologisesti, sosiaalisesti että kulttuurisesti, Jukka Mäkelä linjaa. Pasi Laitala muistuttaa, että kestävä kehitys on tulevaisuudessa talouden kovaa ydintä. – Sellaiset yritykset, jotka pohjaavat toimintansa kestäviin toimintamalleihin, tulevat pärjäämään tulevaisuudessa, Laitala pohtii. Pandemian vaikutukset julkiseen talouteen ja yritysten toimintaan ovat olleet mittavat. EU:n elvytystoimia ja rahoitusta koordinoivan Suomen kestävän kasvun ohjelman peruspi-
lareita ovat vihreä siirtymä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa sekä digitaalisuus. Molemmat ovat Espoon vahvuuksia. Espoon kestävän kehityksen vastuualue onkin parhaillaan mukana valmistelemassa metropolialueelle kaupunkien ja valtion elvytystoimia hiilineutraaliuden, talouden ja työllisyyden kehittämiseksi. Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa suunnitellaan tutkimukseen kilpailukyvyn kehittämistä uudenlaista älyteknologiaa hyödyntämällä Otaniemen alueella. – Koronan jälkeisessä kasvussa on tarkoitus yh-
dessä yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa synnyttää ratkaisuja, joista kehittyy kansallista ja kansainvälistä liiketoimintaa, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä toteaa.
”Espoon kestävän kehityksen ohjelma luo pohjaa tulevaisuuden kilpailukyvylle”, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kuvassa oik.) ja kestävän kehityksen johtaja Pasi Laitala (vas.) kertovat.
My2050-mobiilipeli kertoo Espoon koululaisille ilmastonmuutoksesta.
Muovin kierrätysaste on nyt vain 6 %. Se halutaan nostaa kymmenkertaiseksi. Keran hallien yritykset kehittävät kiertotalouden innovaatioita.
Uusiutuvien polttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa nousee yli 50 %:n.
Espoo saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet yhtenä edelläkävijäkaupungeista maailmassa.
2022
2025 Otaniemen geoterminen lämpölaitos otetaan käyttöön. Laitoksen tuotannon on suunniteltu kattavan jopa 10 prosenttia Espoon kaupungin tarpeesta.
2021
Espoo luopuu kivihiilestä.
2025
Espoo on hiilineutraali kaupunki.
2030
ILMOITUSLIITE
ÝƋǷūȝǪǷƐūţƼǷϱчƤūǪǷŀȖŀӄūǪǟƼƼϯɯ Seuraa meitä somessa #kestäväEspoo
Muoviroska on raaka-aineena arvotavaraa Espoolaiskouluista kerätty muovijäte saa pilottiprojektissa uuden elämän ulkokalusteina. Teksti: Petja Partanen
E
spoon muovijätteestä vain murto-osa kiertää uusiokäyttöön. Kotitaloudet ovat ilahduttavasti innostuneet pakkausmuovin kierrätyksestä, mutta hyödyntämätöntä muovia on kaikkialla. Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa tehdään konkreettisia ratkaisuja muovin uusiokäyttöön. Muovin tarina -hanke jär-
<3=-9;! /!£39;'ħ!=! 0-'88É;@98!!0!f!-2' 038=!! 2'-;9''££-9;É Ø£/@9;É =!£1-9;'ħ<! 1<3=-!W jestää kymmeneen espoolaiseen pilottikouluun tehokkaan muovijätteen kierrätyksen. Kerätty materiaali jalostetaan LAB-ammattikorkeakoulun muovilaboratoriossa uusiksi muovi-
tuotteiksi. – Koululaisten kautta tieto muovin kierrätyksestä leviää koteihin ja nuorten lähipiiriin, projektipäällikkö Reetta Jänis kertoo. Ulkokäyttöön soveltu-
vat uusiomuovituotteet suunnitellaan ja muotoillaan ammattikorkeakoulun muotoiluopiskelijoiden voimin. Mukana tuotteiden kaupallista potentiaalia arvioimassa on huonekalujätti IKEA. Yksi idea tuleviksi uusiotuotteiksi ovat puistokalusteet. – Pääkaupunkiseudun jätehuoltoa hoitava HSY taas ehdotti muovisia törmäyssuojia jätekatoksiin. Näin
muovi palaisi sinne mistä on tullutkin, Jänis kertoo. LABin muovilaboratoriossa kierrätysmuovi saa uuden elämän. Kun kierrätysmuovi on laboratoriotestein todettu turvalliseksi, valmistetaan siitä hienoa rouhetta, joka soveltuu teolliseksi raaka-aineeksi. Siitä laboratorion 3D-robottitulostin valmistaa tuoteprototyyppejä, jotka pääsevät käyttöön Espoon kiertota-
louden mallialueeksi rakentuvassa Kerassa. Lopuksi huonomaineisen muoviroskan kiertokulku espoolaiskouluista uudeksi hyötytuotteeksi dokumentoidaan muovin matkasta kertovaksi näyttelyksi. – Toivottavasti Muovin tarina -verkkonäyttely päätyy tulevaisuudessa opetusmateriaaliksi kouluihin ympäri maan, Reetta Jänis kertoo.
INFO Muovin tarina -hanke 2021-22
Kumppanit: Espoon kaupunki, LAB ammattikorkeakoulu, Lassila & Tikanoja Oyj, HSY, Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö ja IKEA. fƐǪŏǷƐūţƼǷϱч ŏƐȖƐчdƼǪǿƲūƲϰчǟŀƐȖƐϯƤƼǪǿƲūƲӄūǪǟƼƼϯɯ Tämän hankkeen rahoittaa Ympäristöministeriö.
Energiapihistä kauppakeskuksesta tuli virtuaalivoimala Kauppakeskus Sellon edistyksellinen energiajärjestelmä osaa säätää energiankulutustaan tilanteen mukaan. Espoon energiatehokkuushanke SPARCS tuo Sellon automaatioon yhä enemmän älyä. Teksti: Petja Partanen
H
arva kauppakeskus Sellossa asioiva tietää astelevansa harvinaisen energiaälykkääseen rakennukseen. Lintuperspektiivistä tästä kielii kattoa peittävä 750 MWp:n aurinkovoimala. Kovalla paisteella sen tuottamaa sähköä voidaan säilöä 2,1 MW:n sähkövarastoon. Akusto voidaan täyttää myös sähkömarkkinoilta ostetulla edullisella energialla, ja käyttää sitä silloin kun sähkön hinta on korkealla. Sähkövaraston tärkein tehtävä on kuitenkin saada koko kauppakeskuksen sähkönkulutus joustamaan. Järjestelmää kutsutaan virtuaalivoimalaksi. Sen avulla kauppakeskus pystyy optimoimaan automaattisesti omaa energiankulutustaan ja energiahankintojaan. Virtuaalivoimala on yksi esimerkki energiatehokkuusinvestoinneista, joilla kauppakeskus on onnistunut leikkaamaan energiankulutustaan viimeisten 10 vuoden aikana yli 30 prosentilla. Vuodesta 2019 lähtien Sellon käyttämä energia on tuotettu 100-prosenttisesti uusiutuvilla energiamuodoilla, ja
kauppakeskuskiinteistöstä on tullut hiilineutraali. Huippuluokan energiatehokkuudesta kertoo myös kauppakeskuksen saama platinatason LEED-luokitus, eurooppalaisista kauppakeskuksista ainoana. EU:n SPARCS-kaupunkikehityshanke rakentaa Espoonlahden ja Leppävaaran keskustoista vähähiilisiä mallialueita ja kehittää alueiden sähköistä kaupunkiliikennettä. Espoon parhaita oppeja jaetaan hankkeessa muille Euroopan kaupungeille. Kauppakeskus Sello on vuonna 2019 käynnistyneen SPARCS-hankkeen tärkeä pilottikohde. Sellon virtuaalivoimalan on suunnitellut Siemens, yksi SPARCS-hankkeen yrityskumppaneista. – Olemme tehneet Sellon kanssa yhteistyötä jo yli 10 vuoden ajan, Siemensin liiketoiminnan kehittäjä Jaano Juhmen kertoo. Parhaillaan SPARCShankkeessa virtuaalivoimalaan kytketään uusia sähkönkuluttajia, muun muassa parkkihallin uudet sähköautojen latauspisteet. – Me taas selvitämme, miten myös Sellon hissit ja liukuportaat saadaan osaksi virtuaalivoimalaa, kertoo KONE Oyj:n energia-asiantuntija Toni Tukia.
kumppaniyrityksille. Parhaassa tapauksessa syntyy menestystuote, jota voisi viedä kiinteistöihin ympäri maailmaa.
Kaupunkiliikkuminen sähköistyy
Kauppakeskus Sello on älykkäällä teknologialla onnistunut £'-00!!1!!2 =<3;<-9;! '2'8+-!20<£<;<9;!!2 @£- 6839'2ধ££!W
Virtuaalivoimala korvaa varavoimalan Sellon virtuaalivoimala turvaa koko Suomen sähkönjakelua. Ennen sähköpulan uhatessa ainoa keino oli käynnistää varavoimaloita, nyt virtuaalivoimalat osaavat leikata automaattisesti omaa kulutustaan. Kantaverkkoyhtiö Fingrid maksaa kauppakeskukselle selvää rahaa sen valmiudesta vähentää tai lisätä sähkönkulutustaan salamannopeasti kantaverkon tarpeiden mukaisesti. Sähkön ohella tavallisǷŀчɯƤǪǿưǟƐчƤŀǿǟǟŀƤūǪƤǿǪч osaa säätää myös omaa kaukolämmön käyttöään kaukolämpöverkon tarpeiden mukaan. Kovin kysyntä kaukolämmöstä osuu kylmille pakkaspäiville, jolloin tekee mieli lämmintä aamusuihkua. – Sello voi silloin vähentää tilapäisesti kaukolämmön kulutustaan lämmittämällä tilojaan etukäteen,
Juhmen kertoo. Apuna on Siemensin rakentama älykäs ennustemalli, joka osaa ennakoida rakennuksen kulutusta mittaustiedon ja sääennusteiden avulla. Mallia parannetaan parhaillaan yhdessä VTT:n kanssa. Tavoitteena on 95 %:n ennustetarkkuus tekoälyä hyödyntäen. – Tutkimme samalla järjestelmän laajentamista myös Sellon lähikiinteistöihin, kertoo Juhmen. SPARCS-hankkeen tavoitteena tarjota houkutteleva kokeiluympäristö
INFO
Sellon pihamaalla törmää toiseen tekniikan ihmeeseen. SPARCS-projektin kumppaniyritys Plugit Finlandin rakentama maan suurin sähköbussien latausjärjestelmä voi ladata samanaikaisesti jopa 11 sähköbussia. Merkittävä osa Leppävaaran liityntäliikenteestä hoituu nykyisin sähköllä, ilman päästöjä ja dieselmoottorin melua. – HSL:n tavoitteena on, että vuonna 2025 pääkaupunkiseudulla on jo 400 sähköbussia, kertoo Plugit Finlandin projektipäällikkö Joona Töyräs. Bussiliikenteen sähköistyminen näyttääkin etenevän ripeästi. Liikennöitsijät tarjoavat hankintahinnaltaan kalliimpia sähköbusseja jopa pyydettyä enemmän, sillä niiden käyttö on vastaavasti halvempaa kuin dieselbussien, Töyräs kertoo.
Kaupunkiliikenteen nopea sähköistyminen ilahduttaa myös SPARCS-hankkeessa työskentelevää Espoon kaupungin erityisasiantuntija Jani Tartiaa. Ihmisten liikkuminen on tärkeä osa kauppakeskuksen energiatehokkuutta, ja liikenteen sähköistyminen edistää kaupungin hiilineutraalisuustavoitteita. Juna-aseman vieressä sijaitsevan Sellon liikenneyhteydet ovat jo nyt kauppakeskusten aatelia. – Selloon pääsee muutenkin kuin omalla autolla. Se on liikenteen solmukohta, jossa on helppo vaihtaa liikennemuodosta toiseen ja käyttää samalla arjen palveluita, Tartia toteaa. Yhteydet paranevat entisestään vuonna 2024, kun Jokeri-pikaraitiotie aloittaa liikenteensä. Leppävaaran palvelut ja toimivat yhteydet ovat mahdollistaneet myös tiiviin kaupunkirakentamisen ja sysänneet alueen hurjaan kasvuun. Espoon kasvun ennustetaan jatkuvan 2020-luvulla ripeimpänä juuri Leppävaaran alueella.
EU:n SPARCS-hanke edistää energiatehokkuutta ja sähköistä liikkumista kaupungeissa. Hankkeen majakkakaupungit ovat Espoo ja Saksan Leipzig. Suomalaiset kumppanit ovat VTT, Espoon kaupunki, Adven, Citycon, KONE, Siemens ja Plugit ja Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL. www.sparcs.info fƐǪŏǷƐūţƼǷϱч ǢƼơūƤǷƐǟŏŏƧƧƐƤƤdžч.ƧƐƲŀч×ŀƲƲūϰчūƧƐƲŀϯȗŀƲƲūӄūǪǟƼƼϯɯч Tämä projekti on saanut rahoitusta Euroopan Unionin Horisontti2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta sopimuksella No 864242 Aihe: LC-SC3-SCC-1-2018-2019-2020: Älykkäät kaupungit ja yhteisöt