KIMPASSA

Hyvin johdettu

Jokaisella yrityksellä on oma johtamisjärjestelmänsä, niin meilläkin. Asukkaalle moniportainen rakennelma näkyy harvoin käytännössä, mutta jokaisella askelmalla on tärkeä merkityksensä siihen, että toimintamme on tehokasta, tavoitehakuista ja jatkuvasti kehittyvää. Se taas näkyy asukkaalle ajanmukaisena ja edullisena asumisena.

1.

ESPOON KAUPUNKI

• asettaa meille kaupunginvaltuuston asunto-ohjelmaan kirjaamat päätavoitteet

• määrittää vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet, jotka koskevat esimerkiksi aloitettavien asuntojen määrää, asiakaskokemusta, käyttöastetta sekä energiatehokkuutta

Johtamisen kuusi porrasta:

2.

YHTIÖKOKOUS

• kokoontuu normaalisti kerran vuodessa. Kaupunginhallituksen konsernijaosto antaa yhtiökokousedustajalle toimiohjeen

• käsittelee sääntömääräiset asiat kuten toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistamisen, yhtiön voiton tai tappion käsittelyn, hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuvapauden myöntämisen

• nimeää hallituksen

3.

HALLITUS

• koostuu viidestä poliittisesti nimetystä luottamushenkilöstä sekä kahdesta asukasedustajasta. Lisäksi hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeutta voi käyttää kaupungin nimeämä virkamies

• hyväksyy talousarvion, toimintasuunnitelman ja investointiohjelman sekä päättää yhtiön suuremmista linjauksista ja strategiasta

• päättää uudisrakennus- ja perusparannusinvestoinneista sekä seuraa operatiivista toimintaa, esimerkiksi riskienhallintaa

4.

TOIMITUSJOHTAJA

• johtaa yhtiön arjen työtä ja hallituksen päätettäväksi menevien asioiden valmistelua, päättää käytännön linjauksista, organisoinnista ja operatiivisista toiminnoista

5.

JOHTORYHMÄ

• muodostuu toimitusjohtajasta, rakennuttamisjohtajasta, asiakkuusjohtajasta, talousjohtajasta, kiinteistöpäälliköstä, HR-päälliköstä ja viestintäpäälliköstä

• avustaa toimitusjohtajaa hallituksen päätösten toimeenpanossa

• valmistelee ja käsittelee kaikki strategiaan, budjetointiin, investointeihin, toiminnan suunnitteluun ja raportointiin liittyvät asiat

6.

TOIMINTAORGANISAATIO

• 115 asumisen, rakennuttamisen ja kiinteistöalan ammattilaista tekee päivittäin työtä hyvän asumisen puolesta. He toimivat yhteistyössä paitsi keskenään, myös asiakkaiden ja laajan yhteistyökumppaniverkoston kanssa

Rakkaudesta rakentamiseen

Yksi johtamisjärjestelmämme kuudesta askelmasta sai tänä syksynä uuden kokoonpanon, kun hallituksemme vaihtui kesällä käytyjen kuntavaalien myötä. Tuoreelle puheenjohtajalle Janne Tähtikunnaalle toimintamme on tuttua etenkin rakennuskannan osalta. – Kaikki uudiskohteet tulivat tutuiksi rakennuslautakunnan puheenjohtajana viimeisen yhdeksän vuoden ajalta, Tähtikunnas toteaa.

Hän on myös hyvin tietoinen vanhemman rakennuskannan massiivisista peruskorjaus- ja uudistustarpeista. – Etenkin 1970-luvun rakennuskanta tulee vaatimaan lähivuosina merkittäviä investointeja, Tähtikunnas tietää.

Hän pitää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävää tarjontaa elinehtona Espoon jatkuvalle kasvulle. – Rakentamista on tehty tasaisesti ympäri kaupunkia, mikä on hyvä asia. Meillä Espoossa erilaiset asumismuodot ovat hajautuneet tasaisesti, Tähtikunnas kiittää.

Myös laaja asumismuotojen valikoimamme ilahduttaa uutta hallituksen puheenjohtajaa. – Meillä on hyvinkin korkeita kerrostaloja, mutta toisaalta myös luhtitaloja ja rivitaloja. Olemme onnistuneet pitämään hintatason erittäin kilpailukykyisenä ja samalla houkuttelemaan Espooseen myös muita, kohtuuhintaisia asuntoja tarjoavia yleishyödyllisiä tahoja.

Rakentaminen on diplomi-insinööri Janne Tähtikunnaalle työ, intohimo ja harrastus. Hän asuu perheineen Kalajärvellä vain kivenheiton päässä lapsuudenkodistaan. - Meiltä on metsään 200 metriä ja rantaan saman verran. Luonnonläheisyys näkyy tietenkin siinä, että palveluihin on vastaavasti enemmän matkaa. Halusin perheelle talon, jossa on tilaa elää, mutta jossa pääsen myös itse rakentamaan.

Yhteisöllisyyden puolesta

Marraskuussa työnsä aloittanut hallituksemme varapuheenjohtaja Antti Brunni toivoo voivansa entisestään parantaa asukasdemokratiaamme. – Minulle eriarvoisuuden poistaminen ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä. Näkisin meillä mielelläni jopa yhteisömanagerin, joka keskittyisi pelkästään tämän toiminnan kehittämiseen, Brunni pohtii.

Hän pitää Espoon mallia sosiaalisista valintaperusteista asukasvalinnoissa hyvänä. – Meillä puolet asukkaista valitaan sosiaalisin perustein. Tämä vähentää myös kilpailua kaupungin vuokra-asuntojen ja yleisillä markkinoilla toimivien vuokra-asuntojen tarjoajien välillä. – Iso osa espoolaisista asuu vuokralla. On tärkeää, että pystymme tarjoamaan kestäviä ja laadukkaita asuntoja hyvien liikenneyhteyksien varrelta, Brunni jatkaa.

Hän muistuttaa, että nykyistä hyvää palvelutasoa ei ole saatu ilmaiseksi ja sen säilyttäminen vaatii työtä jatkossakin. ✘

Antti Brunnin kotialbumi

It-alalla työskentelevä Antti Brunni muutti perheineen Kurttilaan kymmenisen vuotta sitten. Lapsiperheen arjessa hän arvostaa palvelujen läheisyyttä ja hyviä liikenneyhteyksiä, mutta myös luonnonläheisyyttä. – Harrastan perhokalastusta, kuntoilua ja taidetta. Erityisesti ympäristötaide kiinnostaa ja olen iloinen, että Espoossa siihen on panostettu.

Uuden hallituksen kokoonpano

Janne Tähtikunnas, pj, Kok. (varajäsen Heikki Savander), Antti Brunni vpj, Vihr. (Jaana Ailus), Suvi Aherto, Kok. (Kati Pohjanmaa), Kari Paunonen, PerusS (Pia Polviander), Jukka Vilske, SDP (Riikka Keskitalo), Nea Fagerroth, asukasjäsen (Pirkko Saarnio) ja Yrjö Lyytinen, asukasjäsen (Markus Hirvasjärvi)

Yhdessä asukkaiden kanssa

Asukastoiminta on monimuotoista ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa tekemistä oman asuinympäristön hyväksi. Asukastoiminnan muodollinen puoli on määritelty yhteishallintolaissa. – Meillä asukastoiminta ja yhteistyö asukkaiden ja yhtiön välillä on viety vielä paljon lakiin kirjattua pidemmälle, toimitusjohtaja Jaakko Kammonen sanoo.

Kaikkein tärkeimpänä asukastoiminnan muotona hän pitää talokohtaista toimintaa, asukaskokouksia ja asukastoimikuntia. – Järjestämme jokaisessa talossa vuosittain asukaskokouksen, jossa asukkaat voivat valita toimikunnan jäsenet keskuudestaan. Asukastoimikunnat voivat välittää viestiä asukkailta meidän työntekijöillemme, mutta ennen kaikkea järjestävät yhteisöllistä toimintaa ja edistävät viihtyvyyttä, Kammonen sanoo.

Jokaisen asukastoimikunnan puheenjohtaja kuuluu kiinteistöpiirin piirineuvostoon. – Olemme jakaneet Espoon yhdeksään piiriin. Piirineuvostot kokoontuvat 4–7 kertaa vuodessa vaihtamaan kokemuksia hyvistä käytännöistä. Tämä on ensisijaisesti vertaistukiryhmä asukastoimikuntien puheenjohtajille, Kammonen kuvailee.

Kaikkien yhdeksän piirin puheenjohtajat puolestaan kuuluvat asukkaiden ja yhtiön johdon yhteistyöelimeen Ahjoon. Ahjo kokoontuu noin kahdeksan kertaa vuodessa käsittelemään erilaisia teemoja ja ajankohtaisia asioita. – Ahjo ei ole päättävä elin, mutta siellä käydään keskustelua esimerkiksi uudistuksista ja vaikkapa vuokrantarkistuksista. Tärkeintä on, että viesti asukkaiden ja yhtiön johdon välillä kulkee ja pystymme jatkuvasti kehittämään toimintaamme, Kammonen kiteyttää.

Asukastoimikunnat järjestävät yhteisöllistä toimintaa ja edistävät viihtyvyyttä.