meppi express Kokoomuksen europarlamenttiryhmän tiedote Euroopan parlamentin täysistunto, Strasbourg 13. - 16.1.2020
Pietikäinen ja Green Deal: Siirtymärahaston tuettava uusia innovaatioita Viime viikolla komissio julkaisi esitykset Euroopan kestävän investointiohjelman (Green Deal) ja siirtymärahaston perustamisesta. Kestävien investointien rahasto ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ovat Euroopan
vihreän kehityksen ohjelman ensimmäisiä konkreettisia aloitteita. Siirtymärahastolla tuetaan alueita ja aloja, joilla siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan aiheuttaa haasteita. ”Kestävä investointirahasto ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ovat tärkeitä ja
tervetulleita aloitteita uusien työpaikkojen luomiseksi ja uuden teknologian kehittämiseksi”, sanoo Sirpa Pietikäinen, EPP-ryhmän pääneuvottelija kestävän rahoituksen lakipaketissa. ”Siirtymärahastolla ei kuitenkaan saa kompensoida vanhan teknologian ja fossiilisten tuotantomuotojen tukemista. Rahastojen on aidosti tuettava uusien työpaikkojen ja innovaatioiden luomista.” Pietikäinen muistuttaa, että kestävän investointirahaston lisäksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman rahoittamiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista muutosta myös koko rahoitussektorille ja EU:n julkiseen rahoitukseen, kuten budjettiin ja julkishankintoihin. ”Ei riitä, että neljännes EU-budjetista korvamerkitään ilmastotoimille. Kaikessa EU-rahoituksessa ja EU:n julkisessa rahoituksessa pitää huomioida ilmasto- ja ympäristöriskit”, Pietikäinen alleviivaa. ”Budjettiin ja sijoituksiin tarvitaan ympäristövaikutusten seurantamekanismi ja lakialoitteisiin vaikutusarvio. Euroopan vihreän kehityksen tavoitteet ovat saavutettavissa, kun muutos ulotetaan läpileikkaavasti osaksi kaikkea EUrahoitusta ja finanssisektoria”, Pietikäinen muistuttaa.
Virkkunen kaipaa ketteryyttä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan Henna Virkkunen on jättänyt Euroopan komissiolle kirjallisen kysymyksen EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamisesta. Virkkunen kysyy, onko uusi EU-komissio sitoutunut viemään eteenpäin aiemman Jean-Claude Junckerin komission esitystä, jonka mukaan EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa alettaisiin käyttää määräenemmistöpäätöksentekoa aiempaa laajemmin. ”Toisin kuin usein luullaan, se ei vaadi muutosta EU:n perussopimukseen. Komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on
tukenut EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden vahvistamista ja antanut valintansa alla selkeitä tähän liittyviä sitoumuksia. Nyt on pidettävä huoli, että asiassa edetään . Siinä Euroopan parlamentilla on tärkeä rooli”, Virkkunen sanoo. EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa edellytetään nykyisin lähes aina jäsenmaiden yksimielisyyttä. Se vaikeuttaa ja hidastaa kriiseihin reagointia. ”Jos Euroopan unionin halutaan olevan vahva ja uskottava globaali toimija, sen yhtenäistä reagointikykyä on nopeutettava”, Virkkunen
painottaa. Hänen mukaansa määräenemmistöpäätöksentekoon voitaisiin siirtyä ainakin eräissä kansainvälisiä ihmisoikeusasioita koskevissa kysymyksissä sekä tehtäessä päätöksiä EU:n talouspakotteista ja turvallisuuspolitiikan siviilioperaatioista. ”Siirtymä ei vaatisi ainuttakaan muutosta EU:n perussopimuksiin, vaan se voidaan tehdä suoraan EU-maiden johtajien päätöksellä. Kyse on vain siitä, löytyykö tähän poliittista tahtoa. Prosessi itsessään on hyvin lyhyt”, Virkkunen sanoo.
Sarvamaa: Hallitus nukkuu ruususen unta, vaikka uusi finanssikriisi uhkaa Petri Sarvamaan mukaan Suomen olisi herättävä horroksestaan ja tehtävä nyt kaikkensa saadakseen taloutensa nykyistä parempaan tilaan ja asemaan tulevia vaikeita vuosia ennakoiden. EU-alueen kilpailukyvyssä on rakenteellisia ongelmia, jotka nakertavat hitaasti myös Suomen taloudellista pohjaa. Samalla globaalin politiikan käänteet voivat nopeasti johtaa uuteen finanssikriisiin. ”Maailmantalouden näkymät eivät ole hyvät. Kiinan talouskasvu yskii pahasti, eikä kauppaso-
ta USA:n kanssa ole parantanut tilannetta lyhyestä ja hauraasta rauhasta huolimatta. Samalla EU-alueen heikot kasvuodotukset heijastuvat pian myös Suomeen ja vientiteollisuuteemme. Nyt meidän tulisi tehdä kaikkemme, jotta saamme Suomen talouden tolkulliseen tilaan ennen kuin seuraava kriisi iskee. Muutoin jälki tulee olemaan rumaa”, Sarvamaa varoittaa. Globaali epävarmuus heijastuu EU-alueen kilpailukykyyn ja vientimahdollisuuksiin, jotka ovat jo muutenkin vaikeuksissa. ”Samalla kun Suomessa vientialat lakkoilevat, on maailmantalouden viisari kääntynyt
alaspäin. Hallituksen työllisyystavoite uhkaa jäädä korulauseiksi ilman konkreettisia tekoja. Ilman nopeaa työllisyyspolitiikan korjausliikettä työllisyyden kasvun sijaan edessä on lässähdys ja pysähtyminen sekä voimistuva taloudellinen kriisi ilman kriisitietoisuutta. Suomen hallitus on vaipunut suloiseen ruususen uneen, vaikka nyt alkaa olla yhdestoista hetki toimia ja luoda puskureita talouteen tulevia huonoja päiviä varten,” Sarvamaa päättää.
EPP-ryhmä aloitti kampanjan syöpää vastaan Syöpään kuolee tänä vuonna jo lähes kymmenen miljoonaa ihmistä maailmassa. Yhdysvalloissa ja Euroopassa noin joka viides kuolee syöpään. Suomessa ennustetaan löytyvän yli 35 000 syöpätapausta tänä vuonna. Viime vuonna EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber kokosi yhteen meppejä ympäri Euroopan, joilla kaikilla on sama tavoite: huippusuunnitelma syövän nujertamiseksi Euroopassa. ”Syövän torjuminen ei ollut tavallinen poliittinen kampanjaidea”, kertoo Weber, joka menetti veljensä ihosyövälle. ”Syöpä koskettaa kaikkia meitä tavalla tai toisella. Meidän onkin koottava yhteen ponnistuksemme koko Euroopassa ja oltava tutkimuksen edelläkävijöitä syövän torjunnassa. Nykyisen valtavan teknologisen edistyksen keskellä on vaikea hyväksyä, miten monet edelleen kuolevat syöpään. Meillä on niin paljon kokemusta, tietotaitoa ja osaamista, että jos yhdistämme ne, me voimme nujertaa syövän Euroopassa. Kokonaan.” Lue lisää ja tue kampanjaamme somessa: #EUCanBeatCancer https://eucanbeatcancer.eu/
Euroopan parlamentin päätöksiä on palautettava vuoteen 2030 mennessä, biologisen monimuotoisuuden tavoitteet on otettava huomioon kaikissa EU:n politiikoissa sekä monivuotisista rahoituskehyksistä 202127 vähintään 10% on suunnattava biologisen monimuotoisuuden parantamiseen. Parlamentti korostaa myös kestävämpien maa- ja metsätalouskäytäntöjen tarvetta, mukaan lukien sitovat vähentämistavoitteet torjunta-aineiden käytössä.
Green Deal tukemaan uutta teknologiaa Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona päätöslauselman, jossa se ottaa kantaa komission esityksen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaksi (Green Deal). EPP-ryhmä vaatii, että ohjelman ei pitäisi pakottaa, vaan auttaa eurooppalaisia saavuttamaan hiilidioksidineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Ohjelmaan sisältyy puhtaampien ja ympäristöystävällisempien uusien teknologioiden kehittäminen, samalla kun luodaan uusia ’vihreitä’ työpaikkoja. ”Tullakseen ensimmäiseksi ilmastoneutraaliksi maanosaksi vuoteen 2050 mennessä EU:n on autettava kansalaisia, alueita ja teollisuutta, jotka tarvitsevat paljon energiaa tai ovat hiilestä riippuvaisia. Sitä varten tarvitsemme merkittäviä taloudellisia ponnisteluja EU:lta ja jäsenvaltioilta”, EPP-ryhmä korostaa. Vihreässä ohjelmassa on kuitenkin myös ongelmakohtia, kuten päästökaupan laajentaminen liikenne- ja rakennussektoreille, hiilitullien käyttöönotto sekä ydinvoima. Kunnianhimoiset tavoitteet biodiversiteetille Mepit haluavat EU: näyttävän esimerkkiä myös EU:n biologisen monimuotoisuuden strategiassa vuodelle 2030. Sen mukaan vähintään 30 prosentin EU:n pinta-alasta on koostuttava luonnonalueista, pilaantuneet ekosysteemit
Euroopan tulevaisuuskonferenssi Useita kansalaisfoorumeita sekä vähintään kaksi nuorisofoorumia, esittää Euroopan parlamentti perustettavaksi pohtimaan Euroopan tulevaisuutta. Mepit haluavat, että kansalaisten mielipiteet ovat EU:n sisäisiä ja ulkoisia haasteita koskevan keskustelun ytimessä, joten eri foorumeiden edustajat kutsuttaisiin myös yhteiseen konferenssiin keskustelemaan EU-instituutioiden johtajien kanssa. Lisäksi parlamentti vaatii neuvostoa ja komissiota sitoutumaan siihen, että konferenssin tulosten perusteella perussopimuksia voitaisiin muuttaa.
Yhden laturin politiikkaa Euroopan parlamentti haluaisi yhden yleislaturin puhelimille ja tableteille. parlamentti perustelee tavoitetta paitsi käytännöllisyydellä myös elektroniikkajätteen vähentämisellä. Nykyisen laturien moninaisuuden on laskettu lisäävän elektroniikkajätettä 51 000 tonnilla vuodessa.
EPP-ryhmälle uusi pääsihteeri EPP-ryhmä nimitti tiistaina maltalaisen Simon Busuttilin uudeksi pääsihteerikseen. Busuttil aloittaa tehtävässään huhtikuussa 2020 korvaten vuodesta 2007 pääsihteerinä toimineen saksalaisen Martin Kampin. 50-vuotias Busuttil on lakimies, joka toimi meppinä vuosina 2004-2013. Hän oli puolueensa Partit Nazzjonalistan puheenjohtaja 2013-2017, ja sen jälkeen Maltan parlamentin jäsen, puolustaen voimakkaasti oikeusvaltiota Maltalla. Tšekin pääministerin toiminta ihmetyttää EPP-ryhmä ar vostelee voimakkaasti Tšekin pääministeri Andrej Babišia tämän kaksoisroolista maan johtajana ja yhtenä maansa suurimmista EU-tukien saajista. EPPryhmä esittääkin, että EU:n pitäisi hyväksyä anti-oligarkkilaki, jolla estetään vastaavia tapauksia toistumasta. Ryhmä myös vaatii Babišia pysymään poissa EU:n rahoituskehyksiä koskevista neuvotteluista. Babišin puolueen mepit kuuluvat Renew Europe (RE) -ryhmään, jonka suomalaisjäseniä ovat Keskustan ja RKP:n mepit.
Lisää uutisia Euroopan parlamentista: www.europarl.europa.eu/news/fi/news-room Julkaisija: EPP-ryhmän media- ja viestintäosasto Euroopan parlamentissa Pete Pakarinen ja Taina Mertalo email: taina.mertalo@ep.europa.eu / pete.pakarinen@ep.europa.eu Facebook: EPP-ryhmä (FI), Twitter: Kokoomusmepit Kuvat: EPP-ryhmä