meppi express Kokoomuksen europarlamenttiryhmän tiedote Euroopan parlamentin täysistunto, Strasbourg 16. - 19.12.2019
Ilmastoasiat vahvasti parlamentin agendalla Komission puheenjohtaja von der Leyen esitteli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) ylimääräisessä täysistunnossa Brysselissä viime keskiviikkona. Suunnitelman avulla EU:sta pyritään tekemään EU:sta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Tälläkin viikolla ilmastoasiat olivat vahvasti parlamentin esityslistalla.
Kuvassa kokoomusmepit tiistaiaamun pressiaamiaisella Strasbourgissa.
Pietikäinen: Sopu investointien kestävyyskriteereistä EU-parlamentti ja neuvosto saavuttivat maanantai-iltana sovun taksonomiasta eli kestävien rahoitustuotteiden määritelmästä. Kompromissi tuli viikkojen neuvottelujen jälkeen, Suomen EU-puheenjohtajuuskauden päätöksen kynnyksellä. ”Yksi todella merkittävä askel on astuttu eteenpäin rahoitussektorin vastuullisuuden ja kestävyyden lisäämisessä.”, totesi Sirpa Pietikäinen, toinen parlamentin pääneuvottelijoista. ”Tämä on kohtuullisen hyvä lopputulos, joka tukee osana uuden komission tuoretta Green dealia ja luvattua kestävän rahoituksen strategian jatkoa.”
Asetus määrittää yhteiset kriteerit rahoitustuotteille, joita saa EU:ssa jatkossa kutsua vihreiksi. Lisäksi määritelmän saavat sijoitukset, jotka tukevat muutosta kohti hiilineutraalia ja ympäristöllisesti kestävää taloutta. Kaikkien rahoitustuotteiden pitää jatkossa selkeästi viestiä kuluttajalle, onko kestävän sijoitustoiminnan kriteerejä noudatettu. ”Ympäristön raju huononeminen ei odota. Positiivista on se, että tiedämme haasteen, meillä on teknologia, resurssit ja rahat kestävän kehityksen mukaiseen elämäntapaan. Kestävän rahoitussektorin taksonomia on yksi tärkeimpiä työkaluja ympäristötavoitteiden ja Green dealin saavuttamiseksi”, painottaa Pietikäinen.
Sarvamaa: Aktiivinen metsänhoito on ratkaisu, ei ongelma Vihreän kehityksen ohjelma on ehtinyt herättää keskustelua Euroopan ja Suomen ilmastopolitiikan tulevaisuudesta. Metsäalalla on tässä kokonaisuudessa tärkeä rooli. Ongelmallista aloitteessa on Petri Sarvamaan mukaan se, että ohjelman sisältämä metsäpolitiikka ja sitä kautta myös EU:n tuleva metsästrategia alistetaan komission suunnittelemalle biodiversiteettistrategialle. ”Suomen osalta olen huolissani sen vaikutuksista suomalaisten metsien käyttöön. Ohjelmaan ei ole kirjattu tarkasti vaikutuksia metsänkäytölle, mutta metsästrategian lähtökohdaksi aiotaan rakentaa luonnon monimuotoisuus”, Sarvamaa sanoo. ”Biodiversiteetti on vain yksi osa kokonaisuudesta, eikä metsäpolitiikkaa voi tehdä pelkän luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.”
Sarvamaan mukaan biodiversiteetti tulisi ehdottomasti tarkastella osana kestävää metsänhoitoa ja metsästrategiaa. ”Teen kaikkeni sen eteen, että työhön saadaan mukaan metsätaloudellisia näkökulmia”, sanoo EU-parlamentin metsästrategian esittelijänä toimiva Sarvamaa. ”Ilmastonmuutoksessa suomalainen metsänhoito nähdään valitettavan usein syntipukkina. Asia on juuri päinvastoin. Aktiivinen metsänhoito on olennainen osa ratkaisua ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä ja siihen sopeutumisessa. Metsät eivät ole vain hiilinielu, vaan myös hiilivarasto ja vaihtoehtoinen raaka-ainevarojen lähde fossiilisten raakaaineiden ja energian korvaajina.” ”Siksi kestävän biotalouden, kiertotalouden, metsänhoidon ja uusiutuvien raaka-aineiden roolia tulisi korostaa vihreässä ohjelmassa komission pohjaa enemmän”, Sarvamaa vaatii.
Virkkunen: Hallitukselta odotetaan ilmastotekoja Henna Virkkusen mielestä Suomen pitäisi ottaa vahvempi edelläkävijän rooli EU:n ilmastopolitiikassa. ”Suomi pyrkii hiilineutraaliksi jo vuonna 2035, eli 15 vuotta ennen muuta EU:ta. Suomen EUpuheenjohtajuuskaudella teema ei kuitenkaan ole juuri näkynyt, eikä hallitus ole Suomessa vielä esittänyt mitään kunnon konkreettisia toimia tavoitteen toteuttamiseksi.” Euroopan vihreän kehityksen ohjelman Virkkunen uskoo tuovan suomalaiselle teollisuudelle ja yrityksille paljon mahdollisuuksia. Komissio esittää ohjelmassa 50 eri toimenpidettä, joilla EU:n taloutta ja yhteiskuntia ohjataan kohti vähäpäästöisyyttä. ”Suomella on tarjota hyviä ratkaisuja niin puhtaan teknologian, liikenteen kuin kiertotalouden osalta. Kysyntä näille innovaatioille tulee kasvamaan entisestään.” Madridin ilmastokokouksen heikkoja tuloksia ei Virkkusen mielestä pidä jäädä surkuttelemaan, vaan nyt on vahvistettava jo poljentaa kohti ensi vuoden Glasgown COP26-kokousta. ”EU:n osuus maailman päästöistä on alle 10 prosenttia, joten aivan keskeistä on saada sidottua USA, Kiina ja Intia mukaan muun muassa kauppapolitiikan keinoin. Tätä pohjatyötä on nyt tehtävä lujasti”, painottaa Virkkunen. Puolan luisteleminen ulos yhteisistä ilmastotavoitteista ei ole Virkkusen mielestä hyväksyttävää. ”Usein juuri köyhemmissä maissa on saavutettavissa aika helpoillakin keinoilla isoja parannuksia. Jos näitä maita tuetaan erillisellä rahoituksella, on sen oltava tiukasti ehdollista. Hiilikaivosten sulkemisella saataisiin valtavat vaikutukset.”
Eurooppalaisia tulevaisuustekoja
VUONNA 2020
Sirpa Pietikäinen
Petri Sarvamaa
Henna Virkkunen
Kokoomusmepit ja EPP-ryhmä työskentelevät sinulle myös ensi vuonna. Tehdään yhdessä Eurooppaa, jossa on työtä ja turvaa ja jossa ilmastoratkaisut ovat kestäviä ja toimivia. Tehdään yhdessä tekoja tulevaisuudelle ja tuleville sukupolville. Tervetuloa nauttimaan glögiä kanssamme ja kertomaan mitä sinä odotat vuodelta 2020
PERJANTAINA 10.1. KLO 14.00 EUROOPPASALIIN Malminkatu 16, Helsinki
Ilham Tohtille Saharov-palkinto EP antoi Saharov-ihmisoikeuspalkinnon vangitulle uiguuriaktivistille Ilham Tohtille. Palkinnon otti Strasbourgissa vastaan Tohtin tytär Jewher Ilham. Tohti on Pekingin yliopiston entinen taloustieteen professori, jonka Kiina tuomitsi vuonna 2014 elinkautiseen vankeuteen ‘separatismista’. Seremoniaan oli tuotu symbolisesti tyhjä tuoli ja kehystetty kuva Tohtista. Ilham kertoi uutistoimisto AFP:lle kuulleensa isästään viimeksi vuonna 2017, eikä tiedä edes onko hän elossa. EU-parlamentti palkitsi Tohtin tämän yli 20 vuoden työstä yhteisymmärryksen edistämiseksi uiguurien ja kiinalaisten välillä. Kiinan hallinto on viime vuosina sortanut islaminuskoisia uiguureja järkyttävällä tavalla heidän etnisen identiteettinsä ja uskonnollisen vakaumuksensa takia.
Jewher Ilham otti vastaan Saharovpalkinnon isänsä puolesta. Hän vieraili myös EPP-ryhmän kokouksessa keskiviikkona.
EP: Maltan demarihallitus voi vaarantaa murhatutkimuksen Parlamentti hyväksyi murskaavalla ääntenenemmistöllä päätöslauselman, jossa se esittää syvän huolensa Maltan tilanteesta, vuosi toimittaja Daphne Caruna Galician murhan jälkeen. Sosialistiryhmä, johon myös Suomen demarimepit kuuluvat, yritti pitkään torjua päätöslauselman käsittelyn. Parlamentti varoittaa tutkimuksiin kohdistuvasta riskistä niin kauan kuin Maltan sosialistipääministeri Joseph Muscat istuu virassaan, samoin kuin hänen henkilöstöpäällikkönsä sekä muut näihin yhteyksissä olevat hallituksen jäsenet. Henkilöstöpäällikön on mm. todettu vuotaneen tutkimuksista tietoa epäillylle murhan tilaajalle sekä havaittu muitakin yhteyksiä. Mepit tukevat komission vpj. Vera Jourovan lausuntoa, jossa tämä totesi, että ellei Malta onnistu toimimaan oikeusjärjestelmänsä uudistuksissa, saattaa se olla perusteena artikla 7. mukaisen oikeusvaltioprosessin käynnistämiselle. Maltaa kehotettiin myös lopettamaan investointeihin perustuvan kansalaisuuksien myöntämisen. Muscatin johtama Maltan työväenpuolue kuuluu samaan eurooppalaiseen PES-puolueeseen Suomen SDP:n kanssa. Venäjän kumottava laki ”ulkomaisista agenteista” Mepit kehottavat Venäjän viranomaisia kumoamaan välittömästi ”ulkomaisia agentteja” koskevan lain. Voimassa oleva lainsäädäntö on muutettava vastaamaan Venäjän perustuslakia ja kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteita. Laissa vaaditaan venäläisiä kansalaisjärjestöjä rekisteröitymään Venäjän oikeusministeriössä ”ulkomaisten agenttien tehtäviä hoitaviksi järjestöiksi”, jos ne saavat ulkomaista rahoitusta ja harjoittavat epämääräisesti määriteltyä ”poliittista toimintaa”.
Emily O’Reilly jatkaa oikeusasiamiehenä Irlantilainen Emily O’Reilly valittiin jatkamaan tehtävässään Euroopan oikeusasiamiehenä 320 äänellä salaisessa äänestyksessä kolmannella kierroksella. Muut ehdokkaat tehtävään olivat Giuseppe Fortunato (Italia), Julia Laffranque (Viro), Nils Muižnieks (Latvia) ja Cecilia Wikström (Ruotsi). O’Reilly on entinen toimittaja ja toimi Irlannin oikeusasiamiehenä ennen kuin hänet valittiin ensimmäisenä naisena Euroopan oikeusasiamieheksi vuonna 2013. EU:n oikeusasiamies tutkii kansalaisten valituksia EU-instituutioiden ja -virastojen toiminnassa ilmenneestä huonosta hallinnosta.
Terveysala digiaikaan Komissio haluaa saada aikaan nopean digitaalisen murroksen terveys- ja hoitoalalla EU-tasolla ja haluaa kannustaa digitaalisen viestinnän kehittämistä ja käyttämistä terveydenhuollon eri vaiheissa, kuten sairauksien ennaltaehkäisy ja diagnosointi, hoito ja seuranta. Samalla halutaan varmistaa tarvittava tutkimus ja koulutus potilaiden, huoltajien ja terveydenhuollon ammattilaisten osalta. Päätöslauselmassaan EP on huolissaan yksityisyyden suojasta ja turvallisuudesta ja peräänkuuluttaa kansalaislähtöistä lähestymistapaa sekä vaatii, että kansalaisilla oni pääsy omiin terveystietoihinsa.
Digitaloudelle reilu verotus EP hyväksyi päätöslauselman toimista monikansallisten digitaalisten yritysten epäreilua verosuunnittelua vastaan. Digiyrityksiä olisi verotettava maassa, jossa ne keräävät voittonsa. Yhtiöverotusjärjestelmät organisoidaan edelleen yrityksen fyysisen sijainnin, toimitusketjujen, tehtaiden, teknisten laitteiden ja tuotoksen mukaan, vaikka tämä ei enää vastaa digitaalista aikaa. EP esittää ”virtuaalisen kiinteän toimipaikan” käsitettä, jolla varmistetaan, että suuret digiyritykset kuten Google ja Facebook maksavat veroja siellä, missä ne tuottavat voittoa. EPP-ryhmä vastustaa minimiverotason asettamista ja määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä neuvostossa, koska verotus kuuluu jäsenvaltioiden päätösvaltaan.
Mehiläiskantaa suojeltava paremmin EP kehottaa päätöslauselmassaan komissiota vahvistamaan suunnitelmaansa Euroopan mehiläisten ja muiden pölyttäjien vähenevän kannan suojelemiseksi sekä päivittämään vuoden 2018 pölyttäjiä koskevan aloitteensa. EP haluaa, että neonikotinoidia sisältävien tuholaismyrkkyjen myynti, tuotanto ja käyttö kielletään koko unionissa. Komission tulisi myös etsiä keinoja mehiläisiä vahingoittavien torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi yhteisessä maatalouspolitiikassa.
Lisää EP:n uutisia: www.europarl.europa.eu/news/fi/news-room Julkaisija: EPP-ryhmän media- ja viestintäosasto Euroopan parlamentissa Pete Pakarinen ja Taina Mertalo email: taina.mertalo@ep.europa.eu / pete.pakarinen@ep.europa.eu Facebook: EPP-ryhmä (FI), Twitter: Kokoomusmepit Kuvat: EPP-ryhmä