Uskalla puhua väkivallasta. Kolme tapaa käsitellä perheväkivaltaa yläkoulussa by Ensi- ja turvakotien liitto

”Jotkin persoonat ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO RY

ovat sellaisia, että uskaltavat sanoa, missä tilanteessa vain ja milloin vain, ihan suoraan ja selvästi EI. Jotkut taas eivät uskalla ja pysyvät mieluiten hiljaa peläten muiden mielipidettä. Koulussa ja kotona on varmaankin turvallisinta sanoa pelkäämättä ei.”

k iv a l l a s t a ä v a u h u p a l l a k s U

a lä pe rh ev äk iv al ta el it äs k a pa ta e -k o lm

yl äk o u lu ss a

Uskalla puhua väkivallasta – kolme tapaa käsitellä perheväkivaltaa yläkoulussa

Toimittaja: Leena Marila-Penttinen Työryhmä: Pirjo Ervasti, Jukka Ihalainen, Tuija Korhonen, Jaana Sohkanen, Jukka Suni Editointi: Essi Lehtinen Ulkoasu ja taitto: Rohkea Ruusu Oy

Lainaukset ovat Uskalla

puhua väkivallasta

-hankkeeseen osallistuneiden koulujen nuorilta. Myös kuvituksen julisteet ovat heidän tekemiään.

Käsikirja on tehty oikeusministeriön Rikoksentorjuntaneuvoston tuella. ISBN 978-951-9227-62-7 (PDF) ISBN 978-951-9227-63-4 (FLASH) Ensi- ja turvakotien liitto ry, 2012

Uskalla puhua väkivallasta 2

Miksi perheväkivallan vastaista työtä kannattaa tehdä koulussa?

ämä käsikirja on avuksesi, kun haluat

maattisesti hae apua väkivaltatyön palveluista, vaikka muu

käsitellä perheväkivaltaa yläasteen oppi-

perhe saisikin apua. Siitä huolimatta, että 13−17-vuotiaat

laiden kanssa. Käsikirjassa on kolme eri-

nuoret joutuvat useammin perhe- ja lähisuhdeväkivallan

laista tapaa käsitellä perheväkivaltaa. Saat

kokijoiksi kuin pienemmät lapset, he ovat aliedustettui-

myös vinkkejä aiheesta puhumiseen kou-

na turvakotien palveluissa. Heidän osuutensa turvakotien

lun henkilökunnan tai vanhempien kanssa sekä siihen,

vuosittaisista lapsiasiakkaista vaihtelee Suomessa 10 ja 15

mistä löydät materiaalia ja lisää tietoa asiasta. Valitse it-

prosentin välillä. Esimerkiksi Oulun turvakodin asiakkai-

sellesi sopivin työskentelytapa – sekoita ja sovella – mutta

na vuosina 2004−2005 olleiden perheiden 13−17-vuotiais-

ota silti huomioon työskentelyn reunaehdot.

ta lapsista vain joka toinen ohjautui saamaan apua jom-

Käsikirja on suunnattu koulujen henkilöstölle, opettajille, koulukuraattoreille ja -terveydenhoitajille, mutta

mankumman vanhempansa kanssa. Nuoremmista lapsista apua sai yli 80 prosenttia.1

myös muille ammattilaisille. Se sopii esimerkiksi järjes-

Katkaise ketju -hankkeen2 nuoret halusivat kertoa mie-

töjen tekemään perheväkivallan ehkäisytyöhön, asenne- ja

lipiteensä perheväkivallasta ja siitä, mitä aikuisten pitäisi

arvokasvatukseen. Se on tarkoitettu myös turvallisuustyön

tietää nuorten väkivaltakokemuksista. Heidän mielestään

välineeksi paikalliseen rikoksentorjunta- ja turvallisuus-

varhainen tiedon jakaminen perheväkivallasta, sen vaiku-

työhön.

tuksista ja avunhakemisen mahdollisuuksista alentaisi

Käsikirja on osa oikeusministeriön Rikoksentorjuntaneu-

kynnystä väkivallasta puhumiseen. Nuoret halusivat he-

voston rahoittamaa Uskalla puhua väkivallasta (2010−2012)

rätellä aikuisia ymmärtämään perheväkivallan arkipäiväi-

-hanketta. Materiaali perustuu hankkeen käytännön työhön,

syyttä ja sen aiheuttamia ongelmia, joista lapset kärsivät

jota on tehnyt kolme Ensi- ja turvakotien liitto ry:n jäsen-

salaa hakematta apua. He pitivät tärkeänä sitä, että perhe-

yhdistystä: Lahden ensi- ja turvakoti ry, Oulun ensi- ja turva-

ja lähisuhdeväkivallasta puhuttaisiin koulussa, mielellään

koti ry sekä VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry. Hankkeessa

kaikilla luokka-asteilla. Myös Uskalla puhua väkivallasta

olemme halunneet rohkaista nuoria puhumaan omista väki-

-hankkeeseen osallistuneet perheväkivaltaa kokeneet nuo-

valtakokemuksistaan ja samalla heidän kanssaan toimivia

ret kokivat, että perheväkivallasta ei puhuta koulussa tar-

ammattilaisia käsittelemään perheväkivaltaa nuorten kans-

peeksi. Käsikirjalle on siis tilaus.3

sa. Olemme halunneet myös lisätä nuorten tietoa perheväki-

Uskalla puhua perheväkivallasta -hankkeessa haluttiin

vallasta ja sen vaikutuksista sekä rohkaista heitä hakemaan

muuttaa väkivallasta vaikenemisen kulttuuria ja siten eh-

itselleen apua. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmenee nuorten

käistä väkivallan sukupolvelta toiselle siirtyvää kierrettä.

parissa myös seurusteluväkivaltana – siksi nuorten kanssa

Väkivallasta haluttiin puhua ”suoraan” nimeämällä väki-

haluttiin puhua myös seurusteluväkivallasta.

valta, siihen liittyviä asioita ja tunteita. Näin jatkettiin Kat-

Kokemukset, joita Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyh-

kaise ketju -hankkeen aloittamaa työtä.

distyksissä on saatu väkivaltatyöstä nuorten kanssa, kerto-

Ensi- ja turvakotien liitto selvitti 2000-luvun alussa

vat, että väkivaltaa perheessään kokevat nuoret eivät auto-

koulujen henkilöstön näkemyksiä lasten ja nuorten ko-

Uskalla puhua väkivallasta 3

deissaan kokemasta väkivallasta.4 Tulosten mukaan lasten ja nuorten kokema perheväkivalta näkyy kouluissa. Koulujen henkilöstö toivoi kirjallisia, strukturoituja toimintaohjeita siitä, miten pitää toimia tilanteissa, joissa lasten ja nuorten kodeissa tapahtuva väkivalta tulee kouluissa

Jos perhe-elämä on hyvä ja turvallinen,

esiin. Tässä käsikirjassa kerrotaan periaatteet, joiden mu-

voi olla myös tavallista, tylsää arkea.

kaan toimia, ja neuvotaan, mistä lisää tietoa saa.

Tylsä arkielämä voi olla, että ei tapahdu

Väkivallan tunnistaminen ja nimeäminen auttaa katkaisemaan väkivallan kierteen. Koulussa pienetkin sanat

mitään erikoista, kuten riitoja, vanhempien

ja teot voivat olla väkivallan keskellä elävän lapsen ja nuo-

juopottelua, veljesten tappelua tai jotain

ren kannalta merkityksellisiä.

muuta sellaista.

Käsikirjassa lähdetään liikkeelle siitä, mitä yleistä on hyvä ottaa huomioon silloin, kun alat työskennellä oppilaiden kanssa yläasteella: miten huomioida koulun koko henkilökunta ja vanhemmat ja mitä voi ennakoida oppi-

den kanssa. Kaikki työmuodot on koeteltu Uskalla puhua

laiden kanssa työskennellessä.

väkivallasta -hankkeessa. Kouluissa tehdyn työn koke-

Yleisen osion jälkeen esitellään kolme erilaista tapaa

muksen pohjalta on koottiin myös yleisiä, työskentelyssä

käsitellä perheväkivaltaa kouluissa ja kerrotaan työtapo-

huomioon otettavia asioita. Lopussa on idea siitä, millai-

jen tausta. Ensimmäinen työtapa on yhden oppitunnin

nen voisi olla nuorten väkivaltakokemuksia käsittelevä

mittainen tietoisku isolle joukolle oppilaita. Toinen on 2

vanhempainilta.

x 45 minuutin kokonaisuus ja kolmas yhteensä yhdeksän oppitunnin työskentelyprosessi yläkouluikäisten oppilai-

Viitteet: 1 Nuoret näkyviin -projektin (2006−2008) loppuraportti (28.11.2008). Oulun ensi- ja turvakoti ry. 2 Oulun ensi- ja turvakoti ry sekä VIOLA– väkivallasta vapaaksi ry ovat aiemmin olleet mukana Osuuskunta Tradeka-yhtymän rahoittamassa Katkaise ketju -hankkeessa, jossa nuoret tekivät musiikki-DVD:n käytettäväksi koulutuksissa ja kampanjoissa. Videoiden tarkoitus on viestittää aikuisille, mitä nuoret ajattelevat perheväkivallasta. Katkaise

Voit soveltaa ja käyttää ideoita tunneilla oman tarpeesi ja kiinnostuksen kohteesi mukaan.

ketju -nuorten mielestä perhe- ja lähisuhdeväkivallasta pitäisi puhua enemmän, jotta apua uskallettaisiin hakea. 3 Hyvää opetusmateriaaleja väkivallasta ovat tuottaneet aiemmin useammat toimijat. Näitä materiaaleja on hyödynnetty myös Uskalla puhua väkivallasta -hankkeessa ja ne on koottu lukuun viisi. 4 Virpi Dufva (2001): Mikä lapsella hätänä? Perheväkivalta koulun henkilöstön näkökulmasta. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 25.

Uskalla puhua väkivallasta 4

Mitä on hyvä ottaa huomioon ennen työskentelyä oppilaiden kanssa?

Koulun henkilökunnan osaamisen ja toimintatapojen vahvistaminen

pettajat sanovat tarvitsevansa lisää tietoa

kohtaavan tukena toimiminen edellyttää vahvaa taustatu-

perheväkivallasta. Uskalla puhua väkival-

kea koulun ja/tai kunnan moniammatillisesta verkostosta.

lasta -hankkeessa opettajien tarpeeseen

Hyvä tukiverkosto on tärkeä sekä oppilaan että opettajan

vastattiin keskustelemalla ensin heidän

itsensä kannalta tilanteissa, joissa oppilas tai oppilaan per-

kanssaan perheväkivaltaan liittyvistä pe-

he tarvitsee apua.

rusasioista ja siitä, mitä ajatuksia ja tunteita väkivallasta puhuminen voi herättää heissä ja oppilaissa.

Ennen oppilaiden kanssa työskentelemistä varmista, että koulun henkilökunta tuntee koulun toimintatavat

Oppilaiden kanssa työskentelevä ammattilainen, opet-

huolestuttavissa tilanteissa ja tietää, mistä ja keneltä apua

taja tai kuka muu tahansa, tarvitsee moniammatillisen

omalla paikkakunnalla saa. Oppilashuoltoryhmän toimin-

tukiverkoston sen varalta, että oppilaiden läheisissä ih-

nan tunteminen on oleellista. Opettajan on hyvä tietää,

missuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa tulee esiin. Väkivaltaa

mitä hänen pitää tehdä ja mihin ohjata tai saattaa oppilas, jos hän on huolissaan tästä.

muistilista koulun henkilökunnan kanssa keskustelemiseen Keskustele henkilökunnan kanssa siitä, miksi perhe- ja lähisuhdeväkivallasta on tärkeää puhua kouluissa – miksi oppilaat, koulukuraattorit ja -terveydenhoitajat sekä opettajat tarvitsevat tietoa väkivallasta?

Keskustele siitä, miten koulussanne toimitaan, jos käy ilmi, että oppilas tai hänen läheisensä kokee väkivaltaa.

- Onko tilanteita ollut? Miten niissä on toimittu? - Mikä tapa toimia oli hyvä?

Kerro perustietoa

- perhe- ja lähisuhdeväkivallasta (ks. myös Hiljaa oleminen ei kyllä enää auta -esite.)

- Menikö jokin pieleen? - Minkälaista tukea opettaja, koulukuraattori tai -terveydenhoitaja saa tilanteessa?

- perhe- ja lähisuhdeväkivallan vaikutuksista lapsiin ja nuoriin - seurusteluväkivallasta

Keskustele siitä, miten kohdata lapsi tai nuori, joka kertoo, että hän tai hänen läheisensä kokee väkivaltaa.

Kerro keskeiset paikalliset apua tarjoavat paikat: mistä perheväkivaltaan liittyvissä tilanteissa voi hakea apua. Esittele Nettiturvakoti, sen tarjoama tuki ja apu

- Mitä opettaja, koulukuraattori tai -terveydenhoitaja voi tehdä? - Mitä on velvollisuus tehdä? Miten laki velvoittaa?

Uskalla puhua väkivallasta 5

Oppilas kertoo väkivallasta – mitä teen? V äkivalta, väkivaltakokemukset ja niistä kuuleminen voi-

ei saa jäädä asian kanssa yksin. Esimerkiksi sosiaalipäivys-

vat aiheuttaa työntekijällekin ahdistusta ja voimakkaan

tykseen voi aina soittaa ja kysyä, miten asiassa olisi hyvä

tunteen siitä, että tilanne olisi ratkaistava heti. Se on yksi

edetä. Oppilas voidaan koulustakin ”saattaa” tarvitseman-

syy, miksi väkivallasta ei haluta puhua. Työntekijä voi

sa palvelun pariin.

epäillä omaa osaamattomuuttaan tai sitä, ettei osaa toimia

Lisätietoja lastensuojeluilmoituksen tekemisestä saat

oikein silloin, kun oppilas kertoo omia väkivallan koke-

seuraavalta sivulta ja käsikirjan lopussa olevista linkeis-

muksiaan.

tä. Toimintaohjeita löydät myös esimerkiksi Turvataitoja

Opettaja saattaa olla oppilaalle tärkeä henkilö ja en-

lapsille -oppimateriaalista. Sen tarkoitus on auttaa turva-

simmäinen aikuinen, joka puhuu ja kysyy väkivallasta.

taitokasvatusta ohjaavia toimimaan tilanteissa, joissa jat-

Opettajalta, kuraattorilta ja terveydenhoitajalta tarvitaan

kotoimet ovat tarpeellisia, esimerkiksi kun ohjaaja alkaa

rohkeutta nähdä ja kuulla oppilaiden kokemuksia, käyt-

epäillä, että lasta kohdellaan kaltoin. Pysy nuoren tukena

täytymistä ja tuotoksia, joita he tunneilla tekevät. Esimer-

lastensuojeluilmoituksen tekemisen jälkeenkin.

kiksi ainetta kirjoittaessaan nuori voi alkaa kertoa omaa tarinaansa, jolloin opettajalla on oltava rohkeutta ottaa asia puheeksi – joko yleisellä tasolla tai henkilökohtaisesti tilanteesta riippuen. Oppilaan hädän kuuleminen ja sen vakavasti ottaminen on tärkeä interventio. Varaa aikaa kuunnella ja hae rauhallinen paikka, aseta sinulle tarinaansa kertova nuori etusijalle. Kysy, haluaako nuori muita tuekseen. Jos et pysty järjestämään aikaa ja paikkaa heti, tee se mahdollisimman pian. Vahvista nuoren käsitystä siitä, että hänellä on oikeus turvalliseen kotiin ja ihmissuhteisiin. Kuuntele, usko ja rohkaise lasta ja nuorta.5 Hän tekee oikein, kun uskaltaa puhua väkivallasta.

Puhuaksesi väkivallasta oppilaiden kanssa sinun ei tarvitse olla asiantuntija tai tietää kaikkea väkivallasta. Kuuntele ja usko – se on jo paljon!

Tämän jälkeen oppilaan ja esimerkiksi koulukuraattorin ja -terveydenhoitajan kanssa voi yhdessä miettiä, mitä tehdään. Opettaja tai muu koulussa työskentelevä henkilö

Uskalla puhua väkivallasta 6

ilmo Milloin on tehtävä lastensuojeluilmoitus? ”... ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä.” (LsL 25 § ilmoitusvelvollisuus)

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä, kun havaitsee tai saa tietää sellaisia asioita, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Kyseessä on siis henkilön oma arvio tarpeesta selvittää lapsen lastensuojelun tarve. Ilmoituksen syy voi olla esimerkiksi lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, lapsen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö tai niiden epäily tai uhka. Ilmoituksen aihe saattaa olla myös se, että lapsen hoidossa tai huolenpidossa havaitaan muutoin puutteita tai osaamattomuutta, joka vaarantaa lapsen hyvinvointia. Ilmoitus tulisi tehdä myös havaittaessa edellä lueteltujen lisäksi muita vastaavia syitä, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Jos on epävarma siitä, tulisiko tietyissä tilanteissa tehdä lastensuojeluilmoitus, neuvoa voi kysyä kunnan lastensuojeluviranomaiselta ilmaisematta lapsen henkilöllisyyttä. Tärkeintä on, että ilmoitus tehdään viipymättä. Sen arviointi, johtaako ilmoitus kiireellisiin toimenpiteisiin, kuuluu sosiaalihuollon ammattilaisille. Ilmoitusvelvollisilla ei ole lain mukaan harkintavaltaa, jonka perusteella he olisivat oikeutettuja siirtämään lastensuojeluilmoituksen tekemistä sen vuoksi, että itse arvioivat, ettei ilmoitus todennäköisesti tule johtamaan välittömiin lastensuojelutoimenpiteisiin, esim. kiireelliseen sijoitukseen.

Uskalla puhua väkivallasta 7

Nuoret ovat valmiita puhumaan, oletko sinä? Miten puhua väkivallasta nuorten kanssa?

Pohdi omaa suhtautumistasi väkivaltaan.

Väkivalta on vaikea asia – siksi voi tuntua helpommalta vaieta kuin rohjeta puhua siitä ääneen. Puhumalla väkival-

Mitä ajattelet omista väkivaltakokemuksistasi?

lasta aikuinen antaa lapselle ja nuorelle viestin siitä, että puhuminen on sallittu. Jos aikuinen uskaltaa, nuorikin saa luvan. Kun väkivallasta puhutaan, koulun opettajien ja henkilökunnan valmistautuminen arvo- ja asennetasolla

Miten sinun tai muiden väkivaltakokemukset vaikuttavat ryhmään tai tapaasi ohjata ryhmää?

henkilökohtaisestikin on tärkeää. Jos aikuiset ajattelevat, että perheväkivalta on parempi pitää salaisuutena, avoimuuden periaate ei leviä nuorille. Nuoret kertovat vaikeistakin asioista, kun heillä on siihen lupa. Kokemuksemme osoitti, että nuoret rohkenevat puhumaan väkivallasta, omista ajatuksistaan ja asenteistaan. Nuoret eivät kiertäneet väkivaltaa: he esimerkiksi oivalsivat, että väkivalta on muutakin kuin ”nyrkin isku silmään”. Sitä ovat myös koulukiusaaminen, haukkuminen ja mitätöinti.

Aikuinen, joka keskustelee nuorten kanssa väkivallasta, ei vain anna tietoa, vaan erityisesti saa sitä. Dialogissa olet kiinnostunut tietämään, mitä nuoret ajattelevat väkivallas-

Ryhmän koko ja ominaisuudet Ryhmän turvallisuutta lisää se, että sen kokoonpano pysyy työskentelyn aikana samana. Myös tila vaikuttaa ryhmän toimintaan: senkin on hyvä pysyä samana työskentelyn ajan. Pitkässä prosessityöskentelyssä pienet ryhmäkoot toimivat suuria paremmin. Ihanteellinen ryhmäkoko on 6–10 oppilasta. Kokemus hankkeessa osoitti, että pienessä ryhmässä turvallisuuden kokemus syntyy nopeammin. Toisaalta ilmapiiriin vapautumista ja keskustelun syntymistä haittasi, jos oppilaita oli vähemmän kuin kuusi ja jos luokassa oli enemmän aikuisia kuin lapsia.

ta ja väkivallattomuudesta. Kun olet kiinnostunut nuoren tavasta ajatella asioista, viestität arvostavasi häntä ja hänen kokemustaan asioista. Piirtäminen, kirjoittaminen tai näytteleminen voivat helpottaa keskustelevan ilmapiirin syntymistä. Toiminta auttaa myös purkamaan jo syntyneitä tunteita. Ryhmän – lasten ja aikuisten – turvallisuuden kokemus on työskentelyn a ja o. Turvallisuus rakentuu monista pienistä, mutta tärkeistä asioista. Joskus turvallinen olo mahdollistaa oppilaalle oman perheensä tilanteesta kertomisen. Oppilaiden suojaaminen on kuitenkin tärkeää: henkilökohtaisia tarinoita ei tarvitse avata koko luokalle. Oppilaalle on tärkeää kertoa, että tarina on kuultu ja otettu tosissaan, mutta että puhumista voi jatkaa aikuisen kanssa

Dialogisuus ryhmässä

tunnin jälkeen. Oman tarinan kertominen kaikille voi olla oppilaalle haavoittavakin kokemus – se voi synnyttää hä-

Luennoivan työtavan avulla väkivaltaan liittyvät asiat eivät

peän ja syyllisyyden tunteita. Siksi oppilaille on jokaisen

tule aina ymmärretyksi. Oppilaiden kanssa työskennelles-

tunnin yhteydessä kerrottava mahdollisuudesta keskus-

säsi tarvitset dialogista, keskustelevaa, asennetta. Dialo-

tella tunnin jälkeen opettajan, kuraattorin tai terveyden-

gisuus tukee turvallisuuden kokemusta ryhmässä. Dia-

hoitajan kanssa heitä askarruttamaan jääneistä asioista.

logisen, turvallisen ilmapiirin rakentaminen on tärkeää,

Kerro oppilaille myös, mistä he voivat itse hakea apua, jos

kun keskustellaan perheväkivallasta oppilaiden kanssa.

haluavat.

Uskalla puhua väkivallasta 8

Mitä kerron oppilaiden vanhemmille? Kerro oppilaiden vanhemmille, että

- ympärillä oleva väkivalta koskettaa meitä kaikkia – siksi on tärkeää puhua siitä. - työskentelyn tarkoitus ei ole ”onkia” yksittäisen nuoren väkivaltakokemuksia - työskentelyn tarkoitus on tiedottaa ja keskustella väkival-

Varmista, että oppilaat tietävät mahdollisuudesta keskustella Ennen tunteja ja tietoiskuja sekä välittömästi niiden jälkeen kerro oppilaille

- että heillä on mahdollisuus keskustella myös tuntien jälkeen aikuisen – kenen tahansa opettajan, koulukuraattorin tai -terveydenhoitajan – kanssa, jos käsiteltä-

lasta yleisellä tasolla sekä parantaa nuoren taitoja tunnis-

vät asiat herättävät ahdistusta tai ajatuksia, joita nuori

taa ja ottaa väkivalta puheeksi.

haluaa käsitellä. - avun saamisen mahdollisuuksista ja paikoista, joihin

Jos nuoret tekevät piirustuksia, julisteita, lauluja, sanoituk-

he voivat itsekin ottaa yhteyttä.

sia, videoita, tekstejä tms., joita aiotaan käyttää myöhemmin julkisessa levityksessä, pyydä vanhemmilta materiaalin käyttämiseen kirjallinen lupa.

5 Pienryhmien ohjaajille. Pienryhmätoiminnan ohjaajien mahdollisuuksista ja roolista perhe- ja lähisuhdeväkivallalle altistuvien lasten ja nuorten tukemisessa. YAD Youth Against Drugs ry. Ehkäisevän työn alueellinen malli 2006. Eero Pyykkö & ETAM-tiimi. 6 Dialogi = avointa ja suoraa keskustelua, jossa tavoitellaan yhteistä ymmärrystä. Dialogissa synnytetään tila, jossa tilannetta tutkitaan yhdessä. (www.thl.fi)

Uskalla puhua väkivallasta 9

Kolme tapaa käsitellä perheväkivaltaa yläkoulussa Tässä luvussa esitellään kolme tapaa käsitellä perheväkivaltaa yläkoulussa. Tavoista helpoimmin toteutettava esitellään ensin ja pisin, useamman tunnin työskentely viimeisenä. Viimeisestäkin voit ottaa paloja ja soveltaa työtapoja omiin tarpeisiisi.

kun voit käyttää yhden oppitunnin

tietoiskut oppilaille Tuija Korhonen ja Pirjo Ervasti / Oulun ensi- ja turvakoti ry

ulussa haluttiin tarjota tietoa perheväkivallasta mahdollisimman monelle oppilaalle. Siksi kolmella yläasteella – kussa-



kin 100−450 oppilasta – joiden kanssa

esimerkki tietoiskusta yläkoulussa

tehtiin yhteistyötä, toteutettiin saman-

- Katkaise ketju

laiset tietoiskut suurelle joukolle oppilaita. Tilaisuuksissa kerrottiin väkivallasta, sen seurauksista ja mahdollisuuksista hakea apua ja tukea. Kouluissa aihetta pidettiin vaikeana, mutta tärkeänä. Ennen oppilaille suunnattua tietoiskua kaikilla kouluilla käytiin tapaamassa opettajia ja oppilashuoltoryhmää.

- nuorten tekemän musiikkivideon katsominen - Perheväkivallasta

- lapsiin kohdistuvan väkivallan muodot - kurittaminen on ollut Suomessa kielletty vuodesta 1984 lähtien - tytöt poikia useammin kurituksen kohteena

Näin vahvistettiin opettajien kykyä vastata oppilaiden

- Lapsen rooli perheessä, jossa on väkivaltaa

mahdollisiin kysymyksiin ja ottaa vastaan oppilaiden vä-

- Milloin tapahtumaa voi pitää traumana?

kivallan käsittelemisestä nousevia tunteita. Oppilaiden

- Miten vaikeat tapahtumat voivat tuntua

turvallisuuden kokemusta tilaisuudessa varmistettiin si-

ja näkyä jälkeenpäin?

ten, että infotilaisuudessa paikalla oli opettajia ja koulun

- Mistä voi hakea apua?

henkilökuntaa.

- Turvakoti

Tietoisku aloitettiin Oulun ensi- ja turvakodin esittelyllä. Nuorille kerrottiin turvakodista ja syistä, joiden vuoksi sinne tullaan. Lisäksi kerrottiin perheväkivallasta ja yleisimmistä tavoista, joilla ihmiset väkivaltaan reagoivat. Lopuksi kerrottiin, kuinka ja mistä nuoret voivat hakea apua. Kaikille nuorille näytettiin Katkaise ketju -hankkeessa mukana olleiden nuorten tekemä musiikkivideo perheväkivallasta. Se mahdollistaa vaikean aiheen käsittelemisen nuorille sopivalla tavalla.

10 Uskalla puhua väkivallasta

- kenelle tarkoitettu - mitä tarjoaa - yhteystiedot

kun voit käyttää kaksi oppituntia Jukka Ihalainen ja Jukka Suni / Lahden ensi- ja turvakoti ry

Turvallisuus on kaikille tärkeä asia. Jokaiselle on kokemusta siitä, mikä tuntuu turvalliselta ja mikä ei. Siksi siitä on myös helppo puhua. Lahdessa koulujen väkivallan vastaisen työ näkökulmaksi valittiinkin turvallinen perhe-elämä.7 Sen kautta oli mahdollista käsitellä myös perheväkivaltaa ja sitä, että myös nuoret itse vaikuttavat siihen, millaista elämä omas-

Mieti onko paikkakunnallasi joku, joka haluaisi tehdä väkivallan vastaista työtä kanssasi.

sa perheessä on.

Turvallinen koti ei synny sattumalta, se pitää itse luoda.

Työskentely oppilaiden kanssa Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden kanssa

Oppilaat kirjoittivat aiheesta ”turvallinen perhe-elämä” ja

työskenneltiin kahdella koululla kaksoistunnin ajan (2 x

keskustelivat kullekin tärkeistä asioista turvallisessa perhe-

45 min.). Tunnit sisällytettiin Elämänhallinta ja sosiaaliset

elämässä pienryhmissä ja yhteisesti. Heille annettiin tie-

taidot -kurssiin, johon teematunti oli mahdollista sovittaa.

toa paikoista, joista nuori voi saada apua, esiteltiin Net-

Nuoria heräteltiin pohtimaan turvallisen perhe-elämän

titurvakoti ja katsottiin nuorten perheväkivallasta tekemä

kysymyksiä, heille kerrottiin perheväkivallasta ja seurus-

musiikkivideo. Seurusteluväkivaltaa käsiteltiin katsomalla

teluväkivallasta.

lyhytelokuva En ikinä satuttaisi sinua8. Ennen elokuvan

Opettaja kertoi oppilaille etukäteen turvakodin työn-

katsomista poikia pyydettiin miettimään, mitä sanoisivat

tekijöiden vierailusta tunneilla ja pyysi heitä esittämään

tytölle ja vastaavasti tyttöjä pohtimaan, mitä sanoisivat po-

perheväkivaltaan liittyviä kysymyksiä. Kysymyksiä käsi-

jalle. Elokuvan katsomisen jälkeen keskusteltiin poika- ja

teltiin oppitunneilla. Oppilaiden esittämiä kysymyksiä on

tyttöryhmissä sekä yhteisesti.

seuraavalla sivulla.

Perheessä turvallisuutta lisää kannustava ja rohkaiseva toiminta.

7 Lahdessa Uskalla puhua väkivallasta -hanke toteutui samanaikaisesti Turvallisten perheiden Päijät-Häme 2009−2011 -hankkeen kanssa. Sen aikana kehitettiin aktiivisesti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Lahden ensi- ja turvakoti ry:llä on keskeinen rooli seudullisessa turvallisuustyössä. Työ kouluilla liitettiin osaksi yhteistyötä: mm. vanhempainilta järjestettiin yhteistyössä muiden toimijoiden, Pulinapaja-hankkeen ja lähipoliisin kanssa. Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallisessa Pulinapaja-hankkeessa (2007–2011) luotiin pilottikouluille ja paikallisille mielenterveysseuroille uusia malleja nuorten terveen kasvun tukemiseen. 8 Ajoissa apua perheväkivaltaan -hankkeessa toteutettu ja tuotettu lyhytelokuva. Hanke on VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:n toteuttama ja RAY:n rahoittama.

Uskalla puhua väkivallasta 11

Tällaisia asioita koululaiset halusivat kysyä: - Oletko huomannut, onko väkivaltainen ihminen/ perheenjäsen useimmin isä vai äiti? - Millaisista asioista väkivalta yleensä johtuu? - Milloin voi tulla turvakotiin pakoon väkivaltaista ihmistä? - Onko perheväkivalta yleensä fyysistä vai henkistä?

- Oletko itse nähnyt sitä? - Onko perheväkivalta yleensä fyysistä ja keneen perheenjäseneen se yleensä kohdistuu? - Onko perheväkivaltaa paljon esim. Lahdessa? - Lyövätkö vanhemmat tai sisarukset näkyville paikoille naamaan yms?

- Kuinka yleistä Suomessa?

- Kuinka ison tuomion saa perheväkivallasta?

- Vahingoittaako lasta?

- Mitkä ovat yleisimpiä syitä perheväkivaltaan?

- Kuinka pahasti siinä voi käydä?

- Kenelle sitä kohdistuu useiten perheessä?

- Vahingoittaako se lasta mielellisesti?

- Miten väkivaltaisen ihmisen saa hoitoon, jos hän

- Miten ilmenee?

ei itse halua tai suostu?

Uskalla puhua väkivallasta 12

• turvallinen perhe-elämä ja perheväkivalta •

in m 5 4 x 2 ti un st oi ks ka , le sil ai al kk uo -l . Oppitunti 8.–9 Tunnilla

- oppilaat saavat tietoa perheväkivallasta, turvallisesta perhe-elämästä ja seurusteluväkivallasta - oppilaat pohtivat omia ajatuksiaan perhe- ja seurusteluväkivallasta ja keskustelevat niistä Ryhmän motivoiminen

- motivoiminen voidaan aloittaa jo ennen tuntia pyytämällä oppilaita esittämään kysymyksiä perheväkivallasta - kerrotaan ja keskustellaan turvallisen perhe-elämän merkityksestä



Aina ennen tuntia ja sen päättymistä on tärkeää muistaa kertoa oppilaille, että opettaja tai joku muu aikuinen on oppilaan käytettävissä, jos hän haluaa keskustella oppitunnin aikana heränneistä ajatuksistaan.

Työskentely

Oppilaat kirjoittavat aiheesta ”turvallinen perhe-elämä”

- Oppilaat alleviivaavat omasta tekstistään tärkeitä ja itselleen merkityksellisiä sanoja ja asioita - oppilaat keskustelevat 4–5 hengen ryhmissä aiheesta ja alleviivatuista, merkityksellisistä sanoista (mitä erityisesti nousee esille?) - Puretaan tuotokset yhteisesti: sanat ja lauseet kootaan taululle - Keskustellaan esiin nousseista asioista sekä etukäteen esitetyistä kysymyksistä

 Esitellään Nettiturvakoti www.turvakoti.net - esitellään mitä Nettiturvakoti sisältää ja mitä sivuilla on erityisesti nuorille - Katsotaan ja kuunnellaan nuorten perheväkivallasta tekemä musiikkivideo



Käsitellään seurusteluväkivaltaa

- katsotaan En ikinä satuttaisi sinua -lyhytelokuva - ennen elokuvan katsomista pyydetään poikia miettimään, mitä sanoisivat tytölle, ja vastaavasti tyttöjä pohtimaan, mitä sanoisivat pojalle - keskustelua poika- ja tyttöryhmissä - yhteinen keskustelu elokuvan ja aiemmin puhutun pohjalta

Uskalla puhua väkivallasta 13

Ohjaajalle Nettiturvakodista löydät paljon tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta. Voit käyttää sitä hyödyksesi. Nettiturvakodista löydät myös Katkaise ketju -hankkeen materiaalin. Turvallisuuden käsittelemiseen voit käyttää turvalli-

 Seurusteluväkivaltaa voi käsitellä katsomalla aihee-

suutta avaavia kysymyksiä Turvallisuusseulassa tai Net-

seen liittyvä lyhytelokuva En ikinä satuttaisi sinua.

titurvakodin materiaalia turvallisen perheen rakennus-

Elokuvan katsomisen jälkeen oppilaat voivat pohtia

aineista. Sieltä löytyy turvallisen perheen tarkistuslista

seuraavia asioita:

erikseen sekä lapsille että aikuisille. Seurusteluväkivallasta voit lukea lisää esimerkiksi sivustolta www.omatrajani.fi.

- Mitä elokuva käsittelee? Mitä siinä tapahtuu? - Onko elokuvassa pelkoa? Millaista?

Materiaalina voit käyttää myös esitettä Hiljaa oleminen ei kyllä enää auta. Tunnista perheväkivalta ja hae apua.

- Yrittääkö joku siinä hallita toista ihmistä? Millä tavalla? - Mitä luulet tytön ajattelevan tapahtumahetkellä?

 Omista tunteista seurustelusuhteessa voi keskustella seuraavien kysymysten ja aiheiden avulla:

- Mikä minulle on tärkeää seurustelusuhteessa?

Mitä hänelle tapahtuu? Miltä tytöstä tuntuu? Mistä tytön pelon huomaa? - Mitä luulet pojan ajattelevan tapahtumahetkellä? Miksi hän käyttäytyy niin? Onko pojan toiminta oikein vai väärin? Miksi?

- Millainen on tasavertainen suhde?

- Mitä sanoisitte tytölle?

- Miten valtaa voi käyttää väärin seurustelusuhteessa?

- Mitä sanoisitte pojalle?

 Kirjoittamisen apukysymyksiä: - Mitä turvallisuus merkitsee minulle? - Ketkä ihmiset ovat tärkeitä oman turvallisuuteni kannalta?

Tunnille tarvitset:

- Mitkä asiat minun mielestäni tuovat rauhaa ja turvallista oloa perheeseeni ja muiden ihmisten kanssa olemiseen?

- tietokoneen

- Millaisissa tilanteissa olo voi olla turvaton?

- videotykin

- Minkä tekeminen perheessä lisää turvallisuutta?

- kaiuttimet - toimivan verkkoyhteyden - paperia ja kyniä - mahdollisesti fläppipaperia ja tusseja

Uskalla puhua väkivallasta 14

kun voit käyttää yhdeksän oppituntia Työskentely prosessina oppilaiden kanssa Jaana Sohkanen / VIOLA - väkivallasta vapaaksi ry ja Carina Calenius / Mikael-koulu

Lapset ja nuoret eivät aina löydä helposti sanoja tunteil-

Voit ottaa työskentelyn osaksi esimerkiksi elämäntaitotunteja: perheväkivallan lisäksi tunneilla voi käsitellä muita elämäntaitoihin ja -tietoihin liittyviä asioita.

leen: aikuisten on opetettava lapsille niitä. Mikkeliläisen Mikael-koulun9 kokemuksen mukaan erityisnuoret, joilla on esimerkiksi dysfasia, aspergerin syndrooma tai vaikeuksia kuulla, tarvitsevat tunteiden sanoittamiseen erityistä tukea. Siksi Mikael-koululle oli luontevaa tukea oppilaitaan väkivallattomaan elämään käsittelemällä väkivaltaa ja siihen liittyviä tunteita. Yläkouluikäisiä oppilaita koulussa on 22. Perheväkivaltaa käsitteleville tunneille osallistuivat kaikki 7.–10.-luokkalaiset nuoret. Koulussa oli halu vahvistaa oppilaiden hyvinvointia ja työhön haluttiin paneutua: Oppitunteja oli yhteensä yhdeksän seitsemällä eri kerralla. Hanketyöntekijä ja Mi-

Väkivaltaan liittyy paljon erilaisia tunteita. Monenlaisten

kael-koulun kuraattori suunnittelivat ja toteuttivat työn

toiminnallisten menetelmien uskottiin virittävän keskus-

yhdessä. Opettajat sitoutuivat hankkeen työskentelyyn:

telua, tukevan tunteiden tunnistamista ja niistä puhu-

kuvaamataidon ja äidinkielen opettajat ottivat asian osak-

mista. Hankkeessa huomattiin, että lyhytelokuvien kat-

si omia tuntejaan ja muu henkilökunta oli valmis jousta-

sominen, näytteleminen, piirtäminen ja kirjoittaminen

maan tunneillaan tarvittaessa.

edistävät myös dialogisuuden syntymistä ryhmässä. Työn

Väkivallan käsitteleminen tapahtui enimmäkseen elä-

alusta asti nuorille haluttiin antaa mahdollisuus kertoa eri

mäntaitotunneilla, mutta siihen käytettiin myös äidinkie-

tavoin, mitä he ajattelevat väkivallasta. Lukuisat keskus-

len ja kuvaamataidon tunteja. Seurusteluväkivaltaa käsi-

telut sekä erilaisten tuotosten – piirrosten, kirjoitusten,

teltiin vain yhdeksäsluokkalaisten kanssa. Koulun van-

kuvakollaasien – tekeminen mahdollisti nuorille heidän

hempainpäivän teemaksi sovittiin turvallisuus. Tuolloin

äänensä kuulumisen.

vanhemmille esiteltiin oppilaiden hankkeessa tuottamaa materiaalia ja kerrottiin yhteistyöstä oppilaiden kanssa.

Käytännössä nuorten kanssa pohdittiin, mitä väkivalta ja sen eri muodot ovat. Nuoret saivat itse määritellä väkivaltaa. Keskustelun tukena ja virittäjänä käytettiin esim.

Oppitunnit ja niiden suunnitteleminen Tunteja ideoitiin sen tiedon ja havainnon pohjalta, mitä nuoret tarvitsevat ja toivoivat. Koulukuraattorin kokemus oli, että oppilaat tarvitsevat tietoa tunteiden käsittelemisessä ja säätelemisessä sekä perustietoa väkivallasta – siitä, mitä väkivalta on. Yhdeksäsluokkalaisten kanssa haluttiin puhua myös seurusteluväkivallasta.

uskomus/väittämä -kortteja väkivallasta. Rinnalla kulkivat tilastot ja muu tieto väkivallasta. Nuoret itse tuottivat ajatuksiaan väkivallasta koulussa, perheessä ja seurustelusuhteessa muun muassa tekemällä julisteita, joita tämänkin kirjan kuvituksessa on käytetty. Osaa julisteista käytetään materiaalina, kun kerrotaan väkivallasta eri tapahtumissa, esimerkiksi koulutustilaisuuksissa tai väkivallan vastaisissa kampanjoissa.

Oppitunnit perheväkivallasta Seuraavilla sivuilla on yhdeksän oppituntia perheväkivallasta 7.–9. -luokkalaisille. Tunnit on esitetty eri aiheita käsittelevinä kokonaisuuksina, jotka voit käyttää tässä tai muussa ryhmällesi sopivassa järjestyksessä.

9 Mikael-koulu on yksi kahdeksasta valtion erityiskoulusta.

Uskalla puhua väkivallasta 15

• turvallisuus •

Oppitunti, yhteensä 90 min Jos kotona on hyvä olla, lapset uskaltavat tuoda omia kavereitaan kylään.

Tunnilla

- oppilas pohtii turvallisen perheen rakennusaineita - oppilas saa tietoa turvallisesta perheestä ja siihen liittyvistä asioista

 Työskentely Kuvakollaasitehtävä

- Askarrellaan kuvakollaasi lehdistä leikatuista kuvista. Oppilaat voivat tehdä kollaasit yksin tai ryhmissä.

Ryhmän motivoiminen tapahtuu keskustelemalla

tulevasta työskentelystä

- Kuvia leikataan seuraavista asioista: - Mistä asioista muodostuu perheeni turvallisuus? - Mistä saan rauhaa ja turvallista oloa perheessäni ja ihmissuhteissani? - Minkälainen käyttäytyminen perheessä lisää turvallisuuden tunnettani?

 Kirjoitustehtäväehdotus - Kirjoitetaan aine aiheesta ”Minkälainen on hyvä ja turvallinen perhe-elämä?” - Voit käyttää apuna kysymyksiä: - Mitä turvallisuus merkitsee minulle? - Ketkä ihmiset ovat tärkeitä oman turvallisuuteni kannalta? - Mitkä asiat minun mielestäni tuovat rauhaa ja turvallista oloa perheeseeni ja ihmissuhteisiini? (ks. myös sivu 14)

Ohjaajalle Turvallisuuden käsittelemiseen voit käyttää Nettiturvakodin materiaalia turvallisen perheen rakennusaineista. Sieltä löytyy turvallisen perheen tarkistuslista erikseen

Työskentelyvaiheen jälkeen kannattaa varata aikaa turvallisuudesta keskustelemiseen.

Tunnille tarvitset:

lapsille ja aikuisille. Lue myös ohjaajalle suunnattu teksti turvallisuuden käsittelemiseen liittyvistä vinkeistä sivulta 14 (voit käyttää samoja kysymyksiä)!

- runsaasti erilaisia aikakausilehtiä kuvien leikkaamiseen (kuvien leikkaaminen voi olla myös kotiläksynä) - saksia - eri kokoisia papereita kuvien liimaamiseen - kyniä - kirjoituspaperia

Uskalla puhua väkivallasta 16

• tunteet - miten riidellä rakentavasti? • tunteet – miten riidellä rakentavasti?

Oppitunti, 45 min 45 min



Tunnilla

- oppilas oppii tunnistamaan omia tunteitaan - saa tietoa ja pohtii rakentavan riitelyn taitoja - oppilaan tunneilmaisu vahvistuu

Työskentely

- Oppilaat jatkavat lauseita ”Miten riidellä rakentavasti” -puhekuplaan. Lauseiden kautta keskustellaan tunteista. - Pelataan Tunne-Aliasta. Oppilaat jaetaan pieniin ryhmiin, joissa he selittävät toisilleen lapuilla olevia asioita tai

Ryhmän motivoiminen tapahtuu keskustelemalla

tunnetiloja tai esittävät niitä pantomiimina. Voit järjestää

tulevasta työskentelystä

kilpailun, jossa luokan aikuiset tai oppilaat esittävät tunnetiloja luokan edessä ja eniten oikein arvannut oppilas palkitaan pienellä ”tunne-palkinnolla”.tavasti?

Miten riidellä rakent avasti?

Mua suututtaa se, kun

Mua ärsyttää se, että…. Mua loukkasi se, että…

sä…

Olin aivan raivoissani… Oon vihainen sulle, koska

seuraavalla sivulla oppilaan oma puhekupla.

Ohjaajalle



… Tulen mustasukkaiseksi , kun… Olen onneton, kun… Luulin, että tahallasi halus it loukata… Mua harmittaa, kun… Olit kyllä aivan oikeassa siinä, että… Oli mukavaa, että hoidit hienosti/sanoit hienosti… Minusta tuntuu mukavalta, kun…

Tunteiden käsittelemisessä voit käyttää

seuraavan sivun puhekuplaa apuna. keskustelun pohjana toimivat myös seuraavat kysymykset:

Tunneilmaisun opetteleminen on elämän isoimpia ja jos-

- Mitkä tunteet omassa elämässäsi ovat sallittuja?

kus vaikeimpia kysymyksiä. Tällä tunnilla oppilaat voivat

- Onko lupa näyttää myös vihan ja raivon tunnetta?

tunnustella erilaisia tapoja ilmaista tunteitaan. Tavoite on

- Miten negatiivisia tunteita voisi näyttää turvallisesti

myös, että oppilaat tunnistavat rakentavat ja tuhoavat tavat ilmaista vihaa. Tunteiden ilmaisemisen mahdollistava ilmapiiri edistää myös ryhmän hyvää henkeä. Rakentavasta

ja rakentavasti? - Mieti tilanne, jolloin olit tosi vihainen? - Mitä silloin tapahtui?

tavasta riidellä voit lukea myös esim. oppimateriaaleista

- Olisitko voinut toimia jotenkin toisin?

Friidu. Tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet tai Fredi. Pojat,

- Miten riitelytapa vaikuttaa lopputulokseen?

tasa-arvo ja ihmisoikeudet.

- Mitä tunteita vihalla voi yrittää peittää?

Voit kertoa oppilaille, että on tärkeää kertoa toiselle, miltä sinusta tuntuu. Vihankin tunteminen ja ilmaiseminen on luonnollista ja sallittua. Vihan ilmaiseminen väkivaltaisesti on kuitenkin aina tuomittavaa. Lue lisää tunteiden ilmaisusta ja aggressiosta Väestöliiton nuorille suunnatuilta nettisivuilta ja itsehillinnästä Nettiturvakodista.

Tunnille tarvitset: - Miten riidellä rakentavasti -puhekuplan kaikille jaettavaksi - paperia ja kyniä Tunne-Aliaksen tunnetilojen kirjoittamiseen

Uskalla puhua väkivallasta 17

Miten riidellä rakentavasti? Mua suututtaa se, kun sä… Mua ärsyttää se, että…. Mua loukkasi se, että… Olin aivan raivoissani… Oon vihainen sulle, koska… Tulen mustasukkaiseksi, kun… Olen onneton, kun… Luulin, että tahallasi halusit loukata… Mua harmittaa, kun… Olit kyllä aivan oikeassa siinä, että… Oli mukavaa, että hoidit hienosti/sanoit hienosti… Minusta tuntuu mukavalta, kun…

Rakentavan riitelyn kysymykset mukaeltu materiaalista Friidu. Tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet.

• tunnetilan kehollisuus ja seurusteluväkivalta •

Oppitunti 9.-luokkalaisille, 45 min Tunnilla

- oppilas pohtii omia tunteitaan omassa kehossaan - oppilas saa tietoa seurustelu väkivallasta ja tunnistaa väkivallan varhaisia merkkejä. Ryhmän motivoiminen

- keskustellaan tulevasta työskentelystä - perustellaan, miksi tällä kertaa puhutaan seurusteluväkivallasta.



Työskentely

Keho ja tunteet - Oppilaille jaetaan kokovartalokuva kehosta - Jokainen miettii, missä kohdin kehoa erilaiset tunnetilat tuntuvat omassa kehossa ja värittävät ne niitä tunnetiloja kuvaavilla väreillä. Eri tunnetilat ja niitä vastaavat värit esimerkiksi:

• musta=viha • harmaa=suru • keltainen=ilo • punainen=onni, rakkaus • violetti=jännitys • vihreä=ahdistus • sininen=pelko • oranssi=ylpeys • ruskea=masennus, turhautuminen

- Väritettyjen kehokaavioiden pohjalta keskustellaan oppilaiden kanssa omien tunteiden tunnistamisesta. - Oppilaat pohtivat ja kirjoittavat paperille vastauksia seuraaviin kysymyksiin



Seurusteluväkivalta

- katsotaan lyhytelokuva En ikinä satuttaisi sinua - keskustellaan elokuvasta ja sen herättämistä ajatuksista ja tunteista. Kysymykset keskustelun pohjaksi löytyvät sivulta 14.

Ohjaajalle Keskustele tunnin alussa oppilaitten kanssa siitä, miten

Ideat seurusteluväkivallan käsittelemiseksi on tarkoitettu

tärkeää on oppia tunnistamaan omia tunteitaan omassa

erityisesti yhdeksäsluokkalaisille. Väkivallan merkit ovat

kehossaan. Kun opimme tunnistamaan omia tunnetiloja

tunnistettavissa usein seurustellessakin. Aiheeseen hyvä

kehossamme, voimme alkaa ennakoida omaa käyttäyty-

pohja on lyhytelokuva En ikinä satuttaisi sinua. Sen kat-

mistämme. Miettikää nuorten kanssa esimerkiksi, mitä

somisen jälkeen tunnin aiheet – tunteet ja keho – voidaan

kehossamme tapahtuu, kun olemme vihaisia? Kun tun-

liittää keskusteluun seurusteluväkivallasta (ks. 14).

nistan tunnetilani, mitä teen ollakseni lyömättä toista? Voit lukea lisää Nettiturvakodista artikkelista Miten välttää väkivaltatilanteita.

jatkuu seuraavalla sivulla...

Uskalla puhua väkivallasta 19



Omista tunteista seurustelusuhteessa voi

keskustella seuraavien kysymysten ja aiheiden avulla:

- Mikä minulle on tärkeää seurustelusuhteessa? - Millainen on tasavertainen suhde? - Miten valtaa voi käyttää väärin seurustelusuhteessa?

Tunnille tarvitset: - kokovartalokuva kehosta monistettuna kaikille - paljon ”tunteiden värisiä” kyniä - seurusteluväkivaltavideon katsomista varten - tietokoneen

Seurusteluväkivallasta ja edellisistä aiheista voit lukea

- kaiuttimet

lisää esimerkiksi Nettiturvakodista sekä www.omatrajani.

- videotykin

fi -sivustolta tai oppaasta Turvataitoja nuorille.

- toimivan verkkoyhteyden - (fläppi- tms. paperia ja tusseja kirjaamiseen)

20 Uskalla puhua väkivallasta

• oma näkemykseni väkivallasta •

Oppitunti, 90 min 45 min

Tunnilla

- oppilas saa pohtia omia ajatuksiaan perheväkivallasta - oppilas saa purkaa ajatuksensa ja tunteensa perhe- väkivallasta piirtäen tai kuvittaen Ryhmän motivoiminen tapahtuu keskustelemalla

tulevasta työskentelystä

 Työskentely toiminnallisesti - Oppilaat piirtävät tai kuvittavat oman ajatuksensa tai mielikuvansa - perheväkivallasta, - koulussa tapahtuvasta väkivallasta tai - seurusteluväkivallasta - Työ voidaan tehdä käyttämällä mm. perinteisiä liitu- tai vesivärejä, mutta myös tietokoneohjelmia käyttäen - Oppilaat esittävät tuotoksensa muulle luokalle Lopuksi keskustellaan yhteisesti työskentelystä ja piirus- tuksista tai julisteista. Ja ihaillaan omia ja toisten töitä!

Jos lapsi joutuu kohtaamaan kovan riidan tai perheväkivallan, lapsella ei ole turvallinen olo tulla kotiin.

Ohjaajalle

Tunnille tarvitset:

Tämä yhdistelmätunti voidaan integroida osaksi

- mahdollisesti tietokoneen

esimerkiksi kuvaamataidon tuntia. Varaa aikaa

- eri kokoisia papereita

keskustelulle ennen tunnin loppumista

- kyniä, vesivärejä, liituja

Uskalla puhua väkivallasta 21

• mitä perheväkivalta on? •

Oppitunti, 45 min 45 min Tunnilla

- oppilas saa tietoa väkivallan eri muodoista - oppilas saa tietoa riitelyn ja väkivallan eroista. Ryhmän motivoiminen

- Keskustellaan, miksi väkivalta on tunnin aiheena - Katsotaan Se sattuu tai Uni-musiikkivideo



Työskentely

- Oppilaita pyydetään tuomaan esille esimerkkejä väkivallan eri muodoista. Kirjataan esimerkit taululle ja keskustellaan niistä. - Keskustellaan riitelyn ja väkivallan eroista - Käsitellään väkivallan eri muotoja ja miten ne ilmenevät.

Ohjaajalle Nettiturvakodista löydät paljon tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta, muun muassa väkivallan eri muodoista. Materiaalina voit käyttää myös esitettä Hiljaa oleminen ei kyllä enää auta. Tunnista perheväkivalta ja hae apua. Nettiturvakodissa on Katkaise ketju -hankkeen materiaali. Riitelyn ja väkivallan eroista ja työskentelystä nuorten kanssa

Tunnille tarvitset: - tietokoneen - taiuttimet - videotykin - toimivan verkkoyhteyden - fläppi- tms. paperia ja tusseja kirjaamiseen

- lue blogikirjoitus VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:n sivuilta - kirjoitus ”Riitelyä vai väkivaltaa” Nettiturvakodista - Voit myös lukea Naisten linjan sivuilta riitelyn ja väkivallan erosta.

Uskalla puhua väkivallasta 22

• väkivalta ja pelko •

Oppitunti, 45 min Tunnilla

- oppilas saa tietoa väkivallan ilmiöön liittyvistä ominaispiirteistä (esim. valta ja pelko) - oppilas ymmärtää, miten väkivalta vaikuttaa Ryhmän motivoiminen

- katsotaan lyhytelokuva En ikinä satuttaisi sinua



Työskentely

- Keskustellaan elokuvasta, sen herättämistä ajatuksista, tunteista ja mielikuvista (s. 14) - Työskennellään Elämä ilman pelkoa- väittämäkorttien avulla ja keskustellaan niistä

Ohjaajalle

Viola – väkivallasta vapaaksi ry:n sivuilta löydät myös lyhytelokuvan Lastenhuone. Se kuvaa lasten roolia silloin, kun perheessä on väkivaltaa. Elokuvassa väkivalta perheessä on jatkunut pitkään ja siitä on tullut ikään kuin normaalia. Sitä ei enää tunnisteta väkivallaksi. Perheen jäsenet kehittävät erilaisia keinoja selviytyä väkivallasta. Perhe- ja lähisuhdeväkivallalle on tyypillistä, että siitä ei puhuta perheen sisällä eikä ulkopuolisille.

Tunnille tarvitset:

Keskustelun käytettävä lyhytelokuva10 En ikinä satuttai-

- tietokoneen

si sinua on Nettiturvakodissa ja VIOLA – väkivallasta

- fläppi- tms. paperia ja tusseja kirjaamiseen

vapaaksi ry:n www-sivuilla. Lyhytelokuvassa väkivalta ei

- kaiuttimet

näyttäydy fyysisenä, mutta kontrolli ja uhka ovat silti hel-

- videotykin

posti havaittavissa. Tyttö alkaa tilanteesta selviytyäkseen

- toimivan verkkoyhteyden

mukautua pojan tahtoon.

- Elämä ilman pelkoa -väittämäkortit samannimisestä julkaisusta (tai itse tehdyt väittämäkortit väkivallasta).

10 Lyhytelokuvat ovat VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:n Ajoissa apua perheväkivaltaan -hankkeen (RAY) yhdessä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman kanssa toteuttamia. Hankkeen tavoite on vahvistaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan varhaista tunnistamista ja puuttumisen menetelmiä.

Uskalla puhua väkivallasta 23

• tutustutaan nettiturvakotiin •

Oppitunti, 45 min Keskustelu tunneista

muita ideoita kampanjointiin perheväkivaltaa vastaan: Jos haluat tehdä perheväkivallan vastaista työtä, mutta et voi käyttää paljon aikaa, tehkää ”julistekampanja”. Pyydä nuoria tekemään väkivallan vastaiset julisteet ja laittakaa ne esille.

Oppitunnin tavoite on, että tunnin jälkeen

- oppilas tietää, miten verkosta saa apua ja tietoa - oppilaat saavat kertoa, miltä väkivallasta puhuminen koulussa eri näkökulmista on tuntunut

Sisusta oppilaiden kanssa turvallinen koti!

Ryhmä motivoidaan keskustellen tulevasta aiheesta

 Työskentely

Tee oppilaiden kanssa seinätaulu väkivaltaa vastaan!

- tutustutaan Nettiturvakotiin ja esimerkiksi oman kunnan verkkosivuihin - keskustellaan väkivaltaa käsitelleistä tunneista

Ohjaajalle



Oppilaille täytyy antaa mahdollisuus kertoa,

miltä väkivallan käsittely tunneilla on tuntunut. Kysymyksiä voivat olla:

Ohjaajana sinun kannattaa tutustua Nettiturvakodin sivui-

- Oliko tunneista sinulle hyötyä? Mitä?

hin ennakkoon ja poimia sieltä ryhmälle olennaisimmat

- Opitko uutta? Mitä?

asiat. Sivustolta löytyy muun muassa Minkälaisia kasvat-

- Oliko aihe liian rankka? Miksi?

tajia vanhempani ovat -testi, keskustelupalsta, mahdolli-

- Mikä oli parasta?

suus chatata kahden kesken väkivaltatyön ammattilaisen

- Miten tunnit olisivat voineet antaa sinulle enemmän?

kanssa, hahmopeli, jolla kuka tahansa voi luoda hahmot koko perheestään sekä videoita, väkivallasta kertovia lauluja sekä paljon tietoa väkivallasta. Verkosta löytyy useampia sivustoja, joilla on nuorille

Voit myös pyytää oppilaita kirjoittamaan paperille ajatuksensa työskentelyprosessista.

suunnattua tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta. Nettiturvakodissakin on lapsille ja nuorille suunnattua tietoa. Nettiturvakodin Apua-osiossa on tietoja auttajista, joihin väkivaltatilanteissa voi ottaa yhteyttä. On tärkeää, että nuoria kannustetaan kertomaan ja hakemaan itselleen apua,

Tunnille tarvitset:

jos eivät halua sitä kenenkään aikuisen kanssa tehdä. Nettiturvakodissa on myös ”linkkikirjasto” useammista verk-

- tietokoneen

kosivuista, jotka tarjoavat apua ja tukea lapsille ja nuorille.

- taiuttimet

Myös Ensi- ja turvakotien liiton sivuilta löytyy paljon

- tideotykin

tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta.

- toimivan verkkoyhteyden - taperia ja kyniä

24 Uskalla puhua väkivallasta

Vanhempainillan järjestäminen Jukka Ihalainen ja Jukka Suni / Lahden ensi- ja turvakoti ry

Turvallisuus on yhteinen asiamme – mikä on sinun roolisi?

erheväkivalta on tärkeä aihe käsiteltäväksi myös oppilaiden vanhempien kanssa. Lahdessa kahdeksannen luokan oppilaiden vanhemmille järjestettiin kahden tunnin mittainen vanhempainilta, jonka teema oli

Tällaisia taitoja, asenteita tai periaatteita vanhemmat haluaisivat lapsensa omaksuvan:

turvallisuus kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Vanhempien kanssa haluttiin keskustella, minkälaista

Uskaltaa ja osaa sanoa ei

on turvallinen perhe-elämä, mitä aikuisten olisi hyvä tie-

Suvaitsevaisuus

tää nuorten kokemuksista ja ajatuksista perheväkivallasta

Toisen huomioiminen ja harkintakyky

sekä turvallisesta perhe-elämästä? Illan aikana esiteltiin

Luottamus ja terve järki

Nettiturvakotia ja katsottiin nuorten tekemä musiikki-

Vuorovaikutustaidot

video. Nuorten elämäntaitotunneilla kirjoittamia kuvauk-

Itsekunnioitus ja toisten kunnioittaminen

sia turvallisesta perhe-elämästä ja sitä uhkaavista tekijöis-

Puhumisen ja kuuntelemisen taito

tä luettiin vanhemmille. Vanhempia pyydettiin keskustelemaan pienryhmis-

Liikenne- ja paloturvallisuus – osaa toimia vaaratilanteessa

sä siitä, miten he haluaisivat opettaa lapsensa pitämään

Terve varovaisuus

huolta omasta ja läheistensä turvallisuudesta, minkälai-

Ajattelee ennen kuin sanoo

sia taitoja tarvitaan, minkälaisia asenteita ja periaatteita

Osaa pyytää apua

lapsen halutaan omaksuvan.

Koulun antaman palautteen mukaan vanhempainilta oli menestys – paikalla oli ennätykselliset 30–40 vanhempaa. Tämä oli positiivinen yllätys koululle, joka epäili aiheen olevan "pelästyttävä". Uskalla puhua väkivallasta 25

• miten käsitellä turvallista perhe-elämää vanhempien kanssa? •

 Turvallista perhe-elämää voi käsitellä seuraavien

Hyvä esimerkki on, että onpas tyhmää, kun on kotiintuloaika. Nuoret eivät

sisältöjen kautta:

- Millaista on turvallinen perhe-elämä?

ymmärrä, että vanhemmat ajattelevat

- Turvallisuus perheessä ja läheisissä ihmissuhteissa on

heidän turvallisuuttaan. Vanhemmat

keskeinen hyvinvoinnin tekijä. Voit lukea Nettiturva-

haluaisivat, että lapset ovat turvassa siihen kellonaikaan.

kodista artikkelin Hyvinvointi luo turvallisuutta. - Voit lukea lisää isän roolista perheen turvallisuuden takaajana. - Mitä aikuisten olisi hyvä tietää nuorten kokemuksista perheväkivallasta?

Turvallisuus on tärkeää varsinkin lapsuudessa. Jos lapsella on ollut turvaton lapsuus, hän on helpommin aikuisena ujo ja arempi. Ei uskalla tehdä asioita ja on mielellään huomaamaton. Itselläni on ollut turvallinen lapsuus ja sitä kautta olen uskaltanut tehdä asioita.

- Nuori voi jäädä syrjään silloinkin, kun muu perhe saa apua. - Nuori haluaa suojella perhettään - Nuorille on tarjolla apua - Nuoret tekivät kokemuksistaan lauluja: musiikkivideon kuuntelu - Nettiturvakodin esittely - Voit käyttää esitettä Hiljaa oleminen ei kyllä enää auta. Tunnista perheväkivalta ja hae apua. - Voit käyttää vanhempainillan keskustelun pohjana otteita ”turvallinen perhe-elämä” -kirjoitelmista, joissa on nuorten kuvauksia turvallisesta perhe-elämästä ja sitä uhkaavista tekijöistä.

Ensi - ja turvakot iEn liitt o ry

- On tärkeää, ettei oppilaita voi tunnistaa kirjoitusten perusteella.

Vanhempien keskustelu aiheesta ”turvallinen perhe-elämä ei synny sattumalta”

- Keskustelkaa pienryhmissä seuraavista aiheista - Miten sinä vanhempana haluaisit opettaa lapsesi pitämään huolta omasta ja läheistensä turvallisuudesta? - Millaisia taitoja lapsesi olisi hyvä oppia? Tu nn is ta

pe rh ev

ua ja ha e ap äk iv al ta

- Entä millaisia asenteita tai periaatteita? - Purkakaa keskustelu yhdessä.

Uskalla puhua väkivallasta 26

Kiinnostuitko? Tarvitsetko lisää tietoa?

Monet järjestöt, hankkeet ja viranomaiset ovat tuottaneet opetusmateriaaleja väkivallan käsittelemiseksi.

ähän lukuun kokosimme Uskalla puhua

Verkkosivuja

väkivallasta -hankkeessa käytettyjä oppimateriaaleja ja tietolähteitä. Niistä on hyö-

- Nettiturvakoti

tyä perheväkivallan vastaisessa kampan-

- Ensi- ja turvakotien liitto ry

joinnissa nuorten kanssa.

- Lahden ensi- ja turvakoti ry

Luettelo ei ole täydellinen, tässä mainittujen lisäksi on

muitakin hyviä materiaaleja.

- Oulun ensi- ja turvakoti ry - VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry - Amnesty Internationalin Joku raja! -kampanja - Lapsiasiavaltuutetun lasten sivut - Lapsiasiavaltuutetun verkkosivut - Lapsiuhritutkimukset - Lasten oikeuksista www.unicef.fi tai www.globalis.fi - Lasten osallisuudesta, Sosiaaliportti - Lastensuojelulaki - Lastensuojeluilmoitus, Sosiaaliportti - Lastensuojelun asiakkaana olemisesta lapsille Asiaa lastensuojelusta - Machofabriken - Naisten linja - Nuortennetti sisältää monenlaista tietoa, myös seurusteluun liittyvistä asioista - Raiskauskriisikeskus Tukinainen - Rikoksentorjuntaneuvoston väkivallan ehkäisyn verkkosivut - Sensitiivisyysmalli juridiikan ammattialaisille www.senjanetti.fi - Seurusteluväkivallasta www.omatrajani.fi - Tasa-arvotiedon keskus - Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen perhe- ja lähisuhdeväkivaltasivut - Turvataitoja nuorille. Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn - Väestöliitto, nuorten omat sivut

Uskalla puhua väkivallasta 27

Kirjallisuutta - Elämä ilman pelkoa. Keinoja kouluille puuttua pari- ja lähi-

- Turvataitoja nuorille. Opas sukupuolisen häirinnän ja sek-

suhdeväkivaltaan. Stakes / naisiin kohdistuvan väkivallan

suaalisen väkivallan ehkäisyyn. THL:n oppaita 21/2012.

ehkäisyprojekti 1998−2002. - Fredi. Pojat, tasa-arvo ja ihmisoikeudet. Opetusmateriaali. Setlementtinuorten liitto ry 2007. - Friidu, tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet (2004). - Hiljaa oleminen ei kyllä enää auta. Tunnista perheväkivalta ja hae apua -esite. Ensi- ja turvakotien liitto 2011. - Mikä lapsella hätänä? Perheväkivalta koulun henkilöstön näkökulmasta. Virpi Dufva 2003. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 25.

Aaltonen, Jussi. - Turvallisten Päijät-Häme -projektin raportti vuosilta 2009−2011. Jukka Ihalainen; Timo Rytkönen; Marjaana Seppänen & Kirsi Kuusinen-James. Lahden ensi- ja turvakoti ry. 2011. - Turvallisuusseula – esimerkkejä turvallisuutta avaavista kysymyksistä. Turvallisten perheiden Päijät-Häme -projekti 2009−2011. Lahden ensi- ja turvakoti ry. - Seurusteluväkivalta nuorten kokemana. Niemi, Jenni. Polii-

- Naisiin kohdistuva pari- ja lähisuhdeväkivalta. Käsikirja perus- ja täydennyskoulutukseen. Marie Rautava & Sirkka Perttu (toim.). Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyprojekti 1998−2002.

siammattikorkeakoulun raportteja 89/2010. - Veitsen terällä. Naiseus ja parisuhdeväkivalta. Hannus, Riitta; Mehtola, Sirkku; Natunen Luru; Ojuri, Auli (toim.). Ensi- ja turvakotien liiton raportti 13. 2011.

- Nuoret näkyviin -projekti 2006−2008. Loppuraportti 28.11.2008. Oulun ensi- ja turvakoti ry.

- Väkivalta ja lapsen suojelu. Pitkänen Miia 2012, pp-esitys. Ensi- ja turvakotienliitto ry.

- Nuorten kokema perheväkivalta. Malli hyvinvoinnista ja selviytymisestä. Sari Lepistö. Acta Universitatis Tamperensis 1552. 2010. - Pienryhmien ohjaajille. Pienryhmätoiminnan ohjaajien mahdollisuuksista ja roolista perhe- ja lähisuhdeväkivallalle

Kansalliset toimintaohjelmat ja -ohjeet - Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010−2015

altistuvien lasten ja nuorten tukemisessa. YAD Youth Against

- Sisäisen turvallisuuden ohjelma

Drugs ry. Ehkäisevän työn alueellinen malli 2006. Eero

- Tunnista, turvaa, toimi. Lähisuhde- ja perheväkivallan

Pyykkö & ETAM-tiimi. - Turvataitoja lapsille. Turvataitokasvatuksen oppimateriaali. Lajunen, Kaija; Andell, Minna; Jalava; Leena, Kemppainen, Kaija; Pakkanen, Marjo; Ylenius-Lehtonen, Mirja. Stakes

ehkäisyn suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:9. - Älä lyö lasta! Kansallinen lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vähentämisen toimintaohjelma 2010–2015

2009.

Vanhemmat voisivat vaikkapa tehdä yhteisiä juttuja lasten kanssa, kuten pelata NHL-peliä, katsella elokuvia, ynnä muuta sellaista ajanviettoa. Siitä jäisi lapselle hyviä muistoja.

Uskalla puhua väkivallasta 28