__MAIN_TEXT__

Page 1

ETISSÄ V L E H A S A TUTUS L L O I P Ä PAREM T T A ASSA . E V , I N A A T A A T S ”S A N O T TO M A S IVAS?” A A T M E E T S N N KUIN TU MISSÄ O A T T U M , TAKANA T Y N N IO HELVETT

TURVAKODIN JÄLKEEN – Ohjeita turvalliseen kotiutumiseen


Tämä opas on osa ARKI! – turvakodin jälkeisen toimintakyvyn kehittämishankkeen toimintaa (2017–2018). Hanke on rahoitettu oikeusministeriön valtionavustuksella rikoksen uhrien tukipalveluihin.

2


ALKUSANAT Lähisuhdeväkivalta koskettaa päivittäin tuhansia taustaltaan, iältään, elämänkatsomukseltaan sekä terveydelliseltä ja taloudelliselta tilanteeltaan erilaisia ihmisiä Suomessa (ja muualla). Turvakotiin heistä hakeutuu vain pieni osa – jäävuorenhuippu. Tämä opas on syntynyt osana ARKI! – turvakodin jälkeisen toimintakyvyn kehittämishanketta, jonka VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry toteutti oikeusministeriön valtionavustuksella vuosina 2017–2018 EteläSavon alueella. ARKI!-hankkeessa kehitettiin viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöllä erilaisia keinoja tukea turvakodista kotiutuneita asiakkaita, jotka olivat irtaantumassa väkivaltaisesta suhteesta. Yksi näkyvä toimintamuoto on tukihenkilötoiminta turvakodin jälkeisessä arjessa.

Väkivallasta selviytymisessä turvakotijakso on lyhyt mutta merkittävä askel kohti toipumista. Tämän oppaan tarkoituksena on nostaa esiin asioita, jotka edesauttavat turvallista kotiutumista turvakodista ja edistävät toipumistasi turvakodin jälkeen. Vaikka väkivalta on aina tekijän vastuulla, aiheuttaa se monissa uhreissa turhaa häpeää, yksinäisyyttä ja muita vaikeita tunteita. Haluamme tämän oppaan avulla osaltamme tukea sinua ja hälventää avun hakemiseen ja väkivallasta puhumiseen liittyviä esteitä, joita esimerkiksi pelko muiden reaktioista voi aiheuttaa.

Haluamme oppaan tekijätiimin puolesta toivottaa sinulle kaikkea hyvää matkallasi! Mikkelissä 17.12.2018 -Viivi Lehtinen (ARKI!-hankevastaava, VTM) Oppaan tekijätiimi: Viivi Lehtinen, Salla Hiltunen & Piia Virtanen (runot)

3


Kokemusasiantuntijan kirje lukijalle Avaa silmäsi ja hengitä. Tunne maailma ympärilläsi. Tunne sydämesi lyönnit. Olet tässä ja nyt. Salli itsellesi hetki vain olla ja hengittää.

yhteenkuuluvuuden ja onnen tunteesta, joka seurasi jokaista kertaa, kun palasimme takaisin yhteiseen, toisilta ihmisiltä suljettuun elämäämme. Näin hänessä sen pienen pojan, joka joskus oli muserrettu. Halusin näyttää sille pojalle elämän hyvyyden ja kauneuden. Halusin antaa sille syitä elää ja olla onnellinen.

Tämä opas on tehty sinulle. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle. Tämän oppaan tarkoitus on helpottaa arjessa selviytymistäsi väkivaltaisen suhteen jälkeen. Oppaassa on muun muassa kattavasti tietoa auttavista tahoista, ohjeita turvallisuuteesi liittyen sekä asiatietoutta lähisuhdeväkivallasta ilmiönä. Opas sisältää paljon asiaa, mutta sinun ei tarvitse kiirehtiä. Uusi elämäsi tulee rakentumaan palanen kerrallaan käsi kädessä sisimpäsi jälleenrakennuksen kanssa. Tiedän, miten se tapahtuu, ja tiedän, miltä se tuntuu. Sillä minäkin jouduin asettamaan elämäni peruspilarit uudelleen. Minäkin jouduin kysymään itseltäni: kuka minä olen?

Kesti kauan vielä suhteen lopullisen päättymisen jälkeen ennen kuin tajusin, ettei kukaan jaksa kannatella toista ihmistä loputtomiin. Kuvitelmani, että pystyisin korjaamaan asiat, korjaamaan toisen ihmisen sielun, oli harhaa. Joskus vaatii rohkeutta olla itsekäs ja alkaa vaalia omaa elämää, antaa itselleen luvan olla onnellinen. Tehtyäni lopullisen päätöksen suhteen lopettamisesta olen saanut paljon apua selviytymiseeni ammattilaisilta, viranomaisilta, ystäviltä ja perheeltä. Joskus avun pyytäminen ja ottaminen vastaan on ollut vastenmielistä ja hankalaa. Nyt kuitenkin näen, että saamani neuvot toimivat ja ennustukset paremmasta tulevasta toteutuivat. Kun rikkonainen sieluni oli lopulta valmis pitämään huolen itsestään, pitämään kiinni oikeuksistaan, elämäntehtäväni muuttui. Ainaisen arjessa selviytymisen sijaan minun oli tullut aika alkaa elää.

Minun helvettini väkivaltaisessa suhteessa loppui noin kaksi vuotta sitten. Olin täysin hajalla ja väsynyt elämääni. En ymmärtänyt, miksi en ponnisteluistani huolimatta saanut suhdetta ja elämäämme järjestykseen. Mitä olin jälleen tehnyt väärin, mitä asiaa en osannut huomioida? Miksen minä osannut aavistaa tarpeeksi ajoissa? Miksi annoin taas kaiken tapahtua? Olin oppinut ottamaan vastuun suhteessamme vallitsevasta väkivallasta itselleni. Se toinen ei siihen pystynyt. Se oli enemmän rikki kuin minä. Minä olin luvannut suojella meitä molempia häneltä itseltään. Olin luvannut tukea ja rakastaa. Eihän se ymmärtänyt, mitä se teki. Se oli kuin lapsi, jolle yritin todistaa rakkauttani. Ottaa sen kärsimykset kannettavikseni. Sillä senhän minä olin ansainnut. Vastuun toisesta. Se oli tehtäväni. Kannatella häntä. Olla vahvempi. Olla olemassa häntä varten.

Turvakodin asiakkaana sinä olet nyt ottanut askeleen kohti samaa eheytymisen polkua. Polkua, jolla me monet muut kanssasi samassa tilanteessa olleet astelemme toinen toisemme jalanjäljissä. Polkua, jolla on lupa edetä omaan tahtiin askel kerrallaan. Aina ei tarvitse tietää, missä on. Pysähtele, ihaile. Ehkä huomaat, että maailma ympärilläsi alkaa saada uusia sävyjä. Tässä oppaassa esiintyy kirjoittamiani runoja, jotka ovat syntyneet oman polkuni eri vaiheissa. Ne ovat vuodatuksia omista senhetkisistä tunteistani ja ajatuksistani. Ne ovat ennen julkaisemattomia ja alun perin itselleni kirjoitettuja. Nyt tahdon näiden omien tekstieni välityksellä ottaa sinua kädestä kiinni ja auttaa sinua, kannustaa sinua ja kulkea tukena vierelläsi. Tahdon sinun tietävän, että minä välitän. Sinä olet rohkea. Luota itseesi ja tukijoukkoihisi.

Olin epäonnistunut jälleen. Epäonnistunut ihmisenä, joka antaa rakkauttaan toiselle. Rakkautta, joka parantaa haavat. Vika oli minussa, ei hänessä. Enää en jaksanut täyttää tehtävääni hänen suojelijanaan. Olin tehnyt kaikkeni, antanut kaikkeni, eikä silti mikään riittänyt. Minun oli aika myöntää, etten pystynyt, en enää jaksanut. Minun oli aika päästää hänestä irti.

Sinä olet selviytyjä – toivon sinun ymmärtävän sen. Sinä olet rakastettu – toivon sinun muistavan sen. Sinä olet arvokas ja sinulla on oikeus olla onnellinen.

Nyt näen tuolloisen suhteemme rakkauden tarpeena. Olin riippuvainen hänestä, riippuvainen siitä

4


Sisällys ALKUSANAT.................................................................................................................................................................................. 3 Kokemusasiantuntijan kirje lukijalle............................................................................................................................................ 4 Sisällys............................................................................................................................................................................................5

1. TURVAKODISSA OLET TURVASSA – Mitä se tarkoittaa? Lähisuhdeväkivallan haavoittavuus – olenko hullu?.................................................................................................................. 8 Väkivalta jättää aina jälkensä........................................................................................................................................................ 9 Väkivalta on aina tekijän vastuulla............................................................................................................................................. 10 Väkivallasta voi selviytyä..............................................................................................................................................................12 Millä askelmalla sinä olet?..........................................................................................................................................................13 Selviytymistä tukevia käytännön vinkkejä:..................................................................................................................................15

2. TURVALLINEN KOTIUTUMINEN ALKAA TURVAKODISTA Sisäinen turvallisuus edellyttää ulkoista turvallisuutta............................................................................................................. 17 Turvasuunnitelma lisää hallinnan tunnetta...............................................................................................................................18 Väkivalta on rikos.........................................................................................................................................................................19 Rikoksen uhrin oikeudet.............................................................................................................................................................20 Turvakielto ja tietojen salaaminen..............................................................................................................................................21 Lähestymiskielto......................................................................................................................................................................... 22 Käytännön neuvoja ja ohjeita kotiutumiseen............................................................................................................................23

3. TURVAKODIN JÄLKEEN Uusi arki – mitä se on?.............................................................................................................................................................. 27 Käytännön ohjeita eronneelle:................................................................................................................................................... 28 Milloin pitää huolestua?............................................................................................................................................................. 28 Suhde entiseen kumppaniin ..................................................................................................................................................... 29 Koetko edelleen kontrollointia tai väkivallan uhkaa/vainoa?................................................................................................... 30 Lasten huomioiminen................................................................................................................................................................. 31 Yhteinen omaisuus..................................................................................................................................................................... 32 Entisen kodin tavarat.................................................................................................................................................................. 32 Auttavia tahoja.............................................................................................................................................................................33

LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA 35

5


Tämän luvun sisältöjä: Lähisuhdeväkivallan haavoittavuus – olenko hullu? Väkivalta jättää aina jälkensä Väkivalta on aina tekijän vastuulla Väkivallasta voi selviytyä Selviytymistä tukevia käytännön asioita

6


1. TURVAKODISSA OLET TURVASSA – Mitä se tarkoittaa?

Turvakoti on tarkoitettu turvapaikaksi silloin, kun kotiin jääminen väkivallan, uhkailun tai pelon takia on mahdotonta ja/tai vaarallista. Turvakodin tarkoitus on tarjota turvaa ja etäisyyttä väkivaltaan kriisitilanteen vaatiman ajan sekä asiantuntevaa apua väkivallasta selviytymiseen. Henkisen tuen ja avun lisäksi turvakodissa saa apua tärkeiden käytännön asioiden järjestämiseen. Tämä opas on suunnattu sinulle, joka olet lähdössä tai lähtenyt turvakodista, ja sen tarkoitus on auttaa sinua kotiutumaan turvallisesti. Oppaassa tarjotaan tietoa lähisuhdeväkivallasta ja sen vaikutuksista, ohjeistetaan rikoksen uhrin oikeusturvaan liittyvissä asioissa sekä tarjotaan käytännön neuvoja ja ohjeita itsestä huolehtimiseen turvakodin jälkeen. Lisäksi kerrotaan tahoista, joilta voit saada apua väkivallasta selviytymiseen. Kaikki seuraavilla sivuilla oleva tieto ei välttämättä ole relevanttia juuri sinulle, ja saatat tietää jo valmiiksi paljon. Toisaalta saatat haluta vielä lisää tietoa jostakin asiasta. Eri teemojen yhteydessä onkin usein esitelty linkkejä lisätiedon äärelle.

Ensimmäisessä luvussa esitellään väkivallan vaikutuksia ja väkivallasta selviytymisen vaiheita tilanteesi hahmottamisen ja tulevaisuuden pohtimisen tueksi. Lähisuhdeväkivallan haavoittavan luonteen vuoksi koemme tärkeäksi muistuttaa, että et ole asian kanssa yksin ja että väkivallasta voi selviytyä. Toisessa luvussa kerrotaan rikoksen uhrin oikeusturvasta sekä oman turvallisuuden kannalta oleellisten yksityisyyden suojaamisen ja turvallisen kotiutumisen järjestelyistä, joissa myös turvakodin henkilöstö on apunasi. Kolmannessa luvussa keskitytään turvakodin jälkeiseen elämään ja annetaan neuvoja eron jälkeisiin juridisiin ja käytännön asioihin, annetaan neuvoja itsestä huolehtimiseen ja tuodaan esiin tahoja, jotka voivat auttaa sinua käsittelemään traumaattisia, arkeasi haittaavia väkivaltakokemuksia.

7


Lähisuhdeväkivallan haavoittavuus – olenko hullu?

Lähisuhdeväkivallan erityispiirre ja tunnusmerkki on väkivallan muotojen, kuten henkisen ja taloudellisen väkivallan, yhteen kietoutuminen ja jaksoittaisuus. Väkivaltaisten tekojen sekä lämmön ja katumuksen vaihtelu aiheuttaa usein emotionaalista riippuvuutta väkivallantekijästä. Hyvät ajat suhteessa antavat toivoa väkivallan loppumisesta, ja huonot, väkivallan ja uhkan ajat tuovat pettymyksen ja toivottomuuden tunteen. Väkivaltaisissa parisuhteissa eläneiden naisten kohdalla on havaittu, että mieskumppanin fyysisen väkivallan vakavuus ei merkitsevästi selitä traumatisoitumista, vaan oleellista on psyykkisen ja fyysisen väkivallan yhdistelmä (Nyqvist 2006). Peittely ja vaikeneminen ovat olennainen osa väkivaltaa. Tilanteesta vaikeneminen ja salaisuuden ylläpitäminen antavat tekijälle mahdollisuuden jatkaa väkivaltaa ja ylläpitää kiillotettua kuvaa itsestään ulkopuolisten silmissä sekä mahdollistaa perheen tuhoavan valtarakennelman säilymisen ennallaan (Nyqvist 2006; Marttala 2011).

Parisuhteet eivät ala väkivallasta, vaan voimakkaasta kiintymyksestä ja toisen näkemisestä ainutlaatuisena ja myönteisessä valossa. Todellisuus muuttuu väkivallan tullessa mukaan suhteeseen. Kokemus tulee uhrille usein yllätyksenä, ja kokemukseen liittyy aina kriisin kokeminen. Väkivallan kokemuksilta on vaikea suojautua ennakkoon, koska väkivallantekijänä toimii joku rakas ja luotettu ihminen. Termi ”väkivalta” sisältää erään tärkeän kokemukseen liittyvän ominaisuuden eli vallankäytön. Väkivalta vaikuttaa aina hyvinvointiin, vaikka siitä ei jäisikään fyysisiä jälkiä tai vammoja. Toistuva väkivalta voi ajan mittaan muuttaa tapaasi kokea itsesi sekä tapaasi tuntea ja ajatella. Väkivalta voi aiheuttaa muun muassa itsetunnon menetystä, leimautumisen tunnetta, avuttomuuden ja henkisen halvaantumisen tunteita, epätoivoa ja stressiä. Stressin seurauksena taas voi tulla erilaisia fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä, nivelkipuja, pahoinvointia ja sydämen rytmihäiriöitä. Epätoivo voi ajaa myös alkoholin väärinkäyttöön. Väkivaltaa voi verrata kidutukseen, jossa uhrin tahto ja käsitys itsestä murretaan ja alistetaan kiduttajan tahtoon ja käsitysmaailmaan. Mitä pitempään väkivalta jatkuu, sitä vakavampia sen seuraukset ovat.

Väkivallan jatkuessa tekijälle muodostuu pikkuhiljaa valta ja kyky saada suhteen toinen osapuoli kokemaan omien mielialojensa ja käyttäytymisensä mukaan joko suurta helpotusta, iloa, onnea tai syvää arvottomuutta. Väkivaltaisessa suhteessa elävät joutuvat usein opettelemaan erilaisia selviytymiskeinoja, joista tyypillisiä ovat varuillaan olo, väkivaltaisen osapuolen käytöksen lukeminen ja oman käytöksen kontrolloiminen. (Marttala 2011.)

AN N MITTA JA A I O V ALTA EKÄ A VÄKIV ITSESI S TO I S T U V A E K O K SI A TAPAA A. MUUTTA AJATELL JA A E T TUN TAPAASI

8


SSA SUHTEE T JA A T Ä SESTA , HY V OPPUMI L N A L L VÄKIVA VAT TOIVOA JAT TUO A T A N V A A K T AN JA UH E N. IVALLAN K Ä V , T N TUNTE O E N D O U U U H JA VOTTOM N JA TOI E S K Y M PETT Y

Väkivalta jättää aina jälkensä

mikä etäännyttää häntä lähipiiristään. Eristäytyminen ja yksinäisyys ovat myös mahdollisia sosiaalisia seurauksia. Kokija saattaa tuntea yleistä epäluottamusta ja pelkoa ihmisiä kohtaan.

Väkivalta jättää aina jälkensä riippumatta siitä, minkä laatuista se on ollut tai kuinka pitkään sitä on jatkunut. Mikäli väkivallan kokemukset jatkuvat pitkään, väkivallan teot saattavat ajan kuluessa normalisoitua osaksi arkea. Väkivaltaa ei välttämättä enää edes tunnista.

Väkivallalla voi olla myös taloudellisia seurauksia. Taloudellisen väkivallan seurauksena taloudellinen itsemääräämisoikeus katoaa. Onnettomissa elämäntilanteissa turvaudutaan useammin lainoihin tai pikavippeihin, mikä aiheuttaa helposti velkaantumista. Väkivalta voi vaikuttaa negatiivisesti työkykyyn, mikä taas voi johtaa tulojen menettämiseen. Mahdollisen eron ja yksinhuoltajuuden myötä taloudellinen asema voi heiketä entisestään, ja omaisuuden osituksesta ja lasten elatuksesta sopiminen väkivaltaa käyttäneen kanssa voi olla vaikeaa.

Fyysiset seuraukset ovat yleensä lyhytaikaisia. Fyysisen väkivallan seurauksena voi syntyä mustelmia ja ruhjeita tai vakavampia vammoja. Väkivallan seuraukset voivat näkyä myös erilaisina terveysongelmina ja psykosomaattisena oireiluna. Keho muistaa väkivallan kokemukset ja alkaa oireilla niiden tiimoilta. Myös fyysisessä olemuksessa voi tapahtua muutoksia. Psyykkiset seuraukset ovat usein fyysisiä seurauksia monipuolisempia ja pitkäkestoisempia. Näihin voivat lukeutua ahdistus, väsymys, itkuisuus, masennus, muistamattomuus, tunteettomuus, erilaiset uniongelmat, pirstaloituneet muistikuvat, kuolemanajatukset, muutokset minä- ja maailmankuvassa sekä itsetunnon heikentyminen. Esimerkiksi hengellinen väkivalta aiheuttaa usein henkistä pahoinvointia ja psyykkisiä ongelmia, ahdistusta ja masennusta.

Seksuaaliset seuraukset näkyvät seksuaalielämän häiriöinä. Seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan seurauksena oma minä hajoaa: minäkuva murtuu, ja määräysvalta omasta kehosta ja seksuaalisuudesta katoaa. Väkivalta voi jättää pelon seksuaalisesta kanssakäymisestä tai vastakohtaisesti aiheuttaa rajatonta seksuaalista käyttäytymistä.

AT INEN OV M E N E K I Y JA VA TAA . PEITTEL VÄKIVAL A S O N INE OLENNA

Sosiaaliset seuraukset näkyvät usein sosiaalisten suhteiden kaventumisena. Väkivaltaa kokenut yrittää ehkä peitellä väkivaltakokemuksiaan ja teeskennellä, että kaikki on hyvin,

9


Väkivalta on aina tekijän vastuulla

sietämättömänä iskuna ja minuutensa murskaamisena – jopa tiedostamattaan. Tekijän tunteiden käsittelykyky on voinut jäädä vajaaksi tai kyky saattaa puuttua kokonaan, ja hän käyttää väkivaltaa vaikeiden tunteiden käsittelykeinona. (Schulman 2004.)

Yleisin lähisuhdeväkivallan muoto on miehen naispuoliseen kumppaniin kohdistama väkivalta parisuhteessa. Väkivaltaan voivat kuitenkin syyllistyä parisuhteen molemmat osapuolet sukupuolesta riippumatta, ja sitä esiintyy myös perheenjäsenten välillä.

Parisuhteessa väkivaltainen käytös ilmenee yleensä voimakkaana kontrollintarpeena ja riippuvuutena kumppanista, jolle lankeaa rooli ja vastuu kumppanin hyvinvoinnin lähteenä ja kumppanin kannattelijana. Pienikin näkyvä erillisyys suhteessa, kuten kumppanin omat saavutukset esimerkiksi työelämässä tai tekijästä irrallinen sosiaalinen elämä, ruokkivat tekijän dominoivuutta, tunneherkkyyttä ja mustasukkaisuutta. Kumppani ja muut perheenjäsenet pyrkivät mukautumaan tilanteeseen, ja parisuhteen tai perheen valtarakennelma alkaa muokkautua väkivallalle suotuisaksi. Tämä yleensä vahvistaa väkivalta- ja traumatisoitumiskierrettä; tilastojen mukaan väkivaltaa ennen käyttäneet käyttävät sitä myös uudestaan muita todennäköisemmin. Lisäksi useissa tutkimuksissa on osoitettu, että väkivallan uhrit, erityisesti lapsena väkivaltaa kokeneet, saattavat myöhemmin käyttäytyä väkivaltaisesti myös itse tai oirehtia muilla tavoilla. (Schulman 2004; Ellonen & Peltonen 2011.)

Oleellista väkivallan loppumisen kannalta on tunnistaa ja tunnustaa, että väkivalta on aina tekijän vastuulla. Uhrin näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että väkivalta ei lopu pelkästään omaa käytöstä muokkaamalla, vaan väkivallan loppuminen edellyttää väkivaltaan havahtumista ja väkivallan tiedostamista sekä tekijän omaa vahvaa motivaatiota väkivallattomuuden työstämiseksi. Monista vääristä luuloista huolimatta väkivaltaisessa käytöksessä ei ole kyse vuorovaikutusongelmista, riittämättömistä kommunikaatiotaidoista, tekijän stressistä, alkoholin tai lääkeaineiden väärinkäytöstä, mielenterveyden häiriöistä, työttömyydestä tai taloudellisista ongelmista. Schulmanin (2004) mukaan väkivallassa on syvimmillään kyse tekijän minuuden olemassaolon epätoivoisesta puolustamisesta. Jos tekijä on esimerkiksi traumatisoitunut tai hänen psyykkinen kehityksensä on jäänyt muista syistä vaillinaiseksi, hän voi kokea pienenkin vastoinkäymisen

Ä A TEKIJÄ A T T U A INO AR AS KE MINEN USEIN P SA L AILE N A L L A KIV AN TTAA VÄ TEOISTA N E E ON LOPE S U JÄ VASTU A A TEKI SSÄ . T T A A S JA NAN EDE N U K S I E YHT LAIN JA

10


Väkivallan selitysmalleja on monia, ja tekojen tarkoituksellisuutta ja motiiveja voi pitää kiistanalaisina. Se, että väkivallan syitä pyritään ymmärtämään, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ilmiö hyväksyttäisiin.

ei tiedä kukaan, siihen on vaikea puuttua. Väkivalta voi olla myös molemminpuolista. Tällöin oleellista on se, että suhteen molemmat osapuolet ottavat vastuun väkivaltaisesta käytöksestään. Väkivaltaiseen käytökseen on saatavilla apua erilaisista aggressionhallintaan tähtäävistä mies- ja naiserityisistä ennaltaehkäisevistä palveluista, joiden tarjoajia on esitelty kolmannessa luvussa. Aggressionhallinta on keskeinen tunnetaito, jonka tavoitteena on itsetuntemuksen kautta opetella erottamaan väkivaltaiset tuntemukset teoista ja opetella pärjäämään sietämättömien tunteiden kanssa arjessa.

Väkivaltaisesta suhteesta pois pääseminen on haastavaa ja vaatii usein tuekseen terapeuttista työskentelyä – kummallekin osapuolelle. Tekijän on otettava vastuu omasta väkivaltaisuudestaan, jotta häntä voidaan auttaa ja jotta väkivalta voi loppua. Usein paras keino auttaa tekijää on lopettaa väkivallan salaileminen ja saattaa tekijä vastuuseen teoistaan lain ja yhteiskunnan edessä. Jos väkivallasta

N, EN SIIHE N I M U T HAVAH INEN N SA AM HVISTAA U A V V A Ä N T E S UOLIS PÄÄTÖ Ä ULKOP ROAMIS K E ESTÄ . S , N A USEIN E RJÄÄMIS UMA Ä P P P O A L T S E TUL EN OMA KIVALTA NT YMIN Ä Ä S I ETTEI VÄ L EN TAMUKS JA LUOT

11


Väkivallasta voi selviytyä Väkivallasta selviytyminen on irtaantumista väkivaltaisesta suhteesta ja tietoisuuden heräämistä osallisuudesta omaan elämään ja omiin valintoihin. Arjessa se näkyy väkivallan aiheuttamien seurausten ja häiritsevien oireiden poistumisena, turvallisuuden kokemuksen lisääntymisenä ja omanarvontunnon palautumisena. Selviytyminen voi olla myös väkivallan päättymistä parisuhteessa ja suhteen jatkumista väkivallattomana. Tämä edellyttää yleensä sitä, että osapuolet ymmärtävät väkivallan merkityksen suhteessa, sitoutuvat väkivallattomuuteen ja työskentelevät kumpikin tahoillaan ammattilaisen avustamana. (Väänänen 2011.)

EÄ Ä ON TÄRK Ä L L E K S KSEN KE LIA M U U TO N JA VAA Ä Ä T S E S TIA IT TMIÄ , HUOLEH ÄMÄNRY L E A T S I A , ARK MINAIST O TMIÄ . E L L E S IT JA UNIRY U L I A K UO KUTEN R

1. Valmisteleva vaihe

Väkivaltaisesta suhteesta irrottautuminen on aina ihmisen oma yksilöllinen päätös, jota ei tehdä hetkessä. Usein eroamispäätöstä vahvistaa havahtuminen siihen, ettei väkivalta tule loppumaan, sekä ulkopuolisen avun saaminen ja luottamuksen lisääntyminen omasta pärjäämisestä. Päätöksen tekoon ja eron suunnitteluun kuuluu usein pohdintaa, omien pelkojen kohtaamista, surutyötä sekä käytännön suunnittelua. Ero ja muutos saattavat pelottaa, ja joskus entiseen palaaminen voi tuntua omien etujen mukaiselta. Väkivallan kohteena elävät tarvitsevat usein monia käänteentekeviä kokemuksia varmistuakseen muutoksen välttämättömyydestä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi väkivallan paheneminen, lasten tilanteen tajuaminen, yritykset hakea apua ja mahdollisesti useat turvakotikäynnit. (Ojuri 2006.)

2. Havahtuminen

3. Etäisyyden ottaminen

4. Häilyminen

Päätöksentekoa saatetaan siirtää myöhemmäksi, koska omasta ja lasten turvallisuudesta on pelkoa, arjen taloudellinen pärjääminen huolestuttaa, avun hakemiseen ei ole voimia tai tilanteesta koetaan häpeän ja syyllisyyden tunteita. Lisäksi lähipiiri saattaa painostaa jäämään suhteeseen, ja yksin jääminen voi pelottaa. Lähes jokainen meistä haluaa kuulua perheeseen tai parisuhteeseen sekä tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi. Toivo paremmasta elää sitkeässä. Voi myös tuntua siltä, että ero olisi lapsille huonompi vaihtoehto kuin eläminen perheessä, jossa on väkivaltaa ja pelkoa.

5. Tunnustaminen

6. Surutyö

7. Työskentely

Marja Koskelainen (2001) on kuvannut väkivallasta selviytymistä prosessina, jossa on erilaisia askelmia lähtien väkivallan varhaisesta ilmenemisestä ja sen tiedostamisesta.

8. Uuden rakentaminen

Ensimmäiset väkivallan merkit näkyvät usein jo suhteen varhaisessa vaiheessa Uhri tunnistaa ja nimeää väkivallan. Hän havahtuu siihen, ettei elämä voi jatkua entiseen tapaan Väkivallan kehästä pois pääseminen edellytää etääntymistä. Oman tilanteen näkee selkeämmin. Ambivalenssi kuuluu prosessiin. Uhri saattaa käyttäytyä ja ajatella ristiriitaisesti. Omaa elämää tarkastellaan rehellisesti. Salailu ja peittely loppuu.

Suhteen päättyessä on surua ja luopumista. Vaikeankin suhteen päättymistä on lupa surra. Moni tarvitsee psyykkistä apua ja tukea. Keskustelu- ja/tai vertaistuki voivat auttaa. Uhri luo uutta suhdetta sekä itseensä että muihin ihmisiiin. Oman minän rajat vahvistuvat.

Kuvan on koonnut Salla Hiltunen 2018, Koskelaista (2001) mukaillen

12


Millä askelmalla sinä olet?

Seuraavassa luvussa kerrotaan turvalliseen kotiutumiseen liittyvistä käytännön asioista. Ne liittyvät turvallisuutesi vahvistamiseen, uudelle paikkakunnalle tai uuteen ympäristöön muuttamiseen, palvelujen saamiseen ja oikeusturvasi takaamiseen koettuasi väkivaltaa tai ottaessasi esimerkiksi avioeron.

On tärkeää muistaa, että väkivallasta toipuminen on aikaa vievä prosessi. Armollisuus itseä kohtaan, avun vastaanottaminen ja itsemyötätunnon harjoittaminen muun muassa omia rajoja kunnioittamalla ja omia mieltymyksiä noudattamalla on tärkeää myös arjessa. Eroon ja muutokseen liittyviin käytännön asioihin saat apua turvakodista, ja erilaisiin palveluihin ja oikeusturvakysymyksiin on saatavissa tukea muun muassa Rikosuhripäivystyksestä. Tärkeää on edetä askel askeleelta omia voimavaroja kuunnellen. Muutoksen keskellä on tärkää huolehtia itsestään ja vaalia itselle ominaista, arkista elämänrytmiä, kuten ruokailu- ja unirytmiä.

Erilaisten käytännön asioiden hoitamisen ohessa omien voimavarojen vaaliminen on keskeistä. Elämän isot muutostilanteet ovat kuormittavia ja voivat aiheuttaa kriisioireita. Muista, että apua on saatavilla turvakotijakson aikana – ja sen jälkeen! Tilannettasi ymmärtävän ja riittävän avun saamisen merkitys korostuu väkivallasta selviytymisessä.

EN ON IY T YMIN V L E S A L AST TEESTA VÄKIVAL STA SUH E S I A T L STA VÄKIVA LISUUDE UMISTA L T A N S A O A Ä T T IR Ä ÄMIS I N. DEN HER U U S I L I N TO I H O A T V E I N I T I JA N JA OM EL ÄMÄ Ä N A A M O

13


TURVAKODISSA Kaiken kokemani jälkeen: tuon pitkän tuskallisen helvetin ja sen päättäneen pelottavan, raastavan, tukahduttavan, repivän myrskyn. Kaiken tuon jälkeen: olen helpottunut, sillä nyt olen turvassa. Nyt voin hetken vain olla ja hengittää. Olla itselleni, en kenellekään toiselle. On vain minä ja kipuni ja tunteeni ja ajatukseni. Ovat vain minun murheeni. Nyt saan tuntea ja kokea. Olen heikko, hauras ja murtunut. Eikä se ketään haittaa. Minua ei siitä rankaista. Minun tuskaani ei pois pelotella. Se saa olla ja hengittää. Olla osa minua, häpeilemättä.

14


Selviytymistä tukevia käytännön vinkkejä: • Älä eristäydy – perheen ja ystävien tuki on tärkeä • Etsi joku, jolle voit puhua tapahtuneesta ja joka tukee ja ymmärtää sinua • Noudata omia jokapäiväisiä tottumuksiasi ja rutiinejasi niin paljon kuin mahdollista • Kerro asumisjärjestelyistäsi ja uudesta osoitteestasi vain henkilöille, joihin luotat ehdottomasti • Jatka työtäsi kohtuullisesti. Hakeudu lääkärin puheille, jos havaitset työkyvyssäsi puutetta • Lepää, rentoudu, ulkoile ja jatka harrastuksiasi • Käytä rentoutumismenetelmiä • Polta stressihormoneja mieluisalla liikunnalla • Vältä alkoholin käyttöä jännityksen lieventämiseen, sillä se haittaa normaalia toipumista • Kirjoita tapahtuneesta esim. päiväkirjaa, kirje tai raportti • Ota selvää faktoista saadaksesi "järjen" otetta tapahtumiin • Anna itsellesi aikaa selviytymiseen! • Säilytä toivo WOMPOWER-koulutusmateriaali / Oulun Ensi- ja turvakoti ry

15


Tämän luvun sisältöjä: Sisäinen turvallisuus edellyttää ulkoista turvallisuutta Turvasuunnitelma lisää hallinnan tunnetta Väkivalta on rikos Rikoksen uhrin oikeudet Turvakielto ja tietojen salaaminen Lähestymiskielto Käytännön neuvoja ja ohjeita kotiutumiseen

N NTEESEE U T N E D ISUU E, TURVALL EN TUNN N E D S U I U Ä S M I S N JA VAR OA AMUKSE T T O KKY Y, OL U R L JÄ Y Y S T U T LII ALLISU NOISI EN TURV N I Ä S I JÄRKI SA S A K K I JA JOS A E K S I, V RVALLIS U I N E N. T A T E TURVALL EI KO N A V E L TÖ N O YMPÄRIS

16


2. TURVALLINEN KOTIUTUMINEN ALKAA TURVAKODISTA

Turvakoti tarjoaa sinulle suojan väkivallalta ja apua väkivallan loppumiseksi. Kriisiavun lisäksi saat turvakodista tukea ja tietoa käytännön asioiden järjestämiseen. Ensisijaista turvakodissa on sinun turvallisuutesi lisääntyminen sekä kokemasi väkivallan loppuminen.

Turvakoti on kuitenkin tarkoitettu väliaikaiseksi turvapaikaksi, eikä siellä voi voi olla loputtomiin asti. Turvakodista lähtiessäsi sinulla on todennäköisesti edessä uudenlainen arki. Turvallinen kotiutuminen tähän uuteen arkeen alkaa jo turvakodista. Turvakotityöntekijä laatii kanssasi turvasuunnitelman väkivaltatilanteiden varalle, ja voit saada apua myös esimerkiksi lähestymiskiellon hakemiseen ja muihin käytännön asioihin.

Sisäinen turvallisuus edellyttää ulkoista turvallisuutta

esimerkiksi huolella tehty turvasuunnitelma, koska se lisää hallinnan tunnetta. Erilaiset itsepuolustuskurssit voivat lisätä sekä sisäistä että ulkoista turvallisuutta, ja itsepuolustustaidoilla voi olla konkreettista merkitystä itsensä suojaamisessa. Itsepuolustustaitojen harjoittaminen voi vahvistaa toimintakykyä vaara- ja uhkatilanteissa ja estää lamaantumista. Fyysiset harjoitukset voivat myös auttaa toipumaan traumasta.

Turvakodissa ensisijaista on turvallisuus. Turvallisuudentunne on voimavara, joka lisää toimintakykyä haastavissa tilanteissa. Koettu väkivalta on vaurioittanut turvallisuuttasi ja turvallisuudentunnettasi, ja niiden korjaaminen ei tapahdu silmänräpäyksessä. Sisäinen turvallisuus edellyttää ulkoista turvallisuutta. Et voi tuntea oloasi turvalliseksi, jos esimerkiksi ympäristösi on turvaton. Turvakoti toimii turvallisena ympäristönä, jossa voit vahvistaa sisäistä turvallisuudentunnettasi. Sisäisen turvallisuuden tunteeseen liittyy luottamuksen ja varmuuden tunne, ja jos sisäinen turvallisuus järkkyy, oloa ei koeta turvalliseksi, vaikka järki sanoisi ympäristön olevan turvallinen. Tällöin on vallalla tunne siitä, että jotakin kauheaa voi tapahtua minä hetkenä hyvänsä.

Yksityisten turvapalveluyritysten kautta voi olla mahdollista hankkia erilaisia turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta lisääviä laitteita ja varusteita, kuten turvaovia tai -painikkeita. Lisälukemista: Huisman-Laine, Birgitta. 2016. Sisäinen turvallisuudentunne. Raportti kehittäjäryhmän tapaamisista. VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry. http://www.violary.fi/wp-content/uploads/2016/10/ sisa%CC%88inenturvallisuudentunne.pdf

Sisäisen turvallisuuden kokemus on yksilöllistä, ja sitä voi harjoitella esimerkiksi erilaisten rentoutumisharjoitusten avulla. Sisäistä turvallisuutta vahvistaa myös

17


Turvasuunnitelma lisää hallinnan tunnetta

toimit väkivaltatilanteessa ja miten estät vakavien vammojen saamisen. Turvasuunnitelmaan kirjataan muun muassa väkivaltaa ennakoivat tilanteet, pakenemistavat ja -paikat sekä avun hälyttäminen. Hyvin tehty turvasuunnitelma lisää hallinnan tunnetta ja toimintakykyäsi väkivaltatilanteissa, ja samalla myös sisäinen turvallisuudentunteesi vahvistuu.

Turvakodissa arvioidaan tilanteesi vaarallisuutta, ja turvakotityöntekijä tekee kanssasi väkivallan riskinarvioinnin. Tämän lisäksi laaditaan yhdessä turvasuunnitelma. Riskinarvioinnin ja turvasuunnitelman tekeminen auttaa sekä sinua että työntekijää ymmärtämään koetun väkivallan vaarallisuutta.

MARAK-palveluja on tarjolla eri paikkakunnilla, ja niissä on myös paikkakuntakohtaisia eroja. Voit kysyä aina neuvoa tilanteeseesi esimerkiksi Nettiturvakodista (www.nettiturvakoti.fi) tai Nollalinjan päivystyksestä (080 005 005).

Riskinarviointiin käytetään MARAK-riskinarviointilomaketta. Lomake on osa MARAK-menetelmää, joka on moniammatillinen riskinarviointimenetelmä vakavaa parisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville.

THL:n lomakkeet löytyvät THL:n verkkosivuilta seuraavaa reittiä:

Turvasuunnitelman laatiminen on tärkeä osa turvakotityötä, ja sen pohjana käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lomaketta. Turvasuunnitelmaa varten sinun on mietittävä ja suunniteltava etukäteen, miten

www.thl.fi -> Aiheet -> Lapset, nuoret ja perheet -> Työn tueksi -> Lomakkeet - > Lomakkeet lähisuhde- ja perheväkivallan kirjaamiseen

LMAN UNNITE U S A V R N JA TU TÄ VIOINNI R A N I INUA ET S K S Ä K RI E S AA EN AUTT TUN TEKEMIN ÄÄN KOE M Ä T R Ä M KIJÄÄ YM TA . TYÖNTE LLISUUT A R A A V L AN VÄKIVAL

18


TAA , A A MUIS T T A N N KA IKOS N AINA R O A T L A KIV EESSA . ETTÄ VÄ RISUHT A P I A T Ä RHEESS MYÖS PE

Väkivalta on rikos

seksuaalirikokset (raiskaukset), vapauden riisto ja muut henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset. Tällaisten rikosten yritys ja niillä uhkaaminen ovat rangaistavia rikoksia. Lisäksi eron jälkeinen vainoaminen on rikos, josta voidaan tuomita sakkoja tai vankeutta.

Kannattaa muistaa, että väkivalta on aina rikos – myös perheessä tai parisuhteessa. Lähisuhdeväkivaltaa on usein kuvattu piilorikollisuudeksi, koska se tapahtuu kodin seinien sisäpuolella muiden tietämättömissä, eikä uhri välttämättä itsekään ymmärrä joutuneensa rikoksen uhriksi. Lähisuhdeväkivaltatapauksista tehdään myös verrattain vähän rikosilmoituksia. On tärkeää ymmärtää, että lähisuhdeväkivalta ei ole parisuhteen vuorovaikutusongelma tai asia, joka pitäisi ratkaista perheen sisällä, vaan se on ennen kaikkea rikos, josta väkivallan tekijän tulee ottaa myös oikeudellinen vastuu. Kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea, mutta sen tekeminen kannattaa, koska sen avulla tekijä on mahdollista saada vastuuseen teoistaan. Väkivalta voi olla fyysisen käsiksi käymisen ja pahoinpitelyiden lisäksi tekojen, puheiden tai eleiden kautta tapahtuvaa uhkaavaa, loukkaavaa, satuttavaa tai rajoittavaa käyttäytymistä. Lähisuhteessa tapahtuva pahoinpitely on rikos. Muita lähisuhteissa tapahtuvia rikoksia ovat

Lähisuhdeväkivaltaan voi liittyä liitännäisrikoksina esimerkiksi toisen tai yhteisen omaisuuden vahingoittamista, kotirauhan rikkominen, kunnianloukkaus ja muu häirintä.

Ä, MMÄRTÄ Y Ä Ä E K ON TÄR OLE ALTA EI V I K Ä V E TAI HISUHD NGELMA O ETTÄ LÄ S U T U K LÄ, OROVAI EN SISÄ L TEEN VU E H H U R S I E P R PA KAISTA ÄISI R AT T I KOS, P A K KKEA RI I A K ASIA , JO N E YÖS ON ENN OTTAA M E VAAN SE E L U T EKIJÄN A LL AN T V I K U. Ä V A JOST N VASTU E N I L L E OIKEUD

19


Rikoksen uhrin oikeudet

korvauksiin, suojeluun, kulukorvauksiin sekä tietoihin asian käsittelystä rikosoikeudellisessa menettelyssä. Esitutkintaviranomaisella eli yleensä poliisilla on velvollisuus ilmoittaa sinulle näistä oikeuksistasi.

Rikoksen uhrina sinulla on monenlaisia oikeuksia. EU:n uhridirektiivissä (eli direktiivissä 2012/29/EU) määritellään vähimmäisvaatimukset koskien uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua. Direktiivi määrittelee, millaista tietoa, tukea ja suojelua uhreille on annettava, ja varmistaa, että uhrit voivat osallistua rikosoikeudellisiin menettelyihin. Uhridirektiivin merkittävimpiä parannuksia rikoksen uhrien oikeuksiin ovat:

• Esitutkintaviranomaisella on velvollisuus tehdä sinusta henkilökohtainen arviointi sen selvittämiseksi, oletko eri tyisen suojelun tarpeessa ja tarvitsetko erityisisiä suojelu toimenpiteitä esitutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana. • Esitutkintaviranomaisella on velvollisuus ohjata sinut tukipalveluihin. Uhridirektiivin myötä uhrin erityisen suojelun tarve ja hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa on lisätty uusina perusteina tukipalveluihin ohjaamiseen, kun aiemmin perusteena oli vain rikoksen luonne.

• Esitutkintaviranomaisella eli yleensä poliisilla on velvol lisuus ilmoittaa sinulle aiempaa laajemmin oikeuksistasi tukipalveluihin, neuvontaan, tulkkaukseen ja käännöksiin,

SSA ÖN KAN L I K N E H E S T I, TUKI KSELLIS U M A T T SA L A LUO A AMISES S SKUSTEL N E K U V T I A O V A JATKO ISSÄ . A A SINU T T U A SYMYKS I Y O K V Ä S N S Ä I JA H IITT Y V ESSIIN L S O R P S JA RIKO KU.FI W W W.RI

20


Turvakielto ja tietojen salaaminen

Rikosuhripäivystyksellä (RIKU) on julkinen palveluvelvoite yleisten, rikosuhridirektiivin mukaisten uhrien tukipalveluiden tuottamiseksi ja tarjoamiseksi Suomessa. RIKU tarjoaa maksuttomia, matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalveluita rikoksen uhrille ja hänen läheisilleen. Lisäksi RIKUlla on tarjolla maksutonta tukihenkilöpalvelua, eli voit saada tukihenkilön mukaasi esimerkiksi poliisikuulusteluun tai oikeudenkäyntiin. Tukihenkilön kanssa voit keskustella luottamuksellisesti, ja hän voi auttaa sinua jatkoavun saamisessa ja rikosprosessiin liittyvissä kysymyksissä. www.riku.fi

Sinun saattaa kannattaa salata yhteystietosi ja hakea turvakieltoa. Jos sinulla on turvakielto, yhteystietojasi eli kotikunta- tai osoitetietojasi ei saa antaa väestötietojärjestelmästä muille kuin viranomaisille, ja heillekin vain silloin, jos heillä on erityinen virkatehtävään liittyvä syy, kuten poliisilla rikostutkinta. Turvakiellon avulla voit siis estää esimerkiksi väkivaltaista entistä kumppaniasi selvittämästä uusia yhteystietojasi. Harkitessasi turvakiellon hakemista kannattaa huomioida, että kielto voi kuitenkin myös vaikeuttaa elämääsi, sillä osoitetiedot eivät enää välity viranomaisrekistereihin. Esimerkiksi sairaalat ja terveyskeskukset eivät välttämättä saa osoitetietojasi.

Oikeusministeriön esitteessä on tietoa rikoksen uhrin oikeuksista, ja siinä on huomioitu uhridirektiivin tuomat parannukset uhrien asemaan: Oikeusministeriö: Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista www.oikeus.fi -> Esitteet -> Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista

Maistraatti edellyttää turvakiellon hakijalta kirjallista, perusteltua pyyntöä tai ainakin käyntiä virastossa. Turvakieltomääräys voi ensimmäisellä kerralla olla voimassa enintään viisi vuotta. Sitä voidaan jatkaa kaksi vuotta kerrallaan.

IA , SUTTOM K A M A RJOA RIKU TA KSEN N KYNNY A L A T A M UITA APALVEL T N O V U N. NE EISILLEE TUKI- JA H Ä L N E HÄN HRILLE JA U N E S K RIKO

Lähteet ja lisätietoa: Väestörekisterikeskus: Turvakielto www.vrk.fi -> Väestötietoa -> Tietojen luovutuksen kieltäminen -> Turvakielto Rikosuhripäivystys: Omien yhteystietojen salaaminen www.riku.fi -> Oppaat ja ohjeet -> Omien yhteystietojen salaaminen

21


Lähestymiskielto

Kieltoa hakiessasi sinun tulee kertoa: • minkälaisen uhan tai häirinnän kohteeksi olet joutunut tai joutumassa

Turvakodista saat apua lähestymiskiellon hakemiseen, jos haluat hakea sitä itsesi ja/tai lastesi suojaksi. Lähestymiskielto tarkoittaa sitä, että suojaamiseksesi jotakuta toista kielletään olemasta sinuun minkäänlaisessa yhteydessä.

• kenen taholta koet uhkaa tai häirintää • käsityksesi häirinnän jatkumisesta tai rikoksen uhasta vastaisuudessa

Lähestymiskieltoja on erityyppisiä:

• onko asiassa todistajia tai todisteita.

• perusmuotoinen lähestymiskielto: lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä, ottaa häneen yhteyttä tai yrittää sitä eikä seurata tai tarkkailla tätä.

Lähestymiskieltohakemuksen tueksi kannattaa kerätä kaikki mahdolliset todisteet. Hakemuksen kannalta on hyödyksi se, jos olet kirjannut tarkasti muistiin uhkaavat tapahtumat. Lisäksi tapahtumista mahdollisesti tehdyt rikosilmoitukset tukevat lähestymiskiellon hakemista. Hakemuksessa kannattaa mainita, jos poliisi on käynyt rikospaikalla.

• laajennettu lähestymiskielto: edellisten lisäksi lähestymis kieltoon määrätty henkilö ei saa oleskella jollakin tietyllä alueella, kuten suojattavan henkilön asunnon tai työ paikan läheisyydessä.

Jos tarvitset lähestymiskieltoa välittömästi, voit hakea väliaikaista lähestymiskieltoa. Se astuu voimaan välittömästi, ja asia käsitellään perusteellisemmin käräjäoikeudessa lähipäivinä. Väliaikaisen lähestymiskiellon määräämistä voit pyytää poliisilta, syyttäjältä tai käräjäoikeudelta.

• perheen sisäinen lähestymiskielto: lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava yhteisestä asunnosta, eikä hän saa enää palata sinne eikä tavata tai ottaa yhteyttä suojattavaan henkilöön. Myös perheen sisäinen lähestymiskielto voi olla laajennettu. Lähestymiskieltoa haetaan käräjäoikeudelta yleensä erillisellä hakemuksella, joka löytyy Oikeus.fi-sivustolta (www.oikeus.fi -> Lomakkeet -> Lähestymiskieltoasiat).

KSEN HAKEMU O T L E I K S YMI KKI L ÄHEST ÄTÄ KAI R E K A A T KANNAT TUEKSI STEET E T TO D I S I L L O D MAH

22


Lähestymiskieltoasian käsittelyssä on merkitystä sillä, miten huolellisesti olet tehnyt hakemuksesi. Turvakodin henkilöstön lisäksi voit pyytää hakemuksen tekemiseen apua esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä. Lisäksi Rikosuhripäivystyksestä on mahdollisuus saada tukihenkilö lähestymiskiellon käsittelyyn käräjäoikeuteen. Lähestymiskiellon hakemisesta peritään 250 euron maksu, mutta se peritään vain siinä tapauksessa, että hakemus hylätään. Tämänkin takia hakemuksen tekemiseen kannattaa panostaa.

Lähteet ja lisätietoa: Rikosuhripäivystys: Lähestymiskielto www.riku.fi -> Oppaat ja ohjeet -> Lähestymiskielto Oikeusministeriö: Lähestymiskielto www.oikeus.fi -> Esitteet -> Lähestymiskielto)

23


Käytännön neuvoja ja ohjeita kotiutumiseen

kunnan on järjestettävä sosiaalipalveluja lähisuhde- ja muusta väkivallasta sekä kaltoinkohtelusta aiheutuvaan tuen tarpeeseen (11. §, kohta 5). Lapsiperheille tarjottavista palveluista voit kysyä esimerkiksi paikkakuntasi sosiaalineuvonnasta tai -toimesta.

Lähtiessäsi turvakodista joudut luultavasti muuttamaan uuteen asuntoon ja ehkä uuteen kaupunkiinkin. Uuden kodin perustaminen on yksi tärkeimmistä asioista selviytymisesi kannalta. Vuokra-asuntoja voi vuokrata esimerkiksi yksityisiltä vuokranantajilta, kunnalta tai vuokrayhtiöiltä. Turvallisinta on hankkia asunto kerrostalon ylemmistä kerroksista ja talosta, jossa alaovi on aina lukittu, jotta väkivallantekijä ei pääse esimerkiksi kiipeämään ikkunasta tai parvekkeelta sisään eikä pääse oma-aloitteisesti rappukäytävään. Asunnon vuokraaminen vaatii yleensä vuokravakuuden eli noin 1–3 kuukauden vuokran maksamista etukäteen. Sen lisäksi sinun tulee maksaa kuluvan kuukauden vuokra. Kela voi myöntää rahallista tukea vuokravakuutta ja/tai muuttokustannuksia varten, joten ennen muuttoa kannattaa olla yhteydessä Kelaan ja kysyä lisätietoja oman tilanteesi perusteella.

Apua on tarjolla myös turvakodin jälkeen, mutta valitettavasti kaikki palveluntarjoajat eivät välttämättä osaa vastata tarpeisiisi ja toiveisiisi. Turvakotijakso on tärkeä mutta lopulta lyhyt ja ohimenevä ajanjakso väkivallasta selviytymisen tiellä, ja siellä saadun avun jälkeen saatat kokea joutuvasi vastaamaan arjessa monesta asiasta yksin. Muiden avuntarjoajien puolella sinua ei välttämättä ymmärretä, mikä voi vahvistaa epätoivon ja alakulon tuntemuksia. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että lähisuhdeväkivaltaan erikoistunutta apua on saatavilla ympäri Suomen. Näiden palvelujen tavoitteena on toimintakykysi vahvistaminen väkivallasta selviytymisessä. Olet samalla polulla, jolla lukematon määrä ihmisiä on astellut ennen sinua – kohti toipumista.

Uuteen asuntoon muuttaminen saattaa tuntua pelottavalta, ja muuton käytännön järjestelyt saattavat tuntua ylitsepääsemättömiltä. Älä pelkää pyytää apua ja tukea. Turvakodista saat henkilökunnalta avun lisäksi tukea myös eron ja muuton käytännön järjestelyihin. Voit olla yhteydessä myös esimerkiksi kuntasi aikuissosiaalityöhön. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat tukevat arjessa, ohjaavat tarvitsemiisi palveluihin ja antavat apua, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa elämän ongelmatilanteissa. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan

Tärkein auttaja uudessa elämäntilanteessa ja arjessa on ymmärtäväisesti ja myötätuntoisesti sinua katsova peilikuvasi. Vaikka elämäntilanteen muutos voi tuntua vaikealta ja raskaalta, se antaa sinulle myös tärkeän mahdollisuuden tutustua itseesi, määritellä tulevaisuuden haaveesi uudelleen sekä rakentaa omannäköistä arkeasi ja elämääsi pala palalta. Seuraavassa luvussa keskitytään turvakodin jälkeiseen aikaan ja annetaan neuvoja itsestä huolehtimiseen arjessa.

TA KUNNA L Ö L I K N E SAAT H ODISTA K A ERON JA V R U T A MYÖS E K U T I SÄKS IHIN AVUN LI JESTELY R JÄ N Ö NN N KÄYTÄ M U U TO

24


UUTTA KOHTI Kodin muurit auki revitty ja hiljaisuus rikottu. Sieluni kuin pahoin raiskattu, elämäni päin seinää paiskattu. Minun ahdistunut mieli, minun pelkäävä sydän. Oli hirviö tuhonnut elämästäni kaiken hyvän. Hetkien lohtua toi kissani, tuo ystäväni pieni, kun kovin pelkäsin mihin lie johtaa mun tieni. Tukahtua olin siihen tuskaan ja suruun, muistot niin kauheat liittyen entiseen muruun. Sisimpäni taisteli pelkoa vastaan, on niin raastavaa irtautua alistajastaan. Oma tieni oli alussa, astellessani epäröin. Painajaiset mua kiusas, pirut piiritti mut päivin ja öin. Lopulta aurinko sen näytti kun lumipeitto maasta suli, vielä kytee munkin rinnassain pieni suloinen elämän tuli. Tulen liekit nuo arasti ympäristöään tunnusteli, kun uusi välittävä sydän niitä lempeästi houkutteli. Tuolloin uskoa aloin tähän elämään uuteen ja viel vähitellen vaihtuu pelkoni kiitollisuuteen. 25


Tämän luvun sisältöjä: Uusi arki – mitä se on? Käytännön ohjeita eronneelle Milloin pitää huolestua? Suhde entiseen kumppaniin Koetko edelleen kontrollointia tai väkivallan uhkaa/vainoa? Lasten huomioiminen Yhteinen omaisuus Entisen kodin tavarat Auttavia tahoja

26


3. TURVAKODIN JÄLKEEN

Turvakodin jälkeen sinua odottaa uudenlainen arki ja uudenlaiset haasteet. Sinulle ominaisten rytmien ylläpitäminen ja itsestä huolehtiminen helpottavat kotiutumista ja uuden elämäsi

rakentamista. Turvakotityöskentelyn jälkeen saatat kokea jääväsi yksin ja tyhjän päälle, mutta apua on tarjolla turvakodin jälkeenkin.

Uusi arki – mitä se on?

myös tuntua alkuun hämmentävältä, kun etäisyyttä tapahtumiin ei ole vielä ehtinyt juuri muodostua.

Turvakodista kotiutuminen merkitsee uudenlaista arkea. Väkivaltaisen suhteen päättyessä edessä on usein muuttaminen uuteen osoitteeseen ja uuteen asuntoon. Joskus vaihtuu paikkakunta, ja sitä myöten arjessa kaikki on enemmän tai vähemmän uutta. Ero entiseen on joka tapauksessa suuri. Oman ruokailu-, uni-, ja muun itselle ominaisen, arkisen elämänrytmin vaaliminen ja itsestä huolehtiminen ovat tärkeitä hyvinvointisi kannalta. Keskeistä on edetä askel askeleelta omia voimavaroja kuunnellen.

Muuttaminen, uuden kodin laittaminen, taloudelliset asiat, terveydenhuollon ja/tai sosiaalitoimen kanssa asiointi, rikosprosessiin ja/tai lähestymiskieltoon liittyvät asiat, avioeron saattaminen vireille sekä huoltajuusasioista ja tapaamisista sopiminen edustavat käytännön asioita, joiden hoitaminen varsinkin alkuvaiheessa voi tuntua työläältä, vaikka saisit eri puolilta asiantuntevaa apua niiden järjestämiseksi. Olisikin tärkeää löytää heti alkuun rinnalle luotettava henkilö, jolle voit puhua vapaasti kaikista ajatuksistasi ja tunteistasi. Etenkin kotiutumisen alussa tuen tarve voi olla suuri. Luotettavan ihmisen läsnäolo ja ihmisten tapaaminen usein rauhoittavat mieltä ja myös muistuttavat samalla siitä, että elämä jatkuu. Se voi helpottaa myös epäuskon ja horjumisen tunteita, joita eroaminen parisuhteesta väistämättä aiheuttaa.

Muutoksessa on tyypillistä, että omat tunteet voivat vaihdella laidasta laitaan ja monet asiat tuntuvat alkuun vierailta. Omien reaktioiden ja tunteiden hyväksyminen ja läpikäyminen on toipumisen kannalta tärkeää. Mielialat voivat vaihtua vapautuneen energisestä ja toiveikkaasta epäilyyn, horjumiseen, vihaan ja suruun. Yksin oleminen – tai ainoana lähivanhempana toimiminen – voi myös tuntua alkuun pelottavalta, ja esimerkiksi uni voi olla pinnallista tai katkeavaa. Myös turvallisuudentunne tarvitsee aikaa vahvistuakseen.

Uuden kodin sisustaminen ja laittaminen, omiin asioihin keskittyminen ja pienten ja isojen valintojen tekeminen muun arkisen elämän ohella saattavat tuntua alkuun hämmentäviltä; entisen kumppanin erilaisten mielialojen lukeminen tai muu toiminnan tarkkailu on saattanut olla niin automatisoitunutta, että omien päätösten tekeminen esimerkiksi ruuanlaitosta, yhteydenpidosta ja viestittelystä, TV-ohjelman katsomisesta tai itselle mieluisten hankintojen tekemisestä voi tuntua alkuun vieraalta.

Omien ajatusten jakaminen ja oman tilanteen purkaminen ulkopuolisen kanssa yleensä lievittää merkittävästi turvattomuuden ja jännityksen tunnetta. Yhteydenpito läheisiin on tärkeää, koska arkisten asioiden hoitaminen ja olotilojen vaihtuminen muutostilanteessa vie paljon voimia. Arkisten asioiden hoitaminen tai oman tilanteen selventäminen esimerkiksi (usein uusille) viranomaisille voi

27


Käytännön ohjeita eronneelle:

• Älä ole yhteyksissä entiseen kumppaniisi, vaikka se tuntuisi hankalalta. Joskus myös huoli entisestä kumppanista voi aiheuttaa tarpeen olla tähän yhteydessä. Et kuitenkaan ole vastuussa hänestä.

Keskity siis alkuun toipumaan ja huolehtimaan itsestäsi laastarisuhteen sijaan. Väkivaltaa kokeneen on tärkeä tunnistaa omat rajansa ja kyetä seisomaan niiden takana, jotta et myöskään ajautuisi uudestaan väkivaltaiseen suhteeseen.

• Horjuminen, epäily ja suru ovat normaaleja tuntemuksia.

• Vältä sosiaalisen median käyttöä eron jälkeen. Kaikki yhteiset tuttavat ja jatkuvat päivitykset voivat tehdä eron käsittelemisestä vaikeampaa. Jos mahdollista, korvaa somen käyttäminen esim. ystävän tapaamisella.

• Et ole vastuussa entisestä kumppanistasi tai suhteessa kokemastasi väkivallasta. Myös viha, häpeä ja syyllisuus ovat normaaleja tuntemuksia.

• Varaudu ahdistukseen. Yksi asia yhdistää kaikkia eron läpikäyneitä: ”Mitä seuraavaksi?” -olo. Se on vahvaa levottomuutta aiheuttava kokemus. Siltä ei voi kokonaan välttyä, joten kannattaakin keskittyä siihen, miten sitä voi käsitellä. Kun alat ajatella, että ”olen ikuisesti yksin”, korvaa ajatus vaikkapa myöntämällä, että toipuminen vie aikaa, mutta nouset takaisin jaloillesi.

EN TUNTEID JA N E D I EAKTIO NEN ON OMIEN R PIKÄYMI Ä L JA N YMINE Ä. HY VÄKS TÄRKEÄ A T L A N N ISEN KA TOIPUM

• Eron koittaessa on hyvä mahdollisuus alkaa tehdä jälleen asioita, jotka saattoivat unohtua suhteen aikana. Saatoit aiemmin ehkä käydä lenkillä joka aamu, mutta se muut tuikin sängyssä loikoilemiseen kumppanin kanssa. Tai ehkä halusit käydä tanssitunneilla, mutta kumppanisi ei innostunut ajatuksesta. Eron jälkeen on aika tehdä jotain tällaista, päästäksesi takaisin kosketuksiin itsesi kanssa.

Milloin pitää huolestua? Väkivallan kohtaaminen jättää aina jälkensä ja on luonteeltaan traumatisoivaa. Turvakodin jälkeiseen aikaan voi tästä johtuen liittyä myös traumaperäisiä oireita, kuten pelkoa ja tunnetta mielen hallinnan menetyksestä, epätoivoa tai itsetuhoisia ajatuksia. Näiden oireiden ilmetessä hae heti apua lähimmästä terveydenhuollon toimipisteestä tai päivystyksestä. Itsetuhoisten ajatusten kohdalla hae apua suoraan hätäkeskuksesta.

• Mieti kaksi kertaa laastarisuhdetta. Ei ole määritelty, milloin on paras aika aloittaa tapailu uudelleen eron jälkeen, mutta kannattaa odottaa, kunnes olet jälleen oma itsesi.

UUN NI-, JA M U -, U L I UOKA RYTMIN OMAN R EL ÄMÄN N E S I K S E N, A R INEN OMINAI E L L OLEHTIM E S U T H I Ä T S TSE TA . NEN JA I KANNA L I S I T VAALIMI N I Y VINVO RKEITÄ H Ä T T A V O

28


Mikäli koet voimakasta uupumusta, unettomuutta, ahdistus- tai paniikkioireita tai ongelmia syömisen kanssa, hakeudu rohkeasti terveydenhuollon avun piiriin ja ota siellä kokemasi väkivalta puheeksi. Voit pyytää mukaasi läheisen tai muun tahon, johon luotat. Oireiden pitkittyessä tai huomatessasi toiminnassasi tavanomaisesta poikkeavaa ylivireisyyden tai lamaannuksen tai romahduksen tuntemuksia on tärkeää hakeutua avun piiriin puhumaan oireistasi. Erilaiset ahdistus- ja stressireaktiot voivat olla seurausta väkivallasta, reaktio muutoskriisiin tai seurausta pitkään jatkuneesta kuormittavasta elämäntilanteesta. Näihin reaktioihin on saatavilla ohjeita ja apua terveydenhuollosta.

osapuolten kanssa työskentelyyn erikoistuneista yksiköistä, joita on listattu tämän luvun lopussa.

Suhde entiseen kumppaniin Saatat joutua olemaan vielä yhteydessä entiseen kumppaniisi, jos teillä on esimerkiksi yhteisiä lapsia tai yhteistä omaisuutta. Yhteiselämän päättymisen hetkellä mielessä on yleensä ns. ideaaliero, jolloin asiat hoidetaan kauniisti puhumalla ja sopimalla. Väkivaltaisesta suhteesta irrottautumassa oleva saattaa kuitenkin joutua huomaamaan, että omalla kohdalla tämä ei onnistu. Jämäkkyyttä, rajoja ja selkeää viestintää on opeteltava ankarasti. Valitettavasti väkivaltakaan ei aina pääty eroon, vaan se voi jatkua eron jälkeen samassa tai eri muodossa kuin aiemmin.

Väkivaltaisen suhteen jälkeen turvallisuudentunteen palautuminen voi viedä pitkään. Sisäisen turvallisuuden tunteesi (eli oman kokemuksesi turvallisuudesta) vahvistumisen edellytyksenä on se, että olet ulkoisesti turvassa, eikä esimerkiksi kotiisi pääse kukaan ilman sinun lupaasi. On tervettä tunnustella rauhassa, missä vaiheessa yhteydenpito ja esimerkiksi vieraiden kutsuminen omaan kotiin tuntuu hyvältä. Eristäytyminen ei kuitenkaan pidemmän päälle edistä toipumistasi.

Turvakotijakson aikana laadittu turvasuunnitelma voi auttaa sinua selviytymään mahdollisista väkivaltatilanteista, ja sitä kannattaa myös päivittää turvakodin jälkeistä arkea vastaavaksi. Jos olet epävarma tilanteestasi, voit myös kysyä aina neuvoa turvakodista. Sinulla saattaa olla edessäsi myös entiseen kumppaniisi liittyviä oikeusprosesseja (avioero, huoltajuuskysymysten ratkominen oikeudessa, lähestymiskieltoasia tai väkivaltarikokseen liittyvät oikeuskäsittelyt), joiden odottaminen aiheuttaa jännitystä arjessa.

Väkivaltakokemuksiin ja muutokseen on mahdollista saada myös psykologista ja muuta keskusteluapua eri puolilla Suomea. Mikäli sinulla on lapsia, voit pyytää apua myös heille. Apua voit saada esimerkiksi väkivallan eri

29


Koetko edelleen kontrollointia tai väkivallan uhkaa/vainoa?

Nykyään useimmissa vainotapauksissa on mukana myös joitain digitaalisia piirteitä. Perinteisen vainokäyttäytymisen rinnalla käytetään vainoamisen välineenä matkapuhelimia, tietokoneita, sosiaalista mediaa ja paikannusteknologiaa.

Parisuhteen aikainen väkivalta ja kontrollointi voi muuttua eron jälkeen esimerkiksi vainoamiseksi. Vainoaminen on toistuvaa, ei-toivottua yhteydenottamista, seuraamista, tarkkailua ja uhkaamista, joka on omiaan aiheuttamaan kohteessaan pelkoa ja ahdistusta. Vainoava käytös voi olla pienieleistä uhkaavaa vihjailua tai säälimätöntä mustamaalaamista, ja se voi kärjistyä myös fyysisiin väkivallan tekoihin – äärimmillään henkeä uhkaavaksi väkivallaksi. Vainoaja saattaa hyödyntää myös yhteisiä lapsia vainoamisensa välineinä.

Vainoaminen on rikos, ja siitä voidaan tuomita sakkoja tai enimmillään kaksi vuotta vankeutta. Vainoon liittyvät teot ja tapahtumat kannattaa kirjata ylös, ja esimerkiksi viestit, sähköpostit ja muu todistusaineisto kannattaa säilyttää rikosilmoitusta varten.

• perättömien tietojen levittäminen

Ohjausta ja neuvontaa eron jälkeiseen vainoon saa Varjo-tukikeskuksesta, Rikosuhripäivystyksestä tai Nettiturvakodista. Tämän lisäksi apua ja tukea on saatavilla esimerkiksi paikkakuntasi kriisikeskuksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikoista, Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä, Naisten Linjalta, poliisilta ja lakimiehiltä.

• omaisuutesi tuhoaminen

Lue lisää Varjo-tukikeskuksen sivuilta: www.varjosta.fi

Vainoa on esimerkiksi • toistuvat, ei-toivotut yhteydenotot

• pelottelu, uhkailu ja väkivalta • seuraaminen, tarkkailu • tietojesi kaappaaminen ja väärinkäyttö.

EEN U U TO K S M JA N I I MUKS TA TAKOKE KOLOGIS Y S P S Ö VÄKIVAL Y AADA M LLISTA S O D H A UAPUA ON M SKUSTEL E K A T U JA MU MEA . ILLA SUO L O U P I ER

30


TAKAAN VÄKIVAL I T S A V A T E VOI VALITET , VAAN S N O O R E PÄÄTY ASSA EI AINA EEN SAM K L JÄ N ERO I N. JATKUA N AIEMM I U K A S UODOS TAI ERI M

Lasten huomioiminen

Väkivaltaa käyttäneen vanhemman tapaamiset voidaan määrätä toteutettavaksi valvottuina. Valvottu tapaaminen voi olla vanhempien tekemä, sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös. Joskus tapaamiset eivät onnistu turvallisesti edes valvottuna. Näissä erityistapauksissa voidaan harkita lapsen ja vanhemman yhteydenpidon rajoittamista tai lopettamista kokonaan. On muistettava, ettei tapaamis- ja huoltajuusoikeuksien käyttäminen saa vaarantaa myöskään väkivaltaa kokeneen vanhemman oikeuksia tai turvallisuutta.

Lastensuojelulain (13.4.2007/417) mukaan lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Jos sinulla on lapsia ja olet kokenut väkivaltaa toisen vanhemman puolelta, on tärkeä pohtia lapsen etua eron jälkeen. Tähän voi pyytää apua myös lapsiperheiden palveluista tai lastensuojelun puolelta. Millainen lasten ja väkivaltaa käyttäneen vanhemman välinen suhde on? Onko toinen vanhempi ollut väkivaltainen myös lapsia kohtaan? Sisältyykö toisen vanhemman tapaamiseen turvallisuusriskejä? Onko lapsesi traumatisoitunut nähtyään toisen vanhemman käyttäneen sinua kohtaan väkivaltaa? Kokeeko lapsi vanhemman tapaamiset ahdistaviksi ja turvattomiksi? Väkivalta perheessä on aina peruste lastensuojelutarpeen selvittämiselle lasten hyvinvoinnin varmistamiseksi ja turvaamiseksi. Lastensuojelutarvetta arvioitaessa oleellista on tuoda esiin kaikki lasten ja perheenjäsenten turvallisuuteen vaikuttava tieto. Jos pelkäät arvioinnin vaikuttavan sinun tai lasten turvallisuuteen, on tärkeää, että kerrot myös sen esimerkiksi kahden kesken työntekijälle.

Eron yhteydessä sinun kannattaa olla yhteydessä lastenvalvojaan. Kuntien lastenvalvojien palvelut ovat sinulle ilmaisia. Lastenvalvoja auttaa sinua lapsen huolto-, asumis-, tapaamis- ja elatussopimuksen laatimisessa. Hän ottaa yhteyttä lapsen toiseen vanhempaan ja tapaa yleensä myös lasta. Mikäli ette toisen vanhemman kanssa pääse sopimukseen, asia ratkaistaan käräjäoikeudessa. Monet vanhemmat päätyvät nykyisin yhteishuoltajuuteen, mutta yksinhuoltajuus saattaa olla paras ratkaisu silloin, kun toinen vanhemmista on väkivaltainen, vainoaa tai käyttää valtaa entistä puolisoaan kohtaan.

31


INEN KERTOM N E E T T I SO EI OLE OMAN O ÄMINEN T S Ä Ä P IN AN KOTI LISOSI TAI OMA NEN PUO I T N E A ISEN A , VAIKK IMITTAM VIISAST O T I S E D AROI IKSI TAV A I S I. ESIMERK E H D OT T Ä T I S A T TIIMOIL

Yhteinen omaisuus

Entisen kodin tavarat

Yhteisen omaisuuden jakaminen entisen kumppanin kanssa voi tuntua hankalalta, ja siitä voi aiheutua myös riitaa. Omaisuuden jakamiseen vaikuttaa taustalla olleen liiton laatu:

Mikäli koet, että sinulla on välttämättömiä asioita hoidettavanasi (entisen) yhteisen kodin, omien tai lasten tavaroihin liittyen, kannattaa huolehtia siitä, että et koskaan sovi mahdollista tapaamista kahden kesken entisen kumppanisi kanssa. Asiasta kannattaa keskustella myös auttajatahosi kanssa, jos sinulla on sellainen. Mikäli olet puheväleissä entisen kumppanisi kanssa ja pystytte sopimaan tapaamisesta, sovi se aina julkiselle paikalle ja pyydä mukaan joku ulkopuolinen turvaksi. Tapaamisia ei kannata sopia ollenkaan, jos entinen puolisosi on avoimen väkivaltainen tai mustasukkainen tai jos koet eron jälkeistä vainoamista.

• Avioliitto: Avioliiton päättyessä eroon suoritetaan puolisoiden välillä omaisuuden ositus. Pääsääntöisesti puolisoiden ennen avioliittoa tai sen aikana hankkima omaisuus jaetaan siten, että kumpikin saa puolet heidän yhteenlasketusta nettovarallisuudestaan. Avioehto vaikuttaa omaisuuden jakamiseen. Tavallisimmin avio ehdossa on sovittu, ettei kummallakaan puolisolla ole oikeutta toistensa omaisuuteen.

Mikäli koet yhä eron jälkeen väkivallan uhkaa, eroon on liittynyt väkivallan uhkaa tai et luota entiseen puolisoosi, kannattaa yhteydenpitoa entisen puolison kanssa pääsääntöisesti välttää muiden kuin aivan välttämättömien asioiden hoidossa (kuten huoltajuusasioiden). Oman osoitteen kertominen tai omaan kotiin päästäminen ei ole viisasta, vaikka entinen puolisosi esimerkiksi tavaroidesi toimittamisen tiimoilta sitä ehdottaisi.

• Avoliitto: Avoliiton päättyessä eroon kumpikin puolisoista saa pitää kaiken oman omaisuutensa. Avopuolisoilla voi olla myös yhteistä omaisuutta, jolloin kummallakin on oikeus omistamaansa osuuteen. Yhteisen omaisuuden omistusosuudet oletetaan yhtä suuriksi, ellei voida osoittaa toisin sovituksi. Sekä avio- että avoliiton tapauksessa käräjäoikeudelta voi hakea pesänjakajaa eron jälkeisen omaisuuden erottelua varten, jos puolisot eivät pääse siitä yhteisymmärrykseen.

Yksityiset turvapalveluyritykset voivat maksua vastaan auttaa eron jälkeiseen tilanteisiin liittyvissä järjestelyissä. He myös tekevät aina oman turvallisuusarvionsa tilanteesta. Lisätietoa saa olemalla yhteydessä suoraan yrityksiin ja kysymällä palveluista.

32


Auttavia tahoja

kaikki auttajat eivät ole lähisuhdeväkivallan asiantuntijoita, eivätkä he välttämättä tunnista väkivallan vaikutuksia tarpeeksi. Monenlaista apua ja tukea on kuitenkin tarjolla, äläkä epäröi pyytää sitä! Muista, että turvakotiin voi myös aina palata ja olla yhteydessä uudestaankin.

Turvakodista lähtemisen jälkeen sinusta voi tuntua siltä kuin olisit jäänyt tyhjän päälle. Uudessa elämäntilanteessa olo voi varsinkin alussa tuntua hauraalta. Avun saaminen voi olla vaikeaa, jos omaa avun tarvetta ei tuo esiin, mutta avun pyytäminen voi tuntua raskaalta. Myös sopivan auttavan tahon löytäminen voi olla vaikeaa. Oman tilanteen avaaminen voi tuntua haavoittavalta, vaikka esimerkiksi riittävien palvelujen saamiseksi siitä kertomisesta voisi olla hyötyä. Pelko toisen reaktiosta voi kuitenkin estää puhumista. Luottamuksen vahvistamiseksi ja oman tilanteen jäsentämiseksi vertaistuki tai muu luottamuksellinen keskusteluapu on usein tärkeää. Keskeistä on löytää taho, johon luotat ehdottomasti.

YÖS IIN VOI M T O K A V R , ETTÄ TU ESSÄ MUISTA YHTEYD A L L O LATA JA AINA PA . A ANKIN UUDEST Voit olla yhteydessä erityisesti väkivallan uhrien parissa työskenteleviin tahoihin, kuten Ensi- ja turvakotien liiton yhdistyksiin, Rikosuhripäivystykseen, Miessakit ry:n toimipisteisiin, Naisten Linjaan, Nollalinjaan tai Nettiturvakotiin. Ainakin he osaavat antaa neuvoja tilanteeseen.

Omasta tilanteesta kertominen moneen kertaan useille eri ihmisille voi turhauttaa tai ahdistaa. Parasta olisi, jos löytäisit yhden pysyvän auttajan, kuten oman sosiaalityöntekijän, tukihenkilön tai muun tahon, joka ymmärtää sinua ja tilannettasi. Jos joudut siirtymään auttajalta toiselle, voit esimerkiksi pyytää edelliseltä mukaan kirjallisena asiakaskirjaukset tai potilaskertomuksesi, ettei sinun tarvitse selostaa kaikkea uudelleen. Saatat kokea, että palveluntarjoaja vähättelee tai sivuuttaa väkivaltakokemuksesi. Sinusta voi tuntua siltä, ettei sinua oteta tosissaan. Valitettavasti

Jos olet akuutissa hädässä, soita yleiseen hätänumeroon 112. Jos epäilet, onko kyseessä hätätilanne vai ei, on aina parempi soittaa hätänumeroon 112 kuin olla soittamatta. Älypuhelimeen on myös saatavissa ilmainen 112 Suomi -hätäkeskussovellus, joka nopeuttaa ja helpottaa avun saamista ja jonka avulla soiton voi tehdä huomaamattomammin.

Ensi- ja turvakotien liitto www.ensijaturvakotienliitto.fi jäsenyhdistyksineen

Nollalinja 080 005 005 • ilmainen auttava puhelin, johon voi soittaa voi mihin kellonaikaan tahansa, vuoden jokaisena päivänä • kaikille, jotka ovat läheisessä ihmissuhteessaan kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa, sekä väkivaltaa kokeneiden läheisille • lisäksi verkkosivuilla www.nollalinja.fi on tietoa lähisuhdeväkivallasta ja turvakodeista

Nettiturvakoti (www.nettiturvakoti.fi) • Ensi- ja turvakotien liiton verkkopalvelu, josta saa tietoa ja tarinoita lähisuhdeväkivallasta ja siitä selviytymisestä • chat avoinna maanantaisin 17–19, tiistaisin 9–11 (teemana vaino) ja ke–pe 13–15

Naisten Linja 0800 02400 • päivystys ma–pe 16–20 ja la–su 12–16 • ilmainen auttava puhelin kaikille väkivaltaa, uhkaa tai pelkoa kokeneille naisille ja tytöille

Varjo-tukikeskus (www.varjosta.fi/) Auttaa eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena eläviä Viola – väkivallasta vapaaksi ry:n kautta Mikkelissä, Oulussa ja verkossa • Varjo-chat Nettiturvakodin sivulla (www.nettiturvakoti.fi) ja osoitteessa www.varjosta.fi tiistaisin klo 9–11 ja joinakin teemapäivinä

Maria Akatemia • avoin linja – päivystävä puhelin p. 09 7562 2260, ti ja to klo 16–18, pe klo 12–14 • ennaltaehkäisevää väkivaltatyötä naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa ja kaipaavat siihen apua

Rikosuhripäivystys (RIKU) (www.riku.fi)

Miessakit ry (www.miessakit.fi)

• maksuton auttava puhelin päivystää suomeksi ma–ti klo 13–21 ja ke–pe klo 17–21 sekä ruotsiksi keskiviikkoisin klo 13–17 • juristin maksuton puhelinneuvonta päivystää ma-to klo 17–19 • RIKUchat verkossa arkisin klo 9–15 ja lisäksi ma-iltaisin klo 17–19 • Tukihenkilöpalvelu on koko maan kattavaa, ja tukihenkilön voi saada 31 palvelupisteestä. Etelä-Savon alueella Mikkelin ja Savonlinnan palvelupisteet

• apua ja tukea väkivaltaisesti käyttäytyville ja väkivaltaa kokeneille miehille • toimipisteet Helsinki, Lahti, Tampere ja Kuopio • Lyömätön Linja keskustoimisto p. 09 612 6620

33


JUOKSUMATKA Kaikki tukijani tuntuvat kehuvan, kuinka sisukas olen. Joka askeleeni jälkeen he hurraavat ja kannustavat. He ovat minun kannustusjoukkoni yleisössä, juoksuratani varrella. He eivät voi juosta puolestani, mutta he voivat auttaa minua jaksamaan. He uskovat minuun silloin, kun en itse siihen pysty. He motivoivat minua nousemaan takaisin jaloilleni silloin, kun olen kaatunut ja makaan tuskaisena ja uupuneena maassa. He katsovat minua ylpeinä edetessäni matkallani. Lämmöllään ja rakkaudellaan he valavat minuun toivoa. Vauhtini matkallani on niin kova, etten itse huomaa ottamiani askeleita. Ainoa asia, minkä näen, on kaukana häämöttävä maaliviivani. Minun tehtäväni on päästä sinne. Mutta he näkevät jokaisen askeleeni. He näkevät jokaisen ylittämäni esteen. He jännittävät, pääsenkö niiden yli, huokaavat, kun horjahdan alas tullessani, ja iloitsevat, kun jatkan taas matkaani. He näkevät jokaisen jalanjälkeni maassa; heille ne ovat suuria urotekoja. Ehkä vielä jonain päivänä maaliin päästyäni katson taakseni. Ehkä kuljen tuon matkan heidän kanssaan uudelleen. Ehkä he saavat minut näkemään, miten lujaa ja päättäväisesti kantapohjani on iskeytynyt maahan, miten syvältä varpaani ovat kaapineet maata saadakseen minut kulkemaan, jatkamaan. Väsymättä ja pysähtymättä. Ehkä heidän kanssaan katson ylittämiäni esteitä ja tajuan, miten valtavia ne ovat olleet. Saatan jopa kauhistua niitä, vaikka ne jo silloin ovat mennyttä. Ehkä he saavat minut ymmärtämään matkani pituuden ja vaikeuden. Ehkä silloin tajuan, mitä olen tehnyt. Ehkä silloin osaan olla ylpeä itsestäni ja voin antaa sielulleni sen ansaitseman rauhan.

34


LÄHTEET

LISÄLUKEMISTA

Ellonen, Noora & Peltonen, Kirsi. 2011. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset ja psykososiaaliset ongelmat: moniulotteiset yhteydet ja mittaamisen haasteet. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimus 29:2, 3-25. Artikkeli: http://elektra.helsinki.fi/oa/0780-0886/2011/2/lastenja.pdf

Hannus, Ritta & Mehtola, Sirkku & Natunen, Luru & Ojuri, Auli (toim.). 2011. Veitsen terällä. Naiseus ja parisuhdeväkivalta. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 13. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy. http://www.e-julkaisu.fi/ensi_ja_turvakotien_liitto/veitsen_ teralla/pdf/veitsen_ter__ll___lo-res_orig.pdf

Koskelainen, Marja. 2001. Naisen selviytymisprosessi. Teoksessa Auli Ojuri (toim.) Hukasta kukkaan. Naisen tie väkivallasta selviytymiseen. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto, 53–67.

Kaukonen, Martta & Raijas, Riitta & Silver, Riitta & Valkama, Kristiina (toim.) 2003. Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö. Selviytymiskertomuksia. PS-kustannus.

Marttala, Pia. 2011. Parisuhdeväkivallan monet muodot. Teoksessa Riitta Hannus, Sirkku Mehtola, Luru Natunen & Auli Ojuri (toim.) Veitsen terällä. Naiseus ja parisuhdeväkivalta. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 13. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy, 37–50.

Koivukangas, Jaana (toim.). 2007. Käytännön oikeusopas väkivaltarikoksen uhrille. Rikosuhripäivystys ja Suomen Mielenterveysseura. https://www.riku.fi/binary/file/-/id/73/ fid/627/ Laitinen, Merja & Kinnunen, Jaana & Hannus, Riitta (toim.) 2017. Varjosta valoon. Eron jälkeisen vainon tunnistaminen, katkaisu ja uhrien selviytymisen tukeminen. Ensi- ja turvakotien julkaisu 41. https://issuu.com/ensi-jaturvakotienliitto/ docs/varjosta_valoon

Nyqvist, Leo. 2006. Lähisuhdeväkivalta – rationalisoinnit, valtasuhteet ja ammatillinen puuttuminen. Teoksessa Liisa Hokkanen & Maritta Sauvola (toim.) Puhumattomat paikat. Puheenvuoroja perheestä. Oulu: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, 142–170.

Naisten Linja. 2017. Opas väkivaltaa kokeneen läheiselle. https://www.naistenlinja.fi/wp-content/uploads/2018/03/ Naisten_Linja_opasl%C3%A4heisille.pdf

Ojuri, Auli. 2006. Parisuhdeväkivalta ja turvakotien naistyö. Teoksessa Ensi- ja turvakotien liitto (toim.) Perhe- ja lähisuhdeväkivalta. Auttamisen käytäntöjä. Ensi ja turvakotien liiton julkaisuja 35. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy, 16–39.

Nettiturvakoti. Tietoa väkivaltaa kohdanneille. https://nettiturvakoti.fi/tunnista-vakivalta/tietoa-vakivaltaa-kohdanneille/

Schulman, Gustav. 2004. Väkivalta ja sietämättömien tunteiden kierrätys. Suomen Lääkärilehti 3/2004 VSK 59, 149–155.

Ojuri, Auli (toim.). 2001. Hukasta kukkaan. Naisen tie väkivallasta selviytymiseen. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto.

Väänänen, Kristiina. 2011. Miten selviytyä väkivallasta? Teoksessa Riitta Hannus, Sirkku Mehtola, Luru Natunen & Auli Ojuri (toim.) Veitsen terällä. Naiseus ja parisuhdeväkivalta. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 13. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy, 109–132.

Perttu, Sirkka & Mononen-Mikkilä, Päivi & Rauhala, Riikka & Särkkälä, Päivi. 2015. Päänavaus selviytymiseen. Väkivaltaa kokeneiden naisten käsikirja. 5. uudistettu painos. Naisten Kulttuuriyhdistys. Vaasa: Fram. Saari, Salli. 2012. Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kriisit ja niistä selviytyminen. Otava. Varjo-hanke. Digitaalinen vaino parisuhteessa. Opas. https://varjosta.fi/wp-content/uploads/2018/06/ DigitaalinenVainoParisuhteessa_korjattu.pdf

35


Profile for Ensi- ja turvakotien liitto

Turvakodin jälkeen. Ohjeita turvalliseen kotiutumiseen  

Turvakoti auttaa merkittävästi väkivallasta selviytymisessä, mutta jakso siellä on lyhyt. Tämän oppaan tarkoitus on nostaa esiin asioita, jo...

Turvakodin jälkeen. Ohjeita turvalliseen kotiutumiseen  

Turvakoti auttaa merkittävästi väkivallasta selviytymisessä, mutta jakso siellä on lyhyt. Tämän oppaan tarkoitus on nostaa esiin asioita, jo...