Page 1

Pidä kiinni

valtakunnallinen hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille

®

P idä k iinni

Iren Geo

Mikä? Miksi? Minkä arvo is kuntoutus ta on?

Ensi- ja turvakotien liitto ry 2018


Pidä kiinni -kuntou

SEIS! Vauvan voi pelastaa vaurioilta

tus

Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä toimii

Pidä kiinni -hoito kuntouttaa vakavasti päihdeongelmaisia odottavia äitejä ja vauvaperheitä. Joka vuosi hoidossa on noin 250 perhettä. Ilman apua vauvojen terveys olisi vaarassa. Raskausaika ja varhaislapsuus ovat merkittäviä lapsen terveen kehityksen kannalta. Jos äiti käyttää odotusaikana runsaasti päihteitä, vauvan kehitys vaarantuu. Tähän mennessä 3000 vauvaa on saanut terveen alun elämäänsä. Heitä on siis saman verran kuin reilusti 200:ssa pikkulasten päiväkotiryhmässä. Pidä kiinni -ensikodit ja avopalveluyksiköt ovat toimineet 20 vuotta, vanhimmat vauvoista ovat jo nuoria aikuisia. Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän perusajatus on, että äitiyttä ja vanhemmuutta tuetaan ja vahvistetaan yhtä aikaa päihdekuntoutuksen kanssa. Näin mahdollisimman moni äiti

ja isä voi saavuttaa päihteettömyyden ja selviytyä hyvin lapsensa huoltajana. Kuntoutusmallin kehittämisessä on huomioitu niin asiakkaiden arjessa kuin tutkimuksissa havaitut kehittämisen tarpeet. Tehdyt selvitykset ja tutkimukset vahvistavat, että useimmat vanhemmat kuntoutuvat päihdeongelmasta ja vauvat kehittyvät hyvin. Äidit ja isät ovat antaneet paljon hyvää palautetta kuntoutuksesta: se on muuttanut heidän elämänsä. Naiselle raskaus on erityisen motivoiva aika lopettaa haitallinen päihteiden käyttö ja kuntoutua vauvansa äidiksi. Kuntoutuminen kuitenkin edellyttää, että äiti saa elämäntilanteeseensa sopivaa, erityistä tiivistä hoitoa ja tukea riittävän pitkään. Silloin hänen on mahdollista kuntoutua päihdeongelmista ja kasvaa vanhemmuuteen, jossa hän kyke-

nee rakentamaan vauvalle normaalin arjen ja riittävän hyvän varhaisen vuorovaikutussuhteen. Näin voidaan turvata vauvan terve kasvu ja kehitys. Työn, joka kuntouttaa vauvan oman vanhemman niin, että hän pitää vauvastaan hyvää huolta, on saatava jatkua. Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on turvattava myös sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen jälkeen!

Maarit Andersson kehittämispäällikkö, Pidä kiinni -hoitojärjestelmä

Palkittu: Kunniamaininta 2017, European Conference on Mental Health • Hepolle kenkää -palkinto 2014, Suomen terapeuttisten yhteisöjen ystävät ry • Äitien nettiryhmä 2012, NNKY • Vaaka ry 2010 • Oma Pää – Pääoma -palkinto 2009, Irti Huumeista ry • TERVE-SOS-kunniakirja 2008, Stakes Ainutlaatuinen: Tutustujia mm. Yhdysvalloista, Norjasta ja Venäjältä. Professorit Linda Mayes ja Nancy Suchman Yhdysvaltojen Child Study Centeristä olleet asiantuntijoina tutkimuksessa Pidä kiinni -ensikodeista. Valtakunnallinen hoitojärjestelmä: 6 Pidä kiinni -ensikotia ja 7 -avopalveluyksikköä. Ouluun avataan Pidä kiinni -ensikoti 2018.


Pidä kiinni -kuntou

Miksi pelkkä päihdekuntoutus ei riitä? Matka vanhemmuuteen on vaikea, kun ihminen on elänyt ikänsä maailmoissa, jossa tunteet ovat vaarallisia, päihteitä käytetään rankasti ja toiset ihmiset ovat vain välineitä. Ei riitä, että pääsee irti aineista. Pitää oppia olemaan lähellä vauvaa. Teksti ja kuvat Riku Siivonen

tus


P

äihteitä käyttäville vanhemmille ja heidän vauvoilleen tarkoitetussa Ensikoti Pinjassa on tulollaan tuplajuhlapäivä. Samaan aikaan juhlitaan sekä uusien tilojen tupaantuliaisia että Tiian ja Laurin ”vapautumista” eli aloitusjakson onnistumista. He ovat Subutexia laittomasti käyttäneitä kolmekymppisiä ihmisiä, jotka ovat olleet täällä kolme viikkoa. Sen ajan heidän kulkuaan on rajoitettu, jotta tervehtyminen lähtee käyntiin. Moni asukas tarvitsee tukea esimerkiksi irtautuakseen niistä porukoista, joissa huumeita on käytetty. Täällä he ovat kuntoutuksessa, Tiialla on tukena korvaushoito. He ovat tunteneet toisensa lapsesta saakka, kuusi vuotta he ovat kulkeneet yksissä. ”Täällä on kuusi pakettia nakkeja!” kolmas asukas Petra huutaa penkoessaan lähikaupasta tullutta ruokalähetystä. Pinjassa tehdään ruoat vuorotellen ja eletään mahdollisimman normaalia arkea. Lauri ja Tiia päätyivät osaksi yhteisöä, kun Tiia tuli raskaaksi. Pari hakeutui addiktiopoliklinikan kautta Pinjaan. Arki on erilaista kuin ennen. Aiemmin tunteista pääsi Subutexilla. Nyt elämä keskittyy vauvan odotukseen. ”Tietysti meitä kaikkia täällä pelottaa, mitä kaikkea korvaushoito aiheuttaa lapselle. Siitä ei ole kovin paljon tutkimusta”, Tiia sanoo.

Hoito järjestää kaoottista mieltä Sen sijaan siitä löytyy tutkimusta, että varhaisen vuorovaikutuksen merkitys lapselle on vieläkin olennaisempaa kuin aiemmin on ajateltu. Siksi ei riitä, että äidit ja isät jättävät huumeet ja alkoholin pois. Heillä kun ei taustansa vuoksi ole kykyä vauvan kannalta olennaiseen vuorovaikutukseen. ”Usein Pinjan asiakkailla ei ole ollut vanhempia, jotka olisivat ker-

toneet, mistä tunteet tulevat, mistä ne kertovat ja miten niitä voi käsitellä”, sanoo yhteisötyöntekijä Maria Louento. ”Tämä yhteisö on toinen mahdollisuus kasvaa empaattiseksi aikuiseksi ja vanhemmaksi.” Pinjassa, niin kuin muissakin Pidä kiinni -hoitojärjestelmän yksiköissä, yhteisön ja kokonaisvaltaisen hoidon avulla yritetään estää haitallisten vuorovaikutusmallien siirtyminen vanhemman ja lapsen välille. Monelle Pinjan asiakkaalle tunteet ovat olleet lapsena kiellettyjä ja siksi jopa vaarallisia. Sen vuoksi heille ei ole kehittynyt keinoja ymmärtää, käsitellä ja säädellä niitä.

Yllä: Pidä kiinni -kuntoutuksessa yhteisö elää arkea vauvojen kanssa.

Synnyinperheen haavoittavien vuorovaikutuskokemusten lisäksi moni on elänyt kovassa huumemaailmassa, jossa muut ihmiset ovat vain välineitä, joita käytetään omiin tarkoituksiin. Pyyteetön välittäminen on vierasta. ”Meille työntekijöille asiakkaat välillä sanovat, että ’te esitätte, kukaan ei voi oikeasti olla noin hyvä’”, Maria Louento kuvaa. Pinjan yhteisössä neuvotellaan, tapellaan ja sovitaan kuin perheessä Juttu jatkuu seuraavalla aukeamalla


Vauva tarvitsee sensitiivisen, läsnäolevan äidin

Pidä kiinni -kuntou

Kuntoutus auttaa katkaisemaan sukupolvelta toiselle siirtyvän syrjäytymisen. Saara Salo

P

äihteiden käyttö paitsi vaurioittaa sikiötä fyysisesti, useimmiten aiheuttaa puutteita vanhemmuustaidoissa ja tunnesuhteessa lapseen. Siksi päihteitä käyttävien vanhempien lapsille on kasaantunut riski sekä kognitiivisen että sosio-emotionaalisen kehityksen ongelmiin. Myös odottavan äidin stressi, erityisesti masennus ja ahdistus, vaikuttavat kielteisesti suoraan sikiön kehitykseen ja näkyvät myöhemmin lapsuudessa. Jos lapsi ja vanhempi eivät saa apua raskausaikana ja lapsen synnyttyä, on selkeä riski, että lapsen kiintymyssuhteesta tulee turvaton. Todennäköistä on, että lapsella on myöhemmin käytösongelmia ja hänellä voi olla vaikeuksia sosiaalisessa päättelyssä.

Raskausaikana äiti muuttuu fyysisesti ja psyykkisesti. Äidissä aktivoituu niin sanottu hoivajärjestelmä, jonka tarkoitus on valmistella häntä varhaiseen vuorovaikutukseen vauvan kanssa. Aktivoituminen tarkoittaa, että mielihyvähormoni oksitosiinin ansiosta vanhempi alkaa kiinnostua enemmän vauvasta ja vauvan synnyttyä hoivaaminen on motivoivaa ja tuo tyydytystä. Päihteitä käyttävillä vanhemmilla hoivajärjestelmään kuuluva reflektiivinen kyky – kyky pohtia vauvaa ja tulevaa vanhemmuutta – jää usein puutteelliseksi jo raskausaikana. Vanhemman on vaikea suuntautua

ajattelemaan kohdussa kehittyvää vauvaa ja kun vauva on syntynyt, hoivaaminen saattaa tuntua rasittavalta. Päihteitä runsaasti käyttävän vanhemman vauva syntyy usein huonommassa kunnossa kuin päihteettömän äidin lapsi ja tarvitsisi siksi erityisen oikea-aikaista ja hyvää hoivaa.

Miksi juuri Pidä kiinni -hoitomalli toimii? Turvallisen kiintymyssuhteen muodostumiseksi ja lapsen terveen kasvun turvaamiseksi vauva tarvitsee päivittäin vastavuoroista vuorovaikutusta. Erityisesti 3−6 kuukauden iässä vauva tarvitsee joka päivä harjoitusta, jotta hän oppii tärkeitä taitoja; toisen ihmisen huomion mukaan suuntautumista (jaettu tarkkaavuus), positiivisia tunteita (ilo) sekä omien kielteisten tunteiden säätelyä (sosiaalinen peilaaminen). Päihteitä käyttävien vanhempien on todettu ilmaisevan vähemmän myönteisiä tunteita, ja ohjaavan vauvaa vähemmän. Heidän on vaikea olla tunnetasolla läsnä. Tämä johtuu usein heidän omista traumaattisista kokemuksistaan omissa lapsuuden ja nuoruuden kiintymyssuhteissa. Jotta vanhempi voisi auttaa vauvaa

tunnesäätelyssä, hänen on pystyttävä säätelemään riittävästi omia tunnetilojaan. Erityisesti hankalissa tilanteissa tarvitaan vanhemman kykyä viestiä ilmeillä ja äänenpainoilla lapselle, että hän ymmärtää lapsen hankalan olon, ja samalla auttaa vauvaa rauhoittumaan. Lapsen suotuisan kehityksen kannalta Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä on merkittävä. Kuntoutus on intensiivistä ja tukee arjen hallintaa, päihteettömyyttä, vanhemman reflektiivistä kykyä ja suoraa vuorovaikutuskontaktia vauvan kanssa. Tutkimuksissa on osoitettu, että Pidä kiinni -kuntoutuksessa olleiden perheiden lapset olivat normaalin kehityksen rajoissa ja lähtökohtaansa nähden huomattavan terveitä. Tulos on merkittävä. Lisätietoa kerätään kuntoutuksen vaikutuksista erityisesti lapsen sosio-emotionaaliseen varhaiskehitykseen ja vanhemman tunnesäätelyn yhteydestä vuorovaikutuksen laatuun – ja sitä kautta optimaalisemman kasvuympäristön luomiseen lapselle. Tavoitteena on aloittaa tänä vuonna valtakunnallinen seurantatutkimus Pidä kiinni -kuntoutukseen osallistuville perheille. PsT, laill. psykologi ja psykoterapeutti Saara Salo on aloittamassa jatkotutkimusta Pidä kiinni -kuntoutuksen vaikutuksista yhdessä lastenpsykiatrian erikoislääkäri, dosentti Marjukka Pajulon ja kasvatustieteiden professori Mirjam Kallandin kanssa.

tus


Yllä: Äidin kuntoutuminen lupaa hyvää Matiakselle.

ikään. Mutta täällä ristiriidat käsitellään, eikä työnnetä maton alle tai mikä pahinta, käsitellä niitä väkivallalla. ”Kaoottiset mielen sisällöt pureskellaan siedettävään muotoon”, Louento sanoo. Äiti voi kasvaa ja korjata vääristyneitä tunne- ja toimintatapojaan, mutta vain, jos sitä tuetaan luottamuksellisessa hoitosuhteessa. Juuri sitä Pinjassa tehdään. Sohvalle istahtaa Jenni, parivuotiaan Matiaksen äiti. Jenni on hyväntuulinen. Toista oli vielä muutama kuukausi sitten. ”Me on annettu mun kaoottiselle puolelle nimeksi ’Jääprinsessa’.” Se puoli oli vallalla vielä silloin, kun Jenni saapui Pinjan yhteisöön. Häntä ei saanut edes katsoa, eikä ainakaan sanoa hyvää huomenta. Kaikki sellainen vain otti Jenniä päähän. Pikku hiljaa Jenni kuitenkin oppi tarkkailemaan itseään.

”Että jos kilahdan, niin on joku syy, miksi kilahdan.” Tunteiden tunnistaminen lupaa hyvää Jennin ja Matiaksen elämälle. ”En halua vain pärjätä Matiaksen kanssa, vaan olla aidosti onnellinen.”

Raskaus ei vain uhka, vaan mahdollisuus Raskausaika on erinomainen mahdollisuus muutokseen. Raskaus hormoneineen ikään kuin vapauttaa äidin mielen psyykkisiä sidoksia ja antaa niille mahdollisuuden järjestyä uudelleen. Oma lapsuus ja suhde vanhempiin nousee uudella tavalla esiin. Pidä kiinni -hoitoyksiköiden asiakkaille se ei aina ole kovin miellyttävää. Siksi hoitoajat ovat pitkiä ja kaikki tapahtuu asteittain. Sekä omien että lapsen tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen ei ole helppo tehtävä kenellekään uudelle vanhemmalle. Päihteiden täyttämässä päässä lapsi ei ikään kuin ole edes

olemassa, varsinkaan raskausaikana. Jos äiti käyttää päihteitä odottaessaan, lapsella voi olla vieroitusoireita, kun hän syntyy. Vauva on usein itkuisempi ja hänen hoitamisensa hankalampaa kuin muiden vauvojen. Äidiltä taas päihteet ovat vallanneet vauvalle kuuluvan “mielihyvätilan” aivoissa ja äiti ei kykene iloitsemaan vauvasta. Pidä kiinni -kuntoutuksessa äitiä autetaan ikään kuin kaappaamaan aivojen mielihyväradat vauvalle. Pinjassakin työntekijät ovat sisäistäneet niin sanotun reflektiivisen työotteen. Yksi keino tuoda sitä arkeen on vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksen videointi, mikä kuulostaa äkkiseltään melko syyllistävältä. ”Niinhän se onkin periaatteessa”, Jenni sanoo. ”Mutta kun suhde omaan hoitajaan on hyvä ja luottamus syntynyt, niin sen kameran unohtaa”, Petra sanoo. Videolta nähdään niitä kohtia, missä meni hyvin ja missä on parannettavaa. Sensitiivisyyttä ei voi varsinaisesti opettaa. Sen sijaan ohjaaja toimii hoitotilanteissa ikään kuin vauvan äänenä: ”Mitähän se nyt haluaa? Miksiköhän se itkee?” Pikku hiljaa suhde lapseen tulee vahvemmaksi. Samalla opitaan pieniä asioita: Jenni esimerkiksi käyttää puhelinta vain käydessään tupakalla. ”Sitä luulee, että se riittää, kun on vain siinä vieressä, vaikka eihän se ole läsnäoloa”, hän kuvaa oivalluksiaan. Lauri ja Tiia eivät vielä tiedä, kuinka kauan heidän kuntoutuksensa Pinjassa kestää. Isoja askelia pitäisi ottaa. ”Ei meillä ole kiire pois, emme tulleet tänne väkisin. Täällä on yhteisö ja avoimet ihmiset.” Jenni sanoo, että pelkkä päihdekuntoutus ei olisi häntä auttanut. ”Täällä tutustuu sekä itseensä että lapseen. Mutta lapsen tarpeet ovat aina etusijalla.” Asiakkaiden nimet on vaihdettu.


Pidä kiinni -ensikotien

on saatava pysyvä rahoitus teksti Riitta Särkelä, YTT, pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto

Vakavasti päihdeongelmaisten odottavien äitien ja vauvaperheiden ympärivuorokautinen kuntoutus on pääosin Ensi- ja turvakotien liiton vastuulla. Pidä kiinni -kuntoutuksessa yhdistetään päihdekuntoutus ja varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tuki. Vanhemmuuden ja vuorovaikutuksen tuki on välttämätön vauvan terveen kehityksen kannalta. Ensi- ja turvakotien liiton tavoite on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa vakavasti päihdeongelmaisten odottavien äitien kuntoutus:

30 00 –6 00 0 kehit ty vä ä vau va a va ar as sa pä iht eid en tak ia Sikiöaikana pelkästään alkoholin vaurioittamia lapsia syntyy vuosittain arviolta 600−3000. Vanhempien päihteiden käyttö on yleisin syy pienen lapsen huostaanottoon Suomessa.

Suomessa syntyy noin 55 500 lasta vuodessa.

1

kuntoutuksen järjestäminen yhden maakunnan vastuulle.

Järjestö tuottaa vaativaa sosiaalipalvelua. Vaativissa sosiaalipalveluissa tarvitaan monialaista, vankkaa osaamista. Pidä kiinni -ensikotien palvelua tarvitsevia on vähän. Palvelun ylläpitäminen edellyttää valtakunnallista väestöpohjaa, eikä siinä toimita markkinoilla. Päihdehuol-

6 %

2/3 äi de is tä ku ntou tu u hy vi n

2

avopalvelu osaksi jokaisen maakunnan järjestämis vastuuta.

Odottavista äideistä päihteistä riippuvaisia on noin

2/3 Pidä kiinni -ensikodissa olleista äideistä kuntoutuu niin, ettei lasta tarvitse ottaa huostaan*. Lastenpsykiat­rian arvion mukaan lapset ovat 1-vuotiaina normaalin kehityksen rajoissa ja huomattavan terveitä.

*) Kattava tutkimus Pidä kiinni -kuntoutuksen vaikutuksista alkaa 2018. Ks. edellinen aukeama.


P ien i hin ta m ä s tä vau van el ä lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle 18-vuotiaaksi maksaa vähintään

1 000 000 €

Äidin ja vauvan ensikotikuntoutus maksaa 180 000 euroa/vuosi. Äiti ja vauva tarvitsevat 8−12 kuukauden tiiviin jakson Pidä kiinni -ensikodissa ja jatkokuntoutuksen Pidä kiinni -avopalvelussa. Elämä ei muutu nopeammin. Jos vanhempaa ei kuntouteta yhdessä vauva kanssa, päädytään usein vauvan huostaanottoon. Pelkkä lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle 18-vuotiaaksi maksaa 1−1,6 miljoonaa euroa.

Äidin ja vauvan ensikotikuntoutus maksaa vuodessa

180 000 €

ää Y h te is ku n ta sä ä st a / vu osi 4 m ilj o o n a a eu r o

Pidä kiinni -hoitojärjestelmän kustannukset ovat vuodessa noin

Vauvojen sijoittaminen sijaishuoltoon maksaa vuodessa

12 500 000 €

8 500 000 €

P idä k iinni

Koko hoitojärjestelmän kustannukset ovat noin 8,5 milj. euroa/vuosi. Jos perheitä ei kuntouteta ja vauvat otetaan huostaan, vauvojen sijoittaminen sijaishuoltoon maksaa 12,5 milj. euroa/vuosi. Yhteiskunta säästää, kun kuntouttaa. Hoitojärjestelmä kuntouttaa vuodessa 250 perhettä.

-kuntoutus turvaa vauvan elämän alun


lossa eri puolilla Suomea tarjotaan palveluja muille päihteitä käyttäville perheille. Kohderyhmä on niillä erilainen. Pidä kiinni -hoitojärjestelmä tekee tiivistä yhteistyötä mm. HAL-poliklinikoiden, neuvoloiden ja lastensuojelun kanssa. Vakavasti päihdeongelmaisten odottavien äitien ympärivuorokautisen kuntoutuksen järjestäminen yhden maakunnan vastuulle. Ympärivuorokautisen Pidä kiinni -kuntoutuksen pysyvä rahoitusratkaisu sotessa edellyttää, että vakavasti päihdeongelmaisten odottavien äitien kuntouksen järjestämisvastuu vaativana sosiaalipalveluna keskitetään yhdelle maakunnalle sosiaalihuollon keskittämisasetuksella. Keskittämisasetuksen lisäksi tarvitaan palvelun tuottamisesta ja sen rahoituksesta pitkäjänteinen ratkaisu. Vaihtoehtoja on ainakin kaksi: maakunnan ja Ensi- ja turvakotien liiton pitkäjänteinen sopimus palvelun tuottamisesta

tai se, että ympärivuorokautinen Pidä kiinni -hoitojärjestelmä määritellään valtakunnallisesti ns. SGEI-palveluksi, minkä nojalla asianomainen maakunta tekee pitkäjänteisen sopimuksen liiton kanssa. Liiton osaaminen tulee verkottaa vaativissa sosiaalipalveluissa osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon osaamis- ja tukikeskusrakennetta. Pidä kiinni -avopalvelu osaksi jokaisen maakunnan järjestämisvastuuta. Kevyempää kuntoutusta tai ensikodin jälkeen tarpeellista jatkotukea tarjoavat Pidä kiinni -avopalveluyksiköt toimivat nyt 7 paikkakunnalla. Ne toimivat Veikkauksen (aikaisemmin RAY) tuotoilla ja kuntien yksilöllisillä maksusitoumuksilla. Avopalvelutoiminta on ollut vakaalla pohjalla ja toivomme sen laajenevan uusiin maakuntiin. On välttämätöntä, että tulevat maakunnat ottavat Pidä kiinni -avopalvelut ja niiden maakunnilta tarvitsemat

R a sk aus o n m ah d o ll is u us Raskausaika on erityinen mahdollisuus kuntoutua päihteiden käytöstä ja muuttaa elämää. Se on hormonaalinen murrosvaihe. Myös isät ovat alkaneet osallistua kuntoutukseen.

Mitä rahoituksessa pitää tapahtua?

osaresurssit huomioon palvelustrategioissaan. Toimintahan tuo maakuntiin osaamista ja lisäresurssia Veikkauksen tuotoista. Näin saadaan taattua vakavasti päihdeongelmaisille äideille ja isille kuntoutumisen mahdollisuus, vauvalle terveen kehittymisen edellytykset, sikiövaurioita estettyä ja jatko Pidä kiinni- ensikotien menestystarinalle.


INARI SAVOLA

”Se käyttää kuitenkin” Avaatko ikkunan, mulla on kuuma.

Synnytys käynnistettiin, olin osastolla ja mieheni kävi tupakalla.

Mitäs te olette oikein täällä poltelleet?

Neuvolassa:

Mä olen kerran ollut tutkintavankeudessa, mutta en siis mitään vankilatuomiota ole saanut.

Sarjakuvan tilanteet ovat päihteistä kuntoutuvien äitien ja isien kokemia.

Rankka vankilatausta.


Hyvä kohtaaminen on avain hoitoon hakeutumiselle

Päihdeongelmaiset naiset ja varsinkin äidit saavat hyvin helposti vahvan negatiivisen leiman. Ongelmissa oleva ihminen haluaisi tulla kohdelluksi niin kuin muutkin. Aiheeton epäily ja vähättely loukkaavat. Ensi- ja turvakotien liitto kysyi päihdeongelman vuoksi hoitoon hakeutuneilta vanhemmilta heidän kokemuksistaan sosiaali- ja terveyspalveluissa raskauden aikana ja vauvan synnyttyä. Kyselyyn vastasi 40 Pidä kiinni -ensikotien ja avopalveluyksiköiden asiakasta. Suurin osa heistä (85 %) oli äitejä, loput isiä.

75 %

”Mieleni ei tee mennä uudestaan samaan paikkaan”.

43 %

”Huonon kohtelun jälkeen minun on vaikea luottaa työntekijöihin”.

63 % 32 %

eli selvästi yli puolet kokee saaneensa huonoa kohtelua sosiaali- ja terveyspalveluissa raskauden aikana tai sen jälkeen. Kohtelu oli esimerkiksi töykeää, vähättelevää tai leimaavaa; epäasiallisesti ilmaistuja ja aiheettomia epäilyjä tai syytöksiä päihteiden käytön jatkumisesta tai huonosta vanhemmuudesta; epäasiallisia kirjaamiskäytäntöjä ja avoimuuden ja läpinäkyvyyden puutetta. Huonosti kohdelluista oli samaa mieltä väittämistä:

”Huonon kohtelun jälkeen on vaikeaa tai pelottavaa hakea apua”.

32 % ”Huonon kohtelun jälkeen on vaikea kertoa työntekijälle omista asioista”.

Joskus huono kokemus voi syntyä sellaisestakin ammattilaisen puheesta ja käytöksestä, jota työntekijä ei ehkä itse edes miellä negatiiviseksi. Päihteistä kuntoutumien on vaativa ja vaikea prosessi, jossa ihminen joutuu mm. irtautumaaan vanhoista sosiaalisista suhteista ja rakentamaan minuuttaan uudelleen. Päihdetaustan vuoksi negatiivisiin asenteisiin toistuvasti törmänneet äidit ja isä voivat lukea ammattilaisten sanoja ja eleitä hyvinkin tarkkaan. Jokainen päihdeongelmaisen henkilön kohtaaminen viranomaisverkostossa voidaan nähdä kysymyksenä ”onko minulla ihmisarvoa”? Kun ammattilainen vastaa myöntävästi, hän voi tehokkaasti tukea ihmisen muutoshalua ja hoitoon hakeutumista. Lähde: Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -yksiköiden kysely asiakkaille 2018. Kyselyn suunnitteli ja toteutti VTT Anna Leppo yhteistyössä liiton kanssa. Lue lisää ensijaturvakotienliitto.fi/ kysely-kuntoutujille-ei-tee-mielihakea-apua-uudelleen


Auta meitä auttamaan!

Valtakunnallinen Pidä kiinni -hoitojärjestelmä yhdistää päihdekuntoutuksen ja varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukemisen. Ohjaa hoitoon, ota yhteyttä!

Pid äokitioin- ni

-h än jä r j e s t e l m tavo it t ee t VALTAKUNNALLISEN HOITOJÄRJESTELMÄN KOORDINAATIO

Ensi- ja turvakotien liitto ry kehittämispäällikkö Maarit Andersson, maarit.andersson@etkl.fi, 040 735 8221 HELSINKI

www.helsinginensikoti.f i Oulunkylän ensikoti 040 556 9327 oulunkylan.ensikoti@helsinginensikoti.fi Avopalveluyksikkö Pesä 040 535 9868 pesa@helsinginensikoti.fi Etsivä työ: 044 726 0786, 044 726 0765 ESPOO

www.helsinginensikoti.f i Ensikoti Helmiina 050 467 9307 helmiina@helsinginensikoti.fi Avopalveluyksikkö Esmiina 044 726 0789 esmiina@helsinginensikoti.fi Etsivä työ: 040 508 8456, 044 758 8348

ensijaturvakotienliitto.fi

• sikiövaurioiden ehkäiseminen ja minimoiminen tukemalla äidin

päihteettömyyttä raskauden aikana vanhemman päihteettömyyden tukeminen vauvan syntymän jälkeen toimivan vuorovaikutuksen syntyminen äidin ja vauvan välille vauvan hyvä hoito ja terve kehitys arkielämän taitojen hallinta niin, että vanhempi selviytyy päivittäisestä elämästä lapsensa kanssa • päihteitä käyttävien vauvojen vanhempien kohtaaminen, tukeminen ja hoitoon ohjaamisen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. • • • •

TURKU

KOKKOLA

www.tuentu.fi Ensikoti Pinja 050 3851 200 heidi.kantonen@tuentu.fi Avopalveluyksikkö Olivia 050 4009 729 maija.halonen@tuentu.fi Etsivä työ: 050 406 0844, 050 379 9700

www.kokkolanensijaturvakoti.fi Ensikoti Iida 044 259 3991 eija.vironen-forsstrom@ kokkolanensijaturvakoti.fi Avopalvelu Liina 044-345 6793 sanna.bask@kokkolanensijaturvakoti.fi Etsivä työ: 044 359 3378, 044 775 0041

KUOPIO

JYVÄSKYLÄ

www.kuopionensikoti.fi Ensikoti Pihla 044 3697 204 pirkko.taskinen@kuopionensikoti.fi Avopalveluyksikkö Amalia 044 3697 209 tytti.lintunen@kuopionensikoti.fi Etsivä työ: 044 369 7215

www.ksetu.fi Avopalveluyksikkö Aino 050 576 8990 pirjo.selin@ksetu.fi Etsivä työ: 050 412 9094 Ouluun

avataan Pidä kiinni -ensikoti vuoden 2018 aikana.

ROVANIEMI

www.ensijaturvakotienliitto.fi/ lapinensijaturvakoti/ Ensikoti Talvikki 040 730 9260 kasper.vaananen@lapinensijaturvakoti.fi Avopalveluyksikkö Tuulia 040 124 5799 paula.isokangas@lapinensijaturvakoti.fi Etsivä työ:040 630 7688

C ha tist a a pu a ,

M A 14 – 17.3 0 & K E 15 .3 0 – 17.3 0

ensijaturvakotienliitto.fi/apua-verkossa

Pidä kiinni -hoitojärjestelmä  

Pidä kiinni® -valtakunnallinen hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille. Mikä? Miksi? Minkä arvoista kunt...

Pidä kiinni -hoitojärjestelmä  

Pidä kiinni® -valtakunnallinen hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille. Mikä? Miksi? Minkä arvoista kunt...