Tunnista vauvan hätä - vauvan kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen

ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO

Vauvaperheiden kanssa toimiville

Tunnista vauvan hätä! ut tu mi ne n mi ne n ja si ih en pu ta is nn tu n lu te Va uv an ka lt oi nk oh

Kuka näkee vauvan?

Elämme aikuiskeskeisessä maailmassa, jossa vauvan tarpeet ja viestit voivat jäädä näkemättä. Vauva voi jäädä vanhempien ongelmien ja ristiriitojen varjoon. Kun perheellä on vaikeuksia, vauvaa saatetaan kohdella huonosti. Osa vauvoista elääkin hoitamattomina ja väkivallan uhan alla. Vauvaperheiden kanssa työskentelevien vastuulla on nähdä vauvan hätä ja auttaa vauvaa. la im in ly ön ti ä ta i rk oi te ta an va uv an ta a ll lu pa ho in pi te ly ä. te oh nk Ka lt oi ta ta i ke mi al li st a is al ua ks se , tä is fy ys is tä , ps yy kk

Joka kymmenennellä vauvalla on riski tulla kaltoinkohdelluksi.

Pahoinpitely tai hoitamatta jättäminen

kohtelevansa lasta huonosti. Siksi on

tapahtuu pääosin perhepiirissä. Vauvat

tärkeää, että viranomaiset tunnistavat

ovat täysin riippuvaisia vanhempien

kaltoinkohtelun riskitekijät ja vauvojen

hoivasta ja vailla kykyä puolustautua

oireet ja puuttuvat asiaan.

tai kertoa sanoin kokemuksistaan.

Vanhemmat itse eivät useinkaan kerro

MIIA SAASTAMOINEN/GORILLA

Hoitamaton vauva on hälytysmerkki.i!

Laiminlyönti on kaltoinkohtelun

Vauvan laiminlyöntiä on, jos hänellä

muodoista yleisin ja vaikeimmin tunnis-

on niukasti tai ei lainkaan kokemuksia

tettava. Laiminlyönti on sitä, että vauvan

rakastetuksi tulemisesta, hyväksynnästä

perustarpeista ei huolehdita. Vauva ei

ja arvostuksesta. Hänet lyödään laimin,

saa riittävästi tai ikäänsä nähden oikeaa

jos hänen viesteihinsä ei vastata tai ne

ravintoa tai hänelle tarjottu ruoka on

tulkitaan jatkuvasti väärin, hänet torju-

liian kylmää tai kuumaa tai se syötetään

taan tunnetasolla tai jätetään selviyty-

pakottaen.

mään yksin eri tunnetiloista.

Laiminlyöntiä on, jos vauvalla ei ole

Laiminlyövä aikuinen ei puhu vauval-

sopivaa vaatetusta, vauvan ihosta ei huo-

le, ei katso häntä, eikä kosketa hellästi ja

lehdita, vaippoja ei vaihdeta riittävän

turvallisesti. Vanhempi ei reagoi vauvan

usein tai vauvan hoitoon ja lääkitykseen

itkuun, eikä lohduta häntä. Aikuinen

suhtaudutaan välinpitämättömästi.

jättää vauvan toistuvasti huomiotta, kul-

Vauva on laiminlyöty, jos hän elää epä-

jettaa häntä hänelle sopimattomissa pai-

hygieenisissä olosuhteissa, liassa ja sii-

koissa tai jättää hänet epäluotettavien tai

vottomuudessa, täysin vailla virikkeitä

jatkuvasti vaihtuvien ihmisten hoitoon.

tai altistuu vältettävissä oleville vaaroille,

Laiminlyövä aikuinen unohtaa vauvan.

kuten putoamisille tai myrkytyksille.

Hänen omat tarpeensa menevät vauvan tarpeiden edelle.

em mä ss ä iä ss ä he ut ta a us ei n my öh Ka lt oi nk oh te lu ai de on ge lm ia . ih de - ja ih mi ss uh mi el en te rv ey s-, pä

Kaltoinkohtelua on myös: fyysinen pahoinpitely Vauvan satuttaminen esimerkiksi lyömällä, ravistelemalla, tukistamalla, sitomalla, nipistelemällä, vääntämällä vauvan käsiä tai jalkoja tai heittämällä vauva vasten alustaa.

psyykkinen pahoinpitely Vauvan aktiivinen uhkailu, pelottelu, nimittely, haukkuminen, vauvalle huutaminen tai hänen hädälleen nauraminen.

seksuaalinen hyväksikäyttö Vauvan seksuaalinen koskettelu, sukuelinten stimulointi, sukupuoliyhteys ja vauvan kuvaaminen epäsiveellisiin julkaisuihin.

kemiallinen pahoinpitely

lapselle sepitetty sairaus

Esimerkiksi huumeiden, alkoholin tai

(Münchhausen syndrome by proxy)

sellaisten lääkkeiden antaminen vau-

Vanhemman tahallaan vauvalle aiheut-

valle, joita vauva ei tarvitse.

tama oire, joka vaatii sairaalahoitoa.

MIIA SAASTAMOINEN/GORILLA

se tä , nk oh te lu ss a on ky mä rt äm ät tö my yd es Us ei mm it en ka lt oi on pu ut te es ta , ym ed ti , ta es ud mu to mu ud es ta . ja ks am at to de st ä ta i hu ol im at yy öm tt vy ky , ta es av ut to mu ud va uv aa ta ha ll aa n. t va hi ng oi tt av at Jo sk us va nh em ma

On syytä huolestua, jos perheellä on monenlaisia vaikeuksia.

Perhettä voivat rasittaa parisuhteen on-

Vaikeudet näkyvät perheen arjessa ja

gelmat, taloudelliset huolet ja henkisen

vauvan ja vanhemman välisessä suh-

tai arjen tuen puute. Jaksamista vaikeut-

teessa. Vanhempi puhuu vähän, leikkii

tavat myös mielenterveyden ongelmat,

vähän, ei nauti vauvasta ja yhteisestä

väkivalta ja päihteiden käyttö. Vanhem-

olemisesta eikä osoita kiinnostusta

pia on voitu kohdella väkivaltaisesti tai

vauvan kasvuun ja kehitykseen. Riskejä

lyödä laimin omassa lapsuudessa.

ovat myös vauvan itkuisuus, sairaus tai vamma ja vauvaan kohdistuvat epärea-

Myös ulkoisesti hyvin pärjäävässä per-

listiset odotukset ja vaatimukset.

heessä vauvaa voidaan kohdella huonosti.

Kaltoinkohtelu on todennäköisempää, jos raskautta ei ole toivottu tai raskauteen tai synnytykseen liittyy vaikeuksia.

Vauvaa on suojattava jo kohdussa.

Vanhemmat voivat kohdella kaltoin jo kohdussa kasvavaa vauvaa. Osa äideistä kokee negatiivisia tunteita syntymätöntä vauvaansa kohtaan ja halua satuttaa ja rangaista kohdussa olevaa vauvaa esimerkiksi lyömällä vatsaansa. Vauva on vaarassa myös, kun äiti käyttää päihteitä tai perheessä on väkivaltaa.

PERNILLE TOFTE/ GORILLA

Kipeää nähdä.

Vauvan hädän ja kärsimyksen näke-

Vanhemman kertomus voi myös olla

minen on tuskallista. Se voi herättää

ristiriidassa sen kanssa, mitä työntekijä

niin voimakkaita tunteita, että läheiset

havaitsee. Huonon kohtelun kuitenkin

ja ammattilaiset kieltävät näkemänsä.

näkee vauvasta.

Vauva on riippuvainen aikuisen kyvystä tunnistaa hänen oireensa.

Oireet näkyvät vauvan kasvussa ja kehi-

Vauva voi vetäytyä kontaktista myös

tyksessä, vuorovaikutustaidoissa ja kie-

nukkumalla epätavallisen paljon. Hän

lellisessä ja motorisessa kehityksessä.

välttelee katsetta eikä tee aloitteita kontaktiin. Vauvan keho voi olla jäykkä,

Kaltoinkohdeltu vauva voi olla vetäytyvä,

vetäytyä kaarelle ja olla jännittynyt.

ilmeetön ja iloton. Hän välttelee lähei-

Vauva voi olla myös motorisesti veltto

syyttä ja yhteys vanhempaan voi olla

ja passiivinen, taidoiltaan ja kehityksel-

vauvalle ahdistavaa. Vauva hymyilee tai

tään ikätasoaan jäljessä.

nauraa vähän. Vauva ei ilmaise omia tarpeitaan ja esimerkiksi tyytyy epämu-

Yksittäinen oire ei ole merkki vauvan

kavaan asentoon, ei pyydä ruokaa eikä

kaltoinkohtelusta. On tärkeää tehdä

valita, kun vaippa on märkä.

havaintoja vauvasta ja vauvan ja vanhemman yhdessäolosta.

ol en pi to on . vä än ho it oo n ja hu hy n, ää äm el en se tu rv al li Va uv al la on oi ke us

Kun epäilet, että vauvaa kohdellaan kaltoin.

– Ole rohkea ja tartu toimeen. Ota

syytä selvittää. Kaltoinkohtelu helposti

havaintosi puheeksi vauvan perheen

toistuu.

kanssa.

– Kun on kyse akuutista väkivallasta

– Ota yhteys oman alueesi lastensuo-

tai sen uhasta, varmista vauvan

jelun sosiaalityöntekijään, jotta vauvan

turvallisuus.

lastensuojelun tarve arvioidaan.

– Myös vanhemmat tarvitsevat apua.

– Lastensuojelun sosiaalityöntekijä

Hoitamattomina ongelmat pahenevat.

tekee tarvittaessa rikosilmoituksen

Ole tietoinen alueesi palveluista ja tar-

poliisille.

joa niitä vanhemmalle.

– Ota yhteys lääkäriin, jos vauvassa on

– Hyvät toimintaohjeet helpottavat

merkkejä fyysisestä väkivallasta tai

puuttumista. Viranomaisten velvolli-

vanhempi kertoo väkivaltaisesta toimin-

suus on sopia toimintaohjeista ja työ-

nastaan. Tee niin, vaikka vamma olisi

käytännöistä kaltoinkohteluun puuttu-

lievä eikä vaatisi hoitoa. Kaikki alle

miseksi. Heidän on huolehdittava siitä,

1-vuotiaan mustelmat ja murtumat on

että tieto kulkee ja työnjako toimii.

Lastensuojelulain (25§) mukaan lasten ja heidän perheidensä kanssa työskentelevillä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus jo silloin, kun he epäilevät, että lapsen hyvinvoinnista ei huolehdita tai että lapsi elää olosuhteissa, jotka vaarantavat hänen kehityksensä.

MILKA ALANEN / GORILLA

a.

Va uv a ei vo i od ot ta

Teksti: Tanja Henttonen ja Leena Sjรถberg, Ensi- ja turvakotien liitto.

Ensi- ja turvakotien liitto on lastensuojelujärjestö, joka tukee vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja lapsiperheitä sekä ehkäisee perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa. Liitolla on pitkä kokemus vauvojen ja heidän perheidensä auttamisesta. Olemme tehneet työtä lasten hyväksi jo vuodesta 1945.

Ota yhteys liittoon tai jäsenyhdistyksiimme, jos haluat lisätietoa.

Ensi- ja turvakotien liitto | Asemamiehenkatu 4 | 00520 Helsinki | p. 09 4542 440 ensijaturvakotienliitto.fi

GRAAFINEN SUUNNITTELU: ROHKEA RUUSU | KANNEN KUVA: ANDREAS BYLUND / GORILLA | PÄIVITETTY 2016

äv äm me . on yh te in en te ht Va uv an au tt am in en