Ensi- ja turvakotien liitto 2018 -vuosiesite

Laura Vesa

us T u r v a l l in e n l a p s u tehdään tänään

Mikko Törmänen

Liiton palveluista vuonna 2018 sai apua 12 865, joista lapsia 4 297.

Rovaniemi

Ensi- ja turvakotien liitto

Oulu Raahe

Ensi- ja turvakotien liitto on valtakunnallinen lastensuojelun kansalaisjärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.

30 jäsenyhteisöämme eri puolilla Suomea tarjoavat perheiden tarvitsemaa ammatillista apua sekä vapaaehtois- ja vertaistukea.

Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry, Lappeenranta, 1996 Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Kauhajoki, 2003 Helsingin ensikoti ry, Helsinki, 1936 Kaapatut Lapset ry, Helsinki, 1997 Kanta-Hämeen perhetyö ry, Hämeenlinna, 1997 Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry, Jyväskylä, 1946 Kokkolan ensi- ja turvakoti ry, Kokkola, 1999 Kuopion Ensikotiyhdistys ry, Kuopio, 1946 Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Kotka, 1946 Kvinnohusförening i Jacobstadsnejden rf, Pietarsaari, 1996 Lahden ensi- ja turvakoti ry, Lahti, 1946 Lapin ensi- ja turvakoti ry, Rovaniemi, 1953 Lapsen Kengissä ry, Varkaus, 1996 Lyömätön Linja Espoossa ry, Espoo, 1979 Oulun ensi- ja turvakoti ry, Oulu, 1945

Kokkola

Iisalmi

Pietarsaari Kuopio Outokumpu

Vaasa Kauhajoki

Jyväskylä

Tampere

Varkaus Mikkeli

Pori

Imatra Hämeenlinna Lahti Lappeenranta

Kerava Turku Vantaa Kotka Espoo Helsinki

Paasikiven Nuorisokylän Säätiö, Kerava, 1940 Pienperheyhdistys ry, Helsinki, 1968 Perheidenpaikka ry, Outokumpu, 1959 Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Pori, 1945 Pääkaupungin Turvakoti ry, Helsinki, 1978 Raahen ensi- ja turvakoti ry, Raahe, 1987 Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Tampere, 1945 Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry, Helsinki, 1990 Turun ensi- ja turvakoti ry, Turku, 1945 Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra och skyddshem ry, Vaasa, 1947 Vantaan Turvakoti – Vanda Skyddshem ry, Vantaa, 1978 VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry, Mikkeli, 1999 Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry, Imatra, 1948 Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Iisalmi, 1998 Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry, Vantaa, 1998

Autamme perheitä vaikeuksissa Tilastoluvut kuvaavat vuoden 2018 toimintaa.

Vauva-aika ja vanhemmuus Ensikodissa perhe saa tiivistä, ympärivuorokautista tukea vanhemmuuteen, uupumukseen, masennukseen tai mielenterveysongelmiin.

• 9 ensikodissa 236 äitiä, 98 isää,1 muu, 255 lasta Päiväryhmässä tuetaan lapsiperheen arkea, löydetään vanhemmuuden taitoja ja vahvistetaan voimavaroja.

• 12 ryhmää tavoitti 125 äitiä ja 120 lasta

Unichat auttoi vauvaitkee.fi sivustolla perheitä vauvan uneen ja huonosti nukuttuihin öihin liittyvissä kysymyksissä.

• 213 sai apua Alvari -perhetyössä tuki tuodaan asiakkaiden kotiin.

• tavoitti 242 aikuista ja 265 lasta

Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä on ainutlaatuinen suomalainen innovaatio. Kuntoutuksessa saadaan hyviä tuloksia; perheet kuntoutuvat päihdeongelmista ja pystyvät huolehtimaan vauvasta.

Päihteitä käyttävien äitien nettiryhmä tavoittaa sellaisia äitejä, jotka eivät ole uskaltautuneet hakemaan apua muista palveluista.

• 22 äitiä

Pidä kiinni® -ensikodissa yhdistyy päihdekuntoutus ja vanhemmuuden tuki. Tiivis kuntoutus auttaa päihdeongelmaiset perheet uuteen alkuun.

Pidä kiinni etsivän ja matalan kynnyksen työ ohjaa perheitä hakemaan apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

• 476 tapaamista sekä matalan kynnyksen ryhmätoimintaa

Pidä kiinni® -avopalveluissa perhe käy arkipäivisin 3–5 päivän viikossa ja tiivis tuki auttaa vanhemmuuden opettelussa ja päihteettömyydessä.

Mikko Törmänen

Baby blues -työntekijä auttaa kun vauva ei nuku tai vanhemman alavireisyys ja väsymys jatkuu.

• auttoi 304 perhettä

• 7 ensikodissa ja 8 avopalvelussa autettiin 191 äitiä, 78 isää, 193 lasta

Keskusjärjestö tukee

Keskusjärjestö tukee yhdistysten osaamista ja toiminnan laatua laatujärjestelmällä, säännöllisillä auditoinneilla, 50 työkokouksessa uudella tiedolla ja vertaisoppimisella ja yhdistyskäynneillä, joita toteutui 293 eri

yhdistyksiin. Yhdistysten kautta keskusjärjestöön välittyy tietoa ihmisten tarpeista vaikuttamiseen ja kehittämiseen. Vahvuutemme on tiivis yhteistyö ja tiedon välittyminen keskusjärjestön ja yhdistysten välillä.

Väkivalta Turvakodista saa kriisiapua, kun kotiin jääminen on väkivallan, uhkailun ja tai pelon takia mahdotonta tai vaarallista.

• 17 turvakodissa 1 746 aikuista, joista naisia 1 592. Turvakodeissa autettiin 1 601 lasta.

Väkivaltatyön avopalvelut auttavat väkivaltaa kokeneita lapsia ja aikuisia selviytymään kokemuksestaan. Apua saavat myös väkivaltaa käyttäneet.

• apua sai 3 110, joista aikuisia 2 782 ja lapsia 328 Joka kolmas lapsi ja nuori kokee Ensi- ja turvakotien liiton tekemän selvityksen mukaan perheessään tai lähisuhteissaan nimittelyä, haukkumista tai uhkailua.

Nettiturvakoti tarjoaa tietoa, keskusteluapua ja tukea väkivallan kaikille osapuolille.

• Apua väkivaltaan -chat keskustelua 252 ja 1 400 kävijää/ kk

Vanhempien ero Vanhemmuutta eron jälkeen tuetaan yhdistyksissä monin tavoin.

• Eroamassa oleville vanhemmille järjestettiin 105 matalan kynnyksen tilaisuutta, Eroneuvoja ja Neuvokahviloita, joihin osallistui 204 vanhempaa.

• Pitkäkestoisempiin eronneille vanhemmille tarkoitettuihin Vanhemman neuvo -ryhmiin osallistui 44 vanhempaa.

• Yhdistysten 16 tapaamispaikassa tavoitettiin 1 479 aikuista ja 1 159 lasta.

Apuaeroon.fi kokoaa palvelut ympäri Suomea sekä tarjoaa tietoa ja tukea.

• Apua eroon -chatissä käytiin 366 keskustelua ja 3 500 kävijää/ kk

Laura Vesa

Vuonna 2018 avattiin neljä uutta turvakotia. Edelleen tilanpuutteen vuoksi toiseen turvakotiin ohjattiin 1 404 asiakasta, joista lapsia oli lähes puolet.

Ero vauva kainalossa Elsa (3,5 v) syntyi vanhemmille, jotka tekivät eropäätöstä. Raskausaikana Saara ei vielä ainakaan tietoisesti epäillyt avioliittoaan, mutta hiukan ennen toisen lapsen syntymää hänelle selvisi, että lasten isällä oli toinen suhde. Pian oli käynyt selväksi, ettei yrityksestä huolimatta luottamus enää riittänyt avioliiton jatkamiseen.

Isoveli Iivarin (6 v) ja isän välit olivat jo tiiviit, mutta miten toimia Elsa-vauvan suhteen? Vuoroasuminen ei tullut kysymykseen, sillä Saara imetti Elsaa. Ensimmäinen ratkaisu oli isän vuokraasunto parin sadan metrin päässä perheen kodista. Saara ja lasten isä olivat yhtä mieltä siitä, että ero hoidetaan ensisijaisesti lasten parasta ajatellen. Ajatus vanhemmuuden jakamisesta oli selvä.

Ensimmäinen vuosi eron jälkeen oli Saaralle tunteiden vuoristorataa. Ex-puoliso piti kohdata lasten takia melkein päivittäin.

Vanhemmat kuljettivat lapsia rattailla toisen luota toisen luo. Joskus vihan tunteet ja tunne siitä, että lapsi viedään hänen rinnoiltaan olivat raastavia. Lähipiiri oli tukena ja hän haki aktiivisesti apua myös kirjoista, ammattilaisilta ja ryhmistä. − Ilman ulkopuolista apua olisin ollut paljon enemmän hukassa.

Saara pääsi puhumaan neuvolapsykologille. Keskusteluista hän sai voimia erotella omia parisuhteen päättymiseen liittyviä tunteitaan arjen ja lasten hoidosta heidän isänsä kanssa.

Niihin aikoihin, kun erosta piti päättää, Saara bongasi lehdestä Erokahvilan mainoksen. Meno kahvilaan ei ollut ihan helppo, koska se tarkoitti, että hän myönsi olevansa eroamassa. − Ja sitten ensimmäinen ihminen, jonka kanssa juttelin, oli tosi samanlaisessa tilanteessa kuin minä. Tajusin, että en ole maailman ainoa äiti, jolla on vauva ja jonka elämässä tapahtuu ero, Saara toteaa. − Välillä ajattelin, että parempi olisi, että hoitaisin lapset kokonaan itse. Järki kuitenkin sanoi, että lapsilla on oikeus kasvaa molempien vanhempien kanssa. Onneksi valitsin näin.

Ihan omankin elämäni takia. Tämä tie vie eteenpäin, enkä jää oman katkeruuteni vangiksi.

Lue juttu kokonaan: ”Kun ero tulee vauva kainalossa”

➜ ensijaturvakotienliitto.fi/enska

Vuonna 2018

Muutamme maailmaa paremmaksi Vaikutimme lakeihin, palveluihin ja järjestöjen asemaan

Liitto ajaa erityisesti lasten ja perheiden asemaa parantavia lakimuutoksia.

Sote-uudistuksessa vaadimme valinnanvapauden toteuttamista vaiheittain, jotta avun saanti ei heikkene. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulee toimia yhdessä ja saumattomasti. Lasten ja perheiden tulee saada apua helposti ja oikeaan aikaan. Siksi järjestöjen merkitys on tärkeä ja niiden mahdollisuus auttaa täytyy turvata muutoksissa.

Lapsenhuoltolain uudistuksessa pidimme esillä, että lapsia pitää kuulla vanhempien erotessa ja yhteys tärkeisiin aikuisiin täytyy säilyttää.

Arvioimme kriittisesti Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa. Resurssit ja naisiin kohdistuvan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn ovat riittämättömät ja järjestöjen tärkeä rooli palvelujen kehittäjänä jää huomiotta. Nordiska kvin-

nor mot våld -konferenssissa nostettiin esiin seksuaalisen väkivallan teemoja ja #metoo keskustelun vaikutuksia Suomessa ja EU- tasolla ja julkilausumalla herätettiin päättäjiä.

Veimme osaamista lapsiperheiden palveluiden kehittämisohjelman ohjausryhmään, perhekeskusten ja vaativien palvelujen osaamis- ja tukikeskusten kehittämiseen. Asiakastietojärjestelmämme liitettiin valtakunnalliseen KANTAarkistoon, mikä mahdollistaa laadukkaan ja saumattoman yhteistyön muiden lastensuojelun toimijoiden kanssa.

Kampanjoimme yhdessä Turvallisempaa Suomea naisille rakennettiin keväällä Naistenviikon kampanjassa Amnestyn kanssa sekä useiden järjestöjen yhteistyönä Valoa, ei väkivaltaa -kampanjalla marraskuussa. Vauvan päivänä nostettiin vauvoja päivän tähdiksi. Lastenoikeuksien päivänä riemuittiin järjestöjen yhteisen ponnistuksen

toteutumista, lapset saivat oman virallisen liputuspäivän kalenteriin. Järjestöt kampanjoivat myös yhdessä perheiden tarpeista lähtevän, joustavan perhevapaauudistuksen saamiseksi.

Koulutimme ammattilaisia Osaamistamme levitettiin kouluttamalla lapsia ja perheitä kohtaavia ammattilaisia ja opiskelijoita 72:ssa tilaisuudessa. Vauva-, Väkivalta-, Ero- ja Miestyön foorumit kokosivat yli 700 eri alojen ammattilaista.

Kerroimme avun saamisen mahdollisuuksista Viestimme näkyivät painetussa mediassa ja verkkolehdissä 578 jutussa ja mielipidekirjoituksissa. Asiantuntijamme kirjoittivat sivuillemme 53 blogia, joilla oli vuoden aikana yli 18 000 lukijaa. Tietoa nettisivuiltamme haettiin 133 685 kertaa.

Olimme esillä kahdeksassa eri tapahtumassa, mm. kätilöpäivillä, neuvolapäivillä, lapsimessuilla ja SuomiAreenassa.

Hankkeet kehittävät uusia tapoja auttaa Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaisu -hanke 2017–2020: Pysäytetään väkivallan periytyminen sukupolvelta toiselle.

Vanhempi vankilan portilla 2017–2019: Pitkäaikaisvankien vanhemmuuden tukeminen vapautuessa.

Vaikuttavuus esiin -hanke 2018–2020: Luodaan työkaluja yhdistysten auttamistyön arviointiin.

NEA -hanke -Naiserityisyys asunnottomuustyössä 2018–2020: Luodaan uusia polkuja naisten asumisen turvaamiseksi.

Digitaalisten välineiden kehittäminen lasten turvaksi 2018–2019: Kehitetään uusia digitaalisia välineitä lasten turvallisuuden lisäämiseksi.

Turvassa -hanke 2019–2021: Kehitetään yhteistyötä vaikeiden huoltoja tapaamisriitojen ehkäisemiseksi ja lapsen turvallisuuden vahvistamiseksi.

Shutterstock/MNStudio

Järjestönä uskallamme tarttua epäkohtiin ja tarjota ratkaisuja.

Nostamme keskusteluun vaiettuja, vaikeita teemoja kuten perheväkivalta, lasten kaltoinkohtelu tai odottavien äitien päihteiden käyttö.

Ensi- ja turvakotien liitto on vaikeissa tilanteissa elävien lasten ja perheiden ääni ja edunvalvoja. Asetumme perheiden rinnalle ja tartumme epäkohtiin.

Tule mukaan

Liitto

Sinä voit muuttaa tarinaa – liity jäseneksi.

Jäsenenä mahdollistat apumme lapsiperheille eron keskellä, tuet perheväkivaltaa ehkäisevää työtämme ja tärkeää työtämme vauvaperheiden auttajana. Jäsenyytesi on tärkeä ja vaikuttava kannanotto perheiden puolesta. Liity jäseneksi sinulla lähellä olevaan yhdistykseen. www.muutatarinaa.fi

Keskusjärjestön palveluksessa oli vuoden 2018 lopussa 44 työntekijää.

Keskusjärjestön rahoituksen perustana ovat STEAn myöntämät avustukset Veikkauksen tuotoista ja Lasten Päivän Säätiöltä saatu lahjoitus.

Tule vapaaehtoiseksi Vapaehtoiset ovat korvaamaton apu mm. lastenhoitajina, doulina, arjen apuna, mieskavereina, erovertaisina. Vapaaehtoinen voi olla itse vaikean elämäntilanteen läpi käynyt vertainen tai muuten auttamisesta kiinnostunut. Yhdistyksissämme toimii vapaaehtoisena yli 1 800 arjen sankaria.

Tule vapaaehtoiseksi oman alueesi yhdistykseen!

Lahjoita Ensi- ja turvakotien liiton työlle Voit auttaa vaikeuksissa olevia perheitä lahjoittamalla rahaa. Nettilahjoituksessa voit valita mihin apusi kohdentuu tai yleislahjoitus käytetään siellä missä apua eniten tarvitaan.

www.tuetoimintaam Lahjoita tekstiviestillä

tuotot 2018

● ● ● ● ●

Veikkauksen avustukset ........ 69 % Lasten Päivän Säätiö ..............12 % Muut tuotot ............................. 9 % Koulutuskeskus Sopukka .........7 % Muut avustukset ..................... 3 %

me.fi

10 € ➜ lähetä teksti ILOALAPSELLE10E numeroon 16155 20 € ➜ lähetä teksti ILOALAPSELLE20E numeroon 16155

Runsaasti tietoa väkivallasta selviytymisestä, vanhemmuudesta, päihteiden käytöstä odotus ja vauvaaikana sekä erosta lapsiperheessä. www.ensijaturvakotienliitto.fi

nettiturvakoti.fi vauvaitkee.fi kasvatakannustaen.fi apuaeroon.fi

ensijaturvakotienliitto ensi_turvakodit ensi_turvakodit Ensi- ja turvakotien liitto

Ensi- ja turvakotien liitto Asemamiehenkatu 4 A 00520 Helsinki