Page 1

EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI

4/ 2 0 2 0

t ta

Vauvan odottajaa kannattaa auttaa

Raskausajan rahahuolet vievät vanhemman huomion

vu o

Liitto 75 vuotta Jokainen on turvassa


Tiuku Pennola

10 11

Lunette

Lahden ensi- ja turvakoti

12 Sisältö Pääkirjoitus: Lapsiperheet 3 kovilla tänä vuonna saatu apu muuttaa 4 Raskausaikana vauvan ja äidin elämän.

Roosa ja Aada

Riikaa kiinnosti

Kokemusasiant

untija ja vertai stukiäiti Riika La aksonen luki Enskan 4/ 20 jo edeltä kä sin.

Minua kiinnost i eniten juttu ”R askausaikana sa muuttaa äidin atu apu ja vauvan eläm än”. Aihe kosk Äimä ry:n vapa ettaa ja on aehtoistyöni ka utta lähellä sydä minen äitiyteen ntäni. Kasvalaukaisee usein äidin omia kipu ehdottoman tä pisteitä. On rkeää tukea äitiä jo odotusaikana sopeutumaan ja auttaa elämäntilanteen muutoksessa. luo vakaamman Ennakointi pohjan äitiyde lle ja auttaa va äidin suhteen uvan ja kehittymisessä positiivisesti.

tapaamispalvelua 8 Vauvaperheiden Jo kymmenille perheille Helsingin ensikodissa Kahvitauko. 10 Monikulttuuristen perheiden auttaminen palkitsee Jäsenyhdistykset 17 toimivat Lyhyet 11 Lukijapalaute. Vauvan uni. 2 2 Mitä liiton verkossa tapahtuu 12 Irrotettava keskiaukeama Yhteystiedot Kun raha-asiat stressaavat 2 3 14 raskausaikana. Eveliina maksoi äitiyspäivärahasta vuokraa ja muita menoja 24 Lahjoita lapsille joulu


Tiuku Pennola

Pä äk ir jo it us

4/2020 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 38. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069

Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimituskunta: Riitta Särkelä, Hanna Sellergren, Mikko Savelainen, Laura Kouri ja Essi Lehtinen

Lapsiperheet kovilla tänä vuonna

Juttuideat ja ilmoitukset: viestinta@etkl.fi Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Tilaushinta: 20 € / vuosi Taitto: Inari Savola / Noon kollektiivi Painopaikka: Grano Oy Kannen kuva: Johannes Wiehn Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska Ilmestymisaikataulu: 1/2021, aineisto 18.1., ilmestyy 18.2. 2/2021 aineisto 29.3., ilmestyy 7.5. 3/2021 aineisto 23.8., ilmestyy 23.9. 4/2021 aineisto 18.10., ilmestyy 18.11.

Korona-aika on pistänyt lapset ja lapsiperheet koville. Jo kesällä verkkokyselymme tulokset kertoivat, että osalla lapsiperheistä voimat olivat lopussa. Eritoten näin oli yksinhuoltajaperheissä. Syksyltä odotettiin ehkä helpotusta, mutta toisin kävi. Yhä useamman perheen taloudellinen ahdinko on kasvanut lomautusten ja työttömyyden vuoksi.

t ta

Toimitussihteeri: Essi Lehtinen

vu o

Kuntien valtionosuuksia on korotettu, jotta kunnat pystyisivät vastaamaan mahdollisimman hyvin lasten ja perheiden tarpeisiin. Päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat ovat koronan aikana lisääntyneet. Vaikeuksissa olevat vauvaperheet näyttävät kuitenkin kadonneen palveluista. Odotus- ja vauva-aika ovat korvaamattoman tärkeitä lapsen koko elämälle. Investointi odotus- ja vauva-aikaan on todella kannattaa. Eräs kunta linjasi prioriteetit näin: vauvat aina ja kaikkien jonojen ohi! Järjestöjen kannalta korvaamattomat Veikkauksen tuotot ovat romahtaneet. Näytti jo siltä, että järjestöjen auttamisen mahdollisuudet olisivat ensi vuonna todella heikot. Osalle järjestöistä valtio kompensoi budjettiriihessään menetykset. Sosiaali- ja terveysjärjestöille se tapahtui pääosin RAY:n jakamattomista tuotoista. Perustoiminta voinee siis ensi vuonna jatkua melko normaalisti. Työntekijöiden taakkaa on lisännyt jatkuva hyökkäys Veikkauksen yksinoikeutta vastaan ja järjestöjen syyllistäminen auttamistyöstä Veikkauksen tuotoilla. Pelihaittojen ehkäisy on otettava todella vakavasti. Siitä on laitettava tilille myös kansainväliset peliyhtiöt. Niiden villi toiminta, aktiivinen markkinointi ja kasvava osuus näkyy tutkitusti myös niiden tuottamien pelihaittojen kasvuna. Miksi tästä vaietaan? Ensi- ja turvakotien liitto täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Olemme keskittyneet auttamaan lapsia ja vaikeuksissa olevia niin hyvin kuin olemme pystyneet. On ilahduttavaa, että apua on rohjettu hakea chatissa, etänä ja kasvotusten. Lämmin kiitos jokaiselle työntekijälle innovatiivisuudesta ja venymisestä tänä poikkeusvuonna. Jäsenyhdistyksille ja yhteistyökumppaneille kiitos hyvästä yhteistyöstä. Yhdessä olemme selvinneet ja selviämme jatkossakin. Joulu ei ole enää kaukana ja sitten valoa kohti! Voimia elämäänne! Riitta Särkelä

pääsihteeri


t ta

Teksti Essi Lehtinen Kuvat Johannes Wiehn

vu o

Raskausaikana saatu apu muuttaa vauvan ja äidin elämän

Raskausaikana saatu apu osuu kohtaan, jossa äiti on sille vastaanottavainen. Roosa on käsitellyt synnytyspelkoaan ja saanut ihmisiä ympärilleen uudella paikkakunnalla. Aada on kotiutumassa poikansa kanssa ensikodista, eikä ole retkahtanut huumeisiin. Nuoret äidit ovat valmiita huolehtimaan vauvoistaan.

R

oosa Savolainen , 21, odottaa joulukuun puolivälissä syntyvää koronavauvaa. Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen Päiväryhmä Untuvan ansiosta Roosa on hyvillä mielin. Vantaalla asunut Roosa tapasi avomiehensä Instagramissa muutama vuosi sitten ja muutti Kotkaan. Elämä keskittyi opiskeluiden ja töiden ympärille. Vaikka Roosa ja hänen puolisonsa ovat nuoria, he ovat toivoneet vauvaa jo jonkin aikaa. – Me puhuimme vauvasta heti ensimmäisellä tapaamisella, naureskelee Roosa. Kun raskaus alkoi, Roosa huomasi olevansa aika yksin. Ei ollut juuri kavereita, joilla jo olisi lapsia. Useimmat kaverit kävivät töissä tai koulussa. Lastina mielessä olivat jo aiemmin

4

Valmistautuminen vauvan tuloon vaatii aina aikaa. koettu keskenmeno ja harjoitteluaikana alkaneet kovat kivut alaselässä ja lonkissa. Sattumalta kaveri, joka myös odottaa ensimmäistä vauvaansa, mainitsi käyvänsä itse päiväryhmässä. Se kuulosti kivalta. Roosa pääsi viiden äidin ryhmään elokuussa oltuaan jo kuukauden verran sairauslomalla. – Parasta on ollut vertaistuki ja yhteinen oleminen. Pystyn luomaan kontakteja ja olemaan muihin yhteydessä senkin jälkeen, kun vauva on syntynyt. Me olemme vauvan kanssa 2020

oikeutettuja olemaan ryhmässä vielä kevään ajan, sanoo Roosa. – Jos olisin kotona pelkästään, niin olisin tosi yksin ja mulla olisi paljon aikaa miettiä raskausajan pelkoja ja synnytyspelkoa. Nyt kun ryhmä tuo päivään selkeän rytmin, niin iltaisinkin jaksaa tehdä kaikkea. Roosa sanoo myös oppineensa Untuvassa, että vauvasta pitää nauttia sinä lyhyenä aikana, kun vauvan on pieni. – Pitää ihastella vauvaa, ei saa olla kiire mihinkään. Voi olla vauvan kanssa, ei kannata ajatella, että pitäisi olla jo jossain muualla.

Viereisellä sivulla: Nyt on luottavainen fiilis, sanoo esikoistaan odottava Roosa Savolainen.


2020

5


sujui hyvin. Mietin silti, että minun kannaltani voisi olla hyvä, että pääsisin paikkaan, jossa on muita äitejä. – En tiennyt, että alkaako mieleni tehdä käyttää, kun vauva on syntynyt. Aada tuli Pidä kiinni® -ensikotiin noin kolme kuukautta ennen laskettua aikaa. Kun miehellä alkoi toukokuussa koevapaus, hän pääsi perheen luo. Nyt Aada ajattelee, että ensikodista on ollut eniten hyötyä Luka-pojalle. Yksikössä on puhuttu paljon vuorovaikutuksesta lapsen kanssa ja siitä, miten se ilmenee lapsessa aikuisiällä. – Lapsi tarvitsee leikkiä ja oman vanhemman läsnäoloa. Siitähän voi lukea vaikka mistä, mutta vaikutus on ihan toinen, kun se näytetään ja sitä opetellaan. – Luka on todella tyytyväinen vauva. Rauhallinen ja helppo tapaus. Osaa ilmoittaa, kun on joku. Tykkää hassutteluista ja on tosi tarkkaavainen, kuvaa Aada. Yllä: Vapaaehtoiset esittäytyivät Päiväryhmä Untuvassa. Roosa sai doulan mukaan käynnille synnytyspelkopolilla. – Oli tosi hyvä, että hän oli mukana, miettii Roosa.

Raskaus lopetti päihteiden käytön Aadan vauva on kohta puolivuotias. Perheen kuntoutus on päättymässä ja äiti, isä ja vauva ovat lähdössä ensikodista. Jatkossa tukena ovat käynnit avopalvelussa. Aada aloitti päihteiden käytön 12-vuotiaana alkoholilla ja pilven poltolla. Amfetamiinia hän kokeili vuotta myöhemmin, sitten lakkaa, alkoholia ja lääkkeitä. 22-vuotiaana Aada on toipumassa yhdeksän vuoden päihderiippuvuudesta. – Olin ajatellut, että jos joskus tulen raskaaksi, käyttö loppuu heti. Käyttö olisi oman lapsen pahoinpitelyä, kun toinen ei pysty sanomaan, haluaako käyttää vai ei. Aadakin oli kokenut keskenmenon, joka oli vielä vahvistanut päätöstä en6

tisestään. Jos uusi raskaus joskus tulisi, Aada tekisi kaikkensa sen puolesta.

”Tehdään vaan raskaustesti” Aada hakeutui katkolle, kun tiesi saaneensa opiskelupaikan. Takana oli jo yksi kuntoutus ja repsahdus. Katkon aluksi hänelle ehdotettiin raskaustestiä. – Sanoin, että tehdään vaan testi, mutta se on negatiivinen. Aada olikin viidennellä viikolla raskaana. Hän lopetti kaikki päihteet saman tien, opetteli säännöllistä päivärytmiä ja säännöllistä syömistä. Kävi tapaamassa päihdetyöntekijää. Katkolta lähti ennakoiva ilmoitus vauvasta lastensuojelulle, joka ehdotti Aadalle ensikotiin menoa. Ajatus ei tuntunut tarpeelliselta. Syyskuussa pojan isä lähti vankilaan ja Aada jäi yksin. – Silloin aloin ajatella, että ehkä sitten kuitenkin. Kävin koulua ja viikoittain huumeseuloissa ja kaikki 2020

Perheenä yhdessä Aada sai ensikodilta kaipaamaansa vertaistukea ja apua vanhemmuuteen. Tärkeää oli, että koko perhe oli yhdessä, kun Lukan isä pääsi koevapauteen ja mukaan kuntoutukseen. Kaikki on tukenut Aadan oloa ilman päihteitä. – Kun poika syntyi, ei ollut tietoakaan, että tekisi mieli lähteä käyttämään. Haluan antaa lapselle parhaan mahdollisen alun. Aada on ensikodissa ollessa pystynyt myös säästämään rahaa tulevaisuuteen, mikä ei ole koskaan ennen onnistunut. – Hyvällä mielellä olemme nyt lähdössä. Tämä kahdeksan kuukautta täällä on hyvä aika ja nyt pitää mennä eteenpäin. Uusiin haasteisiin, että oma päihteetön elämä sitä kautta vahvistuu.

Aadan ja Lukan nimet on vaihdettu heidän yksityisyytensä suojaamiseksi.


Miksi apua tarvitaan juuri raskausaikana? Juuri ilmestyneen Vauvatyön käsikirja. Vauvatyötä haastavissa perhetilanteissa mukaan vanhemmuus alkaa jo raskausaikana. Silloin äidit aivot muovautuvat tavalla, joka on tärkeää vanhemmuudelle. Äidin mielen valmistautuminen vauvan tuloon vaatii aina aikaa ja joskus myös apua.

V

auvan ja vanhemman kiintymyssuhde alkaa syntyä odotusaikana. Van­hempi luo vauvasta mielikuvia, jotka ovat yllättävän pysyviä. Kiintymyssuhde muodostaa perustan lapsen psyykkiselle kehitykselle ja myöhemmille ihmissuhteille. Raskauden muutokset lisäävät myös mielenterveyden häiriöiden mahdollisuutta. ”Jopa joka seitsemäs raskaana oleva nainen kokee odotusaikana tavallisesta poikkeavaa stressiä, kuten päivittäisiä arkielämän merkittäviä huolia tai masennus- ja ahdistusoireita”, kirjoittavat Eeva-Leena Kataja, Saara Nolvi, Linnea Karlsson ja Hasse Karlsson käsikirjassa. Raskausaika voi siis olla erityisen avun tarpeen aikaa, mutta se on myös aikaa, jolloin odottava äiti on hyvin vastaanottavainen avulle ja muutoksille.

Ryhmän tuki auttaa Päiväryhmä kokoontuu 2–3 kertaa viikossa puolen vuoden ajan. Ryhmään tullessa vanhemmilla on usein haasteita selviytyä

arjesta tai vuorovaikutuksesta vauvan kanssa, mielenterveysongelmia tai taloudellisia haasteita. Yhdeksän kymmenestä vanhemmasta kokee, että ryhmät tukevat heidän vanhemmuuttaan, hyvinvointiaan ja lapsen luottamusta ja turvallisuutta. Viime vuonna Ensi- ja turvakotien liiton päiväryhmiin osallistui 165 vanhempaa ja 131 lasta, joista 49 oli alle vuoden vanhoja. Raskaana olevia oli 27.

Kuntoutus turvaa sikiön kehityksen Pidä kiinni® -hoitojärjestelmässä raskausajan kuntoutuksen tavoite on suojata äidin kohdussa kasvavaa vauvaa päihteiltä ja ehkäistä sikiövaurioita. Toinen tavoite on äidin mielen suuntaaminen kohti syntyvää vauvaa, tilan tekeminen vauvalle äidin mieleen. Päihderiippuvaisen elämä on usein ennakoimatonta, ihmissuhteet epävakaita ja arki kaoottista. Kuntoutus auttaa äitiä valmistautumaan arkeen vauvan kanssa. Vuonna 2019 Pidä kiinni

2020

-hoitojärjestelmän seitsemässä ensikodissa oli yhteensä 79 lasta. Raskausaikana kuntoutuksen aloitti 23 äitiä. Äidit ohjautuivat kuntoutukseen yhä myöhäisemmillä raskausviikoilla; suurella osalla synnytys oli jo lähellä. Se näkyi siten, että vauvojen kunto syntymän jälkeen oli huonompi kuin aiemmin. Kuntoutuksen aikana syntyneistä lapsista lähes joka viides kärsi vieroitusoireista, jotka johtuivat äidin raskaudenaikaisesta korvaushoidosta. Pääsy kuntoutukseen mahdollisimman varhain äidin raskausaikana on äärimmäisen tärkeää, jotta työskentely äidin kanssa voidaan aloittaa ja jotta lapsi syntyy mahdollisimman terveenä.

Lähteet: Vauvatyön käsikirja. Vauvatyötä haastavissa perhetilanteissa. Toim. Tanja Henttonen, Hanna Sellergren ja Taina Ruottinen (2020) Ensi- ja turvakotien liiton päivä­ ryhmän infograafi Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni® -ensikotien asiakasprofiili 2019.

7


Tapaamisia jo kymmenille vauvaperheille Helsingin ensikoti on tarjonnut jo reilun vuoden ajan tapaamispaikkaa vauvoille ja heidän vanhemmilleen. Parhaimmillaan tapaava vanhempi oppii lisää vanhemmuudesta ja voi jakaa paremmin vastuuta vauvasta. Teksti ja kuvat Vesa Keinonen

L

äheskään kaikki pienet lapset eivät asu saman katon alla molempien vanhempiensa kanssa. Tilastokeskuksen vuoden 2017 perhetilaston mukaan 89 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista asuu kahden vanhemman perheessä. Kymmenessä vuodessa yhden vanhemman perheissä asuvien lasten osuus on kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä. Lapsi kuitenkin tarvitsee molempia vanhempiaan, ja hänellä on heihin myös oikeus. Helsingin ensikoti ry:n Vauvaperheiden tapaamispalvelu tukee molempia vanhempia, jotta tapaamiset tapahtuvat lapsen edun mukaisesti.

Vanhemmat haastatellaan etukäteen Viime vuoden alussa Helsingin kaupunki kilpailutti eronneiden vanhempien lasten tapaamistoiminnan. Helsingin ensikoti lähetti oman tarjouksensa 0–3-vuotiaiden lasten tapaamisista. – Ajattelimme, että meillä voisi olla siihen annettavaa. Talossammehan 8

Vasemmalla: Mandi Turpeisen ja KirsiRoosin mukaan uusi palvelu on työn­ tekijöillekin palkitsevaa ja koskettavaa.

”Koitamme saada molemmat vanhemmat huomaamaan, mikä on lapsen etu.” on paljon vauvaosaamista, toteaa Helsingin ensikoti ry:n vastaava ohjaaja Kirsi Roos. 2020

Valtaosa asiakkaista tulee palveluun Helsingin kaupungin perheoikeudellisten asioiden yksikön lähettämänä. – Sieltä otetaan meihin yhteyttä ja lähetetään palvelupäätös sekä sopimus. Perhe saa saman sopimuksen ja vanhemmat ovat sen jälkeen yhteydessä Helsingin ensikotiin. – Ensin haastattelemme erikseen molemmat vanhemmat. Myös lapsi pääsee meille tutustumiskäynnille.

Taustalla voi olla vakavia riitoja Tapaamisten taustalla on usein vakavia riitoja. Roos kertoo, että on pohdittava, miten lähivanhempi pystyy antamaan lapsen toiselle vanhemmalle tapaamisen ajaksi. – Koitamme saada molemmat huo­ maamaan, mikä on lapsen etu ja miten päästä omien vaikeidenkin tunteiden yli. Joskus lapsi ja vanhempi eivät ole


Oikealla: Famara Dibba on saanut Mandi Turpeiselta neuvoja lapsen kanssa toimimiseen. Famaralla on sylissä ensikodin vauvanukke.

kohdanneet pitkään aikaan. Silloin lapsi saattaa hakea turvaa ensin työntekijältä. – Työntekijän kautta lapsi sitten alkaa vähitellen tehdä tuttavuutta uuteen ihmiseen, vanhempaansa. Vauvaperheiden tapaamispalvelu on osoittanut tarpeellisuutensa. Aluksi mukana oli viitisen perhettä. Nyt palvelussa pyörii perheitä parisenkymmentä. Roos sanoo, että tapaamisten jatkuessa mukaan voidaan ottaa myös erilaista vanhemmuustyöskentelyä. – Edetään siis vähitellen kohti yhteistyövanhemmuutta.

Tukea perheen tarpeiden mukaan Ohjaaja Mandi Turpeinen kertoo, että suurin osa Vauvaperheiden tapaamispalvelun asiakkaista on isiä. Lapsen tuo tavallisesti paikalle äiti. – Joillakin on käytössä “turvavartit”. Vanhemmat tulevat ja lähtevät silloin porrastetusti niin, etteivät he kohtaa kasvokkain. Valvotussa tapaamisessa ohjaaja on jatkuvassa näkö- ja kuuloyhteydessä, jotta hän voi tarvittaessa puuttua lapselle haitalliseen toimintaan. Tuetussa tapaamisessa työntekijä on saatavilla, ja tukee tarpeen mukaan lasta ja vanhempaa. Käytännössä tapaamiset ovat leppoisaa yhdessäoloa lapsen ja vanhemman kesken. – Jos lapsi on vielä vauva, niin hänelle lauletaan ja näytetään leluja. Isompien taaperoiden kanssa taas leikitään ja piirrellään. Turpeisen mukaan palvelussa annettava tuki riippuu perheen tarpeista. Joskus tarvitaan ohjaajien konkreettisia neuvoja.

– Käymme läpi vaikkapa sitä, miten vaippa vaihdetaan ja vauva syötetään. Autamme vanhempaa myös tunnistamaan vauvan erilaisia reaktioita ja viestejä.

Parempia valmiuksia isyyteen Famara Dibba tapaa nyt kolmevuotiasta lastaan vauvaperheiden tapaamispalveluissa. Hän on kokemukseen hyvin tyytyväinen. – Ennen kohtasin lastani toisen vanhemman luona. Se oli hankalaa. Lapsen huomio saattoi mennä tapaamisissa aivan muuhun kuin isään. 2020

Isä ja hänen lapsensa ovat viikolla olleet yhdessä muutaman tunnin kerrallaan. Viikonloppuisin tapaamisaika on ollut pidempi. – Teemme aivan tavallisia juttuja. Leikimme ja juttelemme. Dibba arvelee olevansa ohjattujen tapaamisten ansiosta nykyisin parempi isä. Hän on saanut asiantuntijoilta monia hyviä vinkkejä. – Ei isä voi tietää kaikkia asioita, etenkin jos lapsi on ensimmäinen. Olen saanut ohjaajilta opastusta muun muassa siihen, miten riehuva lapsi saadaan rauhoittumaan.

9


K A H V IT A U K

O

Monikulttuuristen perheiden auttaminen palkitsee Vauvaperhetyöntekijät Maria Tuutti ja Anna Haverinen tulevat kahvitauolle suoraan vetämästään tiistaiaamun musiikkileikkikoulusta. Muskari on yksi Lahden ensikodin tapa tuottaa iloa ensikodissa oleville perheille ja antaa eväitä arkeen. Kahvi on keitetty. Teksti Mikko Savelainen

Miten päivä on lähtenyt käyntiin? – Aamu on alkanut hienosti. Muskarissa oli viisi perhettä. Laulettiin ja leikittiin yhdessä. Se on osa vanhemmuuden rakentamista ja vuorovaikutuksen tukemista eli käytännön vaativaa vauvaperhetyötä, jota ensikodeissa tehdään.

10

Mikä työssä palkitsee? – Paras palkinto on nähdä perheiden elämän menevän eteenpäin ja heidän kotiutuvan ensikodista omaan kotiin. Perheellä on enemmän voimavaroja, se hallitsee paremmin arkea ja ilo on löytynyt. – Lähdön hetki on aina haikea, mutta samalla on ilo siitä, että on voinut kulkea perheen mukana ja auttaa heitä eteenpäin. Miten juotte kahvinne? – Minulle kahvi maistuu vaaleanpunaisesta mukista kauramaidoilla, sanoo Maria.

2020

Lahden ensi- ja turvakoti

Miten perheiden monikulttuurisuus näkyy teidän työssänne? – Nyt ensikodissa on useita monikulttuurisia perheitä. Me olemme olleet kolme kuukautta yhden perheen omatyöntekijöitä. Perheen kulttuuritausta ei vaikuta perustyöhön, mutta varsinkin alun haasteet voivat olla erilaisia. – Heitä haastaa tottuminen suomalaiseen järjestelmään. Esimerkiksi raha-asioiden hoitaminen tai asiointi virastoissa vaatii paljon perehtymistä. – Usein joudutaankin aloittamaan perusarkea korjaavalla ja vakauttavalla työllä ja tärkeimpään eli vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksen tukemiseen päästää sen jälkeen.

Mikä työssä on parasta? – Oma ajatusmaailma laajenee jokaisen perheen myötä. Näemme työn vaikuttavuuden, kun olemme tiivisti mukana perheen elämässä. – Parasta ovat ihanat perheet, jotka omassa haasteellisuudessaan ja erityisyydessään tekevät tästä työstä mielenkiintoisen. Työporukka puhaltaa yhteen hiileen, tuki ja kannustus on mahtavaa.

Anna tarkkailee erityisesti, saisiko yhden tietyn pyöreän valkoisen kahvikupin ja lisää. – Laimennin on lehmävapaa.


Ly hy et

Tue kuukautiskupilla Ensi- ja turvakotien liittoa Lunette Kuukautiskuppeja valmistava Lune Group Oy Ltd tukee Ensi- ja turvakotien liiton lähisuhdeväkivallan vastaista työtä. Lunette on tuonut markkinoille aurinkoisen keltaisen hyväntekeväisyyskuukupin. – Henkinen väkivalta voi olla vaikea tunnistaa ja jos väkivalta pääsee kehittymään vapaasti, seurausten korjaaminen voi kestää koko ihmisiän. Meille on tärkeää olla rikkomassa tabuja ja hälventämässä häpeää, sanoo Heli Kurjanen Lunettelta. Katso ja osta: fi.lunette.com

Mikä ihmeen huoltoriita? -video

Lunette

Oikealla: Lunette-yhteistyön tiimoilta Mira Luoti tutustui KantaHämeen perhetyö ry:n ylläpitämään Hämeenlinnan turvakotiin. Kuvassa (vas.) Sini Stolt, Mira Luoti ja Maria Svetloff.

Vaikuttavuus esiin -webinaari 9.12. Maksuton Vaikuttavuus esiin -webinaari 9.12. esittelee Ensija turvakotien liitossa rakennettua, apua hakevien kanssa tehtävän työn vaikuttavuuden mittaria ja sen tuloksia. Aiheina ovat myös arvioivan toimintakulttuurin rakentaminen ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittyminen Suomessa ja kansainvälisesti. Tervetuloa Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ja muiden järjestöjen työntekijät ja toiminnanjohtajat ja kaikki vaikuttavuudesta kiinnostuneet. Ilmoittaudu: ensijaturvakotienliitto.fi/tapahtumat

Ensi- ja turvakotien liitto julkaisi lapsille videon, joka kertoo, mistä huoltoriidassa on kyse. Eroavat vanhemmat voivat riidellä lapsen asioista pitkäänkin ilman, että kukaan puhuu asioista kunnolla lapsen kanssa. Lapsi ei ehkä tiedä, mitä riita oikeastaan koskee, miten riita ratkaistaan ja mikä on lapsen rooli. Vanhemmilla ei ehkä itselläänkään ole selkeää kuvaa siitä, miten prosessi etenee. Turvassa-hankkeen ja Tussitaikurit Oy / Marker Wizards Ltd:n tekemä selkeä puolentoista minuutin video on katsottavissa YouTubessa. Lapsen on hyvä katsoa video yhdessä aikuisen kanssa, jotta videon herättämistä kysymyksistä voi jutella saman tien. Katso video www.youtube.com > Mikä ihmeen huoltoriita?

Hanke uusintarikollisuuden ehkäisemiseksi Oikeusministeriön rahoittama hanke, joka rakentaa kuntoutusohjelmaa lähisuhteessaan väkivaltaa käyttäneille tai väkivaltarikokseen syyllistyneille, aloitti elokuussa. Ohjelma perustuu jo olemassa oleviin, koeteltuihin menetelmiin ja huomioi erityisesti uhrin, lasten ja läheisten palveluohjauksen ja riskien arvioinnin. Ensi- ja turvakotien liiton koordinoima Turvallisille raiteille -hanke (2020–2022) toimii aluksi hanketyössä mukana olevien Viola – väkivallasta vapaaksi ry:n ja Lyömätön Linja Espoossa alueilla


Vauvan uni Jos ei saa nukkua, on vaikea jaksaa olla rakastava ja tasapainoinen vanhempi. Hyvät unitavat auttavat • Leiki ja anna huomiota vauvalle päivällä. Huolehdi säännöllisestä päivärytmistä, myös viikonloppuisin. • Luo iltarutiinit. Rutiineja ovat muun muassa iltapesut, yöpuvun vaihto, iltapuuro tai -maito ja iltasatu. • Rauhoita iltahetki ennen nukkumaanmenoa. Vauvakin aistii aikuisen kiireen ja stressin. • Huolehdi, että nukahtaminen tuntuu turvalliselta. Turvallisuutta tuovat muun muassa johdonmukaisuus, läheisyys (sylittely ja vieressä olo), yövalo tai unilelu.

Ensikuukausina vauvalla ei ole unirytmiä Vauvalla ei ole ensimmäisten kuukausien aikana vuorokausirytmiä, mutta vanhempi voi omalla toiminnallaan helpottaa säännöllisen rytmin kehittymistä. Vanhemman kannattaa pitää kiinni omasta säännöllisestä vuorokausirytmistä ja ohjata vauvaa nukkumaan.

Vastasyntynyt voi nukkua jopa 20 tuntia vuorokaudessa Unen määrä vähenee nopeasti vauvan kasvaessa. Jo kuukauden iässä se on enää 16 tuntia ja puolen vuoden iässä 13–14 tuntia. Ensimmäisten elinkuukausien aikana uni jakautuu tasaisesti ympäri vuorokauden. Pikkuhiljaa pisimmät unijaksot alkavat sijoittua yöhön ja vauva alkaa valvoa enemmän päiväaikaan.

12

2020


Kuvat Tiuku Pennola

Unisykli Kun vauva vaipuu uneen, hän havahtuu valvetilan rajalle 50–60 min jälkeen. Vauva voi silloin äännellä tai vähän itkaista, vaikka silmät olisivat kiinni. Usein vauvat vaipuvat takaisin uuteen unisykliin ilman vanhemman apua. Kaikkeen pieneen ääntelyyn ei tarvitse reagoida vaan voi luottaa, että uni jatkuu. Jos vauva herää täysin valveille, vanhempi voi auttaa häntä nukahtamaan uudelleen laittamalla käden vauvan selälle, silittämällä tai hyssyttelemällä.

Uniohjaus auttaa Jos vauva ei nuku ja oma väsymyksesi ja alavireisyytesi vain jatkuu, Baby blues -työntekijä voi auttaa. Jo jutteleminen työntekijän kanssa ja hänen neuvonsa voivat auttaa katkaisemaan unettomuuden kierteen tai tuoda helpotusta vauvan itkuisuuteen. Tavoitat työntekijän vauvaperhe.fi -chatistä tai soittamalla yhdistykseen.

Päivärytmi Samana toistuva päivärytmi luo vauvalle turvaa. Arjen toistuminen samanlaisena auttaa usein myös yöuniin. Säännöllinen rytmi auttaa vanhempaa jaksamaan, kun uni- ja ruokailuajat ovat ennakoitavissa.

Apua kannattaa pyytää ennen kuin koko perhe on aivan lopussa.

6 kk ikäisen päivärytmi • 7–8 aamutoimet • 9–10 aamupäiväunet • 11 lounas, kiinteä ruoka ja maito • 12 päiväunet (ulkona) • 14–15 välipala, hedelmäsose tmv. ja maito • 17 päivällinen, kiinteä ruoka ja maito • 18 iltaunet (max 30 min.) • 20 iltapala, puuro ja maito • 20.30 iltatoimet, sylittelyn ja hellyyden tankkaus • 21 Hyvää yötä!

Vauvaperhe.fi > Vauvan uni Vauvaperhe.fi > Chat 2020

13


Kun raha-asiat stressaavat raskausaikana Raskausajan rahahuolet vievät vanhempien huomion ja voivat aiheuttaa valtavan stressin. Eveliina maksoi äitiyspäivärahasta vuokraa ja muita menoja ja sinnitteli kaalikeitolla ja -laatikolla. Rahaa mihinkään uuteen vauvaa varten ei ollut. Tieto tuista, joita olisi voinut saada, ja apu budjetin teossa olisi ollut tarpeen. Teksti Anne Ahtola-Poiesz, Petra Gergov-Koskelo, Jonna Lehikoinen, Essi Lehtinen ja Lotta Virrankoski

H

uoli toimeentulosta, jatkuva niukkuus tai suoranainen köyhyys aiheuttavat pitkään jatkuvaa kuormitusta. Vauvaan rahahuolet vaikuttavat jo raskausaikana ja syntymän jälkeen vanhempien kautta. Stressin tarkoitus on auttaa selviämään uhkaavista tai yllättävistä tilanteista, mutta pitkittyessään se muuttuu haitalliseksi ja saa elimistön yli- tai alivireystilaan. Stressi lisää sairastumisriskiä ja erilaisia oireita, kuten univaikeuksia, ärtymystä, ahdistusta ja masennusta.   Itsessään äidin odotusajan stressin vaikutus vauvaan on vähäinen, mutta jos paineinen tilanne perheessä jatkuu, vanhemman on vaikeampaa säädeIlä tunteitaan ja käyttäytymistään ja käsitellä tietoa. Vanhemmalla on silloin vähemmän voimia selviytyä muutenkin haastavasta vauvan vanhemmuudesta.   

Valtava stressi Köyhyys ja taloudelliset vaikeudet aiheuttavat usein häpeän tunnetta. 14

Vaikeudet leimataan ihmisen omiksi ongelmiksi, vaikka köyhyys olisi esimerkiksi periytynyt tai taustalla olisi monisyisiä yhteiskunnallisia haasteita, kuten matalapalkkaisuus tai perustoimeentulon riittämättömyys. Eveliina oli 19-vuotiaana juuri valmistunut matkailualalle ja saanut en-

Vauvaan rahahuolet vaikuttavat vanhempien kautta. simmäisen työpaikan, kun hän huomasi olevansa raskaana. Töissä meni hyvin, mutta kun hän oli toimittanut työnantajalle neuvolan todistuksen raskaudesta, hänet irtisanottiin koeajan viimeisenä päivänä. Eveliina muutti yhteen lapsen isän kanssa. Isä oli työtön ja hänellä oli velkaa. – Vuokrasopimus otettiin minun nimiini ja hoidin kaikki menot. Mie2020

helläni oli raskauden aikana varmaan ainakin kymmenen työpaikkaa, mutta työsuhteet loppuivat nopeasti, mikä lisäsi painetta minulle. Eveliina on kotoisin viisilapsisesta perheestä ja tottunut siihen, että rahaa on niukasti. Hän ei halunnut tuottaa vanhemmilleen pettymystä osoittamalla, ettei hallitse talouttaan, eikä siksi pyytänyt apua. Kun rahasta on puute, arki ei suju. Menoista, veloista ja arjesta selviämiseen kuluu paljon voimia ja aikaa. – Mieheni heitti puhelinlaskunsa suoraan laatikkoon, kun hän tiesi, ettei pysty kuitenkaan maksamaan sitä. Luottotiedot olivat jo menneet. – Se kaikki kostautui minulle. Katsoin joskus sen laatikon ja laskuja oli tuhansien eurojen edestä. Se stressasi minua ihan sikana. Vauvalle Eveliina ei pystynyt hankkimaan mitään uutena. Sukulaiset onneksi antoivat vaunut ja sängyn. Äitiyspakkauksessa oli vaatteita. – Kiertelin kuitenkin vauvanvaateliikkeitä. Harmitti, että jos oli joku vaikka 10 euron body, en voinut ostaa sitäkään. En tajunnut, että sosiaalitoi-


Shutterstock / Lennon Photo

2020

Shutterstock

15


Shutterstock / Lisa S

Raha-asiat puheeksi ensikodissa

mesta olisi voinut ehkä saada tukea vauvan tarvikkeisiin.

Ostokset jäivät kassahihnalle Eveliina sinnitteli parisuhteessa vauvan syntymän yli. Hän asui hetken vanhemmillaan ja pääsi sitten ensikotiin. Siellä sai syödä mahansa täyteen. – Olin syönyt kotona usein kaalilaatikkoa ja kaalikeittoa. Kaalikeitto saattoi palaa pohjaan, kun vauva itki, enkä sitten syönyt mitään. Laihduin tosi paljon. Enskassa oli neljä kertaa päivässä ruokaa ja illalla sai ottaa kaapista lisää, jos halusi. Mitä vaikeampaa menoista selviäminen on, sen suurempaa turvattomuutta ja stressiä raha-asiat aiheuttavat ja sitä suurempi on vaikutus lapsiin. Haasteet korostuvat, kun perheessä on vain yksi vanhempi. Eveliinakin yritti pitää huolta ensisijaisesti lapsistaan, mutta niukasta syömisestä seurasi muun muassa se, että maidontulo tyrehtyi. Taloudellinen tilanne vielä paheni, kun hän sai toisen lapsen ja jäi yksin heidän kanssaan. – Monesti jäi ruoat kassahihnalle, kun maksutapahtuma oli hylätty. Kaupassakäynti oli kauheaa, kun piti laskimen kanssa kulkea, ettei loppusumma mene yli siitä, mihin oli varaa. Hiukan hienovaraisempaa suhtautumista hän olisi toivonut kaupoilta 16

”Ensikodissa sai syödä mahan täyteen.”

Katso myös

• https://ensijaturvakotienliitto.fi/ vauvaperhe/raskausaika/ perheen-talous-ja-vauva/ • https://www.penno.fi/ -sovellus • https://www.infofinland.fi/fi/ elama-suomessa/ ongelmatilanteet/ taloudelliset-ongelmat

silloin, kun halusi maksaa diakonian maksusitoumuksella. Kassat huutelivat toisilleen kyselläkseen, käyvätkö sitoumukset, ja jonossa olevat ihmiset tuijottivat. Kylään tulevilta Eveliina pyysi kukkien sijaan vaippapakettia. Nyt työssäkäyvänä ja omillaan toimeentulevana häntä huolettaa, miten moni vauvaa odottava nettikeskustelija vaikuttaa siltä, että tietää yhtä vähän oman talouden suunnittelusta kuin hän nuorempana tiesi. – En tehnyt mitään budjettia, en laskenut mitään. Olisin varmaan tarvinnut apua siihen. 2020

Raha-asioiden hallinta ja talousasioista puhuminen on osoittautunut tärkeäksi myös ensi- ja turvakodeissa. Naisten asunnottomuuden syihin pureutuvassa hankkeessa* on huomattu, että talous on tabu, josta äidit eivät mielellään puhu, mutta joka vaikuttaa suoraan pärjäämiseen kuntoutuksen jälkeen. Jos talousasiat eivät ole hallinnassa, on suurempi riski, että nainen jää ensikodin jälkeen ilman asuntoa. Jos vuokria on jäänyt rästiin, asuntoa on vaikea saada. Viime vuosina päihteitä käyttävien äitien kuntoutukseen erikoistuneiden Pidä Kiinni –ensikotien asiakkaista reilu neljäsosa on ollut asunnottomia kuntoutukseen tullessaan. Talousasioiden puheeksi ottaminen asiakkaiden kanssa ei ole helppoa, sillä niiden sotkeentumiseen liittyy usein valtavasti häpeää. Varsinkin silloin, kun äiti kokee olevansa itse syyllinen tilanteeseen. Toisinaan velat on aiheuttanut joku muu lähipiiristä, kuten kumppani tai oma vanhempi. Rahaasioihin saattaa liittyä traumaattisia muistoja tai taloudellista väkivaltaa jo omasta lapsuudesta ja nyt häpeä jatkuu. Työntekijän on tärkeä olla tietoinen siitä, miten toimia, jotta asiakkaasta tuntuisi turvalliselta puhua rahasta. Kaikkia talous- ja velka-asioita ei ole realistista saada kuntoon asiakkuuden aikana, mutta tärkeintä olisi saada velkojen kasvaminen pysäytettyä ja maksusuunnitelma tehtyä.

Naiserityisyys asunnottomuustyössä (NEA) -hanke

*)

Eveliinan nimi on vaihdettu hänen yksityisyytensä suojaamiseksi. Eveliinan henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.


Jä se ny ht ei sö t

Jäsenyhteisöt toimivat Hillamaria Tuomi-Mark

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Vauvat ja vanhemmat tanssivat

Shutterstock / Elena Boronina

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry tarjoaa tänä syksynä ammattilaisen ohjaamaan vauvatanssia asiakkaana oleville vauvoille ja heidän perheilleen. Tanssin mahdollistaa lahjoitus. Vauvatanssissa keskeistä on vauvan ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen. Yhdistyksestä apua saavia vauvojen vanhempia yhdistää jonkinlaisen avun tai tuen tarve vauvan kanssa. Vauvatanssiin voivat osallistua niin ensikodin, järjestölähtöisen avopalvelun kuin Pidä kiinni -avopalvelu Ainon vauvat vanhempineen. – Opastamme vanhempia välittämään vauvalle hyväksyntää ja välittämistä sekä tulkitsemaan vauvan sanattomia viestejä. Vauvatanssi tuo tähän työhömme lisäarvoa, ensikodin ja avopalvelu Ainon vastaavat sosiaalityöntekijät Piritta Jetsu ja Kirsi Vekurinmäki sanovat. Tanssipedagogi Teija Häyrynen ohjaa tanssia 20 vuoden kokemuksella. – Tavoitteena on saada vauvatanssihetkeen lämmin ja hyvä vuorovaikutus, jossa vauva saa vanhemmaltaan tai vanhemmiltaan täyden huomion ja keskittymisen. Hetkessä on mukana liikettä, tanssia, kosketusta, laulua ja loruttelua. Opastan vanhempia aidonnäköisen vauvanuken kanssa ja vanhemmat tekevät vauvan kanssa omannäköisensä tulkinnan liikkeestä. Vauvatanssia pyritään järjestämään koko syksyn ajan niin, että viikoittain siihen voi osallistua neljä vauvaa vanhempineen. Tanssihetki on aluksi puolen tunnin mittainen ja turvavälien takia yksilöllinen. Ohjaaja ei koske vanhempaan eikä vauvaan ja muutoinkin hygieniasta huolehditaan tarkasti. – Olemme iloisia, että voimme tukea asiakasperheitämme vauvalähtöisellä ja varhaista vuorovaikutusta korostavalla vauvatanssilla. Teijan hienoilla vinkeillä perhe voi jatkaa tansseja myös kotona. Samalla ohjaajamme saavat koulutusta hyödyntää vauvatanssin elementtejä omassa työssään. Kiitämme lahjoituksesta Alko Oy:n Lasten seurassa -ohjelmaa. Alko Oy on mukana myös Keski-Suomen ehkäisevän päihdetyön hankkeessa, toiminnanjohtaja Susanna

Kaapatut Lapset ry Vapaaehtoiset. Vertaistukijat ovat olleet tiiviisti perheiden tukena myös kuluneen kesän ja alkusyksyn ajan. Lokakuussa vapaaehtoiset kokoontuivat ansaittuun virkistysviikonloppuun, jossa oli aikaa rentoutua takkatulen ääressä, jutella ja saunoa. Fyysisten tapaamisten lisäksi tarjoamme syksyllä runsaasti apua chattien muodossa. Kahdenkeskisten chatkeskustelujen lisäksi järjestämme ryhmächatteja, joissa on vaihtelevia teemoja, kuten tapaamiset kansainvälisissä eroperheissä, sekä monikulttuurisille yhden vanhemman perheille suunnattuja chatteja.

Katso tarkemmin kaapatutlapset.fi •

Huovinen sanoo. •

2020

17


Jä se ny ht ei sö t

Eeva Kelho

Oulun ensi- ja turvakoti ry Vauvanpäivä. Vietimme sosiaalisessa mediassa ”vauvan viikkoa” Vauvan päivän (25.9.) kunniaksi. Vauva-aiheisia videoita julkaistiin pitkin viikkoa Oulun ensi- ja turvakodin somekanavissa. Vauvan päivää juhlistettiin flashmob-tempauksella Kauppakeskus Valkeassa. Videot ovat nähtävissä Oulun ensi- ja turvakodin Facebookissa ja Instagramissa. •

Kanta-Hämeen perhetyö ry Kanta-Hämeen vauvauutisia. Vapaaehtoiset doulamme ovat olleet korona-ajasta

huolimatta tukena jo kymmenelle odottavalle äidille tai perheelle. Osaan synnytyksistä doula ei ole koronarajoitusten vuoksi päässyt mukaan. Muuten doula ja synnyttäjä ovat pitäneet tiiviisti yhteyttä puhelimitse ja tapaamisia on ollut esimerkiksi puistossa. Vankilan perheosastolla jatketaan odotusajan työskentelyä Hämeenlinnan kaupungin Masuvauva-materiaalin avulla. Pian perheosastolla alkaa myös HoiLei-ryhmä, johon tällä kertaa osallistuvat masu- ja pikkuvauvat äiteineen. Yhdistyksemme jäsenkirje on siirtymässä sähköiseksi. Vielä paperinen jäsenkirje tulee jakoon marraskuun alussa. Pidämme syyskokouksen etänä 23.11.2020 klo 17.30. Lisätietoa on jäsenkirjeessä. •

Turun ensi- ja turvakoti ry

Sari Toivonen

Vapaaehtoistoiminta. Kansalaistoiminnan kehittämisryhmä otti syksyiseksi tavoitteekseen yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan uudelleen järjestelyn erityisesti alkukoulutuksen osalta. Tarkoitus on tiivistää yleistä koulutusta ja antaa vapaaehtoisille mahdollisuus perehtyä entistä paremmin heitä eniten kiinnostavaan osa-alueeseen. Lisäksi parannetaan yhteydenpitoa yhdistyksen ja meille tärkeiden vapaaehtoisten välillä. Vapaaehtoisille hankittiin hupparit, jotta heidät tunnistaa paremmin. Talouspäällikkö Annina Laakso on mallina, millaiselta huppari näyttää päällä.

18

2020


Jä se ny ht ei sö t

V auVatyö .

VAU VAT YÖTÄ HAA STA VIS SA PER HET ILA NTE ISS A

Käsikirja Toimittajina Tanja Henttonen Hanna Sellergren Taina Ruottinen

2020

19


Jä se ny ht ei sö t

Lyömätön Linja Espoossa ry

Puheenjohtaja vaihtui. Kymenlaaksossa,

kuten muuallakin maailmassa, on eletty eriskummallista vuotta koronapandemian vuoksi. Yhdistyksen toiminta on kuitenkin jatkunut melko normaalisti. Syksyllä koronasta on tullut osa arkea; turvavälit ja käsihygienia huomioidaan tarkasti ja maskeja sekä suojavisiirejä käytetään tarvittaessa. Päivittäin seurataan koronatilannetta ja tehdään mahdollisia muutoksia toimintaan tarpeen niin vaatiessa. Tärkeintä meille on se, että ketään ei jätetä yksin. Tähän loppusyksyn päivään mennessä yhdistyksestä on tänä vuonna apua saanut 523 ihmistä, joista vauvoja 61, lapsia 202 ja aikuisia 260. Vuosikokous saatiin kuin saatiinkin pidettyä. Puheenjohtajana ansiokkaasti yhdistystä luotsannut Hannele Sirrola siirtyi ”rivijäseneksi”. Valtavan suuri kiitos Hannelelle hänen upeasta panoksestansa yhdistyksen toimintaan! Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Heidi Nevalainen. Heidi on toiminut jo usean vuoden ajan yhdistyksen hallituksessa ja on myös Ensi- ja turvakotien liiton liittohallituksen jäsen, joten turvassa ollaan.

Eroryhmä lapsille. Lähisuhdeväkivaltatyön yksikössä on syksyn aikana kokoontunut lasten erovertaisryhmä. Ryhmä on toteutettu yhteistyössä Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n kanssa. Teemoja ovat olleet vanhempien ero ja perheessä tapahtunut väkivalta. Ryhmässä lapset ovat saaneet pohtia perhetilanteiden herättämiä ajatuksia turvallisessa ympäristössä, vertaistuen sekä asiantuntijoiden opastuksella. Lapset ovat saaneet keinoja tunteiden käsittelyyn ja vertaisuuden kautta kokemuksen, että eivät ole haastavien tilanteiden kanssa yksin. Lähisuhdeväkivaltatyön yksikössä lapsilla ja nuorilla on aina myös mahdollisuus yksilötyöskentelyyn väkivaltatyön asiantuntijan kanssa. •

20

Pääkaupungin turvakoti ry

Ilona Ojankoski

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry

Uusia työtapoja. Uusien asiakkaiden yhteydenotot ja 5 eri ammatillisesti ohjattua vertaisryhmää työviikon aikana täyttävät väkivaltatyön asiantuntijoiden kalenterit. Keväästä lähtien olemme eläneet ”uutta normaalia”. Koronapandemia on tuonut mukaansa uudet työtavat, jotka muuttavat vähitellen asiakastyön käsitettä: etätyöskentely ja digitaalinen kohtaaminen ovat tulleet jäädäkseen. Asiakkaillemme ehdottamme heidän tarpeittensa mukaan molemmat vaihtoehdot. Konkreettinen yksilötapaaminen ja ryhmiin kokoontuminen ovat kuitenkin asiakkaittemme suosikit. Hyvin tärkeä on oikeusministeriön rahoittama 3-vuotinen Turvallisille raiteille -hanke. Yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton ja Viola ry:n kanssa juurrutamme yhteisen, hyvin rakennetun ja suhteellisen pitkäkestoisen väkivallan katkaisuohjelman valtakunnallisella tasolla. Yhteinen väkivallan katkaisuohjelma on hybridi, joka koostuu Lyömätön tie – Väkivallan katkaisuohjelmasta® ja MOVE A! -ohjelmasta. Kyseessä on ensinnäkin väkivaltatyön tekijöiden kanssa tehtävän työn juurruttamisesta. Se on kuitenkin paljon muuta. Turvallisille raiteille -hankkeen rahoitus kertoo myös siitä, että lähisuhdeväkivallan vähentämisessä tekijätyö ymmärretään välttämättömäksi. Hanke myös heijastaa selkeää aikomusta toteuttaa Istanbulin sopimuksen artiklaa 16. Tulevaisuus näyttää hyvin mielenkiintoiselta!

2020


Jä se ny ht ei sö t Sanna Mönkkönen

BERK media / Laura Koivulahti

Tampereen ensi- ja turvakoti ry Vapaaehtoisia doulia koulutetaan.

Yhdistys kouluttaa lisää vapaaehtoisia doulia erityistä tukea tarvitseville perheille. Vapaaehtoisdoula toimii synnyttäjän ja perheen tukena. Doula huomioi synnyttäjän ja puolison toiveet ja mahdolliset haasteet tarjoten läsnäoloa, turvaa ja konkreettista apua raskauteen ja synnytykseen. Erityisen tuen tarve voi tarkoittaa esimerkiksi, että synnyttäjä on iältään nuori, hänellä voi olla mielenterveyden haasteita, oma kehityksellinen haaste tai synnyttäjän ja vauvan tukiverkko on suppea. Viikonlopun mittainen koulutus järjestettiin ensimmäisen kerran viime vuonna ja se oli menestys. Koulutuksesta valmistui kymmenen vapaaehtoisdoulaa, joista suurin osa on jäänyt aktiivisesti mukaan toimintaan. Koulutus järjestetään uudestaan nyt marraskuussa, kouluttajina toimivat Tampereen Ensikodin työntekijät. Tampereen ensi- ja turvakoti ry tarjoaa vapaaehtoisdoulapalvelua erityistä tukea tarvitseville perheille koko Pirkanmaan alueella. •

Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry Chat tavoittaa kotoa. Äimä ry tukee uupunutta ja ahdistunutta äitiä myös kotisohvalla. Äimän ryhmächat toimii verkkovertaistukiryhmänä, avoimien ryhmien tapaan osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista, vaan mukaan voi liittyä vapaasti ja keskustelua käydä anonyymisti. Puhumisen tarpeeseen auttaa Äimän vertaistukipuhelin, joka maanantai klo 14–16. Lisää tietoa näistä ja muista tukimuodoistamme: https://aima.fi/tukea-tarjolla/ •

Mummonmarkan vartijat -hankkeen suunnittelijat Pirjo Laveri ja Erja Ronkainen.

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Taloudellinen hyväksikäyttö ja huijaukset. Mummonmarkan vartijat -hanke

välittää ikääntyneille, heidän läheisilleen ja ammattilaisille tietoa ikääntyneisiin kohdistuvan taloudellisen hyväksikäytön, huijausten ja petosten torjumisesta. Kerromme, miten omia turvataitojaan voi kehittää ja miten toimia, jos on jo joutunut uhriksi. Keväällä alkanut koulutuskiertueemme jatkuu verkkotapahtumina: Vaasa 26.11., Kajaani 14.1.2021 ja Joensuu 28.1.2021 kello 12–15. Puhumassa ovat paikalliset asiantuntijat. Aiheina ovat muun muassa netti- ja puhelinhuijaukset, poliisin ajankohtaiset terveiset, läheisen tekemä taloudellinen kaltoinkohtelu ja asiakirjojen hoitaminen kuntoon. Kaikkien tapahtumien tarkemmat aikataulut ja ilmoittautumislinkki osallistumiseen löytyvät https://www.mummonmarkanvartijat.fi/ilmoittautuminen. Kun olet ilmoittautunut, saat sähköpostiisi linkin tapahtumaan. Ilmoittaudu ja pyydä ystäväsikin mukaan! Katso lisää www.mummonmarkanvartijat.fi, Facebook ”Mummonmarkan vartijat” ja Twitter @MMVartijat

Viola – väkivallasta vapaaksi ry Rytmi päivään. Viola tarjoaa myös ryh-

mätoimintaa alle 3-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen Essoten alueella. Violan Kieppi – kiertävä perhekeskus aloitti elokuussa taas syyskauden päiväryhmän Mikkelissä. Ryhmässä on viisi äitiä, joiden lapset ovat iältään nelikuisesta puolitoistavuotiaaseen. Kieppi on jo tuonut perheille paljon apua, tukea ja iloa. Kieppipäivässä on säännöllinen rytmi, johon kuuluvat aamupala, lounas ja päivällinen, ulkoilu sekä vanhemmuutta tukevat tehtävät ja keskustelut. Vanhemmat ovat koronarajoitteisen kevään ja kesän jäljiltä hyvin iloisia vertaisryhmässä saadusta seurasta ja tekemisestä. Korona on asettanut kaikki uuden tilanteen ja erilaisten ratkaisujen eteen, mutta kyllä fyysinen yhdessäolo päiväryhmässä vaan on niin vaikuttavaa! Toivottavasti ryhmä saadaan pitää fyysisesti yhdessä joulukuun puoleen väliin saakka.   •

• •

2020

21


Mik ä oli si nu n miel estäsi paras juttu tässä lehdessä? M ik si?

Verkossa uutta ensijaturvakotienliitto.fi/enska

Anna palautetta Enskasta ja osallistu arvontaan! Kerro meille mielipiteesi osoitteessa ensijaturvakotienliitto.fi/ enskanlukijapalaute. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken 60 euron lahjakortin kirjakauppaan. Voit samalla antaa myös muuta palautetta, ruusuja, risuja tai juttuideoita toimitukselle. Jätä palautteesi 13.12. mennessä. Olemme sähköpostitse tai puhelimitse yhteydessä voittajaan. Kaunis kiitos etukäteen!

Kysely: lapsenhuoltolaki ei estä haitantekoa lapsen ja vanhemman suhteelle Laaja lukujuttu siitä, miten uudistunut lapsenhuoltolaki on vanhempien mielestä vaikuttanut lasten asioista sopimiseen.

YouTube

Vauvaperhe.fi

Lyhyt esittelyvideo Kaksi kotia -sovelluk-

Koottua vauva-asiaa hyvästä hoidosta, unesta, vatsavaivoista, vanhemman jaksamisesta, taloudesta, stressistä, parisuhteesta, erosta ja alkoholista. Nyt myös oma osio isille. Lue!

sesta eronneille vanhemmille ja heidän lapsilleen. Sovellus helpottaa kahdessa kodissa asuvan lapsen ja vanhempien yhteydenpitoa: kalenteri lapsen arjen ja tapaamisten suunnitteluun, chat keskusteluun vanhempien ja lasten tai vain vanhempien kesken ja tukea ja tietoa eron jälkeiseen elämään ja lapsen huomioimiseen.

Ystävällisesti Enska-lehden toimitus

Lue lisää www.apuaeroon.fi/kaksikotia

Lehden 3/20 Voittoarpa meni NUMMELAAN! Lehdestä 3/20 palautetta antaneiden kesken arvottu lahjakortti meni Ristolle Nummelaan. Onnittelut, Risto! Lehden jutuista kiitosta saivat erityisesti Tuula Lukicin Kenenkään ei tarvitse selvitä yksin -juttu ja juttu traumojen tunnistamisesta. Kiitos kaikille palautteesta!

22

2020


Yh te ys ti ed ot

Ensi- ja turvakotien liitto Jäsenyhteisöt Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Lappeenranta • p. 044 777 5355 ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoki • p. 050 405 2136 enstu.fi Helsingin ensikoti ry p. 09 774 2460 • helsinginensikoti.fi

Oulun ensi- ja turvakoti ry p.08 561 5500 • oulunensijaturvakoti.fi Paasikiven Nuorisokylän Säätiö Kerava • p. 09 2745 4610 paasikivennk.fi

Kaapatut Lapset ry p. 044 262 6662 • kaapatutlapset.fi

Pienperheyhdistys ry Helsinki • p. 09 720 6810 pienperhe.fi

Kanta-Hämeen perhetyö ry Hämeenlinna • p. 040 770 1087 khperhetyo.fi

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry p. 02 633 3850 • porinensijaturvakoti.fi

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Jyväskylä • p. 040 7691 786 ksetu.fi

Pääkaupungin turvakoti ry Helsinki • p. 09 477 7180 paakaupunginturvakoti.fi

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry p. 044 336 0056 • kokkolanensijaturvakoti.fi

Raahen ensi- ja turvakoti ry p. 044 282 4211 • raahenensijaturvakoti.fi

Kuopion Ensikotiyhdistys ry p. 044 369 7220 • kuopionensikoti.fi

Tampereen ensi- ja turvakoti ry p. 010 526 5600 • tetuko.fi

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf päivystysp. 06 724 5600 • frida.help

Turun ensi- ja turvakoti ry p. 02 513 4100 • tuentu.fi

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kotka • p. 044 744 0330 kymenlaaksonensijaturvakoti.fi

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry p. 09 726 2422 •suvantory.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ry p. 044 270 0797 • lahdenensijaturvakoti.fi

Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry p. 06 312 9666 • vaasanturvakoti.fi

Lapin ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi • p. 040 584 0021 lapinensijaturvakoti.fi

Rovaniemi

Perheidenpaikka ry Outokumpu • p. 0400 819 841, 0400 819 842 perheidenpaikka.fi

Vantaan Turvakoti ry p. 040 542 6938 • vantaanturvakoti.fi

Lapsen Kengissä ry Varkaus • p. 040 831 8592 lapsenkengissa.fi

VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Mikkeli • p. 015 365 330 violary.fi

Lyömätön Linja Espoossa ry p. 09 2766 2830 • lyomatonlinja.fi

Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry Imatra • p. 05 472 4909 ensijaturvakotienliitto.fi/ vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi

Oulu Raahe

Kokkola

Iisalmi

Pietarsaari Vaasa

Kuopio

Kauhajoki

Jyväskylä Varkaus Mikkeli

Tampere Pori

Imatra Hämeenlinna Lahti

Turku Espoo

Lappeenranta Kerava Vantaa Kotka Helsinki

Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Iisalmi • p. 050 371 4208 ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry p. 040 725 6229 • aima.fi

ensijaturvakotienliitto.fi Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä

Outokumpu

Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 050 551 8331 info@sopukka.fi


BM9 1

Iloa ja turvaa lasten jouluun! Haluatko olla mukana tuottamassa iloa ja turvaa lasten jouluun ja arkeen?

H

ä, että mahuolehdimme tänäkin vuonna siit i uskaltaa laps dollisimman moni suomalainen e mm tavoittaa iloita joulusta ja sen jälkeen. Apu si. yli 5000 lasta perheineen joka vuo me jatkaa voim , eänä tärk elua Kun sinä pidät lasten suoj sa oloissa elävien lasten työtämme vaikeissa ja turvattomis an ehkäisemiseksi. ivall ja perheiden puolesta. Perheväk

Auta meitä aut tamaan!

Lahjoita tekstiviestillä: ILOALAPSELLE10E numeroon 16155 niin lahjoitat 10 euroa tai ILOALAPSELLE20E numeroon 16155 niin lahjoitat 20 euroa Ensi- ja turvakotien liiton työlle. www.tuetoimintaamme.fi

Voit tehdä lahjoituksen myös verkkopankissa tai tilisiirrolla Ensi- ja turvakotien liiton lahjoitustileille: Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200

Rahankeräyslupa: RA/2018/799

Profile for Ensi- ja turvakotien liitto

Enska 4,2020  

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded