Page 1

EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI

4/ 2 0 1 7

Valoa, ei väkivaltaa -kampanja: LAPSEN KOKEMUS VÄKIVALLASTA OTETTAVA EROSSA VAKAVASTI

Vauvojen ihailua tässä ja nyt


Mikko Törmänen

4

Naisten Linja

Tiuku Pennola

14

8

Riikkaa kiinnosti

Tampereen en

Sisältö 4

7 8

Ihailua tässä ja nyt Vauvat paistattelevat vapaaehtoisten huomiossa Oulussa. Lapsen on tärkeää voida luottaa sen jatkumiseen

Valoa, ei väkivaltaa -kampanja tekee lapsen näkyväksi Lapsen pelko on otettava vakavasti

10

Toni koordinoi vapaaehtoisten vuoroja

Homma onnistuu vaikka ulkomailta

s. 4

Uusi näkökulma vuorovaikutukseen

11 12

si- ja turvakodin vapaaehtoinen Hirvonen luki Riikka jo edeltä Enskan 4/17. ”Pidin erityises ti jutusta Ihailu a tässä ja nyt. hienoa, että jä Minusta on rjestetään arki sta toimintaa, josta on paljon perheelle ja m iloa yös vapaaehtoi sille.”

Lyhyet Minun työviikkoni Maiju Lehtonen korostaa liikettä, tanssia ja ihmisten luo menemistä.

14

Vastaanottokeskusten perheille tukea ja tekemistä

Viisi vuotta hanketyötä ensin vauvaperheiden ja sitten lasten auttamiseksi

17 18 22 23

”Tärkeää työtä, jota haluan tukea” Jäsenkysely valmistui

Jäsenyhdistykset toimivat Kirjanmerkki + verkkovinkit YHTEYSTIEDOT


Nina Dodd

Pä äk ir jo it us

4/2017 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 35. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069 Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Riitta Särkelä, Laura Kouri, Mikko Savelainen, Hanna Sellergren, Katariina Suomu ja Essi Lehtinen Juttuideat ja palaute toimitukseen: essi.lehtinen@etkl.fi Ilmoitukset: Essi Lehtinen Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4 sivua 280 €

Vauvat ja lapset suuri ilomme

V

arhaisen vuorovaikutuksen merkitys on tunnettu jo kauan. Vanhemman herkkyys vauvan viesteille ja tarpeille, kyky vastata niihin, lämpö ja läsnäolo vaikuttavat laajasti lapsen kehitykseen. Vauva kukoistaa tuntiessaan, miten suurta iloa hän tuottaa. Vauva- ja pikkulapsivaihe ovat perheissä myös hyvin kuormittavia ja stressaavia. Yöunet jäävät vähiin. Voi olla vaikeuksia saada voimat riittämään eriikäisten lasten tarpeisiin. Työn ja perheen yhteensovittaminen on myös kova haaste. Erityisiä stressitekijöitä lapselle ovat vanhemmat päihteiden käyttö ja mielenterveyden ja arjen hallinnan ongelmat. Uusimman tutkimuksen mukaan stressin vähentämisellä perheessä on selkeä yhteys vauvan kehitykseen. Sen eteen yhdistyksissämme tehdään joka päivä työtä.

Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Tilaushinta: 20 € / vuosi Taitto: Inari Savola / NOON Painopaikka: Lönnberg Oy Kannen kuva: Mikko Törmänen.

Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska ilmestymisaikataulu: 1/2018 aineisto 20.1., ilmestyy viikolla 8  2/2018  aineisto 28.3., ilmestyy viikolla 18  3/2018  aineisto 18.8., ilmestyy viikolla 38  4/2018  aineisto 20.10., ilmestyy viikolla 47 

Vanhemman läsnäolo on lapsen henkistä ravintoa. Sitä voivat katkoa monet asiat, muun muassa digitaalinen maailmamme. Lapselle ei ole hyväksi, jos kännykkä tai tietokone voi katkaista vuorovaikutuksen milloin vain. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan vanhemman ennustettavalla vuorovaikutuksella yksivuotiaan kanssa on yhteys lapsen muistin toimintaan aina kouluikään saakka. Päiväkodista tultaessa, kun lapsi on nälkäinen ja väsynyt, kannattaa keskittyä lapseen ja pistää kännykkä ja sosiaalisen median houkutukset sivuun. Lapsi tarvitsee juuri silloin meitä aikuisia tunteidensa säätelyyn, olemaan läsnä. Isovanhemmilla on merkittävä myönteinen vaikutus lasten kehitykseen. Jos omat isovanhemmat ovat kaukana, voi onneksi löytyä vapaaehtoisia mummeja ja ukkeja. Lapselle se tarkoittaa uusia sylejä ja ikääntyville iloa arkeen. Lämmin kiitos kaikille vapaaehtoisille ajastanne ja avustanne lasten ja perheiden tukena, hyvästä yhteistyöstä yhdistyksille, yhteistyökumppaneille sekä kaikille toimintaamme tukeneille! Rauhaisaa ja turvallista joulun odotusta! Riitta Särkelä

Pääsihteeri


Teksti: Essi Lehtinen Kuvat: Mikko Törmänen

Ihailua tässä ja nyt Vauvat paistattelevat huomiossa, kun mummoikäiset vapaaehtoiset tapaavat päiväryhmäläisiä. Tärkeää on yhdessäolo.

R

eilun vuoden ikäinen Inkeri puhuu leikisti puhelimeen. Masun päällä on jääkiekkojoukkue Kärppien logo ja sukissa keltaiset varvaspäät. Vaaleat hiukset sojottavat vielä unen jäljiltä. Toisessa puhelimessa on päiväryhmän ohjaaja Marita Väätäinen . ”Haloot” keskeytyvät välillä, kun Inkeri laskee puhelimena toimivan leikkiauton syliinsä ja lähettää koko olemuksensa kokoisen hymyn äidille keittiöön. Äiti Anna vastaa samalla mitalla ja leikki voi taas jatkua. Oulun ensi- ja turvakodin päiväryhmä Seraffiinan äidit ja lapset ovat kylässä Oulun NNKY:n vauvaihailijoiden luona. Vapaaehtoinen Riitta Heikkinen odottelee, että Inkeri tottuu uuteen paikkaan ja saa kohta vuoron leikkikaverina. Mummoikäiset ihailijat paitsi leikittävät ja ihastelevat pienten uusia taitoja, myös laittavat äitien kanssa ruokaa. – Pääasia on yhdessäolo ja aikaansaannosten ihailu, kuvaa Marita Väätäinen. Tänä aamuna kato on käynyt ryh-

4

”Me emme kysy, miksi käytte päiväryhmässä”

mäläisissä, kun lapsia on tullut kipeäksi. Inkeri ottaa huomiosta kaiken irti ja nauttii, kun ystävällisiä kasvoja on joka puolella.

Halu antaa apua takaisin Keittiössä Anna kertoo, että yritti tehdä Inkerin yksivuotispäiville kakun, jossa käytetään liivatetta. Anna tuli laittaneeksi liivatetta liian vähän suhteessa marjoihin ja kakku meni siltä osin ”ihan lösöksi”. Auli Piira hymähtelee myötätuntoisesti ja lisää jauhoja Annan vaivaamaan korvapuustitaikinaan. Anna sanoo, että periaatteessa osaa laittaa ruokaa, mutta tekeminen jää joskus aikomisen asteelle. 2017

– Pienempänä leivoin mummun kanssa, hän kertoo. – Ja nyt toisen mummun kanssa, hymyilee Auli, jo kahden teinin isoäiti. Auli Piira ja Lea Kärki ehtivät hyvin jutella Annan kanssa ruoan laiton ohella. Korvapuustit ja lohikeitto syntyvät heiltä helposti. Naiset haluavat osallistua vauvojen ihailuun paitsi oman hyvän porukkansa vuoksi, myös antaakseen saamaansa apua takaisin. Nyt jo eläkkeellä oleva Auli Piira jäi yksinhuoltajaksi 1970-luvun alkupuolella, kun hänelle tuli ero miehestään. Hän jäi yksin kolmen alle kouluikäisen lapsen kanssa. – Niitten kanssa on sitten menty. Laitoin aamulla kuuden jälkeen kolme lasta pulkkaan ja vein hoitoon, kun töissä piti olla seitsemäksi. Sukulaiset ja muut läheiset auttoivat Aulia selviämään, mutta hän muistaa aika tarkkaan, milloin astui voimaan laki, joka salli jäädä hoitaViereisellä sivulla: Riitta Heikkisen ja Inkerin riemu on yhteinen. .


”Syy vapaaehtoisuuteen? Nämä vauvat!”

2017

5


maan sairasta lasta kotiin. Noilta vuosilta juontaa Aulin tapa pyöräillä kovaa vauhtia. – Silloin ajattelin, että kun joskus olen itsekseni ja lapset ovat isoja, niin kyllä minä ajan pyörällä hiljaa. Ja höpön höpön, samaa vauhtia menen kuin ennenkin!

Hyvät keskustelut arvokkaita NNKY:n vapaaehtoiset ovat tavanneet päiväryhmän äitejä ja vauvoja viitisen vuotta. He tekevät kerran kuussa yhdessä käsitöitä, askartelevat ja leipovat. Vapaaehtoisista kolme tai neljä ehtii yleensä mukaan tapaamisiin. Päiväryhmän on tarkoitus olla apuna vanhemman ja vauvan välisessä varhaisessa vuorovaikutuksessa, vakaan ja toimivan arjen muotoutumisessa ja yhteisen ilon löytämisessä. Ryhmään osallistuvat äidit tarvitsevat niissä tukea. NNKY:n toiminnanohjaaja Maarit Peltoniemi korostaa, että heidän vapaaehtoisilleen tärkeää on olla yhdessä äitien kanssa tässä hetkessä. – Meille ei ole mitään merkitystä sillä, mikä äidin tausta on. Me emme 6

kysy, miksi käyt päiväryhmässä. – Toisaalta juuri siksi myös vapaaehtoiseksi voi tulla ihan omana itsenään Hienoa on, että joskus yhteys mummojen ja nuorten äitien välillä osuu niin kohdalleen, että syntyy hyviä keskusteluita. Vanhemmat opettavat nuorempiaan ja päinvastoin. – Äitiyden lisäksi on puhuttu ihan arkisten asioiden hoidosta. Joskus laskujen maksusta, nyt kännykän käytöstä, kuvaa Lea Abazi , toinen päiväryhmän ohjaajista.

Pikkukärppä Ruokaa laitetaan nyt ensimmäistä kertaa NNKY:n tiloissa Isokadulla. Siellä on vastaremontoitu keittiö. Naiset kertovat, että Auli on aikaisemmin useasti pyyhkäissyt päiväryhmään valmis pulla- tai piparitaikina pyörän tarakalla. – Sitten tuli mieleen, että ei kai sitä taikinaa kannata aina läpi kaupungin viedä, hymyilee Maarit Peltoniemi. Kun muut tekevät keittoa, Inkeri harjoittelee Riitan kanssa kävelemistä. Inkeri huojuu vähän huterassa haara-asennossa, mutta tyytyväisenä siihen, mitä aikoo. 2017

Yllä: NNKY-liikkeessä puhutaan paljon siitä, miten olisi hyvä saada monta sukupolvea yhtä aikaa koolle, sanoo toiminnanohjaaja Maarit Peltoniemi (vas.). Inkerin sormiruokailua ihailevat myös Riitta Heikkinen ja Marita Väätäinen.

Matka äidin jalan vierestä keittiön ovelta päättyy riemullisesti Riitan syliin. Pari matalaa porrasta alas ja ylös Riitan kanssa. Sitten Inkeri lähtee takaisin äidin luo käsiään touhukkaasti heilutellen ja välillä vauvojen tapaan huokaisten. Hymy leviää isoksi ja äiti ja toiset vapaaehtoismummot ihailevat. – No kuka se sieltä tuli? – Tuliko pikku kärppä? Inkeri ja Riitta ovat molemmat hiki päässä. Välillä Inkeri kiertää jo ison ruokapöydän ilman tukea. Kaksi viikkoa sitten opittu taito vie mukanaan. Lohikeitto on onneksi pian valmista. Kohta tulee nälkä.

Annan ja Inkerin nimet on vaihdettu.


Uusi näkökulma vuorovaikutukseen Näyttää siltä, että vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksessa tärkeää on myös sen ennustettavuus.

V

auvojen kanssa toimivat ovat jo vuosikymmeniä tienneet, miten suuri merkitys varhaisella vuorovaikutuksella on. Teoria ja kokemus ovat vahvistaneet, että vanhemman läsnäolo, lämpö ja sensitiivisyys ennustavat voimakkaasti lapsen kehitystä. Uusi tutkimus tuottaa nyt tietoa siitä, että lämmön ohella vuorovaikutuksessa on tärkeää sen ennustettavuus, se, että vauva voi luottaa siihen, että hän tietää, miten vanhempi tulee toimimaan. Yhdysvalloissa Elysia Poggi Davis ja Tallie Z. Baram tutkimusryhmineen ovat onnistuneet luomaan mallin, joka ennustaa vanhemman vuorovaikutusaloitteiden perusteella, miten johdonmukaisesti vanhempi on vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Tutkimuksessa on laskettu kertoja, jolloin vanhempi katsoo vauvaa, puhuu hänelle tai koskettaa häntä. Mallia on kokeiltu sekä rottapoikasilla ja -emoilla että ihmislapsilla ja äideillä.

Ensimmäiset suomalaistulokset tulossa Psykoterapeutti, tutkija, dosentti Riikka Korja kuuluu suomalaiseen FinnBrain-tutkimusryhmään, joka

tutkii Turun yliopistossa ympäristön ja perimän vaikutuksia lapsen kehitykseen. Tutkimusryhmä on kokeilemassa Davisin ja Baramin kehittämää mallia suomalaiseen aineistoon. Korja on innoissaan mallista ja sen mahdollisuuksista. – Todella kiinnostavaa on, että Yhdysvalloissa vuorovaikutuksen ennustettavuuden tulos ennusti lapsen kognitiivista kehitystä sekä ihmisillä että eläimillä tehdyissä kokeissa. Davis ja Baram ovat seuranneet samoja lapsia ensin vuoden, sitten 2,5 vuoden ja vielä 6,5 vuoden iässä. He huomasivat, että sillä, miten ennustettavaa vanhemman vuorovaikutus yksivuotiaan kanssa on, on yhteys lapsen muistin toimintaan aina kouluikään saakka. – Alustavasti näyttäisi siltä, että myös Suomessa tulokset ovat hyvin samansuuntaiset, sanoo Riikka Korja.

Vuorovaikutus voi lievittää stressiä

– Vuorovaikutus voi olla joko suojaava tai riskiä lisäävä tekijä ympäristössä, jossa muutenkin on huolta ja murhetta, Korja kuvaa. – Meidän pitäisi tietää, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että äiti tai isä kaikesta huolimatta pystyy rakentamaan hyvän vuorovaikutussuhteen. Ja keille lapsille hyvä vuorovaikutus on aivan erityisen tärkeää. Suomessa vauvoja on tutkittu toistaiseksi vain vuoden ikään asti, mutta vaikuttaa siltä, että perheen stressiä vähentämällä voidaan vaikuttaa myös vuorovaikutukseen. – Minusta kannattaa tehdä kaikki voitava, jotta esimerkiksi psyykkisesti huonosti voivat tai päihteitä käyttäneet äidit ja heidän lapsensa ensikodeissa ja muissa yhdistysten palveluissa kokisivat mahdollisimman vähän kuormitusta, sanoo Korja. Hän uskoo, että stressin vähentäminen näkyy parempana vuorovaikutuksena vanhempien ja vauvojen välillä. – Aitoa iloa pitäisi olla mahdollisimman paljon.

Kymmenisen vuotta Keski-Suomen ensi- ja turvakodin yksiköitä työnohjannutta Riikka Korjaa kiinnostaa, miten vuorovaikutus voisi suojata vauvaa, jonka perheen tilanne on stressaava tai kuormittunut.

Riikka Korja puhui vuorovaikutuksesta ensimmäisessä Vauvafoorumissa. Katso myös YouTube / Ensi- ja turvakotien liitto

2017

7


Valoa, ei väkivaltaa -kampanja tekee lapsen näkyväksi Valoa, ei väkivaltaa -kampanja muistaa tänä vuonna surmansa saaneiden naisten lisäksi pelkääviä lapsia. Moni lapsi joutuu eron jälkeen tapaamaan väkivaltaa käyttänyttä vanhempaa. teksti: Tuulia Kovanen ja Essi Lehtinen

S

uomen kansallinen väkivaltaobservatorio järjestää joka syksy Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan, joka puolustaa naisten ihmisoikeuksia, ruumiillista koskemattomuutta ja oikeutta väkivallattomaan elämään. Marraskuun pimeässä sytytetään eri puolilla Suomea kynttilöitä parisuhdeväkivaltaan kuolleiden naisten muistoksi. Vuonna 2016 heitä oli 12. Heistä 4 kuoli puolison, 3 seurustelukumppanin ja 5 entisen kumppanin surmaamina. Kaikki naiset olivat heteroseksuaalisessa suhteessa. Kuolleiden määrä on vuosittain hiukan vähentynyt. Suurin riski näyttää silti edelleen olevan erotilanteissa. Kuluneiden 15 vuoden aikana parisuhdeväkivallan seurauksena kuolleista 288 naisesta 83 eli vajaat 30 prosenttia on saanut surmansa erotilanteessa. Eroksi syiden tutkinnassa on laskettu vakava keskustelu erosta tai muutto erilleen. Tieto selviää Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tekemästä henkirikosseurannasta. Vuodesta 2002 tilannetta seurannut tutkija Martti Lehti näkee parisuhdeväkivallan uhrien määrän

8

vähenemisen olevan osa muutenkin hiukan vähenevää henkirikosten määrää. – Valitettavan vakaana sen sijaan näyttää pysyneen nimenomaan eroihin liittyvien naisiin kohdistuneiden parisuhdetappojen määrä, sanoo Lehti.

”Lapsen kuulemisen pitää oikeasti vaikuttaa päätöksiin.”

Lapsen pelkoa kuultava erossa Tänä vuonna kampanja painottaa, että vanhempien erotilanteissa, joihin liittyy uhkaa, pelkoa ja väkivaltaa, täytyy myös lapsia kuulla paremmin. Tutkimukset* osoittavat, että väkivaltaa ei huomioida riittävästi lasten huoltoa, tapaamisia ja sijoituksia koskevissa päätöksissä. 2017

Suomenkin ratifioima Istanbulin sopimus (artikla 31) velvoittaa valtioita toimimaan niin, että huoltajuus- tai tapaamisoikeussopimus ei vaaranna väkivaltaa kokeneen naisen, naisen perheen tai yhteisten lasten turvallisuutta. Silti huoltajuuspäätöksissä myös sellaisia vanhempia, joiden tiedetään käyttäytyneen väkivaltaisesti, määrätään tapaamaan lapsiaan ilman tukea tai valvontaa. Valitettavan usein myös tapaamispaikkatoiminnan työntekijät todistavat tilanteita, joissa lapsi joutuu vasten tahtoaan tapaamaan vanhempaa, jota pelkää. Väkivalta vaikuttaa lapseen, vaikka se ei kohdistuisi suoraan häneen. Kuulemisen lisäksi on siksi tärkeää, että lapsen kertomalla on oikeasti vaikutusta. Lapsi tarvitsee kasvunsa ja kehityksensä suojaksi ennen kaikkea turvaa.

Silent Witness Narinkkatorilla Kampanja kokoaa vuosittain Silent Witness -näyttelyn Helsingin Narinkkatorille. Tänä vuonna lauantaina 25.11. pystytettävän näyttelyn puiset


Naisten Linja

2,5

Parisuhdeväkivallan naisuhreja

35 2

30 25

1,5

20 1

15 10

0,5

5 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

0

0

Surmattuja naisia 100 000 naista kohti

40

Yllä: Kampanja huipentuu YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11 eri puolilla Suomea ja maailmaa. Kuvat viime vuoden tapahtumasta Helsingin Narinkkatorilta.

”Yksikin kuolema on liikaa.”

tutkijoiden ja yksityishenkilöiden muodostama verkosto naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

Parisuhdeväkivallan uhrina surmattuja naisia (uhrien määrä) Naisten kuolleisuus henkirikoksiin (surmattuja 100 000 naista kohti)

Näyttely on esillä Helsingin Narinkkatorilla 25.11. klo 15–17. Tapahtumat muualla vakivaltaobservatorio.fi/ paikkakunnat/ hahmot kuvaavat naisia, jotka ovat edellisen vuoden aikana joutuneet kumppanin tai ex-kumppanin surmaamiksi. – Hienoa, että naisten määrä on vuosien aikana vähentynyt. Järjestöjen tekemällä väkivallan vastaisella työllä on merkitystä ja vaikutuksia. Ole si-

näkin mukana kampanjassa, yksikin kuolema on liikaa, sanoo kampanjaa Ensi- ja turvakotien liitossa tekevä Tuulia Kovanen. Ensi- ja turvakotien liitto on tänä vuonna Suomen kansallinen väkivaltaobservatorion puheenjohtaja. Observatorio on kansalaisjärjestöjen, 2017

Lähde: Helsingin yliopiston Kriminolo-

gian ja oikeuspolitiikan instituutti *Teija Hautanen: Väkivalta ja huoltorii-

dat (2010); Johanna Hiitola: Hallittu vanhemmuus. Sukupuoli, luokka ja etnisyys huostaanottoasiakirjoissa (2015) 9


K A H V IT A U K

O

Toni koordinoi vapaaehtoisten vuoroja Toni välittää muille vapaaehtoisille Vantaan turvakodin avunpyyntöjä. WhatsApp-ryhmästä löytyy lastenhoitajia, muuttoapua ja kaveri asioille kaupungilla. teksti: Essi Lehtinen kuva: Toni

Toni, miten viestittely Vantaan turvakodin vapaaehtoisille toimii? – Turvakodin ohjaajat lähettävät minulle tekstiviestin avun tarpeesta, minä kuittaan sen ja laitan viestin vapaaehtoisten WhatsApp-ryhmään. Se, joka pääsee, soittaa turvakodille. Kuinka nopeasti vapaaehtoiset toimivat? – Saan viestin välitettyä yleensä tunnin kahden sisään. Joskus apu voi järjestyä samanakin päivänä, yleensä parin päivän varoitusajalla. Millaista apua tarvitaan? – Vaikka että tarvitaan lastenhoitoa. Kuinka monelle ja minkä ikäisille lapsille.

Yllä: Toni tekee vuorotöitä ja harrastaa monenlaista. Turvakodin vapaaehtoistyö hoituu kätevästi vaikka ulkomailta.

Kuinka usein apu on tarpeen? – Se riippuu täysin turvakodin asiakastilanteesta ja siitä, miten väsyneitä vanhemmat turvakodilla ovat. Viestejä voi olla viikossa 1−10. Löytyykö apu? – Vapaaehtoinen löytyy melkein puolessa tapauksista. Mitä aiemmin tarve on tiedossa, sitä helpompi on saada joku.

10

2017

– Riippuu myös pyyntöjen määrästä ja vapaaehtoisten omista töistä ja elämästä. Miten toivot, että toiminta kehittyisi? – Mukaan olisi kiva saada eläkeikäisiä tai muita, joiden on päiväsaikaan mahdollista tulla turvakodille auttamaan. Turvakodista olisi kiva saada mahdollisimman kodinomainen ja olisi hyvä, että siellä olisi porukkaa tuomassa arkista oloa. Voisiko WhatsAppin käyttö sulkea pois eläkeikäisiä? – Me tehtiin myös Facebook-ryhmä, sitä voisi käyttää sitten, jos muuten ei saada yhteyttä. Millaista kahvia juot? Maistuuko espresso? – Olen maistanut espressoa. Tavallisesti kuitenkin juon suodatinkahvia maidon kanssa. Maitoa pitäisi olla sopivasti, ei liikaa, eikä liian vähän.


Ly hy et

Roosa Sojakka

Lemmikki hoitoon turvakodin ajaksi Keski-Suomen turvakodissa keksittiin pyytää vapaaehtoisia avuksi hoitamaan lemmikkejä, kun omistaja on turvakodissa. Pyyntö Facebookissa sai liki 40 innokasta vapaaehtoista ottamaan yhteyttä. Turvakotiin ei valitettavasti voi ottaa lemmikkiä mukaan, eikä kaikilla apua tarvitsevilla ole läheisiä, jotka voisivat ottaa lemmikin hoitoon. Yksi koira on jo ollut hoidossa, omistaja ja vapaaehtoinen tapasivat turvakodilla ja sopivat asiasta. Omistaja hankki itse lemmikin ruuat. Koirien lisäksi väliaikaista majoitusta olisi Jyväskylässä tarjolla myös kissoille, marsuille, muille jyrsijöille, kaneille ja kilpikonnille.

Uu sia Ju lk ai su ja

Viime vuosien työtä liitossa ja yhdistyksissä on tiivistetty käsikirjoiksi ja artikkelikokoelmiksi. Aivan uusia julkaisuja on kolme. Tutustu ja tilaa!

Askeleita jalkautuvaan väkivaltatyöhön. Hyvinvoinnilla väkivaltaa vastaan Ideoita ja näkemyksiä naisten kohtaamiseen väkivaltatyössä. Kirjanen on koottu Jalkautuva naistyö -hankkeessa (2015−17), jossa olivat mukana Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdisty ja Porin ensi- ja turvakotiyhdistys. Kirjan ovat toimittaneet Elina Havu, Tuulia Kovanen, Maiju Lehtonen ja Sanna Uusitalo.

Turvapaikanhakijaperhe. Kohtaamisen ja tuen käsikirja Käsikirja avaa turvapaikanhakijoiden vastaanottoa ja arkea Suomessa ja antaa vinkkejä vanhempien ja lasten kohtaamiseen ja tukemiseen. Kirja on tehty ammattilaisille ja vapaaehtoisille vastaanottokeskuksissa, järjestöissä, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä ensi- ja turvakodeissa. Julkaisu on osa liiton hanketyötä vastaanottokeskuksissa (2012–17). Kirjan ovat toimittaneet Jenni Hurmerinta ja Anna Mikkonen.

Varjosta valoon. Eron jälkeisen vainon tunnistaminen, katkaisu ja uhrien selviytymisen tukeminen Perusteos eron jälkeisestä vainosta: tilanteista ja prosesseista, joissa parisuhteessa koettu väkivalta ei päätykään eroon. Kirjassa puhuvat vainon asiantuntijat – kokijat, kohtaajat, ratkaisijat ja tutkijat. Kirja avaa eron jälkeisen vainon monimuotoisuutta, mielivaltaisuutta ja vakavuutta. Ensi- ja turvakotien liiton kustantaman kirjan sisältö on tuotettu VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:n ja Oulun ensi- ja turvakoti ry:n VARJO – eron jälkeisen väkivaltaisen vainon ennaltaehkäisy ja perheiden tukeminen -hankkeessa (2012−17). Kirjan ovat toimittaneet Merja Laitinen, Jaana Kinnunen ja Riitta Hannus..

Kaikki ju luettavis lkaisut ovat sa ensijatu tai tilattavissa rvakotie nliitto.fi / mater iaalit / julkaisu t

2017

11


M in un t yö vi ik koni

Kehollisuutta ja (arjen) draamaa Maiju Lehtonen työskentelee Jalkautuvan naistyön hankkeessa vielä muutaman viikon. Parissa vuodessa ajatus kehollisuudesta ja taiteesta väkivaltatyössä on upottanut juurensa Porin ensi- ja turvakotiyhdistykseen. Teksti: Maiju Lehtonen Kuvat: Maiju Lehtonen ja Satu Pörsti

Maanantai

Töihin kävellessäni olen jo valmiiksi vähän stressaantunut, sillä edessä on puolikas työviikko ja kalenteri täynnä. Viikot alkavat väkivaltatyötiimin palaverilla. Suunnittelemme marraskuista Valoa, ei väkivaltaa -kampanjaa. Olen siitä paikallisesti päävastuussa, tulossa on tempaus kahviloiden kanssa ja runoilta. Lapsityöntekijä on innostunut hankkeen aikana kehollisesta työskentelystä ja ideoi nyt kampanjaan teemakävelylenkin. Mahtavaa! Iltapäivällä suuntaan keskustaan tapaamaan tempaukseen mukaan il-

moittautunutta kahvilayrittäjää. Suunnittelemme runoiltaa ja juttelemme siitä, millaisen kampanjaleivonnaisen hän haluaa tehdä. Tunnelma on ihanan innostunut ja saan ison kupin maitokahvia. Koko iltapäivä pelastettu!

Tiistai

Päivä alkaa lievän paniikinsekaisissa tunnelmissa. Minun pitäisi osallistua Asunnottomien yö -tapahtumaan, mutta äkillisen esteen vuoksi en pääse tänään töihin. Soitan ja kerron kaiken olevan valmiina toimistoni nurkassa, kun vain joku sijaistaisi minua. Kiitän niuhottavaa luonnettani siitä, että hoidin kaikki järjestelyt valmiiksi jo eilen. Työkaverini organisoivat yhdistyksessä harjoittelussa olevat opiskelijat tapahtumaan turvakotiohjaajan kaveriksi. Illalla puhelin piipittää tunnelmallisia kuvia tapahtumateltalta: ”Kaikki ok, älä huoli!”

Ylhäällä: Palaverikahvit. Asunnottomien yössä yhdistyksen apua tarjolla.

12

2017


M in un t yö vi ik koni

Keskiviikko

Hankkeessa on luotu uusia tapoja tehdä väkivaltatyötä, yksi niistä on kehollisuuden hyödyntäminen. Yhdistyksessä on innostuttu aiheesta ja erityisesti lapsityöntekijä Anu Vantamo on tarttunut siihen. Hän pitää nyt ensimmäistä lasten tanssi- ja liikeryhmää yhteistyössä tanssi- ja liiketerapeutin kanssa. Istumme hetkeksi alas. Menetelmä on Anulle uusi, mutta osoittautunut toimivaksi. Lapset ovat tykänneet ryhmän luovista menetelmistä ja liikkeestä. Ensi vuonna ryhmiä on tarkoitus järjestää kaksi. Illalla kokoontuu Voimavaroja liikkeestä -ryhmä, joka on tanssi- ja liiketerapiaa hyödyntävä vertaisryhmä lähisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille. Ryhmä on jo neljäs minun ja tanssi- ja liiketerapeutti Kaisa Selinin yhteinen. Teemme erilaisia keho- ja liikeharjoituksia, teemme kuvia ja kirjoitamme. Tänään kehotietoisuusharjoitusten synnyttämät tunnelmat puretaan maalaamalla. Päätämme ryhmäkerran itse nimeämäämme Voimapiiriin, kuten joka kerta. Yksi naisista kiittää ryhmää siitä, että siinä saa olla juuri sitä, mitä on, ja tuntea mitä tahansa tunteita. Kun työni hankkeessa loppuu, Kaisa jatkaa Voimavaroja liikkeestä -ryhmää omana toimintanaan.

ihan uusia. On innostavaa vaihtaa näkemyksiä sovittelijoiden kanssa ja olen positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka kiinnostuneita he ovat työstäni. Joskus porilaisetkin pääsevät yllättämään positiivisuudella!

Tiistai

Päivä kuluu hankkeen loppuseminaarin Taiteella väkivaltaa vastaan järjestelyissä. Suunnittelemme draamaesitystä, joka käsittelee runojen ja tanssin avulla lähisuhdeväkivaltaa. Olen itsekin lupautunut lavalle. Melkein jo jännittää! Viikko on ollut täynnä vaihtelevia työtehtäviä ja ihania kohtaamisia. Näitä viikkoja on vielä muutama jäljellä, ennen kuin suuntaan uusiin maisemiin.

Ylhäällä: Naisten vertaisryhmä päättyy aina Voimapiiriin. Alla: Tärkeimmät työkaverit Kaisa (vas.) ja Anu. Maiju kuvaamassa oikealla.

Lauantai

Satakunnan sovittelutoimistossa on koulutuspäivä vapaaehtoisille lähisuhdeväkivaltasovittelijoille. Tarkoitus on kerrata lähisuhdeväkivaltaan liittyviä perusasioita ja kertoa oman jalkautuvan työni lähtökohdista ja ajatuksista. Syntyy mahtavia keskusteluja ja tunnen, että opimme paljon toisiltamme. Päivä on hyvä muistutus siitä, että itselle itsestäänselvyyksiltä tuntuvat materiaalit ja asiat saattavat olla toisille

Maanantai

averi 8.00 aamupal työtiimi paaehtoisiin 9.00 väkivalta teydenpitoa va yh ja ja te os 10.15 sähköp 11.30 lounas elu kahvilassa lmistelu 12.30 suunnitt tapahtuman va n yö n ie 2017 om tt 14.00 Asunno

13


Tiuku Pennola

Vastaanottokeskusten perheille tukea ja tekemistä Ensi- ja turvakotien liiton hankkeet ovat jo viiden vuoden ajan tehneet yhteistyötä vastaanottokeskusten kanssa tukeakseen ensin vauvojen ja sitten isompienkin lasten kanssa Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita. Hankkeet ovat korostaneet, kuinka tärkeää on huomata lapsi.

V

auvaperhe turvapaikanhakijana ja Lapsiperhe turvapaikanhakijana (2012–17) -projektien päätavoite on ollut lisätä turvapaikkaa hakevien lapsiperheiden hyvinvointia, kehittää yksilö- ja ryhmätyömuotoja ja juurruttaa lapsiperhetoimintaa vastaanottokeskuksiin. Työtä on tehty 14

turvapaikkaa hakevien raskaana olevien naisten ja heidän puolisoidensa ja myöhemmin turvapaikkaa hakevien lapsiperheiden kanssa. Hankkeen työntekijät Wiam Elfadl, Tiuku Pennola ja Farzaneh Hatami Landi ovat järjestäneet yhdessä Helsingin, Metsälän ja Siikajärven vastaanottokeskusten kanssa muun 2017

Yllä: Vastaanottokeskuksen arki on odottamista. Hankkeet ovat tukeneet vanhempia olemaan turvallisia aikuisia lapsilleen.

muassa vanhempi-lapsiryhmiä, perhekahviloita, retkiä, musiikki- ja kuvataidetyöpajoja sekä perheleirejä. Uutta on ollut työskentely ilman yhteistä kieltä. Pääkaupunkiseudulla


Kuvat: Essi Lehtinen

”Päätös on ehkä jo tehty, odotamme lakimiehen puhelua.”

Yllä: Amir Mahdi Jafari.

Abbas Jafari (vas.), Najmed Amiri ja äidin sylissä väsynyt Sefaiesh Jafari (1,5) odottavat Tampereen vastaanottokeskuksessa päätöstä turvapaikkahakemukseensa. Agfanistanista paennut perhe on ollut Suomessa lähes kaksi vuotta. Isä opiskelee kieltä ja on päässyt tekemään työvuoroja pizzeriaan. Äiti hoitaa lapsia. Najmed Amiri kertoo, että yrittää pitää 3-vuotiaan Amir Mahdi Jafarin enimmäkseen leikkimässä perheen huoneessa vastaanottokeskuksessa. Keskuksessa on lapsille kerho, muuten leikkipaikkana on käytävä. – Kieltää pitää melkein koko ajan, Najmed Amiri hymähtää. – On vaikea pärjätä ilman oman perheen tukea, mutta yritän tehdä parhaani, koska muuta vaihtoehtoa ei ole, äiti sanoo.

Abbas Jafari on huomannut suuren eron isien toiminnassa Afganistanissa ja Suomessa. Afganistanissa miehen rooli on olla kova ja pitää lyömälläkin yllä sitä, mitä kulttuuri vaatii. Täällä isät vievät lapsiaan puistoon ja muualle. – On hienoa, että isä voi olla lasten kanssa. Perhe kertoi kokemuksistaan turvapaikan hakemisessa alueellises-

2017

sa Lapsiperhe turvapaikanhakijana -hankkeen koulutuksessa Tampereella lokakuussa. Essi Lehtinen

Sivulla 11 lisää hankkeen juuri julkaisemasta Turvapaikanhakijaperhe. Kohtaamisen ja tuen käsikirjasta.

15


Tiuku Pennola

”Apua on kehitetty eritasoisille suomen puhujille.”

kehitettyjä toimintamalleja on jaettu muille alueille ja yksiköille projektien koulutuksissa ja julkaisuissa. Projektipäällikkö Anna Mikkonen pitää yhtenä tärkeimmistä saavutuksista sitä, että turvapaikanhakijalapset ovat nousseet esiin vastaanottokeskusten työntekijöiden ja vanhempien mielissä ja silmissä. – Toimintaan osallistuneet lapset ja perheet ovat saaneet iloisia ja hyviä kokemuksia, tukea ja tietoa ja oppineet uusia asioita, Mikkonen kertoo. Projektit ovat myös tarjonneet monikulttuuriseen perhetyön tietoa ja osaamista turvapaikkaa hakevien perheiden kanssa toimiville.

Helpotusta kiireeseen Vastaanottokeskusten henkilökunta kokee toiminnan helpottaneen heidän kiireistä arkeaan ja tarjonneen välineitä lapsiperheiden erityistarpeiden huomioimiseen. Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Leena Markkanen kiittää hankkeista sekä vastaanottokeskuksen että asiakkaiden puolesta. – Ensi- ja turvakotien liitto työntekijöineen ansaitsee erityisen ja kau16

niin kiitoksen tuotuaan lohtua ja iloa asiakkaidemme elämään. Helsingin vastaanottokeskuksen ohjaajan Linda Liljan mielestä projektien matalan kynnyksen palvelut olivat perheille tarpeen. – Saimme välineistöä vauva- ja lapsiperheiden kanssa työskentelyyn, sillä palvelut, joihin turvapaikanhakijaperheet ovat oikeutettuja, ovat ainakin toistaiseksi hyvin suppeita, sanoo Lilja. Vastaanottokeskuksen työntekijät saivat projektilta vertaistukea omaan työhönsä ja konkreettista apua ryhmien vetämiseen sekä retkien järjestämiseen. Lisäksi projektit nostivat perhetyön tärkeyden puheenaiheeksi vastaanottokeskuksen henkilöstön parissa.

Lapsen näkökulma esiin Yhteistyön myötä toiminnan vastaanottokeskusten, ensi- ja turvakotien, sosiaali- ja terveydenhuollon, vapaaehtoistoimijoiden, seurakuntien ja muiden palveluja tarjoavien välillä on koettu olevan tiiviimpää ja tuloksellisempaa kuin ennen projektia. Helsingin ensikoti ry:n doula-synnytystukihenkilötoiminnan Anne Pulk2017

Yllä: Kerhot ovat tärkeää vaihtelua lapsille.

kinen ja Heidi Henriksson kokevat, että projektit ovat rohkaisseet eri tahoja kehittämään toimintaansa ja tarjontaansa käytännönläheisemmäksi. – Helsingin ensikodin avopalvelut ovat kehittyneet avoimempaan suuntaan, ja toimintaa on alettu järjestää myös eritasoisille suomen kielen taitajille, Pulkkinen ja Henriksson kertovat. Yhä useampi turvapaikanhakijaäiti on saanut doulan koulutusten ja niiden lisäämän tietämyksen myötä. Mies- ja väkivaltatyötä tekevän Espoon Lyömätön linja ry:n vastaava väkivaltatyön asiantuntija Kostas Tassopoulos on myös huomannut, että toiminta on tarjonnut monen vastaanottokeskuksen asiakkaan haastavaan arkeen vaihtelua ja toivoa. – Projektit ovat nostaneet esille lapsikeskeistä näkökulmaa, sanoo Tassopoulos. Lyömätön linja -ryhmätoiminnassa on ryhdytty niin ikään pohtimaan, miten lapsinäkökulmaa voisi korostaa mies- ja väkivaltatyön ohessa. Jenni Hurmerinta


”Tärkeää työtä, jota haluan tukea” Jäsenkysely valmistui

Varainhankintaan Hallitustyöskentelyyn Vuosikokouksiin (kevät/syyskokous) Yhdistyksen viestien jakamiseen ja keskusteluun sosiaalisessa mediassa Haluan osallistua toimintaan vain maksamalla jäsenmaksun Vapaaehtoistoimintaan Muuhun toimintaan

0%

– tämän kokee luontevimpana osallistumisen tapana 36 prosenttia vastaajista. Jäsenet voisivat myös olla halukkaita tarttumaan toimeen. Kun heiltä kysyttiin, mihin haluaisivat osallistua, he vastasivat muun muassa: ”Mihin tarvitaan apua, läsnäoloa, käsipareja?”

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

Jä se ny yden ke st o

% 30 25 20 15

2017

10 5

.

.

1v le Al

5v

v.

1–

10

v. 6–

v.

0 –2 0

Enska sekä lehden Jäsenyhdistyksissä tapahtuu -palsta ovat vastaajille tärkeimmät viestintäkanavat. Myös yhdistyksen nettisivut ja Facebook-sivut ovat tärkeitä. Jonkin verran tietoa saadaan yhdistyksen tapahtumissa ja muuten paikan päällä käymällä. Jäseniä kiinnostavat apua saaneiden tarinat (54 % vastaajista) ja tiedot yhdistyksen tapahtumista, arjen kuulumisista ja toiminnan tuloksista. Kyselyn tuloksista keskusteltiin jäsenyhdistysten ja keskusjärjestön johdon yhteisessä Uudet tuulet-semi-

0

Enska tärkeä

11

Syitä siihen, miksi ihmiset liittyvät yhdistykseen, ovat halu tukea yhdistyksen toimintaa (68 % vastaajista) ja se, että yhdistyksen arvopohja vastaa omia arvoja (58 %). Jäsenmaksua pidetään yleisesti sopivan suuruisena, mutta lähes viidesosa olisi valmis maksamaan myös hiukan enemmän tai ehdottaa vapaaehtoista kannatusmaksua ”koska näin tärkeästä toiminnasta voisin maksaa enemmänkin”. 46 prosenttia vastaajista on osallistunut yhdistyksen järjestämiin tapahtumiin, 30 prosenttia vuosikokoukseen ja 28 prosenttia vapaaehtoistoimintaan. Jäsenyys ja jäsenmaksun maksaminen ovat myös osallistumista

Yhdistyksen tapahtumiin

i2

Halu tukea toimintaa

luai sin os al lis tua? M ih in to im in ta an ha

Yl

E

nsi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten jäsenille tehtiin kesällä kysely. Selvitimme, keitä jäsenet ovat, miksi he ovat liittyneet jäseniksi ja mitä he toivovat yhdistyksiltä. Kyselyyn vastasi 742 jäsentä, mikä on hyvä tulos. Kiitos myös runsaista sanallisista palautteista, kehittämisehdotuksista ja kiitoksista ja terveisistä. Tuloksista on paljon hyötyä, kun mietimme jäsenten huomioimista ja uusien jäsenten hankintaa. Jäsenkyselyn vastaajista 91 prosenttia on naisia. Eniten heistä on iältään 46–65-vuotiaita (37 %). Yli 65-vuotiaita on 35 prosenttia ja 30–45-vuotiaita 25 prosenttia. Vastaajien ja oletettavasti myös jäsenten ikä vaihtelee yhdistyksittäin: vertaistukeen ja -toimintaan perustuvissa yhdistyksissä jäsenet ovat nuorempia kuin muissa.

Kiitos k a vastaaj ikille ille!

naarissa lokakuun lopussa. Nyt toiminnan kehittäminen jatkuu sekä yhdistyksissä että valtakunnallisesti.

Katariina Suomu

17


Jä se ny hd ist yk se t

Jäsenyhdistykset toimivat Helsingin ensikoti ry Ensikodista filmi Jokereiden peleihin Vuosi on ollut täynnä vauhtia ja monenlaisia tilanteita. Tämän lehden ilmestymisen aikoihin 23.11. toteutuu tapahtumista yksi, lahjoittajien ja vapaaehtoisten glögit Vallilan ensikodissa. Samana iltana juhlimme doulatoiminnan 25-vuotista historiaa. Vuosien mittaan tämä vapaaehtoistoiminta on laajentunut ja se kehittyy ja kasvaa edelleen. Lämmin kiitos kaikille vuosien mittaan mukana olleille vapaaehtoisille! Vuoden viimeinen kirppari pidetään 1.12. poikkeuksellisesti klo 11–14. Tervetuloa tekemään ostoksia asiakasperheittemme hyväksi! Veikkaus ja Jokerit ovat ottaneet yhdistyksen yhdeksi yhteistyökumppanikseen. Toiminnastamme tehdään lyhytfilmi, jossa jotkut Jokeri-pelaajat ovat mukana. Filmi tulee mm. kotisivuillemme, ja sitä näytetään Jokerien kotipelien tauoilla. Saamme joihinkin kotipeleihin lippuja, jotka välitämme pääosin asiakasperheille. 26.11. klo 16 alkavaan peliin saamiamme lippuja annetaan myös jäsenille – ilmoittaudu osoitteella toimisto@helsinginensikoti.fi, jos haluat matsiin mukaan! Jaamme liput ilmoittautumisjärjestyksessä. Kukin voi saada 1–4 lippua. Mukavien asioiden lisäksi meillä on myös huolia: Vallilan ensikodin asiakasmäärä on vähentynyt kesän jälkeen niin paljon, että jouduimme neuvottelemaan henkilökunnan lomautuksista. Teemme kaikkemme, että tilanne normalisoituu ja tukeamme tarvitsevat 18

vauvaperheet pääsevät taas palvelujemme piiriin. Kikka Manninen

mukana Valoa, ei väkivaltaa -kampanjassa. Tarkemmat tiedot löytyvät nettisivuilta ja Facebookista! Tule tervehtimään meitä Kuopion torille!

Kuopion Ensikotiyhdistys ry

Pirjo Pehkonen

Hankkeita aloitetaan Syksy on ollut tapahtumarikas. Uusia vapaaehtoisia on koulutettu vapaaehtoisdouliksi, mieskavereiksi, Eroneuvo-vapaaehtoisiksi, tukihenkilöiksi ja lastenhoitajiksi. Tapaamispaikkatoiminnan suhteen teemme surutyötä. Vanhin toimintamuotomme täytti tänä vuonna 30 vuotta, ja samalla se nykymuodossaan päättyy. Kuopion kaupunki ottaa toiminnan omaksi toiminnakseen. Vanhempi vankilan portilla -hankkessa on perehdytty Rikosseuraamuslaitoksen lapsi- ja perhetyön linjauksiin. Niiden pohjalta tehtiin valtakunnallinen kysely linjauksien toteutumisesta. Hanke on myös verkostoitunut paikallisten järjestötoimijoiden, sosiaalityön ammattilaisten ja alueen vankiloiden kanssa. Eroauttamiseen pureutuva hanke Ero ja yhteistyövanhemmuus alkoi lokakuussa, kun projektityöntekijä aloitti työnsä. Hanke on osa kansallista Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE, Pohjois-Savon hanke). Varsinainen vauhti hankkeeseen polkaistiin lokakuun lopulla Ero lapsiperheessä -koulutuksella. Maakuntasali natisi liitoksissaan, sillä päivään osallistui yli 90 ihmistä! Parhaillaan kartoitamme maakunnan eroauttamispalveluita. 25.11. on YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä. Yhdistys on 2017

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Vapaaehtoisvoimaa! Yhdistyksen toimitilojen ovet Perhetalo Haikarassa ja Kouvolan Keskikadulla käyvät tiuhaan, kun syksyn toiminta on pyörähtänyt täyteen vauhtiin. Alvariperhetyön®, Tapaamispaikan, Pysäkin, Päiväryhmä Untuvan, BB-työn sekä Tenavatuvan ja Yökylän asiakkaiden ohella Kymenlaaksossa toimii vahva vapaaehtoisten ja vertaisten joukko. Vapaaehtoisdoulat ovat synnyttävien perheiden tukena, Eroneuvo-tilaisuuksissa vertaiset ovat mukana keskusteluissa, Pysäkin asiakastapaamisissa on tarvittaessa mukana vertaistukija, miesten ja naisten avoimien ryhmien ohjaajina toimivat vapaaehtoiset ja isälapsikerhon toisena ohjaajana on vapaaehtoinen isä. Olemme saaneet myös tarvittaessa vapaaehtoisilta apua lastenhoitoon, atk-asioihin, pihan hoitoon sekä muuttohommiin. Vertaiset ja kokemusasiantuntijat ovat mukana kehittämässä uusia tukimuotoja, koulutuksia sekä erilaisia tapahtumia yhdessä työntekijöiden kanssa. Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkillä alkaa vertaisten kehittäjäryhmän ideoima väkivaltaa kokeneille naisille tarkoitettu trauma-informatiivinen joogaryhmä. Vapaaehtoiset ohjaavat myös


Jä se ny hd ist yk se t marraskuussa alkavaa ryhmää LogoArt taideterapeuttinen maalaaminen. Lauantaina 25.11. kello 10−12 vietetään Lastenpäivää Yhteisötalo Messissä ja perinteistä Oskarin päivän puuroa tarjoillaan perjantaina 1.12. kello 11−13 Perhetalo Haikarassa. Tervetuloa kaikki joukolla mukaan yhteisiin tapahtumiin! Tiina Palviainen

Lyömätön Linja Espoossa ry Koulutus laajenee Lyömätön tie − Väkivallan katkaisuohjelman prosessikoulutukset jatkuvat alkavana talvena. Viron evankelisluterilaisen kirkon perheneuvojien prosessi jatkuu ja Seinäjoen alueella alkaa uusi prosessikoulutus. Koulutuksissa työntekijät saavat käyttöönsä ja sovellettavaksi rakenteellisen väkivallan katkaisuohjelman, johon sisältyy niin menetelmäkoulutusta kuin riskinarviointia väkivaltaa käyttäneiden miesten parissa. Miehen Linja aloittaa, Migrin kutsumana, kolme samansisältöistä koulutusta Helsingin, Oulun ja Tampereen vastaanottokeskusten henkilökunnalle. Koulutuksissa käsitellään turvapaikkaa hakeneiden miesten kanssa toteutettavaa vertaistukiryhmää ja sen ohjausta. Suomeen kotouttavat ja perheväkivaltaa ennaltaehkäisevät ryhmät jatkuvat Espoossa läpi talven. Omnian aikuisten valmistavan koulutuksen kanssa ryhmä on sisällytetty opiskelijoiden lukujärjestykseen ja ryhmän jäsenet vaihtuvat jaksoittain. Vaikuttamistyön ytimessä ovat loppuvuodesta YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen päivän ympärillä järjestettävät useat seminaarit ja tapahtumat. Myös miesten viikko, joka huipentuu isänpäivään, on meille tärkeä. Jatkamme myös itsemme kouluttamista, muutama pitkäaikainen työntekijämme on talven mittaan parin kuukauden opintovapaalla. Meillä on kuitenkin aina aikaa asiakkaillemme: Lyömätön tie – Väkivallan katkaisuohjelma

ja Miehen Linjan kulttuurisensitiivinen väkivallan katkaisuohjelma pyörivät läpi vuoden vertaistukiryhmineen ja yksilötapaamisineen. Salla Hyvärinen

Perheidenpaikka ry Outokummussa perheille jaksamista ja hyvinvointia Tänä syksynä olemme huolehtineet erityisesti koko perheen hyvinvoinnista. Tradekan lahjoitusrahoilla käytimme lapsiperheitä Linnanmäellä ja uusitussa Bomban kylpylässä Nurmeksessa. Molemmilla matkoilla porukkaa oli bussin täydeltä ja kotiin palattiin hyvällä mielellä ja virkistyneenä. Lähiympäristössä retkiä on tehty Outokummussa Lasten Kalakeitaalle ja metsästysmajalle. Majan perinnepäivässä leikittiin vanhoja, perinteisiä leikkejä ja syötiin perunahuttua. Vapaaehtoiset miehet täyttivät puolukoilla pakastinta. Yhdistyksemme esittäytyi Joensuussa Hyvinvointimessuilla. Toiminnastamme oltiin kiinnostuneita. Pääosa kävijöistä oli yliopiston opiskelijoita, joista osalle tarjontamme oli jo tarpeen, toisille vasta tulevaisuutta. Hemmotteluviikolla yhdistyksessä tanssinopiskelijat vetivät rentoutuksia ja leikittivät lapsia, kun vanhemmat kuuntelivat NLP Trainer Minna Karttusta. Tapaamispaikkatoiminta on Siun soten eli Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän kanssa tehdyn sopimuksen myötä lisääntynyt ja toimintamme on laajentunut koko alueelle. Suunnitelmissa on hankkia lisää työntekijöitä ja tiloja. Perusryhmissämme on kävijöitä riittävästi ja vaihtelevasti. Toimintaa mukautetaan ja suunnitellaan tarpeiden mukaan. Kevättalvella aloitamme toisen perhekahvilan torstai-iltapäivisin, tiistaisin pidetään tenavatupaa. Kysy lisää ryhmistä ja tapahtumista, toiminnanjohtaja puh. 0400 819 841. Pirjo Vauhkonen 2017

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Taiteella ja leivonnaisilla tietoisuutta väkivallasta Elokuusta 2015 toiminut Jalkautuva naistyö -hanke on päättymässä ja hankkeen loppuseminaaria vietetään 16.11. Contakti-teatterilla. Tilaisuudessa on klo 16–18 seminaariosuus ja klo 18–21 esityksellinen osuus. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia, mutta seminaariin toivomme ilmoittautumista kahvituksen vuoksi 6.11.: jalkautuvanaistyo@ gmail.com Esityksistä voi poiketa katsomaan haluamansa tai viettää teatterilla koko illan. Tarkemmat tiedot ohjelmasta ovat yhdistyksen nettisivuilla sekä Facebookissa / Taiteella väkivaltaa vastaan. Valtakunnallinen Valoa, ei väkivaltaa -kampanja näkyy marraskuussa myös Porissa. Olemme haastaneet kahviloita mukaan kampanjaan ja viikon 47 aikana Valoa, ei väkivaltaa -kampanjaleivonnaisia on saatavilla ainakin Puiston Kaffetuvassa sekä Cafe Teljäntorilla. Tiistaina 21.11 järjestämme Kirjurinluodossa Kevyin askelin kohti tulevaisuutta – Vanhempien ero ei ole este lasten hyvinvoinnille -yhteiskävelylenkin. Lenkki starttaa klo 18.00 Pelle Hermannin leikkipuiston edessä olevalta parkkialueelta. Torstaina 23.11 kaffetellaan ja runoillaan Puiston Kaffetuvassa, Itäpuisto 5 klo 17–18.30, kun järjestämme Valoa, ei väkivaltaa -runoillan. Mukaan voi tulla kuuntelemaan, lausumaan tai osallistumaan yhteisörunon tekemiseen. Yhdistyksen yhteinen joulujuhla järjestetään 14.12. klo 18.00 alkaen Esikossa. Juhla on kaikille avoin ja perinteiden mukaan tiedossa on joulupuuroa, kahvit sekä jouluista ohjelmaa. Tervetuloa mukaan!

Pääkaupungin turvakoti ry Ideoita muista turvakodeista Turvakotimme Haagassa ja Toukolassa ovat olleet syksyllä enimmäkseen täynnä. Haagassa paikkoja on 11 ja Toukolassa 7. Asiakastyön ohessa turvakotien työryh19


Jä se ny hd ist yk se t mät ovat aloittaneet yhtenäisten työkäytäntöjen kehittämisen. Ideoita haetaan myös tutustumalla muihin turvakoteihin lähialueella ja kauempanakin. Haagan asiakkaat ovat jo pidemmän aikaa antaneet palautetta asiakashuoneiden ja yhteisten tilojen epäviihtyisyydestä. Syksyn aikana on hiukan uusittu huonokuntoisia kalusteita ja lisätty viihtyisyyttä muun muassa tekstiileillä ja matoilla. Turvakodeissa on ollut melko vähän lapsia. Lapset ovat usein pieniä, ja heidän kanssaan työskentely on käytännön hoitoapua ja toiminnan järjestämistä. Turvakotien ammattilaisten lisäksi tässä ovat suurena apuna opiskelijat ja vapaaehtoiset. Vapaaehtoisten piparkakkutalkoot Haagan turvakodilla ovat jo perinne. Turvakotiin tullaan pääosin Helsingistä ja lähikunnista, mutta myös muualta voi tulla helsinkiläiseen turvakotiin. Helsingin ulkopuolisten asiakkaiden verkoston kokoaminen voi olla hankalaa, koska kunnissa käytännöt ovat erilaisia. Opettelemme tässäkin käyttämään muiden turvakotien osaamista ja tietoa kuntien erilaisista käytännöistä. Turvakotipalvelun ulkopuolelle jää edelleen asiakkaita, vaikka pääkaupunkiseudulle onkin saatu lisää turvakotipaikkoja. Lisäpaikoille on siis tarvetta. Minna Remes-Sievänen

Turun ensi- ja turvakoti ry Uusi perheryhmäkoti aloittaa Yhdistyksen syyskokous valitsi hallituksen jäsenet vuodelle 2018. Puheenjohtajana jatkaa Markku Lehtinen ja jäseninä Mari Lahti (varapj.), Elina Heikkilä, Heli Paasio, Anu Parantainen, Päivi Penkkala, Eero Pulli ja Kaarina Sainio. Uusiksi jäseniksi valittiin Riitta Eklund ja Mika Haavisto, jotka aloittavat toimikautensa heti. Kotitoimikuntaan valittiin Kaarina Sainio (kokoonkutsuja), Sari Grönroos (uusi), Kristiina Hellsten, Hanna-Mari Mäkelä, Seija Paatero, Jaana Rytkölä, 20

Marjo Soini ja Jutta Valkama sekä työntekijöiden edustajina Henna Aarnio ja Eija Järviö. Yhdistys perustaa toisen seitsemänpaikkaisen perheryhmäkodin 1.12. Perheryhmäkoti on tarkoitettu ilman huoltajaa Suomeen saapuneille oleskeluluvan saaneille alaikäisille pakolaisnuorille. Toiminta jatkuu vuoden 2018 loppuun tai pidempään, jos palvelutarve on edelleen olemassa. Vapaaehtoiskoulutuksen on aloittanut 26 ihmistä, jotka tulevat toimimaan lastenhoitajina, tukihenkilöinä, ryhmien vetäjinä ym. Koulutus päättyy asiakkaiden puurojuhlaan 14.12., jonka tarjoaa Kotitoimikunta. Juhlan ohjelmasta vastaavat uudet vapaaehtoiset ja joulupukki. Päätalon saneeraus edistyy suunnitellusti ja sen pitäisi valmistua tammikuun lopussa. Remontin valmistumisen jälkeen saman katon alla toimivat ensikoti, turvakoti, Pidä kiinni® -ensikoti Pinja ja avoyksikkö Olivia, vauvatyön avopalvelu Vuorovaikutuskylpy sekä tapaamispaikka Tenavatupa. Eija Järviö

VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Suomalainen eroseminaari Mikkelissä Suomalainen eroseminaari järjestetään Mikkelissä lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen. Erityistyöntekijä Tuija Kuittinen ja perheneuvoja Riitta Laukkarinen ovat ohjanneet syyskuusta saakka vertaisryhmää, jossa käsitellään ryhmäläisten omia erotilanteita. 11 kertaa kokoontuva ryhmä soveltuu niin eroa harkitseville tai erokriisissä kamppaileville, kuin niille, joiden erosta on kulunut jo aikaa. Suomalainen eroseminaari on vakiintunut eroauttamisen menetelmä, josta on saatu runsaasti positiivista palautetta eri puolelta Suomea. Menetelmän ovat kehittäneet tri Bruce Fisherin työn pohjalta psykologi Kari Kiianmaa 2017

sekä parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow. Ryhmä antaa paitsi tukea erokriisistä selviytymiseen, myös auttaa eronnutta tai eroa harkitsevaa oppimaan itsestään uutta ja saamaan arvokkaita työkaluja loppuelämän varalle. Eron käsittely antaa aikuiselle valmiudet tukea myös lasta eron aiheuttaman hämmennyksen, suuttumuksen ja surun keskellä. Myös lapsettomuus, eron myötä kaatuneet lapsihaaveet tai vapaaehtoisesti lapsettomana eläminen voi mietityttää. Suomalaisessa eroseminaarissa on annettu tilaa keskustelulle yksinäisyydestä: monelle eronneelle yksinäiset illat ovat todellisempi huolenaihe kuin lukuisat uudet suhteet. Vertaisryhmä vahvistaa osaltaan tunnetta oman elämän hallinnasta sekä siitä, ettei yksinelävän tarvitse olla synonyymi yksinäiselle. Noora Lindroos

Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry Äimä juhlii 20-vuotista taivaltaan Äimä ry juhlii vuonna 2018 kaksikymppisiään. Juhlavuotta vietetään kiertävän valokuvanäyttelyn ja info-iltojen muodossa. Juhlinta keskittyy syksyyn. Äimä alkoi kolmen äidin työhuoneen nurkasta. Nykyisin vertaistukiäitejä on lähes 50 ja vertaistukiryhmiä on keväällä starttaamassa 15 eri puolilla Suomea. Äimässä myös chatataan, annetaan vertaistukea puhelimitse ja tavataan äitejä kahdestaan. Aina löytyy äidille tukea. Vuoden 2018 pääteema on asenteisiin vaikuttaminen. Puheenjohtajamme sanoin: ”Sen sijaan että nähtäisiin nämä sairauksina, jotka voivat tulla kenelle tahansa, ajattelee valitettavan moni, että nämä äidit nyt ovat vain jotenkin laiskempia ja huonompia äitejä kuin muut.” Sote-uudistuksen tuomissa perhekeskuksissa käy ennen mittaa kuhina,


Jä se ny hd ist yk se t

t o ja n li i t e i t o k va ja t ur t k a ik il le E ns i t to iv o t ta va se k y t is d h y jä se n

Hyvää & levollista joulua ja onnea vuodelle 2018!

ja Äimä haluaa olla mukana mahdollisimman monessa paikassa. Tiedotuksella on paikkansa. Joulupukin pajassa valmistuvat parhaillaan uudet nettisivut, joiden avulla on hyvä kertoa äideille, puolisoille ja ammattilaisille raskauden aikaisesta ja

synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja lapsivuodepsykoosista. Suunnitteilla on paljon tapahtumia ja lisää koulutusta vapaaehtoisille, mikäli rahoittaja sen aiheelliseksi näkee. Erityisesti parisuhdepäivät ovat olleet suosittuja. Parisuhde on koetuksella 2017

pikkulapsiperheissä, saati niissä, joissa eletään läpi masennusta tai kipuillaan lapsivuodepsykoosin jälkimainingeissa. Leena Honkavaara

21


KIRJANMERKKI

Kiinnostavia kirjauutuuksia Anniina Ljokkoi:

Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto (toim.), Maija Hurme (kuv.):

Vegaanimuksut

Leijona se venytteli

Opas lapsiperheiden vegaaniseen arkeen. Kirja kertoo, mitkä ovat muksujen lempiruoat, mistä saa proteiinia ja miten pistetään pystyyn vegaaniset lastenjuhlat.

Lapsille Suomen 100 vuoden kunniaksi koottu runomatka halki vuosikymmenten. Edustettuina ovat suomalaisen lastenrunouden huiput Immi Hellénistä ja Lauri Pohjanpäästä Kirsi Kunnakseen ja Jukka Itkoseen. Mukana on myös Juice Leskisen ja Tuomari Nurmion laulutekstejä. Kaikkiaan runoja on kirjassa 130 yli 50 runoilijalta.

Into, 2017, 205 sivua

Lasten Keskus, 2017, 112 s.

Shutterstock

Lisää verkossa & somessa! Enskan verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska • Blogit ensijaturvakotienliitto.fi/blogi

Tilaa Hyrrä! Tilaa Ensi- ja turvakotien liiton uusimmat kuulumiset sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. Lyhyet, napakat terveiset ajankohtaisista asioista. Katso ihan sivun alalaitaa sivulla www.ensijaturvakotienliitto.fi -> Tilaa uutiskirje Hyrrä

Seuraa ja pysy mukana keskustelussa: ensijaturvakotienliitto.fi

Ensi- ja turvakotien liitto

ensi_turvakodit

@Ensi_turvakodit


Yh te ys ti ed ot

Jäsenyhdistykset Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Kirkkokatu 6 53100 Lappeenranta p. 044 777 5355 www.ek-perhetyo.fi

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf Herrholmsgatan 17 C 68600 Jakobstad päivystysp. 06 724 5600 www.kvinnojouren.fi

Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Taipaleentie 3 B 61800 Kauhajoki p. 050 405 2136 www.etelapohjanmaanensijaturvakoti.fi

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Metsontie 39 B 48230 Kotka p. 044 744 0330 www.kymenlaaksonensijaturvakoti.fi

Helsingin ensikoti ry Ensi-Kodin tie 4 00510 Helsinki p. 09 774 2460 f. 09 701 4277 www.helsinginensikoti.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ry Loviisankatu 14 A 3 15100 Lahti p. 044 270 0797, f. 03 883 3190 www.lahdenensijaturvakoti.fi

Kaapatut Lapset ry Malmin Kauppatie 26 00700 Helsinki p. 044 262 6662 www.kaapatutlapset.fi Kanta-Hämeen perhetyö ry Sibeliuksenkatu 5, 2. krs 13100 Hämeenlinna p. 040 770 1087 www.khperhetyo.fi Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Suuruspääntie 11 40520 Jyväskylä p. 010 423 7500 www.ksetu.fi Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Sairaalakatu 9 67100 Kokkola p. 044 336 0056 www.kokkolanensijaturvakoti.fi Kuopion Ensikotiyhdistys ry Haapaniementie 10 70100 Kuopio p. 044 369 7220 www.kuopionensikoti.fi

Perheidenpaikka ry Sänkinotkonkatu 6 83500 Outokumpu p. 0400 819 841, 0400 819 842 Pienperheyhdistys ry Kinaporinkatu 11 A, 2. krs, 00500 Helsinki. p. 09 720 6810 f. 09 7206 8130 www.pienperhe.fi

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lähteentie 5 96400 Rovaniemi p. 040 584 0021, f. 016 310 915 www.lapinensijaturvakoti.fi Lapsen Kengissä ry Juvan virastotalo Juvantie 13 51900 Juva p. 040 831 8592 toimisto@lapsenkengissa.fi Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry päivystysp. 041 701 0385 www.yhdistyslovery.com Lyömätön Linja Espoossa ry Maalarinkuja 3 B 02650 Espoo p. 09 2766 2830 www.lyomatonlinja.fi Oulun ensi- ja turvakoti ry Kangastie 9 90500 Oulu p.08 561 5500, f. 08 382 484 www.oulunensijaturvakoti.fi

Ensi- ja turvakotien liitto •

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Tiilimäentie 2, 28500 Pori p. 02 633 3850, f. 02 633 3530 www.porinensijaturvakoti.fi Pääkaupungin turvakoti ry Steniuksentie 20, 00320 Helsinki p. 09 477 7180 f. 09 4777 1828 www.paakaupunginturvakoti.fi Raahen ensi- ja turvakoti ry Fellmaninpuistokatu 11 92100 Raahe p. 08 221 202, f. 08 221 292 toimisto@raahenensijaturvakoti.fi Tampereen ensi- ja turvakoti ry Mutkakatu 38 b-c 33500 Tampere p. 03 3143 4800 f. 03 3143 4814 www.tetuko.fi Turun ensi- ja turvakoti ry Luolavuorentie 7 20810 Turku p. 02 513 4100, f. 02 513 4150 www.tuentu.fi

Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry Varastokatu 12 65100 Vaasa p. 06 312 9666, f. 06 312 9667 www.vaasanturvakoti.fi Vantaan Turvakoti ry Karsikkokuja 17 01360 Vantaa p. 09 8392 0071 f. 09 874 7122 www.vantaanturvakoti.fi VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Savilahdenkatu 24 50100 Mikkeli p. 015 365 330 www.violary.fi Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Karhumäenkatu 73 55120 Imatra p. 05 472 4909, f. 05 431 9650 marja-leena.koskinen@vkletu.fi Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Louhenkatu 17a B 19 74100 Iisalmi p. 050 371 4208 toimisto@ ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Asemamiehenkatu 4 A, 6. krs. 00520 Helsinki p. 040 725 6229 www.aima.fi

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Pohjoinen Hesperiankatu 15 B 21 a, 6. krs, 00260 Helsinki Käynti: Töölöntorinkatu 2 B, 6 krs. p. 09 726 2422 www.suvantory.fi

ensijaturvakotienliitto.fi

Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä

Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

2017

Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 040 848 6561 info@sopukka.fi

23


BM9 1

Apumme tavoittaa yli 4000 lasta perheineen joka vuosi. Haluatko olla mukana tuottamassa iloa ja turvaa lasten arkeen? Meidän tehtävämme on tänäkin vuonna huolehtia siitä, että mahdollisimman moni suomalainen lapsi uskaltaa iloita joulusta ja sen jälkeen. Kun sinä pidät lasten suojelua tärkeänä, voimme jatkaa työtämme vaikeissa ja turvattomissa oloissa elävien lasten ja perheiden hyväksi ja lasten turvallisuuden parantamiseksi.

Lahjoita tekstiviestillä Ensi- ja turvakotien liiton työlle • 10 euroa: lähetä teksti ILOALAPSELLE10E numeroon 16155 • 20 euroa: lähetä teksti ILOALAPSELLE20E numeroon 16155 . • tai verkossa www.tuetoimintaamme.fi Voit tehdä lahjoituksen myös verkkopankissa tai tilisiirrolla Ensi- ja turvakotien liiton lahjoitustileille: Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200

Rahankeräyslupa: RA/2017/371

Tiuku Pennola

Anna lapselle hyvä hetki!

Enska 4/2017  

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 4/2017.