Page 1

EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI

3/ 2 0 1 7

Kohtaaminen vie syrjäytymiseltä terän

TUTKIMUS: VAINO LASTEN JA NUORTEN ARJESSA

uojeluLastens ät päiv


Sanni Rajapolvi

14

Laura Karlin

Patrik Pesonen

10

8

Idaa kiinnosti

Sisältö 4

Kohtaaminen vie syrjäytymiseltä terän

5 8

Maija:

Perheidenpaika n nuori jo edeltä Enskan äiti Ida luki 3/17. ”Luin tuon ”Koh taaminen vie sy rjä ytymiseltä terä Minusta se oli n”. paras, koska its e en ole ainaka kuullut puhutt an avan siitä, että lapset kärsivät vanhempiin ko hdistuvasta ar vostelusta.”

Huono kohtelu vaikuttaa vanhemman ja lapsen itsetuntoon.

Luottamusta voi rakentaa myös ilman yhteistä kieltä

On monta keinoa kommunikoida.

10 11 12

Mä en pelkää sua enää

s. 4

”Minua ei saanut neuvoa äitinä.”

Rap-artisti Dilemma yhteistyöhön liiton kanssa.

Lyhyet Ota käyttöön Tiikeripassi, Malttimaisteri-testi, Haastavien hetkien hattu...

14

17 23

Vaino lasten ja nuorten arjessa Pelko siitä, mitä mahdollisesti tapahtuu, on läsnä kotona, koulussa ja harrastuksissa.

Jäsenyhdistykset toimivat YHTEYSTIEDOT


Jukka-Pekka Flander

Pä äk ir jo it us

3/2017 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 35. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069 Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Riitta Särkelä, Laura Kouri, Mikko Savelainen, Hanna Sellergren, Katariina Suomu ja Essi Lehtinen Juttuideat ja palaute toimitukseen: essi.lehtinen@etkl.fi Ilmoitukset: Essi Lehtinen Ilmoitushinnat:

”Että mulla on merkitystä”

M

iltä lapsesta tuntuu, jos kaupassa, koulussa tai harrastuksissa tulee tunne, että omia vanhempia kohdellaan huonommin kuin muita? Että olemme vähän huonompia kuin muut. Lapsiperheköyhyys on yksi suurimmista lasten eriarvoisuuden aiheuttajista. Suomalaisista lapsista jopa 10−12 prosenttia elää köyhyydessä. Lapsen kokema köyhyys aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden tunnetta ja häpeää. Hyvinvoinnin ongelmat ja lasten kaltoinkohtelu jatkuvat helposti yli sukupolvien vanhemmilta lapsille. Vaikean kehityskulun katkaiseminen on mahdollista, mutta vaatii pitkäjänteistä työtä. Liittomme on käynnistämässä hankkeen, jolla pyrimme löytämään toimintamalleja kierteen katkaisemiseksi.

1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Tilaushinta: 20 € / vuosi Taitto: Inari Savola / NOON Painopaikka: Lönnberg Oy Kannen kuva: Tiuku Pennola Kuvan tyttö ei ole ensikodissa. Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska ilmestymisaikataulu: 4/2017 viikolla 47

Meidän jokaisen on hyvä pysähtyä katsomaan, kuinka kohtaamme erilaisista taustoista tulevia lapsia, nuoria ja heidän huoltajiaan. Itsetunto on monella vaikeuksissa olevalla koetuksilla. Siksi tapa, jolla kohtaamme, voi olla suunnattoman tärkeä. Muutos parempaan voi lähteä liikkeelle siitä, että lapsi tai nuori kokee, että ”mulla on merkitystä”, että minua arvostetaan ihmisenä. Kannustava puhe ja mukaan ottaminen ovat avainasemassa. Hyväksyvä hymy voi merkitä paljon. Ongelma kaipaa myös jämerämpiä toimia. Tarvitsemme yhteistyötä eri toimijoiden välillä, johdonmukaista politiikkaa ja pitkäjänteistä työtä myös lapsiperheköyhyyden kitkemiseksi.  Voimme vähentää perheiden ja lasten välistä eriarvoisuutta huolehtimalla perhe-etuuksien riittävästä tasosta, koulutuksen riittävistä resursseista ja opiskelun tuesta kaikilla asteilla sekä kaikkien lasten mahdollisuudesta harrastaa. Kansalaisjärjestöt tekevät upeaa työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi. Siksi järjestöjen resurssit tärkeään työhön on turvattava ja kuntien ja mahdollisten tulevien maakuntien tehtävä tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Tuula Haatainen puheenjohtaja


Kohtaaminen vie syrjäytymiseltä terän Huono kohtelu palveluissa ja apua hakiessa vaikuttaa ihmisen käsitykseen itsestään. Lapset sisäistävät samalla sen, mitä elämältä voi odottaa. Teksti: Essi Lehtinen Kuvat: Tiuku Pennola

S

e, miten tulee kohdelluksi, vaikuttaa siihen, millaisena maailman näkee. Onko maailma täynnä mahdollisuuksia vai onko ihan turha yrittää? Maarit Andersson, Jussi Pulli ja Hanna Sellergren ovat työskennelleet yhteensä 50 vuotta ensi- ja turvakodeissa ja niiden hyväksi. Kun näiltä Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäälliköiltä kysyy huono-osaisuuden periytymisestä, he puhuvat kohtaamisesta. − Käsitys itsestä ikään kuin syötetään sisään. Ei vain sen takia, että perheessä olisi huono-osaisuutta, vaan myös sen takia, miten ympäristö suhtautuu: miten kohdellaan, miten kohdataan, kuvaa Pidä kiinni -hoitojärjestelmästä vastaava Maarit Andersson. − Tosi paljon vaikuttaa se, että tulee joka paikassa kohdelluksi huonosti, vahvistaa vauvatyön päällikkö Hanna Sellergren. >> s. 7

4

2017


”Minua ei saanut neuvoa äitinä” Maija ei pystynyt ottamaan vastaan mitään palautetta äitiydestään. Hyvä äiti jaksaisi hoitaa lapsensa kotona.

Maija on yksinhuoltajan lapsi, joka oppi lapsuudessaan ajattelemaan, että ”äidillä on rankkaa, kun mä olen tullut”. ADHD-diagnoosi ei helpottanut asiaa. − Pienestä pitäen ajattelin, että minussa on joku sisäänrakennettu vika, että en pysty samaan kuin muut. Olin jollain tapaa taakka tai huonompi. Parikymppisenä Maija alkoi odottaa vauvaa. Selvää oli, että äitiydestä tulisi haastavaa. Hän oli juuri eronnut vauvan isästä ja ultrat kertoivat, että lapsi ei ole aivan terve. Maija muutti elämäntapojaan ja valmistautui selviämään yksin. Kun sosiaalityöntekijä ehdotti ensikodin apua, se ei tuntunut tarpeelliselta. Oikeastaan päinvastoin, se tuntui Maijan päättäväisesti rakentaman äitiyden kyseenalaistamiselta.

Hyvää palautetta − Kuva, jonka sosiaalisesta mediasta saa hyvästä äitiydestä, on tosi mustavalkoinen. Pitäisi olla omakotitalo, koira ja mies, kuvaa Maija ajatuksiaan ja jatkaa. − Itse asuin kerrostaloasunnossa ja yritin selvitellä asioitani. Pidin kiinni siitä, että olen hyvä äiti tälle vauvalle. Maija jaksoi vauvansa kanssa kaksi kuukautta. Sitten hän suostui menemään ensikotiin, vaikka häntä

”Nyt näin, että olen hyvä.”

nan normeihin. Kelpaamaan, vaikka oli tehnyt vääriä valintojakin. – Nyt näin, että olen hyvä.

”Lapsestani näen onnistumisen” kauhistutti avun vastaanottaminen ja omista asioistaan puhuminen. − Ajattelin, että kun olisin tarpeeksi pirteä ja touhuaisin, kaikki huomaisivat, että olen ihan kunnossa. Todellisuudessa äiti ja vauva söivät ja nukkuivat epäsäännöllisesti. Aamu venyi pitkälle päivään ja se oli Maijan mielestä vain hyvä. Pari kuukautta ensikodissa tarvittiin taas siihen, että Maija pystyi ottamaan vastaan apua ja kuuntelemaan neuvoja niin, ettei pitänyt niitä arvosteluna. Käänne tapahtui, kun Maija sai ensimmäisen kerran kirjallisesti hyvää palautetta omasta äitiydestään. – Olin tuntenut jatkuvaa huolta ja pelkoa siitä, että epäonnistun äitinä. En halunnut, että vauvan pitäisi kokea samaa kuin minä. – Kun olin aiemmin puhunut jonkun ammatti-ihmisen kanssa, aina löytyi joku uusi vika tai asia, jonka kanssa pitäisi ruveta tekemään jotakin. Miten voisin olla kallio lapselleni? Lapsen kautta Maija näki, että pystyy mukautumaan yhteiskun-

2017

Ensikodissa Maija sai positiivista palautetta myös siitä, millainen hän itse on. Virheiden tekeminen ei ollut silloin niin vaarallista. − Ensimmäisen kerran ei tarvinnut esittää, että teen asiat paremmin kuin joku toinen. Maija kuvaa päässeensä rauhassa tutkimaan äitiyttään ja miettimään, mitä omasta lapsuudestaan haluaa siirtää lapselleen. Kun hän huolestui jostain lapseen liittyvästä, ohjaajat kehottivat häntä katsomaan eläväistä ja nauravaista lastaan, joka on kehittynyt aivan ikätasonsa mukaisesti. Lapsesta näkee, tekeekö hän jonkun asian oikein. – Tulevaisuudessa saan ehkä arvostusta jostakin muustakin kuin yksittäisistä onnistumisista. Voin olla arvostettava ihan niin kuin muutkin. Osa Maijan tarinasta on aiemmin ilmestynyt ensijaturvakotienliitto.fi/ apua-sinulle. Maijan nimi on vaihdettu hänen yksityisyytensä suojaamiseksi. Essi Lehtinen

5


”Lapsi katsoo vierestä, miten mun isää tai äitiä kohdellaan.”

6

2017


Uusia keinoja kaltoinkohtelun lopettamiseksi

Paras lääke on ihmisen kohdalle pysähtyminen.

Ensi- ja turvakotien liitossa on alkamassa hanke, jossa • kannustetaan ammattilaisia puhumaan turvallisuudesta ja turvattomuudesta lasten kanssa • kehitetään ennaltaehkäisevää tukea riskiperheille ja • sovelletaan Suomeen kansainvälistä mallia, jolla autetaan perheitä, joissa lasta on jo kohdeltu kaltoin. Hankkeessa on mukana 8 liiton jäsenyhdistystä, THL ja professori Eija Paavilainen Tampereen yliopistosta. Hanke jatkuu vuoteen 2020. Projektipäälliköksi hankkeeseen on valittu YTT Emmi Lattu ja projektisuunnittelijaksi FM Kene Truve.

Konkareiden havainto on, että kun päihdeongelmaiset tai mielenterveysongelmaiset ihmiset menevät esimerkiksi kauppaan tai terveyskeskukseen, he saavat usein huonompaa kohtelua kuin keskiluokkaiset ihmiset asioidessaan. − Ja lapset katselevat koko ajan vierestä, miten mun isää tai äitiä kohdellaan, kuvaa Sellergren.

Leimaaminen ja leimautuminen Vanhempien kohtelu vaikuttaa lasten itsetuntoon. Lapset sisäistävät käsityksen siitä, ”että me ollaan vähän huonompia kuin jotkut muut. Minun vanhempani ovat olleet b-luokan kansalaisia, minä olen b-luokan kansalainen”. Osalla jäsenyhdistysten asiakkaista on niin kielteinen kuva itsestään, että odottavan äidin mielikuva tulossa olevasta vauvastakin on jo valmiiksi negatiivinen. Odottavien perheiden tukeminen onkin Maarit Anderssonin mielestä kiireellisyydessään aivan kärjessä.

– Jos hyvä varhainen vuorovaikutus ei pääse alkamaan, niin huono-osaisuus kyllä siirtyy, Andersson sanoo. Sosiaalisen paineen lisäksi huonoosaisuus tarkoittaa usein toimeentulon vaikeuksia ja päihde- tai mielenterveysongelmia. Niistä aiheutuu stressi, jonka on osoitettu vaikuttavan lapseen fysiologisestikin jo odotusaikana. Varsinaissuomalaisen tutkimusryhmän FinnBrain1-tutkimuksessa on havaittu, että odottavan äidin vahva stressi saattaa olla sikiölle jopa haitallisempaa kuin päihteet. Äidin ahdistus ja masennus näyttävät olevan yhteydessä muutoksiin vauvan aivorakenteessa ja alttiuteen myöhemmin sairastua esimerkiksi masennukseen. Vaikeudet kasautuvat.

Peli ei ole menetetty Konkarit haluavat välttää puhetta ”niistä” ja ”meistä”. – Jossain kohtaa kuka tahansa voi tarvita apua. Pieni asia nuoruudessa voi ratkaista sen, onko joku esimer-

kiksi Pidä kiinni -yksikössä työntekijä vai asiakas, sanoo Maarit Andersson. Perheissä, joissa on huono-osaisuutta, on myös vahvuuksia. Apu on kuitenkin tarpeen, jos vanhemmat ovat väsyneitä, ahdistuneita tai masentuneita tai jos heillä on päihdetai psykiatrisia ongelmia. He eivät jaksa antaa lapselle kokemusta siitä, että lapsi on tärkeä, rakastettu ja arvostettu. – Sitä on myös vaikea antaa, jos ei itse ole sitä saanut, jatkaa Ero lapsiperheessä -työstä ja isätyöstä vastaava Jussi Pulli. Paras lääke puolustuskannalle joutuneen ihmisen auttamiseksi on hänen kohdalleen pysähtyminen. Peli ei ole menetetty, vaikka vauva-aika olisi mennyt. Lasta voidaan aina auttaa. – Liiton jäsenyhdistykset tekevät juuri tätä: tuovat toista näkökulmaa perheen asioihin, jatkaa Pulli. – Jokainen kohtaaminen on merkityksellinen. On erittäin tärkeää, että ihmiset kohdataan kunnioittavasti ja arvostavasti, painottaa Hanna Sellergren.

1 Satu Lehtola, Jetro J. Tuulari, Linnea Karlsson, Riitta Parkkola, Hasse Karlsson ja Noora M. Scheinin: Miten varhainen stressi vaikuttaa aivojen kehitykseen? Duodecim 2016

2017

7


Luottamusta voi rakentaa myös ilman kieltä Ilman yhteistä kieltä voi ”puhua” paljon, kun ottaa kädet, ilmeet ja kuvat käyttöön. Lasten ja perheiden kanssa luottamus syntyy, kun ollaan yhdessä ihmisiä. Teksti: Essi Lehtinen Kuvat: Laura Karlin

Kuvissa malleina: Hiam Elfadl (vas.) ja Tiuku Pennola.

T

Tärkeiden asioiden hoitamiseen tarvitaan tulkki.

urvapaikanhakijoiden kanssa vuosia työskennellyt Tiuk u Pennola on kokeilemalla löytänyt monta tapaa kommunikoida, vaikka yhteistä kieltä ei ole. Heittäytyminen ilmeiden ja kielten sekamelskan varaan palkitsee. Tiuku kuvaa työskentelyä hauskaksi ja huumoripitoiseksi. Usein turvapaikanhakijoita kohtaavat työntekijät ajattelevat, että kommunikointiin tarvitaan tulkki. Jos tulkkia ei saada, tapaaminen perutaan. Tiuku ajattelee hiukan toisin. – Tulkki tarvitaan, kun käydään läpi tärkeitä asioita. Jos taas olennaista on, miten jossain tilanteessa ollaan, silloin kielellä ei ole niin väliä.

Tärkeä luottamus Monissa kulttuureissa kielellinen kommunikaatio on vähemmän keskeistä kuin Suomessa. Vastaanottokeskusten vauva- ja lapsiperheiden kanssa työskennellessään Tiuku Pennola on esimerkiksi käynyt retkillä, 8

2017

kirjastossa ja kirppareilla perheiden kanssa sujuvasti ilman kieltä. Tiuku uskoo, että ihmiset rentoutuvat nopeammin ja ovat aidommin läsnä, kun yhteistä kieltä ei ole. Lasten kanssa pääsee helposti alkuun leikeillä, joihin vanhemmat voivat sitten liittyä. Kun toimitaan ilman tulkkia, myös työntekijä saa kokemuksen siitä, ettei tule ymmärretyiksi. – Mikä on asiakkaan kokemus ihan joka päivä, huomauttaa Tiuku.

Ole aito Tiuku suosittelee kokeilemaan yhtä menetelmää kerrallaan.


Tiukun vinkit : Suomea selkeästi ja hitaasti Suomea voi puhua hitaasti ja tärkeitä sanoja painottaen. Mahdollista on myös sekoittaa kaikkia osaamiaan kieliä. Jotkut sanat voivat olla toiselle tuttuja. Tärkeää on koko keholla kommunikoiminen, eleiden, ilmeiden ja kosketuksen käyttö ja mallin näyttäminen.

Kuvat ja piirtäminen – Jokuhan voi haluta selittää asian selkokielellä, vaikka minä mieluummin piirtäisin kellotaulun. Voi myös olla, että asioita joutuu selittämään useammallakin tavalla. – Tärkeintä on tietysti, että on aito. Sellaista on vaikea tehdä, mikä tuntuu itsestä todella omituiselta. Asiat ratkeavat ilmeiden, korttien ja yksittäisten sanojen avulla usein nopeammin kuin tulkkia odottelemalla. Tiuku sanoo, ettei hänelle ole kertaakaan tullut sellainen olo, että

turvapaikkaa hakeva olisi ymmärtänyt tilanteen jotenkin väärin. – Jos oikeasti haluan, että asiakas ymmärtää, revittelen ja kokeilen erilaisia tapoja. Huumoria on hyvä käyttää joka välissä. Kuvakortteja esimerkiksi http:// papunet.net/materiaalia/kuvasanastoaikuisille-maahanmuuttajille

Kortteja ja kuvasarjoja kommunikoinnin avuksi on olemassa. Myös kännykältä tai koneelta voi näyttää kuvan siitä, mitä tarkoittaa.

Leikit ja luova toiminta Lasten ja perheiden kanssa leikit käsinukeilla, pelit, maalaaminen, musiikki tai pallopelit toimivat. Vastaanottokeskuksissa on käytettyä paljon musiikkia.

Vauvan hoidon mallintaminen Jos äiti esimerkiksi kertoo, että lapsi on levoton, hänelle voi mallintaa, miten vauvaa voi hieroa tai miten vauvaa voi pitää eri tavoin.

kuvissa: Tiuku Pennola ja Hiam Elfadl??

Vanhemmuuden tukeminen Vastaanottokeskuksissa asuvat vanhemmat tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen siihen, että jaksavat olla vanhempia lapsilleen. Vauvan ihailu yhdessä ei vaadi sanoja.

Lohduttaminen On parempi pysähtyä toisen luo hetkeksi ja laittaa vaikka käsi olkapäälle, kuin välttää toisen surua ja huolta siksi, ettei osaa sanoa mitään.

2017

9


K A H V IT A U K

O

Tulossa: Mä en pelkää sua enää Nouseva helsinkiläinen rap-artisti Dilemma alias Joonas Linnamaa aloittaa yhteistyön Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. Dilemma viimeistelee musiikkivideota kasvavan pojan väkivallan kokemuksista. Liitto saa videosta klippejä käyttöön. se on jo luonut niitten keskuudessa, jotka ovat kuulleet sen etukäteen.

Kuvat: Patrik Pesonen

Millaista videon tekeminen oli? − Upeaa. Tunnerikasta. Kappaleen ja videon teemat loivat avoimuutta koko työryhmään. Oli helppo puhua monesta muustakin asiasta. Kaikki työskentelivät sydämellä. Tapasit elokuussa Nuorten väkivaltafoorumissa muita nuoria. Mitä sait irti?

Dilemma, milloin Mä en pelkää sua enää -musiikkivideo tulee ulos? − Kappale ja musiikkivideo julkaistaan lokakuussa.

Yllä: Nuorta poikaa videolla esittää Veikka Rasi. Alla: Dilemma kuvauksissa. http://fb.me/DilemmaFIN http://instagr.am/yonasdilemma

10

Miksi teit biisin ja videon juuri väkivallasta? − Jollekin se voi olla biisi väkivallasta, toiselle biisi pelon voittamisesta, kolmannelle jotain ihan muuta. Mulle Mä en pelkää sua enää -biisi ja video on merkki maailmaan. Työkalu selviytymiseen.   Mitä haluat sanoa biisillä ja videolla? − Toivon, että biisi luo ympärilleen toivoa ja voimaa yhtä paljon kuin mitä 2017

− Oli upeata huomata, että vaikka nuoret puhuivat paljon niistä vaikeuksista, joita olivat kohdanneet, he suhtautuivat niihin voimaannuttavina kokemuksina. He olivat ylpeitä siitä ketä ovat. – Toivon jokaisen suhtautuvan vastoinkäymisiinsä samalla tavalla. Mitä muuten kuuluu syksyyn? – Musiikkia, paljon musiikkia. Teen musiikkia eri artistien, tuottajien ja ystävien kanssa. Ollaan tehty ihan törkeen makeita kappaleita!    Juotko paljon kahvia? Millaisena haluat kahvisi? − Juon ihan liikaa. Oon perussuodatinkahvin ystävä. Tykkään lisätä siihen yleensä vähän maitoa ja hunajaa.  Essi Lehtinen


Ly hy et

Marraskuussa Valoa, ei väkivaltaa Tuulia Kovanen

Valoa, ei väkivaltaa -kampanja alkaa taas 1.11. ja huipentuu lauantaina 25.11. Silloin vietetään YK:n Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Kampanjan teema on tänä vuonna väkivallan huomioiminen eroissa lasten tapaamis- ja huoltopäätöksissä (Istanbulin sopimuksen artikla 31§). Ensi- ja turvakotien liitto toimii nyt Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion puheenjohtajana ja koordinoi kampanjaa. Jos haluat järjestää paikallisen tapahtuman tai olla mukana tekemässä Helsingin Narinkkatorin tapahtumaa 25.11., ota yhteys suunnittelija Tuulia Kovaseen (tuulia.kovanen@etkl.fi). Katso lisää www.valoaeivakivaltaa.fi

Oikaisu:

Turvassa Suomessa!

Ensi- ja turvakotien liiton liittohallitukseen valittiin liittokokouksessa huhtikuussa Elina Kekkonen (Pienperheyhdistys ry), Markku Lehtinen (Turun ensi- ja turvakoti ry), Seija Lintu (Kuopion ensikoti ry), Riitta Mäkinen (Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry), Marja Salo (Oulun ensi- ja turvakoti ry), Kirsi Salonen (Helsingin ensikoti ry), Hannele Sirrola (Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry), Helena Tiuraniemi (Lapin ensi- ja turvakoti ry) Ulla Yli-Karro (VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry) ja varajäseniksi Heli Kivelä (Kaapatut Lapset ry), Marjatta Kiviranta (Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra och skyddshem ry) ja Marja-Leena Meriläinen (Pääkaupungin turvakoti ry). Puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Tuula Haatainen Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:stä.

20.11. HELSINKI, HOTELLI PRESIDENTTI

Seminaari turvapaikanhakijalasten ja -perheiden tukemisesta ja toiminnan järjestämisestä. Mukana mm. kansanedustaja Pekka Haavisto. Osallistujat saavat Turvassa Suomessa -käsikirjan. Maksuton seminaari on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan työntekijöille ja vapaaehtoisille kunnissa, järjestöissä, vastaanottokeskuksissa ja ensi- ja turvakodeissa. Ilmoittaudu mukaan: ensijaturvakotienliitto.fi/tietoa-liitosta/ ajankohtaista/tapahtumat/

Lämmin kiitos onnitteluista ja muistamisista! Riitta Särkelä kiittää 60-vuotisonnitteluis-

20.11.

ta. Lahjoitustilille tulleet rahat käytetään yhdistysten kautta jouluiloksi tarvitseville vauvaperheille. Työ vauvaperheiden hyväksi jatkuu.

Lapset, eron jälkeinen väkivalta ja vaino -koulutukset Mitä ovat eron jälkeinen lähisuhdeväkivalta ja vaino lapsen näkökulmasta? Miten auttaa lapsia ja vanhempia? Hämeenlinna 8.11. • Oulu 17.11. • Kouvola 29.11. Kouluttajina väkivaltatyön asiantuntijat Pirjo Ervasti ja Pia Marttala. Hinta 50 €. Katso: ensijaturvakotienliitto. fi/tietoa-liitosta/ajankohtaista/tapahtumat/

2017

11


Ota käyttöön! Ensi- ja turvakotien liiton tapoja auttaa lasta, nuorta tai perhettä: Haast avien hetki en H-A-T-T-U

Tii k e r ip a ss i

T

iikeripassi on lasten turvasuunnitelma, jossa on turvallisten aikuisten tiedot. Sitä täytetään lapsen tai lapsen ja huoltajan kanssa yhdessä. Takasivulla on turvaohjeita, jotka käydään lapsen kanssa läpi. Passi leimataan tiikerileimalla ja lopuksi laminoidaan. Lapsi voi laittaa pitää passia esimerkiksi repussaan, jossa se kulkee aina mukana lapsen turvana. Turun ensi- ja turvakoti ry on tehnyt passin ja leimasimen turkulaisten teattereiden kanssa toteutetun V-day:n tuotoilla.

H

-A-T-T-U on hauska tapa opetella ja käsitellä lapsen tai aikuisen tunteiden, tekojen ja vireystilan hallintaa. Hattu ohjaa kuuntelemaan, tunnistamaan ja säätelemään oman kehon tuntemuksia ja omia ajatuksia ennen kuin toimimme. Hatun voi laittaa mielikuvissaan tai ihan oikeastikin päähään tiukan paikan tullen. Isommissa pulmissa sitä voi käyttää ajan kanssa. Hengitä: Otan aikalisän ja

annan kehoni rauhoittua Ajattele: STOP – Järki mukaan, mietin vaihtoehtoni

TURVAOHJEET:

Tunne: Sanoitan, mitä tunnen kehossani ja mielessäni

sano ei! Poistu Paik alta .

Toimi: Valitsen mitä teen ja miten toimin

soita tai kerro turvalliselle aikuiselle.

Uskalla: Olen rohkea, vaatii

Turvapassi t urun ensi- ja t urva ko ti

TUENTU_Turvapassi.indd 1 17.4.2014 11.04

Lisää verkossa & somessa! Enskan verkkolehti

ensijaturvakotienliitto.fi

ensijaturvakotienliitto.fi/enska

• tapahtumat • ilmoittautuminen työkokouksiin • Apua sinulle -tarinat • uutiskirje Hyrrän tilaus

Blogit ensijaturvakotienliitto.fi/blogi

12

2017

uskallusta toimia toisin Hatun on kehittänyt Pirjo Ervasti / Oulun ensi- ja turvakoti ry. Katso tarkemmin kasvatakannustaen.fi


M al t ti ma is te ri

Ä

iti, isä, oletko Malttimaisteri??! Pienten lasten isän tai äidin arkeen kuuluu kaikenlaista huisketta, vilinää ja joskus myös kiukkua ja kihinää. Tärkeää on kaiken keskellä pysyä lapselle turvallisena ja luotettavana aikuisena silloinkin, kun oma ”pinna on kireällä” tai ”hermot menee”. Malttimaisteri-vanhempi kykenee pohtimaan omaa tapaansa kasvattaa ja tietää, että hankalien arjen tilanteiden rauhoittaminen lähtee siitä, että pystyy ensin rauhoittumaan itse. Testaa, oletko sinä jo Malttimaisteri!?

1/5. Saako kiukuttelevaa lasta

uhkailla tukkapöllyllä tai pelotella möröllä? Ei

www.apuaeroon.fi

Saa

2/5. Minkä ikäisen lapsen voi laittaa

jäähypenkille? 0–2 -vuotiaan 2–4-vuotiaan 4–6-vuotiaan Yli 6-vuotiaan 3/5. Kasvatuksen tavoitteena on:

Asettaa lapselle rajat Toisten kunnioittamisen opettaminen Elämän eväiden antaminen 4/5. Voiko lapsen passittaa pakka-

Tee testi www.turvakoti.net ja katso, oletko maisteri?

Apua eroaville vanhemmille ja lapsille eri puolilla Suomea

seen ilman ulkovaatteita miettimään tekosiaan? Ei voi. Kyllä voi.

UPEA VERKKOKIRJA Väkivalta ja laiminlyönti kasvatuksessa. Tunnista, puutu & auta Onkohan tämä väkivaltaa? Miten otan väkivallan puheeksi? Miten autan lasta ja vanhempia? www.kasvatakannustaen.fi

5/5. Kun pinna palaa lapsen kanssa:

Tartun lasta tukasta Annan luunapin Huudan ja kiroilen Yritän rauhoittaa itseni

ITK U IS E N VA U VAN R AUH O IT TE L U UN w w w.v au va it

ke e. f i

Seuraa ja pysy mukana keskustelussa: Ensi- ja turvakotien liitto ensi_turvakodit @Ensi_turvakodit

2017

13


Vaino lasten ja nuorten arjessa Vaino ja suomalaiset lapset ja nuoret eivät tunnu liittyvän yhteen. Vainoaja voi silti olla lähellä. Vanhempien eron jälkeen lapsi voi joutua näkemään, miten oma vanhempi vainoaa toista – tai lasta itseään. Teksti: Merja Laitinen & Anna Nikupeteri Kuva: Sanni Rajapolvi

V

aino mielletään helposti kauas suomalaisesta ihmisoikeuksia ja tasa-arvoisuutta tavoittelevasta yhteiskunnasta. Oulun ensi- ja turvakoti ry:n ja Viola – väkivallasta vapaaksi ry:n Varjohanke ja siihen liittynyt tutkimusyhteistyö Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaineen kanssa on kuitenkin tuonut esiin, että vaino on monen lapsen todellisuutta. Lapsi voi altistua vanhempien väliselle vainolle tai joutua itse toisen vanhemman vainon uhriksi. Vaino on usein jatkoa perheen yhdessäolonaikaiselle väkivallalle. Vaino merkitsee lapsille erityistä koettua väkivallan muotoa, mutta sen lisäksi vainon varjossa eläminen sisältää erilaisia uhkia, epätietoisuutta ja vaikeita tunteita, kuten syyllisyyttä, pelkoa ja häpeää. Vaino on lapselle usein stressitekijä, josta on fyysisiä, psykososiaalisia ja emotionaalisia seurauksia.

Näkymätön vaino Vainon tunnistaminen voi olla haastavaa, sillä se piiloutuu erilaisiin väkivallattomiin ja väkivaltaisiin tekoihin lapsen perhesuhteissa ja elinympäristössä. Tunnistamisen vaikeus voi aiheuttaa sen, että lasten tilannetta ei nähdä. Ammattilaiset ja läheiset voivat tulkita lasten elämää vakavasti 14

vaurioittavan vainon esimerkiksi vanhempien yhteistyökyvyttömyydeksi tai huoltajuusriidaksi. Se on lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta katsottuna kohtalokasta. Lähtökohtaisesti vanhempien oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvät käsitykset ja normit sitovat lapset tiiviisti perhesuhteisiinsa. Lasten tila vainon varjostamissa perhesuhteissa on kapea – onhan vanhemmalla oikeus olla osa lapsen elämää.

”Olihan meillä joskus sillei, ettei me pystytty tavallaan menemään ees kouluun.

yleensä äitiä, häntä itseään tai sisaruksiaan. Vainoajan äitiin kohdistama uhka siirtyy lasten kannettavaksi.

Jatkuva uhka Vaino ilmenee usein lasten arjessa ennen kaikkea emotionaalisena väkivaltana. Pelko siitä, mitä mahdollisesti tapahtuu, on läsnä kotona, koulussa ja harrastuksissa. Jatkuva varuillaanolo ja pyrkimys varautua ennakoimattomaan uhkaan aiheuttavat lapsille fyysisiä ja psyykkisiä oireita. ”Monesti varsinki sitten, jos se on ollu silleen, että seuraavana päivänä on ollu koulua, ni sitte on ollu silleen --- tosi hankala keskittyä --- tai joskus miettiiki, että enhän sanonu mitään väärin että eihän se suuttunut tai jotain.” (Lapsi)

(Lapsi)

Vaino aiheuttaa lasten ja nuorten arkeen pelon ja turvattomuuden ilmapiirin. Vainoava vanhempi voi vakoilla, olla toistuvasti yhteydessä, käyttäytyä ennustamattomasti tai uhkailla toista vanhempaa tai lasta. Uhkaaminen on tehokasta, kun lapsi ymmärtää, että vanhempi voi mahdollisesti vahingoittaa turvalliseksi koettua vanhempaa, 2017

Vaino voi ilmetä lasten arjessa myös naamioituna rakkaudeksi ja huolenpidoksi. Vainoava vanhempi näyttäytyy lapsille usein samaan aikaan pahana ja hyvänä. Vainottujen lasten kokemuksissa vastakkain ovat vanhempien tarjoama rakkaus, hoiva ja huoViereisellä sivulla: Lapsi saa fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kun yrittää varautua ennakoimattomaan uhkaan.


Pe l k o ja uhka at. v varjosta

2017

15


lenpito sekä vainoavan vanhemman lapsen rajoja rikkova käytös, uhkaavuus ja pelottavuus. Vainoava vanhempi voi puhua lapselle samanaikaisesti toiveista saada perhe ja parisuhde takaisin sekä haukkua ja mustamaalata toista vanhempaa. Tämä haavoittaa lapsen turvallisuuden tunnetta. Ulkopuolisista voi näyttää siltä, että vanhempi on kiintynyt lapseen ja haluaa viettää aikaa hänen kanssaan.

Lapsi voi olla väline Lapset voivat olla myös tekijän keino lähestyä entistä kumppania, saada tietoja hänestä ja kontrolloida häntä. Lapsi tunnistaa tilanteesta sen, että vanhempi on kiinnostuneempi toisen vanhemman tekemisistä kuin lapsesta, mutta hänellä ei ole keinoja kieltäytyä tehtävästä. Lapsi joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen. ”Isä antoi mulle rikkinäisen mopon ja tuli sitten jatkuvasti meidän pihalle korjaamaan sitä.” (Lapsi) Vaino voi ilmetä lasten arjessa myös f yysisenä väkivaltana ja hengen uhkaamisena. Se voi aiheuttaa lapsille jatkuvan hälytysvalmiudessa olemisen tarpeen. Osa lapsista on kokenut äitiin, itseensä, sisaruksiin, läheisiin ihmisiin (esimerkiksi isovanhempiin) ja lemmikkieläimiin kohdistuvaa tapetuksi tulemisen uhkaa. Tutkimuksissa tulevat esiin esimerkiksi sosiaalinen eristäminen, sanalliset uhkaviestit ja -puhelut, hyökkäykset ulkona liikkuessa, kotiin, kouluun tai päiväkotiin tunkeutuminen, lasten poispääsyn estäminen tapaamisista, äidin tekojen ja uusien ihmissuhteiden kostaminen lapsille, lyöminen ja myrkyttäminen sekä henkeä uhkaavat tilanteet. ”Minä laitoin avioeron vireille, mutta edelleen hän asui siinä. Minä en pys16

Lasten ja nuorten kokemusten tutkiminen jatkuu Lasten ja nuorten kokemuksista ja toimijuudesta tarvitaan lisää tietoa, jotta ammattikäytäntöjä voidaan kehittää. Lapin yliopiston ja Ensi- ja turvakotien liiton, erityisesti Mikkelin ja Oulun yhdistysten, yhteistyö jatkuu Suomen Akatemian rahoittamassa Children’s Knowing Agency in the Private, Multi-Professional and Societal Settings – the Case of Parental Stalking -tutkimushankkeessa (1.9.2017−31.8.2021). Tutkimuksen kohteena ovat niin lasten ja nuorten perhesuhteet kuin ammatilliset ja yhteiskunnalliset prosessit.

tynyt siltä pelolta tekemään sitä ratkaisua, että se olisi, se mies poistettu sieltä talosta, koska hän uhkaili millon, että sytyttää talon tuleen ja polttaa sen ja uhkaili, että tekee lapselle, että sekoittaa hänen juomisiin ja syömisiin jotakin. --- Niin monet yöt oltiin piilossa millon missäkin varastossa ja muuta niin kauan, että poliisit haki sen putkaan, että päästiin nukkumaan.” (Äiti)

taakseen, että vainon kohteena oleva vanhempi voi olla rauhassa. Lapsi saattaa tunnistaa vanhemman käyttäytyvän väärin, mutta kokee itse olevansa vääränlainen ja vastuuttaa itseään vanhempansa väkivallasta. Vainottujen lasten käsitykset tilanteiden uhkaavuudesta ja kokemukset turvallisuudesta vaihtelevat. Samankin perheen lapsista toinen voi tarvita enemmän apua kuin toinen lapsi ja myös toipua huomattavasti nopeammin kuin toinen. Ymmärrys lasten erilaisista kokemuksista ja rooleista perhesuhteissaan vaatii tietoa vainon dynamiikasta ja seurauksista, kuten myös siitä, että lapset ovat vahvoja toimijoita vaikeissa perhetilanteissaan. He rakentavat turvallisuuttaan arkisilla teoilla: ”Lapsi 1: Jos mä oon yksin kotona mä en uskalla liikkua yhtään mihinkään. Lapsi 2: Joo mullakin on yleensä… Lapsi 1: Mä kerään kaikki tavarat mitä mä tarviin vaikka illan aikana, kaikki sängylle ja mä oon siinä koko ajan. Haastattelija: Ooksä omassa huoneessa vai olohuoneessa vai? Lapsi 1: Omassa huoneessa… Niin mä otan siihen just koneen, kännykän… Lapsi 2: Mä otan koneen, kännykän ja ruokaa, kaikki siihen, sit mä oon siinä illan Lapsi 1: ettei tartte lähtee hakeen niitä enää mistään”

Lapset toimivat Lapset voivat toimia eri tavoin suhteessa vainoon. He ovat oppineet olemaan varuillaan, säätelemään käyttäytymistään vainoavan vanhemman mielialojen mukaan ja pyrkimään rauhoittaa tilannetta omalla käytöksellään. Lapsi voi mukautua ja muokata käyttäytymistään siten, ettei hän suututa vainoavaa vanhempaansa. Lisäksi lapsi saattaa viettää aikaa vainoavan vanhemman kanssa varmis2017

Katso pidempi verkkojuttu lähdeviitteineen ensijaturvakotienliitto.fi/enska/ vaino-lasten-ja-nuorten-arjessa Lisää vainosta ja lasten ja aikuisten auttamisesta lokakuussa ilmestyvässä kirjassa Varjosta valoon. Eron jälkeisen vainon tunnistaminen, katkaisu ja uhrien selviytymisen tukeminen, toimittaneet Merja Laitinen, Riitta Hannus ja Jaana Kinnunen.


Jä se ny hd ist yk se t

Jäsenyhdistykset toimivat Helsingin ensikoti ry

Kaapatut Lapset ry

Kanta-Hämeen perhetyö ry

Vallila mukana hankkeessa

Perhekamut tueksi arkeen

Puheenjohtajaksi yhdistykseen?

Juhlavuodet jatkuvat: Viime vuonna juhlimme yhdistyksen 80-vuotista taivalta, ja kesäkuussa Vallilan ensikoti täytti 75 vuotta. Emme järjestä tänä vuonna erityistä juhlaa, vaan ensikotia juhlitaan pitkin vuotta erilaisissa ensikodissa järjestettävissä tapahtumissa. Ilouutinen tiedoksenne: muusikko Susanna Haavisto lupautui yhdistyksen kummiksi. Asia julkistettiin elokuun lopulla ensikodin perinteisissä grillijuhlissa, jossa Susanna myös esiintyi juhlaväen iloksi. Susanna on toiminut pitkään (ja toimii edelleen) Unicefin hyvän tahdon lähettiläänä. Olemme iloisia, että hän haluaa olla mukana tekemässä hyvää myös lähellä eläville vauvaperheille! Kerromme kummiudesta lisää jäsenkirjeessä. Yhdistyksemme osallistuu liiton koordinoimaan Suomi 100 STEA-hankkeeseen ylisukupolvisen kaltoin kohtelun kierteen katkaisemiseksi. Hanke kestää 3,5 vuotta. Toteutamme hanketta Vallilan ensikodissa, jossa kehitetään entistä toimivampia tapoja auttaa vauvaperheitä, joissa esiintyy vauvan kaltoin kohtelua tai sen riski on suuri. Olemme mukana valtakunnallisilla Lastensuojelupäivillä syyskuussa muistuttamassa vauvavaiheen tärkeydestä ihmisen koko elämälle. Juhlimme vauvaa valtakunnallisena Vauvan päivänä, jota vietetään tänä vuonna 29.9. ja jatkossa aina syyskuun viimeisenä perjantaina. Olethan sinäkin mukana! Huomaa vauva lähelläsi ja hymyile hänelle − vaikka kaupan kassajonossa.

Olemme aloittamassa monenlaista uutta toimintaa kansainvälisen lapsikaappauksen, kaappausuhan ja kansainvälisten huoltokiistojen keskellä eläville perheille. Järjestämme tänä syksynä verkkoauttamisen viikonlopun, jossa suunnittelemme ja kehitämme auttamis- ja tukemistyötä verkossa. Syksyllä on myös tuttuun tapaan voimaantumisviikonloppu järjestömme toiminnassa mukana oleville perheille. Tähän voimaantumisviikonloppuun on tulossa erityisesti ohjelmaa lapsille. Teemme lasten kanssa heidän omiin voimavaroihinsa keskittyvän lastenkirjan. Järjestössämme on startannut uusi vapaaehtoistoiminnan muoto: Perhekamu-toiminta. Vapaaehtoinen perhekamu on perheen arjen tukija, joka auttaa perhettä ihan tavallisissa arjen asioissa. Vapaaehtoistoiminnan muodot syntyvät arjen suhteissa ja perhekamu voi tehdä perheen kanssa mitä vain perhettä tukevaa toimintaa. Tänä syksynä aloitamme järjestöyhteistyössä YVPL:n ja Päksy ry:n kanssa Voimavarareppu-toiminnan vanhemmille. Voimavarareppu sisältää erilaisia perheen hyvinvointia tukevia asioita, kuten hemmottelua, luentoja perheen hyvinvointiin ja tukemiseen liittyen. Jokaisella tapaamisella on oma teemansa, jossa annetaan työkaluja perheen hyvinvointiin. Olemme esittelemässä toimintaamme tänä syksynä myös valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä 26.–27.9. Finlandia-talolla. Päivi Marin

Pääosassa syksyssämme on uuden puheenjohtajan rekrytoiminen yhdistyksen hallitukseen. Jos sinua kiinnostaa toiminta kantahämäläisten lapsiperheiden parhaaksi, ole yhteydessä puheenjohtajaamme Simo Torkkolaan. Simon tavoitat simo.torkkola@pp.inet.fi tai nettisivujemme kautta www.khperhetyo.fi. Syyskokous, jossa puheenjohtaja valitaan, on marraskuussa. Kaikki toiminnot puksuttavat eteenpäin täydellä vauhdilla. Väkivaltatyössä kehitellään yhteistyötä Riihimäen ja Forssan suuntiin. Haemme myös valtionapua turvakodin perustamiseksi Kanta-Hämeeseen, Hämeenlinnaan. Turvakodin kohtalosta tiedämme vuoden vaihteessa. Perheosastolla pienokaiset elävät arkeaan äitiensä ja isiensä huomassa työntekijöiden tukiessa arkea. Kesällä perheosaston väki kävi hämmästelemässä eläimiä Korkeasaaressa. Perheosaston henkilöstö aloittaa syksyn aikana ICDP-koulutuksen. Poukamassa lapset tapaavat läheisiään kuten ennenkin. Osa Poukaman henkilökunnasta päivystää myös väkivalta-chattia. Eropalveluilla kiinnitymme myös Lapehankkeeseen maakunnassamme. Avotyössä kirjoitamme pian sopimuksen perhetyön, tukihenkilötoiminnan ja jälkihuoltotyön palvelusopimuksen Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Jännitystä ilmassa, mitä tämä tuo tullessaan.

Kikka Manninen

2017

Sini Stolt

17


Jä se ny hd ist yk se t Kuopion Ensikotiyhdistys ry Uusia avauksia Teimme keväällä organisaatiomuutoksen ja nyt toiminnot on keskitetty kahden esimiehen johdettavaksi. Ensikodin johtaja vastaa ensikoti Pihlasta. Avopalveluiden johtamiseen perustettiin uusi avopalvelupäällikön tehtävä. Olemme saaneet muutakin vahvistusta joukkoihimme. Avopalveluyksikkö Amaliassa tehtävään vauvalähtöisen päihdekuntoutuksen etsivään työhön

Toimintaympäristö on muuttumassa, ja jatkossa myös meidän pitää ottaa toiminnassamme huomion koko maakunta. Olemme aktiivisesti mukana Pohjois-Savon sote-suunnittelussa ja Sipilän hallituksen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman Pohjois-Savon YHDESSÄ!-hankkeessa. Tehtävänämme hankkeen osatoteuttajana on eroauttamispalvelujen kartoittaminen ja mallintaminen uudessa rakenteessa. Hankkeeseen palkattiin työntekijä syyskuusta lähtien. Paljon siis tapahtuu. Tervetuloa kuulemaan lisää yhdistyksen kuulumisia syysvuosikokoukseen, joka pidetään 13.11. klo 18.00. Pirjo Pehkonen

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Yhdessä tehden ja yhdistellen Kesä on ollut Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksessä muuton aikaa. Viisi eri toimipistettä on muuttanut yhteen toimitilaan Kotkan Metsolaan, vanhaan ja upeaan Panimomestarin taloon osoitteeseen Metsontie 39 B. Talo sai arvoisensa avajaiset Lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen arkeen. syyskuun alussa, kun avajaisia SuPer on mukana kehittämässä varhaiskasvatusta ja lähihoitajakoulutusta sekä toimii jäsentensä vietettiin asiakkaiden, jäsenten, edunvalvojana. Lue lisää aiheesta: yhteistyökumppaneiden sekä www.superliitto.fi/varhaiskasvatus kaikkien toiminnasta kiinnostuneiden kanssa. Yhteinen toimitila antaa taloudellisen hyödyn lisäksi oivan mahdollisuuden tehdä työsuperliitto tä enemmän yhdessä perheiden parhaaksi. saatiin kokoaikainen työntekijä, joka Yhdistys on aktiivisesti mukana lassyksyllä jalkautuu ja etsii uusia yhteisten ja perheiden muutosohjelmassa. työkumppaneita. Vapaaehtois- ja vertaisErityisesti mukana ollaan eroauttamitoimintaan palkattiin kokoaikainen työnsen, perhetyön ja -kuntoutuksen, lastekijä, ja syksyllä alkaakin uusien vapaatensuojelun sekä perhekeskustoiminehtoisten koulutus. Jos vapaaehtoistyö nan kehittämistyössä. Syksyllä alkaa lapsiperheiden parissa kiinnostaa, ota myös ylisukupolvisen kaltoinkohtelun yhteyttä! Lisäksi olemme pilottiyhdistykkatkaisu -hanke, jossa tavoitteena on senä mukana Ensi- ja turvakotien liiton turvallisuuden ja turvattomuuden pukoordinoimassa hankkeessa Vanhempi heeksioton lisäämisen lasten kanssa. vankilan portilla, jossa kehitetään vankiLisäksi Kymenlaaksossa käynnistyy Järperhetyön mallia. jestö 2.0 - Yhes Enemmän -hanke, jos18

2017

sa järjestösektorin kanssa yhdistetään voimat sote-uudistusta silmällä pitäen. Asiakasperheiden ja muiden lapsiperheiden kanssa vietetään hauskan tekemisen ja yhdessäolon merkeissä lasten ja lastenoikeuksien päivää lauantaina 25.11.2017. Tervetuloa! Tiina Palviainen

Lahden ensi- ja turvakoti ry Vihdoin lapsityöntekijä Toiminta on hyvässä vauhdissa. Valtakunnallinen Väkivaltafoorumi täällä Päijät-Hämeessä on jo takanapäin, Mieskaveritoiminnan 25-vuotisjuhlapaneeli ”Puhutaan miehistä!” pidetään Lahdessa kirjaston auditoriossa 20.9.2017. Maakunnallinen kehittämistyö koskee meitä monin tavoin. Osaamisellemme ja kokemuksellemme on kysyntää, kun lapsiperheiden palveluita kehitetään. Samalla jo toimivuutensa osoittaneiden palveluidemme jatkuvuuden turvaamisessa on paljon tehtävää. Vihdoinkin voimme kertoa, että lapsityöntekijä täydentää väkivaltatyön avopalvelutiimin työtä saatuamme siihen rahoituksen Suomi 100 -ohjelmasta. Samalla tehostuu kehittämistyö, kun Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi Kaikille eväät elämään -hankekokonaisuutta, johon lapsityön hanke kuuluu. Uusi Ensi- ja turvakotien liiton koordinoima perhetyön kehittämishanke Vanhempi vankilan portilla toteutuu sekin Päijät-Hämeessä, kun Kanta-Hämeen Perhetyö ry:n hanketyöntekijä toimii yhteistyössä kanssamme. Maahanmuuttajaperheiden tilanteita helpottamaan tehostamme yhteistyötä neuvoloiden ja seurakunnan kanssa. Uusilta kotisivuiltamme löydät tietoa toiminnastamme, tulevista tapahtumista ja vapaaehtoistyön mahdollisuuksista. Jos mikä mietityttää, ota rohkeasti yhteyttä vapaaehtoiskoordinaattoriimme. Myös uudet ideat ovat tervetulleita. Kiitokset teille monille, jotka olette eri


Jä se ny hd ist yk se t tavoin osoittaneet vapaaehtoista tukea yhdistyksellemme! Jukka Ihalainen

Lyömätön Linja Espoossa ry Yhdessä kohti tulevaa Lyömätön tie – Väkivallan katkaisuohjelmaan® kuuluvat väkivallan katkaisuryhmät sekä erilaiset väkivaltaa ennaltaehkäisevät ryhmätoiminnat ovat alkamassa tai alkaneet. Taas on tarjolla vertaistukea isille, maahanmuuttajille ja muille asiakasryhmille väkivallan ennaltaehkäisyn hengessä. Syksy tuo mukanaan myös uusia tuulia. Järjestökenttä on jo pitkään ollut jatkuvassa muutoksessa ja sotet ja muut mullistukset kiihdyttävät muutosta entisestään. Haluamme yhdistyksenä olla muutoksessa mukana ja valmiina. Niinpä olemme aloittamassa tulevaisuustyöskentelyä. Siinä olisi tarkoitus pohtia Lyömätön Linja Espoossa ry:n lähivuosien toimintaa. Työskentelyyn on kutsuttu laajasti yhdistyksemme toiminnassa mukana olevia tahoja: ääneen pääsevät yhdistyksen hallitus, työntekijät, vapaaehtoiset, asiakkaat sekä yhdistyksen jäsenet. Ideana on nimenomaan keskustella ja pohtia yhdessä, koska asia on yhteinen ja koska asiantuntemus työstämme ja toiminnastamme asuu jokaisessa meissä. Yhtenä tausta-ajatuksena on tarjota yhdistyksen toimijoille uusia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia perinteisten vuosikokousten ja erilaisten kyselyiden rinnalle. Haluamme jo tässä vaiheessa kiittää jokaista tulevaisuustyöskentelyprosessiin ilmoittautunutta henkilöä! Mika Värränkivi

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Ryhmät alkavat Jalkautuva naistyö -hankkeen viimeinen syksy on alkanut. Hankkeen toiminnasta on tulossa julkaisu, josta hankkeen työstä ja aikaansaannoksista voi lukea enemmän. Syksyn hanketapahtumia ovat:

• väkivaltaa kokeneille naisille suunnattu Voimavaroja liikkeestä -ryhmä, jonka ensimmäinen kerta on 6.9. klo 18.00 osoitteessa Teljänkatu 8 A, Pori. Lisätietoja saa: jalkautuvanaistyo@ gmail.com • kaikille avoin huovutuspaja (ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin) • hankkeen loppuseminaari Helsingissä 25.10. • Taiteella väkivaltaa vastaan -tapahtuma Porissa 16.11. Tapahtuma on kaikille avoin hankkeen loppuseminaari Porissa. Lisätietoa sekä ilmoittautumiset jalkautuvanaistyo@gmail.com Lasten tanssi- ja liikeryhmä alkaa 6.9. ja lasten erovertaisryhmä lokakuussa. Lisätietoa ja ilmoittautumiset p. 040 569 4407. Vanhemman neuvo -ryhmä eroaville tai eroa harkitseville vanhemmille alkaa 5.10. Ryhmä kokoontuu 8 kertaa. Kysy lisää p. 040 707 9483. Porin Esikon turvakoti sai uuden sosiaalityöntekijän, kun yhteiskuntatieteiden maisteri Marianna Turunen aloitti työnsä yhdistyksessä. Toivotamme Mariannan lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme. Vapaaehtoisten illat alkavat Porin Esikossa syksyn aikana. Suunnittelemme parhaillaan myös koulutusta vapaaehtoisille. Tulevista tapahtumista tiedotamme yhdistyksen Facebook-sivuilla. Arja Saarinen

Pääkaupungin turvakoti ry Toukola helpottaa turvakotipulaa Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakotitoiminta laajentui keväällä yhdistyksen toisen turvakodin, turvakoti Toukolan aloitettua toimintansa. Etelä-Haagassa toimivan 11-paikkaisen turvakodin lisäksi viehättävän viihtyisä 7-paikkainen turvakoti Toukola helpottaa osaltaan pääkaupunkiseudun turvakotipaikkapulaa. Uuden toiminnan käynnistäminen oli odotetusti erittäin työläs urakka, mutta siitä selviämistä helpottivat suuresti erilaisilta yrityksiltä ja toimijoilta saatu valtava materiaalinen ja muu apu. Yh2017

distyksen turvakotitoimintaa kehitetään edelleen yhteistyössä THL:n ja muiden turvakotipalveluntuottajien kanssa. Lähisuhdeväkivaltatyön yksikössä jatketaan erilaisten lähisuhdeväkivaltailmiöön ja sen seurauksiin perehtyvien ryhmien järjestämistä. Yksikön voimavara-, vihanhallinta-, ja vuorovaikutusryhmät ovat olleet kysyttyjä ja niistä saatu palaute kannustaa kehittämään ryhmätarjontaa lähisuhdeväkivallan kokijoille ja tekijöille sekä heidän lapsilleen entisestään. Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö pysyy asiassa. Asumisyksikkö Kilpolassa jatketaan tuetun asumisen palvelun toteuttamista. Yksikön uusi lähiesimies ja nuori työryhmä tuovat työhön uutta virtaa ja uusia näköaloja. Yhdistyksessä on tullut aika miettiä lähivuosien strategisia linjauksia, tavoitteita ja toiminnan suuntauksia. Pääkaupungin turvakoti ry täyttää ensi vuonna 40 vuotta ja juhlasuunnitelmat on aloitettu. Palataan niihin! Karola Grönlund

Tampereen ensi- ja turvakoti ry Turvakoti on ollut täynnä Tampereella piti kiirettä koko kevään: Kaikissa yksiköissä oli paljon asiakkaita ja paljon kysyntää. Turvakoti oli täynnä ja jouduimme valitettavasti miettimään osalle tulijoista muita vaihtoehtoja. Yhdistys aloitti jo viime vuoden puolella väkivaltatyön kehittämishankkeen. Hankkeen tavoitteena on miettiä perhe- ja lähisuhdeväkivallan palveluita hieman toisin silmin; kytkemme omia palveluita paremmin yhteen ja väkivaltatyössä vältämme jakoa tekijään, kokijaan ja lapsiin ja lähdemme perheen tarpeista ja tilanteesta. Hanke on luonnollisesti paljon tätä laajempi, mutta palstamillimetrit eivät riitä kertomaan kaikkea. Kiinnostuneet voivat olla yhteydessä joko minuun tai ensi- ja turvakodin johtaja Jenni Karsioon. Syksyn aikana yhdistys pohtii, mikä on meidän paikka tulevassa SOTE19


Jä se ny hd ist yk se t uudistuksessa ja valmistaudumme uusiin haasteisiin. SOTEn ohella on hyvä myös jatkuvasti miettiä omaa toimintaa ja trimmata sitä mitä tarvitsee. Voimme kuitenkin olla levollisin mielin, meillä on upea ja osaava henkilökunta ja palveluista saamme kiitosta. Näistä on hyvä ponnistaa kohti uusia tuulia. Maria Länsiö

Turun ensi- ja turvakoti ry Saneeraus jatkuu Turun yhdistyksessä eletään arkea melko mittavan linjasaneerauksen keskellä. Arvokas ensikotitalo on yli 60 vuotta vanha ja LVIS-tekniikka vaatii nyt vähän isompaa huomiota osakseen. Saneeraus tulee valmiiksi tammikuussa 2018, jonka jälkeen Luolavuorentiellä pitävät majaansa molemmat ensikodit, turvakoti sekä perheryhmäkoti. Ympärivuorokautisten yksiköiden lisäksi sieltä löytää jatkossa avopalveluyksikkö Olivian sekä Vuorovaikutuskuntoutuksen työntekijät. Lähisuhdeväkivaltatilanteissa auttavat Pilarin työntekijät jatkavat perhetalo Heidekenillä, tapaamispaikka Tenavatupa Eerikinkadulla sekä Rikosuhripäivystyksen toimisto Yliopistonkadulla. Ennen tätä menee vielä muutama kuukausi poikkeusolosuhteissa, jonka aikana osa väestä on väistötiloissa. Syyskokous pidetään 18.10 klo 17.30,

saneerauksesta johtuen poikkeuksellisesti perhetalo Heidekenillä, osoitteessa Sepänkatu 3. Lämpimästi tervetuloa! 20.11. vietetään kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää, vuoden teemana on yhdenvertaisuus. Muistetaanhan kaikki liputtaa! Yhdistys osallistuu Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen järjestömessuille osana päivän huomioimista. Lapsuutta voi vaalia ja osoittaa sille arvostusta vuoden jokaisena päivänä, kaikki me aikuiset olemme halutessamme lasten suojelijoita! Vapaaehtoistyöstä kiinnostuessasi voit ottaa yhteyttä: eija.jarvio@ tuentu.fi Uusia jäseniä kaivataan! Yhteyttä voi ottaa: sari.toivonen@tuentu.fi Oona Ylönen

Turvallisen vanhuuden puolesta − Suvanto ry Upeita artisteja konsertissa 18.10. Lämmin tervehdys! Teemme Suvannossa aktiivista työtä ikäihmisten kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi sekä kaltoinkohtelua kohdanneiden ikäihmisten auttamiseksi ja tukemiseksi. Valtakunnallinen auttava puhelin, SUVANTO-linja palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 12−16 ja lakineuvonnan juristi vastaa samasta numerosta parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 16−18. Vertaistuelliset SUVANTO- ryhmät kokoontuvat Helsingissä ja Vantaalla

las ta. Au tamme jok a vuo si yli 40 00 Tue ensi- ja turvakotien ja monimuotoisten avopalveluittemme työtä. ensijaturvakotienliitto.fi/ tule-mukaan/tue-toimintaamme tai suoraan Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200 Danske Bank: FI7680001710253635 Rahankeräyslupa: POL–2014–13815

20

2017

säännöllisesti. Teemme myös asiakaskohtaista auttamistyötä ja tarjoamme keskusteluapua haastavissa tilanteissa oleville ikäihmisille. Koulutamme ja kehitämme ja vaikutamme ikääntyvien kaltoinkohteluun liittyvissä teemoissa. Tuoreimpia oppaita on kesäkuussa valmistunut, yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa tehty ikäihmisten arjen turvallisuusopas (http://www.vtkl. fi/document/1/2319/8f1af95/Tietoa_ ikaihmisille_kotona_asumisen_turvaksi.pdf ). Samoin hiljattain valmistui opas pankeille ja maistraateille ikäihmisten taloudellisen hyväksikäytön tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi (https:// www.suvantory.fi/wp-content/uploads/2017/03/OpasA4_valmis.pdf ). Järjestämme hyväntekeväisyyskonsertin Temppeliaukion kirkossa 18.10.2017 klo 18. Mukana upeita artisteja. Liput tulevat myyntiin Lippu.fi-palvelun kautta. Laitathan päivämäärän kalenteriisi ja lämpimästi tervetuloa mukaan! www.suvantory.fi

Vantaan turvakoti ry Lapsille ja aikuisille apua Koivulasta Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö Koivulan avopalvelussa on aloitettu väkivaltaa kohdanneiden lasten auttaminen sekä pitkäkestoinen apu aikuisille. Koivulan tiimi täydentyi kahdella työntekijällä. Nyt viisihenkinen työryhmä auttaa perheen kaikkia osapuolia yksilö- ja parityössä sekä ryhmätoiminnoissa. Koivulan syksy on vilkas ja ryhmiä on useita: Ankkuriryhmä väkivaltaa kohdanneille aikuisille ja Valo-ryhmä lapsille sekä Vanhemman neuvo® -ryhmä eroaville äideille ja isille. Kasvata kannustaen -yleisötilaisuus järjestetään lokakuussa ja ikäihmisten avoin keskusteluryhmä Suvanto kokoontuu viikoittain. Keväällä aloitettu Katkaise väkivalta -poliisiyhteistyö jatkuu ja aloitamme informaatiotilaisuudet yläasteikäisille. Samoin alkaa lasten auttamispalveluiden kehittäminen Ensi- ja turvakotien liiton koordinoimassa Ylisukupolvisen väkivallan katkaisu -hank-


Jä se ny hd ist yk se t keessa. Tietoa ryhmistä ja muista syksyn tapahtumista on kotisivuilla ja FB:ssa. Turvakodin toiminta laajentui kahdella lisäpaikalla, nyt paikkoja on kahdeksan. Perhehuoneet tulivat todella tarpeeseen tammikuussa ja ovat olleet ahkerassa käytössä. Kuluva vuosi on kuitenkin osoittanut, etteivät nykyiset tilat riitä, vaan turvakotiin on tulijoita enemmän kuin voidaan vastaanottaa. Toiveissa onkin suurempien tilojen saaminen ja työ sen hyväksi jatkuu. Yhdistyksen toimintaa esitellään Lastensuojelupäivillä 26.−27.9. Finlandia-talolla, tapaamisiin siellä! Kristiina Väänänen

VIOLA – VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY Viola ja uusi arki Saimme tiimiimme vahvistusta, kun sosiaalityöntekijä Jonna Brandt aloitti Violan erityistyöntekijänä naisten ja lasten väkivaltatyössä, ja sosiaalityöntekijä, VTM Viivi Lehtinen tuoreen ARKI!hankkeen vastaavana. Jonna on tehnyt pro gradu-tutkielmansa vainosta. ”Teknologia vainon väylänä. Eron jälkeisen vainon kokemuksia” oli keskustelunavaus ajankohtaisesta ilmiöstä. Viivin luotsaama ARKI!-hanke alkoi elokuussa oikeusministeriön rikoksen uhrien tukipalvelujen valtionavustuspäätöksen myötä. Hankkeen tavoite on rakentaa turvakodin jälkeisen työskentelyn malli Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueelle. Julkishallinnon palveluita täydennetään kansalaisjärjestöjen työskentelyllä ja palveluilla. ARKI!-hanke edistää siis turvakodista omaan asumiseen siirtyvien uhrien ja lapsien turvallisuutta, kartoittaa ja tarjoaa erityispalveluita sekä lisää yhteistyötä eri toimijoiden välillä väkivaltaa ja vainoa kokeneiden turvaamisessa ja heidän toimintakykynsä ylläpitämisessä turvakotijakson jälkeen. Hankkeessa kuuluu myös videokäsikirjoitukseen pohjaava psykoedukatiivinen osio, joka

Jäljet syksyn kuurassa Rakkauden jäljet Toivottoman jäljet

R akkaus

Pysähtyy toviksi Nuo jäljet paikallaan Olisinpa tunteeton Taas askeleet, jäätyneellä nurmella Kunpa olisin järkevä

Tennarin jäljet ei kulje mihinkään Jäljet katoaa Katoaa kuin mies, rakastunut mies Katoaa kuin nainen joka rakastunutta rakastaa. Sali täynnä hyviä Sinne jäljet johtaa Tyhjä penkki täydessä salissa Siihen jäljet päättyy Rakastunut mies haisee Rakkaus haisee rikiltä, epätoivo näkyy kasvoista Jäljet lähtee pois Rakkaus ei poistu kävelijästä Jäljet jatkaa kulkua, ei lähde pyytämällä Mies kulkee ja ihmiset paheksuu Jäljet jää Jäljet pysyy miehessä Kelit lämpenee Jäljet jää. Veikko Autto,

kriisikeskuksessa asiakkaana ollut mies, joka löysi kirjoittamisesta tavan ilmaista itseään ja tunteitaan.

toimii virtuaalisena oppaana hankkeessa luotavalle mallille. Yhteistyötä Mikkelin turvakodin, Kriisikeskuksen ja Rikosuhripäivystyksen kanssa aloitellaan parhaillaan. Noora Lindroos

2017

Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Vauvan päivä tulossa Yhdistys valittiin Eksoten vammaisten henkilöiden asumispalvelujen palveluntuottajaksi kevään kilpailutuksessa. Uusi sopimuskausi alkoi 1.9. ja se edellyttää palvelukodin henkilöstövahvuuden lisäämistä. 21


Jä se ny hd ist yk se t Avopalveluissa tapaamispaikkatoiminnan kysyntä on pysynyt vakiintuneena ja yökylä-toimintaa tuotetaan Eksotelle kahdella ryhmällä. Avoimen päiväkodin Tenava-ryhmät (kaksi ryhmää) järjestetään kerran kuukaudessa lauantaisin. Muiden alueellisten toimijoiden kanssa yhteistyössä pidettävä Huomaa lapsi -ryhmä pyritään aloittamaan syksyn aikana. Päiväryhmä Liekun toiminta on jatkunut ennallaan. Perjantaina 29.9.2017 vietetään kansallista Vauvan päivää, jonka merkeissä juhlistamme myös Liekun 15-vuotista taivalta. Yhdistys järjestää erilliset tapahtumat vauvaperheille ja ammattilaisverkostolle. Ensi- ja turvakotienliitosta tulee vauvatyön asiantuntija Tanja Henttonen pitämään alustuksen ajankohtaisesta aiheesta. Yhdistyksen syyskokous pidetään 23.10.2017. Ensi vuonna yhdistys täyttää 70 vuotta. Juhlavuoden yhtenä tavoitteena on pohtia mahdollista yhdistyksen

nimenmuutosta enemmän tämän päivän toimintoja kuvaavaksi. Ehdotuksia otetaan mielellään vastaan! Mallu Koskinen

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Toiminnallinen kausi Äimä ry:ssä puhaltavat monella tavalla uudet tuulet. Tapahtumia on enemmän kuin koskaan ja yhteistyöprojekteja tulossa paljon. Uusimmat uutiset ja tapahtumat löytää aina helpoiten Facebook-sivuiltamme ja kotisivuiltamme www.aima.fi. Ajan tasalla olevat päivitykset saa parhaiten näistä kanavista. Yhteistyöprojekti Lasten Kesä ry:n kanssa on jo alkanut ja tämä tietää hyvää lapsiperheille: paljon leirejä ja tapahtumia tulossa jo ensi vuonna! Yhteistyötä teemme jatkossa tiiviisti myös muun muassa Miessakkien kanssa, joten isätkin otetaan yhä paremmin huomioon.

Odotamme innolla näiden yhteistyöprojektien käynnistymistä toden teolla. Äimä on ollut jo vähän aikaa Väestöliiton yhteistyökumppani ja näymme entistä paremmin myös siellä. Meidän suositut ryhmä-chatit löytyvät nykyään Väestöliiton Perheaikaa.fi-osiosta, käy kurkkaamassa sieltä, miltä chattimme näyttävät ja kuulostavat. Yksilö-chattejakin toki on vielä mahdollista saada. Meillä on syksyllä ennätysmäärä tapahtumia: on parisuhdepäivä Turussa, perheviikonloppu, Äpsyille eli lapsivuodepsykoosin kokeneille perheille oma perheviikonloppu Mikkelissä sekä vertaistuen päivä Joensuussa ja vapaaehtoisille omia koulutuksia. Syksyn perheviikonloppu on Kouvolassa 18.−19.11.2017. Tapahtumiimme voi osallistua aina myös ei-jäsenet. Toiminta on isompaa kuin ikinä ja tavoitamme enemmän perheitä kuin koskaan. Olemme siitä onnellisia. Helka Belt

SYKSYN 2017 ODOTETTU DDP®-SEMINAARI VANHEMMILLE JA AMMATTILAISILLE! Seminaari 27. - 28.11.2017, Tampere Kiintymysnäkökulman merkitys ja voima ihmissuhdetraumojen hoidossa sekä arjen vuorovaikutussuhteissa - Dafna Lender, USA Alk. 450 €/2 pv, 280 €/1 pv, sis. alv Ohjelmassa kiintymyskeskeisen hoidon ja DDP®:n ydinasiat: - Teoriat, jotka ovat pohjana kehityksellisen trauman hoidossa - PACE-asenne ja millaisia interventioita valitaan kullekin lapselle/nuorelle - Affektiivis-reflektiivinen vuoropuhelu ja itsereflektion kehittäminen - Menestyksekäs työ vanhempien/hoitajien kanssa - Kun kasvattajalla on oma traumahistoria; Vaille jäämisen kohtaaminen, “hetkessä olemisen“ taito - PACE-asenne kriisin hetkellä; Häpeän vähentäminen ja jumiutumisen välttäminen

Kiintymyssuhdetraumat aiheuttavat laaja-alaista kehityksellistä vaurioitumista. Miksi niiden hoitaminen vaatii arjen hoitavien aikuisten tiiviin mukanaolon ja terapeuttisuuden rakentamisen arjen tunnesuhteisiin? Koulutus sopii myös aikuispuolen työntekijöille laajentaen ymmärrystämme hoitavan vuorovaikutuksen peruselementeistä ja siitä, miksi kiintymyskeskeisen hoidon ja DDP:n ydinasiat ovat sovellettavissa myös aikuisten terapioissa.

Golding: Hoitava kiintymys terapeuttinen vanhemmuus Käsikirja + CD · 85 € Hughes: Kiintymyskeskeinen perheterapia DDP-työkirja + DVD · 89 € Hughes: Kiintymyskeskeinen vanhemmuus Toimivuutta kasvatukseen · 43 € Becker-Weidman: DDP-Aapinen · 22 €

Seminaarissa simultaanitulkkaus suomeksi. Lue lisää ja ilmoittaudu nettisivuillamme. Tilaa uutiskirje www.pt-kustannus.fi

Paljon toivoa – PT-kustannus / DDP Finland

22

PT-KUSTANNUKSEN KIRJAT Paljon kirjoja tarjoushinnalla! Ei toimituskuluja.

Kallio: Lämmöllä vihalla raivolla kaiholla Ammattiauttajien omia tarinoita parisuhteesta ja erosta · 39 €

Ilmoittaudu ja tilaa · www.pt-kustannus.fi

2017


Yh te ys ti ed ot

Jäsenyhdistykset Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Kirkkokatu 6 53100 Lappeenranta p. 044 777 5355 www.ek-perhetyo.fi

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf Herrholmsgatan 17 C 68600 Jakobstad päivystysp. 06 724 5600 www.kvinnojouren.fi

Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Taipaleentie 3 B 61800 Kauhajoki p. 050 405 2136 www.etelapohjanmaanensijaturvakoti.fi

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Opistokatu 8 B 48100 Kotka p. 044 744 0330 www.kymenlaaksonensijaturvakoti.fi

Helsingin ensikoti ry Ensi-Kodin tie 4 00510 Helsinki p. 09 774 2460 f. 09 701 4277 www.helsinginensikoti.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ry Loviisankatu 14 A 3 15100 Lahti p. 044 270 0797, f. 03 883 3190 www.lahdenensijaturvakoti.fi

Kaapatut Lapset ry Malmin Kauppatie 26 00700 Helsinki p. 044 262 6662 www.kaapatutlapset.fi Kanta-Hämeen perhetyö ry Sibeliuksenkatu 5, 2. krs 13100 Hämeenlinna p. 040 770 1087 www.khperhetyo.fi Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Suuruspääntie 11 40520 Jyväskylä p. 010 423 7500 www.ksetu.fi Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Sairaalakatu 9 67100 Kokkola p. 044 336 0056 www.kokkolanensijaturvakoti.fi Kuopion Ensikotiyhdistys ry Haapaniementie 10 70100 Kuopio p. 044 369 7220 www.kuopionensikoti.fi

Perheidenpaikka ry Sänkinotkonkatu 6 83500 Outokumpu p. 0400 819 841, 0400 819 842 Pienperheyhdistys ry Kinaporinkatu 11 A, 2. krs, 00500 Helsinki. p. 09 720 6810 f. 09 7206 8130 www.pienperhe.fi

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lähteentie 5 96400 Rovaniemi p. 040 584 0021, f. 016 310 915 www.lapinensijaturvakoti.fi Lapsen Kengissä ry Juvan virastotalo Juvantie 13 51900 Juva p. 040 831 8592 toimisto@lapsenkengissa.fi Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry päivystysp. 041 701 0385 www.yhdistyslovery.com Lyömätön Linja Espoossa ry Maalarinkuja 3 B 02650 Espoo p. 09 2766 2830 www.lyomatonlinja.fi Oulun ensi- ja turvakoti ry Kangastie 9 90500 Oulu p.08 561 5500, f. 08 382 484 www.oulunensijaturvakoti.fi

Ensi- ja turvakotien liitto •

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Tiilimäentie 2, 28500 Pori p. 02 633 3850, f. 02 633 3530 www.porinensijaturvakoti.fi Pääkaupungin turvakoti ry Steniuksentie 20, 00320 Helsinki p. 09 477 7180 f. 09 4777 1828 www.paakaupunginturvakoti.fi Raahen ensi- ja turvakoti ry Fellmaninpuistokatu 11 92100 Raahe p. 08 221 202, f. 08 221 292 toimisto@raahenensijaturvakoti.fi Tampereen ensi- ja turvakoti ry Mutkakatu 38 b-c 33500 Tampere p. 03 3143 4800 f. 03 3143 4814 www.tetuko.fi Turun ensi- ja turvakoti ry Luolavuorentie 7 20810 Turku p. 02 513 4100, f. 02 513 4150 www.tuentu.fi

Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry Varastokatu 12 65100 Vaasa p. 06 312 9666, f. 06 312 9667 www.vaasanturvakoti.fi Vantaan Turvakoti ry Karsikkokuja 17 01360 Vantaa p. 09 8392 0071 f. 09 874 7122 www.vantaanturvakoti.fi VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Savilahdenkatu 24 50100 Mikkeli p. 015 365 330 www.violary.fi Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Karhumäenkatu 73 55120 Imatra p. 05 472 4909, f. 05 431 9650 marja-leena.koskinen@vkletu.fi Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Louhenkatu 17a B 19 74100 Iisalmi p. 050 371 4208 toimisto@ ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Asemamiehenkatu 4 A, 6. krs. 00520 Helsinki p. 040 725 6229 www.aima.fi

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Pohjoinen Hesperiankatu 15 B 21 a, 6. krs, 00260 Helsinki Käynti: Töölöntorinkatu 2 B, 6 krs. p. 09 726 2422 www.suvantory.fi

ensijaturvakotienliitto.fi

Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä

Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

2017

Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 040 848 6561 info@sopukka.fi

23


BM9 1

VAIKUTTAVA VAUVA-AIKA

VAUVAFOORUMI

9.−10.11.2017

Folkhälsanin auditorio Topeliuksenkatu 20, Helsinki

Mahdollisuus tavata, verkostoitua ja saada tietoa!

Uusia näkökulmia • Tuoreita tutkimustuloksia • Käytännön työkaluja

#vauvafoorumi Elämän alku vaikuttaa vuosia eteenpäin. Miten mielenterveysongelmat odotusaikana tai pitkittynyt stressi vaikuttavat vauvan ja pikkulapsen kehitykseen? Miten tukea vanhemmuutta, kun elämää kuormittavat monet asiat?

Kenelle?

Terveyden- ja sairaanhoitajat, kätilöt, lääkärit, sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, sosiaaliohjaajat, järjestöissä työskentelevät ja muut vauvaperheitä työssään kohtaavat ammattilaiset sekä opiskelijat

Hinta ja ilmoittautuminen: 120 € / 2 pvää, 80 € / pvä (22.9. saakka) 140 € / 2 pvää, 90 € / pvä (23.9. alkaen)

Mukana mm. Pää edellä – mitä opimme aivojen kasvatuksesta? Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen, Pää edellä -kirjan kirjoittajat, tiedetoimittajat

Varhainen stressi ja ympäristön ennakoitavuus Linnea Karlsson, Riikka Korja ja Saara Nolvi, FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus

Miten tukea haavoittunutta vanhemmuutta? Jukka Mäkelä, THL

ensijaturvakotienliitto.fi/vauvafoorumi Vauvan kannalta tärkeitä valintoja tehdään jo odotusaikana ja vuorovaikutuksessa vauvan kanssa.

Enska 3/2017  

Ensi- ja turvakotien liiton lehti 3/17.

Enska 3/2017  

Ensi- ja turvakotien liiton lehti 3/17.