Enska 2/2022

EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI

2/ 2 0 2 2

Lapsella ja nuorella on oikeus apuun

Tukea sotaa paenneille

10

Vesa Keinonen

Vastavalo

4

8

Vastavalo

Sisältö 4 8 10 12 13

Kaverit ovat tärkein voimavara Nuorten hyvinvointikyselyn tuloksia

”Asiantuntija-apu enemmän nuorten näköiseksi” Jenny ja Magda kertovat lukiolaisten arjesta

Lapset ja nuoret saavat apua Kenen luvalla?

Lapsen oikeus apuun

LKK-ohjaus lisää lapsen hyvinvointia

14 Valmistaudumme sotapakolaisten auttamiseen Liitto tarjoaa konkreettista apua

17 Kolumni Lapsuudessa koettu väkivalta tavoitetaan 18 Tiktokissa nuoria 19 Jäsenyhteisöt toimivat 22 Lyhyet 23 Yhteystiedot

Tiuku Pennola

Pä äk ir jo it us

2/2022 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 39. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069

Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimituskunta: Riitta Särkelä, Mikko Savelainen, Laura Kouri, Senni Puustinen Toimitussihteeri: Tuula Lukić Juttuideat ja ilmoitukset: viestinta@etkl.fi Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Taitto: Inari Savola / Noon Kollektiivi Kannen kuva: Shutterstock Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska Ilmestymisaikataulu: 3/2022 aineisto 23.8., ilmestyy 23.9.

4/2022 aineisto 18.10., ilmestyy 18.11.

Lapset ja nuoret tarvitsevat apua

L

apset ja nuoret ovat joutuneet kohtuuttoman koville. Yli kaksi vuotta olemme kamppailleet koronan kanssa. Se merkitsi rajoitustoimia, perheen ulkopuolisten kontaktien välttämistä, etäkoulua, vanhempien etätyötä ja perheissä myös taloudellisia huolia. Perhesuhteet ovat kiristyneet ja lähisuhdeväkivalta lisääntynyt. Lapsille ja nuorille nämä merkitsevät isoa taakkaa. Sitä ei aina ole ollut mahdollista jakaa kenenkään kanssa, vaikka järjestöt ovat lisänneet chattejä ja etäauttamisen muotoja. Lasten ja nuorten mielenterveyden pulmat ovat huolestuttavasti lisääntyneet.

Aivan kuin pandemia ei olisi tarpeeksi. Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan ja kaikilta kanavilta tulvivat uutisoinnit sodan valtavista kärsimyksistä eivät ole jättäneet lapsia ja nuoria rauhaan. Juuri mitään muuta ei uutisiin ole mahtunut kuin sotaa, aseiden vientiä ja Nato-jäsenyyttä. Olen varma, että nuoret ovat odottaneet monien aikuisten tavoin sitä, että jostain löytyisi ihmisiä, jotka tekisivät väsymättä ponnisteluja rauhan eteen ja sodan kauheuksien lopettamiseksi. Ymmärrän hyvin monen lapsen ja nuoren tuskan, ettei mitään sellaista ole ollut ja näytä olevan näköpiirissä. Yhtään sotaa ei ole aseilla lopetettu, vaan sopimalla. Toivon jokaisen lapsen ja nuoren takia, että rauha pian koittaisi ja aseet vaikenisivat!

Lapsille ja nuorille arjen kasvuympäristöt luovat turvaa ja vakautta. Opettajien ja muiden ammattilaisten monessa mielessä perustellut lakot ovat tulleet lasten ja nuorten kannalta huonoon kohtaan. Koulun ja päiväkodin arkikaan ei ole ollut heitä kannattelemassa. Toivon, että lakoista saadaan neuvoteltua sopu ja lasten ja nuorten arki vakautettua.

Tässä Enskassa tarkastellaan lasten ja nuorten auttamista. Lapsille ja nuorille kaverit ovat tärkeä avun lähde. Uusin aivotutkimus kertoo, että nuorten aivot reagoivat toisiin nuoriin voimakkaammin kuin vanhempiin. Toivon sen antavan uutta puhtia nuorten vertaistuen uusien muotojen kehittämiselle.

Kevään, luonnon ja kasvun ihmeiden ihastelua!

Riitta Särkelä

YTT, sosiaalineuvos pääsihteeri Ensi- ja turvakotien liitto ry

Teksti Vesa Keinonen

Kaverit ovat tärkein voimavara Useimmilla suomalaisnuorilla on tuoreen kyselyn mukaan joku, jolle voi puhua omista asioista. Koulunkäynti ja opiskelu uuvuttavat monia ja kaverit taas antavat voimia.

E

nsi- ja turvakotien liitto yhteistyökumppaneineen toteutti 10-21-vuotiaille nuorille 1.10. – 20.11.2021 anonyymin sähköisen kyselyn hyvinvoinnista. Kyselyn palautti kaikkiaan lähes 3000 henkilöä, joista noin 2250 vastasi suomenkieliseen kyselyyn ja loput ruotsinkieliseen.

Kyselyä toteuttamassa olivat myös Barnvårdsföreningen, Kasper - Kasvatus- ja perheneuvonta, Yhden Vanhemman perheiden liitto / VeNyvä.

Kyselyä jaettiin Facebookissa ja Instagramissa. Koulut hoitivat jakelun Wilman kautta tai mahdollistivat vastaamisen oppituntien aikana.

Nuorten hyvinvointikyselyn tulosten mukaan ystävien ja kaverisuhteiden merkitys on erityisesti yläkouluikäisten nuorten elämässä tärkeää. Samanikäisten kanssa pystyy jakamaan ajatuksia monenlaisista asioista.

Myös vanhemmilla on keskeinen rooli nuorten hyvinvoinnissa. Pääosalla vastaajista oli vanhempi tai

4

”Pärjääminen luo paineita.”

vanhemmat, joiden kanssa voi keskustella omista asioistaan.

Moni nuori koki avovastausten mukaan saavansa kaverien ja perheenjäsenten lisäksi hyvinvointia myös muista lähteistä. Vastauksissa mainittiin esimerkiksi lemmikkieläimet, musiikki sekä pelit.

Uupumusta ja huolta Nuoren elämä ei tietenkään ole pelkkää auvoa. Kyselyyn vastanneista 79 % koki koulunkäynnin ja opiskelun ainakin toisinaan uuvuttavaksi.

Avovastauksissa tuotiin esille se, että koulussa on kiireistä ja koulussa pärjääminen luo paineita.

Moni nuori myös koki, että heillä tulisi olla valmis suunnitelma tulevai2022

suutta varten. Kyseisen suunnitelman puuttuminen oli omiaan synnyttämään ahdistusta.

Avovastauksissa uuvuttaviksi tekijöiksi nousivat myös erilaiset perheeseen tai perheenjäseniin liittyvät asiat.

Sellaisia ovat muun muassa perheenjäsenten pahoinvointi, perheriidat, päihteiden käyttö tai perheenjäsenen kuolema.

Joissakin avovastauksissa nostettiin esille myös sitä, että nuori ei halua vaivata tai kuormittaa asioillaan muita.

Suurin osa pystyy puhumaan jollekin Luotettava ystävä tai hyvä suhde perheenjäseneen on keskeinen osa hyvinvointia.

Nuorten hyvinvointikyselyyn vastanneista nuorista 85 % kertoi, että hänellä on joku henkilö, johon luotViereisellä sivulla: Hyvinvointikyselyn palautti lähes 3000 nuorta.

Vastavalo

5

2022

Hyvinvointikyselyn tulokset Vanhemmat auttavat koulunkäynnissä

Miten menee?

Suomenkieliset vastaajat

70 %

67 %

voi hyvin

22 %

Ruotsinkieliset vastaajat

voi hyvin

8%

voi huonosti

10 %

voi huonosti

23 %

Kyllä

7% Ei

neutraali

neutraali

Eniten uuvuttaa

Koulunkäynti & opiskelu Tulevaisuuden suunnitelmat Oma hyvinvointi ja jaksaminen Oma terveys

taa ja jolle voi kertoa omista asioistaan.

Neljällä prosentilla vastaajista ei ollut yhtään luotettavaa henkilöä, jolle voisi jakaa asioitaan.

Työntekijän kanssa koettiin tarvetta puhua muun muassa koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvistä asioista. Myös 6

78 %

Mikä auttaisi puhumaan?

79 % 32 % 29 % 18 %

64 % Työntekijän tuttuus auttaisi puhumaan omista asioista

47 % Tapaamisten säännöllisyys auttaisi puhumista työntekijän kanssa

oma hyvinvointi ja jaksaminen, kaveruus- ja ystävyyssuhteet sekä tulevaisuudensuunnitelmat nousivat tätä kysymystä koskevissa vastauksissa korkealle.

Avovastauksissa mainittiin myös mielenterveysasiat sekä seksiin ja 2022

seksuaalisuuteen sekä vapaa-aikaan liittyvät asiat sellaisina, joista voisi olla hyvä puhua ammattilaisen kanssa.

Jopa 41 % vastaajista taas oli sitä mieltä, ettei halua tai hänellä ei ole tarvetta keskustella asioistaan työntekijän kanssa.

”Pitäisi olla mahdollisuus tulla juttusille, kun siltä tuntuu.”

Y

stävien ja kaverisuhteiden merkitys on yläkouluikäisille suuri. Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Päivi Hietanen huomauttaa, että joskus se voi tarkoittaa myös sitä, että kavereille jaetaan sellaisia asioita, joista olisi hyvä puhua myös ammattilaisten ja vanhempien kanssa.

Nuorilla voi joskus olla ennakkooletuksia ammattilaisia kohtaan ja tämä voi vaikuttaa siihen, että apua ei haeta. Joillakin esimerkiksi esiintyi pelkoa siitä, että hänen asioistaan tehdään automaattisesti lastensuojeluilmoitus.

– Nuoren voisi olla ensin hyvä keskustella asioistaan työntekijän kanssa.

Sitten yhdessä voidaan miettiä, tarvitaanko lisäapua vai riittääkö työntekijältä saatu tuki.

Kyselystä ilmeni, että avun hakemista ja ammattilaisen kanssa keskustelua helpottaa syntynyt luottamuksellinen suhde.

– On voitava luottaa siihen, että ammattilainen on oikeasti kiinnostunut minusta. Siitäkin tulee plussaa, jos auttajalla ei ole kiirettä, vaan asiaani pystytään syventymään rauhassa.

Myös auttajan tuttuus ja tapaamisen säännöllisyys mainittiin vastauksissa. Nuoren avautumista asioistaan helpottaa se, jos hän tietää ammattilaisesta edes jotakin.

– Nuoret kokivat tärkeäksi myös sen, että ammattilaisen kanssa pys-

”Näkyvätkö ammattiauttajat kouluyhteisössä?”

tyisi juttelemaan mistä vaan asioista, eikä häntä tarvitsisi lähestyä aina ongelma edellä.

Työhuoneesta nuorten pariin Päivi Hietasen mukaan olennaista on se, että kaikille nuorille löydettäisiin mahdollisimman helppo tapa lähestyä ammattilaista. Yleensä ne nuoret saavat eniten huomiota, jotka reagoivat ulospäin jollakin tavalla.

– Mutta miten huomioidaan ne, jotka pärjäävät hyvin koulussa ja ovat ehkä hiukan syrjään vetäytyviä?

Kouluyhteisössä nuoria on luontevaa kohdata. Hietanen kyselee, miten esimerkiksi yläkoulun kuraattorit ja psykologit näkyvät omalla koulullaan.

Jos he ovat tavoitettavissa vain ajanvarauksella omissa työhuoneissaan, niin kynnys yhteydenottoon voi olla korkea.

– Näiden ammattilaisten olisi hyvä näkyä koululla muutenkin kuin omissa huoneissaan. Voisivatko he pitää op-

2022

pitunteja sekä näkyä välitunneilla tai koulun erilaisissa tapahtumissa?

Lapsen oikeus apuun Joskus nuorella on tarvetta kääntyä mieltä painavassa asiassa ammattilaisen puoleen ilman vanhempien lupaa. Tällainen tilanne voi syntyä vaikkapa lähisuhdeväkivaltatilanteissa tai vanhempien erotessa.

Päivi Hietanen sanoo, että on hyvä käydä laajempaakin yhteiskunnallista keskustelua siitä, onko lapsilla ja nuorilla riittävä mahdollisuus saada tarvitsemaansa tukea.

– Tulisi pohtia sitäkin, kenen oikeus määrittelee avun saamista, jos vanhempi asettuukin asiassa vastahankaan. Pitäisikö meidän ammattilaisten olla kuitenkin lasten ja nuorten puolella, että he saisivat tarvitsemaansa apua?

Hietasen mukaan huolen nuoresta herätessä ammattilainen ei saa jäädä odottelemaan, vaan asiaan on tartuttava heti, tarvittaessa moniammatillisesti.

– Lastensuojeluilmoitustakaan ei pitäisi nähdä tässä minään peikkona.

Myös järjestöjen tarjoamaa monipuolista tukea voisi entistä vahvemmin liittää osaksi kouluyhteisöjä. Yksi vaihtoehto olisi tukea moniammatillista yhteistyötä kuntien ja järjestöjen välillä.

7

”Asiantuntija-apu enemmän nuorten näköiseksi” Lukiolaiselle opinto-ohjaaja on usein se, jolta saa tukea, mutta kynnys hakea ammattiapua voi olla nuorelle korkea.

Teksti ja kuva Vesa Keinonen

8

2022

Nuori kaipaa kannustusta

Kavereille helpointa jakaa asioita

– Monet nuoret ovat ny­kyään aika sulkeutuneita, miettii Lohjan yh­teiskoulussa opiskeleva 17-vuotias siuntiolainen Jenny Andersson.

Hänen mukaansa ulospäin kaikki saattaa näyttää hyvältä, mutta pinnan alla voi olla toisin.

– Toki on sitten niitäkin nuoria, joilla menee tosi hyvin.

Anderssonin mukaan koulussa näkee usein stressiä ja ahdistusta.

– Vanhempien odotukset saattavat olla suuria. Niin sanotusti huudetaan siitä, ettei ole lukenut riittävästi.

Kannustaminen voisi toimia paremmin.

Voimaa taas antavat kaverit ja yhteisöllisyys.

– Jos jollakin ei ole ystäviä, niin hän voi ammentaa voimia vaikkapa kirjoista, videopeleistä tai some-yhteisöistä.

Anderssonin mukaan lukiolaiselle opinto-ohjaaja on usein se henkilö, jolta saa tukea. Parhaimmillaan opo voi rohkaista ja avata nuorelle uutta suuntaa.

Jenny ehdottaa, että opiskelijan vuosittainen käynti psykologin luona voisi olla hyvä asia.

– Hän voisi sitten kysyä, että saako sinun asioistasi kertoa vanhemmillesi vai pidänkö asian omana tietonani.

Tölö Gymnasiumin opiskelija Magda Hagman (17) näkee, että myös koronan takia nuorille on tullut aika paljon erilaisia haasteita.

– Hyvä asia on se, että ainakin meidän lukiossamme panostetaan mielenterveysasioihin. Niistä keskustellaan minunkin kaveriporukassani paljon.

Hagmankin on huomannut, että koulunkäynti on se asia, joka tuottaa monille nuorille paineita.

– Jotkut asuvat yksin, ja rahatilannekin voi aiheuttaa ongelmia.

Koulun kautta saa tarvittaessa erilaista ammattiapua.

Nuorella on usein kuitenkin iso kynnys mennä hakemaan sitä.

Ammattilaisia ei myöskään ole tarpeeksi.

– Esimerkiksi meidän koulussamme koulupsykologin luona voi käydä maksimissaan viisi kertaa. Kun luottamus on syntynyt ja asioissa on päästy syvälle, niin sitten se viides kerta menikin jo, Magda sanoo.

Helpointa on käsitellä omia asioitaan samanikäisten kavereiden kanssa.

– Kaikki nuoret eivät valitettavasti voi luottaa omiin vanhempiinsa. Jos kerrot heille joitakin asioitasi, niin se tieto voi levitä eteenpäin muille sukulaisille.

Magda Hagmanin mukaan asiantuntija-apu olisi syytä saada mahdollisimman paljon nuorten näköiseksi.

– Niitä pitäisi mainostaakin siellä, missä nuoret muutenkin ovat. Jos avusta kerrotaan vain koulussa, niin teho ei ehkä ole riittävä.

Viereisellä sivulla: Jenny Andersson (vas.) ja Magda Hagman pohtivat arkea lukiolaisen näkökulmasta.

or il le Ap ua la ps il le & nu

Ensi- ja turvakotien liitto auttaa lähes 7000 lasta vuosittain.

Lapsille ja nuorille suunnatun avun määrää lisättiin korona-ajan alussa erityisesti chat-palvelulla. Apua saa myös lasten ja nuorten vertaisryhmistä, yksilötapaamisista ja avopalveluista.

Vanhempien eron kokeneiden vertaisryhmissä lapset jakavat kokemuksiaan ja tunteitaan. Vertaisuus on tärkeä osa ryhmien antia. Eroa käsitellään ikätason mukaisesti leikkien, piirtämisen, pelaamisen ja tarinoiden kautta.

Ryhmiä kokoontuu 17 jäsenyhdistyksessä.

Yksilötapaamisessa lapsi saa tukea eron mukanaan tuomien muutoksien ja tunteiden käsittelyyn. Lapsia tavataan vanhempien toiveesta tai työntekijän aloitteesta. Tapaamisia järjestetään 7 jäsenyhdistyksessä.

Väkivaltatyön avopalvelu auttaa lähisuhteissaan väkivaltaa kokeneita ja sitä tarjotaan 22 yh-

2022

distyksessä. Apua saavat kaikki väkivallan osapuolet: lapset, väkivaltaa kokeneet ja sitä käyttäneet sukupuolesta riippumatta.

Lasten ja nuorten chatissä voi keskustella aikuisen kanssa esimerkiksi vanhempien erosta, tai kun kotona on väkivaltaa tai pelottaa.

9

Vastavalo

Lapset ja nuoret saavat apua On tärkeää, että lapsille on erilaisia mahdollisuuksia ja turvallisia kanavia puhua kokemastaan.

Teksti Tuula Lukić

L

asten ja nuorten kanssa käytyjen chat-keskustelujen määrä oli viime vuonna tuntuvassa nousussa. Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön asiantuntija Tuulia Kovanen arvioi nousun olevan merkki ainakin siitä, että lapsilla ja nuorilla on tällä hetkellä todella suuri tarve jutella aikuisen kanssa.

Epävakaat ajat ovat varmasti myös vaikuttaneet yhteydenottojen kasvuun.

– Ilman chat-palvelua moni lapsi jäisi kokonaan ilman apua. Kynnys

10

”Chatistä haetaan rohkaisua.”

Chat on matalan kynnyksen palvelu, jossa keskeistä on lapsen mahdollisuus keskustella nimettömänä sekä oma päätäntävalta siitä, milloin hakee apua, mistä keskustelee ja milloin poistuu keskustelusta.

Isoja teemoja kasvokkaisiin tapaamisiin voi olla monelle korkea ja osalla voi olla huonoja kokemuksia tilanteista, joissa he ovat yrittäneet tulla kuulluiksi.

2022

– Keskustelut lähtevät usein yleisistä kuulumisista, kuten mitä lapsi tai nuori on päivän aikana tehnyt, ja vähitellen päästään vaikeampiin asioi-

Viereisellä sivulla: Chat-palveluun voi tulla nimettömänä ilman ajanvarausta, ja nuori voi poistua silloin kun haluaa.

hin. Siten palvelu poikkeaa aikuisten chatista, jossa usein mennään melko suoraan asiaan, Kovanen sanoo.

Keskusteluteemat vaihtelevat, mutta yleisimpiä aiheita ovat erilaiset haasteet perhe-, kaveri- tai seurustelusuhteissa sekä näihin liittyvä ahdistus, pelko ja yksinäisyys. Isona teemana nousee esiin väkivalta perheessä ja usein myös lapsen itseensä kohdistama väkivalta ja itsetuhoiset ajatukset.

Avun hakeminen jännittää Vuonna 2021 keskimääräinen keskusteluaika Ensi- ja turvakotien liiton chatissa oli noin puoli tuntia. Tilastot näyttävät myös, että moni tippuu tai jättäytyy pois jonosta, vaikka jonotusaika keskimäärin on todella lyhyt.

– Toisinaan on ruuhkaisempia hetkiä eikä chatissä kovin kauaa jakseta odottaa, vaan siirrytään ehkä johonkin toiseen palveluun. Voi olla niinkin, että nuori on klikannut chatti-ikkunan auki, mutta epäröi vielä. Vaikka chat on nuorille tuttu, saattaa avun hakeminen jännittää, varsinkin jos ensimmäistä kertaa aikoo kertoa huolistaan, Kovanen pohtii.

On myös lapsia ja nuoria, joilla jo on jokin auttava taho ja jotka hakevat chatistä rohkaisua uskaltaakseen keskustella vaikeista asioista kasvokkaisissa palveluissa. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset auttavat väkivaltaa kokeneita lapsia ja nuoria monin eri tavoin.

Mitä merkitystä?

Chatin luonteeseen kuuluu, että keskustelun päätyttyä päivystäjä ei voi tietää, mitä nuorelle tapahtuu. Ei edes silloin, kun on ohjannut tätä jonkin toisen avun piiriin tai akuutissa

”Muutoksia hyvinvoinnissa voidaan mitata.”

Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyö Vuosi 2021 Asiakkuuksia yht. 10 886 • Lapsia ja nuoria yht. 3117 • avopalveluissa 598 (ilman chat-palveluja) • turvakodeissa 1519 • lasten ja nuorten chatissa 983 • Discord –alustalla 17 Lisäksi nettiturvakoti.fi -sivustolla 47 045 yksilöityä kävijää ja katseluja 131 297.

Lasten ja nuorten chat

• keskimääräinen keskusteluaika 31 min.

• jonotusaika keskimäärin 1 min.

• 396 jätti jonottamisen kesken.

tilanteessa ottanut yhteyttä hätäkeskukseen.

Muissa Ensi- ja turvakotien liiton palveluissa pystytään hyödyntämään Vaikuttavuus esiin –mittaria. Lapsille ja nuorille suunnataan siinä omat ikätason mukaiset kysymykset, jotka toistetaan asiakkuuden aikana niin, että nähdään matkan varrella tapahtuvat muutokset hyvinvoinnissa.

Kysymysten tarkoitus on myös 2022

palvella kulloistakin tapaamiskertaa keskustelun apuna.

– Jotta lapsi ymmärtää kysymykset, on sanojen ja lauseiden oltava riittävän yksinkertaisia ja konkreettisia. Lisäksi nuorimmille vastausvaihtoehtoina ovat hymiöt naurusta itkuun, kun taas vanhemmat vastaavat numeerisesti asteikolla 1–5, kertoo projektipäällikkö Nina Forsström.

Kysymysten avulla arvioidaan haittavaikutuksia, arjen toimintakykyä, sosiaalisia suhteita, turvallisuutta ja toiveikkuutta.

Esimerkkinä kysymykset ikäryhmälle 8-12-vuotiaat: 1. Elämässäni on asioita, jotka

surettavat ja haittaavat elämääni.

2. Pystyn huolehtimaan koulun-

käynnistäni ja harrastuksistani.

3. Onko sinulla joku tärkeä ihminen, joka kuuntelee sinua ja jolle voit kertoa asioita?

4. Onko sinulla turvallinen olo?

5. Minulla on haaveita ja unelmia.

Vaikuttavuutta selvitetään myös 0–3-vuotiailta. Vastaajana on tällöin vanhempi, joka miettii asiaa omasta ja lapsen näkökulmasta aikuisille suunnattujen kysymysten pohjalta.

Vaikuttavuus esiin –mittari on järjestökentässä ainutlaatuinen, ja vaikka työ on vasta alussa, ovat tulokset jo nyt lupaavia avun merkityksestä.

Kysymyksiä laadittaessa on huomioitu myös saavutettavuus. Siksi jokaisen ikäryhmän kysymykset on käännetty 11 eri kielelle.

11

Kenen luvalla?

Shutterstock

E

nsi- ja turvakotien liitossa on nostettu esiin huoli lapsen oikeudesta saada apua väkivaltakokemuksensa käsittelyyn, vaikka ilman vanhempien suostumusta.

Jäsenyhdistysten lapsityöntekijöiden keskuudessa on erityisesti toivottu selkeytystä tilanteisiin, joissa nykyinen lainsäädäntö asettaa erilaisia reunaehtoja eri toimijoille.

Aina ei ole ollut yksiselitteistä, voiko työntekijä antaa lapselle apua esimerkiksi väkivaltakokemuksen käsittelyyn.

Lupa on saattanut olla vanhemman taskussa ja pahimmassa tapauksessa juuri sen väkivaltaa käyttäneen vanhemman, kertoo kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen.

Lapsella on aina oikeus olla aloitteellinen ja puhua ammattilaiselle kokemuksistaan, mutta

12

”Tarvitaan selkeitä tulkintoja.” varsinaiseen työskentelyvaiheeseen siirtyminen on herättänyt kysymyksiä. Ydinkysymyksiä tällä hetkellä ovat: Mikä on luvallista järjestöjen työntekijöille ja minkä lain puitteissa järjestöjen työskentelyä tulisi tulkita?

Terveydenhuollon puolella lapsen itsemääräämisoikeus on paljon laajempi kuin sosiaalihuollon puolella, jossa työntekijällä on velvollisuus selvittää vanhempien mielipide lastaan koskevien asioiden hoitoon.

Kolmannen sektorin näkökulmasta katsoen työskentelyä ei ole

2022

selkeästi määritelty. Ohjausta ja neuvontaa saa kuitenkin antaa, olivat vanhemmat mitä mieltä tahansa.

Lastensuojelu puolestaan voi velvoittaa ottamaan apua vastaan, mutta väkivaltaa kokenut lapsi ei välttämättä pysy tarpeeksi pitkään lastensuojelun asiakkuudessa. Usein käy niin, että kun tilanteen tulkitaan rauhoittuneen, asiakkuus päättyy.

– Lastensuojelujärjestelmää ei ole suunniteltu siten, että lapsi voisi ottaa yhteyttä ja pyytää itselle apua. Toki se on mahdollista, mutta ensisijaisesti viranomaiset tekevät ilmoituksen lapsesta.

Tähän haluaisimme muutosta, jotta lapsen oma osallisuus ja toimijuus vahvistuisivat, Muukkonen selventää.

Tuula Lukić

Sosiaalineuvos Aira Heinänen 90 vuotta

S

Tiuku Pennola

osiaalineuvos Aira Heinänen juhlii 90-vuotispäiväänsä 26.5. Aira on ollut järjestövaikuttaja isoilla kirjaimilla. Ensi Kotien Liiton toiminnanjohtajan ja toimitusjohtajan tehtävässä hän seurasi Martta Salmela-Järvistä. Aira on tehnyt erittäin merkittävän työn liiton ja koko sosiaali- ja terveysjärjestökentän hyväksi luotsatessaan liittoa 1972-1992.

Hänen sanansa painoi siihen aikaan hyvin miehisessä järjestöjohtajien porukassa mm. Raha-automaattiyhdistyksen, Lastensuojelun keskusliiton ja Sosiaaliturvan keskusliiton hallituksissa.

Airan sydämenasia on ollut puolustaa heikossa asemassa olevia perheitä ja lapsia. Lujalla tahdolla hän on saanut perheiden ja lasten asioita eteenpäin vastustuksesta huolimatta.

Ensi Kotien Liitto perusti turvakodit 1979 Raha-automaattiyhdistyksen tuella viidelle paikkakunnalle. Vaietusta asiasta puhuminen ei jäänyt ilman vastustusta. Se ei suinkaan Airaa ja liittoa lannistanut. Turvakodeissa tuettiin väkivallan kohteeksi joutuneita, pääosin naisia ja heidän lapsiaan, mutta autettiin myös väkivaltaisia miehiä. Kokeilusta tehtiin Alkoholitutkimussäätiön rahalla myös tutkimus. Aira Heinästä voi sanoa tur-

vakotitoiminnan äidiksi – iso kiitos rohkeudesta! Airan johdolla on otettu muitakin rohkeita askeleita, on muun muassa alettu puhua lasten vanhempiinsa kohdistamasta väkivallasta ja naisten väkivaltaisuudesta.

Syntymäpäiväänsä juhlivaa Aira Heinästä luonnehtii halu ja rohkeus muuttaa maailmaa paremmaksi lapsille. Se on tapahtunut monien lakimuutosten kautta. Ensi- ja turvakotien liitto oli yksi aloitteentekijä lasten ruumiillisen kurituksen kieltämisessä lailla.

2022

Järjestöjohtajana Aira on korostanut järjestöyhteistyötä. Vaikka jäsenyhdistykset ovat itsenäisiä, yhdessä vaikuttamisella ja hyvällä yhteistyöllä menestytään. Näissä jalanjäljissä on hyvä jatkaa.

Lämpimät onnittelut ja kiitos merkittävästä työstäsi!

Riitta Särkelä

YTT, sosiaalineuvos pääsihteeri Ensi- ja turvakotien liitto ry

13

Valmistaudumme sotapakolaisten auttamiseen Sodasta tulleiden kohtaamisessa on tärkeää ymmärtää, miten sodan aiheuttamat traumat vaikuttavat ihmiseen ja avun vastaanottamiseen.

Mikko Savelainen

E

nsi- ja turvakotien liitto valmistautuu auttamaan Ukrainasta tulevia perheitä sekä tilanteesta ahdistuneita lapsiperheitä. Liitossa on kokemusta sodasta tulleiden perheiden auttamisesta.

Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projekti (LATU) auttoi vuosien 2012–2018 aikana sodasta ja konflikteista tulleita lapsiperheitä vastaanottokeskuksissa.

– Toimintaan kuului suoraan turvapaikanhakijaperheiden kanssa tehtävää työtä, kouluttamista ja kehittämistä, verkostoitumista muiden toimijoiden kanssa sekä yhteiskunnallista vaikuttamista, kertoo monikulttuurisuustyön asiantuntija Tiuku Pennola.

Hän työskenteli LATU-projektissa alusta loppuun asti. Työ sisälsi muun muassa turvapaikanhakijaperheiden neuvontaa ja psykososiaalista tukea sekä vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen tukemista. Lisäksi järjestettiin vertaistukiryhmiä vastaanottokeskusten lapsiperheille, retkiä, kahvilatoimintaa, leirejä ja muuta toimintaa, kuten taideterapiakerhoja ja musiikkityöpajoja.

LATU-projekti koordinoi myös turvapaikanhakijoiden parissa tehtävää

14

”On tärkeää suojella lapsia vanhempien traumataakalta.”

vapaaehtoistyötä projektin yhteistyökumppaneiden kanssa. Vapaaehtoistoiminnan kautta turvapaikanhakijaperheille järjestettiin toimintaa muun muassa sirkustyöpajan muodossa, lastenhoitoa vanhempien kielikurssien aikana, apua lahjoitusten, retkien ja tapahtumien järjestämisessä sekä välitettiin odottaville äideille doulasynnytystukihenkilöitä vastaanottokeskuksiin.

– Lähi-Idän ja Afrikan maiden sotaa on vaikeampi ymmärtää, koska niissä sotii monet ryhmittymät toisiaan vastaan. Erona 2015 tilanteeseen on myös se, että nyt Suomeen tulee enemmän äitiä, vauvoja ja lapsia. Suomi on nyt alttiimpi auttamaan ja tukemaan sotapakolaisia kuin koskaan aiemmin, Pennola sanoo.

2022

Psyykkistä tukea tarvitaan Sodasta tulevat perheet voivat olla hyvin stressaantuneita ja ahdistuneita, eikä vanhemmilla ole välttämättä voimavaroja huomioida lapsen tarpeita.

Perhe on joutunut jättämään kotinsa, kotimaansa, työn, koulun, ystävät ja lähtevät ”tyhjän päälle”, ilman tietoa tulevaisuudesta. Perhe on voinut menettää omaisia sodassa. Myös epätietoisuus tulevaisuudesta ahdistaa koko perhettä.

– Lapsi joutuu kuulemaan kotimaan tilanteesta jatkuvasti, näkee huonosti voivat vanhempansa, voi joutua jopa kannattelemaan vanhempiaan ja voi olla hyvin peloissaan, Pennola sanoo.

Sodasta tulleiden kohtaamisessa on tärkeää ymmärtää, miten sota ja sen mahdollisesti nostamat traumat vaikuttavat ihmiseen ja miten se vaikuttaa esimerkiksi avun hakemiseen ja sen vastaanottamiseen sekä arjessa selviämiseen.

– Kun mieli on kaaoksessa, voi olla vaikeaa vastaanottaa ohjeistuksia ja toimia niiden mukaisesti. Perheille, myös lapsille, olisikin tarjottava psyykkistä tukea mahdollisimman

Shutterstock

pikaisesti. Valitettavasti näitä palveluja ei ainakaan 2015 ollut riittävästi, mutta tuosta ajasta on varmasti opittu ja nyt osataan toimia entistä enemmän perheiden tarpeet edellä.

Projektin seurauksena todettiin, että tarvetta monikulttuuriselle työlle on, ja siitä asti Pennola on toiminut liitossa vakituisena asiantuntijana tehtävänään kehittää ja tukea jäsenyhdistysten ja keskusjärjestön monikulttuurista työtä muun muassa kouluttamalla, suunnittelemalla ja vaikuttamalla.

Lapsella on oikeus olla turvassa – On tärkeää suojella lapsia vanhempiensa traumataakalta, joka usein aiheuttaa perheväkivaltaa. Näin tekemällä voidaan katkaista haitallisten

kokemusten siirtymistä sukupolvelta toiselle ja ehkäistä inhimillisen tragedian toistumista, sanoo Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaiseminen -hankkeen projektipäällikkö Niina Remsu.

Hän on tarttunut aiheeseen yhdessä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön tiimissä työskentelevän Liinastiina Leinosen kanssa, sillä Ukrainan järkyttävä tilanne on herättänyt monissa avuttomuuden tunteita. Lasten silmistä näkyvä pelko ja suru ahdistavat. Moni kysyy, mitä voisin tehdä auttaakseni.

Vastauksien etsimisen voi aloittaa hyvin läheltä. Turvallisuus arjessa on tärkeää jokaiselle. Kun maailmalta kantautuu pelottavia uutisia, tarvitsee lapsi lähelleen luotettavan aikuisen, joka tuo turvaa, tarjoaa myötätuntoa ja ylläpitää lapsen uskoa hyvään tulevaisuuteen.

2022

Lapsi tarvitsee lähelleen luotettavan aikuisen, joka tuo turvaa ja ylläpitää uskoa hyvään tulevaisuuteen.

Apua tunteiden käsittelyyn Miten minä itse reagoin ja olenko turvallinen aikuinen omille lapsilleni? Kun tapahtuu jotain järkyttävää, joka koskettaa voimakkaasti, on ymmärrettävää, että reagoimme siihen vaistomaisesti ikään kuin autopilotilla ja tunteita säätelemättä.

– Reaktio voi yllättää ja saada ihmettelemään omaa käyttäytymistä. Oma halumme puhua, kuulla ja auttaa voivat jättää varjoon lapset lähellämme.

Myös he tarvitsevat suojelua. Heillä on oikeus turvalliseen arkeen. Tässä hetkessä on tärkeää suojella kaikkia lapsia väkivallalta, Remsu muistuttaa.

15

”Olenko turvallinen aikuinen omille lapsilleni?”

Sinä voit auttaa lahjoittamalla Valmistaudumme auttamaan sotapakolaisena Suomeen tulevia vauvoja, lapsia ja vauvaa odottavia perheitä. Sinä voit auttaa lahjoittamalla: • Tee lahjoitus MobilePaylla numeroon 31724 • Lähetä tekstiviesti VAUVA10 numeroon 16155 (viestin hinta 10 euroa).

• Lue lisää: ensijaturvakotienliitto.fi/sotapakolaiset/

16

Shutterstock

Aina omat voimat ja kyvyt eivät riitä.

Silloin kannattaa hakea apua. Liiton jäsenyhdistykset auttavat vanhempia ja lapsia käsittelemään väkivaltakokemuksia, opettelemaan tunteiden säätelyä ja lisäämään turvallisia vuorovaikutuskeinoja perheen arjessa.

Apua on tarjolla myös verkossa.

Vauvaa odottavat ja vauvan vanhemmat voivat kokea erityistä huolta tulevaisuuden suhteen. Liitto on tuottanut ammattilaisille tarkoitetun verkkoluennon tueksi vanhempien kohtaamiseen. Luennoitsijana on varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti Sanna Isosävi Traumaterapiakeskuksesta. Luento on tuotettu osana Ensi- ja turvakotien liiton Stressistä säätelyyn -hanketta.

Liitto auttaa jäsenyhdistystensä kanssa Ensi- ja turvakotien liitto valmistautuu auttamaan Suomeen tulevia perheitä. Liiton ydinosaamista on tarjota konkreettista apua sekä tuoda vakautta ja toivoa perheille kriisin keskelle.

– Valmistelemme toimia, joilla voimme parhaiten auttaa tänne saapuvia perheitä itse ja yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa, kertoo pääsihteeri Riitta Särkelä.

– Sotaa pakenevissa on myös raskaana olevia äitejä. Vieraassa maassa sodan kauhujen jälkeen synnytykseen ei pidä joutua menemään yksin ilman tukea. Vapaaehtoisia synnytystukihenkilöitä, doulia, toimii useilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Valmistaudumme tämän avun tarjoamiseen yhdessä jäsenyhdistystemme kanssa.

On tärkeää, että ahdistuksen ja pelon kanssa ei jää yksin.

Usein jo ajatusten jakaminen toisten kanssa helpottaa omaa oloa. Ensi- ja turvakotien liiton chateissä voi puhua myös turvallisuustilanteen tuomista huolista. Ensi- ja turvakotien liiton chatit auttavat klo 12–18 arkisin ja klo 14–18 lauantaisin.

Lasten ja nuorten chat päivystää arkisin klo 15–18.

2022

Kolu mn i

Lapsuudessa koettu väkivalta

S

ynnyin väkivallan keskelle. Näin lapsena paljon vanhempien välistä väkivaltaa – niin henkistä kuin fyysistä – jota kesti vuosia. Vanhempien sisarusteni kasvaessa fyysinen väkivalta isäni toimesta kohdistui myös heihin. Teini-iässä ollessani veljeni alkoi käyttämään väkivaltaa minua kohtaan.

Moni ulkopuolinen tiesi tapahtumista, mm. naapurit, vanhempien ystävät, sukulaiset, koulu ja myös viranomaiset, mutta vasta kymmenien ilmoitusten jälkeen minut ja siskoni otettiin huostaan ollessani 11-vuotias.

Vanhempani valehtelivat tilanteesta ja käskivät meidän lasten olla hiljaa. Emme uskaltaneet puhua kenellekkään, joten viranomaisten sekä muiden oli hankala tehdä asialle mitään ja siksi huostaanotto tapahtui vasta tuolloin. Usein lapsi on myös viimeiseen asti lojaali vanhempiaan kohtaan. Se oli vuosia kestävä piina, joka pelotti, ahdisti ja suretti, mutta toisaalta oli myös sitä tuttua ja “turvallista” mihin olimme tottuneet.

Lapsuudessa koettu väkivalta aiheutti minulle arvottomuuden tunnetta, itseluottamuksen sekä itsetunnon

puutetta, ja ajauduin teini-iässä sekä aikuisiällä väkivaltaisiin ja narsistisiin suhteisiin. Hain tiedostamattani samaa, koska siihen olin tottunut. Ollessani 28-vuotias minua ja lapsiani kohtasi suurempi kriisi, jonka jälkeen ymmärsin hakea apua ja ottaa sitä vastaan sekä käsitellä myös lapsuudenkodin tapahtumia.

Tärkeänä osana asioiden käsittelyä pidän keskusteluapua, jota olen saanut terapiapaikoista, sekä Keho ja mieli -ryhmää, jossa opitaan arvostamaan itseään uudestaan. Haluan rohkaista ja kannustaa samaa kokevia lapsia, nuoria ja aikuisia puhumaan asioista. Puhua voi kelle tahansa, sukulaiselle, ystävälle, viranomaiselle. Avun hakeminen ja vastaanottaminen voi tuntua pelottavalta, mutta sitä ei tarvitse pelätä eikä hävetä.

Puhuminen tapahtumista on se tärkein osa, jotta asioita pystytään ruveta parantamaan. Se helpottaa oloa ja elämää.

Matilda

Kirjoittaja on saanut apua Tampereen ensi- ja turvakoti ry:stä.

Vastavalo

Tiktokissa tavoitetaan nuoria Kymenlaakson yhdistys perusti Väkivallaton-tilin Tiktokiin, jotta nuorten tietoisuus väkivallasta ja sen eri muodoista lisääntyisi.

Tiktokiin tie vei, koska myös kohderyhmä viihtyy siellä.

Teksti Senni Puustinen

K

ymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen Vellamoprojekti oli käynnissä syyskuusta 2021 huhtikuulle 2022. Tavoitteena oli vahvistaa nuorten kykyä tunnistaa lähisuhdeväkivalta ja ottaa apua vastaan sekä kehittää ja ottaa käyttöön uusia tapoja tukea nuoria turvalliseen ja väkivallattomaan elämään.

– Koronan takia nuorten joukkoon ei ole ollut mahdollista jalkautua tavalliseen tapaan. On siis menty muilla keinoin sinne, missä nuoret ovat, eli someen. Tiktokissa viihtyvät yläkouluikäiset, jotka olivat kohderyhmänä, Tiktok-kanavasta vastannut väkivaltatyöntekijä Piia Sipari kertoo.

Lyhyissä videoissa esiintyy Sipari itse ja teksti ruudulla kertoo tietoa esimerkiksi henkisestä väkivallasta tai digitaalisesta vainosta. Jokaisen videon lopussa katsoja ohjataan hakemaan lisätietoa nettiturvakodista.

Osalla videoista on ollut jopa 150 000 näyttökertaa.

– Videoita on jaettu paljon ja toivon, että niitä olisi jaettu vaikka kaverille, joka elää väkivaltaisessa suhteessa. Vuorovaikutus on ollut tässä parasta! Kommenttikentässä on vertaisuutta ja keskustelua, eli tavoite on saavutettu. Välillä videon julkai-

18

seminen ja kommentointi jännittää, mutta keskusteluista tulee tunne, että on onnistunut.

Piia Sipari kannustaa myös muita ammattilaisia kokeilemaan nuorten tavoittamista uusissa kanavissa. Alku voi olla haastavaa ja vaatia kärsivällisyyttä, mutta mahdollisuuksia on paljon.

2022 2021

Yllä: Piia Sipari kannustaa kokeilemaan nuorten tavoittamista uusissa kanavissa.

– Aina kannattaa kokeilla! Ei se ota, jos ei annakaan. Arjen työstä löytyy älyttömästi materiaalia, josta sisältöjä voi luoda. Tärkeää on luoda suunnitelma siitä, kuka tekee mitä ja milloin, Sipari vinkkaa.

Jä se ny ht ei sö t

Jäsenyhteisöt toimivat

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Yhdistys on mukana alueen muiden järjestötoimijoiden kanssa järjestämässä kevään 2022 aikana neljä erilaista ulkoilutapahtumaa lapsiperheille. Tarkoituksena on tarjota perheille mahdollisuus kohdata toisiaan ja samalla muistuttaa yhdistyksen puolesta: täällä ollaan, teitä varten! Kuva Kokkolan Roskarukalta laskiaisriehasta, jossa hymy oli herkässä sekä meillä että aurinkoiseen kevätsäähän ulkoilemaan tulleilla perheillä. kokkolanensijaturvakoti.fi •

Lahden ensi- ja turvakoti

Kuopion ensikotiyhdistys jalkautti 75vuotisjuhlat kaupungille. Merkkipäivää juhlistettiin vuoden 2021 lopulla jakamalla lapsille 300 yllätyskassia. Kassin sisällä oli muumimuki, heijastin ja postikortti. Itse kassi tuo kantajalleen iloa pitkään. Sitä voi käyttää, vaikka ostoskassina tai jumppapussina

Lasten ja nuorten kanssa työskentely Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksessä on ollut aktiivista. Taidetunneryhmään osallistuneet nuoret piirtävät kuvassa tunnekokemuksiaan Lanun patsaspuistossa.

Nuorten ryhmä jatkaa keväälläkin 10 nuoren kanssa. Alkuvuodesta 2022 on väkivaltatyön lapsityössä jo tavoitettu yksilötyöskentelyssä noin 30 asiakaslasta.

kuopionensikoti.fi •

lahdenensijaturvakoti.fi •

Kuopion ensikoti ry

•

•

•

•

Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry Opintovapaan sijaisuutta tekevä vapaaehtoistyön koordinaattori Tanja Laitila tutkii ilahtuneena työruudultaan Äimä ry:n uusinta ukrainankielistä päivitystä.

Toivottavasti tämä kieliversio tavoittaa mahdollisimman monta tukea tarvitsevaa äitiä ja luo toivoa siitä, että myös mielenterveyden sairauksista voi toipua. aima.fi •

2021

•

•

19

Jä se ny ht ei sö t

Kymenlaakson Ensija turvakotiyhdistys ry Perhetalo Haikaran Maskotti-Myyrä toivotti yhdistyksen jäsenet tervetulleiksi kevätkokoukseen 22.3.22.

Kokouksessa sinetöitiin vuosi 2021 hyvillä mielin. Yhdistyksen avun piirissä oli viime vuonna reilut 1100 ihmistä. Lisäksi kokouksessa julkaistiin Esikko-tunnustuksen 2022 saajataho, Kotkan Pelastakaa lapset ry, sekä palkittiin Alvari ®perhetyöntekijä Laura Tähti upeasta työstä lasten ja perheiden hyväksi ETKL:n hopeisella ansiomerkillä.

Oulun ensi- ja turvakoti ry Lasten ja nuorten kanssa työskentelevät eri yksikkömme ammattilaiset ovat kokoontuneet kuukausittain vertaiskonsultaatioon. Tuemme toisiamme lasten kanssa tehtävässä työssä. Uusien näkökulmien ja ajatusten tarkastelu on tärkeää niin asiakkaiden kuin kollegojen kesken. oulunensijaturvakoti.fi •

•

•

Viola- väkivallasta vapaaksi ry kymenlaaksonensijaturvakoti.fi •

20

Violassa ajattelemme, että yhden perheenjäsenen asioidessa meillä tuo hän mukanaan koko perheen. Aikuisten kanssa tehtävässä työssä aikuisen oma prosessi on keskiössä, mutta työmme arvona on turvallisen lapsuuden tukeminen. Vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen läheisten kanssa työskenneltäessä perheen lasten etu on aina ensisijaisessa asemassa.

Lasten kanssa tehtävässä lähisuhdeväkivaltatyössä työskentely on lasta osallistavaa ja selviytymistä tukevaa.

Lapselle annetaan mahdollisuus käsitellä omia tunteitaan, näkemiään ja kokemiaan asioita ikätasoisesti. Tunnetyöskentely on merkittävässä osassa työskentelyprosessia kuten myös vakauttaminen, turvallisuuden tunteen sekä myönteisen minäkuvan vahvistaminen. Tapaamisissa käytetään toiminnallisia ja luovia työskentelyta2021

poja lapsen omat toiveet huomioiden.

Työote on traumatietoinen ja voimavarakeskeinen.

Työskentelyyn on ohjautunut lapsia erilaisissa tilanteissa, joissa suhde perheen aikuiseen, sisarukseen tai muuhun läheiseen on aiheuttanut turvattomuuden ja pelon tunteita nyt tai aiemmin. Taustalla on voinut olla perheen aikuisten välillä fyysistä tai henkistä väkivaltaa, jolle lapsi on altistunut tai lapseen on kohdistettu väkivaltaa tai muuta kaltoinkohtelua.

Lapset ja nuoret ovat kertoneet työskentelyn helpottaneen heidän oloaan ja lievittäneen pelon tunnetta. He ovat tuoneet esille kokeneensa tulleen kuulluksi ja nähdyksi heille turvallisessa tilassa, jossa on voinut puhua itselle merkityksellisisistä asioista. violary.fi •

•

Jä se ny ht ei sö t Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Teemme parhaillaan innokasta vaikuttamistyötä uuden Keski-Suomen hyvinvointialueen päättäjien suuntaan.

Yhdistys julkaisi viime vuonna 75- vuotisjuhlavuotensa kunniaksi juhlajulkaisun, jossa kerrotaan yhdistyksen työstä ja esitellään toimintaamme monin eri tavoin. Juhlajulkaisua on ollut mukava jakaa uusille päättäjille, samalla on annettu vielä mukaan myös Ensi- ja turvakotien liiton yhteiset aluevaalitavoitteetesite. Kyllä näillä eväillä uusi päättäjä pääsee jo pitkälle! ksetu.fi •

•

Kanta-Hämeen perhetyön kehittämisyhdistys

Pääkaupungin turvakoti ry

Käynnistimme vuoden 2022 alusta Lasten ja nuorten väkivaltatyön kehittämishankkeen, jonka myötä luodaan palvelu, joka tarjoaa matalan kynnyksen tukea lapsen/nuoren lähisuhteissa tapahtuneiden väkivaltakokemusten käsittelyyn ja ennaltaehkäisyyn. Kohderyhmänä ovat kaikki Kanta-Hämeen alueella elävät lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Hankkeen myötä lapsityömme resurssit kasvavat kahteen kokoaikaiseen työntekijään. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on tarjota tukea ja tietoa perheammattilaisille ja opiskelijoille, jotka kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa kokeneita ja/tai väkivaltaisesti lähisuhteissaan käyttäytyviä lapsia ja nuoria. Väkivaltatyö ja väkivaltaan puuttuminen mahdollistuu vain siten, että sekä väkivallan vaikutuspiirissä olevat henkilöt itse sekä heitä tukemassa olevat tahot tunnistavat ja tiedostavat väkivallan ilmiönä. Siksi tietoisuuden ja keinojen vieminen yhteistyötahoille on tärkeä osa hankettamme. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen avun saamista mahdollistetaan myös chat-auttamisen kautta. Jalkaudumme hankkeen aikana sekä asiakkaiden itsensä että yhteistyötahojen pariin.

Lapsityössä vahvistetaan lasten ja nuorten turva- ja tunnetaitoja sekä hyvinvointia. Työskentelyyn kuuluvat vahvasti toiminnalliset menetelmät, työtä tehdään aina lapsen/nuoren ehdoilla yksilöllisesti sekä asiakkaan omia voimavaroja hyödyntäen. Tärkeä osa työskentelyssä on kohdata asiakkuudessa olevien lasten ja nuorten vanhempia ja lisätä heidän ymmärrystään ja tietoisuuttaan väkivallan vaikutuksista lapsiin/nuoriin. Turvallista vanhemmuutta vahvistetaan lisäämällä vanhemman omia voimavaroja ja antamalla tietoa lasta suojaavista tekijöistä.

Lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ on tärkeässä roolissa. Yhdistyksessämme toimii lapsityön toimikunta, jonka tarkoituksena on kehittää yhdistyksessä tehtävää lapsityötä. Yhdistyksen turvakotien työntekijät on koulutettu THL:n toimesta Suojassa-menetelmän käyttöön vuoden 2021 aikana. Suojassamenetelmä on käytössä lapsen turva- ja riskitekijöiden kartoittamiseksi.

Turvakoti Pellaksessa on tehty lapsille ja nuorille omat Tervetuloa turvakotiin -oppaat, joissa kerrotaan turvakodin toiminnasta.

khperhetyo.fi •

paakaupunginturvakoti.fi •

•

•

•

2021

21

Mik ä oli si nu n miel estäsi paras juttu tässä lehdessä?

M ik si?

Ly hy et

ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI

Nuorten Taide & tunteet -ryhmä

2 /20 22

Lapsella ja nuorella on oikeus apuun

Tukea sotaa paenneille

Anna palautetta Enskasta ja osallistu arvontaan!

Kerro meille mielipiteesi osoitteessa ensijaturvakotienliitto.fi/ enskanlukijapalaute.

Arvomme kaikkien vastanneiden kesken 60 euron lahjakortin kirjakauppaan.

Voit samalla antaa myös muuta palautetta, ruusuja, risuja tai juttuideoita toimitukselle.

Jätä palautteesi 15.8.2022 mennessä.

Olemme sähköpostitse tai puhelimitse yhteydessä voittajaan. Kiitos jo etukäteen!

Ystävällisesti Enska-lehden toimitus

Seuraavan lehden teemana on sVoimaa vapaaehtoi sta. ja vertaistoiminna y ty es Lehti ilm 23.9.

Vaasan ensi- ja turvakodissa perustetussa Taide & tunteet -ryhmässä nuoret pääsevät käsittelemään tunteitaan taiteen kautta. Ryhmä on suunnattu noin 13–17-vuotiaille nuorille ja se järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Ryhmä koostuu 5–6 tapaamiskerrasta ja tapaamisten teemat sisältävät erilaisia taiteen muotoja, kuten maalaamista, käsitöitä, äänimaisemaharjoituksia tai sana- ja kollaasitaidetta. Viimeinen ryhmäkerta suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa ja se saattaa olla esimerkiksi retki lähimetsään luontotaiteen pariin – eväitä unohtamatta!

Ryhmiä on vuoden 2021 syksyllä alettu järjestää myös Lahden ensi- ja turvakodin toimesta. Keskeistä ryhmissä on yhteistyö paikallisten museoiden kanssa, jotka tarjoavat toiminnalle tilat ja mahdollisuuden tutustua ajankohtaisiin näyttelyihin.

Lisäksi museoiden kautta ryhmiin on saatu ohjaajiksi myös taidekasvatuksen ja museopedagogiikan ammattilaisia. Vaasassa yhteistyökumppanina toimii Kuntsin modernin taiteen museo ja Lahdessa visuaalisten taiteiden museo Malva.

Nuoria on tavoitettu ryhmiin esimerkiksi ensi- ja turvakotien avopalveluiden, kuraattorien ja sosiaalitoimen kautta. Palautteiden perusteella nuoret ovat kokeneet ryhmän turvalliseksi paikaksi jakaa omia tunteitaan ja ajatuksiaan. Myös siitä on pidetty, että ryhmän myötä on päästy tutustumaan taidenäyttelyihin ja saatu kokeilla erilaisia taiteen tekemisen muotoja perinteisemmästä maalaamisesta savitöihin ja luontotaiteeseen saakka.

Milja Harju

Ero lapsiperheessä -asiantuntija

Ilja Karsikas: Yksisarvinen Ilja Karsikas on helsinkiläinen kuvittaja, musiikintekijä, lastenkirjailija ja isä. Uudessa kirjassaan hän kuvaa isää, joka lähtee kavereidensa kanssa jahtaamaan yksisarvista viikonloppuisin. Kirja ei ole perinteinen lasten kuvakirja, jota luetaan aina uudestaan. Kirja kertoo lapsen silmin, miten alkoholin käyttö muuttaa vanhempia ja miten pelottavalta ja käsittämättömältä se lapsesta tuntuu. Miksi isä lähtee yhä uudestaan koko yöksi baariin eikä halua olla lapsensa ja perheensä luona? Miksi yksisarvisen jahtiin tarvittavia pulloja löytyy kotoa? Miksi äiti muuttuu vihaiseksi, heittää tavaroita ja mököttää? Kirjassa tosin puhutaan koko ajan yksisarvisen jahtaamisesta ja mystisestä elämän eliksiiristä, mikä saattaa hämmentää lasta.

Kirjan tunnelma on surumielinen, mutta tarina luo toivoa muutoksesta ja perheenjäsenten lähentymisestä. Erityisenä ansiona on lapsen tunteiden kuvaaminen.

Moan arkea rytmittää liiankin monelle lapselle tuttu pelko viikonlopun lähestymisestä, isän pakosta päästä jahtaamaan yksisarvista ja kotiin paluuta seuraavista riidoista, jolloin Moa kokee yksinäisyyttä, surua ja vihaa. Toivo ja epätoivo vaihtelevat. Kirja sopii erityisesti päihteitä käyttävien vanhempien kanssa tehtävään työhön. Aikuisia on hyvä havahduttaa lapsen kokemuksiin ja lapsille sanoittaa tarinan kautta hämmentäviä kokemuksia. Kirja virittää hyviä keskusteluja, vaikka ongelmia ei olisikaan.

Kustantamo S&S. Kovakantinen, 54 s. Ikäsuositus on yli 4-vuotiaille.

Pirjo Kotkamo

asiantuntija, vaativa vauvatyö ja lapsilähtöinen päihdetyö 22

2022

Yh te ys ti ed ot

Ensi- ja turvakotien liitto Jäsenyhteisöt Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Lappeenranta • p. 044 777 5355 ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoki • p. 050 405 2136 enstu.fi Helsingin ensikoti ry p. 09 774 2460 • helsinginensikoti.fi

Oulun ensi- ja turvakoti ry p.08 561 5500 • oetk.fi Paasikiven Nuorisokylän Säätiö Kerava • p. 09 2745 4610 paasikivennk.fi

Kaapatut Lapset ry p. 044 262 6662 • kaapatutlapset.fi

Pienperheyhdistys ry Helsinki • p. 040 187 8312 pienperhe.fi

Kanta-Hämeen perhetyö ry Hämeenlinna • p. 044 743 9972 khperhetyo.fi

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry p. 02 633 3850 • porinensijaturvakoti.fi

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Jyväskylä • p. 040 7691 786 ksetu.fi

Pääkaupungin turvakoti ry Helsinki • p. 09 477 7180 paakaupunginturvakoti.fi

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry p. 044 336 0056 • kokkolanensijaturvakoti.fi

Raahen ensi- ja turvakoti ry p. 044 282 4211 • raahenensijaturvakoti.fi

Oulu

Kuopion Ensikotiyhdistys ry p. 044 369 7220 • kuopionensikoti.fi

Tampereen ensi- ja turvakoti ry p. 050 309 9313 • tetuko.fi

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf päivystysp. 06 724 5600 • frida.help

Turun ensi- ja turvakoti ry p. 02 513 4100 • tuentu.fi

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kotka • p. 044 744 0330 kymenlaaksonensijaturvakoti.fi

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry p. 050 4690050 •suvantory.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ry p. 044 270 0797 • lahdenensijaturvakoti.fi

Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry p. 06 312 9666 • vaasanturvakoti.fi

Lapin ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi • p. 040 584 0021 lapinensijaturvakoti.fi

Rovaniemi

Perheidenpaikka ry Outokumpu • p. 0400 819 841, 0400 819 842 perheidenpaikka.fi

Vantaan Turvakoti ry p. 040 542 6938 • vantaanturvakoti.fi

Lapsen Kengissä ry Varkaus • p. 040 831 8592 lapsenkengissa.fi

VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Mikkeli • p. 015 365 330 violary.fi

Lyömätön Linja Espoossa ry p. 09 276 6280 • lyomatonlinja.fi

Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry Imatra • p. 05 472 4909 ensijaturvakotienliitto.fi/ vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi

Raahe

Kokkola

Iisalmi

Pietarsaari Vaasa

Kuopio

Kauhajoki

Outokumpu

Jyväskylä Varkaus Mikkeli

Tampere Pori

Imatra Hämeenlinna Lahti

Turku Espoo

Lappeenranta Kerava Vantaa Kotka Helsinki

Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Iisalmi • p. 050 371 4208 ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry p. 040 725 6229 • aima.fi

ensijaturvakotienliitto.fi Puheenjohtaja Tarja Filatov Pääsihteeri Riitta Särkelä

Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

2022

Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 050 551 8331 info@sopukka.fi

23

Sinä voit auttaa!

Ukrainan sota on rikos ihmisyyttä vastaan. Eniten siitä kärsivät kaikkein viattomimmat – pienet vauvat ja pikkulapset.

Sinä voit auttaa!

Osallistumalla Ukraina-keräykseemme autat Suomeen saapuneita sotaa pakenevia odottavia äitejä, vauvoja ja pikkulapsia uuden elämän alkuun.

1 Shutterstock

2 24

(viestin hinta 10 euroa).

Sotaa paenneet odottavat äidit sekä vauva- ja lapsi­ perheet ovat monin tavoin traumatisoituneita ja tarvitsevat erityistä tukea. Käytämme keräystuoton esimerkiksi henkisen tuen tarjoamiseen lapsille ja vanhemmille täällä Suomessa, tarpeellisten vauvatarvikkeiden hankintaan perheille vastaanottokeskuksissa, tulkki­ kuluihin ym.

Voit myös tehdä lahjoituksen lahjoitustilillemme: Osuuspankki FI54 5541 2820 0132 00.

Lämmin kiitos avustasi!

Kirjoita viestikenttään ”Ukraina”.

Rahankeräyslupa: RA/2020/1625

Tee lahjoitus MobilePaylla numeroon 31724 tai lähetä tekstiviesti VAUVA10 numeroon 16155

2022