Enska 2-2021

EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI

2/ 2 0 2 1

Äitiyden ilo löytyi lopulta

Jokainen on turvassa -kampanja nyt radiossa #jokainenonturvassa

4 Linnanmäki

Essi Lehtinen

14 10

Sisältö 3 Pääkirjoitus: Valoa näkyvissä Jotta jokainen olisi turvassa.

4

Kampanja radiokanavilla 1.–15.5.

Kuntavaalit ovat myös lapsi- ja 8 perhevaalit.

Riitta Särkelä, Maria Länsiö ja Timo Peltovuori.

10 Jätskitauko. ”Paras hetki on, kun Linnanmäen portit avataan”.

Pia Adlivankin.

11 Lyhyet

Miten lopettaa rasismi?

12

#koskettaakaikkia #nuortenääni

Äitiyden ilo löytyi lopulta.

14

Elina osallistui päiväryhmään.

16 Kunniapuheenjohtaja Ritva Winter 90 vuotta

18 Jäsenyhdistykset toimivat

22 Lukijapalaute

23 Yhteystiedot

Tiuku Pennola

Pä äk ir jo it us

2/2021 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 39. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069

Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimituskunta: Riitta Särkelä, Mikko Savelainen, Laura Kouri ja Essi Lehtinen Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Juttuideat ja ilmoitukset: viestinta@etkl.fi Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Tilaushinta: 20 € / vuosi Taitto: Inari Savola / Noon Kollektiivi Painopaikka: PunaMusta Oy Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska Ilmestymisaikataulu: 1/2021, aineisto 18.1., ilmestyy 18.2.

2/2021 aineisto 29.3., ilmestyy 7.5.

3/2021 aineisto 23.8., ilmestyy 23.9.

4/2021 aineisto 18.10., ilmestyy 18.11.

Valoa näkyvissä

K

orona on pistänyt lapset, nuoret ja perheet koville. Erityisen rankasti korona on vaikuttanut niihin lapsiin ja perheisiin, joilla entuudestaan on ollut vaikeaa. Ilahduttavaa on, että on osattu ja rohjettu hakea apua. Ensi- ja turvakotien liiton verkostosta sai 2020 apua ennätykselliset 23 787 ihmistä eli yli 6500 edellisvuotta enemmän. Chateistä apua hakeneiden määrä viisinkertaistui. Kiitos jäsenyhdistyksillemme, että tämä on ollut mahdollista!

Huolemme on, että erittäin paljon avun tarvetta on jäänyt koteihin piiloon.

Se on kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolle ja myös järjestöille iso haaste.

Palveluihin on nyt resurssoitava kunnolla ja varmistettava avun pitkäjänteisyys.

Koronan jälkihoito on kuntien uusien luottamushenkilöiden vastuulla.

Ensi- ja turvakotien liitossa haluamme, että nämä vaalit ovat lasten, nuorten ja perheiden vaalit. Inhimillistä ja taloudellista on, että ongelmat ehkäistään ennakolta ja niihin tartutaan varhain. Viestimme kuntapäättäjille on, että vauvat eivät voi odottaa. Heidät vanhempineen tulee asettaa kaikkien jonojen kärkeen. Ensimmäiset tuhat elinpäivää raskauden alusta alkaen ovat korvaamattoman tärkeitä lapsen kehitykselle ja koko tulevalle elämälle.

Kaikilla päätöksillä on vaikutuksia lasten ja perheiden elämään. Kunnissa on tapahtunut paljon hyvää kehitystä päätösten lapsivaikutusten arvioinnissa.

Edelleen asiassa on parannettavaa ja siinä, että arvioinnit myös vaikuttavat päätöksiin ja muuttavatkin niitä. Viisaat kuntapäättäjät ottavat lapset ja nuoret mukaan asioiden valmisteluun. Hyvässä kunnassa ei tarvitse pelätä, avunsaanti on varmistettu ja tietoa avusta löytyy helposti. Julkiset palvelut ovat hyvinvointijärjestelmämme kivijalka. Järjestöt vankkoina osaajina ja matalan kynnyksen avun mahdollistajina ovat tärkeä voimavara jokaisessa kunnassa. Kumppanuus ja järjestöjen toiminnan tukeminen on viisasta voimien yhdistämistä.

Tässä lehdessä avataan vuotemme kokokohtaa ”Jokainen on turvassa” -kampanjaa. Teemme kampanjassa näkyväksi jäsenyhdistystemme työtä.

Herättelemme ihmisiä myös tunnistamaan niitä tilanteita, joissa turvallisuuden rakentamisessa meillä kaikilla on oma roolimme. Tule sinäkin mukaan viemään viestiä, jotta jokainen olisi turvassa!

Valo on voittanut ja kevät tullut. Myös koronan suhteen on toiveikkuutta: tartuntaluvut ovat laskeneet, rokotukset etenevät ja osaa rajoituksista on voitu höllentää. Ollaan edelleen kuitenkin valppaina, jotta voimme nautti mahdollisimman vapaasta ja rentouttavasta kesästä.

Riitta Särkelä

pääsihteeri

Jotta jokainen olisi turvassa

P

andemia-aika on kuluttanut voimia. Monet arjen tilanteet ovat olleet entistä hankalampia, kun ihan tavallisia kohtaamisia on vähemmän.

Toisen ihmisen tavoittamiseksi on ponnisteltava ja väärinymmärryksen mahdollisuus on etäyhteyksissä koko ajan läsnä.

Elämä kuitenkin jatkuu. Vauvoja syntyy vanhemmille, jotka ovat uuden tilanteen edessä. Lapset haastavat vanhempia kasvaessaan ja perheissä tulee riitaa. Päihteitä käytetään monen tunteen helpottamiseen. Parisuhteet ovat koetuksella, kun pettymyksiä tulee liikaa. Vallankäyttö kotona voi revetä väkivallaksi.

Tuo kaikki on Ensi- ja turvakotien liitossa tuttua ja noissa tilanteissa osataan auttaa.

Nyt haastetta on tavallista enemmän. Ahdistus työn loppumisesta tai yrityksen kaatumisesta kiristää aikuisten pinnaa. Lapset ja nuoret saavat kasvulleen vähemmän happea kodin ulkopuolelta. Oleilu kavereiden kanssa on entistä vaikeampaa.

Siksi apua tarvitsee entistä useampi. Apua tarvitaan ihan tavallisissa perheissä.

Ensi- ja turvakotien liitto yrittää vastata kulloiseenkin avuntarpeeseen. Vuoden kovassa käytössä on ollut chat.

Nyt käyttöön on otettu radiomainokset ja podcastit, jotka tavoittavat toukokuun alun kahdella viikolla suomalaiset yli kuusi miljoonaa kertaa.

Haluamme auttaa ongelmissa nyt. Ei tarvitse odottaa, että ne tulevat isommiksi ja vaikeammiksi. Tunnistatko itsesi tai läheisesi näistä tilanteista? Onko jotain, mitä haluat kertoa näistä tilanteista muille?

”No hei. Mites viime yö meni, valvottiko vauva? Ei ole mikään ihme, että on vaikeaa ja väsyttää, kun oot niin paljon kaksin vauvan kanssa. Tulisin niin mielelläni teitä auttamaan. Sä oot tosi hyvä äiti, riittää kun jaksat päivän kerrallaan."

K

orona aiheuttaa sen, että varsinkin niillä alueilla, joilla rajoitukset ovat tiukimmat, vauvojen vanhemmat ovat nyt todella yksin vastuussa uudesta elämästä.

Jos äiti tai isä ei ole aiemmin hoitanut vauvaa, odotukset vauva-ajasta voivat olla aivan muuta kuin todellisuus. Vanhemmat ovat vaativia itselleen ja ympäristö voi määritellä tarkkaan, millainen on hyvä vanhempi.

Some lisää painetta.

Osalla perheistä kyse on kärjistetysti jonkinlaisesta vauvanhoidon talvisodasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselytutkimus kertoo, että kolmannes vanhemmista on talven aikana uupunut. Jaksaminen on vähentynyt ja yksinäisyys lisääntynyt.* Arkisissa, todellisissa kohtaamisissa toisten vanhempien ja isovanhempien kanssa välittyy tieto, että kaikki vanhemmat ovat ensin ihmeissään ja jotkut aivan avuttomia vauvansa kanssa. Kun vauvaperhe ei tapaa muita, ei realismia synny. Arjen mallit ja konkreettinen apu ehkä puuttuvat kokonaan. Ei ole ihme, että uuvuttaa.

Vanhemmilla voi olla valtava määrä tietoa vauvoista, mutta vähän arkista itseluottamusta. Epävarmuus ruokkii epävarmuutta. Äidit eivät ehkä yksinkertaisesti tiedä, mikä on vauvan kanssa normaalia ja mikä ei. Voi tuntua helpommalta noudattaa asiantuntijoiden neuvoja kuin yrittää lukea vauvan viestejä. Asettuminen olemaan vauvan kanssa vaatii viereen rohkaisijan.

Vauvaperheessä olisi tärkeää saada yhteys

Apua tarvitaan ihan tavallisissa perheissä.

muihin aikuisiin.

Auta vauvaperhettä arjessa, jos suinkin voit.

*) Vauvaperheiden hyvinvointi – FinLapset -kyselytutkimus 2020.

4

2021

Jokainen on turvassa 1.–15.5.!

-k ampanja radiossa Ole kuulolla mm.

Me Naiset R adiossa, ixissä, Suomipopissa, HitM !!

Rockissa, Groovella

.fi jokainenonturvassa

”Moi, mä en tiedä, oonko tulossa sun luo huomenna, kun äiti sanoi, että teillä on jotain juttuja sopimatta….”

“Eiks se ollutkaan selvä. Miten tämä on aina niin hankalaa!”

E

rossakin vanhemmilla on vastuu lapsen hyvinvoinnista. Ymmärrettävästi on iso haaste sopia asioista juuri sen ihmisen kanssa, josta on eroamassa. Parisuhteessa on varmasti ruotimista, eikä ole helppo erottaa lasten asioista vanhempien väleistä.

Ulkopuolisen kanssa puhuminen on tarpeen, että eron aiheuttamat tunteet eivät näkyisi lapsesta huolehtimisessa.

Vaikeistakin tilanteista voi yrittää pelastautua riittävän toimivaan yhteistyöhön lapsen hyväksi. Lapsi ei saa jäädä kiistakapulaksi aikuisille.

Lasten yleisin toive vanhempien erossa on, etteivät vanhemmat riitelisi, vaan sopisivat asiat yhdessä. Jos vanhemmat eivät sovi asioista suoraan keskenään, lapsesta tulee viestinviejä vanhempien väliin. Kun lapsi ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan, hän tuntee olonsa turvattomaksi.

Hakemalla apua itselleen vanhempi auttaa lastaan.

Yksin tai ystävien varassa sinnittely on turhaa, ei urheaa.

Lapselle on erittäin tärkeää, että eroavat vanhemmat

6

pystyvät sopimaan asioista riitelemättä.

Vaatimus voi olla aikuiselle kova. Saman kokeneen kanssa puhuminen voi olla iso apu.

”Meillä oli hirvee riita. Kuulostelen ja olen varpaisillani koko ajan, millä tuulella se on. Yritän tehdä kaiken niin kuin se on toivonut, mutta en muista kaikkea, kun se vähän vaihtelee, miten asioiden pitäis olla.” ”Kuulostaa tosi ahdistavalta, pelottaako tuo sua? Onko tuollaista usein?”

”O

nko kaikki hyvin” on äärimmäisen tärkeä kysymys esittää aika ajoin. Kysymys on hyvä kaikenlaisissa tilanteissa, mutta väkivallan uhrin se voi

pelastaa.

Luotetun ihmisen on havaittu** olevan merkittävä apu perheväkivallasta selviämisessä. Kun joku uskaltaa kysyä, mitä oikeasti kuuluu, myös todenmukainen vastaaminen on mahdollista.

Liiton verkkokyselyn** mukaan väkivallasta kerrotaan juuri ystäville. Näin on sekä aikuisten että nuorten kesken. Ystävät auttavat ja tukevat uhrin toipumista.

Varsinkin nuorille tärkeitä olivat oivallukset, että heille tapahtuvat asiat ovat väkivaltaa ja väärin. Se, että ystävä

2021

kuuntelee, ottaa todesta ja osaa ohjata avun äärelle, on tärkeää.*** Pelkoa voi pitää vakivallan merkittävimpänä ja yleisimpänä oireena tai merkkinä väkivallan määrästä ja laadusta riippumatta. Monet väkivaltaa kokeneet kertovatkin, että pelko ja pelossa eläminen sekä väkivallan uhka on perheväkivallassa pahinta.

Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi läheisen alistaminen, nimitteleminen ja haukkuminen. Fyysinen väkivalta sisältää aina myös henkistä väkivaltaa. Jo väkivallan uhka on henkistä väkivaltaa. ”Onko kaikki hyvin” voi olla äärimmäisen tärkeä kysymys.

Väkivallasta kertominen on ensimmäinen askel siitä selviämiseen.

”Vauva itki koko päivän, ja olin ihan lopussa, kun se nukahti. Taas mä join, vaikka ei pitänyt. Ja olin niin päättänyt.

Voikohan kukaan auttaa mua?”

Ä

idit käyttävät alkoholia helpottaakseen jaksamista. Jos juominen on liittynyt juhlintaan ja rentoutumiseen ennen lapsen tuloa, viinilasillinen lapsen nukahdettua voi tuntua ainoalta tavalta rentoutua.

Useimmat odottavat naiset ovat hyvin tietoisia siitä, että kaikenlaiset päihteet vahingoittavat sikiötä. Jos tuore äiti välttelee tupakkaa, alkoholia ja huumeita raskausaikana ja vielä niin kauan kuin imetys on ohi, alkoholi voi tuntua sen jälkeen sallitulta ja ansaitulta. Joskus lasi johtaa toiseen ja kuin huomaamatta alkoholia kuluu enemmän kuin alun perin oli tarkoitus. Äidit, jotka piilottavat siideritölkkejä kodinhoitohuoneeseen tai ostavat viiniä useampia pulloja ”ihan vieraita varten” tuntevat usein häpeää. Juominen on salaisuus, mikä tekee avun saamisesta vielä vaikeampaa.

Väsymys, epätietoisuuden tunne vauvan hoidossa tai yksinäisyyden ei lievene juomalla. Hetkellisesti siltä voi kuitenkin tuntua. Tunteiden käsittely alkoholin avulla ei koskaan johda pysyvään helpotukseen.

Vauvat ja lapset aistivat pienenkin muutoksen vanhemmassa.

Jos yrität selvitä vauva-arjesta juomalla, pyydä apua. www.jokainenonturvassa.fi • www.vauvaperhe.fi/ vauvapysakki • www.spotify.com Turvallista perheelämää -podcastit **) Ensi- ja turvakotien liiton Selviytyjät-verkkokyselyn raportti

Ei vain selviytyjä – väkivallasta toipujan tie, 2019. ***) Seurustelun ei kuulu satuttaa, 2019.

2021

7

Kuntavaalit ovat myös lapsi- ja perhevaalit Kesäkuuhun siirretyt kuntavaalit koskettavat jokaista, vaikka äänestää saa vasta 18-vuotiaana. Valittavat valtuustot päättävät myös lukuisista lapsia ja perheitä koskevista asioista.

Teksti Vesa Keinonen

I

nhimillisintä ja taloudellisinta on, jos lasten, nuorten ja perheiden ongelmat saadaan mahdollisimman hyvin ehkäistyä jo ennakkoon. Tämä on Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteerin Riitta Särkelän kes-

keinen viesti kuntavaaleihin valmistautuville äänestäjille ja ehdokkaille.

– Olennaista on, että lapsivaikutukset mietitään kunnissa jo ennen päätöksentekoa. Arviointia olisi hyvä tehdä myös koko päätöksentekopro-

sessin ajan ja kaikilla hallinnonaloilla.

Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Maria Länsiö on huo­mannut, että kunnissa ei vielä oikein osata hyödyntää lapsivaikutusten arviointia. Ei myöskään ole mielekästä kuulla eri foorumeilla ihmisiä, jos se ei oikeasti johda mihinkään.

– Me järjestötkin voisimme ottaa tässä isompaa roolia. Jos saisimme noista kuulemisista enemmän tietoa, voisimme olla mukana jalkauttamassa muutosta arkeen.

Järjestökentän mahdollisuudet auttaa lapsia ja perheitä riippuvat pitkälti taloudellisista resursseista. Oulun ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Timo Peltovuori huomauttaa, että avustukset ovat vain yksi työkalu.

– Esimerkiksi meidän yhdistyksellemme olisi paljon suurempi apu, jos saisimme kaupungin kautta vuokratuksi ensi- ja turvakodille paremmat toimitilat.

Järjestöjen palvelut tärkeä lisäresurssi Lapsiperheiden tukeminen on joukkuelaji. Riitta Särkelän mukaan kunnat tarvitsevat siinä kumppanikseen aktiivisen ja osaavan järjestökentän.

8

2021

– Vaikka talouden kanssa tekee tiukkaa, olisi tärkeää, että jokaisessa kunnassa tunnistettaisiin järjestöt merkittävänä resurssina.

Särkelä kannustaa järjestöjä tekemään keskinäistäkin yhteistyötä nykyistä enemmän.

– Näen tämän yhtenä avainkysymyksenä, kun sote-uudistus on tulevaisuudessa toteutumassa.

Maria Länsiö huomauttaa, että järjestöjen pitäisi osata kertoa paremmin vahvuuksistaan. Niistä saa tutkittuun tietoon perustuvaa ammattilaispalvelua mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Suomessa eletään parhaillaan pienimuotoista vauvabuumia. Vauvojen perheet tarvitsevat palveluita.

Kunnille olisi nyt edullisinta ostaa lapsiperheiden palveluita pitkään toimineilta, luotettavilta järjestöiltä.

Paljon kalliimmaksi tulee, jos palvelu lopetetaan, ja se pitää sitten käynnistää uudelleen, kuvaa Timo Peltovuori.

Hyvässä kunnassa kotona ei tarvitse pelätä Vuosittain noin 700 000 naisen arvioidaan Suomessa joutuvan lähisuhteissaan väkivallan tai sillä uhkaamisen kohteeksi. Kaikenlainen väkivalta loukkaa ihmisoikeuksia.

Pääsihteeri Riitta Särkelä toteaa, että lähisuhdeväkivalta pitäisi pystyä kunnissakin tunnistamaan nykyistä paremmin. Väkivalta ja sen tuota turvattomuus pitää myös pystyä ottamaan rohkeasti puheeksi.

– Poikkeusaikana erilaiset ristiriidat kodeissa ovat kasvaneet ja tukea tarvitaan. Esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton chatista apua haki viime vuonna viisinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.

Timo Peltovuori on huomannut, että turvakodit eivät välttämättä ole monellekaan kuntalaiselle tuttuja.

Olennaista on, että lapsivaikutukset mietitään kunnissa ennen päätöksentekoa.

Niiden merkitys on kuitenkin suuri ja heijastuu laajalle.

– Väkivalta aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös taloudellisia menetyksiä. On muistettava sekin, että väkivalta altistaa monenlaisille sairauksille diabeteksesta liikalihavuuteen.

Hyvinvointivaltion innovaatiot näkyviksi Koronapandemia on vaikuttanut laajasti lapsiin ja lapsiperheisiin. On 2021

taloudellisia huolia, ja voimavarat alkavat olla vähissä.

Riitta Särkelä kertoo, että kovimmin isku on kohdentunut niihin perheisiin, joilla oli jo entuudestaan vaikeaa. Erityisesti heitä pitäisi nyt tukea.

– Esimerkiksi etäopetuksen myötä lapsilta on jäänyt pois mahdollisuus lounastaa koulussa. Nyt näkyy, kuinka tärkeitä kouluruokailun kaltaiset hyvinvointivaltion innovaatiot ovat, Särkelä huomauttaa.

Maria Länsiö toteaa, että Tampereen ensi- ja turvakoti on saanut koronan myötä uudenlaisiakin asiakkaita.

– Meille on tullut ihmisiä, joilla ainakin ulkopuolelta katsottuna kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Olemmekin entisestään halunneet laskea kynnystä käyttää palveluitamme.

Ensi- ja turvakotien liiton teesit 13.6. kuntavaaleissa tarkemmin, katso ensijaturvakotienliitto.fi/kuntavaalit-2021.

Materiaali on jaettu jäsenyhdistyksiin.

Ennakkoäänestys on 26.5.–8.6.

9

J Ä T S K IT A U

KO

Linnanmäki

”Paras hetki on, kun Linnanmäen portit avataan” Tauolle piipahti tällä kertaa Linnanmäen päähupimestari, toimitusjohtaja Pia Adlivankin. Kevään tulo on Helsingissä varma merkki siitä, että huvittelukausi lähestyy. Linnanmäellä tulevaa kesää valmistellaan kuumeisella innolla.

Teksti Laura Kouri

Miten koronatilanteeseen on varauduttu?

– Viime vuoden tapaan mottonamme on tarjota terveysturvallista, ”puhdasta hupia”. Viime kesänä tässä onnistuttiinkin hyvin.

– Käytännössä se tarkoittaa kävijämäärien rajaamista, turvavälejä, asiakkaiden ohjeistusta ja työntekijöiden koulutusta. Ja tietenkin käsipesupaikkojen lisäämistä ja käsidesien 10

käyttöä mm. ennen ja jälkeen laiteajeluiden sekä kaikkialla huvipuiston alueella. Oppia terveysturvalliseen huvitteluun on myös haettu muualta maailmasta.

Onko kesällä tulossa uutta?

– Aina jotain uutta on mielessä. Mutta toki taloudellinen tilanne on vaikea eikä isoja investointeja ole nyt odoLinnanmäki

Miten tulevaan huvikauteen valmistaudutaan?

– Yksi kevään merkittävimmistä tehtävistä on uusien hupimestareiden rekrytointi ja perehdyttäminen. Linnamäki työllistää vuosittain noin 600 kausityöntekijää moniin tehtäviin huvipuistossa.

– Tavallisena vuotena noin puolet hupimestareista on uusia, mutta tulevalla kaudella noin 100 nuorta aloittaa ensimmäistä Lintsi-kautta työntekijänä eli vaihtuvuus on tavallista pienempi. Uskomme, että jatkuva hyvän työkulttuurin rakentaminen sitouttaa kokeneita hupimestareita palaamaan kaudesta toiseen.

Huvipuisto aukeaa 4.6.2021.

elämys yli 100 kilometrin tuntivauhdilla. Vauhtia riittää ja mahassa kutittaa.

tettavissa. Haluamme varmistaa, että Linnanmäen tarkoitus, lastensuojelutyön tukeminen, on tässäkin tilanteessa mahdollista.

Paras Lintsi-muisto?

– Parasta on, kun portit keväällä avataan. Isolla porukalla tehty valmistelu on päättynyt ja kaikki alkaa rullata.

Koko kausi on edessä.

Lempilaite Linnanmäellä?

– Ehdottomasti Taiga. Olen käynyt Taigan siivillä yli 100 kertaa. Uusin huikea ratalaitteemme on maailmankin mittakaavassa erittäin onnistunut

Entä tauolla?

– Popparisoftis kokiksen kanssa. Kesän aikana tulee syötyä aika monta suolaisilla poppareilla ja kinuskikastikkeella tuunattua softis-tötteröä.

2021

Ly hy et

Vasemmalla: Naistoimittajat ry:n puheenjohtaja Riitta Lehtimäki (vas.) ojensi Vuoden Kellokas -palkinnon Tiina Muukkoselle.

Valitse Sydämellä -verkkokaupassa voi lahjoittaa ensi- ja turvakotityöhön

Turvakamu-sovellus palkittiin Naistoimittajat ry – Kvinnliga Journalister rf palkitsi Ensi- ja turvakotien liiton kehittämän Turvakamu-sovelluksen Vuoden Kellokas -tunnustuspalkinnolla.

Turvakamun avulla turvattomuutta, pelkoa ja väkivallan uhkaa kokeva lapsi saa henkistä ja fyysistä turvallisuutta omassa kännykässään. Sovellus sopii käytettäväksi 7–17-vuotiaiden lasten ja nuorten kanssa muun työskentelyn tukena. Naistoimittajat haluaa kiinnittää huomiota lasten ja nuorten turvallisuuden parantamiseen. Turvakamua ovat kehittäneet kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen ja asiantuntijat Tuulia Kovanen ja Jaana Autto sekä monet muut liiton ja jäsenyhdistysten työntekijät.

Naistoimittaja ry on jakanut Vuoden kellokas -palkinnon vuodesta 1973 henkilölle, työryhmälle tai organisaatiolle, joka on merkittävällä tavalla kiinnittänyt huomiota ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen kysymykseen. Vuoden 2019 Kellokas oli Yleisradion toimittaja Jessikka Aro.

Ensi- ja turvakotien liitto on mukana uudessa ja innostavassa tavassa vaikuttaa. Valitse Sydämellä on verkkokauppa, jossa jokaisesta ostoksesta lahjoitetaan rahaa asiakkaan valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen.

Verkkokaupassa voi tehdä esimerkiksi sähkösopimuksen tai sopimuksen kiinteistönvälityksestä. Ostoksilla voi myös tukea paikallisia yrittäjiä. Mukana palvelussa ovat myös muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Yhteisvastuu. valitsesydamella.fi

Videot väkivaltatyön avusta Väkivaltatyön avopalveluista on tuotettu lyhyet videot. Ne kertovat, mihin apua on tarjolla ja mistä. Ne ovat toimiva keino kertoa väkivaltatyöstä. Ota käyttöön ja jaa. Kaikki videot ovat Youtubessa Ensi- ja turvakotien liiton tilillä. www.youtube.com Lasten auttaminen väkivaltatyön avopalveluissa

Miten lopettaa rasismi? #koskettaakaikkia #nuortenääni

M

jakuvia, tekivät mielipidekirjoituksia, esitelmiä, kyselyjä ja testejä. Tässä poimintoja.

” ”

Et voi tuomita henkilöä sen perusteella, mitä näet ihmisestä ensimmäiseksi päällepäin.

Pitää --- oppia tuntemaan ihminen, ennen kuin voi muodostaa mitään kunnollista mielipidettä hänestä.”

Jos kuulet, että jotain haukutaan rasistisella tavalla, puutu loukkaavaan nimittelyyn. Jos tämä ei toimi tarpeeksi, voit huutaa apua tai soittaa poliisille, jos se vaikuttaa niin vakavalta. Monen rasismin

Piirrokset: Meilahden yläasteen 7. ja 9. luokkien oppilaat

eil ahden ylä­a steen yhdeksäs- ja seitsemäsluokkalaiset pohtivat rasismia, yhdenvertaisuutta, ihmisoikeuksia ja lastenoikeuksia teemalla ”jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi yksilönä”.

Ensi- ja turvakotien liiton ja Pelastakaa Lapset ry:n työntekijät pohjustivat keskusteluja kertomalla nuorille teemoista. Nuoret pohtivat, mitä rasismi on, miten se näkyy vaikkapa koulussa, kenen vastuulla se on ja mitä tulisi tehdä sen vähentämiseksi.

Nuoret tuottivat koskettavaa materiaalia; haastattelivat julkisuuden henkilöitä, piirsivät julisteita ja sar-

12

2021

Piirrokset: Meilahden yläasteen 7. ja 9. luokkien oppilaat

kokeneen mielestä pahinta on se, kun asiaan ei puututa, joten ole rohkea ja yritä auttaa. Et voi ikinä tietää paljon se merkitsisi loukatulle.”

”

Rasismista päästään eroon kasvattamalla ihmiset tasa-arvoon ja korostamalla tasa-arvoa kaikkien rotujen, etnisten ryhmien, kulttuurien ja kansojen välillä. Kasvatus ei tapahdu vain lapsena, joten jos näet tai kuulet rasismia, puutu siihen.”

”

Jos olet kyllästynyt tai uupunut kuulemaan rasismista somessa tai muualla, voit vain kuvitella miten toivottoman uupuneita ja kyllästyneitä ihmiset ovat kokemaan sitä henkilökohtaisesti.”

Nuoret haastattelivat Jani Toivolaa, katso YouTube / Ensi- ja turvakotien liitto: ”Kivuliainta oli ulkopuolisuuden tunne”.

2021

13

Äitiyden ilo löytyi lopulta Tunnesiteen luominen lapseen voi olla vaikeaa, vaikka raskaus olisi toivottu. Elinan hankala elämäntilanne oli viedä kaikki voimat odotusaikana. Onneksi tuore äiti pääsi puhumaan tunteistaan.

Teksti Noora Hellman / Fabula Productions Oy

R

teni suhteen vedettiin matto jalkojen alta, itäsuomalaisessa kaupungissa asuva Elina muistelee.

Muutama kuukausi positiivisen raskaustestin jälkeen Elina havaitsi elävänsä keskellä parisuhdekriisiä.

Hän ei pystynyt iloitsemaan kohdussa kasvavasta lapsesta, kun ei tiennyt,

14

miten tulevaisuuden käy. Keskittyminen meni raskauden sijasta omaan pahaan oloon.

Sittemmin pariskunta on pystynyt selvittämään asiansa ja elää nyt yhdessä. Elämä tyttären kanssa on mielekästä. Päästäkseen nykytilanteeseen Elina on kuitenkin saanut tehdä hartiavoimin töitä. Äidiksi tuleminen on iso, kokonaisvaltainen muutos kenelle tahansa. Jos päälle kaatuu vielä muita murheita, arki voi muuttua uuvuttavaksi.

Elina oli esikoisen syntyessä tosi väsynyt. Vauvan hoito oli ihmeellistä ja jännittävää, mutta olo oli yksinäinen.

Suurimmalta haasteelta tuntui tunnesiteen luominen lapseen. Vaikka tytär tuntui omalta, jotakin puuttui. − Olen alusta asti tykännyt lapsesta ja hoitanut häntä, mutta en kokenut minkäänlaista tunnesidettä häneen, vaikka sitä toivoin. Onnen tunteet lapsesta puuttuivat.

”Onnen tunteet lapsesta puuttuivat.”

Vastavalo / Sanna Julkunen

askausaika ei ollut yhtään sellainen kuin Elina oli etukäteen arvellut. Fyysisesti raskaus oli helppo, mutta pää ei tahtonut ehtiä mukaan. Vaikea elämäntilanne painoi mieltä. − Olin niin odottanut sitä, millaista on olla raskaana. Tuntui, että odotus-

2021

Essi Lehtinen

”Nyt en voisi kuvitella elämää ilman lasta.”

Päiväryhmässä sai purkaa pahaa oloa pois Elina oli etsinyt tukea jo raskausaikana. Tie vei ensin perheneuvolan kautta sairaalan akuuttityöryhmään juttelemaan. Siellä hän kuuli Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksen järjestämästä päiväryhmästä.

Päiväryhmissä on mahdollista saada tukea omaan vanhemmuuteensa.

Uusi ryhmä alkoi sopivasti juuri Elinan lasketun ajan tienoilla.

Suljettu ryhmä kokoontui puolen vuoden ajan kolmesti viikossa. Mukaan tuli neljä äitiä alle kaksivuotiaiden lastensa kanssa. Kokoontumisen aluksi ohjaajat kyselivät, miten edellinen yö oli mennyt, ja jokainen sai kertoa kuulumisensa. Päivään kuului myös yhteisiä ruokailuja ja ohjelmaa.

Elina sai ryhmästä hyviä vinkkejä lapsen kehitykseen ja kasvuun. Tärkein oli henkinen puoli ja vertaistuki. − Yhteishenki syntyi nopeasti. Oli juttuseuraa, ja sain purkaa pahaa oloani. Olen itkenyt ryhmässä monet itkut.

Ensimmäisen ryhmän kokoontumiset loppuivat, kun vauva oli puolivuotias. Sen jälkeen Elina aloitti uuden ryhmän ja ehti käydä vielä kolmannessakin. Syvintä yhteyttä hän koki ensimmäisen porukan kanssa. − Siinä olivat juuri oikeat ihmiset.

Osasimme pitää hauskaa yhdessä, ja meillä on vieläkin yhteinen WhatsApp-ryhmä. Jokaisella on tietysti oma elämä jatkunut, mutta silloin tällöin laitamme viestiä. Ryhmästä voi aina kysyä apuja ja neuvoja, sanoo Elina, joka on itsekin jo palannut töihin perhevapaan jälkeen.

Oman lapsen kanssa on ihanaa touhuta Kadoksissa ollut tunneside löytyi lopulta. Viime kesänä Elina tajusi, että hän pystyi nauttimaan lapsen ilosta ja siitä, että hän on äiti. Tytär lähestyi puolentoista vuoden ikää.

Elinasta on ihanaa ”höpsähdellä” lapsen kanssa. − Tyttö on niin positiivinen ja iloinen − pieni ihmeellinen kultahippunen. Hän saa oivalluksia ja höpöttää koko ajan. Tiedän, että olen lapselle tärkeä ja hän on minulle tärkeä.

Elina on huomannut, että hänellä on lapsen kanssa omat juttunsa.

2021

Isänsä kanssa tytär puuhaa ihan eri asioita. Elina tunnustautuu käsityöihmiseksi, ja lapsikin tykkää askarrella.

Välillä voi tehdä myös arkisia juttuja yhdessä. Lapsi esimerkiksi tykkää autella pyykkien laitossa. − Kun tietää, mistä lapsi voisi innostua, on helppo lähteä tekemään hänen kanssaan jotakin. Nyt en voisi kuvitella elämää ilman lasta.

Jos Elinan pitäisi antaa jokin neuvo raskaudenaikaiselle itselleen, hän kehottaisi myötätuntoisuuteen. − Pitää antaa itselleen aikaa, olla armollinen itselleen ja ottaa apu vastaan.

15

Kunniapuheenjohtaja Ritva Winter 90 vuotta Toukokuun 30. päivänä kunnioitettu ensikotitoiminnan uranuurtaja Ritva Winter täyttää 90 vuotta. Hänen elämäntarinansa loimaalaisesta ylioppilaasta Helsingin Ensi Kodin kunniapuheenjohtajaksi on nousujohteinen.

Erityisesti on mainittava 1970–90-lukujen merkittävät saavutukset.

H

enkilökohtaisesti olen saanut tuntea Ritvan jo 1960-luvulta. Olimme työtovereita A-klinikkasäätiössä: Ritva Helsingin ja Turun klinikoiden sosiaalityöntekijänä ja Kymen A-klinikan idearikkaana perustajana ja johtajana ja minä säätiön tiedotuspäällikkönä.

1970-luvulta lähtien vaikutimme yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton hallinnoissa: Ritva Helsingin Ensi Koti ry:n hallituksen puheenjohtajana 1979–1997 sekä liiton puheenjohtajana 1980–1988. Hänen panoksensa työn kehittäjänä ja ratkaisevana kouluttajana oli arvokas. Minäkin sain nauttia perheterapeutin koulutuksen saaneen Ritvan ammattitaidosta liiton toimitusjohtajana.

Ritva Winter työuraan kuului myös toimiminen Sokeain Keskusliiton kuntoutusosaston osastopäällikköä 1973– 1976, Vantaan kasvatusneuvolan johtavana sosiaalityöntekijänä 1976–1981, Kriittisen Korkeakoulun kouluttajana ja terapeuttina 1981–1984 sekä yksityisenä terapeuttina, työnohjaajana ja kouluttajana aina 2000-luvulle saakka.

Ritvan myötä ensi- ja turvakotitoimintaan saatiin mukaan monia hänen edistyksellisiä kollegoitaan, kuten sosiaalityöntekijä Valma Forsander. Heidän kaltaistensa sosiaalityön ”kon-

16

kareiden” osuus työn kehittämisen eturivissä oli ainutlaatuista.

Luottamustoimia kertyi kyvykkäälle ideoitsijalle monia partiolippukunnan johtajuudesta Sosiaalityöntekijäliiton ja Ryhmätyö ry:n hallituksiin.

Sivutoimista merkittävin oli Ensi- ja turvakotien liiton perhekuntoutuskurssien kehittäminen ja vetäminen.

Arvonimiä ja palkintoja Ritva ansaitsi lukuisia, mm. Kansalaistoiminnan tunnustuspalkinnon 1989 ja liiton Hyvä teko lapselle -palkinnon 1985. Näiden lisäksi on mainittava myös Tasavallan presidentin hänelle myöntämät mitalit ja ansiomerkit.

Ritva on liikunnallinen ja erityisen kiinnostunut kulttuurista, jonka antia hän sovelsi hoitotyössäkin.

Perheterapian ammattilaisena hän ammensi positiivista asennetta omien poikiensa, Kallen ja Villen äitinä ja 2021

nyt jo edesmenneen merikapteeni- ja valtiotieteilijämiehensä Pentti Winterin parina. Hänen sukurakkautensa on ilmennyt monilla kauniilla tavoilla, muun muassa näkövammaisten omaisten tukemisena.

Ritvan työtoveruus on ollut lukemattomille alalla työskennelleille kiitoksen arvoista. Henkilökohtainen sydämellinen asenne vähäosaisia kohtaan toistuu hänen mielipiteissään ja teoissaan kautta linjan.

Ritvan koti Metsälässä Helsingin Oulunkylässä on omistajansa oloinen; kodikas, elettyä elämää kuvaava, kulttuurinen, merihenkinen, matkustuskokemuksista ja kuvataiteellisista yhteyksistä kertova. Kodissa aistii myös, että kuuden lapsenlapsen ja heidänkin lastensa yhteydet Ritvaan ovat läheiset ja lämpimät.

Harrastuksia hyvien ystävien kanssa riittää. Niitä ovat mm. postikorttien keräily, taiteen ja teatterin harrastaminen sekä vanhusten kanssa tehtävä vapaaehtoistyö. Ritva on helppo muistaa seppelpäisenä, valovoimaisena ja todella uudistuksia aikaansaaneena ystävänä.

Aira Heinänen

Kirjoittaja työskenteli Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtajana 1972–1992.

Ritva Winter kuntoutuskeskus Sopukan pihalla. Annukka Grönlund: Onnellinen päivä, 1997

17

2021

Jä se ny ht ei sö t

Jäsenyhteisöt toimivat Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry.

Kohti kesää mennään.

Tätä kirjoittaessa Etelä-Karjalan koronatilanne on huono, olemme leviämisvaiheessa. Moni on menettänyt työpaikkansa tai on lomautettuna, yksinäisyyden tunne ja rajoitukset koskettavat ja jaksaminen on tiukalla.

Isoon digiloikkaan ovat osallistuneet niin asiakkaat kuin työntekijät. Avopalveluissa päiväryhmä, väkivaltatyö ja ero lapsiperheessä -työn asiakkaat ovat hyvin löytäneet ja saaneet apua ja tukea etäyhteyksin ja chateissa. Viime vuonna kohtaamisia toteutui noin 3300, mikä on huikea määrä, kun kuitenkin suurin osa vertaistoiminnoista keskeytyi tai jäi kokonaan alkamatta.

Vanhemman neuvo -vertaisryhmä aloitti ensimmäistä kertaa kokonaan verkossa, kenties siitä tuleekin uusi ryhmätyön muoto.

Jäsenillassa oli mukana kokemusasiantuntija Mohammad kertomassa Kuoleman matkasta Syyriasta Suomeen. Perheenisän kertomus oli koskettava videoineen ja puhuttaa meitä vielä monta kertaa.

Kiitos Mohammad ja Hanna-Leena, että olitte mukana illassa.

Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Nuoret tanssivat ja kertovat avusta.

Yhdistyksemme auttaa kaikkia väkivallan kokijoita ja tekijöitä sekä erokriiseissä olevia Etelä-Pohjanmaalla. Avopalvelupisteet sijaitsevat Kauhajoella ja Seinäjoella. Turvakoti Seinäjoella täytti juuri 3 vuotta, avun on saanut tänä aikana 533 asiakasta, joista lapsia 233.

Toivomme että kaikki apua tarvitsevat rohkaistuvat sitä hakemaan. Saimme hienon mahdollisuuden toteuttaa luovaa projektia Vappu Jakobsson -rahaston avustuksella. Löysimme työyhteisönä luovuuden mahdollisuudet ja teimme mm. vaikuttavan videoprojektin Miloff Tanssiopiston tanssijoiden, Liisu Aurasmaan ja Sami Silenin sekä Autio Visualsin Aapelin kanssa. Videon linkki löytyy www.enstu.fi. enstu.fi •

ensijaturvakotienliitto.fi/ ek-perhetyo •

18

2021

Heidi Nevalainen

Torsti Henttinen.

Jä se ny ht ei sö t

Kanta-Hämeen perhetyö ry.

Kaapatut Lapset ry.

Suunnitelmia kesäksi.

Vaikka korona ei ole jättänyt meitä vielä rauhaan, on Kaapatuissa Lapsissa suunniteltu jäsenille ja muille tarvitseville apua ja tekemistä kesälle. Kesäkuulle on mietitty nuorten ja vanhempien yhteistä tapahtumaa. Elokuun alussa perheille tarjottaisiin mahdollisuus tavata samassa tilanteessa olevia ja saada voimaannuttavia kokemuksia viikonlopun ajan. Kesälle on mietitty myös mahdollisuutta virkistyä porukalla.

Aika kertoo, miten tapahtumien käy. Olemme toiveikkaita! Tarkkaile somekanaviamme ja nettisivujamme niin pysyt ajan tasalla toiminnasta. Menemme päättäväisesti kohti kesää. kaapatutlapset.fi •

•

Turvallisuus lasten ja nuorten väkivaltatyössä.

Turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta käsitellään monin eri tavoin lasten väkivaltatyössä. Teema kulkee mukana läpi tapaamisten: tila on tuttu ja turvallinen ja lapsi tapaa sovitusti oman työntekijänsä. Turvallisuudesta keskustellaan ja sitä pohditaan: mitä turvallisuus tarkoittaa ja miten lapsi voi kokea olonsa turvalliseksi.

Yhdessä voidaan miettiä keinoja turvallisuuden tunteen saavuttamiseksi. Niitä voivat olla kenguruhengitysharjoitukset pehmolelun avulla tai Ralfin rauhoittumistassun käytön opettelu. Se voi olla Turva10-työskentelyä tai turvasuunnitelman tekoa. Yksi menetelmä on oman elämänpolun rakentaminen; jokaisen polulla voi olla kivikoita ja juurakoita, mutta myös pieniä kultahippuja ja timantteja. Niistä yhdessä muodostuu lapsen oma, arvokas ja ainutlaatuinen elämänpolku. Aikuisten tehtävä on tukea ja auttaa lasta kulkemaan mahdollisimman turvallisesti. khperhetyo.fi •

•

•

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry.

Esikko-tunnustus seurakunnan lapsi- ja perhetyölle.

Esikko-tunnustus ojennettiin tänä vuonna Kotka-Kymin seurakunnan lapsi- ja perhetyölle kiitoksena tavasta, jolla se on koronatilanteessa ”vastannut perheiden tarpeisiin kehittämällä toimintaa niin, että se on ollut rajoitusten keskellä mahdollista”. Yhdistys pitää perheille annettua tukea äärettömän tärkeänä; toimintoja ovat olleet muun muassa PikkuHelppi, live-muskarit sekä lastenohjaajien jalkautuminen leikkipuistoihin. Myös lapsiparkki on jatkanut toimintaa.

Yhdistys antaa vuosittain Esikko-tunnustuksen yhteistyötaholle tai työntekijälle, jonka työskentelyssä lapsiperheiden kanssa korostuvat muun muassa aito välittäminen ja läsnäolo ja lapsen edun huomioiminen. Kuvassa Kotka-Kymin seurakunnan vs. varhaiskasvatuksen ohjaaja Jenni Tainio (vas.) ja yhdistyksen toiminnanjohtaja Tiina Palviainen. kymenlaaksonensijaturvakoti.fi •

2021

19

Jä se ny ht ei sö t

Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Tukea päihteitä käyttävien kohtaamiseen.

Pidä kiinni® -avopalveluyksikkö Jannikassa on vauvalähtöisen päihdekuntoutuksen lisäksi lähdetty vahvasti kehittämään etsivän ja matalan kynnyksen työskentelyä. Työ on osa valtakunnallista Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän toimintamallia.

Sen tavoite on edistää ja arkipäiväistää päihteistä puhumista, tukea päihteitä käyttävien tai aihetta pohtivien vanhempien kohtaamista ja tuen saamista mahdollisimman varhain. Vanhempi itse voi käyttää haitallisesti päihteitä tai vanhemman lähipiirissä tapahtuva päihteidenkäyttö voi aiheuttaa riskitekijöitä sekä huolta vauva- ja pikkulapsiperheissä. Työtä voidaan tehdä yhteistyössä ja sovitusti myös alueen jonkun muun toimijan tiloissa.

Tavoitteemme on jalkautua esimerkiksi neuvolaan.

Yhdistys viettää tänä vuonna 75-vuotisjuhlaa. Vauvaperheiden ja heidän hyvinvointinsa eteen tehtävällä työllä on pitkät perinteet. Juhlavuosi huipentuu Vauvafoorumiin 17.–18.11. Lahden Sibeliustalolla.

Vauvafoorumi toteutetaan yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa.

Oulun ensi- ja turvakoti ry.

Mieskaveritoiminta.

Mieskaveritoiminnassa mukana olevat kävivät laskettelemassa Rusko-tunturilla.

Yhteistä talviriehaa ei koronasyistä järjestetty, vaan parivaljakot saivat käydä laskemassa omien aikataulujensa mukaan.

Oulun Mieskaveritoiminta on ollut esillä myös Diak-ammattikorkeakoulun opiskelijan opinnäytetyössä nimeltä ”Saa hyvän kaverin, johon voi luottaa ja tehä kaikkea kivaa”: Oulun mieskaveritoiminta lasten näkökulmasta. Linkki opinnäytetyöhön löytyy: www.oetk.fi oulunensijaturvakoti.fi •

20

•

Lyömätön Linja Espoossa ry.

Enemmän yhteydenottoja.

Uusi vuosi on alkanut Linjoilla vauhdilla. Poikkeuksellisesti asiakkaiden yhteydenotot ovat lisääntyneet. Sekä kantaväestön että maahan muuttaneet miehet ohjautuvat katkaisupalveluihimme joko ottamalla yhteyttä itse tai sosiaaliviranomaisten toimesta. Näyttää siltä, että koronapandemia ja olemassa olevat rajoitukset vaikuttavat kielteisesti lähisuhdeväkivallan ilmaantumiseen.

Alueellinen verkostotyö toimii myös hyvin. Espoossa perustettiin vuonna 2018 lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä, jonka tehtävä on ennaltaehkäistä väkivaltaa ja vaikuttaa alueellisella tasolla asukkaiden mielipiteisiin ja asenteisiin suhteessa lähisuhdeväkivaltaan. Työryhmään osallistuvat espoolaiset sosiaaliviranomaiset, poliisi ja muut kolmannen sektorin toimijat, jotka kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa omassa työssään. Työryhmän järjestämässä ”Katkaise väkivalta -webinaarissa” maaliskuun alussa keskusteltiin puheeksi ottamisesta.

Tilaisuus oli hyvin suosittu, siihen osallistui noin 300 ammattilaista. lyomatonlinja.fi •

lahdenensijaturvakoti.fi •

•

•

•

2021

•

Raija Lohilahti

Jä se ny ht ei sö t

Raahen ensi- ja turvakoti ry.

Leena-leopardi mukana.

Etäkoulutukset, arjen askareet ja tulevaisuuden pohtiminen ovat pitäneet meidät Raahen ensi- ja turvakodilla kiireisenä. Koronan aiheuttama ahdistus on näkynyt myös meidän arjessamme, kaikissa yksiköissämme.

Turvallisuuden tunnetta meille työntekijöille ja asiakkaille on tuonut tarkasti laaditut hygieniaohjeistukset.

Välillä turvavälien pitäminen on kuitenkin hankalaa. Itkevä lapsi sylissä ei ole aikaa miettiä turvaväliä, vaan lapselle annetaan lämpöä ja hellyyttä.

Olemme onnekkaita, kun olemme saaneet tavaralahjoituksia yrityksiltä ja yksityisiltä ihmisiltä. Yhteisöllisyys korostuu entistä enemmän aikana, kun kontakteja tulee välttää.

Turvakodin lapsityöhuone on uudistettu. Halusimme panostaa väreihin ja lapsenomaiseen tunnelmaan.

Työskentelyä seuraavat Leena-Leopardi ja muut ystävät.

•

Taru Eskanen

raahenensijaturvakoti.fi •

Tampereen ensi- ja turvakoti ry.

Hyvä käytäntö -finalisti.

Perhekulma Puhurin väkivaltatyön työryhmä osallistui Talentian Hyvä käytäntö 2021 -kilpailuun ”Lapsilähtöinen väkivaltatyön palvelu perheille” -toimintamallillaan ja eteni kisassa neljän finalistin joukkoon.

Kilpailuun osallistuttiin kirjoittamalla toimintamallin kuvaus kehittämisympäristö Innokylään. Toimintamallissa esitettiin keskeiset työtavat ja vaikuttavuusarviot. Vaikka voittoa ei tällä kertaa tullut, oli prosessi arvokas työn koostamisen sekä jatkokehittämisen osalta. Tästä on hyvä jatkaa. tetuko.fi •

•

2021

21

Mik ä oli si nu n miel estäsi paras juttu tässä lehdessä?

M ik si?

Jä se ny ht ei sö t Anu-Anette Varho

Anna palautetta Enskasta ja osallistu arvontaan!

Kerro meille mielipiteesi osoitteessa ensijaturvakotienliitto.fi/ enskanlukijapalaute.

Arvomme kaikkien vastanneiden kesken 60 euron lahjakortin kirjakauppaan.

Voit samalla antaa myös muuta palautetta, ruusuja, risuja tai juttuideoita toimitukselle.

Jätä palautteesi 7.6. mennessä.

Olemme sähköpostitse tai puhelimitse yhteydessä voittajaan.

Kiitos jo etukäteen!

Ystävällisesti Enska-lehden toimitus

Voittoarpa suosi taas Tamperetta!

Lehdestä 1/21 palautetta antaneiden kesken arvottu lahjakortti meni Karoliinalle Tampereelle. Paljon onnea!

Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry.

Nukketeatteria äitienpäivänä. Äimä ry tarjoaa perheille keväällä useamman striimin nukketeatteria iloksi korona-arkeen. Äitienpäivänä 9.5. klo 10 alkaa kuuden kuukauden ikäisille vauvoille suunnattu paperiteatteri Unipuun esitys. Se on kaikille avoin, ilmoittautuminen www.aima.fi la 8.5. klo 15 mennessä. Esityksen jälkeen on pieni työpaja siitä, mitä voi vauvan kanssa tehdä. Esityksestä ovat nauttineet eri-ikäiset lapset.

Toteutus Nukketeatteri Reaktori ja palkittu taiteilija Aapo Repo (kuvassa), www. nukkereaktori.com aima.fi •

•

•

Turun ensi- ja turvakoti ry.

Osallisuuden polku ohjaa asiakastyötä.

Asiakkaan ääntä kuunnellaan yhä enemmän turvakodissa tehtävässä väkivaltatyössä, koska asiakas on oman tilanteensa asiantuntijana. Osallisuutta vahvistetaan asiakkaan ajatusten, toiveiden ja tarpeiden kuuntelemisella sekä kunnioittamisella. ”Osallisuuden polun” eli turvakodin asiakasprosessin tarkoitus on visualisoida asiakkaan tie aina väkivaltatilanteesta siitä ulospääsyyn asti.

Asiakasprosessin uudistaminen lähti liikkeelle turvakodin ohjaajan Henriikka Kuusraisen opinnäytetyöstä. Ohjaajien työpajassa nousi esiin asiakkaan ja työntekijän välisen vuoropuhelun ja yhteisesti määritellyn päämäärän tärkeys. ”Osallisuuden polku” auttaa asiakasta hahmottamaan omaa tilannettaan ja työntekijöitä ymmärtämään asiakkaiden tilanteiden erilaisuutta. Prosessin avulla turvakodissa tehtävästä työstä on saatu laadukkaampaa, hallittavampaa ja yhdenvertaisempaa. tuentu.fi •

•

•

Lukijoiden suosikki oli digitaalisesta vainosta kertova tositarina ”Te ette tiedä, mitä elämä on siellä seinien sisällä”. Esiin nousi myös työn vaikuttavuudesta kertova ”Työn tulos näkyy nyt”, jossa lukijoita ilahdutti, että työn tulos on mittarilla osoitettavissa.

22

2021

Yh te ys ti ed ot

Ensi- ja turvakotien liitto Jäsenyhteisöt Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Lappeenranta • p. 044 777 5355 ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoki • p. 050 405 2136 enstu.fi Helsingin ensikoti ry p. 09 774 2460 • helsinginensikoti.fi

Oulun ensi- ja turvakoti ry p.08 561 5500 • oulunensijaturvakoti.fi Paasikiven Nuorisokylän Säätiö Kerava • p. 09 2745 4610 paasikivennk.fi

Kaapatut Lapset ry p. 044 262 6662 • kaapatutlapset.fi

Pienperheyhdistys ry Helsinki • p. 09 720 6810 pienperhe.fi

Kanta-Hämeen perhetyö ry Hämeenlinna • p. 044 743 9972 khperhetyo.fi

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry p. 02 633 3850 • porinensijaturvakoti.fi

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Jyväskylä • p. 040 7691 786 ksetu.fi

Pääkaupungin turvakoti ry Helsinki • p. 09 477 7180 paakaupunginturvakoti.fi

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry p. 044 336 0056 • kokkolanensijaturvakoti.fi

Raahen ensi- ja turvakoti ry p. 044 282 4211 • raahenensijaturvakoti.fi

Kuopion Ensikotiyhdistys ry p. 044 369 7220 • kuopionensikoti.fi

Tampereen ensi- ja turvakoti ry p. 010 526 5600 • tetuko.fi

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf päivystysp. 06 724 5600 • frida.help

Turun ensi- ja turvakoti ry p. 02 513 4100 • tuentu.fi

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kotka • p. 044 744 0330 kymenlaaksonensijaturvakoti.fi

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry p. 09 726 2422 •suvantory.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ry p. 044 270 0797 • lahdenensijaturvakoti.fi

Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry p. 06 312 9666 • vaasanturvakoti.fi

Lapin ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi • p. 040 584 0021 lapinensijaturvakoti.fi

Rovaniemi

Perheidenpaikka ry Outokumpu • p. 0400 819 841, 0400 819 842 perheidenpaikka.fi

Vantaan Turvakoti ry p. 040 542 6938 • vantaanturvakoti.fi

Lapsen Kengissä ry Varkaus • p. 040 831 8592 lapsenkengissa.fi

VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Mikkeli • p. 015 365 330 violary.fi

Lyömätön Linja Espoossa ry p. 09 2766 2830 • lyomatonlinja.fi

Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry Imatra • p. 05 472 4909 ensijaturvakotienliitto.fi/ vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi

Oulu Raahe

Kokkola

Iisalmi

Pietarsaari Vaasa

Kuopio

Kauhajoki

Jyväskylä Varkaus Mikkeli

Tampere Pori

Imatra Hämeenlinna Lahti

Turku Espoo

Lappeenranta Kerava Vantaa Kotka Helsinki

Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Iisalmi • p. 050 371 4208 ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry p. 040 725 6229 • aima.fi

ensijaturvakotienliitto.fi Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä

Outokumpu

Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 050 551 8331 info@sopukka.fi

BM9 1

Koronaepidemian rasitus on heikentänyt vauvaperheiden jaksamista. Kolmannes vanhemmista kertoo olevansa uupunut.* Perheiden avuntarve näkyy myös Ensija turvakotien liiton auttamispalveluissa: apua haetaan nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Haluatko olla mukana tuottamassa iloa ja turvaa lapsiperheiden arkeen?

Auta meitä auttamaan.

www.tuetoimintaamme.fi

*) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vauvaperheiden hyvinvointi – FinLapset-kyselytutkimus 2020.