__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI

2/ 2 0 2 0

Ensiaskel kohti muutosta Nimetön nettiryhmä tukee päihteitä käyttäviä äitejä

Chat auttaa eri elämäntilanteissa


22

Tiuku Pennola

16

Maya Waitara

Tiuku Pennola

12

Sisältö Chat auttaa vaikeuksissa 4 Ensi- ja turvakotien liitto on tarjonnut

chatissa apua vuodesta 2011 lähtien

on 7 Verkkoauttaminen osa yhdistyksen arkea

Digitaalisuus näkyy Lapin ensi- ja turvakoti ry:n toiminnassa joka päivä

1 0 Kahvitauko Chatbot vastaa kysymyksiin,

joita ei uskalla kysyä

1 1 Lyhyet Minun työpäiväni 12 Nuorten ääni esille kohti muutosta 1 4 Ensiaskel Päihteitä käyttävien äitien

nimetön nettiryhmä

U ut verkkoauttajaata kiinnost i

Lahden ensi- ja turvakoti ry:n vä lapsityöntekijä kivaltatyön avop Leena Tolonen alvelun luki Enskan 2/ 2020 jo edeltä käsin. ”Tässä ajassa ko rostuu tarve au ttaa muutoinki Chat auttaa va n kuin kasvotus ikeuksissa -jutt ten. u oli mielenkiin jattain Ensi- ja toinen, sillä sa turvakotien liito in its e hiln verkkoauttajan Tuulia Kovane koulutuksen. n ja Sirpa Huo tari muistutta vat, kuinka myö chatissa on tärk s eää ihmisen ko htaaminen ja toiveikkuuden välittäminen as iakkaalle.”

1 6 Kolumni 17 Jäsenyhteisöt toimivat perheille jaksamiseen 20 Vinkkejä korona-aikana huomioitava 22 Vauvaperheet päätöksenteossa

Vuonna 2020 Ensi- ja turvakotien liitto nostaa esille sikiö- ja vauva-ajan merkitystä

23 Yhteystiedot


Tiuku Pennola

Pä äk ir jo it us

2/2020 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 38. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069

Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Emilia Rodriguez Toimituskunta: Riitta Särkelä, Tanja Koskinen, Tuulia Kovanen, Laura Kouri, Mikko Savelainen ja Emilia Rodriguez Juttuideat ja ilmoitukset: mikko.savelainen@etkl.fi Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Tilaushinta: 20 € / vuosi Taitto: Inari Savola / NOON

Verkkoauttaminen osoittaa voimansa

T

ämän Enskan teemana on verkkoauttaminen. Teemasta päätettiin jo viime vuoden puolella, kun koronaviruksesta ei ollut vielä tietoa. Verkkoauttamisen eri muodot ovat korona-aikana osoittautuneet äärimmäisen tärkeiksi, kun kaikkia kasvokkain kohtaamisia joudutaan välttämään ihmisten terveyden turvaamiseksi. Järjestöt ovat osoittaneet jälleen nopean reagointikykynsä kriisissä ja pystyneet tarjoamaan apua kunnissa koko ajan sulkeutuvien avopalvelujen tilalle. Nyt on tapahtumassa auttamisen digiloikka. Ensi- ja turvakotien liitossa olemme laajentaneet etäauttamistamme. Kolmen ensimmäisen korona-viikon aikana chateissa oli 473 kävijää. Se on todella iso määrä apua tarvitsevia. Valtaosa kävijöistä on ollut Apua väkivaltaan- ja Apua eroon -chateissa.

Painopaikka: Grano Oy Kannen kuva: Dragana Gordic/Shutterstock Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska Ilmestymisaikataulu: 3/2020, aineisto 21.8., ilmestyy viikolla 38 4/2020, aineisto 16.10., ilmestyy viikolla 47

Monet ovat hakeneet apua henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan. On ilmiselvää, että sen riski kasvaa nyt, kun perheet ovat jääneet neljän seinän sisälle. Työssäolo ei enää tarjoa normaalia henkireikää kuormittuneeseen suhteeseen. Palautteen mukaan kävijät ovat kokeneet saaneensa tärkeää apua tilanteeseensa. Heitä on myös ohjattu turvakotiin keskustelun jälkeen ja avopalveluihin jatkamaan tilanteen käsittelyä. Olemme ottamassa käyttöön myös videovälitteisiä palveluja yksilötapaamisiin nopealla aikataululla yhdistystemme kanssa. Ne ovat välttämättömiä, jotta yhdistystemme avopalveluissa jo olemassa olevat henkilökohtaiset tapaamiset voivat jatkua ja uudet alkaa kasvokkain videolla. Onneksi tietoturvallisia ja helposti käytettäviä välineitä on jo kehitetty näihin tarpeisiin. Digisovelluksemme Kaksi kotia auttaa eroperheitä ja Turvakamu väkivallalle altistuneita lapsia. Haluamme auttaa uusin ja kaikin keinoin lapsia ja perheitä, jotka ovat uupumuksen, mielenterveysongelmien, päihteiden, väkivallan tai eron vuoksi haavoittuvassa asemassa. Nyt tarvitaan kekseliäisyyttä ja rohkeutta toimia toisin. Muuten on riski, että tilanteet kärjistyvät ja seuraukset ovat vakavia ja elämänmittaisia. Koronaepidemia on terveyskriisin ohella mitä suuressa määrin myös sosiaalinen kriisi ja sillä on pitkät varjot. Apua on pystyttä tarjoamaan juuri nyt − lapset eivät voi odottaa. Olkaa turvassa ja terveinä! Riitta Särkelä

pääsihteeri


Teksti Emilia Rodriguez

Chat auttaa vaikeuksissa Ensi- ja turvakotien liiton chateissa moni saa tietoa tarjolla olevista palveluista, käytännön neuvoja tai pääsee keskustelemaan tunteistaan ja selventämään ajatuksiaan ammattilaisen kanssa. Vaikka kaikki ongelmat eivät ratkea yhdessä chat-keskustelussa, se voi avata apua tarvitsevalle uusia näkökulmia ja auttaa häntä myöhemmin tulevaisuudessa.

E

nsi- ja turvakotien liitto on tarjonnut chatissa apua vuodesta 2011 lähtien. Yhdeksän vuoden aikana chat-keskusteluissa on saanut tukea yli 3 000 ihmistä. Chateista apua hakevien määrä kasvaa joka vuosi. Vuonna 2019 liiton eri valtakunnallisista chateista sai apua 1 175 ihmistä, kun vuonna 2011 apua saaneiden määrä oli 63. Liiton verkkoauttaminen on alkanut väkivallan eri osapuolien tukemisella. Jo vuonna 2001 liitto otti verkkoauttamisen ensiaskeleet. Tuolloin perustettiin Nettiturvakoti-sivusto sekä sinne kysy-vastaa-palvelu. Vuonna 2011 Nettiturvakotiin avattiin ensimmäinen reaaliaikainen ja kahdenkeskinen väkivalta-asioissa auttava chat, joka toimi aluksi ajanvarauksella. Sittemmin chat-auttaminen on laajentunut erilaisten kokeilujen kautta vauva- ja pikkulapsiperheiden,

4

”On tärkeää antaa apua tarvitsevalle toivon näkökulma.” eroperheiden ja viimeisimpänä päihdeongelmaisten vauvaperheiden auttamiseen.

Apua matalalla kynnyksellä Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Tuulia Kovanen kertoo, että verkkoauttamisen kantavana ajatuksena on ollut halu auttaa ihmisiä siellä, missä he ovat. Chat madaltaa kynnystä kysyä neuvoa ja hakea apua myös vaikeissa asioissa. − Esimerkiksi väkivaltaan liittyy paljon häpeää ja pelkoa. Kun on ju2020

tellut chatissa väkivaltatyön ammattilaisen kanssa, voi olla helpompi hakeutua myöhemmin kasvokkaisiin palveluihin ja soittaa vaikkapa paikalliseen yhdistykseen, Kovanen sanoo. Liiton chat-auttamisen alkuajoista lähtien mukana ollut ohjaaja Sirpa Huotari on samoilla linjoilla. − Chat tukee muihin palveluihin ohjautumista. Vastaanotolleni on tullut apua tarvitsevia, jotka ovat kertoneet ottaneensa ensin yhteyttä chatissa ja osanneet sen jälkeen hakea muuta tukea. Huotari chattailee kahdessa eri kanavassa, Apua eroon- ja Apua väkivaltaan -linjoilla. Vaikka asiakkaan kanssa ei olla kasvotusten, Huotari uppoutuu keskusteluun yhtä lailla. Huotarin mukaan suurin ero kasvokkaiseen auttamiseen on siinä, että kohtaaminen on kertaluontoista. − Kaikki mahdolliset asiat eivät voi


Dragana Gordic/Shutterstock

5

2020


Anniina Ruuskanen

ratketa yhdessä chat-keskustelussa. Sitä tärkeämpää on antaa apua tarvitsevalle toivon näkökulma, että tästä päästään eteenpäin johonkin parempaan, Huotari korostaa.

Vasemmalla: Chatista apua hakevat ovat usein pienten lasten äitejä, kertoo Tuulia Kovanen Ensi- ja turvakotien liitosta.

Käytännön neuvoja

Ajatuskumppanuus tärkeässä roolissa Sekä Huotari että Kovanen ovat huomanneet, että chattiin tulevat kaipaavat usein ajatuskumppania. Asiakkaalla ei aina ole tarvetta saada konkreettista apua, vaan hän voi kaivata tulevansa kohdatuksi ja kuulluksi. − Monet haluavat päästä kertomaan jollekulle, että tällaista on tapahtunut minulle. Nykyään ihmisten on helppo saada itse selville, mistä halutessaan saa apua, kuten missä turvakoti sijaitsee, Kovanen tuo esille. − Chat-keskustelussa apua tarvitseva saa mahdollisesti uuden näkökulman tai vahvistusta omille ajatuksilleen. Hän helpottuu, kun huomaa olevansa oikealla tiellä, Huotari täydentää.

Turvakotiin keskustelun aikana Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnallisissa neljässä eri chatissa teemat ovat erilaisia ja aiheet vaihtelevat lähisuhdeväkivallasta vauvaperhettä askarruttavaan nukkumiseen. Apua väkivaltaan- ja Apua eroon -chateissa on osittain samankaltaisia keskusteluita. − Osa apua tarvitsevista olisi voinut tulla kumpaan vain chattiin. Asiakas saattaa esimerkiksi pohtia, onko hänen parisuhteellaan toivoa ja uskaltaako hän irrottautua siitä väkivallan pelossa, Huotari kertoo. Apua väkivaltaan -chatissa voi olla sellainen tilanne, että apua tarvitseva lähtee turvakotiin keskustelun aikana. Ylipäätään väkivalta-chatista apua hakevien tilanteet ovat usein jo niin pitkällä, ettei kyse ole enää väkivallan varhaisista merkeistä. 6

Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnalliset chatit: • Apua väkivaltaan -chat • Apua eroon -chat • Vauvaperhe-chat • Vauvaperhe ja päihteet -chat Koronan vuoksi keväällä 2020 liitto on tehostanut verkkoauttamista ja laajentanut chattien aukioloaikoja. Ajan tasalla olevat chattien aukioloajat löydät verkosta ensijaturvakotienliitto.fi/ apua-verkossa

− Väkivallasta eroon pääseminen ja siitä selviäminen on pitkä prosessi. Vaikkei ihminen hakisi apua heti chatin jälkeen, hän on ottanut yhden askeleen edemmäs, Huotari sanoo. Kovanen muistuttaa, että kaikki eivät välttämättä ole valmiita vastaanottamaan järeämpää apua chatin lisäksi. Se vaatii verkkoauttajalta herkkää tilannetajua. − Totta kai kerromme, että apua saa ja siihen on oikeus, mutta on tärkeä tiedostaa, että toinen ei välttämättä halua tulla autetuksi, vaan sen sijaan haluaa vain kertoa kokemastaan, Kovanen sanoo. 2020

Apua eroon -chatin asiakas saattaa tulla helpommin autetuksi kuin Apua väkivaltaan -chatin asiakas. Häntä voi askarruttaa esimerkiksi se, miten ottaa lapsen näkökulma huomioon erotilanteessa tai miten valmistautua lastenvalvojan tapaamiseen. − Apua eroon -chatin asiakkaalla voi olla enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa asioihinsa. Kaikilla vanhemmilla ei myöskään ole riitaisa tilanne päällä, mutta he haluavat pohtia eron herättämiä tunteita ja kysyä käytännön neuvoja, Huotari kertoo. Vauvaperheen chatissa korostuvat arjen kysymykset. Vanhemmat saavat unineuvontaa ja muita vinkkejä jaksamiseen. − Vauvan uni koskettaa jollain tavalla jokaista vanhempaa jossain vaiheessa. Vanhemmille on merkittävä asia, että ammattilaiset ovat vastaamassa vauva-arjen pulmiin, Kovanen sanoo.

Kiitosta chattailun aikana Suurin osa chateista apua hakevat ovat pienten lasten vanhempia, useimmiten naisia. Keskimääräinen keskusteluaika on noin puoli tuntia. Asiakkaat saattavat kiittää chattaajaa jo keskustelun aikana tai tulevat myöhemmin chattiin kertomaan, että asiat ovat nyt aikaisempaa paremmin. Joskus taas keskustelu jää kesken eikä työntekijä voi tietää, menikö nettiyhteys poikki, tuliko apua tarvitseva häirityksi tai poistuiko hän muista syistä. Kuitenkin sekä Huotari että Kovanen kokevat chattaamisen antoisaksi työksi. − Se tuntuu hyvältä, että olen saanut olla tärkeässä kohdassa avuksi toiselle. Työntekijänä chatissa täytyy osata sietää sitä, etten usein kuule tarinoiden loppuja, Huotari summaa.


Verkkoauttaminen on osa yhdistyksen arkea Lapin ensi- ja turvakoti ry on kehittänyt aktiivisesti verkkoauttamista 2010-luvun alusta lähtien. Teksti Arja Kilpeläinen

V

Muhammad Osama Saleem / Unsplash

erkkoauttaminen on edellytys palvelujen saavutettavuudelle pitkien välimatkojen maakunnassa Lapissa. Jos asiakkaan pitäisi ajaa satoja kilometrejä apua hakeakseen, voi etänä auttaminen olla sujuvin vaihtoehto. Se ei kuitenkaan voi olla itsetarkoitus, vaan auttamistavat valitaan aina asiakkaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. Digitaalisuus näkyy Lapin ensi- ja turvakoti ry:n toiminnassa joka päivä. Sitä hyödynnetään jokaisessa toimintayksikössä. Esimerkiksi chatit

Auttamistavat valitaan aina asiakkaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. ja video- eli kuvapuhelut ovat luonnollinen osa yhdistyksen toimintaa. Asiakaskontaktien lisäksi Lapin yhdistyksen työntekijät pitävät verkon

2020

avulla yhteyttä viranomaisiin ja toisiin ammattilaisiin.

Videopuhelut tukena avopalveluissa Lapin yhdistyksessä videopuheluita käytetään tilanteen ja tarpeen mukaan lähisuhde- ja väkivaltatyön sekä vauva- ja pikkulapsiperheiden avopalveluissa, kriisikeskuksessa ja päihdekuntoutuksen avopalveluyksikkö Tuuliassa. Esimerkiksi vauvaperhe voi tarvita tiivistä tukea kotiharjoittelussaan laitosjakson jälkeen.

7


Tiuku Pennola

Verkkoauttamisen kehittäminen on kaikkien yhteinen asia, sanoo Arja Kilpeläinen Lapin ensi- ja turvakodista.

Videopuhelun avulla ohjaaja myös näkee, miten perhe pärjää kotona. Lähisuhde- ja väkivaltatyön avopalvelussa voidaan ottaa videopuheluyhteys nuoren tai aikuisen kanssa, jos asiakasta esimerkiksi mietityttää väkivalta. Asiakkaalla voi olla tarve pohtia tilannettaan jonkun ulkopuolisen kanssa, vaikkei väkivaltaa olisi vielä tapahtunut. Kotona on voinut olla uhkaava ilmapiiri, tai asiakas pelkää käyttävänsä väkivaltaa. Videopuhelu voi olla myös turvallisuustekijä, jos väkivallan tekijä keskustelee väkivaltatyön työntekijän kanssa. Kriisikeskukseen taas voi ottaa yhteyttä puhelimitse akuutissa kriisis8

Videopuhelun avulla ohjaaja myös näkee, miten perhe pärjää kotona.

sä. Työntekijä ja asiakas voivat sopia yhteisen videopuheluajan.

Vertaisryhmät toimivat myös verkossa Tällä hetkellä Lapin yhdistys kehittää edelleen verkossa toimivia ryhmiä. 2020

Vertaisvoimaa vanhemmille -hankkeen ryhmissä jaetaan kokemuksia ja löydetään ratkaisuja eri kasvatustilanteisiin. Vuoden 2019 aikana järjestettiin kahdeksan Vertaisvoimaa vanhemmille -ryhmää, joista viisi kokoontui Rovaniemellä ja kolme verkkoyhteydellä. Ryhmä on tarkoitettu leikki-ikäisten lasten vanhemmille. Vanhemmilla voi olla pieniä tai isoja ongelmia lapsensa kasvatuksessa. Lähtökohtana on lapsen kannustava kasvatus, ja ryhmässä pyritään kiinnittämään huomio hyviin asioihin haasteista huolimatta. Vanhemmat ilmoittautuvat etukäteen ryhmiin, jotka kestävät kymmenen viikkoa. Kokoontumiskerrat ovat kerran viikossa, ja jokaiselle tapaamiskerralle on oma teemansa.


Ryhmään osallistuneet vanhemmat tukevat toisiaan myös Whats­Appissa. Tällöin apu ja vertaisten tuki on entistä paremmin saavutettavissa silloin, kun sitä eniten kaipaa. Whats­App-ryhmä jää myös usein elämään varsinaisen ryhmätoiminnan päätyttyä. Lapin yhdistyksen tavoitteena on tulevaisuudessa tarjota samankaltaista toimintaa myös alakouluikäisten lasten perheille.

Avointa mieltä ja kokeilunhalua Lapin ensi- ja turvakoti ry:ssä verkkoauttamisen kehittäminen alkoi Visioverkko ®-hankkeessa vuosina 2011–2016. Hankkeessa kehitettiin teknologiavälitteisiä, erityisesti matalan kynnyksen palveluja, ohjausta ja neuvontaa lappilaisille. Verkkovälitteisten toimintamallien ottaminen osaksi työtä on edellyttänyt työntekijöiltä avointa mieltä ja kokeilunhalua. Teknologian rohkea käyttäminen on tarkoittanut menemistä oman ammatillisen osaamisen mukavuusalueen ulkopuolelle, omien ennakkoluulojen ylittämistä, intoa kehittää ja kokeilla uudenlaisia toimintatapoja sekä kykyä sietää epävarmuutta ja taitoa reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin esimerkiksi tekniikan pettäessä. Johtajuudelta se on vaatinut avoimuutta, maakunnallista edelläkävijyyttä järjestölähtöisessä auttamisessa, alueelta ja asiakkailta tulevien hiljaisten signaalien aistimista, suunnan näyttämistä, mutta ennen kaikkea toisin toimimisen mahdollistamista.

Äiti sai tukea vanhemmuuteensa verkkoryhmässä

K

ahden pienen lapsen äiti Heidi osallistui verkossa Vertaisvoimaa vanhemmille -ryhmään vuonna 2019. Heidi ja muut ryhmään osallistuneet vanhemmat ympäri Lappia sekä vetäjät Rovaniemeltä kokoontuivat verkossa videopuheluyhteydellä kymmenen viikon ajan. Vertaisryhmässä vanhemmat jakavat kokemuksiaan ja vinkkejään lasten kasvatuksesta erityisesti haastavissa tilanteissa. − Vertaisryhmän tärkein anti oli minulle se, että huomasin, etten ole yksin lasten kasvatukseen liittyvien haasteiden kanssa, vaan myös muilla vanhemmilla on samankaltaisia huolia, Heidi sanoo. Hän kertoo, että muut vanhemmat jakoivat ratkaisujaan eri asioihin ja heiltä sai uusia näkökulmia. − Keskustelimme esimerkiksi lapsen kanssa kaupassa käymisestä ja siitä, miten kaikki lapset saisivat vanhempansa kanssa tasapuolisesti omaa aikaa varsinkin silloin, jos joku lapsista on erityisen vaativa. Heidi kiittelee ja suosittelee lämpimästi vertaisryhmää kenelle tahansa vanhemmalle. Hän ei olisi voinut osallistua ryhmään ilman etäyhteyttä. Heidi asuu pienellä paikkakunnalla, josta on Rovaniemelle matkaa satoja kilometrejä. − Meillä oli lämmin tunnelma ryhmässä, ja verkossa kohtaaminen toimi yhtä hyvin kuin kasvokkainen. Olen pitänyt yhteyttä muihin äiteihin myös ryhmän jälkeen, Heidi kertoo. Emilia Rodriguez

Heidin nimi on vaihdettu hänen yksityisyytensä suojaamiseksi.

Kirjoittaja työskentelee Lapin ensi- ja turvakoti ry:ssä palvelupäällikkönä. 2020

9


K A H V IT A U K

O

Chatbot vastaa kysymyksiin, joita ei uskalla kysyä Enska tapasi virtuaalisella kahvitauolla projektipäällikkö Hanna Maneliuksen, joka on tutkinut chatbottien käyttöönottoa ja mahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalalla. Automaattiset vastausrobotit voivat vähentää palvelujen kuormitusta ja on huomattu, että erityisesti nuoret uskaltautuvat kysymään vaikeita kysymyksiä chatboteilta. Mistä tulet? Tulen SoteDigistä, joka kehittää ja tukee digitaalisia ratkaisuja monialaisen julkisen hallinnon tarpeisiin. Yksi SoteDigin tuottamista palveluista on Omaolo-palvelu. Omaolo. fi on sosiaali-, terveyden- ja suun terveydenhuollon sähköinen palvelu- ja asiointikanava, joka tukee oma- ja itsehoitoa sekä ohjaa tarvittaessa tarkoituksenmukaisen avun ja tuen piiriin. Palvelu on jo käytössä useissa sairaanhoitopiireissä ja kymmenissä kunnissa.

Nettiturvakodin botti voisi vastata näin Asiakas: Mistä löydän lähimmän

turvakodin? TurvaBotti: Kiitos kysymyksestäsi! Hienoa, että olet lähtenyt etsimään apua. Missä asut? Asiakas: Asun Järvenpäässä. Turvabotti: Lähin turvakoti palvelee Keravalla ja Vantaalla. Tässä sinulle yhteystiedot… Aina kannattaa soittaa ja tarkistaa paikkatilanne. 10

Mikä on chatbot? Chatbot on automaattinen vastausrobotti, joka simuloi ihmisten välistä keskustelua. Yksinkertaisimmillaan chatbot tarjoaa valmiita vastauksia ja linkkejä verkkopalvelun käyttäjälle. Kehittyneiden bottien taustalla toimii tekoäly, jolloin botti osaa vastata myös vapaasti kirjoitettuihin kysymyksiin ja oppii vastauksista. Kerrot, että boteilta uskaltaa kysyä mitä vaan, mitä tarkoitat? On havaittu, että botit soveltuvat hyvin intiimien ja henkilökohtaisten

2020

asioiden asiointikanavaksi, joita ammattilaiselta ei uskalleta kysyä. Raskaana olevien äitien päihteiden käyttö tai seksuaalinen väkivalta ovat hyviä esimerkkejä tilanteesta, joita häpeän vuoksi ei uskalleta ottaa esiin. Ensi- ja turvakotien liitossa on suunniteltu chatbotin käyttöönottoa chattien yhteyteen. Mitä pitäisi ottaa huomioon? Asiakkaat mukaan kehittämiseen! On todella tärkeää, että kieli ja ilmaisut sopivat käyttäjien suuhun. Kannattaa myös lähteä liikkeelle hyvin rajatusta aiheesta ja tehdä yhteistyötä toisten toimijoiden kanssa. Nuoret ovat tärkeä ryhmä, sillä he eivät osaa seikkailla palveluverkostoissa tai ottaa yhteyttä palveluihin. Nuoret myös haluavat apua heti ja huonotkin ratkaisut syntyvät nopeasti, eikä apua pyydetä. Miten juot kahvisi? Suodatinkahvi kauramaidolla. Nyt poikkeusoloissa kahvihetket toteutuvat virtuaalisesti. Laura Kouri


Ly hy et

Perheiden auttaminen verkossa on moninkertaistunut

Tuhansia ruokakasseja apua tarvitseville perheille

Shutterstock

Ensi- ja turvakotien liitto on tehostanut verkkoauttamista koronaviruksen takia kevään 2020 aikana. Apua on tarjottu yhä enemmän liiton matalan kynnyksen chateissa. Poikkeus­ olojen aikaan ihmiset ovat löytäneet aiempaa paremmin nimettömään verkkochattiin ja keskustelujen määrä on monin­kertaistunut. Kahdenkeskeisiä keskusteluja oli käyty 274 kahden ensimmäisen tehoviikon aikana, kun koko alkuvuonna chatista oli saanut apua 373 henkilöä. Yhdistysten työntekijöitä on koulutettu chat-auttamiseen, ja into tukea perheitä verkon avulla on ollut suuri. Keskustelujen aiheet ovat olleet samoja kuin aikaisemmin, mutta sävy on ollut huolestuneempi koronan aikaan. Erityisesti vauvaperheiden vanhemmat ovat löytäneet chatin ja saaneet apua keskustelusta.

Leevi-Loviisa on jakanut puuhavinkkejä lapsiperheille Nukke nimeltä Leevi-Loviisa on jakanut pitkin kevättä puuhavinkkejä eri-ikäisille lapsille Ensi- ja turvakotien liiton sosiaalisen median kanavissa. Vinkit on tarkoitettu pieneksi helpotukseksi kotona joko lasten itsenäiseen puuhaamiseen tai yhteisesti perheenjäsenille. Leevi-Loviisa on jakanut esimerkiksi temppuilu- ja ulkoiluvinkkejä, tärppejä sisätekemiseen sekä vinkannut kiinnostavista videoista. Käy kurkkaamassa kaikki Leevi-Loviisan vinkit Ensi- ja turvakotien liiton Instagramista ja Facebookista.

Ensi- ja turvakotien liitto on mukana yhdessä jäsenyhteisöjensä kanssa Jokaiselle lapselle lounas -kampanjassa. Kampanjassa oli toimitettu lähes 4 000 ruokakassia vähävaraisille lapsiperheille huhtikuun alkuun mennessä. Koulujen siirtyminen etäopetukseen ja monien lasten jääminen pois päiväkodeista on merkinnyt monelle lapselle sitä, että he ovat menettäneet mahdollisuuden lämpimään ruokaan päivän aikana. Jokaiselle lapselle lounas -kampanjalla on haluttu turvata mahdollisimman monelle lapselle lämmin ateria koronan aiheuttaman poikkeustilan aikana. Kampanjassa ovat mukana myös Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Marttaliitto, Tiina ja Antti Herlinin säätiö ja Tradeka. Ruokakassien toimitus ja jakelu toteutetaan yhteistyössä yhteiskunnallisen yrityksen Vennerin, Hope ry:n, Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhteisöjen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Marttaliiton kanssa. #lapsellelounas #henkisestilähellä

2020

11


M in un t yöpä iv än i

Nuorten ääni esille Maya Waitara aloitti harjoittelijana Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön tiimissä helmikuussa 2020. Maya opiskelee kasvatus- ja ohjausalaa ja valmistuu loppukeväästä. Opiskelun ohella hän toimii kokemusasiantuntijana eri verkostoissa. Liitossa hänen tehtävänään on tuoda nuorten ääntä esille palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Teksti ja kuvat Maya Waitara

K

Yllä: Maya työskentelee harjoittelijana Ensija turvakotien liitossa.

12

un saavuin toimistolle aamulla, kävin hakemassa aamukahvit ja vaihdoin kuulumiset työkavereiden kanssa. Sen jälkeen kävimme läpi tulevan päivän tapahtumia. Harjoitteluuni Ensi- ja turvakotien liitossa sisältyy paljon kokouksia ja ideointipalavereja. Olen mukana erityisesti nuorten elämää koskettavissa tapahtumissa, kuten Nuorten väkivaltafoorumin suunnittelussa ja seurusteluväkivaltaan liittyvissä asioissa. Ihan ensimmäiseksi kokoustimme verkossa Pesäpuu ry:n työntekijöiden kanssa. Suunnittelemme alkusyksystä järjestettävää Nuorten väkivaltafoorumia, sen sisältöjä ja toteuttamista. Olin jo ehtinyt harjoittelun alussa miettimään asioita, joita foorumissa voisi nostaa esiin. Yksi niistä on väkivallan näkymättömyys. Myös muiden mielestä se oli hyvä teema. Saimme ideoitua foorumin sisältöjä eteenpäin. Luonnossa työskentely, rakentava keskustelu Sitran Erätauko-mallin mukaisesti ja väkivallasta selviytymisen -työkalupakki saivat kaikki kannatusta. Niiden pohjalta lähdemme työstämään tapahtuman päiviä eteenpäin. Lisäksi 2020

päätimme tehdä foorumille markkinointivideon. Mielestäni on todella tärkeää, että nuoret pääsevät mukaan palveluiden suunnitteluun ja heidän viestinsä viedään foorumin jälkeen eteenpäin ammattilaisille. Väkivaltatyön kehittä-

”On todella tärkeää, että nuoret pääsevät mukaan palveluiden suunnitteluun.”

misessä on tärkeä kuulla asiakkaita ja kehittää palveluita yhdessä heidän kanssaan. Päivän aikana kävin lounastamassa yläkerran ravintolassa työkavereiden kanssa. Iltapäivällä kävimme läpi harjoitteluuni kuuluvan näytön erotiimin työntekijän ja harjoitteluohjaajani kanssa.


M in un t yöpä iv än i

Yoann Siloine / Unsplash

Mayan vinkit NUORIA KOHTAAVILL E AMMATTILAISILLE: Yllä: Mayan etätyöpiste kotona.

1. Ota huomioon nu ore

Olin mukana toista kertaa järjestetyssä Nuorten erofoorumissa, joka pidettiin koulutuskeskus Sopukassa. Työtehtävänäni oli olla mukana vertaisohjaajana. Nuoria oli paikalla kymmenkunta. Viikonlopun aikana leikimme ja pelasimme erilaisia pelejä. Iltaisin uimme ja saunoimme. Nuorten kanssa oli ihana työskennellä, ja kaikki tulivat hyvin toimeen toistensa kanssa. Nautin työskentelystä nuorten kanssa. Kokonaisuudessaan viikonloppu oli todella antoisa. Opin paljon uusia asioita ja sain työkaluja tulevaan ammattiini. Viikonlopun aikana nuoret myös perustivat ryhmächatin, johon he kutsuivat minut mukaan. Näyttöni todettiin onnistuneen oikein hyvin, mikä oli mukava kuulla.

2. Kuun tel e, mitä nu

n kertomusten arkaluon

toisuus.

orella on sanottavana, älä vähättele tai kyseenalaista hänen tar inaansa ja kokemustaa n.

3. Osallis ta nuorta oik

easti eikä vain sen vuok si, että voit sanoa kokemusasiantun tijan olleen mukana.

4. Näy tä per soonasi

ja omia tunteitasi, älä pii loudu ammatin ja auktoriteetin taakse .

5. Pura tunnelm at ko

htaamisen jälkeen nuore n kanssa tai varmista muuten, etteivät asiat jää painama an hänen mieltään.

6. Puhu asiois ta su

or aan ja asioiden oikeil la nimillä. Usein nuori on jo kokenut ran kkoja asioita elämässään eikä mene rikki, jos puhut suora an ja kunnioittavasti. Et tar vitse erityis taitoja, tärkeintä on, ett ä olet aidosti kiinnostun ut.

7. K ysy, jos et ole var

2020

ma jostain.

13


Eero J. Laamanen / Vastavalo

Ensiaskel kohti muutosta Päihteitä käyttävien äitien nimetön nettiryhmä tavoittaa erityisesti alkoholia runsaasti käyttävät pienten lasten äidit. Ryhmä madaltaa kynnystä hakea lisäapua päihdeongelmaan sekä tarjoaa paikan, jossa äiti voi pohtia tilannettaan yhdessä ohjaajien ja muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Teksti Emilia Rodriguez

14

2020


Ä

iti voi olla kiinni työelämässä, hoitaa lapsiperheen arkea ja olla esimerkiksi korkeasti koulutettu. Ulospäin asiat vaikuttavat olevan kunnossa, eikä kukaan välttämättä huomaa mitään erityistä. Siitä huolimatta pinnan alla voi kyteä äidin alkoholiongelma. Äiti saattaa miettiä alkoholinkäyttöään, mutta hän ei välttämättä ole hakenut apua eikä uskalla kertoa ongelmastaan edes läheisimmilleen. Tällöin äiti voi hakeutua päihteitä käyttävien äitien nimettömään nettiryhmään. Ryhmä on tarkoitettu pienten lasten äideille sekä raskaana oleville, joilla on ongelmia alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden käytön kanssa. Kyse on erityisen matalan kynnyksen palvelusta. Keskustelukumppaneina ovat pikkulapsiperheisiin erikoistuneet päihdetyön ammattilaiset ja samankaltaisessa tilanteessa olevat muut äidit. Nimetön nettiryhmä voi olla ensimmäinen paikka, jossa äiti uskaltaa puhua ongelmastaan. − Äiti pääsee pohtimaan päihteiden käyttöään ja sen vaikutuksia elämäänsä ja läheisiinsä. Nettiryhmän avulla äidin kynnys hakea lisäapua madaltuu ja hän ottaa ensimmäisen askeleen kohti kuntoutumista. Myös lapset hyötyvät, jos äiti havahtuu ongelmaansa ja alkaa tehdä muutoksia, nettiryhmiä koordinoiva asiantuntija Miia Pikulinsky kertoo Ensi- ja turvakotien liitosta. − Ennen kaikkea äiti saa nettiryhmässä kokemuksen, että hänet kohdataan arvostavasti ja hän saa ymmärrystä tilanteelleen. Hän huomaa, että vaikeasta asiasta voi puhua turvallisesti eikä mitään pahaa tapahdu, Pikulinsky sanoo. Hänen mukaansa nimettömän nettiryhmän tarve tunnistettiin jo yli 15 vuotta sitten. Ensi- ja turvakotien liitossa huomattiin, että liiton jäsenyhteisöjen palveluihin ohjautuvat päih-

Facebookiin on avattu kaikille avoin Perheiden parhaaksi päihdeasioissa -sivu, joka • tarjoaa neuvoja, apua ja tietoa päihteiden vaikutuksista raskauteen, vanhemmuuteen sekä siihen, mitä vanhemman päihteidenkäyttö merkitsee lapsen näkökulmasta • on tarkoitettu paikaksi käydä keskustelua päihteidenkäyttöön liittyvistä teemoista yhdessä muiden sivua seuraavien sekä ammattilaisten kanssa. Sivun ylläpitäjinä toimivat Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän etsivän ja matalan kynnyksen työn ammattilaiset.

Äiti kohdataan arvostavasti, ja hän saa ymmärrystä tilanteelleen.

teiden käyttäjistä lähinnä huumeita käyttävät äidit sekä sekakäyttäjät. − Piiloon jäivät alkoholiongelmien kanssa painivat, joiden kulissit ovat kunnossa. Vuonna 2004 aloitetut nettiryhmät ovat vastanneet tarpeeseen. Suurimmalla osalla ryhmään osallistujista on ongelmia alkoholin kanssa.

Vertaistuki ja ohjaajat rohkaisevat Nettiryhmä järjestetään kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä, ja yksi ryhmä kestää kolme kuukautta. Ensi- ja turvakotien liitto jäsenyhteisöineen toteuttaa ryhmät yhteistyössä A-klinikkasäätiön Päihdelinkki-verkkopalvelun kanssa. Kolme ammattilaista vetää aina yhtä ryhmää, jossa osallistujia on yleensä 8−15. 2020

Nettiryhmä on jaettu erilaisiin ”huoneisiin”, joilla on oma tarkoituksensa. Esimerkiksi tervetulohuoneessa jokainen äiti käy esittäytymässä lyhyesti ja kertomassa tilanteestaan nimimerkillä, olohuoneessa kuka tahansa voi aloittaa keskustelun haluamastaan aiheesta ja lastenhuoneessa pohditaan lapsiin liittyviä asioita. Ohjaajien tuki ja vertaistuen merkitys korostuvat ryhmään osallistuneiden palautteissa. − Äidit keskustelevat esimerkiksi vaikeasta elämäntilanteestaan, alkoholin käytön vähentämisestä ja tavoitteistaan, kohtuukäytöstä ja suunnitelmista, miten selvitä tietyistä tilanteista. He jakavat erilaisia arjen hyviä ja huonoja asioita. Myös ryhmässä kerrottavat esimerkit ja tarinat motivoivat muutokseen. − Joku osallistujista voi kertoa muille äideille ja ohjaajille hakeutuneensa avun piiriin. Ohjaajat jakavat nettiryhmässä videoita ja kuntoutuksessa olleiden äitien kokemuksia sekä rohkaisevat hakemaan apua tilanteeseen, Pikulinsky sanoo.

15


Kolu mn i

Ensi- ja turvakotien liiton ensimmäiset mobiilisovellukset näkivät päivänvalon

K

olmisen vuot ta sit ten maalailimme Ensi- ja turvakotien liitossa verkkoauttamisen tulevaisuuden näkymiä. Meillä oli jo nettiportaaleja ja chat-auttamista, mutta halusimme laajentaa digitaalisuuden hyödyntämistä. Suunnittelimme hankkeen, jossa rakennettaisiin kaksi mobiilisovellusta lisäämään lasten turvallisuutta arjessa. Tradeka päätti rahoittaa hankkeemme, ja vuosina 2018−2019 sukelsimme sosiaalialan osaamisemme kanssa sovelluskehityksen maailmaan. Nyt molemmat sovellukset ovat valmiina ja ladattavissa sekä Google Play- että App Store -kaupoista.

16

Tiuku Pennola

Kaksi kotia -sovellus helpottaa lapsen kannalta turvallisen arjen rakentamista kahden kodin välillä. Sovelluksessa on lapsen ja hänen eronneiden vanhempiensa yhteinen kalenteri lapsen menojen kirjaamiseen ja alusta myös kuulumisten ja kuvien jakamiseen. Kaksi kotia on neutraali areena lasten aikataulujen ja asioiden hoitamiseen silloin, kun vanhemmilla on ristiriitoja. Myös perheet, joissa vanhempien välinen yhteistyö sujuu, ovat ottaneet sovelluksen käyttöön ja todenneet sen toimivaksi. Osa on liittänyt isovanhempia tai muita lapselle

on tietoa paikallisista avun saannin mahdollisuuksista.

Sovellukset lisäävät lasten turvallisuutta arjessa.

tärkeitä aikuisia yhteiseen kalenteriin ja tiedonkulkuun. Käytännön toiminnallisuuksien lisäksi sovelluksessa on tietoa eron jälkeisestä elämästä ja lasten huomioimisesta. Kaksi kotia -sovellus on linkitetty Apua eroon -chattiin ja apuaeroon.fi-sivustoon, jossa

2020

Turvakamu-sovellus on puolestaan tehty 7–17-vuotiaille, joiden perheessä on väkivaltaa. Sovellus lisää turvallisuuden tunnetta ja tukee väkivallasta selviytymistä. Se on tarkoitettu otettavaksi käyttöön yhdessä työntekijän kanssa. Lapsi saa Turvakamun merkinnöistä tukea tapaamisten välillä tai silloin, kun hän odottaa pääsyä lastensuojelun tukipalveluihin tai siirtyy palvelusta toiseen. Sovelluksessa on tietoa, tehtäviä, testejä ja videoita. Turvallisuuspäiväkirjaan voi emojilla ja kuvilla kirjata mielialoja, joista voidaan keskustella seuraavassa tapaamisessa työntekijän kanssa. Turvakamu-hahmot tuovat pelillisyyttä ja vuorovaikutteisuutta, lisäksi sovellus on linkitetty Nettiturvakodin chatpalveluun, osaksi verkkoauttamisen kokonaisuutta. Iloksemme saimme Tradekalta jatkorahoitusta ja voimme käyttäjäpalautteen pohjalta kehittää edelleen molempia sovelluksia sekä panostaa siihen, että ne tulevat mahdollisimman monen lapsen ja nuoren turvaksi. Sari Laaksonen

Kirjoittaja työskentelee kehitysjohtajana Ensi- ja turvakotien liitossa.


Jä se ny ht ei sö t

Jäsenyhteisöt toimivat Kaapatut Lapset ry Osallistumme Apua eroon -chatissa päivystämiseen omilla teemachateilla, joista voi saada apua, kun monikulttuurinen erotilanne, kansainvälinen huoltokiista, lapsikaappausuhka tai kaappaus koskettaa perhettä. Chattiin pääsee suoraan apuaeroon.fi-chatin kautta. Nettisivuiltamme kaapatutlapset. fi ja Apua eroon -chatista löytyy tietoa ajankohtaisista päivystysajoista. Kevään aikana olemme iloinneet työyhteisömme kasvusta. Yhdistyksen tuki- ja neuvontapisteellä Toivon Talolla on aloittanut tänä keväänä kaksi uutta työntekijää, järjestösihteeri ja järjestöavustaja. Nyt meitä on yhteensä neljä työntekijää! Tällä porukalla kehitämme muun muassa yhdistyksen viestintää ja verkkoauttamista eteenpäin. 25.5. vietetään vuosittaista kansainvälistä kadonneiden lasten päivää, jolloin muistetaan myös kaapattuja lapsia ja heidän perheitään. Tänä vuonna päivä näkyy meillä erityisesti netissä ja sosiaalisessa mediassa. kaapatutlapset.fi •

Kanta-Hämeen perhetyö ry Vuoden 2019 Apua väkivaltaan -verkkoauttajana palkittiin KantaHämeen perhetyö ry:n avopalveluiden lähijohtaja Paula Arbelin. Tunnustus on myönnetty innostuneesta työotteesta verkkoauttamisen kehittämisessä sekä aktiivisesta osallistumisesta valtakunnalliseen Apua väkivaltaan -chattiin. Paula innostaa esimerkillään meitä muitakin toimimaan verkkoauttajina! Yhdistys on mukana myös Apua eroon -chatissa kahden työntekijän voimin. Verkossa tapahtuva auttaminen on tärkeää matalan kynnyksen työtä, jolla tavoitetaan monia avunhakijoita ja ohjataan heitä kasvokkaisten palveluiden piiriin. Kanta-Hämeen perhetyö ry:ssä kesälomat alkavat heti toukokuusta. Merkkaa jo kalenteriin syyskokous 23.11.2020.

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys myöntää vuosittain Esikkotunnustuksen yhteistyökumppanille, jonka työskentelyssä korostuu aito välittäminen ja läsnäolo, tasapuolisuus ja kunnioittava suhtautuminen, lapsen edun huomioiminen, avoimuus, luotettavuus sekä toivoa antava ja kannustava työskentelyote. Tänä vuonna yhdistyksen työntekijät valitsivat tunnustuksen saajaksi perhekeskuskoordinaattori Mari Niemisen. Kiitos Marille ja onnittelut! kymenlaaksonensijaturvakoti.fi • •

khperhetyo.fi •

2020

17


Jä se ny ht ei sö t

Pääkaupungin turvakoti ry Pääkaupungin turvakoti ry:n asumisyksikössä Kilpolassa on koronatilanteen takia siirrytty hoitamaan tapaamisia puhelimitse ja verkkoyhteyttä hyödyntäen aina, kun se vain on mahdollista. Yhteisölliset illat ja leikkikerhot on jouduttu perumaan toistaiseksi. Muuten talon toiminta jatkuu entiseen tapaan. paakaupunginturvakoti.fi •

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Uuden koronaviruksen aiheuttama vakava ja vaikea poikkeustilanne on korostanut erilaisten auttamisen muotojen tärkeyttä. Poikkeusolojen vallitessa on hyvä, että voimme auttaa ainakin osaa apua tarvitsevista asiakkaistamme myös muutoin kuin fyysisesti kohtaamalla. Yhdistyksessämme verkkoauttamista (chat) tekee kuusi ohjaajaa. Työtä tehdään niin Pidä kiinni -avopalvelu Ainon etsivässä työssä, lähisuhdeväkivaltatyön avopalvelussa, eroasioissa kuin vauvaperheiden uniasioissakin. Tämä apu tulee tarpeeseen. Ammattilaisemme kokevat, että verkkoauttaminen on nykyaikainen ja joustava tapa auttaa ja sillä tavoitetaan ihmisiä maantieteellisesti laajemmalta alueelta. Apua tarjotaan matalalla kynnyksellä ja nimettomästi. Hyvänä pidetään myös sitä, että samaa työtä tekevien verkostoituminen mahdollistuu. Haasteena on myötätunnon osoittaminen ilman eleitä ja äänensävyjä. Samoin haastavaksi koetaan työntekijän näkökulmasta keskustelun onnistumisen ja vaikuttavuuden arviointi. ”Auttajan työssä chatissa korostuu kohtaamisen merkitys. Pienillä asioilla ja sanoilla voi olla suuri merkitys”, verkkoauttajat muistuttavat. ksetu.fi •

Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry Kevään poikkeustilanteessa olemme Äimässä painottaneet toimintaa etätukeen. Vapaaehtoiset vertaistukijamme tarjoavat keskusteluapua esimerkiksi sähköpostin, vertaistukipuhelimen ja chatin kautta. Etätuen mahdollisuudet ovat toki käytössä myös normaalitilanteessa. Äidille apua -hankkeessa on saatu loppusuoralle verkossa toimivan vertaistukiryhmän malli ja materiaalit sekä neuvolahenkilökunnan käyttöön suunnattu puheeksi ottamisen työkalu. aima.fi •

18

2020


Jä se ny ht ei sö t

Oulun ensi- ja turvakoti ry

Turun ensi- ja turvakoti ry Eroauttamistyö Silta aloitti toimintansa Turun ensi- ja turvakodissa keväällä 2019. Yksilö-, pari- ja perhetapaamisille oli alueella suuri tarve. Tunnetyöskentely, lasten asioista sopiminen ja omien voimavarojen löytäminen nousivat tärkeimmiksi asioiksi. Vuodelle 2020 suunnitteilla oli vertaisryhmätoimintojen aloittaminen ja vuonna 2021 Apua eroon -chatin rinkiin osallistuminen. Maaliskuussa moni asia muuttui koronaviruksen takia. Tapaamisia on nyt vältettävä ja toimintatapaa muutettava nopeasti vastaamaan tarpeita. Ryhmätoiminnat on jäädytetty ja yksilö-, pari- ja perhetapaamisissa on siirrytty pääosin etäyhteyksiin. Yksilötapaamiset toteutetaan muun muassa puhelimella. Etätapaamisissa on kiinnitetty huomiota rauhallisen tunnelman luomiseen ja siihen, että asiakkaalle välittyisi aito kasvokkain kohtaaminen. Tapaamisen aluksi varataan hetki yleisen tilanteen purkuun ja sovelletaan vanhoja metodeja uudella tapaa, esimerkiksi fläppitaulun sijaan lähetetään työntekijän tekemä kooste tilanteesta kuvana asiakkaan puhelimeen. Pari- ja perhetapaamisissa on suunnitteilla myös videoyhteys asiakkaisiin. Vuoteen 2021 suunniteltu Apua eroon -chatin rinkiin osallistuminen aloitetaankin heti ja seuraavaksi alamme miettiä, miten vertaisryhmiä pystytään toteuttamaan verkossa. Onneksi mahdollisuudet tänä päivänä ovat moninaiset! Työ jatkuu poikkeustilanteesta huolimatta. tuentu.fi •

Oulun turvakodin perhepaikkojen määrä on noussut aiemmasta kahdeksasta kymmeneen. Paikkojen lisäyksen syynä on koko ajan kasvussa oleva tarve, sillä vuoden 2019 aikana Oulun turvakodilta jouduttiin ohjaamaan 71 perhettä toiseen turvakotiin. Perhepaikkojen lisäys mahdollisti asiakastyöstä vastaavan sosiaalityöntekijän palkkaamisen. oulunensijaturvakoti.fi •

2020

19


Vi nk ke jä !

Vinkkejä perheille jaksamiseen korona-aikana Perheiden jaksaminen on ollut koetuksella koronaepidemian aikana. Seuraavat vinkit on poimittu Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntijoiden blogikirjoituksista. Kaikki blogikirjoitukset ja vinkit perheiden erilaisiin tilanteisiin löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta ensijaturvakotienliitto.fi/blogi. Vauvaperhe Anna itsellesi lupa keskittyä vauvan kanssa olemiseen. Uskalla luottaa, että terveysviranomaiset tekevät kaikkensa, jotta altistuneet saavat parasta mahdollista hoitoa. Sinun tärkein tehtäväsi on siinä lähelläsi, sinun sylissäsi. Seuraavassa vinkkejä arjessa jaksamiseen vauvaperheelle: • Jos vauva on vielä alle kolme kuukautta, keskity rauhassa synnytyksestä toipumiseen. Vauvasi nukkuu tässä kohtaa ison osan päivästä, ja myös sinulla on lupa levätä. Saat rauhassa harjoitella vauvan kanssa aamutoimet sekä pesu- ja syöttöhetket. Läheiset voivat tutustua uuteen perheenjäseneen etäyhteyksien avulla. • Jos vauvasi on jo isompi, pitäkää päivärytmistä kiinni. Vauvalle ennakoitavuus on tärkeää, ja se helpottaa myös sinun elämääsi. Esimerkiksi tieto siitä, että vauva nukkuu tiettyinä ajankohtina, helpottaa. Silloin sinulla on hetki itsellesi. • Lepää, rentoudu muuten tai tee itsellesi mieleisiä asioita, kun vauva nukkuu. Katso elokuvaa, lue kirjaa, lajittele valokuvia, juo kuppi kahvia tai teetä parvekkeella tai kuistilla, soita ystävälle tai kuuntele musiikkia. Voit myös hyvin olla tekemättä mitään. 20

• Ota vauva mukaan kotitöihin. Hän voi olla rintarepussa tai katsoa sitterissä, kun sinä puuhailet. Näin vauvan lepohetket ovat myös sinun lepohetkiäsi eivätkä mene kotitöistä suoriutumiseen. • Menkää ulos vauvan kanssa ja käykää kävelyllä ainakin kerran tai kaksi päivässä. Erityisesti luonnossa liikkuminen laskee stressiä. • Jos tykkäät kirjoittaa, aloita päiväkirjan kirjoittaminen. Teidän vauva-aikanne tulee olemaan erityinen monella tapaa ja kirjaamisia voi olla mielenkiintoista lukea vuosien kuluttua. • Muista, että kaikki päättyy aikanaan, myös tämä poikkeustilanne. Te selviätte kyllä, ja vauvasi kasvaa ja kehittyy joka päivä.

piirtämään tai kirjoittamaan viesti toiselle vanhemmalle. • Anna lapselle lupa sekä mahdollisuus soittaa ja olla yhteyksissä toisen vanhemman kanssa, mahdollisuuksien mukaan videopuhelulla. • Pidä päivittäin päiväkirjaa, johon merkitset ylös lapsen kuulumisia, taitojen kehittymistä ja ajatuksia, ja jaa ne mahdollisuuksien mukaan toiselle vanhemmalle. • Suhtaudu positiivisesti toisen vanhemman toiveeseen ja pyrkimyksiin saada tietoa lapsen kuulumisista.

Kun lapset asuvat kahdessa kodissa

• Lähetä aina vastaus lapsesi viesteihin. • Vastaa lapsen soittoihin, mutta älä utele toisen vanhemman tekemisistä, vaan keskity kuuntelemaan lapsen kuulumisia ja ajatuksia. • Soita puheluita tai videopuheluita ja esimerkiksi lue lapselle iltasatu puhelimitse. • Pidä päiväkirjaa, johon kokoat ja kirjoitat lapselle muistoja hänen lapsuusajastaan ja yhteisistä hetkistänne. • Suhtaudu positiivisesti toisen vanhemman tapaan ja pyrkimyksiin viestiä lapsen kuulumisista.

Lapsen oikeutta toiseen vanhempaansa ei saa aiheetta haitata tai estää poikkeusolojenkaan aikana. Pääosan tällä hetkellä hoitovastuusta kantava vanhempi tarvitsee tukea ja rohkaisua toiselta vanhemmalta. Kuten myös vanhempi, joka ikävöi ja kaipaa lasta luokseen. Seuraavassa vinkkejä vanhemmalle, kun lapsi on luonasi: • Lähetä toiselle vanhemmalle kuvia lapsen päivästä ja pyydä lasta 2020

Seuraavassa vinkkejä vanhemmalle, kun lapsi on toisen vanhemman luona:


stäs i p aras Mik ä oli miel e essä? jutt u tässä lehd M i k s i?

Anna palautetta Enskasta ja osallistu arvontaan! Kerro meille mielipiteesi osoitteessa ensijaturvakotienliitto.fi/ enskanlukijapalaute. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken 60 euron lahjakortin kirjakauppaan. Voit samalla antaa myös muuta palautetta, ruusuja, risuja tai juttuideoita toimitukselle. Jätä palautteesi 31.5. mennessä. Olemme sähköpostitse tai puhelimitse yhteydessä voittajaan. Kaunis kiitos etukäteen! Ystävällisesti Enska-lehden toimitus

Chatit vastaavat Chat-keskustelusta saat apua moneen elämän­ tilanteeseen. Verkossa auttavat ammattilaiset Ensi- ja turvakotien liitosta ja sen jäsenyhdistyk­ sistä sekä koulutetut vapaaehtoiset. • Apua väkivaltaan -chat • Apua eroon -chat • Vauvaperhe-chat • Vauvaperhe ja päihteet -chat Koronaepidemian vuoksi liitto on tehostanut verkko­auttamista ja laajentanut chattien aukiolo­ aikoja. Ajan tasalla olevat chattien aukioloajat löydät verkosta ensijaturvakotienliitto.fi/ apua-verkossa. Ensi- ja turvakotien liitto • ensi_turvakodit @Ensi_turvakodit • ensijaturvakotienliitto.fi


Vauvaperheet huomioitava päätöksenteossa

V

Karut luvut huolestuttavat Hyvistä tuloksista huolimatta tilastoista tulee esiin myös huolestuttavia tietoja. Perinteisiin ensikoteihin tulevat äidit ovat psyykkisesti entistä huonokuntoisempia. Monilla ensikodista apua hakevilla vauvan vanhemmilla on taustalla jokin mielenterveyden häiriö, uupumus, masennus tai traumaattisia kokemuksia. Liitto tarjoaa apua myös päihteitä käyttäville odottaville äideille ja

22

Tiuku Pennola

uonna 2020 Ensi- ja turvakotien liitto haluaa nostaa esille erityisesti vauvatyön tärkeyttä. Liitto suuntaa katseen vauvaan ja vauvaperheiden pärjäämiseen, sillä elämän alkutaival on ratkaisevan tärkeä ihmisen tulevaisuuden kannalta. Jokaisella vauvalla on oikeus saada hyvää hoivaa sekä kokea olevansa rakastettu. Liiton tavoitteena on, että kaikessa päätöksenteossa otetaan huomioon vauvavaiheen tärkeys ja haitallisten kokemusten merkitys. Vauvaperheiden hyvinvointi, edellytykset riittävän hyvään vanhemmuuteen ja hyvään varhaiseen vuorovaikutukseen vauvan kanssa täytyy turvata. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhteisöissä vuonna 2019 avun piiriin tavoitettiin lähes 15 000 ihmistä, joista yli 1 000 oli alle 1-vuotiaita vauvoja. Apua saaneiden määrä oli kasvanut jälleen merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna.

vauvaperheille Pidä kiinni® -hoitojärjestelmässä. Sen ensikodeissa ja avopalveluissa kuntoutuu vuosittain noin 250 perhettä, joista suurimmassa osassa on vauva. Pidä kiinni -kuntoutukseen pääsevien äitien määrä on kuitenkin romahtanut viimeisen parin vuoden aikana. Kunnat ohjaavat kuntoutukseen entistä vähemmän raskaana olevia päihdeongelmaisia äitejä. Raskaana kuntoutuksen aloittaneiden äitien osuus oli vuonna 2019 enää vajaa kolmannes kuntoutukseen tulijoista (27 %). Vuonna 2018 vastaava osuus oli 39 % äideistä ja vuonna 2017 raskausaikana kuntoutuksen aloitti lähes puolet äideistä. Suuntaus on väärä niin sikiön suo-

2020

jelemisen, vakavien vaurioiden ehkäisemisen kuin äidin lapsen syntymään valmistautumisen kannalta. Tämänhetkinen tilanne kertoo siitä, että kuntoutustarvetta ei tunnisteta riittävän hyvin ja kuntoutukseen ohjaamista viivytellään. Taustalla voi olla riittävän tiedon puutetta vauvan varhaisten vaiheiden suuresta merkityksestä tulevalle kehitykselle, mutta ennen kaikkea kyse on rahasta. Ajatellaan, että näin säästyy taloudellisesti tiukoilla olevan kunnan tai kuntayhtymän rahaa. Vauvaperheiden tukeminen on kuitenkin inhimillistä ja siitä hyötyvät niin vauva, vanhemmat kuin yhteiskunta. Riitta Särkelä


Yh te ys ti ed ot

Ensi- ja turvakotien liitto Jäsenyhteisöt Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Lappeenranta • p. 044 777 5355 ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoki • p. 050 405 2136 enstu.fi Helsingin ensikoti ry p. 09 774 2460 • helsinginensikoti.fi

Oulun ensi- ja turvakoti ry p.08 561 5500 • oulunensijaturvakoti.fi Paasikiven Nuorisokylän Säätiö Kerava • p. 09 2745 4610 paasikivennk.fi

Kaapatut Lapset ry p. 044 262 6662 • kaapatutlapset.fi

Pienperheyhdistys ry Helsinki • p. 09 720 6810 pienperhe.fi

Kanta-Hämeen perhetyö ry Hämeenlinna • p. 040 770 1087 khperhetyo.fi

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry p. 02 633 3850 • porinensijaturvakoti.fi

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Jyväskylä • p. 040 7691 786 ksetu.fi

Pääkaupungin turvakoti ry Helsinki • p. 09 477 7180 paakaupunginturvakoti.fi

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry p. 044 336 0056 • kokkolanensijaturvakoti.fi

Raahen ensi- ja turvakoti ry p. 044 282 4211 • raahenensijaturvakoti.fi

Kuopion Ensikotiyhdistys ry p. 044 369 7220 • kuopionensikoti.fi

Tampereen ensi- ja turvakoti ry p. 010 526 5600 • tetuko.fi

Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf päivystysp. 06 724 5600 • frida.help

Turun ensi- ja turvakoti ry p. 02 513 4100 • tuentu.fi

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kotka • p. 044 744 0330 kymenlaaksonensijaturvakoti.fi

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry p. 09 726 2422 •suvantory.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ry p. 044 270 0797 • lahdenensijaturvakoti.fi

Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry p. 06 312 9666 • vaasanturvakoti.fi

Lapin ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi • p. 040 584 0021 lapinensijaturvakoti.fi

Rovaniemi

Perheidenpaikka ry Outokumpu • p. 0400 819 841, 0400 819 842 perheidenpaikka.fi

Vantaan Turvakoti ry p. 040 542 6938 • vantaanturvakoti.fi

Lapsen Kengissä ry Varkaus • p. 040 831 8592 lapsenkengissa.fi

VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Mikkeli • p. 015 365 330 violary.fi

Lyömätön Linja Espoossa ry p. 09 2766 2830 • lyomatonlinja.fi

Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry Imatra • p. 05 472 4909 ensijaturvakotienliitto.fi/ vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi

Oulu Raahe

Kokkola

Iisalmi

Pietarsaari Vaasa

Kuopio

Kauhajoki

Jyväskylä Varkaus Mikkeli

Tampere Pori

Imatra Hämeenlinna Lahti

Turku Espoo

Lappeenranta Kerava Vantaa Kotka Helsinki

Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Iisalmi • p. 050 371 4208 ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry p. 040 725 6229 • aima.fi

ensijaturvakotienliitto.fi Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä

Outokumpu

Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 050 551 8331 info@sopukka.fi


BM9 1

Etsitkö välinettä turvallisuudesta puhumiseen? Turva10 auttaa keskustelun aloittami sessa. Ensi- ja turvakotien liitto avaa toukok uussa Turva10-verkkoperehdytyksen sosiaa li-, terveys- ja kasvatusalan ammattilais ille.

Turva10 eri-ikäisille Vauva- & taaperoikäiset • Leikki- ja kouluikäiset • Nuoret

Osallistu Turva10-verkkoperehdytykseen yksin tai yhdessä työtovereittesi kanssa Sisältö:

• Turva10-välineet ja käytännön harjoitukset • lapsen ja nuoren toimijuus ja osallisuus • työskentely lapsen ja nuoren kanssa • perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä. Kysy lisää: Niina Remsu • niina.remsu@etkl.fi • p. 050 441 8825

Profile for Ensi- ja turvakotien liitto

Enska 2/2020