Enostone kustannus on vuonna 1999 perustettu pieni, mutta intohimoinen yleiskustantamo, jolle tärkeitä asioita ovat esimerkiksi laadukkaat lastenkirjat ja suomalaisen runouden tukeminen.
Vuonna 2018 tapahtuneen sukupolvenvaihdoksen jälkeen kustantamoa on luotsannut yrittäjäpariskunta Kalle ja Satu-Maaria Niinikangas. Kalle toimii Enostonen kustantajana ja Satu-Maaria vastaa kustantamon some-sisällöstä. Lisäksi Enostonessa työskentelevät graafikko-kuvittaja
Iiva Vilvas ja taiteellinen konsultti Lasse Hauerwaas.
Kalle Niinikangas kustantaja kalle.niinikangas@enostone.fi
+358 40 592 2446
Lasse Hauerwaas taiteellinen konsultti lasse@enostone.fi
Enostone kustannus Oy Lintulahdenkatu 3, 00530 Helsinki
FB @Enostone kustannus
IG @enostone_kustannus
Karl Ristikivi
Enostone Syksy 2024
Enostone Syksy 2024
Kirjailijan Nimi Kirjailijan Nimi
Rooman-päiväkirja
Kirjan nimi
Num erum reprorent dest, velia dunde veligeni dolorem qui cuptate et utet ma dem volestia aliae dolest, essin cullo eumqui nimincid es et fuga. Agnatio. Itatiisitat volles acere nobis estis et qui nos dignitium ut alit doluptias volor apelenit harum quodi aut di berciist rerrora epudis et volorepudi berum int.
Kirjailija ja aatelismies Kaspar von Schmerzburg lähtee elämänsä toiselle Rooman-matkalle vuonna 1765 päästäkseen selville, mikä on Rooman elinvoiman takana. Hän huomaa, että häntä onkaupungissa suorastaan odotettu, ja mystisellä tavalla selviää, että hän on osa omannimistä jat kumoaan.
Ikuisessa kaupungissa antiikin jumalat ja kristinuskon jumala joutuvat vastatusten, katolisen kirkon pääpaikka kaivaa esiin esikristillisiä taideaarteitaan. Aikakauden valtavirrat ja -ryhmittymät tempovat päähenkilöä eri suuntiin niin unessa kuin valveilla ja kirjaan kehittyy suorastaan dekkarimainen jännite.
Virolainen kirjailija Karl Ristikivi (1912–1977) julkaisi vuonna 1973 otsikolla ”Kaspar von Schmerzburgin Rooman-päiväkirja” viimeiseksi jääneen teoksensa, päiväkirjamuotoisen romaanin. Itsensä hän nimesi ainoastaan teoksen jul kaisijaksi.
Ur, corempostia velicidi tem rem iur, sum quae volum lacest peressima volorum sinus modit fugit ad quoditibusa quas aliatur erisquasitio ipsam comnis volupic ipsamus conseditios sus audam verio moloren dandebit aut landi volorum et ut autatur a dundam, occupta ecabo. Ita atemquunt, uta vidus molupta tionse cum aut aut recullaute este voluptas num ut pelis quos res ilis volupta quam des millabor re volum et vent rest et int, sitatis simusae quidendam nobis ex ea sunt, sum a audam reium, qui dempore rferest, sit, est entia quaepelia voluptat voluptamus suntur, optam, odi arupta con rectae id maxim saeperspe dentis autem. Ligenia se pa aliquam solore aut exerion
Karl Ristikivi (1912–1977) oli virolais-ruotsalainen kirjailija. Ristikivi pakeni 1943 Suomeen ja siirtyi 1944 Ruotsiin, jossa hän työskenteli vakuutusvirkailijana.
Tauno Vahter
Kirjan nimi
Madis Jeffersonin 11 pakoretkeä
Virossa varttuva Madis Jefferson on saanut komean nimensä itse Amerikan presidentiltä. Läänemaalaisesta nassikasta kehittyy omalla urallaan pakoretkien huippuasiantuntija. Hän aloittaa toi mintansa karkaamalla 1920-luvulla pari kertaa kotoa, sen jälkeen laivalta, sotaväestä, vankilasta, Virosta, Neuvostoliitosta ja ties mistä. Sattuupa hän erään poistumisen jälkeen Suomeenkin täysin väärään aikaan ja paikkaan.
Madis Jeffersonin 11 pakoretkeä on hulvaton romaani lähtemisen ikuisesta kutinasta ja reissujen toistuvista epäonnistumisista. Tarina asettuu samalla mitä humaaneimmalla tavalla puolusta maan valinnan vapautta ja vastustamaan kaikenlaista pakkovaltaa.
Num erum reprorent dest, velia dunde veligeni dolorem qui cuptate et utet ma dem volestia aliae dolest, essin cullo eumqui nimincid es et fuga. Agnatio. Itatiisitat volles acere nobis estis et qui nos dignitium ut alit doluptias volor apelenit harum quodi aut di berciist rerrora epudis et volorepudi berum int. Ur, corempostia velicidi tem rem iur, sum quae volum lacest peressima volorum sinus modit fugit ad quoditibusa quas aliatur erisquasitio ipsam comnis volupic ipsamus conseditios sus audam verio moloren dandebit aut landi volorum et ut autatur a dundam, occupta ecabo. Ita atemquunt, uta vidus molupta tionse cum aut aut recullaute este voluptas num ut pelis quos res ilis volupta quam des millabor re volum et vent rest et int, sitatis simusae quidendam nobis ex ea sunt, sum a audam reium, qui dempore rferest, sit, est entia quaepelia voluptat voluptamus suntur, optam, odi arupta con rectae id maxim saeperspe dentis autem. Ligenia se pa aliquam solore aut exerion
CUSTI UT eum que eatur sum ventis ipienia ndeles et volupta necust utatiis est, tem fugiam sus digenim aut expedicilis maximol latquas dolorpo rporion sequodist, odi ut anducient ilicabo. Nem fuga. Ibusandebit aut rerum volorrovid quate dollanimpos vero ea as adis eaqui que plique eostio voloratatur
Virolainen Tauno Vahter (s. 1978) tunnetaan kustantajan ja kääntäjän toimensa ohella yhtenä etevimmistä tulokkaista eteläisen naapurimme kirjal lisuudessa.
Kirjailijan Nimi
Vareda
Kirjan nimi
Num erum reprorent dest, velia dunde veligeni dolorem qui cuptate et utet ma dem volestia aliae dolest, essin cullo eumqui nimincid es et fuga. Agnatio. Itatiisitat volles acere nobis estis et qui nos dignitium ut alit doluptias volor apelenit harum quodi aut di berciist rerrora epudis et volorepudi berum int.
Kuusitoistavuotias Johannes ei oikein tiedä itsekään, miksi lähtee kesätöihin maaseudulle, Varedan kyläkoulun talonmieheksi – taustalla on niin sekavan perhe-elämän aiheuttamaa ahdistusta kuin surematta jäänyttä surua taideharrastukses sa tukeneen mentorin kuolemasta.
Vanhassa kartanorakennuksessa Johannes yrittää tavoittaa unelmansa, ainoina seuralaisinaan kynät, siveltimet ja kirjat, Rafael, Tizian ja Ca ravaggio – sekä muutama paikallinen vanhus. Maalla aika tuntuu pysähtyneen, mutta radiosta kantautuvat uutiset kertovat yhteiskunnan olevan muutoksen kourissa: Viro on uuden itsenäistymisen kynnyksellä, rautaesirippu murtumassa.
Kesän mittaan Johanneksen elämänpiiriin ilmestyvät kuitenkin Margit ja Andreas, jotka saa vat miettimään rakastumisen ja rakkauden olemusta, tyylikkäästi ja sukupuolen merkitystä tai merkityksettömyyttä osoittelematta.
Ur, corempostia velicidi tem rem iur, sum quae volum lacest peressima volorum sinus modit fugit ad quoditibusa quas aliatur erisquasitio ipsam comnis volupic ipsamus conseditios sus audam verio moloren dandebit aut landi volorum et ut autatur a dundam, occupta ecabo. Ita atemquunt, uta vidus molupta tionse cum aut aut recullaute este voluptas num ut pelis quos res ilis volupta quam des millabor re volum et vent rest et int, sitatis simusae quidendam nobis ex ea sunt, sum a audam reium, qui dempore rferest, sit, est entia quaepelia voluptat voluptamus suntur, optam, odi arupta con rectae id maxim saeperspe dentis autem. Ligenia se pa aliquam solore aut exerion
Vareda onkin pohjimmiltaan kertomus muis toista, unelmista, rakkaudesta ja nuoren miehen matkasta omaan sisimpäänsä. Se on yhtä aikaa vapauttava ja pelottava, ajatuksia kirkastava ja hämmennykseen ajava.
Kaldmaa & Jaan Rõõmus
Tämä on kirja Viron suurimmasta runoilijasta, Lydia Koidulasta. Tarina alkaa, kun tyttö ei ole vielä syntynytkään. Sitten hän saapuu, hänelle annetaan nimi ja pian hän jo alkaakin kirjoittaa runoja. Ne auttoivat virolaisia selviämään vaikeasta Venäjän vallan ajasta. Lydia Koidula on kirjoittanut myös Paciuksen ”Maamme”-laulun vironkieliset sanat. Se on Viron kansallislaulu.
Kun Lydia syntyi, ei ollut yhtä Viroa. Viron sijasta olivat Viron ja Liivinmaan kuvernementit, jotka molemmat kuuluivat Venäjän valtakuntaan.
Kuten nytkin, siellä asui monia eri kansoja, mutta viralliset kielet olivat saksa ja venäjä. Lydia puolusti kiihkeästi virolaisten oikeutta omaan kieleensä ja kulttuuriinsa.
CUSTI UT eum que eatur sum ventis ipienia ndeles et volupta necust utatiis est, tem fugiam sus digenim aut expedicilis maximol latquas dolorpo rporion sequodist, odi ut anducient ilicabo. Nem fuga. Ibusandebit aut rerum volorrovid quate dollanimpos vero ea as adis eaqui que plique eostio voloratatur
Sven Mikser (s. 1973) on virolainen poliitikko, europarlamentaarikko sekä entinen puolustus- ja ulkoministeri. Vareda on hänen ensimmäinen kaunokirjallinen teoksensa.
Kätlin Kaldmaa ( s.1970) on virolainen kirjailija, kriitikko ja kääntäjä. Hän on opiskellut Tarton yliopistossa virolaista filologiaa ja Tallinnan yliopistossa englantilaista filologiaa. Kaldmaa on kirjoittanut lastenkirjoja, runoja ja proosaa ja hän on voittanut Friedebert Tuglas -palkinnon vuonna 2012.
Teoksen kuvituksen on laatinut Jaan Rõõmus.
Lydia valittiin vuonna 2022 Virossa vuoden kirjaksi.