Näyttelyssä pysähdyin siis pitkäksi aikaa ihailemaan räikeitä, valtavia julisteita, joita kukaan ei voi ohittaa lukematta: ”Do women have to be naked to get into U.S. museums? Less than 3 % of the artists in the Met. Museum are women, but 83 % of the nudes are female.” (tieto osoitteesta www.guerrillagirls.com). Vuodesta 1985 Yhdysvalloissa toiminut anonyymien feministitaiteilijoiden rähinäryhmä Guerrilla Girls on tempauksillaan, esimerkiksi postereillaan ja performansseillaan, pitänyt taidemaailman jatkuvasti hereillä. Sovelletaanpa Guerrillojen filosofiaa pääkaupunkimme oloihin: stadin paraatipaikkoja hallitsevat historian merkkihenkilöiden näköisveistokset. Polleina poseeraavat muiden muassa Mannerheim, Aleksanteri II, Aleksis Kivi, J. L. Runeberg ja niin edel-
leen, siinä missä tunnetuin naisemme on Havis Amanda: eri naisten osista muotoiltu alaston, joka omana aikanaan herätti suurta pahennusta estottomuudellaan. Missä on Tarja Halosen selkä suorana ja leuka korkealla kohoava veistos muiden merkittävien, suomalaisten poliitikkojen rinnalla? Halosen patsas olisi muuten toteutuessaan maamme ensimmäinen tunnettua naista esittävä näköisveistos. Jatkan kyselyäni: miksi Rautatieaseman miehet ovat ”kivimiehiä”, missä ovat rivistössä lamppuja pitelevät, kansalle valoa tuovat kivinaiset? Entä Kolme seppää, nuo Suomen rakentamista symboloivat, dynaamiset, työtä tekevät miehet? Missä kerrotaan naisten vastaavasta panoksesta isänmaalleen?
Kuva: Kirsi Kalliomäki
16