Elo - Aikuiskasvatuksen Kilta 35 v. juhlanumero

Page 1

1


3

Toimituksen tervehdys

4

Kilta luotiin foorumiksi aikuiskasvatustieteelle

13

AI in Learning – tekoäly oppimisessa

17

Arkistojen kätköistä

20

Kolumni: #vaingeneralistijutut

23

Esittelyssä Sivistystä! -podcast

25

Tiesitkö tämän?

__________________________________________________

Elo 1/2021 Aikuiskasvatuksen Kilta ry:n jäsenlehti Päätoimittaja: Kiia Tyni Elo verkossa: https://elolehti.wordpress.com https://issuu.com/elolehti Visuaalinen ilme: Johanna Tuomola Kansikuva: Artem Saranin / Pexels Elo saa HYY:n järjestölehtitukea

2


Toimituksen tervehdys Juhlanhumuiset

tervehdykset

Elo-lehden

toimituksesta!

Rakas

Aikuiskasvatuksen Kiltamme täyttää tänä vuonna 35 vuotta. Kilta perustettiin vuonna 1986 ajatuksena luoda yhteys aikuiskasvatustieteen opiskelijoiden sekä työelämässä toimivien aikuiskasvatustieteilijöiden ja työelämän välille. Kilta elää ja voi hyvin edelleenkin, toimien yhä merkittävässä asemassa opintojen ja työelämän yhdistäjänä. Elo-lehteä on julkaistu painettuna lehtenä vuodesta 1998 ja vuonna 2014 Elo siirtyi verkkojulkaisuun. Juhlavuoden kunniaksi päätimme kuitenkin julkaista Elo-lehden juhlanumeron näköislehtenä verkossa. Onkin mahtavaa, että olet löytänyt lehden pariin! Näiden virtuaalisten kansien väliin olemme koonneet Aikuiskasvatuksen Killan historiaa sekä haastatteluja Killan entisiltä toimijoilta. Lisäksi

löydät

kertomuksen

ajankohtaisesta

kasvatustieteellisestä

tutkimuksesta sekä mielenkiintoisia poimintoja Elo-lehden arkistosta. Maailma on muuttunut paljon kolmessakymmenessäviidessä vuodessa, mutta jotkut asiat ovat edelleen ennallaan. Generalistialan ihanuus ja kamaluus – vaihtoehtojen määrä

tuntuu

puhuttavan samalla

lailla

kuin

Killan

perustamisen aikoina. Lehden kolumnissa pohditaan, kuinka kasvatustieteilijän osaaminen on muuttuvassa työelämässä ajankohtaisempaa kuin ehkä vielä koskaan. Toimituksemme Minttua lainaten: "Olen kasvatustieteilijä. Musta ei tule opettajaa, musta tulee ihan mitä vaan!“ Eloa ja iloa seuraaviinkin vuosiin toivottaen, Päätoimittaja Kiia Tyni sekä Ina Ahokas, Kiia Lehtinen, Minttu Lindholm & Johanna Tuomola toimituksesta

3


Kilta luotiin foorumiksi

Suurin osa perustajajäsenistä oli vuoden ’84 ja ’85

aikuiskasvatustieteelle

muistelee. Yksi heistä oli Eveliina Saari Työterveys-

vuosikurssilta,

Juha

Lindstedt

Haaga-Heliasta

laitokselta. Saari kertoo seuraavaa: ”Toiminta alkoi seminaarilla silloisissa Fabianinkadun

Teksti: Kiia Tyni

tiloissa

ja

paikalle

tuli

muistaakseni

Seppo

Killan juhlavuosi tuo ajankohtaiseksi pohtia Killan

Kontiainen, Antti Kauppi ja Urpo Sarala opettajis-

syntyhistoriaa ja tarkoitusta. Miksi Kilta perustettiin ja

tamme, ja sitten meitä opiskelijoita. Totesimme

milloin? Elon toimitus tutki Killan vanhoja pöytäkirjoja

rohkeasti uuden killan tarpeen, tietty innostuksen ja

sekä vanhoja Elo-lehtiä etsien vastausta näihin kysy-

yhteisöllisyyden henki syttyi. Mutta toki, ennen inter-

myksiin. Saimme yhteyden myös neljään entiseen

netin olemassaoloa, ne työelämätoimijat oli kyllä

Kiltalaiseen, jotka kertoivat meille ajasta, jolloin Kilta

vaikeaa saada paikalle. Ehkä me tiedotimme jollain

perustettiin sekä siitä, missä he ovat nyt.

paperikutsulla joitain organisaatioita omista verkos-

Killan perustamiskokous pidettiin Helsingissä 23.

toistamme, mutta ketään ei varsinaisesti tullut

kesäkuuta vuonna 1986. Kasvatustieteiden laitos

paikalle yliopistoon. Ja kun he eivät tulleet meidän

sijaitsi tuolloin vielä osoitteessa Fabianinkatu 28,

luokse, niin aloitimme toimintamme tutustuttamalla

kunnes se muutti myöhemmin osoitteeseen Bulevardi

opiskelijoita niihin työpaikkoihin, joissa työelämässä

18. Matleena Livson Olympiakomiteasta kertoo,

olevat jo toimivat. Muistan vierailun esimerkiksi

kuinka Kilta syntyi merkittävään ja jopa hieman

Kiinteistöalan koulutuskeskukseen.”

traumaattiseen

lähihistoriassa.

Saaren mukaan Kilta perustettiin, sillä sille koettiin

Huumaa, jossa 80-luvulla elettiin, seurasi 90-luvun

tarve. ” Kilta perustettiin koska aikuiskasvatuksen

lama, joka vaikutti vahvasti työvoimapoliittisen aikuis-

kohdeilmiö; elinikäinen oppiminen työelämän jatku-

koulutuksen

vasti uudistuessa vaati meiltä opiskelijoilta kontakteja

aikaan

teemaan.

Suomen

Vielä

80-luvun

lopulla

pohdittiin, miten työvoimapulaan voitaisiin vastata

erilaisiin

aikuiskoulutuksen keinoin. Lamaan syöksymisen

Manninen Itä-Suomen yliopistosta vahvistaa tätä

jälkeen alettiin kuitenkin pohtia päinvastaisesti: miten

näkemystä kertomalla, kuinka aikuiskasvatustiede

pitkäaikaistyöttömyyteen voidaan vastata työvoima-

melko uutena pääaineena oli vaikeasti hahmotettava,

poliittisen aikuiskoulutuksen keinoin, Livson kertoo.

esimerkiksi

työkonteksteihin.”

Saari

kertoo.

työllistymismahdollisuuksien

Jyri

osalta.

Killan avulla voisi lisätä ymmärrystä siitä minkälaisiin tehtäviin ja organisaatioihin aikuiskasvatustieteilijä voisi työllistyä. Aikuiskasvatustieteen puolella koettiin tarve järjestölle, joka fokusoituisi enemmän aikuiskasvatukseen, sillä

ainejärjestö

Peducan

toiminnan

koettiin

keskittyvän enemmän perusasteen opetukseen ja opettajuuteen. Tästä heräsi ajatus Killan perustamiseen. Kilta loisi siltaa opiskelijoiden ja työelämän välille, Saari kertoo. Bulevardi 18. Kuva: Wikimedia Commons

4


Livson kertoo samaa ja toteaa, että ajatuksena ei ollut

Mikä aikuiskasvatuksessa puhutti?

niinkään perustaa ainejärjestöä, vaan luoda foorumi, joka

perustuisi

aikuiskasvatustieteeseen

Tällä hetkellä tiedekunnassamme puhuttaa paljon

ja

tasa-arvoon liittyvät kysymykset. Helsingin yliopistosta

työelämän yhteyksiin.

löytyy myös Suomen ainoa tasa-arvon professori: kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeuden-

Toiminta keskittyi

mukaisuuden ja tasa-arvon professori Kristiina Brunila. Myös elinikäinen oppiminen sekä digi-

työelämäyhteyksien luomiseen ja

talisaatio ovat pinnalla olevia puheenaiheita ja

verkostoitumiseen

tutkimuksen kohteita. Kolmantena mainitsisin vielä sivistyksen ja sen tutkimisen ja käsitteen määrittelyn:

Killan toiminnan keskiössä oli työelämä ja verkostoi-

vuoden 2022 Aikuiskasvatuksen tutkimuspäivillä on

tuminen. Lindstedt arvioi, että ekskursiot olivat

yhtenä teemana muun muassa ”Sivistyksen tilat”.

varmaankin näkyvintä toimintaa. Ekskursioita tehtiin

Kysyimmekin

muun muassa uudelle poliisiammatti-korkeakoululle

kasvatuksessa puhutti heidän opintojensa ja Killassa

Otaniemeen, jossa Urpo Sarala oli tuolloin rehtorina.

toimimisen aikaan.

haastateltavilta,

mikä

aikuis-

Myös muut haastateltavat muistavat vierailut eri yrityksiin ja organisaatioihin. Manninen mainitsee

”Aikuiskasvatustieteessä itselleni oli aluksi teoreetti-

muun

sesti haastavaa ymmärtää organisaation oppimisen

muassa

vierailun

konsultti

Pentti

Sydänmaanlakan luokse. Manninen myös muistelee

teorioita;

yhteisiä retkiä ja vierailuja, jotka koettiin mukaviksi ja

muistan pohdiskelleeni muiden suoraan koulun-

hyödyllisiksi. Myös nykyisin ekskursiot ovat yksi

penkiltä tulevien kanssa. Kun sitten professori Yrjö

toimintamme tärkeimmistä osista. Viime vuosina

Engeström saapui Suomeen Amerikan vuosiltaan

olemme tehneet ekskursioita muun muassa Vero-

muistaakseni 1986 niin opetus avasi ekspansiivisen

hallintoon, Ellun kanoille, Saranen Consultingille sekä

oppimisen hyvin ruohonjuuritasoisissa töissä, kuten

viimeisimpänä Ilmariselle.

heidän juuri valmistuneessa siivoustyön tutkimuk-

myös

vierailijoita

esittelemässä

huoltama teknologia oli muuttumassa analogisesta digitaaliseen ja Posti- ja telelaitoksen liikelaitos-

vaikutuksen. Se vaikutti jollain tapaa myös omiin

uudistusta toimeenpantiin. Näin jälkikäteen ajatellen

ammatillisiin valintoihini, Livson kertoo. Parhaiten

se oli todella mielenkiintoinen siirtymäkohta, ja se

kuitenkin mieleen jäi ekskursio valtameren toiselle

ohjasi minut jatkossakin tutkimaan teknologia-

puolelle, kun vuonna 1991 kiltalaiset matkasivat kerrommekin

vielä

learning”,

muutosta tutkimalla. Siihen aikaan teleasentajien

Anne Haggrenin vierailu jäi mieleen, ja teki valtavan

Tästä

double-loop

hetki. Tein graduni sittemmin teleasentajien työn

työtään.

Varsinkin kokeneen henkilöstöalan ammattilaisen

Yhdysvaltoihin.

ihmeen

sessa. Minulle se oli henkilökohtaisesti valaistumisen

Livson muistelee, kuinka kasvatustieteen laitoksella kävi

”mikä

kehitystä ja työn muutosta rinnakkain.”, Saari kertoo.

lisää

edempänä. Killassa oli kuitenkin ammatillinen fokus,

”Myös Yrjö Engeströmin kehittävä työntutkimus oli iso

jossa intressit olivat todella sisältö- ja työelämä-

juttu tiedekunnassa. Sitten kun itse opiskelin

lähtöisiä, Livson lisää. Sittemmin Kiltaan on perus-

Teknillisellä korkeakoululla, niin siellä oli todella

tettu

sosiotekninen

tiimi

nimeltään

”matkapoppoo”,

joka

lähestymistapa

asioihin.”,

Livson

valitettavasti on jäänyt syrjään varsinkin kahden

kertoo. Tähän voimme Elon toimituksen kanssa

menneen koronavuoden vuoksi.

samaistua: Yrjö Engeström ja kehittävä työntutkimus 5


on yksi opintojemme klassikoista, ollen siis edelleen

logiasta ja koulutuspolitiikasta, vaikkeivat ne olleet

hyvin suosittu. ”…Silloin tehtiin todella paljon

pinnalla

laadullista tutkimusta, se oli sellainen vahva metodo-

aikuiskasvatustieteessä. ”Erikseen oli sitten aikuis-

loginen painotus. Silloin oltiin kasvatustieteen tiede-

kasvatuksen didaktiikkaa, mutta kaikki oli aina aikuis-

kunta, mutta me oltiin monella tapaa todella erillisiä

kasvatuksen ”jotain”.”, Livson kertoo.

OKL:stä,

ja

meillähän

oli

oma

rakennuskin

välttämättä

juuri

varsinaisessa

Aikuisen oppimisen viitekehys ja aikuisuus elämän-

Bulevardilla… Että tavallaan oli aika vahvat para-

vaiheena haluttiin nostaa siis vahvasti esille. Tuolloin

digmaattiset keskustelut ja intressit. Professorit

nähtiin tärkeäksi painottaa, että oltiin nimenomaan

edustivat vähän eri tieteen tekemisen lähtökohtia,

aikuiskasvatustieteen opiskelijoita. ”Varmaan sitä

että vähän piti ns. valita, kenen joukossa seisot.”,

identiteettiä haettiin, ja Kilta on ollut siinä todella

Livson lisää.

tärkeä. Että me olemme tätä porukkaa.”, Livson sanoo. Livson kertoo myös, että hänen opintojensa

Killan toiminta koettiin tärkeäksi

aikaan esille nousi käsite elinikäisestä oppimisesta. Yhdeksi aiheeksi haastatteluista nousee aikuis-

Myös oppivat organisaatiot sekä työssä oppiminen ja

kasvatustieteen ja kasvatustieteen rajanveto. Yli-

kontekstuaalinen oppiminen olivat suosittuja aiheita

päätänsä kasvatustieteen asema tieteenalana oli

aikuiskasvatustieteessä.

kestopuheenaihe, ja liekö edelleenkin, Lindstedt

Voisi sanoa, että monet näistä aiheista on suosittuja

pohtii. Opettajankoulutuslaitoksen puoli oli erillään

ja pinnalla edelleen. Yleisen ja aikuiskasvatuksen

kasvatustieteestä, johon siis sisältyi hallinnon,

opiskelijoiden välisissä keskusteluissa nousee usein

suunnittelun ja tutkimuksen linja sekä aikuis-

esille pohtivat kysymykset siitä, mitä on yleinen

kasvatustiede.

kasvatustiede ja missä menee aikuiskasvatustieteen

”Siinä oli todella paljon argumentaatiota, mitä

raja. Helsingin yliopistossa yleinen ja aikuiskasvatus-

ylipäänsä on kasvatustieteen ja aikuiskasvatus-

tiede ovat yhdistetty yhdeksi opintolinjaksi, jolloin

tieteen tieteellinen perustelu. Halutiin tehdä iso raja,

rajan etsiminen voi olla uusille opiskelijoille ehkä vielä

että on pedagogiikkaa ja andragogiikkaa, ja että

haastavampaa.

aikuisten oppiminen on ihan eri asia kuin lasten

tulevaisuus: mihin tällä tutkinnolla voisi työllistyä?

oppiminen. Silloin oli iso tarve korostaa, että tämä on

Näitä kysymyksiä onkin ollut mahtavaa pohtia

oma tieteenalansa, ja saada tietynlaista itsenäisyyttä

yhdessä kiltalaisten kesken. Iloksemme saamme

ja tunnustusta aikuiskasvatustieteelle. Voi olla, että

vastauksia myös entisiltä kiltalaisilta, jotka jakavat

se oli yksi syy sille, miksi Killan toiminta nähtiin

meille uratarinoitaan ja kokemuksiaan työelämästä.

tärkeäksi – että tämä ei ole mitään yleistä vaan

Suosittelenkin kaikkia opiskelijoita tai muita alalla

nimenomaan aikuiskasvatustiedettä.”, Livson kertoo.

toimivia tai siitä kiinnostuneita tutustumaan Killan

Manninen

kertoo

saman

suuntaista:

toimintaan

”Oma

ja

Pohdintaa

aiheuttaa

osallistumaan

myös

järjestämiimme

tilaisuuksiin ja tapahtumiin, joissa näitä asioita

tulevaisuus siis puhutti, pohdittiin myös aikuis-

käsitellään. Lohdutuksena epätietoisuudelle voisin

kasvatustieteen ja aikuiskoulutuksen merkitystä

kuitenkin antaa sen, että meidän generalistinen

yhteiskunnassa, ja pyrittiin myös edistämään ja

koulutuksemme antaa mahdollisuuden niin moneen,

tekemään näkyväksi sitä”. Esille nousee myös

että ongelmaksi tuskin jää löytää työtä vaan

työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen kysymykset,

ennemminkin päättää mistä etsiä.

jotka olivat pinnalla Livsonin opintojen aikaan. Hän kertoo, että osa opiskelijoista oli kiinnostuneita sosio6


Kysyin kerran ilmoittautumisen yhteydessä, pitäisikö

Millainen on entisten kiltalaisten

niitä raapia pois, koska kaikki uudet opiskelijat

tarina?

raaputtivat uusista korteistaan edellisen vuoden tarraa pois, jotta saisivat uuden. Toimitsijan vastaus kysymykseeni oli: Ei missään nimessä, sehän olisi pyhäinhäväistys!” Lindstedt kertoo. Killassa Lindstedt kertoo toimineensa rivijäsenenä. Lindstedtin opiskellessa Bulevardilla kasvatustiedettä hallinnon,

suunnittelun

ja

tutkimuksen

opinto-

suunnassa, siis hastussa, oli hän yksi harvoista tämän opintosuunnan

edustajista

aikuiskasvatustieteen

edustajien joukossa. Tuolloin, nykyisen yleisen ja aikuiskasvatuksen sijaan, pääaineeksi saattoi valita

Juha Lindstedt

siis

Juha Lindstedt aloitti opinnot kasvatustieteiden laitoksella

Fabianinkadulla

vuonna

1984.

lukuvuotena

Lindstedt

toimi

Kolmantena assistenttina

pitäen

ensimmäisen

kasvatustieteiden

PC-tietokoneilla

pidetyn

hastun

tai

aikuiskasvatustieteen.

Killan

toiminnassa antoisinta on ollut verkostoituminen, joka olikin yksi tärkeimmistä syistä Killan perustamiselle. Kysyttäessämme, mikä Aikuiskasvatuksen

laitoksen

Killassa oli parasta, Lindstedt vastaa lyhyesti ja

kurssin.

ytimekkäästi ”Kiltalaiset.”

Kyseessä oli Osbornen XT-koneet, joissa oli muistia

Sähköposti: juha.lindstedt@haaga-helia.fi

huimat 30 MB sekä 5,25 tuuman levykeasema. Syksyllä 1997 kasvatustieteiden laitokselta tie johti rakentamaan ammattikorkeakoulua silloisen Haaga Instituutin

ammattikorkeakoulun

”Jos jotain yhteisöä ei ole, sellaisen voi perustaa”

kampukselle

Malmille. Kun Haaga-Helia muodostui vuonna 2007 ryhtyi Lindstedt laatupäällikön asemaan. Myöhemmin Lindstedt suoritti myös ammatillisen opettajan tutkinnon Haaga-Helian ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Sittemmin Lindstedt on siirtynyt yliopettajan tehtäviin pysyen edelleen Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa. Sivuaineet eivät Lindstedtillä olleet ehkä kaikista perinteisimmät, mutta sitäkin mielenkiintoisemmat. Kasvatustieteen

sivuaineena

hän

opiskeli

arkeologiaa, ja opiskelipa hän maisterin tutkinnon myös maantieteestä, jonka sivuaineena opiskeli kulttuuriantropologiaa. Opiskeluvuosia siis ilmeisesti kertyi mukavasti. ”Silloin käytössä olleet lukuvuositarrat olivat jo moneen kertaan peittäneet opiskelijakorttini pinnan.

Eveliina Saari

7


Eveliina Saari on yksi Killan perustajajäsenistä ja oli

vertaisyhteisön opintojen aikana. Lisäksi hän kertoo

toiminnassa mukana vuoteen 1989 asti, kunnes

oppineensa Killastamme sen, että ”jos jotain yhteisöä

valmistui.

ei ole, sellaisen voi perustaa”.

Sivuaineena

hän

opiskeli

sosiaali-

psykologiaa ja viestintää, jotka ovatkin edelleen

Seuraa Eveliina Saarta Twitterissä: @EveliinaSaari

suosittuja sivuaineita yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelijoiden parissa. Saari sanoo, että antoisaa näissä sivuaineissa oli siellä opitut laadulliset ja etnografiset menetelmät sekä tutkimus. Saari teki pro gradu -tutkielmansa Yrjö Engeströmin ohjauksessa, joka avasi hänelle yhteyden silloiseen Valtion teknilliseen tutkimuskeskus VTT:hen. Kun täältä avautui paikka koulutussuunnittelijalle, sai Saari siitä itselleen vakituisen työpaikan. Hän toimi henkilöstön kehittäjänä vuoteen 2009 saakka. Saari jäi myös itse VTT:hen tutkijaksi ja pääsi vuonna 1995

Jyri Manninen Kuva: Varpu Heiskanen, Itä-Suomen yliopisto

ensimmäiseen Suomen Akatemian rahoittamaan

Jyri Manninen oli Killassa mukana myös aivan alku-

tohtorikoulutusohjelmaan, joka oli aikuiskoulutuksen

taipaleilta asti. Hän aloitti opiskelun vuonna 1984 ja

ja kehittävän työntutkimuksen koulutusohjelma. Hän

valmistui maisteriksi 1988. Sivuaineena Manninen

myös väitteli itsensä filosofian tohtoriksi vuonna

opiskeli sosiaalipsykologiaa, sillä hän koki sen

2003. Kiinnostus kasvatustiedettä kohtaan on

hyödylliseksi. Sitä se on hänen mukaansa myös

ilmeisesti myös jatkunut perheessä, sillä Saaren

ollutkin. Toisena sivuaineena hän opiskeli tietojen-

esikoislapsi opiskelee nykyisin luokanopettajaksi Helsingin

yliopistossa.

Saaren

uraan

käsittelyoppia, sillä hän kaipasi jotain eri tyypistä

mahtuu

aihetta opiskeluun, jotain, jossa olisi ”oikeita

monenlaista kokemusta: hän on toiminut muun muassa

myös

Suomen

Akatemian

vastauksia”. Tietojenkäsittelyopin Manninen koki

strategisen

hyödylliseksi

tutkimuksen ohjelmajohtajana ja osallistunut useisiin tutkimushankkeisiin.

Nykyisin

Saaren

työhyvinvointia

tietojärjestelmien

työelämässä sekä tutkimuksessa tämä on Mannisen mukaan auttanut merkittävästi, kuten oppimis-

tutkijana. Tällä hetkellä hän tutkii empatiaa, asiakasja

ja

toiminnan hahmottamisen teoriassa. Opinnoissa,

löytää

Työterveyslaitokselta, jossa hän toimii johtavana vuorovaikutusta

tietokoneiden

ympäristöjen kehittämisessä ja arvioinnissa.

teknologiaa

hyödyntävässä vanhustenhoivatyössä. Saari tekee

Maisteriopintojen aikana Manninen alkoi kiinnostua

soveltavaa tutkimusta, jonka tavoitteena on tuottaa

tutkijan urasta. Hän päätti kysyä professori Seppo

ratkaisuja ja välineitä työelämän käyttöön. Hänellä on

Kontiaiselta, ”Miten pääsee tutkijaksi?”, ja hieman

myös

tämän jälkeen polku johti erään projektin tutkimus-

Jyväskylän

dosentuuri,

yliopistossa

aiheinaan

aikuiskasvatuksen

erityisesti

avustajaksi. Kun Manninen valmistui maisteriksi

organisaation

vuonna

oppiminen ja kehittävä arviointi. ”Killassa

parasta

olivat

yhteiset

1988,

hän

pääsi

tutkimusavustajaksi

toiseenkin projektiin, saaden lopulta assistentin

keskustelut,

paikan. Jonkin aikaa hän opetti myös Avoimessa yli-

yhteisöllisyys, tunne olemisesta pioneerina. Olen

opistossa

hyvin iloinen, että toiminta on jatkunut!”, Saari kertoo.

sekä

toimi

lehtorin

sijaisena.

Manninen kirjoitti väitöskirjan vuonna 1993 akatee-

Hänen kokemuksensa mukaan Kilta loi hyvän

misista 8

työttömistä

työnhakijoista

ja

heidän


elämäntilanteestaan sekä työvoimakoulutuksesta. Väitöskirjaa hän viimeisteli Surreyn yliopistossa,

”Nyt tuntuu siltä, että teen itseni

Englannissa. Vuosina 1995–2008 Manninen toimi

näköistä juttua”

päätyökseen tutkimusjohtajana silloisessa Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksessa (nyk. Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+) hoitaen välillä professuuria Kasvatustieteiden laitoksella. Vuonna 2008 hän aloitti Itä-Suomen yliopistossa Joensuun

kampuksella

aikuiskasvatustieteen

professorina, jossa hän on edelleen. Löysimme vanhan Elo-lehden vuodelta 1999, jolloin silloinen toimittajamme Marjaana Koivula on käynyt haastattelemassa tuolloin tuoretta aikuiskasvatuksen koulutusohjelman mvs. professoria, siis Jyri Mannista. Vanhassa haastattelussa tulee esille, että Kilta perustettiin niihin aikoihin, kun Manninen opiskeli Matleena Livson

toista vuotta Helsingin yliopistossa. Manninen toimi Killassa rivijäsenenä, ja oli myös kannattamassa

Matleena

Killan perustamista. Myöhemmin Mannisen siirryttyä

tieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1988. Hän toimi

opetustehtäviin, hän osallistui edelleen jonkin verran

Killan puheenjohtajana vuoden 1991 ajan siihen asti,

Killan toimintaan. Näin myös eri vuosikurssien

kun hän lähti vaihtoon Edinburghiin vuodeksi.

opiskelijat

Kolmantena

tulivat

tutuksi

hieman

paremmin,

Livson

aloitti

opintonsa

opiskeluvuotenaan

kasvatus-

hän

sivuainetta

lähti

Manninen sanoo. Killassa mukana oleminen antoi

opiskelemaan

teknilliseen

Mannisen mukaan paljon paremman käsityksen

korkeakouluun, jossa opiskelu oli hyvin pragmaattista

aikuiskasvatustieteestä ja -koulutuksesta.

ja sisälsi paljon harjoitustöitä työelämän kontekstissa. ”Ne (kasvatustiede ja TKK) olivat kuin kaksi eri

Päädyin sattumalta Itä-Suomen yliopiston sivulle,

maailmaa, ja sieltä käsin aloin ymmärtää, että

jossa kerrottiin, että Jyri Manniselle myönnettiin Kansalaisopistopalkinto

vuonna

2020.

aikuiskasvatustieteen

Aikuis-

metodologisten

opintojen

lisäksi olisi hyvä osata soveltaa opittuja asioita myös

kasvatuksen Kilta palkitsi myös itse Itä-Suomen

tiedemaailman ulkopuolella.”, Livson kertoo.

yliopiston Vuoden aikuiskouluttajaksi 2020. Näyttäisi siis siltä, että Itä-Suomen yliopistossa aikuis-

Silloinen

apulaisprofessori

Urpo

Sarala

olikin

kasvatustieteen parissa ollaan menossa oikein

vinkannut TKK:n opinnoista Livsonille, sillä osastolla

hyvään suuntaan.

tarjottu organisaation kehittämisen ja johtamisen opinnot tulivat lähelle aikuiskasvatustiedettä. Livson

Seuraa Jyri Mannista Twitterissä: @ManninenJyri

kertoo, että onkin Saralan ansiota, että hän ja muutama

muu

opiskelija

päätyi

opiskelemaan

sivuainetta juuri TKK:lle. Lopulta Livson luki myös hieman

teollisuustaloutta

ja

päätyi

tutkimus-

apulaiseksi laboratorioon, jossa hän teki myös pro gradu

9

-tutkielmansa, palauttaen

sen

kuitenkin


Helsingin yliopistoon. Työpsykologian ja johtamisen

Parasta Killassa oli Livsonin mielestä oma tiivis

opinnot

terveysalojen

porukka ja työelämäkontaktit. Livson kertoo myös

Testorille.

tärkeän viestin, jonka haluamme jakaa kaikille

veivät

muun

soveltuvuuskokeiden Kokemusta

muassa tekemiseen

kertyi

myös

opintosuunnittelijan

opiskelijoille tai uravalintojaan pohtiville:

sijaisuudesta TKK:lla. Tuona aikana Livson oli myös

”Haluaisin vielä rohkaista, jos mietitte, mitä minusta

edistämässä nykyisin jo varmasti kaikille tuttua JOOopintosopimusta.

Kerrommekin

Livsonille,

tulee isona, että kyllä se johtaa johonkin. Se polku voi

että

olla pitkä, mutta lopulta aikuiskasvatuksen tutkinto

nykyisin moni opiskelijoistamme tekee sivuainetta

on äärimmäisen yleissivistävä ja herättää yhteis-

tuotantotalouden puolelle Aalto yliopistoon juuri JOO-

kunnalliseen

opintojen kautta. Livson palasi Englantiin vielä

aikanamme

uudelleen vuoden ajaksi, jossa työkokemusta kertyi tuotannonsuunnittelusta mallintamisesta

ja

se

Ja

antoi

ainakin

myös

meidän

todella

hyvät

metodologiset eväät tehdä tutkimustyötä. Omaan

prosessien

paikallisessa

ajatteluun.

polkuuni vaikutti myös Edinburghin vuosi, jossa opin

yrityksessä.

tieteellistä kirjoittamista myös englanniksi. Siellä

Englannista paluun jälkeen tie vei takaisin TKK:lle,

kirjoitettiin ihan valtavasti. Eli kyllä minä ajattelen,

johon Livson jäi lopulta tutkijaksi ja projektipäälliköksi

että on todella hyvä, jos on myös muista tiedekunnista

useammaksi vuodeksi. Hän päätyi suorittamaan myös

tai korkea-kouluista sivuaineopintoja. Kaikesta tulee

lisensiaatin tutkinnon vuonna 1996 sekä väitöskirjan

erilaisia näkökulmia ja oma näky kirkastuu: mikä voisi

1998.

olla oma juttuni? Minulla siinä meni pitkään, mutta nyt

Polku uralla vaihtoi hieman suuntaa, kun Livson tuli valituksi

liiketoimintaprosessien

tuntuu siltä, että teen itseni näköistä juttua.”

kehittäjäksi

Seuraa Matleena Livsonia Twitterissä:

Vaisalaan. Sen jälkeen hän työskenteli HR-puolella

@MatleenaLivson

Vaisalassa sekä Veripalvelussa. Hän suoritti myös johdon ja esimiesten työnohjaajakoulutuksen ja päätyi 2011 valmentajaksi ja konsultiksi Pregoon. Ura johti

Kuntoliikuntaliittoon

Saunomista ja matka valtameren

henkilöstöliikunnan

toiselle puolen

päälliköksi, jolloin tuli suoritettua myös liikunnan ammattitutkinto

ja

personal

trainerin

opinnot.

Vaikka opiskelijaelämä ja Kilta saatettiin muun

Erinäisten liittojen yhdistymisen jälkeen Livsonin

muassa Livsonin mukaan kokea toisistaan hieman

työpaikka on nykyisin Suomen Olympiakomitea, jossa hän

toimii

liikunnallisen

elämäntavan

erillisinä asioina, pidettiin yhdessä silti hauskaa.

erityis-

”Meidän Killan ydinporukka ja yhteisö olivat tärkeitä,

asiantuntijana. Työ sisältää muun muassa yhteiskunnallista

vaikuttamista

ja

viestintää

ja oli ihan kiva, että oli eri vuosikurssien ihmisiä, jotka

sekä

olivat

verkostojen ja projektien koordinointia, Livson pohtii.

kiinnostuneita.

Nykyisessä työssään hän kertoo hyödyntävänsä opiskeltua.

Olisin

saattanut

samoista Killalla

oli

työelämäkysymyksistä tärkeä

rooli

ihan

yhteisöllisyyden rakentajana ja opiskelijayhteisöön

kaikkea sitä mitä on opiskellut, eli turhaa ei ole tullut mitään

kuitenkin

kiinnittäjänä.”, Livson sanoo. Elo-lehden numerosta

päätyä

4/99 löysimme haastattelun Jyri Mannisesta, jossa

Olympiakomiteaan myös sieltä Jyväskylän liikunta-

hän kommentoi tuolloin saman suuntaista: ”Muistan

tieteellisestä joko liikunnanopettajan tai liikunnan

viiniä ja juustoa syöneeni monessakin yhteydessä,

yhteiskuntatieteiden koulutuksen puolelta, mutta

mutta Kilta ei muistaakseni ollut niinkään juhla-

minun reittini oli tällainen. Tohtoriopintojen kautta

organisaatio”. Manninen sanoo, että parasta Killassa

ammattitutkintoon.”, Livson sanoo. 10


oli kiinnostavat ja mukavat ihmiset, joiden kanssa sai

reissu saatiinkin vitsailla Alex’s limoservicestä,

yhdessä yrittää saada tolkkua esimerkiksi siitä, mitä

Lindstedt muistelee.

aikuiskasvatus tai aikuiskasvatustiede ylipäätään on.

Kiltalaiset matkasivat itärannikolta Tennesseen ja

Kiltalaiset viettivät aikaa yhdessä muun muassa

Oklahoman kautta länteen lämpimään Kaliforniaan.

saunoen ja teatterissa käyden. Elon toimitus kävi läpi

Matkan aikana kiltalaiset osallistuivat Oklahomassa

Killan arkistoa, ja sieltä nousi esiin myös perinteiset

aikuiskasvatustieteen tutkimuksen kongressiin, jonka

lavatanssit, joihin Killalla oli ainakin jossakin

esitykset ja luennot olivat Livsonin mukaan hyvin

vaiheessa tapana osallistua porukalla. Lindstedt

mielenkiintoisia.

mainitsee myös saunaillat uudella ylioppilastalolla.

enemmän uima-altaan ja viihteen puolelle luentojen

Naisvaltaisen porukan sekaan lauteille mahtui muun

sijaan, mutta illanvieton lomassa pääsi juttelemaan

muassa Juha ja silloinen kasvatustieteen laitoksen

professorien kanssa, joiden esityksiä oli aiemmin

Urpo Saralakin. Saarikin muistelee saunailtoja ja

päästy kuuntelemaan, Livson kertoo. Äärimmäisen

kuinka

mennessään.

kiinnostavaa oli Livsonin kertoman mukaan päästä

Yhteisöllisyys ja yhteiset keskustelut koettiin yhdeksi

myös kouluvierailulle Tennesseehen. Kaliforniassa

Killan parhaimmista puolista. Kiltalaisia yhdisti

päästiin kuuntelemaan Yrjö Engeströmin luentoa.

vahvasti yhteiset mielenkiinnon kohteet.

”Osallistuimme San Diegossa luennolle, jossa Yrjö

Yrjö

keskustelu

siellä

Engeström

vei

luennoi

Ajoittain

tunnuttiin

menevän

Engeström oli vierailevana professorina, ja hän siellä

Havaiji-

Havaiji-paidassa luennoi ja opiskelijat nousivat

paidassa yleisön taputtaessa

seisomaan ja antoivat aplodeja. Siellä oli niin erilainen luentokulttuuri.”, Livson muistelee.

Lindstedt ja Livson jakoivat yhteisen muiston, joka oli Silloinen Killan puheenjohtaja Livson kertoo, kuinka

ekskursio Yhdysvaltoihin IBM:n koulutuskeskukseen.

hän matkan päätepisteessä Kaliforniassa piti kiitos-

”Parhaiten muistan kuitenkin USA:n matkan

puheen heidän matkaisännilleen, ja antoi kiitokseksi kiltalaisilta

1991, josta matkamuistona on tallissa edelleen

Sisu-puukon,

tuliainen

Suomesta.

Los Angelesista ostamani Buick Riviera vm.

Lindstedt muistelee myös, kuinka Yrjö Engeström oli

1965.”,

ihmetellyt, kuinka nämä olivat päässeet tullista läpi näiden

Lindstedt

tuliaistensa

kanssa.

Livson

muistelee

huvittuneena myös tätä tarinaa, ja kertoo, kuinka

Matkaan lähdettiin siis vuonna 1991, kohteena New

siihen aikaan ei kellään tainnut tulla mieleen edes,

York. Matka alkoi Lindstedtin mukaan hieman nolosti,

ettei tuollaista tuliaista voisi Yhdysvaltoihin kuljettaa.

sillä Alex’s limoservicestä tilatut kolme limusiinia eivät

Livson ei muista, kenen idea oli tuoda tällainen

koskaan löytäneet perille IBM:n koulutuskeskukseen.

tuliainen,

IBM:lle jouduttiin ilmoittamaan vierailun peruuntumi-

Engeströmkin sai itselleen tuliaisena Sisu-puukon.

sesta ja se jäikin hieman harmittamaan, Livson

mutta

näin

kuitenkin

tehtiin

ja

Lindstedt kertoo, kuinka matkan virallisen osuuden

kertaa. Limusiinin kuljettajat kolaroivat myös keske-

päätyttyä osa matkaporukasta sai idean lähteä

nään ja saivatpa Lindstedt ja Livson parin muun

vuokratulla Cadillacilla San Diegosta noin puolen

matkalaisen kanssa jäädä neuvottelemaan tästä

tunnin ajomatkan päähän Tijuanaan, Meksikoon

sight seeingin hinnasta, kuljettajien samalla sopien

(vaikka vuokraehdot sen kielsivätkin). Tuolta reissulta

peräänajon korvaussummasta. Livson kertoo, että

tuliaiseksi jäi muun muassa sombrerot. Kuljetettiin

New Yorkia tuli ainakin nähtyä runsaasti. Koko loppu11


matkalla jotain muutakin hieman poikkeuksellista: Lindstedt ja Engeström kuljettivat yhdessä toisen suomalaisen opettajan kanssa nimittäin kolme autoa Yhdysvalloista Suomeen. Engeström sai näin Audinsa Suomeen, ja toinen opettaja Toyota Corollansa. Lindstedtillä tuliainen takaisinpäin oli tosiaan hieman Sisu-puukkoa isompi, sillä hän oli päättänyt ostaa Los Angelesista itselleen Buick Rivieran, vuosimallia 1965. Tämä samainen hieno auto komeileekin Lindstedtistä otetussa kuvassa, jonka liitimme hänen haastattelunsa kylkeen, ja on siis hyvässä tallessa edelleen.

Oklahoman konferenssi 1991. Kuva: Juha Lindstedtin kotiarkisto

Suuri kiitos Juha Lindstedtille, Matleena Livsonille, Jyri Manniselle sekä Eveliina Saarelle haastatteluun osallistumisesta, sekä mielenkiintoisista tarinoista ja keskusteluista.

Kiitos Johanna Tuomolalle haastattelun litteroinnista.

12


Olemme siis saapuneet Helsingin yli-

AI in learning – Tekoäly

opiston koordinoimaan AI in learning – Tekoäly oppimisessa

oppimisessa

-hankkeen

AIVR-laboratorioon,

tuttavallisemmin IIVARIin. Hankkeessa on mukana paljon

Teksti: Kiia Tyni Kuvat: Kiia Tyni & Joakim Laine

osaamista

eri

tieteenaloilta:

kasvatus-,

tietojenkäsittely-, neuro-, luonnon- ja yhteiskuntatieteiden sekä psykologian ja matematiikan aloilta. Yhteistyötä tehdään myös ulkomaalaisten yliopistojen

Sateisena päivänä saavumme pitkästä aikaa Siltavuorenpenkereelle senamme

Psychologicumille

osallistua

kanssa, joita ovat Yhdysvaltojen Stanford University

tarkoituk-

immersiivisen

sekä Beijing Normal University ja Peking University,

virtuaali-

Kiinan kaksi vanhinta yliopistoa. Hanketta rahoittaa

todellisuusteknologian (engl. virtual reality, VR)

Business Finland ja mukana hankkeessa on myös

kehittämiseen keskittyvään tutkimukseen. Vastassa

School Day Helsinki Oy, NAPCON Neste Engineering

meitä on Helsingin yliopistosta tohtorikoulutettava

Solutions Oy, Upknowledge Oy sekä Headai Oy. Myös

Joakim Laine sekä tutkimuksessa teknisen avustajan

Lapin yliopisto on mukana hankkeessa simulaatio-

rooleissa toimivat Aino Seitamaa ja Elisa Rastas. Elon toimitus

otetaan

iloisesti

vastaan

pedagogiikan johtavien tutkijoiden kanssa. Hankkeen

VR-tutkimus-

tieteellisenä johtajana toimii Hannele Niemi.

huoneeseen. Toisilla meistä onkin jo jonkin verran kokemusta VR-peleistä, mutta toisilla vähemmän. Odotettavissa kuitenkin on, että VR-lasit tulevat olemaan laadultaan hieman eri tasoa, mitä kotona PlayStationia

pelatessa

on

tullut

käytettyä.

Kuuntelemme ohjeistuksen päivän etenemisestä, jonka jälkeen ensimmäinen jääkin jo tutkimushuoneeseen, kun me muut siirrymme taukotilaan nauttimaan aamukahvia. Osallistumme

tutkimukseen,

joka

kuuluu

hankkeeseen nimeltään AI in Learning – Tekoäly oppimisessa. Hanketta kuvataan heidän kotisivuillaan näin: ”AI in Learning – Tekoäly oppimisessa etsii uusia työkaluja ja käytäntöjä, joiden avulla tekoäly voi edistää oppimisen tasa-arvoa ja laatua paikallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi hankkeessa Aino Seitamaa, Joakim Laine & Elisa Rastas

tarkastellaan, kuinka tekoälyä hyödyntävät verkkoympäristöt tukevat elinikäistä oppimista kouluissa ja

Ensimmäisenä

tutkimukseen

osallistunut

työelämässä. Projektin keskeisenä tavoitteena on

toimittajamme Johanna Tuomela saapuu kahvi-

luoda uutta tietoa ihmisen ja koneen välisestä vuoro-

huoneeseen tutkimuksesta. Olemme sopineet, ettei

vaikutuksesta sekä kehittää uusia tekoälyyn liittyviä

hihkuttaisi toisillemme mitään siitä, mitä huoneessa

työkaluja.”

tapahtui. Johanna hymyilee veikeästi, hänen tekisi varmaan mieli kertoa mitä siellä huoneessa oikein 13


tapahtui! Seuraava koehenkilö lähtee tutkimus-

kokeilemaan lisää VR-laseja, mutta valitettavasti

huoneeseen, ja näin etenemme koko aamupäivän

aikamme alkoi loppua kesken, emmekä tällä kertaa

ajan. Kohta meitä istuukin vähemmistö kahvi-

päässeet kokeilemaan VR-pelejä. Elon toimitus olisi

huoneessa,

kuitenkin

ja

muiden

on

jo

vaikea

olla

keskustelematta siitä, millaista tutkimuksessa oli olla.

tervetullut

palaamaan

IIVARI-tutkimus-

laboratorioon perehtymään vielä lisää VR-maailmaan.

Kun viimeinen lähtee kahvihuoneesta tutkimukseen, pääsemme

viimein

sestamme. Tutkimus huoneessa:

keskustelemaan

kokemuk-

toteutettiin siis

kahdessa

VR-huoneessa

antohuoneessa,

jossa

sekä

piti

palautteen-

arvioida

omaa

suoriutumistaan kokeessa. ”Tutkimuksessa immersoitunutta

seurataan

virtuaalitodellisuuteen

koe-henkilöä

sillä

välin,

kun

Käsissä pidettävät ohjaimet näyttävät samalta myös VRmaailmassa. Kuvakaappaus IIVARI-tutkimuslaboratoriosta

hän suorittaa erilaisia ongelmanratkaisutehtäviä. Tarkoitus

on

selvittää

haasteita

Näin kasvatustieteen opiskelijoina ja tutkimustyöstä-

immersoituneet oppijat saattavat itseopiskellessaan

kin kiinnostuneina haluamme tietysti tietää, millainen

kohdata.”, Laine kertoo

on tavallinen päivä IIVARI-tutkimuslaboratoriossa.

Virtuaali-todellisuuden

millaisia

maailmaan

Tähän meille mielellään myös vastataankin. Yhtenä

uppoutuu

päivänä toimitaan IIVARI-vastaavana, eli ollaan itse

nopeasti, kun laittaa lasit päähän ja ohjaimet käteen.

tutkimuslaboratoriossa

Jo tässä vaiheessa voin suositella kaikille VR-lasien

ohjaamassa

tutkimusta.

Toisena päivänä tehdään haastatteluita ja pohditaan,

testaamista, mikäli sellaista ette vielä ole päässeet

keitä

kokeilemaan. Ne ohjaimet, joita pidät käsissäsi,

tutkimukseen

osallistuneita

kutsuttaisiin

haastatteluun. Kolmantena päivänä tehdään video-

näkyvät myös VR-laseista katsotussa näkymässä

analyysia ja labelointia. Labelointi onkin sanana meille

(kuva oikealla), ja ne toimivat käsinäsi tässä virtuaali-

hieman vieras. Meille selitetään, että sisällönanalyysi

maailmassa. Oli mukava huomata, että VR-lasien

voisi yhtä lailla kuvata tätä toimintaa. Työ on siis

laatu oli todella hyvä. Virtuaalitodellisuuden tila, jossa

monipuolista sisältäen myös rekrytointia ja juoksevia

olimme tutkimuksen ajan, oli todella aidon näköinen,

asioita.

vaikkakin melko tavallinen huone. Aiemmin VR-pelejä pelatessani pelissä on ollut jonkinlainen vartalo siitä huolimatta, että omaa vartaloa ei ole saanut mitenkään skannattua peliin. Meinasin hieman

”Tekoäly ei opi mitään, mitä sille ei

säikähtää, kun katselin alaspäin ja päätin niin

opeteta.”

sanotusti tuijottaa omaa napaani. Järkytyksekseni huomasin, ettei allani ollutkaan mitään, ei napaa eikä jalkojakaan. Olin pelkkä ilmassa leijuva puhuva pää

Pohdimme

VR-maailmassa! Tämä oli oikeastaan aika huvittavaa.

tulevaisuutta opetuksessa ja ohjauksessa. Mihin

yhdessä

virtuaalitodellisuuden

kuin

kaikkeen tekoäly pystyy? Laine kertoo, että tällä

huomasinkaan ja oli aika siirtyä pohtimaan omaa

hetkellä kyse on koneopettamisesta, eli tekoäly ei opi

suoriutumista

antamaan

mitään, mitä sille ei opeteta. ”Toistaiseksi tavoitteena

palautetta. Tutkimuksen jälkeen jäi kova hinku päästä

on kehittää tekoälysovelluksia, jotka voivat tukea

Tutkimus

oli

tutkimuksessa

ohi

ennen

sekä

14


ihmisen toimintaa. Kyse onkin ennemmin "tukiälyn"

hankkeessa kehitettävän tekoälytutorin tarkoituksena

kuin

olisi tunnistaa virtuaalitodellisuudessa opiskelevan

täyden

tietoisuuden

omaavan

tekoälyn

kehittämisestä.”, Laine täsmentää.

avuntarpeita sekä tarjota hänelle osuvia tukitoimia, ja näin

Virtuaalitodellisuutta voidaan käyttää jo nykyisin kokonaisvaltaisten

elämysten

luomiseen

ollen

vähentää

ihmiskouluttajan

tarvetta

koulutustilanteissa.

ope-

tuksessa. Autokoulussa osa ajotunneistakin tarjotaan nykyisin simulaationa. Opetushallitus (OPH) kirjoittaa sivuillaan,

kuinka

virtuaalitodellisuutta

voidaan

käyttää matkustamiseen ja sitä kautta eri kulttuurien oppimiseen.

Ammattiin

opiskellessa

myös

eri

kädentaitoja voi harjoitella hyödyntämällä virtuaalitodellisuutta. OPH kirjoittaa myös siitä, kuinka VRteknologiaa voidaan käyttää myös empatiataitojen opetteluun ja esimerkiksi ennakkoluulojen ja syrjinnän käsittelyyn. VR-tutkimus vaikuttaa etenevän jo kovaa vauhtia maailmanlaajuisesti. Yle kirjoitti taannoin siitä, kuinka ”kilpajuoksu ”metaversumin” johtopaikasta on jo käynnissä”. Metaversumi ulottuu virtuaalitodellisuutta asteen pidemmälle, hämärtäen rajaa fyysisen ja digitaalisen

maailman

välillä.

Näin

pitkälle

Toimittajamme Johanna osallistumassa tutkimukseen. Joakim Laine seuraamassa tutkimustilannetta. Kuvakaappaus IIVARI-tutkimuslaboratoriosta

ei

kuitenkaan ole tarkoitus mennä tässä työpaketissa. ”Tutkimus keskittyy edistämään virtuaalitodellisuus-

HAMKin tekemän tutkimuksen mukaan opettajan

perustaista itseopiskelua tukemalla niin sanotun

läsnäolo on tärkeää oppimisen kannalta. Tutkimuksen

"tekoälytutorin"

mukaan

kehittämistä,

josta

työpaketissa

opiskelijat

tarvitsivat

ohjausta

pelin

kertoo.

sisällöllisessä toiminnassa, mutta myös teknisen

Tutkimuksessa mukana oleva tohtorikoulutettava

puolen asioissa. Ohjaajan läsnäolo koettiin tärkeäksi

Laine kertoo, kuinka hänen näkemyksensä mukaan

myös siksi, että opiskelijat saattoivat turhautua

Suomesta on aikaisemmin puuttunut verkosto, jossa

ongelmia

VR-tutkimusta

ja

pelinohjaaja kykeni rohkaisemaan opiskelijaa. Voisiko

toteuttajien kohtaaminen siis puuttuu Suomesta tai se

tekoälytutorin kehittäminen korvata ihmisohjaajan

on hyvin vähäistä.

tällaisissakin

vastaa

Upknowledge

Oy”,

voitaisiin

Laine

toteuttaa.

Tieteen

turvallisuudesta

Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimusartikkeliin

esittelemässämme tekoälytutoria,

Toisin

VR-tutkimuksessa

tässä

virtuaalitodellisuuden

opetukseen.

käyttämistä

Tutkimusartikkelissa

huolehtimiseen,

sillä

VR-laseja

fyysisestä tilasta. AI in Learning – tutkimukseen

kuin

osallistuessamme meillekin selvisi, että ihmisen

kehitettiin

tutkimuksessa

tilanteessa

käyttävä pelaaja ei ole tietoinen itseään ympäröivästä

vuodelta 2020, jossa arvioitiin VR-simulaatiopelin hoitotyön

tilanteissa?

Tässä

todettiin kuitenkin, että ohjaajaa tarvittiin myös

Tutustuin tämän jutun kirjoittamista varten myös

integrointia

kohdatessaan.

läsnäoloa ei voida ainakaan vielä kokonaan poistaa,

pohdittiin

vaan

ope-tuksessa

ihmistä

tarvitaan

juuri

esimerkiksi

turvallisuudesta huolehtimiseen. Tekoälyn kehittyessä

ylipäätään. Laine kertoo, että AI in learning 15


meille

ihmisille

voi

kuitenkin

vapautua

aikaa

Lähteet mainittuihin artikkeleihin:

tärkeämpiin asioihin panostamiseen, joten meidän

Mäkinen, H., Havola, S. & Koivisto, J.-M. (2020). Virtuaalitodellisuus hoitotyön opetuksessa: pelipedagogiikan malli. HAMK Unlimited Journal 7.9.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fife2020090267232

tuskin tarvitsee olla huolissamme siitä, että robotit veisivät työmme.

Opetushallitus. (05.10.2021). 5 vinkkiä virtuaalitodellisuuden käyttöön opetuksessa. Haettu 25.11.2021 osoitteesta: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2021/5-vinkkiavirtuaalitodellisuuden-kayttoon-opetuksessa

Suuri kiitos Joakim Laineelle, Aino Seitamaalle ja Elisa Rastaalle lämpimästä vastaanotosta IIVARI:ssa sekä haastatteluun osallistumisesta.

Heikkilä, M. (18.10.2021). Facebook lupaa 10 000 työpaikkaa Eurooppaan – kilpajuoksu "metaversumin" johtopaikasta on jo käynnissä. Yle. Haettu 25.11.2021 osoitteesta: https://yle.fi/uutiset/312148512

Mikäli kiinnostuit tästä tutkimuksesta enemmän, voit seurata AI in Learning -Tekoäly oppimisessa -sivua Twitterissä, josta löydät sen nimellä @AIinLearning. Tämän jutun julkaisuhetkellä on vielä mahdollisuus varata aika (10. joulukuuta asti), mikäli haluat osallistua tutkimukseen ja nähdä omin silmin mitä teimme VR-lasit päässä. Löydät ajanvarauksen menemällä osoitteeseen blogs.helsinki.fi/ai-inlearning ja valitsemalla valikosta kohdan ”TYÖPAKETIT” ja sen alta ” AI – Tutor vaativaan asiantuntijuuteen”. Toimituksemme myös suosittelee aiheesta kiinnostuneille Reaktorin ja Helsingin yliopiston yhteistyössä kehittelemiä maksuttomia verkkokursseja, joissa voit oppia tekoälyn perusteet. Verkkosivuilla rohkaistaan jokaista ikään ja taustaan katso-matta osallistumaan kurssille. Voit suorittaa kurssit täysin omassa tahdissa. Mikäli kaipaat opintopisteitä, voit saada kurssin suorituksesta 2 opintopistettä Avoimen yliopiston kautta! Löydät kurssit osoitteesta elementsofai.com/fi/.

16


Julkaistu ensimmäisen kerran Elo-lehdessä 3/99 Teksti: Janne Ruohisto

A R K I S T O J E N K Ä T K Ö I S T Ä

17


Julkaistu ensimmäisen kerran Elo-lehdessä 3/99 Teksti: Janne Ruohisto

A R K I S T O J E N K Ä T K Ö I S T Ä

18


Julkaistu ensimmäisen kerran Elo-lehdessä 1/2000 Teksti: Mia Harva

A R K I S T O J E N K Ä T K Ö I S T Ä

19


#vaingeneralistijutut -kasvatustieteilijä työelämässä ennen ja nyt Teksti: Ina Ahokas

Allekirjoittaneen CV alkaa hieman mukaillen

ovat avoinna. Vaihtoehtojen loputon määrä

seuraavasti: ”Osaava generalisti eli työelämän

aiheuttaa valtavia paineita päätöksenteossa,

moniottelija etsii uutta suuntaa uralleen!” Tässä

vaatii

kolumnissa

sitä

sanoittamisessa ja luo jatkuvaa oman työntekijä-

moniottelijaksi

identiteetin kyseenalaistamista, pohtimista ja

opiskeleminen ja kasvaminen on minussa, ja

uudelleenluomista. Tästä seuraa loputonta epä-

uskoakseni

varmuutta, huolta työnhausta ja työttömyydestä

prosessia,

haluaisin jota

hieman

työelämän

monissa

avata

opiskelutovereissani,

vaatinut. Jokaiselle

vaivaa

sekä yleisen

ja

työnhaussa

irrallisuuden

ja

ja

osaamisen

ei-minnekään

kuulu-

mattomuuden tunteita. Hip hei ja tervetuloa

aikuiskasvatustieteen

generalistialalle!

opiskelijalle on varmasti liiankin tuttu kysymys ”eli tuleeko susta opettaja” (onhan tämä

“hakuvaiheen innostus siitä, että kaikki ovet ovat avoinna, vaihtui pian opintojen alettua massiiviseksi ahdistukseksi siitä, että kaikki ovet ovat avoinna”

surullisenkuuluisa vastaus päätynyt aina haalarimerkiksi asti). Tiedämme varmasti kaikki, kuinka turhauttavaa on joutua selittämään, mitä itse asiassa opiskelee ja mihin sitä voikaan työllistyä, varsinkaan, kun asiasta saattaa olla itse yhtä

Miksei kukaan kertonut tästä etukäteen? Uskon,

pihalla kuin kysyjä. Generalistilla on mahdolli-

että edellä mainitut tuntemukset ovat jossain

suuksia vaikka mihin, mutta tällä polulla piilee

muodossa tuttuja lähes kaikille alan opiskelijoille

jokunen mutka.

(ainakin

oman,

opiskelijatovereiden

kanssa

Usein kuulemani tarina tälle alalle päätymisen

avautumiseen perustuvan empiiristen havaintoni

takana on jokin seuraavista tai yhdistelmä niistä:

mukaan). Oikeastaan koko kandiksi opiske-

ei oikein tiennyt mitä olisi lähtenyt opiskelemaan,

lemisen aikani podin enemmän tai vähemmän

koulumaailma kiinnostaa, mutta opettajan ura ei,

massiivista

laaja

lisäaikaa

vakavissani alan vaihtoa ihan vain siksi, että

pohtia omaa tulevaisuuttaan. Nämä olivat myös

halusin selkeyttä. Olisiko liikaa pyydetty saada

minun alavalintani taustalla. Kuitenkin haku-

käteen

vaiheen innostus siitä, että kaikki ovet ovat

kourassa voisin marssia valmistumisen jälkeen

avoinna,

töihin ilman jatkuvaa itsensä ja osaamisensa

sivuainemahdollisuus

vaihtui

pian

antaa

opintojen

alettua

massiiviseksi ahdistukseksi siitä, että kaikki ovet

pätevyyden

todistelua?

20

urakriisiä,

ja

antavat

pohdin

paperit,

usein

jotka


sekä tämän kaiken liittämisestä laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin tarjoaa loistavat lähtökohdat pärjätä muuttuvassa työelämässä. Olemme

elinikäisen

kohtaamisen

ja

aallonharjalla,

oppimisen,

yhteisöllisen

höystettynä

inhimillisen uudistumisen

kunkin

omalla

spesifillä sivuaineista, harrastuksista ja vapaaehtoistöistä hankitulla asiantuntemuksella. Kolmen kriisien sävyttämän opiskeluvuoden Aikuiskasvatuksen Kilta täyttää tänä vuonna 35

jälkeen

vuotta. Kolmessakymmenessäviidessä vuodessa

suoritan parhaillaan ensimmäistä oman alan

työelämä on muuttunut valtavasti. Muutamia

harjoitteluani. Olen tänä päivänä niin onnellinen,

trendejä mainitakseni digitalisaatio on harpannut

että päädyin opiskelemaan juuri yleistä ja

eteenpäin jättiloikan ja mullistanut viestinnän ja

aikuiskasvatustiedettä, enkä lopulta päätynyt

rikkonut ajan ja paikan merkitystä, työurat ovat

vaihtamaan koulutusalaa. Sydämeni täyttää

muuttuneet moninaisemmiksi ja entisen pitkän

ylpeys ja rakkaus kasvatustieteitä ja kasvatus-

uran

tieteilijöitä kohtaan. Listasin, mitä haluaisin

yhdessä

ihannoidaan

paikassa

tekemisen

monipuolista

sijaan

kokemusta

olen

valmistunut

kandidaatiksi

ja

eri

sanoa fuksivuoden itselleni, sekä jokaiselle, joka

tehtävistä, alustatalous ja vuokratyö puolestaan

on kenties pyöritellyt samoja asioita mielessään.

eriyttävät ja pirstovat työkenttää, uusliberaali politiikka on tuonut tuloksellisuuden, tehok-

1. Selkeytä itsellesi mitä opiskelet ja mitä osaat.

kuuden ja kasvun tavoittelun osaksi jokaista

Opettelin kertomaan opinnoistani selkeästi ja

alaa, ja samaan aikaan ollaan huolissaan

ymmärrettävästi niille, jotka eivät tunne alaa.

uupumisesta ja milleniaaleista puhutaan burn

Samalla

out-sukupolvena. Lisäksi viimeistään korona-

opintoihin kuuluu, ja mitä osaan. Ammatti-

pandemia on räjäyttänyt etätyön tekemisen

identiteetti

uusiin mittasuhteisiin ja

itsestäsi ja opinnoistasi, ja ylpeys ja innostus

laittanut jokaisen

itselleni

kirkastui,

muodostuu

siitä,

mitä miten

kaikkea puhut

näkyy ja huomataan.

organisaation joustavuutta ja ketteryyttä mittaavan tulikokeen eteen.

2. Seuraa rohkeasti omia mielenkiinnonkohteita. kasvatustieteilijöiden

Työllistymisestä ja työelämästä puhutaan joskus

osaaminen on tämän muuttuvan työelämän

pelottelevaan sävyyn. Olen aikoinani saanut

myllerryksessä tärkeämpää kuin vielä koskaan.

vinkin, ettei kannata lukea mitä tahansa

Kasvatustieteilijän vahva ihmistuntemus ja -

sivuaineita, vaan ne kannattaa valita työllis-

lähtöisyys,

ja

tymistä tukevasti. Olen hieman eri mieltä, sillä

organisaatioiden käytöksestä ja oppimisesta

mistä tahansa sivuaineesta voi olla hyötyä

Uskallan

väittää,

että

ymmärrys

ihmisten,

ryhmien

21


tulevaisuudessa. Karkeasti, sivuaineet eivät sulje

Lopetan tämän tekstin F:n sanoihin: Mut tää on

pois vaihtoehtoja, vaan voivat ainoastaan lisätä

ihan siistii, vaik oon pihal ku Bridget Jones,

niitä. Kannattaa seurata rohkeasti sitä, mikä

kriisistä kriisiin, läpi niistä mä kahlaan joo.

itseä kiinnostaa. En voi kuin suositella järjestötoimintaa

ja

ajatusten

jakamista

tulevien Ihanaa juhlavuotta. Ollaan ylpeitä

kollegoiden (eli opiskelukamujen!) kanssa.

kasvatustieteistä ja itsestämme! 3. Älä stressaa. Ura ei ole pikajuoksu vaan maraton, joka rakentuu päivä, viikko, kurssi ja työkokemus kerrallaan. Kaiken ei tarvitse, eikä pidä, olla juuri nyt selkeää ja valmista. Niin kliseistä kuin se onkin, kaikki selkenee ajallaan.

22


Valta on luonnonvoima, johon ei voi vaikuttaa, eikä se ole hyvä eikä paha. Mutta kun tiedostetaan valta, ja avataan silmät sille, missä sitä käytetään ja kuka käyttää, meillä on mahdollisuus muokata sen suuntaa. Kertomalla valtatarinoita, me juontajat yhdessä teidän kuulijoiden kanssa pohditaan, miten oman elämän ongelmat ja mahdollisuudet saattaakin olla yhteydessä isompaan kuvaan. Kun tän vallankäytön tiedostaa ja ymmärtää, on vallan suuntaa myös itse mahdollista muuttaa.

Teksti: Minttu Lindholm ja Kiia Lehtimäki

Sivistystä! on podcast, jota tekee neljä yleisen- ja

päivän yhteiskunnassa käsittää jonain, jolla on

aikuiskasvatustieteen

Helsingin

muuttumaton keskus tai joka voidaan tunnistaa

yliopistosta: Kiia Lehtimäki, Minttu Lindholm,

tai jäljittää, vaan se on pikemminkin epävakaa

Jukka Huuhtanen ja Ina Ahokas. Ideana on

verkosto,

sivistää ja sivistyä tärkeiden, meidän jokaisen

samanaikaisesti. Tietoista tai tiedostamatonta,

arkea koskettavien teemojen äärellä.

jaamme ja osoitamme valtaamme jokaiselle

opiskelijaa

rohkaisematta

jota ei välttämättä arjessa tule ajatelleeksi.

vallasta,

Donald Trumpin välisessä suhteessa, vaan operoi yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Vaikka tiettyyn

vallan

pisteeseen asti toki hallitus määrää asioita

operoiminen on monisyistä ja vaikeasti jäljitettävissä

ja

tavoitteenamme

on

määrittelemme

Valta ei siis ole yksilön ja kuninkaan tai yksilön ja

vaikuttaa

joissa

jopa

jotka vaiennetaan.

dytään yhteen sellaiseen vallankäytön muotoon,

käsitys

ja

ketkä ovat niitä, joita kuunnellaan, ja ketkä niitä,

tunnistaa väärinkäyttö? Joka jaksossa pereh-

focaultlainen

kautta

sitä, mikä on normaalia ja mikä epänormaalia,

ilmenee? Onko valta hyvä vai huono asia, ja miten

taustalla

jättämisen

facebook-käyttäytymisellämme

Mitähän se valta oikeastaan on? Missä sitä

Valtakauden

suuntiin

tietynlaisen käyttäytymisen rohkaisemisen tai

pidettyjä

valtarakenteita, sekä purkaa ennakkoluuloja.

Sivistystä!

kaikkiin

kulttuurisen valvonnan, mainosten, suostuttelun,

mittaisella valtakaudella, jonka tarkoituksena on itsestäänselvyyksinä

virtaa

ympärillämme olevalle joka päivä normien,

Podcast polkaistaan käyntiin kymmenen jakson kyseenalaistaa

joka

yksilön elämässä, niin enemmän yksilötasolla

opetella

meitä

hahmottamaan sen mahdollisia eriarvoistavia

muovaavat

ystävät,

perheenjäsenet,

lääkärit, jopa tuntemattomat kaduilla, jotka

mekanismeja. Focaultin valtaa ei voida tämän

kaikki tuomitsevat, hyväksyvät (tai jotain siltä

23


väliltä), ottavat kantaa tai eivät ota kantaa

Vallan tunnistaminen auttaa meitä ajattelemaan,

käytökseemme

on

haastamaan ja tunnistamaan yhteyksiä oman

kaikkialla, vaikka se useimmille meistä on näky-

elämän ja yhteiskunnallisten valtarakennelmien

mätön. Emme edes huomaa vallan operointia;

välillä ja pohtimaan kriittisesti siihen sisältäviä

kuinka se muovaa meitä mikroliikkein normaalin

haitallisia hierarkioita.

ja

valintoihimme.

Valta

muottiin. Vaikka valtaa on mahdotonta yrittää

Podcast

jäljittää tai kumota, voimme aina kyseenalaistaa

toteutetaan

yhteistyössä

Kansan-

valistusseuran kanssa ja jaksot nauhoitetaan

vallitsevia normeja, ja yrittää tehdä hieman

Jakso

parempia uusia. (Philosophize this! -podcast,

median

studiolla.

Tähän

mennessä

julkaistut jaksot käsittelevät rasismiin, sekä

jakso Michel Focault: Power.)

koulutukseen liittyvää valtaa.

24


Teksti: Johanna Tuomola

★ Aikuiskasvatuksen Killalla oli aikanaan oma bändi heebot ★ Vuoden 2009 aikana Kilta järjesti kerran kuussa ravintola Teerenpelissä Kiltajamit, minne jäsenet tulivat nauttimaan musiikista, rennosta ilmapiiristä ja halvasta hanajuomasta. ★ Killalla oli tapana järjestää myös perinteisiä saunailtoja sekä kesäisin yhteislähtöjä lavatansseihin. ★ Kilta organisoi yhteisiä verenluovutuksia ainakin jo vuonna 2000. Nykyäänkin Kilta pyrkii kerran vuodessa järjestämään jäsenistölleen ja toimijoilleen yhteisen verenluovutuskäynnin. ★ Kilta on järjestänyt tapahtumia laajalla skaalalla, esimerkiksi bänditapahtuma Kiltarockin vuonna 2015 sekä käyntejä HESYn kissataloon. ★ Ensimmäinen Elo-lehti julkaistiin paperisena vuonna 1998 ELO!-nimellä. Ennen lehdeksi laajenemista Elo toimitti jäsentiedotteen virkaan. ★ Myös Elo-sähköpostilista otettiin käyttöön jo vuona -98. Sähköpostilistaa käytetään edelleen tiedottamiseen – olethan itsekin liittynyt listalle? ★ Vuonna 2005 tehdyssä tutkintouudistuksessa aikuiskasvatustiede pääaineena yhdistettiin yleiseen kasvatustieteeseen. ★ Kasvatustieteen laitos sijaitsi ennen Siltavuorenpengertä osoitteessa Bulevardi 18. Sitä ennen laitos sijaitsi Fabianinkatu 28:ssa vuoteen 1986 saakka. ★ Vuonna 2005 kasvatustieteen laitos muutti Siltavuorenpenkereelle uuteen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan. Sittemmin vuonna 2017 nimi muuttui jälleen kasvatustieteelliseksi tiedekunnaksi, kun osa vanhoista laitoksista siirtyi muihin tiedekuntiin.

Vuosien varrella Killalla on ollut käytössään useita eri logoja.

25


26