4. Soilla elää lintuja

4 Soilla elää lintuja Syksyllä voit seurata kurkien muuttoa. Ne kokoontuvat pelloille, nousevat parvena ilmaan ja muodostavat auran. Miltä kurjen ääni kuulostaa?

Suo on hyvä pesimäpaikka

Talvella et juuri kuule suolla lintujen ääntä. Harva lintulaji elää siellä läpi vuoden. Monet suon asukkaat ovat muuttolintuja, jotka saapuvat sinne keväällä pesimään. Suolla linnut voivat pesiä rauhassa, sillä avoimessa maastossa pedot ja munia ryöstelevät eläimet eivät pääse yllättämään. Suolla eläviä lintulajeja ovat esimerkiksi kurki, niittykirvinen, metsähanhi, liro ja keltavästäräkki. Pohjois-Suomen soilla on runsaammin lintuja kuin Etelä-Suomen soilla.

Kahlaajalajien jalat ovat eripituiset. Pituuteen vaikuttaa se, miltä syvyydeltä linnut etsivät ravintoa.

Kahlaajat liikkuvat avosoilla

Avosoilla elää eri lintulajeja kuin puustoisilla soilla. Tyypillisiä avosoiden lintuja ovat kahlaajat, jotka elävät myös erilaisten vesistöjen rannoilla. Kahlaajilla on pitkät jalat, joilla ne voivat kahlata matalassa vedessä. Pitkällä, herkällä nokallaan ne etsivät ravintoa veden pohjasta tai kosteasta maaperästä. Niiden pääravintoa ovat selkärangattomat eläimet. Kahlaajat ovat kooltaan pieniä tai keskikokoisia. Monella lajilla on varpaissa pienet räpylät, jotka helpottavat liikkumista liejuisessa maastossa.

suokukko

taivaanvuohi

liro pikkukuovi

Kurki on kookas lintu, jonka siipiväli voi olla yli kaksi metriä. Kurjen ravintoa ovat selkärangattomat eläimet, sammakot, marjat ja muut kasvien osat.

Suokukkojen soidinaika on huhti- toukokuussa. Urosten höyhenpeite on silloin komeimmillaan.

Liro ja suokukko ovat kahlaajia

Liro on yleisin suolla elävä kahlaaja. Sen pesä on yleensä suon mättäällä heinien ja varpujen suojassa. Se saattaa pesiä myös hylätyssä linnunpesässä puussa. Naaraat muuttavat talvehtimaan Afrikkaan, kun poikaset ovat kuoriutuneet. Koiraat jäävät huolehtimaan poikasista. Suokukot saapuvat soille pesimään toukokuussa. Silloin koiras ja naaras ovat erinäköiset. Koiraalla on tuuhea, värikäs kauluri, ja sen poskilla on paljaat iholäikät. Värikkäällä ulkonäöllä on tärkeä merkitys soidinmenoissa, sillä suokukot eivät juuri ääntele. Soidinmenojen tarkoituksena on houkuttaa naaras parittelemaan. Suokukkokoiraat kokoontuvat yhteen ja miekkailevat nokillaan. Naaras parittelee sen koiraan kanssa, joka on pärjännyt soitimella hyvin. Viime vuosikymmeninä suokukot ovat vähentyneet, koska niiden talvehtimisalueiden ympäristö on muuttunut. Suokukoista onkin tullut Euroopassa erittäin uhanalainen laji.

tiivistelmä

• Avoin suo on rauhallinen pesimäpaikka. • Kahlaajilla on pitkät jalat ja pitkä nokka. • Soidinmenoja seuraa parittelu. 1 2 3

tehtävät

Millainen paikka suo on pesimiseen? Millaisia lintuja ovat kahlaajat? Millaiset soidinmenot on kurjella? Ota selvää.