2. Suo on kostea elinympäristö

Suon pinta näyttää pehmeän kumpumaiselta. Siinä erottuu sammalmättäitä, heinää ja matalia varpuja. Miltä tuntuu, kun kävelet suolla?

Suot kehittyvät tasaisille paikoille

Olet varmasti liikkunut joskus metsässä tai suolla. Metsä on Suomen yleisin luonnonympäristö ja suo on toiseksi yleisin. Soita on runsaasti maamme länsi- ja pohjoisosissa. Soiden yleisyys johtuu kosteasta ja viileästä ilmastostamme. Vettä sataa enemmän kuin sitä haihtuu maasta. Tasaisella maanpinnalla vesi virtaa hitaasti ja sitä kertyy notkelmiin. Sopivissa olosuhteissa maa soistuu eli muuttuu suoksi. Soistuminen voi tapahtua eri tavoilla. Kun maa nousee ja vesi vetäytyy

Soiden kehittymistapoja

Rahkasammal hajoaa hapettomissa oloissa vähitellen turpeeksi.

kauemmas, ranta voi muuttua suoraan suoksi. Suo voi muodostua myös, kun vesistö, esimerkiksi lampi, kasvaa umpeen. Metsämaahan taas voi kertyä vettä painanteisiin, ja metsä soistuu niissä paikoissa vähitellen.

Tupasvilla on yleinen soilla kasvava sarakasvi.

Suolla on turvetta

Suon maalaji on turvetta. Sitä muodostuu kuolleista suokasveista, jotka hajoavat viileässä, happamassa ja vähähappisessa suovedessä. Näissä olosuhteissa kasvit hajoavat vain vähän. Turvekerros paksunee hitaasti, noin millimetrin vuodessa. Vanhoilla soilla turvetta voi kuitenkin olla jopa 10 metriä. Soilla kasvaa runsaasti sammalia. Erityisesti rahkasammalilla on merkitystä turpeen muodostumisessa. Rahkasammal kasvaa siten, että kun sen yläosa kasvaa pituutta, alaosa hajoaa turpeeksi.

Suolla elää kasveja ja eläimiä

Suon kasvit kasvavat happamassa ja kosteassa turpeessa. Turpeen paksuus ja veden määrä vaikuttavat siihen, mitä kasveja suolla kasvaa. Yleisimpiä suon kasveja ovat sammalet ja sarat. Sarat muistuttavat ulkonäöltään heiniä, mutta niiden varsi on umpinainen. Soilla kasvaa vain vähän puita. Suolla elää runsaasti pieniä selkärangattomia eläimiä, kuten hämähäkkejä ja hyönteisiä. Yleisiä hyönteisiä ovat sääsket, paarmat ja perhoset. Selkärankaisista eläimistä eniten soilla elää lintuja. Siellä niille on runsaasti pesimäpaikkoja ja hyönteisiä ravinnoksi. Suon kosteudessa viihtyvät myös matelijat ja sammakot.

Suomi on yksi maailman soisimpia maita.

Suot ovat vähentyneet

Suot ovat vähentyneet Suomessa sadan vuoden aikana. Jäljellä on enää noin kolmasosa luonnontilaisista soista. Soita on raivattu pelloiksi ja niitä on ojitettu metsän kasvatusta varten. Osa soista on otettu turvetuotantoon. Soilta kerätään turvetta, jota käytetään polttoaineena ja kasvualustana. Luonnontilaisten soiden väheneminen on herättänyt huolta, joten niitä on alettu suojella. Erityyppisiä soita on liitetty soidensuojelualueisiin. Näillä alueilla saa liikkua, marjastaa ja metsästää, mutta soita ei saa ojittaa.

tiivistelmä

tehtävät

• Soita muodostuu eri tavoin. • Turve on suon maalaji. • Soita suojellaan, koska ne ovat vähentyneet.

1 2 3

Mistä johtuu, että Suomessa on paljon soita? Miten turvetta muodostuu? Mikä on kouluasi lähinnä oleva suoalue? Selvitä kartasta.