3. Korpi, räme, neva ja letto ovat suotyyppejä

3

Korpi, räme, neva ja letto ovat suotyyppejä

Tupasvillan kukat näyttävät siltä, kuin suota peittäisi lumiharso. Suopursun väkevän tuoksun voit tuntea pitkien matkojen päähän. Mitä muita suon kasveja tunnet?

Korvessa kasvaa paljon samoja kasvilajeja kuin tuoreessa kangasmetsässä.

Korvessa kasvaa kuusia

Voit luokitella suot eri suotyyppeihin sen mukaan, kasvaako niillä puita. Korpi ja räme ovat soita, joilla kasvaa puita. Neva ja letto ovat avosoita, joilla puita ei kasva. Korvessa kasvaa kuusia ja jonkin verran koivuja. Korven turvekerros on ohut. Kasvillisuus on rehevää, ja se muistuttaa tuoretta kangasmetsää. Korpisuon tyypillisiä kasveja ovat mustikka, muurain eli lakka, mesiangervo ja metsäkorte. Sammalista yleisimpiä ovat rahkasammal ja karhunsammal.

Kasvuolot rämeellä ovat karut ja männyt kasvavat siellä hitaasti. Turvekerros voi olla nevalla useita metrejä paksu.

Tupasluikka kasvaa mättäinä nevalla.

Räme on melko kuiva suo

Noin puolet maamme soista on rämeitä. Rämeellä kasvaa kitukasvuisia mäntyjä ja runsaasti varpuja, kuten suopursuja, vaivaiskoivuja, suokukkia, juolukoita, karpaloita ja kanervaa. Varvut voivat olla korkeita ja muodostaa tiiviin kerroksen. Rämeillä ei kasva juuri ollenkaan heiniä. Suon pohjalla kasvaa rahkasammalta.

Juolukka muistuttaa ulkonäöltään mustikkaa. Se on kuitenkin korkeampi kuin mustikka ja sen marjat ovat kookkaat.

Neva on märkä suo

Neva on märkä ja vähäravinteinen avosuo. Vetisyyden ja paksun turvekerroksen vuoksi nevalla ei kasva puita. Yleisimmät kasvit nevoilla ovat rahkasammal ja sarat, kuten pullosara ja tupasluikka. Mättäillä voi kasvaa varpuja. Nevalla voi olla suonsilmäkkeitä, joissa suovesi on niin lähellä maan pintaa, että se peittää kasvillisuuden. Tällaisessa kohdassa suolla kulkijaa saattaa upottaa, sillä silmäkkeen pohja voi olla syvällä.

Luonnontilassa olevia lettoja on vähän. Niitä on aikaisemmin raivattu pelloiksi.

Rätvänä on letoilla kasvava ruohokasvi.

Letto on runsasravinteisin suo

Letto on harvinaisin suotyyppi. Letot ovat runsasravinteisia avosoita, joita on pääasiassa Pohjois-Suomessa. Ravinteiden ansiosta lettosoilla kasvaa runsaasti eri kasvilajeja ja kasvillisuus on rehevää. Lettosoilla kasvaa yleisesti heiniä, saroja ja ruohokasveja. Rahkasammalten lisäksi lettosuolla kasvaa myös ruskosammalia ja kultasammalta. Leton pinta voi olla paikoin veden peitossa.

tiivistelmä

• Korven turvekerros on ohut, ja siellä kasvaa kuusia. • Rämeellä kasvaa mäntyjä ja runsaasti erilaisia varpuja. • Neva ja letto ovat avosoita. 1 2 3

tehtävät

Mitä ovat avosuot? Vertaile rämeen ja nevan kasvillisuutta. Millainen kasvi on pikkukihokki? Ota selvää.