2 minute read
lisääntyvät munimalla
Maasta kuuluu hiljaista rapinaa. Huomaat, että käärme liukuu nopeasti eteenpäin. Millaisilla paikoilla olet nähnyt käärmeitä?
Advertisement
Sammakkoeläimet ja matelijat ovat selkärankaisia
Sammakkoeläimillä ja matelijoilla on selkäranka. Ne ovat vaihtolämpöisiä, eli niiden ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön lämpötilan mukaan. Koko maailman sammakkolajeista kolmannes on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Yhtenä syynä on kosteikkojen tuhoutuminen, jolloin sammakoiden elinalueet vähenevät. Toinen syy on, että sammakoiden iho ei suojaa niitä lisääntyneeltä auringon ultraviolettisäteilyltä. Kolmanneksi niiden lisääntymistä heikentävät ympäristön torjunta-aineet ja kemikaalit, jotka kertyvät sammakoiden elimistöön. Suomessa elävät sammakkolajit ovat kaikki rauhoitettuja. Se tarkoittaa, että eläimiä ei lakiin perustuen saa vahingoittaa, häiritä tai pyydystää. Voit nähdä Suomessa viisi eri matelijalajia. Niitä ovat sisilisko, vaskitsa, kyy, rantakäärme ja kangaskäärme. Kyytä lukuun ottamatta kaikki matelijat ovat rauhoitettuja. Matelijoita uhkaa ihmisten käärmeisiin kohdistuva vaino. Käärmeitä jää myös autojen alle, kun ne liikkuvat talvehtimispaikoille.
Vaskitsa on jalaton lisko. Se liikkuu hitaammin kuin käärme.
Sammakko tarvitsee kosteutta
Sammakko elää monenlaisissa ympäristöissä. Aikuinen sammakko hengittää keuhkojen lisäksi kostealla ihollaan, joten märkä suo sopii sille elinympäristöksi. Sammakko tarvitsee lisääntymiseen vettä. Sammakot kerääntyvät keväällä lammikoihin ja ojiin kutemaan. Koiraat kutsuvat naaraita kurnuttamalla. Sammakkokoiras tarrautuu naaraaseen kiinni, naaras laskee veteen mätimunansa ja koiras hedelmöittää siittiöillään mädin.
Munat kypsyvät lämpimässä vedessä muutamassa viikossa, ja niistä kuoriutuu nuijapäitä eli sammakon toukkia. Nuijapäällä on nuijamainen pää, pitkä pyrstö ja pään sivuilla ulkokidukset. Kun nuijapää kasvaa, kidukset muuttuvat vähitellen sisäkiduksiksi. Seuraavaksi sille kehittyvät jalat. Lopulta pyrstö ja kidukset häviävät ja sammakko siirtyy maalle.
Kyyn ravintoa ovat sammakot, sisiliskot, linnunpoikaset ja pikkunisäkkäät. Se löytää saaliin hyvän hajuaistinsa avulla.
Kyykäärmeellä on sahalaitakuvio
Kyykäärme on väriltään harmaa, ruskea tai musta, ja sillä on litteä kolmiomainen pää. Yleensä sen selässä näkyy sahalaitakuvio. Kyykäärmeiden elinympäristöä ovat kalliot, rannat sekä niittyjen ja soiden reuna-alueet. Matelijat lisääntyvät munimalla. Kyyn poikaset kuoriutuvat kuitenkin jo emon sisällä, joten ne syntyvät elävinä. Kyynaaras ei huolehdi poikasista niiden syntymän jälkeen, vaan ne selviytyvät heti itsenäisesti. Kyy kasvaa vähitellen, mutta sen iho ei kuitenkaan veny tai kasva samaan tahtiin. Käärmeen suomuinen nahka uusiutuu nahanluonnissa, kun vanha nahka irtoaa ja korvautuu uudella. Kyy on maamme ainoa myrkyllinen käärmelaji. Se aistii maanpinnasta ihmisen askeleet ja pyrkii pakenemaan, mutta yllätettynä se saattaa purra. Kyyn purema vaatii aina lääkärin hoitoa.
tiivistelmä
• Matelijat ja sammakkoeläimet ovat selkärankaisia ja vaihtolämpöisiä. • Sammakon muodonvaihdoksessa toukasta kehittyy vähitellen aikuinen. • Kyykäärme on maamme ainoa myrkkykäärme. 1 2 3
tehtävät
Mitä tarkoittaa eläinlajin rauhoittaminen? Kerro sammakon lisääntymisestä. Mitä matelijoita ja sammakkoeläimiä luokkakaverisi ovat nähneet? Tee diagrammi.
