Diab ja laak 1 2022

1 ❘ 2022 ❘ helmikuu 51. vuosikerta Suomen Diabetesliitto

• SGLT2:n estäjät ja sydän • Suomen ensimmäinen insuliinipumppupotilas • Diabetesbarometri 2021

Diabetes ja lääkäri Diabetesrokote etenee

diabetes.fi

Tukea arkeesi

verkkopalvelustamme Tyypin 2 diabeteksen kanssa eläminen voi olla haastavaa. Terveellinen ja aktiivinen elämä on silti mahdollista.

Olemme koonneet sinulle tietoa ja tukea diabeteksen hallintaan ja hoitoon helposti verkkoon. Tutustu jo tänään!

FI21CD00044-0821

www.diabeteksesta.com

Diabetes ja lääkäri Sisältö

9

4 Ajankohtaista: Diabeteksen äärellä – tutustu uuteen podcast-sarjaan 5 Pääkirjoitus: Sote aloittaa hoitovelkaisena

Jorma Lahtela 6 9

Yllätys Sokerinpoistajien eli gliflotsiinien sydäntä suojaava vaikutus yllätti tutkijat.

Seuraamo

SGLT2:n estäjät – diabeteslääkkeet suojelevat sydäntä Henri Honka

13

13 Suomen ensimmäinen insuliinipumppupotilas

Veikko Koivisto 16

Ihon lämpötilan mittaaminen kuuluu diabeetikon riskijalkojen seurantaan hoitopaikassa

Jaana Huhtanen

Viheriöllä Veikko Koivisto osallistui 1970-luvun lopulla insuliini­ pumppuhoidon kehittämiseen kaksoisroolissa tutkijana ja tutkimuspotilaana Yalen yliopistossa – ja sen hienolla golfkentällä.

19 ”Oma vika, maksa itse” -asenteella ikävät seuraukset

Elina Pimiä 20

Diabetesbarometri 2021: Hoidon ammattilaiset ja diabetesta sairastavat toivovat lisää resursseja omahoidon ohjaukseen

Sari Koski

16

25

Raskausdiabetes-kysely: Soiten ammattilaiset toivovat sujuvaa hoitoketjua ja koulutusta

Henna Lietzén, Maija Kurki ja Mirva Kolonen

28

Lämpö nousee

Alkuraskauden terveyttä edistävä ruokavalio suojaa raskausdiabetekselta

30

Diabeteshoitajat: PSHP käynnisti verkkotäydennyskoulutuksen diabetespotilaita osastolla ohjaaville Susanna Lahti

33 34

Mitä on tarkoituksenmukaista tutkia sen jälkeen, kun diabeetikolla on todettu niin sanottu riskijalka?

Väitöksiä Koulutusta Kannen ja sivun 3 kuvat: Shutterstock

Diabetes ja lääkäri -lehti verkossa u Diabetes ja lääkäri -lehden selailtava näköislehti on luettavissa verkossa https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti.

Verkkojulkaisusta on karsittu reseptilääkeilmoitukset, kuten laki edellyttää. Lehden kaikki numerot julkaistaan myös pdf-muodossa nettiarkistossa www.diabetes.fi/laakarilehdet.

Tästä Diabetes ja lääkäri -lehden rinnakkaispainoksesta on poistettu lääkemainontaa koskevien säädösten edellyttämällä tavalla reseptilääkemainokset.

Ilmoittajat vastaavat ilmoitusten sisällöstä. Ne eivät ole Diabetesliiton suosituksia.

TIETEELLISET TOIMITTAJAT: professori h.c. Jorma Lahtela, 0400 920 672, jorma.lahtela@iki.fi, LK (väit.), kansainvälinen koordinaattori Carol Forsblom, p. 09 4717 1905, carol.forsblom@hus.fi ❘ DIABETESHOITAJAT RY:N EDUSTAJA: kätilö, TtM Nina Peränen, tiedotus@diabeteshoitajat.fi ❘ TOIMITUS: päätoimittaja Juha Viertola, juha.viertola@diabetes.fi, toimitussihteeri Mervi Lyytinen, p. 050 564 9126, mervi.lyytinen@diabetes.fi ❘ LEHDEN YHTEYSTIEDOT: Diabetes ja lääkäri -lehti, Näsilinnankatu 26, 33200 Tampere, p. 03 2860 111 (ma–pe klo 9–13), sähköinen arkisto ja pdf-lehti: www.diabetes.fi/laakarilehdet, selailtava näköislehti: https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti ❘ JULKAISIJA: Suomen Diabetesliitto ry ❘ ILMOITUKSET: markkinointikoordinaattori Keiju Telford, p. 050 310 6621, keiju.telford@diabetes.fi ❘ TILAUKSET JA OSOITTEEN­ MUUTOKSET: jäsensihteeri Anneli Jylhä, p. 050 310 6611, jasenasiat@diabetes.fi ❘ ILMESTYMINEN JA TILAUSHINTA: Lehti ilmestyy helmi-, huhti-, syys- ja joulukuussa Diabetes-lehden liitteenä. Vuosikerta 15 e + Diabetes-lehden tilaushinta 45 e/vuosikerta (6 numeroa), jäsen­etu­hinta 15 e/vuosikerta ❘ ULKOASU: Aino Myllyluoma ❘ PAINO: UPC Print ❘ 51. vuosikerta ❘ ISSN-L 1455-7827 ❘ ISSN 1455-7827 (Painettu) ❘ ISSN 2242-3036 (PDF)

Ajankohtaista

Diabeteksen äärellä

– tutustu uuteen podcast-sarjaan

Kuva: Shutterstock

Jakso 1: Jos aina ei jaksa, keskustelijoina psykologi Jenni Salonranta sekä tyypin 1 diabetesta sairastava, Tampereen diabetesyhdistyksessä toimiva Timo Koukkari.

Diabetesliiton Diabeteksen äärellä -nimisessä podcast-­ sarjassa äänessä ovat diabetesta sairastavat ja heidän ­läheisensä sekä eri alojen asiantuntijat. Podcastit juontaa diabeteshoitaja Kaja Normet.

Sarjassa käsitellään diabeteksen hoitoväsymystä, vanhempien jaksamista riittämättömien ja katkonaisten yöunien näkökulmasta, sairauden vaikutusta seksuaalisuuteen, opiskelun aloittamista ja kotoa pois muuttamista sekä liikunta­harrastuksen ja diabeteksen yhdistämistä.

Jakso 2: Katkonaisia öitä, keskustelijoina unitutkija, unibiologi Henna-Kaisa Wigren sekä diabetesta sairastavan lapsen äiti, itsekin tyypin 1 diabetesta sairastava Taru Tuominen.

Jakso 3: Puhetta seksuaalisuudesta, keskustelijoina Diabetesliiton diabetes­ hoitajat Kaja Normet ja Kati Hannukainen.

Jakso 4: Opiskelu ja muutto pois kotoa, keskustelijoina diabetesta sairastavat nuoret Anton ja Jutta.

Jakso 5: Kokemuksia urheilijana, keskustelijoina Anton ja jääkiekkoilija Jenna Suokko.

Terveydenhuollon ammattilainen, vinkkaa potilaillesi podcasteista!

Linkit lähetyksiin löydät sivulta www.diabetes.fi/d-elamaa

Perusopas – tyypin 2 diabetes • Vägledning – typ 2-diabetes Suosittu, lämminhenkinen opas kokoaa hoidon keskeiset asiat yhteen.

Uudistettu opas nyt myös ruotsiksi!

Kenelle: aikuisille niin sairauden alussa kuin myöhemminkin, sote-alalle perustieto-oppaaksi B5, 44 sivua, nidottu Hinta: 4 euroa

Määräalennukset: 5 kpl tai enemmän: 2,50 euroa/kpl • 50 kpl tai enemmän: 1,50 euroa/kpl

Tilaukset: www.diabetes.fi/d-kauppa

Pääkirjoitus

Sote aloittaa hoitovelkaisena JORMA LAHTELA

Kuva: Shutterstock

Uusi vuosi on alkanut, mutta vanha tai uusi virusongelma jatkuu, miten asiaa haluaa katsoa. Covid-19-virus vaikuttaa maailmanlaajuisesti tervey­ denhoidon toimintaan. Myös tutkimus tai ainakin tutkimusraportit ovat keskittyneet tämän virustaudin selvittelyyn. Runsaassa vuodessa asiasta on julkaistu yli 200 000 tieteellistä artikkelia (Pubmed) ja lukemattomia juttuja päivälehdissä. Sosiaalinen media on täynnä virusasiaa. Oikean tiedon seulo­minen on jokseenkin mahdotonta. Myös diabetekseen covid-19 on vaikuttanut. Uusia diagnooseja on kirjattu maassamme noin 20 % vähemmän kuin edellisinä vuosina. Lähes kaikkia uusia somaattisia sairausdiagnooseja on kirjattu terveydenhoidon ilmoituksiin edellisiä vuosia vähemmän.

Tämä tuskin on todellista, vaan liittyy erilaisiin rajoituksiin tai palveluiden saatavuuteen terveydenhoidossa. Myös hakeutuminen palveluiden pariin on vähen­tynyt monista syistä, kuten haluttomuudesta liikkua julkisilla paikoilla tartunnan pelon vuoksi. On syntymässä hoitovelka, jonka todellinen merkitys selviää tulevaisuudessa. Tuskin on mahdollista, että esimerkiksi uudet syöpätapaukset olisivat vähentyneet 10–20 %.

THL:n raportista näkee, että lyhyessä ajassa myös lasten painonkehitys on ollut epäedullista, erityisesti pojilla. Tämä liittynee liikunnan vähenemiseen. Diabeteksen komplikaatioista maailmalta on raportoitu diagnoosivaiheen ketoasidoosien yleistymistä ja komplikaatioista amputaatioiden lisääntymistä. Molemmat liittynevät viivästyneeseen yhteydenottoon terveydenhoitoon. Diabetesvastaanotoilla on siirrytty laajasti fyysisestä kontaktista puheluihin. Vastaanottokäyntien määrä on pudonnut jopa kymmenesosaan vakiintuneesta. Vasta tulevaisuudessa näemme, miten tämä on vaikuttanut hoidon tasoon, laatuun ja lopputuloksiin. Hoito- ja diagnoosivaje on ilmeinen.

Diagnoosien viivästyminen johtanee komplikaatioiden yleistymiseen ja viime kädessä nostaa hoidon hintaa. Hoitovajeen kursiminen vaatii vuosien työn. Voi vain toivoa, että juuri aloittava sote hyvinvointialueineen kykenee vastaamaan tähän haasteeseen.

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

5

Seuraamo

Kuva: Shutterstock

Diabetesrokotteen kehitys etenee Suomessa

– ensimmäisen vaiheen kliinisiä tuloksia tulossa pian?­ Tutkimukset ovat jo pitkään viitan­ neet siihen, että virusinfektiot saat­tavat johtaa tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen. Erityisesti coxsackievirus B (CVB) -serotyypit ovat epäiltyjen listalla. Tämän mahdollisen etiologisen tekijän eliminoimiseksi on kehitteillä polyvalentti inaktivoitu coxsackievirus B1 -rokote. Molekyyliä on tutkittu jo useita vuosia, ja erityisesti suomalaisilla huippututkijoilla on merkittävä osuus rokotteen kansainvälisessä kehitystyössä (1,2).

Yksi tuore esimerkki testeistä, joita on tehty, julkaistiin joulukuun 2021 Diabetes-lehdessä (3).

Tutkimuksessa käytettiin NOD­-hiiriä, joilla on spontaani taipumus autoimmuunidiabetekseen. Hiiret arvottiin kahteen ryhmään: toinen ryhmä (n = 14) infektoitiin CVB1-viruksella, toista ryhmää (n = 31) ei infektoitu. Rokotuksen jälkeen CVB1-infektoiduille hiirille kehittyi

6

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

neutraloivia CVB1-vasta-­aineita.

Rokote hidasti CVB1-infek­tion kiih­ dyttämää diabeteksen il­maan­tu­ mista. Rokote sinänsä ei vaikuttanut saarekkeiden inflammaatioon eikä myöskään spontaanin autoimmuunidiabeteksen kehittymiseen (3).

Johtopäätös oli, että CVB-roko­ te suojasi NOD-hiiret CVB1-viruksen kiihdyttämältä autoimmuuni­ diabeteksen kehittymiseltä, mut­ta rokotteella sinänsä ei ollut suoria vaikutuksia beetasoluun. Tulos on yksi lisätodiste siitä, että CVB1viruk­sen inaktivaatio poistaa sen diabetogeeniset ominaisuudet ja että rokote virusta vastaan voisi ehkäistä autoimmuunidiabeteksen.

Tämän ja aikaisempien tutkimusten tulokset ovat olleet rohkaisevia, ja kliiniset tutkimukset on jo aloitettu suomalaisessa kliinisen tutkimuksen yksikössä. Kyseessä ovat vaiheen 1 tutkimukset, joissa selvitetään ensisijaisesti rokotteen turvallisuutta terveillä henkilöillä.

Todennäköisesti kuulemme kliinisen tutkimuksen tuloksia melko pian.

Veikko Koivisto 1. Hyöty H, Leon F, Knip M. Developing a vaccine for type 1 diabetes by targeting coxsackievirus B. Expert Rev Vaccines 2018;17:1071-1083.

2. Stone VM, Hankaniemi MM, Svedin E ym. A coxsackievirus B vaccine protects against virus-induced diabetes in experimental mouse model of type 1 diabetes.

Diabetologia 2018;61:1476-481.

3. Stone VM, Butrym M, Hankaniemi MM. Coxsackievirus B vaccines prevent infection-accelerated diabetes in NOD mice and have no disease-inducing effect.

Diabetes 2021;70:2871-2878.

Ovatko SGLT2-lääkkeet turvallisia luille?

SGLT2-ryhmän lääkkeiden käyttö on yleistynyt diabetespotilailla sydän- ja verisuonisairauksien ennustetta parantavien hyvien tutkimustulosten vuoksi (katso Honka, sivu 9 tässä lehdessä).­C anvas (kanagliflotsiini) -tutkimuksessa haittavaikutuksena ilmaantui lisääntynyt luunmurtumien ja amputaatioiden riski. Sitä ei nähty dapa-, empa- tai ertugliflotsiinin tutkimuksissä, eikä tulos toistunut kanagliflotsiinin muissa tutkimuksissa. Tapahtumailmoituksiin perus­tuvissa rekisteritutkimuksissa amputaatiot lisääntyivät, mutta menetelmä suosii tapahtumien ilmoitusta ja voi yliarvioida sivu­ vaikutuksia.

Seuraamo

Lihomisriski näkyy aivoista 1. Kantonen T, Pekkarinen L, Karjalainen T, ym. Obesity risk is associated with altered cerebral glucose metabolism and decreased μ-opioid and CB1 receptor availability. International Journal of Obesity (2021): https://doi.org/10.1038/ s41366-021-00996-y Lähde: Turun yliopiston tiedote 3.11.2021

Kuva: Shutterstock

jo ennen lihavuuden kehittymistä.

Nämä muutokset voivat selittää lisääntynyttä ruokahalua ja liika­ syömistä.

Tutkimukseen osallistui 41 nuorta miestä, joilla oli vaihteleva määrä lihomiselle altistavia tekijöitä.

Turun PET-keskuksen tutkimus (1) osoittaa, että aivot ja keskushermosto ovat tärkeä kohde lihavuutta hoidettaessa. Tutkimuksessa selvisi, että perhetaustaan liittyvät lihavuuden riskitekijät, kuten vanhempien lihavuus ja diabetes, olivat yhteydessä tutkittavan poikkeavaan aivojen insuliiniviestintään sekä aivojen opioidi- ja kannabinoidijärjestelmän vähentyneeseen toimintaan.

Merkittävä havainto on, että kylläisyyttä ja ruokahalua säätelevien hermoverkkojen toiminta muuttuu

Lihavuuden riskitekijöiden vaikutus aivojen toimintaan. a) Perheeseen liittyvät riskitekijät (vanhempien lihavuus ja diabetes) olivat yhtey­ dessä tutkittavan poikkeavaan insuliiniviestintään lähes koko aivojen alueella. Keltaisempi väri tarkoittaa vahvempaa yhteyttä. b) Perhee­ seen liittyvät riskitekijät olivat yhteydessä tutkittavan vähentyneeseen opioidisitoutumiseen aivojen mielihyvää viestivillä alueilla. Vaaleampi sininen tarkoittaa vahvempaa yhteyttä. Kuva on julkaistu alkuperäi­ senä International Journal of Obesity -lehdessä.

Zhuo ja työtoverit selvittivät Medicare-etuja nauttivien potilaiden (yli 65-vuotiaita) tietokannasta amputaatioon johtavien luunmurtumien esiintymistä. Potilaille oli aloitettu joko SGLT2-ryhmän, ­GLP-1ra-ryhmän tai DPP4-ryhmän lääkehoito. Kaikkiaan potilaita oli lähes 140 000 kolmeen ryhmään jaettuna. Altistusaika kullekin lääkkeelle oli lähes viisi vuotta (2013–2017). Tutkimuksessa ei löydetty eroja luunmurtumia saaneiden ja eri lääkeryhmiä käyttäneiden välillä – missään tilanteessa. Analyysit tehtiin iän, sukupuolen, insuliinin käytön (hypogly­ kemiariski), painon ja yleisen haurauden perusteella.Myös muiden sairauksien lääkitys analysoitiin.

Tutkimusmenetelmään liittyy rajoitteita kuten yleensäkin rekisteritutkimuksiin. Ei ole tiedossa,

miksi jokin näistä lääkeryhmistä aloitettiin kyseiselle henkilölle. Diabeteksen kesto, hoitotasapaino ja kompli­kaatioiden vaikeusaste eivät myöskään ole tiedossa. Analysoitavat tiedot perustuvat vakuutuksesta laskutettuihin diagnooseihin, toimenpiteisiin ja lääkityksiin. Joka tapauksessa tutkimus näyttää vahvistavan käsitystä SGLT2-ryhmän lääkkeiden luuturvallisuudesta. Lisätutkimuksillekin on vielä tarvetta.

Jorma Lahtela 1. Zhuo M, Hawley CE, Paik JM, ym. Association of sodium-glucose cotransporter-2 Inhibitors with fracture risk in older adults with type 2 diabetes. JAMA Netw Open. 2021;4:e2130762. doi: 10.1001/jamanetworkopen.2021.30762.

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

7

POTILAAT VOIVAT TEHDÄ SEN

Skannaa QR -koodi ja lue lisää FreeStyle Libre 2 -järjestelmästä

ILMAN LANSETTEJA1 FreeStyle Libre 2 -glukoosinseurantajärjestelmä on sensorointiin perustuva järjestelmä diabetespotilaille, joka antaa glukoosilukemat päivin ja öin enintään 14 vuorokauden ajalta - mukana myös valinnaiset matalan ja korkean glukoosin hälytykset.

TESTAA, TUNNETKO SUOMEN TERVEYDENHUOLLON LUVUT? OIKEAT VASTAUKSET VASEMMASSA ALAKULMASSA.

1 Paljonko hoitopäivä infektio-osastolla lääkkeineen maksaa keskimäärin?2

2 Paljonko yhden potilaan pallolaajennus maksaa keskimäärin?²

3 Paljonko on yhden diabetespotilaan sensorointiin perustuvan glukoosinseurantajärjestelmän vuosikustannus?3

A. 458€

A. 1160 - 4480€

A. NOIN 1500€

B. 584€

B. 2780 - 6440€

B. NOIN 2800€

C. 698€

C. 3550 - 7560€

C. NOIN 4900€

Lue lisää osoitteesta www.FreeStyle.Abbott FLASH GLUCOSE MONITORING SYSTEM

Tuotekuvia käytetään vain havainnollistamistarkoituksessa, eikä niissä ole todellisia potilaita tai potilastietoja.

FreeStyle Libre 2 -glukoosinseurantajärjestelmä ja FreeStyle LibreLink -sovellus ovat CE -merkattuja lääkinnällisiä laitteita.

1. Sensorin skannaamiseen ja glukoosiarvojen saamiseen ei tarvita lansetteja. 2. Tiina Vuorimäki, Aamulehti, 11.3.2020; “Taysissa käytettävä kallein lääkeannos maksaa 41 500 euroa – Selvitimme hoitojen, leikkausten ja lääkkeiden hinnat”, https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007421866.html. 3. Hinta perustuu Abbottin verkkokaupan tämänhetkisiin todellisiin hintoihin. © 2021 Abbott. FreeStyle, Libre, ja niihin liittyvät tavaramerkit ovat Abbottin tavaramerkkejä. Muut tavaramerkit ovat omistajiensa omaisuutta. ADC-44784 v1.0 09/21. www.FreeStyle.Abbott - 0800 555 500 - Abbott Oy - Karvaamokuja 2A - 00380 Helsinki 2797 Oikeat vastaukset: 1c, 2b, 3a MD

Abbott Diabetes Care Ltd. Range Road Witney, Oxon OX29 OYL, UK

Kuva: Shutterstock

SGLT2:n estäjät: Diabeteslääkkeet suojelevat sydäntä HENRI HONKA

LT, endokrinologiaan erikoistuva lääkäri, Tays sisätaudit Adjunct assistant professor, The University of Texas Health Science Center, San Antonio, USA henri.honka@pshp.fi

Siinä missä muut diabeteslääkkeet, insuliini mukaan lukien, ovat perustuneet glukoosin uudelleenohjaamiseen elinten ja aineenvaihduntareittien välillä, SGLT2:n estäjät kykenevät poistamaan glukoosia elimistön muodostamasta suljetusta systeemistä. ­

Natriumin- ja glukoosin­ kuljettajaproteiini 2:n (SGLT2) estäjät ovat lunastaneet paikkansa osana tyypin 2 diabetesta sairastavan potilaan lääkehoitoa. Niiden verensokerin laskusta riippumattomat vaikutukset kuitenkin selittävät, miksi kyseinen lääkeryhmä johtaa sydän- ja verisuonitapahtumien estoon sekä sydämen vajaatoiminnasta johtuvien sairaalahoitojaksojen vähenemiseen.

Proksimaalisen munuais­tiehyen natriumin- ja glukoosinkuljettajaproteiini 2 (SGLT2) kuljettaa alkuvirtsaan suodattuneesta glukoosista terveillä noin 80–90 % takaisin verenkiertoon. SGLT2:n estäjien, ”gliflotsiinien”, käyttö diabeteksen lääkehoidon osana saa glukoosia erittymään virtsaan, minkä seurauksena paaston ja aterian jälkeinen glukoosipitoisuus laskee ja insuliiniherkkyys sekä haiman insuliinin erityskyky paranevat (1).

Kyseessä on ainutlaatuinen vaikutusmekanismi, sillä siinä missä muut diabeteslääkkeet, insuliini mukaan lukien, ovat perustuneet glukoosin uudelleenohjaamiseen elinten ja aineenvaihduntareittien välillä, SGLT2:n estäjät kykenevät poistamaan glukoosia elimistön muodostamasta suljetusta systeemistä. Ne ovat siksi erityisen hyvä vaihtoehto tyypin 2 diabetesta sairastavan potilaan lisälääkkeeksi.

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

9

0

0,9 HbA1c

1 mM LDL

4 mmHg SBP

45 mg Pio

10/25 mg Empa

Estettyjä CV-tapahtumia

-2 -4 -6 -8 -10 -12 -14 Kuva 1. Estettyjen sydän- ja verisuonitapahtumien laskennallinen määrä, kun 200 tyypin 2 diabetesta sairastavaa potilasta hoidetaan viiden vuoden ajan joko laskemalla heidän sokerihemo­globiiniaan 0,9 %, LDL-kolesteroliaan ­ 1 mmol/l, systolista verenpainettaan 4 mmHg tai aloittamalla heille joko 45 mg pioglitatsoni (Pio) tai empagliflot­ siini (Empa) annoksella 10 tai 25 mg vuoro­kaudessa. Mukailtu Abdul-Ghanin ym. (7) artikkelista.

Myönteinen yllätys

johtua veren glukoosipitoisuuden laskusta eikä Yhdysvaltain lääkeviranomaisen vuonna 2008 asetateroskleroottisen prosessin hidastumisesta (7). tamana päätös (2) vaatia myyntiluvan saaneilta Vaikutusmekanismeista huolimatta edellä diabeteslääkkeiltä näyttöä niiden sydän- ja veri­ mainitut niin kutsutut CVOT-tutkimukset (Carsuoni­ sairausturvallisuudesta johti positiiviseen dioVascular Outcome Trial) kiistatta osoittavat, että yllätykseen, kun vuonna 2015 julkaistu EMPA-REG ­SGLT2:n estäjät ovat kliiniseltä hyödyltään statiiOUTCOME -tutkimus (3) osoitti, että SGLT2:n estänien ja antihypertensiivien veroisia, itsenäisesti jä empagliflotsiini ei ollut pelkästään lumelääkkeen sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä vähentäviä veroinen, vaan että sen käyttö johti merkittävästi lääkkeitä (kuva 1) tyypin 2 diabetesta sairastavilla. pienempään sydän- ja verisuonipäätetapahtumien Suojaa myös muille kuin diabeetikoille määrään sellaisilla tyypin 2 diabetesta sairastavilla, joilla oli todettu jokin valtimosairauden ilmentySeuraavaksi selvitettiin, pystyvätkö SGLT2:n estäjät mä. vähentämään sydämen vajaatoiminnasta johtuVastaavanlaiset tulokset todettiin kanagliflotvien sairaalahoitojaksojen ilmaantuvuutta myös siinilla (4), dapagliflotsiinilla (5) ja ertugliflotsiisellaisilla potilailla, joilla ei ole todettu diabetesta. nilla (6) tehdyissä tutkimuksissa. EriHiljattain julkaistut, asetelmiltaan lähes tyisesti sydän­kuoleman ja sydämen Poikkeuksellista oli identtiset DAPA-HF- (8) ja EMPERORvajaatoiminnasta johtuvien sairaala­ myös sydänsuojan Reduced (9) -tutkimukset osoittivat hoitojaksojen riskitiheyksien suhteet sydäntapahtumien suhteellisen riskin saavuttamisen olivat huomattavasti alentuneet lumepienenevän 25 % dapagliflotsiinia tai nopeus. lääkettä saaneeseen ryhmään nähden empaglif lotsiinia saaneilla sydämen (taulukko 1). vajaatoimintaa (vasemman kammion ejektiofrakPoikkeuksellista oli myös sydänsuojan saatio ≤ 40 %) sairastavilla lumelääkkeeseen nähden. vuttamisen nopeus, sillä päätetapahtumien Mikä tärkeintä, alaryhmä­analyyseissa diabetesta ilmaantuvuutta kuvaavat Kaplan-Meier-käyrät hoisairastamatonkin ryhmä näytti hyötyvän SGLT2:n to- ja lumeryhmien välillä erkaantuivat toisistaan estäjästä siinä missä diabetesta sairastavat potilaat. lähes välittömästi satunnaistamisen jälkeen, ja ensiHuomionarvoista oli myös beetasalpaajien, sijaisen päätemuuttujan MACE:n (Major Adverse ACE:n estäjien ja ATR-salpaajien sekä mineraCardiovascular Event: sydän- ja verisuoniperäinen lokortikoidireseptorin salpaajien runsas käyttö kuolema, sydäninfarkti ja aivohalvaus) ilmaantuosana potilaiden taustalääkitystä. DAPA-HF- ja vuuden alenema oli todettavissa jo kolmen kuuEMPEROR-Reduced -tutkimusten seurauksena kauden kohdalla tutkimusten aloittamisesta. Näin Euroopan kardiologinen seura nostikin tuoreimnopeasti nähtävä sydän- ja verisuonitapahtumien massa hoitosuosituksessaan (10) dapagliflotsiinin alenema SGLT2:n estäjien käytön aikana ei voi ja empagliflotsiinin ensilinjan lääkkeiksi osana

10

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

Taulukko 1. SGLT2:n estäjien vaikutuksia eräiden sydän- ja verisuonipäätetapahtumien riskitiheyksien suhteeseen (95 %:n luottamusväli) lumelääkkeeseen nähden.

Tutkimus (viite)

Vaikuttava aine

MACE-tapahtuma

CV-kuolema

Sydämen vajaatoiminta*

EMPA-REG (3)

empagliflotsiini

0,86 (0,74-0,99)

0,62 (0,49-0,77)

0,65 (0,50-0,85)

CANVAS (4)

kanagliflotsiini

0,86 (0,75-0,97)

0,87 (0,72-1,06)

0,67 (0,52-0,87)

DECLARE-TIMI 58 (5)

dapagliflotsiini

0,93 (0,84-1,03)

0,98 (0,82-1,17)

0,73 (0,61-0,88)

VERTIS-CV (6)

ertugliflotsiini

0,97 (0,85-1,11)

0,92 (0,77-1,11)

0,70 (0,54-0,90)

DAPA-HF (8)

dapagliflotsiini

-

0,82 (0,69-0,98)

0,70 (0,59-0,83)

EMPEROR-Reduced (9)

empagliflotsiini

-

0,92 (0,75-1,12)

0,69 (0,59-0,81)

EMPEROR-Preserved (14)

empagliflotsiini

-

0,91 (0,76-1,09)

0,71 (0,61-0,83)

MACE, Major Adverse CardioVascular Event. *Sairaalahoitoon johtaneet.

HFrEF-potilaan (heart failure with reduced ejection fraction) kokonaisvaltaista lääkehoitoa.

Monta tekijää vaikuttamassa?

Mielenkiintoinen kysymys on, mihin SGLT2:n estäjien positiiviset sydänvaikutukset perustuvat (kuva 2). Kuten edellä todettiin, hyperglykemian korjaus tuskin selittää nopeasti havaittua päätetapahtumariskin laskua. Sen sijaan verenpaine laski SGLT2:n estäjiä saaneilla koehenkilöillä ~5/2 mmHg lume-

lääkeryhmään verrattuna, ja tämä on saattanut vaikuttaa suotuisasti päätetapahtumien määrään sydämen jälkikuormaa vähentämällä. Lisäksi solun­ ulkoisen nesteen ja plasmatilavuuden supistuminen, valtimoiden jäykkyyden vähentyminen sekä hematokriitin nousu helpottavat kuormittuneen sydänlihaksen hapentarpeen ja -tarjonnan välillä olevaa epäsuhtaa (11).

Myös aineenvaihdunnallisilla seikoilla näyttäisi olevan keskeinen rooli: vajaatoimintainen sydän

Verenpaine Sydämen syke Insuliiniresistenssi

Plasmatilavuus Valtimoiden jäykkyys

Glukoosi

Sympaattinen järjestelmä

Painon lasku ja sisäelinrasvan väheneminen

Virtsahappo

Sydänlihaksen ATP-määrä Kuva: Shutterstock

Ketoaineet

Oksidatiivinen stressi Albuminuria

Kuva 2. Mahdollisia mekanismeja SGLT2:n estäjien positiivisten sydänvaikutusten taustalla. ATP, adesoniinitri­ fosfaatti. Mukailtu DeFronzon ym. (11) artikkelista.

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

11

Seuraavaksi SGLT2:n estäjien rintamalla odotetaan vastausta sille, mikä niiden asema tulee olemaan osana HFpEFpotilaiden hoitoa. on kroonisesti ”nälkiintynyt” ja sen mekaaninen hyötysuhde on alentunut terveisiin henkilöihin verrattuna (12). Kokeelliset tutkimukset viittaavat siihen, että SGLT2:n estäjien käyttö johtaa suurentuneeseen sydänlihaksen vapaiden rasvahappojen ja ketoaineiden käyttöön, energian tarjontaan sekä parantuneeseen hyötysuhteeseen (13).

Seuraavaksi SGLT2:n estäjien rintamalla odotetaan vastausta sille, mikä niiden asema tulee olemaan osana HFpEF-potilaiden (heart failure with preserved ejection fraction) hoitoa. Lokakuussa julkaistu EMPEROR-Preserved (14) osoittikin, että empagli­ f lotsiini vähensi HFpEF-potilaiden sydänkuoleman riskiä ja sydämen vajaatoiminnasta johtuvia sairaalahoitojaksoja. Tuloksella on kliinistä merkitystä, sillä lihavuus ja diabetes altistavat nimenomaan tämän sydämen vajaatoiminnan alatyypin kehittymiselle (15, 16).

Kirjallisuus 1. Scheen AJ. Pharmacodynamics, efficacy and safety of sodium-glucose co-transporter type 2 (SGLT2) inhibitors for the treatment of type 2 diabetes mellitus. Drugs 2015;75:33-59.

2. United States Food and Drug Administration (FDA). Guidance for industry diabetes mellitus—evaluating cardiovascular risk

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

in new antidiabetic therapies to treat type 2 diabetes. https://www.fda.gov/downloads/drugs/guidances/ucm071627. pdf. Julkaistu joulukuussa 2008.

Zinman B, Wanner C, Lachin JM, ym. Empagliflozin, cardiovascular outcomes, and mortality in type 2 diabetes. N Engl J Med 2015;373:2117-2128.

Neal B, Perkovic V, Mahaffey KW, ym. Canagliflozin and cardio­ vascular and renal events in type 2 diabetes. N Engl J Med 2017;377:644-657.

Wiviott SD, Raz I, Bonaca MP, ym. Dapagliflozin and cardiovascular outcomes in type 2 diabetes. N Engl J Med 2019;380:347-357.

Cannon CP, Pratley R, Dagogo-Jack S, ym. Cardiovascular outcomes with ertugliflozin in type 2 diabetes. N Engl J Med 2020;383:1425-1435.

Abdul-Ghani M, Del Prato S, Chilton R, ym. SGLT2 inhibitors and cardiovascular risk: Lessons learned from the EMPA-REG OUTCOME study. Diabetes Care 2016;39:717-725.

McMurray JJV, Solomon SD, Inzucchi SE, ym. Dapagliflozin in patients with heart failure and reduced ejection fraction. N Engl J Med 2019;381:1995-2008.

Packer M, Anker SD, Butler J, ym. Cardiovascular and renal outcomes with empagliflozin in heart failure. N Engl J Med 2020;383:1413-1424.

McDonagh TA, Metra M, Adamo M, ym. 2021 ESC guidelines for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure.

Eur Heart J 2021;42:3599-3726.

DeFronzo RA, Norton L,Abdul-Ghani M. Renal, metabolic and cardiovascular considerations of SGLT2 inhibition. Nat Rev Nephrol 2017;13:11-26.

Murashige D, Jang C, Neinast M, ym. Comprehensive quantification of fuel use by the failing and nonfailing human heart.

Science 2020;370:364-368.

Honka H, Solis-Herrera C, Triplitt C, ym. Therapeutic manipulation of myocardial metabolism: JACC state-of-the-art review. J Am Coll Cardiol 2021;77:2022-2039.

Anker SD, Butler J, Filippatos G, ym. Empagliflozin in heart failure with a preserved ejection fraction. N Engl J Med 2021;385:14511461.

Obokata M, Reddy YNV, Pislaru SV, ym. Evidence supporting the existence of a distinct obese phenotype of heart failure with preserved ejection fraction. Circulation 2017;136:6-19.

McHugh K, DeVore AD, Wu J, ym. Heart failure with preserved ejection fraction and diabetes: JACC state-of-the-art review. J Am Coll Cardiol 2019;73:602-611.

Myönteisiä ratkaisuja ravitsemusneuvontaan Ratkaisuja ravitsemusneuvontaan – ongelmista onnistumisiin syömisen hallinnassa -oppaan ratkaisukeskeinen lähestymis­tapa tarjoaa potilasta arvostavan ja myönteisen keinon ottaa painonhallinta puheeksi vastaanotolla.

• Terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat painonhallinnan kanssa kamppailevia potilaita.

• Ongelman syiden penko­misen sijaan ohjauksessa keskitytään potilaan onnistu­misiin ja yritetään lisätä niitä.

• Lue oppaasta, miten hyödyntää tuttuja ja hyväksi havaittuja ravitsemus­ohjauksen apuvälineitä ratkaisukeskeisesti.

Runsaasti aitoja ohjauskeskusteluita, jotka avaavat havainnollisesti, miten tavoitteellinen ohjauskeskustelu etenee ja pysyy myönteisenä.

Ratkaisuja ravitsemusneuvontaan – ongelmista onnistumisiin syömisen hallinnassa • Koko: B5, 92 sivua • Hinta: 10 euroa + lähetyskulut • Lisätiedot ja tilaukset: • www.diabetes.fi/d-kauppa

Suomen ensimmäinen insuliinipumppupotilas VEIKKO KOIVISTO

LKT, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri veikko.a.koivisto@gmail.com

Milloin insuliinipumppuhoito alkoi Suomessa, ja kuka oli ensimmäinen pumppupotilas? Tunnettu diabetesalan vaikuttaja Veikko Koivisto kertoo oman tarinansa.

Insuliinihoidon täyttäessä 100 vuotta on käyty kes­ kus­telua siitä, milloin insuliinihoito alkoi Suomessa. Arvailuja siitä, milloin pumppuhoito alkoi ja kuka oli ensimmäinen potilas, en ole toistaiseksi nähnyt. Kerron nyt oman tarinani ja tarjoan vastaukseni edellä esitettyihin kysymyksiin.

Väittelin toukokuussa 1976 liikunnan vaikutuksesta tyypin 1 diabeetikon aineenvaihduntaan.

Sen jälkeen kerroin mentorilleni professori Esko Nikkilälle, että haluaisin jatkaa tätä tutkimusta Yhdysvalloissa. Yale-ylipiston diabetesklinikan johtaja, professori Philip Felig oli muutama kuukausi aikaisemmin vieraillut Suomessa ja tavannut mentorini. Esko kirjoitti Feligille, ja asia oli sillä selvä. Matkustin perheeni kanssa New Haveniin elokuussa 1976, ja tutkimustyöni Yalessa alkoi (1,2).

Ideat sinkoilevat, yhteistyö tuottaa tuloksia Diabetestutkimus Yalessa oli 1970-luvun lopulla hyvin aktiivista. Ralph DeFronzo oli tullut sinne vuosi ennen minua ja pääsin heti mukaan insuliini-­ clamp-tutkimuksiin (3). Robert Sherwin teki glu­­koosikinetiikkatutkimuksia, ja vuosi minun jälkeeni saapui Ele Ferrannini Italiasta. Tähän sisätauti­ lääkärien joukkoon liittyi myös samassa talossa työskennellyt pediatri William (Bill) Tamborlane. ­Keskustelut olivat inspiroivia ja tutkimustyö produktiivista. Näiden kavereiden yhteistyö johti lukuisiin julkaisuihin ja kansainvälisiin palkintoihin seuraavina vuosikymmeninä.

Näiden kavereiden (DeFronzo, Sherwin, Ferrannini, Tamborlane) yhteistyö johti lukuisiin julkaisuihin ja kansainvälisiin palkintoihin seuraavina vuosikymmeninä.

Kuva 1. Yalen yliopiston kirjastolle johtava kävelytie, New Haven, Connecticut, USA. Kuva: Shutterstock

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

13

Kuva 2. Bill Tamborlane pelaamassa palloa potilaan kanssa Yalen yliopiston alueelle New Havenissa Connecticutissa vuonna 1978. Potilas käyttää alun perin kasvuhormonin infuusioon suunniteltua pumppua, johon on liitetty insuliiniruisku ja siitä ihon alle lähtevä katetri. Tämä oli pumppu, jota myös minä käytin.

Idea insuliinipumppututkimuksiin syntyi, kun John Pickup Englannista julkaisi työtovereineen ensimmäisen jatkuvaa insuliini-infuusiohoitoa käsittelevän tutkimuksen vuonna 1978 (4).

Yalessa tähän aiheeseen tarttui ensimmäisenä pediatri Bill Tamborlane. Yksi syy, miksi juuri Yalen pediatri tämän aloitteen teki, oli ymmärtääkseni se, että heillä oli laite, jota saattoi käyttää ambula­ toriseen insuliini-infuusioon. Laite näkyy kuvassa 2 potilaan lonkalla. Laite oli noin puoli kiloa painava pumppu, jota pediatrit käyttivät osastolla kasvuhormoni-infuusioon. Pumpun basaali-infuusio­nopeutta saattoi muuttaa, ja varsinaiset lisäannokset ennen aterioita otettiin basaali­nopeutta hetkeksi lisäämällä. Tätä laitetta käytettiin ensimmäisessä Yalesta julkaistussa insuliinipumppututkimuksessa. Se ilmestyi New England Journal of Medicine -lehdessä 1979 (5).

Kahdella tuolilla: tutkijana ja potilaana Julkaisupäivänä yliopistolla järjestettiin lehdistötilaisuus amerikkalaiseen tapaan, ja seurasin tapahtumaa paikalla. Useita pumppuhoitoon liittyviä tutkimuksia aloitettiin samoihin aikoihin eri puolilla maailmaa, ja niistä raportoitiin sekä kongresseissa että kansainvälisissä lehdissä. Itse aloitin samanlaisen (kasvuhomoni-)insuliinipumpun käytön 1978 USA:ssa ja sen jälkeen istuin kahdella tuolilla: uuden teknologian tutkijana ja sitä käyttävänä potilaana. Olin mukana tutkimuksissa,

14

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

Minulla oli edelleen USA:ssa käyttöön ottamani insuliinipumppu, kun muutimme Suomeen elokuussa 1979. joissa selvitettiin liikunnan vaikutusta aineenvaihduntaan pumppuhoidon aikana (6). Itse testasin teknologiaa pelaamalla pumppu lonkalla golfia Yalen hienolla kentällä.

Minulla oli edelleen USA:ssa käyttöön ottamani insuliinipumppu, kun muutimme Suomeen elokuussa 1979. Tämä saattaa olla suomalaisen pumppuhoidon alku. Jos näin on, olen Suomen ensimmäinen pumppupotilas.

Kirjallisuus 1. Koivisto VA, Felig P. Effect of leg exercise on insulin absorption in diabetic patients. N Engl J Med 1978;298:79-83.

2. Koivisto VA, Felig P. Is skin preparation necessary before insulin injection? Lancet 1978;May 20, pp. 1072-73.

3. Soman VR, Koivisto VA, Deibert D, Felig P, DeFronzo R. Increased insulin sensitivity and insulin binding to monocytes after physical training. N Engl J Med 1979;301:1200-1204.

4. Pickup JC, Keen H, Parsons JA, Alberti KGMM. Continuous subcutaneous insulin infusion: an approach to achieving normoglycemia. Br Med J 1978;I:204.

5. Tamborlane WV, Sherwin RS, Genel M, Felig P. Reduction to normal of plasma glucose in juvenile diabetes by subcutenaous administration of insulin with a portable insulin pump. N Engl J Med. 1979;300:573-78.

6. Tamborlane WV, Sherwin RS, Koivisto V, Hendler R, Genel M, Felip P. Normalization of growth hormone and catecholamine response to exercise in juvenile onset diabetic subjects treated with a portable insulin infusion pump. Diabetes 1979;28:785788.

SEO UNGINMU NGIN KAUP KUVA: HELSI

”Miltä elämä tuoksuu?” kysyimme insuliinin satavuotisjuhlavuonna.

Kiitos diabetesyhteisön jäsenille, jotka juhlistivat insuliinin keksimistä jakamalla lähes tuhat tuoksumuistoaan.

Ja kiitos insuliinin keksijöille, joiden uurastuksen ansiosta syntymäpäiväjuhlille on aihetta joka päivä.

DIABETESTUTKIMUSSÄÄTIÖ STIFTELSEN FÖR DIABETESFORSKNING

Kiitos juhlakampanjamme tukijat

www.diabetes.fi/insuliini100

Kiitos juhlavuodesta

Diabetes ja jalat

Ihon lämpötilan mittaaminen kuuluu diabeetikon riskijalkojen seurantaan hoitopaikassa JAANA HUHTANEN

Jalkojen ihon lämpötilan nousu on merkki uhkaavasta vauriosta, jos potilaan jalkaongelmien riski on suuri. Iholämpötilan mittaaminen kuuluu tällöin jalkojen terveyden rutiiniseurantaan.

Jalkojen terveydentilaa tulee seurata säännöllisesti niin omahoidossa kuin hoitopaikassakin sen jälkeen, kun diabeetikon jalkojen riskiluokaksi on määritetty RL 1–3 (pieni – kohtalainen – suuri ­riski).

Vuosittaisella jalkojentutkimuksella seulotaan jalkaongelmille altistavia tekijöitä (diabeetikon jalkaongelmien ehkäisy, taulukko 1). Riskiluokituksen kriteereillä löydetään hyvin ne potilaat, joilla jalkahaavan riski on suurentunut. Riippuen valtimo­verenkierron riittävyydestä riskiluokituksella voidaan ennustaa myös amputaatioriskiä. (1,2) Riskijalan tunnusmerkit ovat hermostovaurion eli neuropatian aiheuttama tunnottomuus sekä alaraajojen tukkiva valtimotauti. Ne ovat jalkojen riskiluokituksessa määrääviä tekijöitä, jotka siirtävät diabeetikon hyvin pienen riskin ryhmästä (RL 0) pienen riskin luokkaan RL 1. Jalkojen rakenteelliset ja nivelten toiminnalliset muutokset lisäävät riskiä nostaen diabeetikon jalat kohtalaisen riskin luokkaan RL 2:een. Aikaisemmin sairastettu jalkahaava tai tehty amputaatio sekä myöhäisvaiheen munuaistauti lisäävät vaikeiden jalkaongelmien, kuten amputaation ja jopa kuoleman, riskin moninkertaiseksi. Nämä potilaat kuuluvat aina suuren riskin luokkaan RL 3. (1,2) Tässä artikkelissa pohditaan, mitä on tarkoituksenmukaista tutkia sen jälkeen, kun diabeetikon jalkojen terveydentilassa on tapahtunut muutos ja on todettu niin sanottu riskijalka.

16

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

Jalkojenhoitaja Diabetesliitto jaana.huhtanen@diabetes.fi

Tiivistelmä Diabeetikon jalkojen terveydentilan seurannassa eivät kaikki vaaran merkit ole silmin katsoen ja käsin kosketellen nähtävissä. Diabeetikon riskijalan terveyttä tulee seurata säännöllisesti myös jalkojen ihon lämpötilaa mittaamalla niin omahoidossa kuin hoitopaikassakin.

Tunnon testaaminen riskijalan toteamisen jälkeen Tuntopuutos on merkittävä jalkojen vammoille altistava ja riskiluokitukseen vaikuttava tekijä. Potilas ei ilman erityistoimia havaitse haavaan johtavaa ärsykettä tai syntynyttä haavaa. Tunnottomuus korjaantuu harvoin.

Jalkojen tunnon testaaminen voi olla yhä tarpeen, jos jalkojen tunnossa on todettu alenemaa, mutta tunto ei ole kokonaan poissa. Tällöin jalkojen riskiluokaksi on määräytynyt vähintään RL 1.

Täydellisen tunnottomuuden toteamisen jälkeen ei tunnon testaamisesta enää ole hyötyä.

Kun tuntopuutos on todettu, diabeetikolle on tärkeää kertoa, mitä tunnottomuus tarkoittaa ja miten se vaikuttaa hänen arkeensa jatkossa. Iho-

Kuvat: Shutterstock

Taulukko 1. Diabeetikon jalkaongelmien ehkäisy

▶ Primaaripreventio Ennaltaehkäistään lisäsairauksien ja riskijalan synty huolehtimalla valtimoterveydestä ja diabeteksen hoitotasapainosta.

• Tuetaan alaraajojen toimintaa. Korjataan ja parannetaan jalkojen rakenteellisia ja toiminnallisia ongelmia apuvälineillä, kuntouttavilla toimilla sekä kirurgialla.

• Hoidetaan jalkojenhoidolliset ongelmat, kuten sisään kasvaneet kynnet, ajoissa oireettomiksi.

• Ohjataan ja tuetaan diabeetikon jalkojen omahoitoa. Ohjataan jalkineen valinnassa.

▶ Senkundaaripreventio

rikkoumat ovat helposti havaittavissa, kunhan ohjaamme diabeetikkoa seuraamaan jalkojensa kuntoa ja tutkimaan jalat säännöllisesti.

Jalkahaava ei kuitenkaan aina synny ihon rikkoutumisesta, eivätkä kaikki ongelmat ole silmin havaittavissa ja käsin kosketeltavissa. Pitkäkestoisten jalkahaavojen taustalta löytyy usein jalkojen rakenteellisia ja nivelten toiminnallisia ongelmia, joista seuraa jatkuvaa tai toistuvaa painetta, hankaus­ta ja venytystä niin jalkapohjan kuormitus­ alueille kuin jalan reuna-alueillekin. Jalkapohjan muuttunut kuormitus aiheuttaa iholle usein paksun kovettuman tai känsän. Kaikille ei kovettumaa iholle kuitenkaan synny. Lisääntyneestä kuormituksesta voi olla merkkinä vain ihonalaisen rasva­­patjan ohentuminen tai ihonalainen veren­ purkauma.

Terveessä kudoksessa paineen, hankauksen ja kuormituksen aiheuttamat inflammatoriset merkit ovat useimmiten helposti nähtävissä, mutta riskijalassa eivät. Elimistö puolustautuu kehoon kohdistuvilta ”hyökkäyksiltä” käynnistämällä immuunipuolustusjärjestelmän tulehdusvasteen.

Tulehdusvasteesta merkkinä ovat punoitus, t­ urvotus,

Primaaripreventio on epäonnistunut.

Ennaltaehkäiseviä toimia tehostetaan kroonisen haavan syntymisen ja amputaation estämiseksi.

• Haavoille altistavien tekijöiden hoitaminen; valtimoverenkierron tehostettu hoito ja seuranta.

• Haavoille altistavien tekijöiden hoitaminen; asentovirheet, nivelten toiminnalliset ongelmat, jalkojenhoidollisten ongelmien hoito.

• Säännöllisten jalkaterapiapalveluiden järjestäminen riskipotilaille. Tieto diabeetikolle, mihin ottaa yhteyttä ja milloin.

• Jalkojen terveyden seurantaan kuuluu lämpötilan mittaaminen säännöllisesti niin omahoidossa kuin hoitopaikassakin.

• Ohjataan ja tuetaan diabeetikon jalkojen omahoitoa.

▶ Tertiaaripreventio Haavojen ja/tai amputaation ennaltaehkäisy on pettänyt. Kaikki ennaltaehkäisevät toimet kohdistetaan uusien haavojen ja amputaatioiden ennaltaehkäisyyn.

• Tämän ryhmän potilaat kuuluvat suuren riskin ryhmään RL 3:een.

• Terveydenhuollon ammattilaisen tulee tarkistaa tähän ryhmään kuuluvien diabeetikoiden jalat 3–4 kertaa vuodessa. Säännöllinen, hyvä omahoito jatkuu.

• Ihon lämpötilaa seurataan säännöllisesti niin omahoidossa kuin hoitopaikan vastaanotto­ käynneilläkin.

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

17

kuumotus ja kipu. Näitä inflammatorisia tunnusmerkkejä on vaikea havaita diabeetikon j­aloissa, mikä johtuu monen tekijän yhteis­vaikutuksesta.

Miksi vaaran merkkejä on vaikea havaita?

Diabeetikon jalan verenkierron arvioiminen on paljon hankalampaa kuin esimerkiksi ei-diabeetikon, jolla on alaraajojen tukkiva valtimotauti (ASO-tauti, arteriosklerosis obliterans). Jalkojen tunnottomuuden vuoksi jaloissa ei esiinny esimerkiksi iskeemisiä oireita diabeetikon liikkuessa.

Autonomisen hermoston toiminta vaikuttaa ihonalaisen kudoksen verenkiertoon ja kehon lämmön­säätelyyn. Diabeettinen autonominen neuropatia heikentää kudosverenkiertoa muun muassa valtimoiden ja laskimoiden välisen oiko­virtauksen (A-V-oikovirtaus) vuoksi. Oikovirtauksen takia diabeetikon iskeeminen jalka on lämpimämpi kuin ASO-tautia sairastavan ei -diabeetikon. (3) Autonominen neuropatia häiriinnyttää myös luun aineenvaihduntaa (4). Tämän vuoksi auto­nominen neuro­patia on merkittävä löydös Charcot’n jalka -diagnoosia tehtäessä.

Verenkiertoa kudostasolla heikentävät myös endoteelisoluseinämien vauriot. Pikku- ja hiussuonivaltimoiden seinämien paksuuntuminen estää kudoksen aineenvaihduntaa, mikä vaikuttaa kudosvaurioiden paranemiseen ja esimerkiksi haava­infektioiden havaitsemiseen.

Diabeetikolla inflammatorisen prosessin etenemisen kannalta tärkeää on myös verensokeritaso.

Korkea verensokeritaso vaikuttaa verisolujen toimintaan. Punasolujen muovautuvuus heikkenee, ja niiden pääsy kaikkein pienimpiin hiussuoniin vaikeutuu. Korkea verensokeri vaikuttaa valko­solujen toimintaan tulehdusreaktion tavoin, jolloin solut tyhjentävät inflammatoriset välittäjäaineet. Solut väsyvät, ja niiden kyky reagoida kudosvauriota korjaavasti huononee. Jalka­haavan paranemisen ensimmäinen vaihe hidastuu ja vaimenee, mikä johtaa paranemisen pitkittymiseen.

Kaikki nämä tekijät lisäävät kudoksen hapenpuutetta ja vaikeuttavat tulehduksen oireiden havaitsemista.

18

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

Ihon lämmön mittaaminen Koska ei voida luottaa, että diabeetikon riskijalan iho reagoi ärsykkeisiin, tulee jalkojen kuntoa seurata ihon lämpöä mittaamalla. Riskijalassa lämmön nousu voi olla ainoa merkki siitä, että iho on haavautumassa tai luukudos vaurioitumassa.

Armstrong työryhmineen totesi 2007 kliisisessä tutkimuksessa (3), että diabeetikoiden myöhemmin haavautuneen ihoalueen lämpötila oli jo viikkoa ennen haavautumista 4,8 astetta korkeampi kuin diabeetikoiden, joiden iho ei haavautunut.

Ilo osoitti vuosi sitten tarkastetussa väitös­ kirjassaan, että lämpökuvantamisella voidaan saada esiin jalkaongelman seulontaan ja diagnostiikkaan liittyen tietoa mikro- ja makroverenkierrosta, neuro­iskemiasta, ihon kuormituksesta, virheasentojen merkityksestä, tulehduksista ja luumuutoksista (murtumat, Charcot’n jalka) (5). Tämän varhaisen merkin tunnistamalla ehdimme vielä välttää vaurioiden etenemisen vaikeiksi.

Jalkojen lämpötilan seuranta aloitettiin aikoinaan korvalämpömittareilla. Nykyisin tarjolla on myös laitteita, joilla mitataan ihon pintakerroksen lämpösäteilyä eli infrapunaa. Tarkimmat lämpösäteilyä mittaavat laitteet näyttävät lämpötilaerot 0,1 Celsius-asteen tarkkuudella. Diabeetikon iholämpötilan mittaamiseen tarkoitettuja lämpömittareita löytyy niin omahoitoon kuin ammattilaiskäyttöönkin. Älypuhelimiin on mahdollista hankkia erillisiä osia, joilla lämmön tarkkailu omahoidossa onnistuu.

Kirjallisuus 1. Diabeetikon jalkaongelmat, Duodecim Käypä hoito -suositus. www.kaypahoito.fi/hoi50079. Julkaistu 24.3.2021.

2. Schaper ym., IWGDF Editorial Board. Practical guidelines on the prevention and management of diabetic foot disease (IWGDF 2019 update). Diab Metab Res Rev 2020;36 Suppl 1:e3266.

Julkaistu maaliskuussa 2020.

3. Armstrong DG, Holtz-Neiderer K, Wendel C, ym.. Skin temperature monitoring reduces the risk for diabetic foot ulceration in high-risk patients. Am J of Med 2007;120(12):1042-6.

4. Rogers L, Frykberg RG, Armstrong DG, ym. The Charcot foot in diabetes. Diabetes Care 2011;34(9):2123-2129.

5. Ilo A. Infrared thermography as a diagnostic tool for peripheral artery disease. Advances in Skin and Wound Care 2020; 33(9):482-488.

Näkökulma

”Oma vika, maksa itse” -asenteella ikävät seuraukset ELINA PIMIÄ

Kuva: Ella Manninen

Kirjoittaja aloitti Diabetesliiton asiantuntijaylilääkärin tehtä­­vissä vuoden alussa. Hän on sisätautilääkäri ja endokrino­ logi, jonka työuraan kuuluu diabeteksen hoitoa niin erikois­ sairaanhoidossa, terveyskeskuksessa kuin perusterveyden­ huollon erityis­osaamisyksikössä. Hän odottaa ilolla yhteistyötä kollegoiden kanssa diabeteksen hoidon ja potilaiden elämän­ laadun kehittä­miseksi. Tässä kirjoituksessa hän nostaa esiin muutamia ajankohtaisia teemoja, joihin toivoo voivansa vaikuttaa uudessa tehtävässään.

Kuva: Shutterstock

Endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri Asiantuntijaylilääkäri Diabetesliitto elina.pimia@diabetes.fi

Vuonna 2017 diabeteksen hoidossa käytettävien lääkkeiden sairaus­ vakuu­tus­korvauksia leikattiin korot­tamalla potilaiden omavastuita lukuun ottamatta insuliinia. Muutos oli osa valtiontalouden säästötoimia ja täysin poikkeuksellinen, koska säästötarve katettiin tuolloin yksittäisen potilasryhmän lääkekorvauksista leikkaamalla. Tähän liittyi selvästi oletetusti itseaiheutetun sairauden stigma ja asenne, että ”oma vika, maksa itse”. Jo päätöstä seuraavana vuonna Lancetissa julkaistiin suomalais-­ruotsalainen klusterianalyysi (1), joka nosti esiin diabeteksen eri tyypit ja vahvisti osaltaan tietämystä sitä, että tyypin kaksi diabetes ei ole ainoas­taan elämän­ tapasairaus, vaan siihen vaikuttaa vahvasti perimä.

Invest-hanke on julkaissut tuoreen raportin ”Diabeteslääkkeiden korvauk­sia leikattiin – miten kävi potilaiden?” Raporttiin on koottu pää­ tulokset viidestä kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä julkaistusta vertaisarvioidusta tutkimuksesta. Tyypin 2 diabetesta sairastavat olivat omavastuun korotuksen jälkeen aiempaa tyytymättömämpiä hoitoonsa, ja Pohjois-Karjalassa potilaiden hoitotasapainossa havaittiin heikkenemistä.

Lääkkeiden hankintaan liittyviä taloudelliset vaikeudet yleistyivät, ja toimeentulotuen käyttö diabeteslääkkeiden ostamisessa yleistyi. (2) Vaikka lääkkeiden maksukatto täyttyy usein tyypin 2 diabetesta sairastavilla, ei kaikkein vähävaraisimmilla ole varaa lähteä sitä kerryttämään.

Pandemia-ajat ovat asettaneet haasteita hoidon saatavuudelle, eritoten terveydenhoitajien työpanosta on kulunut rokottamisiin. Toisaalta myös potilaamme ovat osin jättäneet käyntejä väliin, ehkäpä tartunnan pelosta, ehkäpä osin ajatellen, etteivät halua kuormittaa terveyspalveluita.

Uusien diabetesdiagnoosien määrä on vähentynyt, mikä viittaa diagnoosi­ vajeeseen. Syntynyttä hoitovelkaa tulemme lähivuodet perkaamaan.

Tulevien hyvinvointialueiden ter­ vey­ d enhuollon kehittämisessä on tärkeä tehtävä huolehtia diabeteksen hoidon laadusta. Moniammatillinen hoitotiimi diabetesta sairastavien hoidossa tulee taata aiempaa laajemmin. Diabeteshoitajien hoitotyöhön ja ennaltaehkäisevään hoitoon tulee panostaa.

1. Ahlqvist E, Storm P, Käräjämäki A, ym.

Novel subgroups of adult-onset diabetes and their association with outcomes: a data-driven cluster analysis of six variables. Lancet Diabetes Endocrinol. 2018.

Julkaistu verkossa 1.3.2018.

2. www.diabetes.fi/yhteiso/ajankohtaista/ yhteenveto_tyypin_2_diabeteslaakkeiden_korvausmuutoksella_vuonna_2017_negatiivisia_vaikutuksia.23715. news#4ba48873

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

19

Diabetesbarometri 2021: Hoidon ammattilaiset ja diabetesta sairastavat toivovat lisää resursseja omahoidon ohjaukseen SARI KOSKI

TtM, väitöskirjatutkija Kehittämispäällikkö Diabetesliitto sari.koski@diabetes.fi

Sekä diabetesta sairastavat että terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat diabeteksen hoitoon ja omahoidon ohjaukseen käytettävissä olevat resurssit monin paikoin riittämättömiksi.

Korona-aika on osaltaan vaikeuttanut vastaanottotoimintaa, ei kuitenkaan kaikkialla. Jotain hyvääkin selvitys nostaa esiin: tyypin 1 diabetesta sairastavat kokevat saavansa tarvitsemansa hoitovälineet aiempaa paremmin.

Diabetesliitto toteutti Diabetesbarometrin pohjaksi kaksi verkkokyselyä. Ensimmäinen suunnattiin diabetesta sairastaville ja heidän läheisilleen sekä henkilöille, joiden riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on suurentunut. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä syys-lokakuussa 2021. Kyselyssä selvitettiin diabetesta sairastavien kokemuksia ja käsityksiä diabeteksen hoidon järjestämisestä sekä hoidon onnistumisesta. Lisäksi selvitettiin vastaa­ jien tiedon ja tuen tarpeita.

Vastauksia edellä mainituille ryhmille suunnattuun kyselyyn saatiin yhteensä 4 635. Vastaajista 69 % oli naisia ja 31 % miehiä. Vastaajista 61 %­ (N = 2 831) sairastaa tyypin 2 diabetesta, 25 % (N = 1 145) tyypin 1 diabetesta, 17 % (N = 314) on

20

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

www.diabetes.fi/barometri diabetesta sairastavan lapsen vanhempia ja 7 % (N = 345) sairastaa jotain muuta diabetestyyppiä tai on muita diabeetikoiden läheisiä tai heidän riskinsä sairastua diabetekseen on suurentunut.

Toinen verkkokysely suunnattiin terveyden­ huollon ammattilaisille. Kysely toteutettiin Webropol-lomakkeella lokakuussa 2021. Kyselyssä selvitettiin ammattilaisten näkemystä diabetesta sairastavien hoitoon käytettävissä olevista resursseista ja niiden kehittämistarpeista. Lisäksi kyselyssä selvitettiin hoitoprosessiin liittyviä tekijöitä sekä hoidon onnistumista. Kyselyyn vastasi yhteensä 89 henkilöä. Vastaajina oli sekä lääkäreitä (N = 16), hoitajia (N = 69), ravitsemusterapeutteja (N = 1) ja jalkaterapeutteja (N = 2) että muita diabeetikoiden hoitoon osallistuvia ammattilaisia tai esihenkilöitä (N = 1). Kyselyyn vastanneista terveydenhuollon ammattilaisista­ 67 % työskentelee perusterveydenhuollossa ja 32 % erikoissairaanhoidossa. 1 % vastaajista työskente­ lee yksityissektorilla. Vastaajamäärät jakautuivat varsin tasaisesti kaikille erityisvastuualeille.

Yhteenveto diabeteksen hoidon yleisestä tilanteesta barometrikyselyiden perusteella, katso taulukko 1, sivu 23.

Diabetesta sairastavien lasten ja nuorten vanhemmat toivovat psykologin tukea niin itselleen kuin lapsilleenkin.

Kuva: Shutterstock

Pienten lasten hoito saa kiitosta

hemmista ei ole myöskään löytänyt 13–17-vuotiaiden Diabetesta sairastavien lasten ja nuorvertaistukea perheelleen tai lapselnuorten vanhemmat leen. ten hoito on Suomessa pääosin keskiovat selvästi muita tetty erikoissairaanhoidon yksiköihin.

13–17-vuotiaiden vanhemmat tyytymättömämpiä ovat selvästi muita tyytymättömämDiabetesta sairastavien lasten ohjaus on tiimityötä, ja sitä tehdään pitkäjänjulkisiin palveluihin. piä julkisiin palve­luihin. He katsoteisesti ja moniammatillisesti. Murros­ vat, ettei nuori aina pääse diabeikäisten nuorten diabeteksen hoito eroaa alueitteshoitajalle ja lääkärille tarpeen mukaan. Monet tain, ja ikä, jolloin nuoret siirtyvät lasten yksiköstä vanhemmista pitävät nuorten ohjausta myös hyvin aikuisten diabetesyksikköön, vaihtelee. Joissain ongelma­keskeisenä, eivätkä nuoret saa heidän mieorganisaatioissa lasten ja aikuisten hoitoyksiköiden lestään tarpeeksi kannustusta omahoitoon. Myös välillä on erillinen nuorisopoliklinikka. Aikuisten nuorilla olisi selvästi enemmän tarvetta päästä psyhoitoyksikköön siirtymisikä on ny­kyisin keskimääkologin vastaanotolle ja mielenterveys­palveluihin, rin 16–17 vuotta, mutta tarkkaa ikärajaa tai suomutta resurssipula koetaan rajoittavaksi. situsta asiasta ole. Etenkin jos koetaan tarvetta, Riittävät resurssitkaan eivät aina varmista hoitoa usein jatketaan lasten hoitoyksikössä vielä hyvää kokemusta. Vanhemmat kokevat joissakin 16:nnen ikävuoden jälkeen, osassa jopa 22 ikävuoorganisaatioissa lääkärien vaihtuvuuden kuormitteen saakka. tavaksi, vaikka vastaanottoaikoja saakin hyvin.

Diabetesta sairastavien pienten lasten vanhemYleisesti ottaen diabetesta sairastavien lasten vanmat ovat varsin tyytyväisiä lapsen saamaan diabehemmat arvioivat lastensa hoitopaikat kuitenkin teksen hoitoon. Valtaosa kokee hoitovälineiden erinomaisiksi. sekä diabeteshoitaja- ja diabeteslääkäriresurssien Diabetesta sairastavien lasten vanhemmilla on olevan erinomaisella tasolla. Vanhemmat kokevat, huolenpidosta ja hyvistä kokemuksista huolimatta että psykologin ja mielenterveyden palveluiden monenlaisen tiedon ja tuen tarvetta muun muassa saatavuudessa resurssien puute on suurin. Osa vanmielialaan, jaksamiseen ja vertaistukeen liittyen.

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

21

He toivovat myös enemmän tukea yhteistyöhön koulun kanssa. Nuorten vanhemmat korostivat mielialaan ja jaksamiseen liittyvän tuen tarvetta vielä selvemmin.

Tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidossa eniten kirjavuutta

Tyypin 2 diabetesta sairastavien hoito on järjestetty pääosin terveysasemilla tai hyvinvointiasemilla. Terveydenhuollon ammattilaisten vastauksista Tyypin 1 diabetesta sairastavat käy ilmi, että vaikeahoitoisten henkilöiden, joilla aiempaa tyytyväisempiä palveluihin on insuliinihoito tai lisäsairauksia, hoito on usein Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten hoitoa keskitetty. Erikois­sairaanhoidon konsultaatiot ovat järjestetään monin eri tavoin. Terveydenhuollon vastausten mukaan aktiivisessa käytössä hajauteammattilaisten kyselyssä suurin osa vastaajista tun hoidon tukena. kertoi, että tyypin 1 diabeteksen hoito on osittain Diabetesbarometrikyselyyn vastanneista tyykeskitetty, kolmasosa kertoi sen olevan kokonaan pin 2 diabeetikoista 89 % kertoi, että heidän diabekeskitetty ja muutamat arvioivat sen olevan kokotestaan hoidetaan pääasiallisesti perusterveydennaan hajautettu. huollossa.

Diabetesbarometrikyselyyn vastanneista tyyTyypin 2 diabetesta sairastavien omahoidon pin 1 diabeetikoista 49 % kertoi pääasialliseksi tuen saaminen on jonkin verran hajanaista. Toihoito­tahokseen erikoissairaanhoidon diabetesvassissa organisaatioissa palveluja on hyvin saatavilla, taanoton ja 48 % perusterveyden­ toisissa taas resurssien puutteen Tyypin 2 diabeetikoilla on koetaan rajoittavan voimakkaasti huollon yksikön. Muutamat ilmoittivat pääasialliseksi hoito­ paljon tietämättömyyttä palveluiden saatavuutta. Tyypin 2 tahokseen yksityisvastaanoton. diabeetikoilla on myös paljon tieomahoidon tuen Tyypin 1 diabetesta sairastavat mahdollisuuksista. Puolet tämättömyyttä omahoidon tuen kokevat saavansa palveluja monelmahdollisuuksista. Puolet vastaata osin tarpeensa mukaan. Eten- vastaajista ei tiedä, olisiko jista ei tiedä, olisiko sopeutumiskin hoitovälineiden saatavuus on sopeutumisvalmennukseen valmennukseen tai kuntoutukseen muutaman viime vuoden aikamahdollista päästä. Kaksi viidestä tai kuntoutukseen na selvästi parantunut, ja lähes vastaajasta ei tiedä, olisiko omamahdollista päästä. yhdeksän vastaajaa kymmeneshoidon tueksi saatavilla liikunta­ tä kokee saavansa hoitovälineitä oman tarpeensa neuvontaa, psykologin palveluita, ravitsemus­ mukaan. Vastaanottotoiminnan saatavuuteen he terapeutin vastaanottoa, sosiaalityöntekijän apua, eivät ole aivan yhtä tyytyväisiä. Diabeteshoitajan vertaistukea tai mielentervey­den palveluita. ja diabetekseen erikoistuneen lääkärin vastaanTyytyväisimpiä tyypin 2 dia­bee­tikot ovat hoitootolle vastaajat kokevat pääsevänsä melko hyvin, välineiden saatavuuteen sekä verensokerin mitta­ joskin kokemus on heikentynyt kahden viimeisen liuskojen että verensokeri­ s ensoreiden osalta. vuoden aikana. Monet kertoivat, että vastaanottoja Tilanne on kuitenkin hyvin erilainen eri yksiköison jouduttu siirtämään tai perumaan tai vastaan­ sä. Osa vastaajista kokee saavansa hoitovälineitä ottoaikoja on lyhennetty. Jalkojenhoitajan ja ravithyvin omahoitonsa toteuttamiseen, osa taas on semusterapeutin ohjaukseen pääsemisessä on asiaan tyytymättömiä. Jotkut eivät saa hoito­ suuret erot eri alueiden välillä. Psykologin vastaanvälineitä ollenkaan, jotkut liian vähän ja jotkut ottojen resursointi koetaan lähes kaikilla alueilla eivät saa sellaisia hoitovälineitä kuin kokevat tarselvästi liian vähäiseksi. vitsevansa. Puolet vastaajista kokee pääsevänsä Terveydenhuollon palveluihin ovat tyytymätdiabeteshoitajan tai hoitajan sekä terveyskeskustömiä etenkin ne tyypin 1 diabeetikot, joiden hoilääkärin vastaanotoille oman tarpeensa mukaan. to toteutuu pääasiassa perusterveydenhuollossa.

Jalkojenhoitaja ja ravitsemusterapeutti ovat Lääkärien vaihtuvuus on suurta, eikä terveyden­ diabetekseen erikoistuneen lääkärin ohella tervey­ huollosta saatavaan tukeen uskalleta luottaa. denhuollon ammattilaisia, joiden vastaanotolle Tyypin 1 diabetesta sairastavat aikuiset kaipaavat monet diabeetikot eivät pääse, vaikka kokevat sille monenlaista tietoa ja tukea, erityisesti mielialaan olevan tarvetta. ja jaksamiseen, mutta myös jalkojenhoitoon, ravitTyypin 2 diabetesta sairastavilla on monenlaisemukseen, liikuntaan sekä diabeteksen ja työn sia haasteita omahoidon tuen saamisessa. Diabetes­ yhteensovittamiseen liittyen. barometrikyselyyn vastanneista puolet kokee käyn-

22

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

tinsä terveydenhuollossa hyödyllisiksi omahoitonsa hankaloitumisena. Tästä saattaa seurata vakava kannalta ja lisäksi kolmasosa on sitä mieltä, että negatiivisuutta lisäävä kehä. Se on yhteydessä käynnit ovat osittain hyödyllisiä. heikentyneeseen verensokeritasa­ Osa ei koe niitä lainkaan hyödyl- Hoitovälineiden saatavuus painoon, hoitoväsymykseen ja lisiksi. Hoidon jatkuvuudessa koeon parantunut, ja lähes henkisen hyvinvoinnin heikketaan myös olevan puutteita. Alle nemiseen. Nämä lisäävät usein yhdeksän vastaajaa puolet vastaajista kertoo tapaavanalttiutta lisä­sairauksille, tarvetta kymmenestä tyypin 1 sa vastaanottokäynneillä saman erikois­sai­raanhoidon palveluille diabetesta sairastavasta ja tarkoit­tavat lisäkustannuksia. lääkärin edes joskus, ja hiukan yli puolet vastaajista kertoo tapaavanPuhumattakaan niiden vaikutukkokee saavansa sa saman hoitajan ainakin joillakin sista diabetesta sairastavien arjen hoitovälineitä oman käynneillä. hyvinvointiin ja työssä pärjäämitarpeensa mukaan.

Tyypin 2 diabetesta sairastavilseen. la on myös tiedon ja tuen tarvetta Diabetesta sairastavalla on monilla eri osa-alueilla. Eniten he kokevat tarvititsellään vastuu sairautensa päivittäisestä hoidosta, sevansa tietoa ja tukea jalkojen­hoitoon, ravitsemutta siihen hän tarvitsee osaavan ammattihen­ mukseen, verensokeriseurantaan sekä mielialaan kilöstön moniammatillista tukea. Erityisen haavoitja jaksa­miseen liittyen. tuvassa asemassa ovat tyypin 1 diabetesta ja vaativa­ hoitoista tyypin 2 diabetesta sairastavat. Näiden Diabetesosaamisen keskittäminen ryhmien omahoidon ohjauksen resursseista säästäkannattaa minen on hyvin lyhyt­näköistä. Vaativan diabetesDiabetesta sairastavat ja heitä hoitavat terveydenhoidon keskittäminen alueellisiin osaamiskeskukhuollon ammattilaiset jakavat samankaltaisen siin ja verkostoihin sekä riittävä omahoidon tuki näkemyksen diabeetikoiden hoidon resursseista ovat tehokkaita keinoja turvata diabetesta sairastaja niiden kehittämistarpeista. Riittämättömät vien yhdenvertaisuus ja elämänlaatu sekä vähentää resurssit näkyvät käytännössä ohjaukseen pääsyn diabetekseen liittyviä lisäsai­rauksia.

Taulukko 1. Yhteenveto diabeteksen hoidon tilanteesta Suomessa Diabetesbarometrin 2021 perusteella. + positiivista

- puutteita

+ hoitovälineiden saatavuus parantunut

- hoidon jatkuvuus

+ hoidon keskittäminen lisääntynyt

- mielen hyvinvoinnin tuki (psykologi ja mielenterveyden ammattilainen)

+ diabetesta sairastavien lasten hoito

- elintapamuutosten tuki (ravitsemusterapia, liikunnanohjaus ja elintapaohjaus)

+ diabeteshoitajan resurssit (joillakin alueilla)

- jalkojenhoitajien resurssit - diabeteshoitajien resurssit (joillakin alueilla)

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

23

FI21OB00060_06_2021

Edistetään yhdessä tervettä arkea.

Tutustu palveluun:

APUA PYSYVÄÄN

ELÄMÄNMUUTOKSEEN! Uusi verkkopalvelumme tarjoaa lihavuuden hoitoon tutkittua tietoa ja käytännön työkaluja: Pieni suuri opas on maksuton, yli 70-sivuinen tukesi pysyviin ajattelutapojen, syömisen ja elämänhallinnan muutoksiin.

Saat oppaan sivuiltamme – tutustu jo tänään! xxxxxxxxxxxxxx

lihavuudesta.com

Opinnäytetyö

Raskausdiabetes-kysely:

Soiten ammattilaiset toivovat sujuvaa hoitoketjua ja koulutusta HENNA LIETZÉN

MAIJA KURKI

Diabeteshoitaja, sairaanhoitaja YAMK Diabetesliitto henna.lietzen@diabetes.fi

MIRVA KOLONEN

Terveydenhoitaja, TtM maija.kurki@hotmail.com

Lehtori Tampereen ammattikorkeakoulu

Raskausdiabetekseen sairas­tuneita työssään kohtaavat terveyden­huollon ammattilaiset toivovat ­erityisesti hoitoketjun yhtenäis­tämistä Keski-Pohjanmaan alueella sekä lisää koulutusta elin­tapaohjauksesta ja muutoksiin motivoimisesta.

Raskausdiabetes on maailmanlaajuisesti suuri ongelma, sillä sen sairastaneen naisen sairastumisriski tyypin 2 diabetekseen on seitsemänkertainen muihin naisiin verrattuna (1). Raskaus­aikana tehty raskausdiabeteksen seulontatutkimus on kustannustehokas keino tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä (2).

Mitä Soiten ammattilaiset ajattelevat raskausdiabeteksen hoidosta?

Kuva: Shutterstock

Artikkeli pohjautuu kirjoittajan kliinisen asian­­tuntijan ylemmän tutkinto-ohjelman opin­näyte­ työhön, jossa selvitettiin Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän (Soite) terveydenhuollon ammattilaisten kokemuk­ sia raskausdiabeteksen hoidosta ja hoidon kehittä­misestä (Lietzén 2020).

Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 27 terveydenhuollon ammattilaista, ja vastauk­ set analysoitiin sisällönanalyysilla. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Diabetes­liiton kanssa.

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

25

Raskausdiabeteksen hoitoketjuihin ei aina sisälly synnytyksen jälkeistä hoitoa tai seurantaa (3), vaikka niillä on mahdollista ehkäistä pysyvää diabetesta tai siirtää sairastumista (4).

Vastaajilla eriäviä käsityksiä ohjeista ja ohjauksesta Vastaajat pitivät neuvoloissa annettavaa ohjausta hyvänä ja positiivisten asioiden korostamista ohjauksessa tärkeänä. Käytössä olevat ohjeet jakoivat mielipiteitä: toiset kokivat ohjeet hyviksi, toiset epäselviksi ja hankaliksi löytää.

Raskausdiabeteksen riskeistä vastaajat kertoivat vanhemmille eri tavoin: osa suosi riskeistä kertomista ilman pelottelua mutta asiaa vähättelemättä, osa käytti pelottelua keinona.

Tukea opinnäytetyöhön Diabetesliitto myöntää stipendirahastostaan taloudellista tukea diabetesaiheisiin korkea­ koulutasoisiin opinnäytetöihin. Rahaston tarkoituksena on edistää diabetesta käsitte­ levää tutkimustyötä ja diabeteksen hoitoa.

Myönnetyt apurahasummat ovat olleet noin 300–1 000 euroa.

Apurahahakemuksia voi lähettää ympäri vuoden. Diabetesliiton hallitus myöntää apu­ rahat vuosittain lokakuun loppuun mennessä tehtyjen hakemusten perusteella.

Lisätiedot: www.diabetes.fi/ammattilaiset/ tutkimus­rahoitus

Äitien motivoiminen vaikeaa Äitien motivaatio ja sitoutuminen raskausdia­ beteksen hoitoon jakoi terveydenhuollon ammattilaisten mielipiteitä: osa mielsi äidit erittäin motivoituneiksi ja osa välinpitämättömiksi. Äitien koettiin vähättelevän raskausdiabetesta sairautena – he eivät ottaneet sitä vastaajien mielestä riittävän vakavasti. Toisaalta myös muutamat kyselyyn vastanneet terveydenhuollon ammattilaiset vähättelivät sairautta. Osalle oli vaikeaa suhtautua raskausdiabetesta sairastaviin äiteihin empaattisesti, vaikka useimmissa vastauksissa korostettiin juuri empatiaa hoitosuhteen luomisessa.

Vastaajat kokivat, että äideillä oli puutteelliset tiedot raskausdiabeteksesta ja sen vaikutuksista terveyteen ja kehittyvään sikiöön. Äidit eivät aina ymmärtäneet raskausdiabeteksen pitkäaikais­ vaikutuksia, vaan luulivat sairauden koskevan vain odotusaikaa. Äitejä yritettiin motivoida noudattamaan ohjeita ja sitoutumaan heille annettuun elintapaohjaukseen. Motivoinnin keinona käytettiin usein perus­ telua, että elintapamuutokset olivat äidin ja etenkin vauvan parhaaksi. Äitejä yritettiin saada ymmärtämään, miten heidän kohonneet verensokeriarvonsa vaikuttivat vauvan hyvinvointiin kohdussa.

Elintavat herkkä asia Elintapojen koettiin olevan äideille herkkä henkilökohtainen asia, mikä vaikeutti osaltaan ohjausta. Äidit saattoivat loukkaantua etenkin, jos neuvolassa ylipaino otettiin puheeksi ja toivottiin elintapamuutoksia.Vastaajat pitivät odotusaikaa liian myöhäisenä ajankohtana tehdä suuria muutoksia elintapoihin.

26

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

Äidit jäivät usein ilman jatkoseurantaa raskaus­ diabeteksen jälkeen. Synnytyksen jälkeen äidin ja terveydenhuollon ammattilaisen huomio kiinnittyi vauvaan ja äidin terveys jäi taka-alalle. Äidin terveyden seurantakäynnit olivat hänen omalla vastuullaan tai työntekijän muistin varassa, eikä esimerkiksi lastenneuvolassa aina muistettu ottaa sairastettua raskausdiabetesta puheeksi. Vastaajat arvelivat, että äidit palaavat vanhoihin elintapoihinsa synnytyksen jälkeen eivätkä enää ole kiinnostuneita raskausdiabeteksesta.

Vastaajien mukaan ohjauskäynnit olivat liian lyhyitä tarpeeseen nähden. He kokivat laadukkaan diabeteshoitotyön vaativan paljon enemmän ohjausaikaa kuin heillä oli käytettävissään.

Hoitoketju kuntoon Raskausdiabeteksen sairastaneiden äitien synnytyksen jälkeiseen seurantaan ja hoitoketjun kehittämiseen vastaajat suhtautuivat myönteisesti.

Hoitoketjuun toivottiin selkeitä ohjeita raskaus­ diabeetikon hoidosta ja seurannasta. Ohjeiden tulisi olla kaikkien raskausdiabeetikoita ja heidän lapsiaan hoitavien tiedossa sekä käytössä.

Terveydenhuollon ammattilaiset toivoivat lisää kirjallista materiaalia jaettavaksi äideille pelkkien internetlinkkien sijaan. Selkeän materiaalin tarve ilmeni useassa vastauksessa. Maakunnan alueelle toivottiin yhteistä opasta raskausdiabeteksesta ja sen hoidosta. Käytössä olevat ravitsemusohjeet tulisi päivittää sisältämään ravitsemusohjausta ja helposti valmistettavia ateriaesimerkkejä.

Vastauksista nousi toive sähköisestä muistutusjärjestelmästä, joka hälyttäisi tarvittaessa. Sähköisiä palveluita tulisi hyödyntää nykyistä enemmän.

Ammattilaiset tunnistivat myös omassa osaamisessaan puutteita, etenkin hoidon jatkuvuuteen liittyvissä ja harvoin työssä kohtaamissaan asioissa. He toivoivat koulutusta etenkin äitien ohjauksesta ja motivoinnista.

Viisi kehittämisehdotusta Kyselyn tulosten perusteella tekijät antoivat kehittämisehdotuksia raskausdiabeteksen hoidon yhtenäistämiseksi Soiten alueella. Kehittämis­ ehdotuksia oli viisi, ja ne liittyivät äidin huomioon ottamiseen, sähköisten palveluiden, yhteisen kirjal-

Tarvitseeko asiakkaasi tukea odotukseen ja elämään raskausdiabeteksen jälkeen?

lisen materiaalin ja hoitoketjun kehittämiseen sekä koulutuksen lisäämiseen. Tarkemmat kehittämis­ ehdotukset ovat luettavissa alkuperäisestä työstä http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100520983.

Lähteet 1. Huvinen HE. The heterogeneity of gestational diabetes and longterm effects of lifestyle intervention among high-risk women.

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta. Väitöskirja.

2018, 80.

2. Doran F. ja Davis K. Gestational diabetes mellitus in Tonga: insights from healthcare professionals and women who experienced gestational diabetes mellitus. The New Zealand Medical Journal 2010;26 (123):62.

3. Koski S. ja Koivusilta K. Raskausdiabetesselvitys 2019. Suomen Diabetesliitto ry. Raskausdiabetesselvitys_2019.pdf, 17.

4. Kilgour C, Bogossian FE, Callaway L, Callois C. Postnatal gestational diabetes mellitus follow-up: Perspectives on Asutralian hospital clinicians and general practitioners. Women and Birth 2019.;32:41.

– Ohjaa hänet Diabetesliiton verkkokurssille • Hyvää oloa odotukseen Verkkokurssi raskaana oleville raskausdiabeteksen ja sen riskien hallintaan.

• Raskausdiabeteksen jälkeen Verkkokurssi raskausdiabeteksen sairastaneille.

• Molemmilla verkkokursseilla edetään omaan tahtiin ja nimettömästi. Kurssit ovat maksuttomia.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.diabetes.fi/verkkokurssit

Kuva: Shutterstock

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

27

Kuva: Shutterstock

Alkuraskauden terveyttä edistävä ruokavalio suojaa raskausdiabetekselta

Terveyttä edistävä ja elimistön tulehdusta alentava ruokavalio pienentää raskausdiabeteksen riskiä, selviää tuoreesta Turun yliopiston tutkimuksesta.

Turun yliopistossa ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa toteutetussa äiti-lapsitutkimuksessa selvitettiin alkuraskauden ravinnonsaannin yhteyttä raskausdiabeteksen puhkeamiseen. Tutkimukseen osallistui 351 ylipainoista tai lihavaa naista.

Naisten ravintoaineiden saanti selvitettiin ruokapäiväkirjoista. Niiden pohjalta muodostettiin kaksi ruokavaliotyyppiä, terveellisempi ja epäterveellisempi. Lisäksi ruokavalion terveyttä edistäviä ominaisuuksia kuvattiin kokonaisvaltaisesti ravinnon laatuindeksillä ja ravinnon tulehduksellista potentiaalia kuvaavalla tulehdusindeksillä.

Tutkimustulokset osoittavat, että terveyttä edistävän ruokavalion noudattaminen alkuraskaudessa pienentää raskausdiabeteksen riskiä.

Elimistön tulehdustilaa lisäävä ravinto erityisen haitallista Tutkimuksessa havaittiin myös, että korkeampi ravinnon tulehdusindeksi eli elimistön tulehdus­ tilaa lisäävä ruokavalio liittyy suurempaan raskausdiabeteksen riskiin. Lisäksi suurempi rasvan saanti,

etenkin tyydyttyneiden eli kovien rasvojen saanti ruokavaliosta, liittyi raskausdiabeteksen syntyyn.

Tutkimustulokset ovat yhteneväiset, sillä etenkin tyydyttyneiden rasvojen saanti ravinnosta nostaa elimistön tulehdustilaa.

Tutkimuksessa käytettiin useaa menetelmää alkuraskauden ravinnonsaannin tutkimiseen. Näin saatiin selville, että kokonaisvaltaisesti terveyttä edistävä ruokavalio liittyy pienempään raskausdiabeteksen riskiin.

– Etenkin kasvisten, hedelmien, marjojen ja täysjyväviljatuotteiden sekä pehmeiden rasvojen käyttö on tärkeää. Nämä ravinto- tai ruoka-aineet pienentävät elimistön tulehdustilaa ja edelleen raskausdiabeteksen riskiä. Äidit, jotka ovat ylipainoisia tai lihavia jo ennen raskautta, hyötyvät todennäköisesti alkuraskauden ravitsemusohjauksesta, toteaa Turun yliopiston ravitsemustieteen apulaisprofessori Kirsi Laitinen, joka on tutkimuksen toteuttaneen Varhainen ravitsemus ja terveys ­-tutkimusryhmän johtaja.

Lähde: Turun yliopiston tiedote 20.12.2021.

Tutkimustulokset on julkaistu European Journal of Nutrition -lehdessä: Pajunen L, Korkalo L, Koivuniemi E, ym. A healthy dietary pattern with a low inflammatory potential reduces the risk of gestational diabetes mellitus. Eur J Nutr. Julkaistu 30.11.2021. doi: 10.1007/s00394-021-02749-z

28

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

FI-7935-11-2021-CVRM

Toimintaamme ohjaa sitoutuminen potilaiden elämänlaadun parantamiseen tieteeseen perustuvien innovaatioiden kautta.

Meillä on kunnianhimoinen tavoite tutkia sydän- ja verisuonisairauksia, munuaissairauksia sekä tyypin 2 diabetesta.

Pyrimme huomioimaan riskitekijöitä, jotka ovat yhteisiä näille, usein myös toisiinsa liittyville, kolmelle sairaudelle.

Tutkimme myös hengitystiesairauksia, syöpätauteja ja infektioita.

AstraZeneca Oy | Itsehallintokuja 6 | 02600 Espoo | puh. 010 23 010 | www.astrazeneca.fi

Diabeteshoitajat PSHP käynnisti verkkotäydennyskoulutuksen diabetespotilaita osastolla ohjaaville SUSANNA LAHTI

Asiantuntijasairaanhoitaja YAMK Pirkanmaan sairaanhoitopiiri susanna.am.lahti@gmail.com

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä rakennettiin diabetesyhdyshenkilöille ja sairaanhoitajille Moodle-täydennys­ koulutus diabetespotilaiden hoidon­ ohjaukseen ja opettamiseen sairaala­ jakson aikana. Koulutuksen keskeisin tavoite on lisätä hoidonohjauksen tasalaatuisuutta.

Diabetesyhdyshenkilöiden ensimmäiset kokemukset koulutuk­ sesta ovat myönteisiä.

Digitalisaatio lisääntyy ja muuttaa sekä hoitojen että palveluiden toteuttamista. Verkko-opetus nähdään tärkeänä osana tulevaisuuden koulutustapoja. Toisaalta isot digitaaliset tietoalustat voidaan kokea epäkäytännöllisiksi (1).

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) Moodle-­ koulutusympäristöön rakennettu diabetespotilaiden hoidonohjauksen täydennyskoulutus käsittelee glukoositasapainon vaihteluun liittyviä ilmiöitä sekä keinoja hoitotasapainoon pääsemiseksi. Tärkeitä sisältöjä ovat muun muassa vastasairastuneen insuliininpuutosdiabeetikon välttämättömän omahoidon ohjaus sekä pidempään sairastaneen tyypin 1 diabeetikon hoidon tehostaminen.

30

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

Artikkeli pohjautuu Tampereen ammattikorkeakoulun YAMK-tutkinnon opinnäytetyöhön ”Diabetesyhdys­ henkilöiden kokemuksia digitaalisen verkkokoulutus­ ympäristön käyttöönottamisesta”.

Verkkosisällöissä on huomioitu sairaanhoitopiirin ohjeistus vastasairastuneiden insuliinipuutosdiabeetikoiden turvallisesta hoidon toteutuksesta. Diagnoosin jälkeen potilas otetaan aina lyhyelle hoitojaksolle sairaalaan, ja hänelle tarjotaan asiantuntevaa ohjausta ympäri vuorokauden osastopaikasta riippumatta (2).

Tampereen ammattikorkeakoulussa toteutetussa laadullisessa tutkimuksessa kartoitettiin diabetesyhdyshenkilöiden (N = 13) odotuksia ja käyttäjä­kokemuksia diabeteksen hoitoon kehitetystä verkko-oppiympäristöstä sekä selvitettiin heidän näkemyksiään ympäristön käyttöönotosta ja sen kehittämisestä.

Aineisto kerättiin sähköisellä puolistrukturoidulla kysymyslomakkeella sekä tutkijoiden osallistuvalla havainnoinnilla koulutuspäivissä, joissa kokeiltiin ensimmäisen kerran verkko-­ oppiympäristöä. Koulutusympäristöön tutustumista arvioitiin Moodlen aktiviteettityökaluilla, verkkoympäristön sisään rakennetuilla tenteillä sekä koulutuspäivän diabetes case -potilasesimerkkien perusteella.

Itseohjautuva opiskelija odottaa koulutukselta paljon Opinnäytetyön tulosten perusteella osallistujat pitivät digitaalista interaktiivista koulutusympäristöä nykyaikaisena. Tutkimus osoittaa, että tarpeeksi kompaktilla verkko-oppimisympäristöllä voidaan toteuttaa arvioivaa täydennyskoulutusta.

Tenttiosioiden suorittamisesta oppijalle kirjautuu merkintä HR-työpöydän henkilökohtaiseen koulutuskalenteriin. Vastaajat olivat tyytyväisiä

Asiantuntijuus Ammatillinen koulutusvastuu ja diabetesyhdyshenkilöiden sitoutuminen

Osastojen diabetesyhdyshenkilöt

Osastojen diabetesyhdyshenkilöt

Oppimistarpeen ja oppijan lähtötilan arviointi

Perehdytystyökalu Kehittäminen & oppiminen

Diabetesyhdyshenkilöt ja asiantuntija

Monimuotoinen / itseohjautuvan koulutusvalinta

Tiedonhaun työkalu

Koulutusmerkintään johtava työkalu

Potilaan ohjaus

Arviointi tenteistä

Asiantuntijuus

Koulutusten valmisteluun työkalu Osastotunnit

Diabetesyhdyshenkilöt ja asiantuntija

Koulutuksen kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi

Learning Cafe

Työpajat / Workshop

Kuvio 1. Täydennyskoulutuksen käyttöönoton malli. Diabetesyhdyshenkilöiden sitouttamiseksi heille jaetaan vastuut omien yksiköidensä kouluttamisesta verkko-oppiympäristöä hyödyntäen. Verkko-oppiympäristö mukautuu monimuotoiseen ja itseohjautuvaan täydennyskoulutuskäyttöön: se mahdollistaa ammatillisen kehittymisen ja tunnistaa oppijan lähtötason. Koulutusta voidaan edelleen kehittää ja arvioida sen vaikuttavuutta asiantuntijan muodostamissa työpajoissa ja oppimiskahviloissa.

Kuva: Shutterstock

verkko-oppiympäristön sisällön rakenteeseen ja toimintalogiikkaan, ja toisaalta he antoivat tarkkoja ympäristön kehitysehdotuksia.

Tutkimustulokset viittaavat diabetesyhdyshenkilöiden vastuulliseen asenteeseen omaa työtään kohtaan ja vahvaan motivaatioon kehittää ammatillista osaamistaan. He osasivat vaatia koulutukselta kattavan diabetestiedon lisäksi lisää työkaluja omaan työskentelyyn, ideoita käytäntöön vietäväksi sekä keinoja oman työn arviointiin. Koulutusympäristön interaktiiviset aktiviteetit tukivat oppimista. Potilasesimerkit kehittivät ammatillista osaamista, ja tentit tukivat arvioivaa oppimista.

Tulosten perusteella verkko-oppiympäristö mukautuu itseohjautuvaan tai monimuotoiseen täydennyskoulutuskäyttöön (kuvio 1, sivu 31). Se mahdollistaa ammatillista osaamista tukevan oppimisen sekä kehittymisen tunnistamalla oppijan lähtö­tason. Verkko-oppiympäristö mahdollistaa tietojen tarkistamisen työpäivän aikana sekä työaikasuunnittelulla myös laajemman perehdyttämisen tai ammatillisen kehittämisen, kuten koulutusten tai osastotuntien järjestämisen sekä osallistavan vuoro­vaikutteisen kouluttautumisen.

Kehitystyö jatkuu Johtopäätöksenä toteamme, että terveydenhuolto­ alalla voidaan kehittää asiantuntijalähtöisiä digitaalisia täydennyskoulutusympäristöjä, jotka sopivat hyvin etä- ja lähityöaikamalliin. Koulutuksen ohjausvastuun jakaminen yksiköiden diabetes­ yhdyshenkilöille sitouttaa organisaatiota yhteneväisten hoito- ja ohjaustapojen käyttöön. PSHP:ssa muodostettiin monimuotoisen koulutusympäristön malli, jossa diabetesyhdyshenkilöille jaettiin omien yksiköiden koulutusvastuualue. Asian­ tuntijahoitaja toimii yhteistyössä diabetesyhdys-

henkilöiden kanssa toiminnan kehittäjänä. Koulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan ja kehitetään työpaja- tai oppimiskahvilatyyppisillä toiminta­ tavoilla.

Vaikka opinnäytetyön tulokset eivät ole yleistettävissä, niitä voidaan hyödyntää koulutusympäristön implementoinnissa ja myös muiden digitaalisten koulutusympäristöjen kehittämisessä. Tässä tutkimuksessa tutkija osallistui verkkooppi­ympäristön rakentamiseen. Objektiivisuutta vahvisti tutkija-työpariasetelma. Valmiin verkko-­ oppiympäristön tarkastamiseen ja oikolukuun on osallistunut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Osaamisen kehittämisyksikön henkilökuntaa*. * Verkko-oppiympäristön tarkastamiseen osallistuivat: endokrinologian ylilääkäri Saara Metso ja erikoistuva lääkäri Aki Järvelä, Tays; koulutussuunnittelija Hanna Raunio ja koulutuskoordinaattori Katri Mure, Osaamisen kehittämisen yksikkö, Tays; opinnäytetyön tutkija-työpari Sirpa Kiljunen.

Kirjallisuus 1. Teräs H. ja Teräs M. (toim.). Covid-19 ja ammattikorkeakoulu.

Etäopetukseen hyppääminen ja sen vaikutuksia opetukseen nyt ja tulevaisuudessa. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, sarja B, raportteja 122. Tampere 2020.

2. TAYS Intra, endokrinologian ylilääkäri Saara Metso, Tampereen yliopistollinen sairaala.

Raskausdiabetes – pidä huolta itsestäsi ja vauvastasi

Diabetesliiton suosittu opas vastaa raskausdiabetekseen sairastuneiden äitien tavallisimpiin kysymyksiin Lämminhenkinen opas kannustaa muuttamaan koko perheen elintapoja ja pitämään itsestä huolta myös raskausdiabeteksen jälkeen. Äitiysneuvoloihin suunnattu opas on uudistettu niiden tarpeiden pohjalta, joita terveydenhoitajat ja raskausdiabeteksen sairastaneet äidit toivat esiin Diabetesliiton raskausselvityksessä vuonna 2019.

Ravitsemusterapeutti antaa oppaassa selkeät ohjeet päivän aterioiden koostamiseen. Vaihtotaulukoiden sijaan esitellään eri ateriavaihtoehtoja, jotka auttavat pitämään verensokerin sopivana. Myös uusimmat liikunta­ suositukset on huomioitu oppaassa.

Opas on tarkoitettu äitiysneuvoloiden käyttöön jaettavaksi äideille, joilla on todettu raskausdiabetes.

Lisätiedot ja tilaukset: www.diabetes.fi/d-kauppa

• Koko A5, 44 sivua • Hinta: 5 € • Määräalennukset: 5 kpl tai enemmän 3 €/kpl, 50 kpl tai enemmän 2 €/kpl

Väitöksiä Filosofian maisteri Anni Honki­ maan virologian alaan kuuluva väitöskirja Molecular markers and drug treatment for persistent enterovirus infection in pancreatic cell lines tarkastettiin Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa lokakuussa. Honkimaa osoitti väitöskirjassaan, että viruslääke paransi haimasolumallissa enterovirusten aiheuttaman kroonisen infektion.

Honkimaan tutkimustulosten perusteella sekä isäntäsolussa että viruksen genomissa tapahtuu merkittäviä muutoksia kroonisen infektion aikana. Lisäksi väitöskirjatyössä testattiin kymmenen valikoidun viruslääkkeen teho eri coxsackie B -virusserotyyppien aiheuttamaa infektiota vastaan. Virus pystyttiin häätämään solumallista viruslääkkeillä.

Jos viruslääkkeillä voidaan osoittaa olevan suotui­sa vaikutus myös ihmisillä, tämä avaisi kokonaan uusia mahdollisuuksia tyypin 1 diabeteksen hoitoon ja ehkäisyyn. __________ Lääketieteen lisensiaatti Ari Pellin väitöskirja Sydänsähkökäyrä ja diabetes rytmihäiriötahdistinhoidon kuolleisuushyötyä ennustavina tekijöinä primaaripreventiopotilailla tarkastettiin Oulun yliopistossa marraskuussa.

Väitöskirjatutkimuksen ensimmäisessä osatutki­ muksessa havaittiin, että diabetesta sairastavat saavat vähemmän rytmihäiriötahdistimen iskuja, mutta siitä huolimatta heidän kuolleisuutensa on muita potilaita korkeampi. Toisessa osatutkimuksessa osoitettiin, että yhdistämällä 12-kanavaisen EKG:n muuttujia voidaan tunnistaa niin sanotun matalan riskin potilaita. Näiden potilaiden kuolleisuus on hyvin matala ilman rytmihäiriötahdistimen toimintaakin. Kolmannessa osatutkimuksessa selvisi, että tietty sydänfilmin muutos, niin sanottu patologinen Q-aalto, ennustaa erityisen merkittävää hyötyä rytmihäiriö­ tahdistinhoidosta kuolleisuuden vähentämiseksi.

Tutkimustulokset tarjoavat arvokasta lisätietoa siitä, että sydänfilmin muutokset sekä diabetes perussairautena ovat tekijöitä, joiden avulla hoidosta hyötyvät potilaat voidaan tunnistaa entistä paremmin.

Tutkimus koski primaaripreventiopotilaita, eli potilasjoukkoa, joka ei ole aiemmin kokenut henkeä uhkaavaa rytmihäiriötä. Tutkimusaineisto koostui

EU-CERT-ICD-monikeskustutkimuksen potilaista, joita oli yhteensä yli 5 700. Sydänfilmejä oli 3 864.

Tutkimukseen kuului myös 700 potilaan verrokkiryhmä, jota hoidettiin pelkästään lääkkeellisesti, ilman rytmihäiriötahdistimen asennusta. __________ Diplomi-insinööri Essi Laajalan lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian alaan kuuluva väitöskirja Multi-omics analysis of early molecular mechanisms of type 1 diabetes tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa.

Laajala osoittaa väitöstutkimuksessaan ensimmäistä kertaa, että tyypin 1 diabetekseen sairastuvien ja terveenä pysyvien lasten verinäytteissä on havaittavissa geenien ilmentymisen eroja jo hyvin varhain, jo ennen tyypin 1 diabetekselle tyypillisten autovasta-aineiden ilmaantumista vereen.

Laajalan tutkimuksessa selkeimmät erot näkyivät tyypin 1 interferonigeeneissä, jotka liittyvät viruksilta puolustautumiseen. Tämä jossain määrin vahvisti hypoteesia, jonka mukaan tietyt virusinfektiot voisivat lisätä riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen.

Vastasyntyneiden DNA-metylaatiotasot eivät olleet yhteydessä myöhemmin puhkeavaan diabetekseen. ­Laajalan päätulokset on vahvistettu riippumattomassa saksalaisessa tutkimuksessa.

Laajala selvitti ympäristön vaikutusta sairastumiseen hygieniahypoteesiin liittyvässä osatyössä. Tutkittavat lapset olivat Suomesta, Virosta ja Venäjältä.

Tulokset viittaavat siihen, että ympäristön vaikutus lapsen immuunijärjestelmään alkaa jo kohdussa.

Työ oli osa suomalaista DIPP-tutkimusta, jossa on seurattu jo yli 12 000 lasta vastasyntyneestä 15 vuotiaaksi. Näin suureen joukkoon on mahtunut noin 500 lasta, joille on kehittynyt seurannan aikana tyypin 1 diabetes. Laajala vertasi heidän verinäytteitään samanikäisiin terveenä pysyneisiin lapsiin.

Laajala tutki geenien ilmentymistä ja DNA-­ metylaatiota genominlaajuisilla menetelmillä. Hänen asiantuntemuksensa bioinformatiikan alalta oli avainasemassa, jotta aineistot pystyttiin analysoimaan.

Tyypin 1 diabetekseen liittyvän tutkimuksen ohella Laajalan väitöstutkimus paransi geenien ilmentymisen ja DNA-metylaation analyysiin soveltuvia matemaattisia menetelmiä.

Diabetes ja lääkäri helmikuu 2022

33

Koulutusta Diabetesliiton koulutuskalenteri 2022

Kehity diabeteksen hoidon osaajana KEVÄT 2022 21.–23.2.

15.3.

16.3.

29.–31.3.

7.4. ja 26.4.

7.–8.4.

4.–5.5.

10.5.

12.–13.5.

Tyypin 1 diabeetikon hoidon tehostaminen Lääkäreiden moduuli: Tyypin 1 diabetes, lähikoulutus Lääkäreiden moduuli: Tyypin 2 diabetes, lähikoulutus Lasten ja nuorten tyypin 1 diabeteksen hoidon perusteet GDM, Raskausdiabetes, verkkokoulutus 2 x 0,5 pv Ikäihmisen diabetes Insuliinipumppuhoidon peruskoulutus Tyypin 2 diabeetikon insuliinihoito Koulutusten paikkakunnat, Kansallinen diabetesjalka-symposium / Oulu hinnat ja koulutuskuvaukset:

www.diabetes.fi/koulutuskalenteri

SYKSY 2022 1.9. ja 15.9.

Lääkäreiden moduuli 1, aihealueet: 1) Diabetes ja silmät, 2) Diabetes ja hermot.

Kesto 2 x 0,5 pv (4 t/osio).

4.10. ja 13.10. Lääkäreiden moduuli 2, aihealueet: 1) Diabetes ja sydän, 2) Diabetes ja aivoverenkiertohäiriöt.

Kesto 2 x 0,5 pv (4 t/osio).

5.9–9.9.

Diabeetikon hoidon peruskurssi 20.–22.9.

Tyypin 1 diabeetikon hoidon tehostaminen 6.10.

Diabeetikon jalkahaava, mitä laitan mitä poistan?

25.–27.10.

Tyypin 2 diabeetikon hoidon tehostaminen 9.–10.11.

Diabetes ja raskaus Koulutussihteeri Malla Honkanen 14.11.–18.11. Diabeetikon hoidon peruskurssi p. 050 310 6614 koulutussihteeri@diabetes.fi 8.12.

Apteekkihenkilökunnan koulutuspäivä

Koulutuspäällikkö Outi Himanen p. 0400 723 664 outi.himanen@diabetes.fi

Tulossa 12.–13.5.2022 Kansallinen diabetesjalka -symposium, Oulu Järjestäjät: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Diabetesliitto, Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit ry, Suomen Haavanhoitoyhdistys ry ja Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto.

Tarkkaile sivujamme: diabetes.fi

Älä särje sydäntä –

tunnista tyypin 2 diabeetikon sydän- ja verisuonitautiriskit

S

tä hoitomuodoista huolimatta sydänja verisuonisairaudet ovat yhä tyypin 2 diabeetikoiden yleisin kuolinsyy.3

uomessa tyypin 2 diabetesta sairastaa arvioiden mukaan jopa lähes puoli miljoonaa suomalaista ja määrä lisääntyy jatkuvasti. Diabeteksen hoitokustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on noin 15 %.1

Diabetespotilaat eivät ole tietoisia tästä riskistä: yli puolet (53 %) tutkimukseen vastanneista diabetespotilaista ajatteli, ettei sydänsairauksilla ja diabeteksella ole yhteyttä, mikäli verensokeriarvot ovat hallinnassa.³ Samaan aikaan puolella potilaista on kohonnut verenpaine sekä usein myös kohonnut kolesterolitaso.

On odotettavissa, että vuoteen 2045 mennessä jo joka kymmenes sairastaa diabetesta.2 Tyypin 2 diabetes on sairauden muodoista yleisin.

90 % kaikista diabetestapauksista voidaankin luokitella tyypin 2 diabetekseksi.2

Toisessa, vuonna 2019 tyypin 2 diabeetikoille tehdyssä potilaskyselyssä 59 % vastaajista oli keskustellut lääkärinsä kanssa diabeteslääkkeen aloituksen yhteydessä liitännäissairauksista ja vain 52 % diabeetikon sydän- ja verisuonitautiriskeistä.4

Sydäninfarkti hyvästä sokeritasapainosta huolimatta

Suomessa pari vuotta sitten tehty tutkimus osoittaa, etteivät diabeetikot ole kovin huolissaan liitännäissairauksista, vaikka hoitohenkilökunnan vankasta tietotaidosta ja kehittyneis-

Mistä aiheista keskustelitte lääkärinne kanssa, kun nykyistä diabeteslääkitystäsi aloitettiin?4 Miksi lääkehoito aloitettiin

79

Hoidon seuranta

79

Diabeteksen liitännäissairaudet yleisesti Diabeteslääkkeiden vaikutus sydän- ja verisuonitautiriskiin Diabeteksen yhteys sydänsairauksiin Diabeteksen munuaistautiriskit

Boehringer Ingelheim tukee diabetespotilaiden sydän- ja verisuonitautiriskin tietoisuuden lisäämistä Älä särje sydäntä -kampanjalla.

Voit tutustua siihen osoitteessa www.diabetesjasydan.fi

25 % 22 %

53 %

59

Jos verensokeri on kontrollissa, ei ole korkeampaa riskiä sydänsairaudelle kuin mitä on ei-diabeetikoilla

55 52

Diabetes aiheuttaa sydänsairauksia, niiden välillä on luja yhteys

41

Ihmiset joilla on diabetes, voivat saada sydänsairauden, mutta sillä ei ole yhteyttä diabetekseen

Lääkityksen mahdolliset 38 sivuvaikutukset Miksi tämä tietty lääke on lisätty osaksi diabeteksen hoitoa

Lisäsairaudet vähintään kaksinkertaistavat diabetespotilaan hoitokulut puhumattakaan potilaan elämänlaadun heikkenemisestä.⁶ Liitännäissairaudet huomioivalla diabeteksen hoidolla sekä lisäsairauksien ja niiden ehkäisyn tuntemisella on siis merkittävät vaikutukset niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin.

Käsitykseni diabeteksesta ja sydänsairaudesta3

76

Miten lääkehoito toteutetaan käytännössä

Sydän- ja verisuonitautiriskin lisäksi diabetes on johtava syy aikuisten sokeutumiseen, munuaissairauksiin ja alaraaja-amputaatioihin. Diabetes lisää myös riskiä sairastua vanhuusiän muistisairauksiin.⁵

67

% 1. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 16.1.2020). Saatavilla internetissä: www. kaypahoito.fi. 2. International Diabetes Federation. IDF Diabetes Atlas, 8. painos. Bryssel, Belgia: International Diabetes Federation; 2017. 3.

Diabetes patient market research Finland. GfK. December 2016. 4. Boehringer Ingelheim, data in file. 5. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. https:// thl.fi/web/kansantaudit/diabetes/diabeteksen-lisasairaudet. 6. https://issuu.com/diabetesjalaakarilehti/docs/diab_ja_laak_2_2018/13.

MPR-FI-100049-JAR-01-2020

APTEEKISTA.

*Pharmarket MAT 11/2021

1/2022

Suomen suosituin D-vitamiini.* itsehoitoapteekki.fi