__MAIN_TEXT__

Page 12

12 | TEEMA

»Tappaisitko, raiskaisitko tai ryöstelisitkö, jos tietäisit, ettei jumalaa ole olemassa?«

OOPIUMIA VAI MYRKKYÄ?

S

aapuessani kotiin törmään toisinaan outoon vihreään olentoon. Se on todennäköisemmin cosplayta harrastava kämppikseni kuin ulkoavaruudesta saapunut, uusi elämänmuoto. Yksinkertaisin selitys on todennäköisin. Fransiskaanimunkki Vilhelm Occamilainen kehitti 1300-luvulla tieteelliseksi periaatteeksi ”partaveitsensä”, jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen. Occamin partaveitsi leikkaa turhat ad hoc-oletukset pois päätyen yksinkertaisimpaan ja selitysvoimaisimpaan teoriaan. Sama pätee supernaturalistisiin teorioihin jumalasta tai jumaluuksista. Yksinkertaisin selitys hämmentävillekin asioille on todennäköisimmin vain atomien välistä vuorovaikutusta. Onkin ironista, että Occamilainen selitti aikanaan yksinkertaisuuden periaatteellaan kristillisen jumalan olemassaolon: ihmeiden takana oli aina kaikkivoipa Jumala, jolloin tarvitsi olettaa vain jumalan kaikkivoipaisuus monimutkaisempien teorioiden tai entiteettien – kuten atomien ja sitä pienempien partikkeleiden – sijaan. Yksinkertaisin selitys oli todennäköisin. Evoluutiobiologi Richard Dawkins on käynyt kyltymätöntä taistelua kreationismia vastaan. Teoksessaan God Delusion (2006) hän väittää, että yliluonnollinen jumala tuskin on olemassa ja usko persoonalliseen DEBATTI 3/2014

jumalaan ylipäätään on harhaa. Harhalla tarkoitetaan itsepintaista, epätotta uskomusta, jota yksilö pitää edelleen yllä vankkojen vastakkaisten todisteiden edessä. Dawkins siteeraakin usein kirjailija Robert Pirsigia, joka kirjoittaa: kun yksi henkilö kärsii harhasta, kutsutaan sitä hulluudeksi. Kun monta henkilöä kärsii harhasta, kutsutaan sitä uskonnoksi. Dawkins otti puolustusaseman juupas-eipäs-taistelussa teismin ja ateismin välillä. Hän esittää kirjassaan neljä tietoisuutta nostavaa periaatetta, jotka mielestäni useimmat teistitkin voivat allekirjoittaa: I) Ateistit voivat olla onnellisia, tasapainoisia, moraalisia ja kokea intellektuaalista täyttymystä. II) Luonnonvalinta ja vastaavat tieteenteoriat ovat selitysvoimaltaan ylivoimaisia verrattuna kreationismiin tai intelligent design- argumentteihin. iii) Lapsia ei tulisi leimata vanhempiensa uskon perusteella. ”Mus­ limilapsi”-tyyppisten sanojen käyttö tulisi nostaa kuulijan karvat pystyyn. Yhtä epäilyttävää indoktrinointia olisi leimata lapsi vanhempiensa poliittisten näkemysten perusteella. iv) Ateistien tulisi olla ylpeitä, ei anteeksipyyteleviä. Ateismi on näyte terveestä ja itsenäisestä ajattelusta. Ateistien moraaliin (tai moraalitttomuuteen) liittyen Dawkins osoittaa, ettei ihminen tarvitse uskontoa ollakseen hyvä. Hän kysyy: Tappaisitko, raiskaisitko tai ryöstelisitkö, jos

tietäisit, ettei jumalaa ole olemassa? Dawkinsin mukaan vain harva yksilö vastaisi ”kyllä”. Tämä kumoaa väitteen, jonka mukaan tarvitsemme uskontoa toimiaksemme moraalisesti. Itseasiassa moraalilla on darwinistinen perusta altruistiseen eli epäitsekkääseen toimintaan ohjaavissa geeneissä, jotka ovat evoluution prosessissa valikoituneet antaen ihmislajille empatiakyvyn. Dawnkins puhuu myös historiallisesta kehityksestä viitaten moraaliseen Zeitgeistiin, ajan henkeen, joka kehittyy yhteiskunnassamme jatkuvasti liberaalimmaksi. Kehityksen myötä yleinen moraalikäsitys vaikuttaa myös siihen, miten uskonnolliset johtajat tulkitsevat pyhiä tekstejä. Tästä syystä Dawkinsin mukaan moraali ei ole lähtöisin Raamatusta tai muustakaan Pyhästä Kirjasta. Suomessakin Raamattuun suhtaudutaan koko ajan entistä liberaalimmin – esimerkiksi tasa-arvoisesta avioliittolaista keskusteltaessa. Ihmiset poimivat oman sisäisen moraalikompassinsa avulla Raamatusta käyttötarkoitukseltaan hyvät kohdat ja jättävät huomiotta mielestään pahat määräykset. Ateistisen pahan kolmiakseliksi kutsutut Dawkins, Harris ja Hitchens eivät puhu vain ateismin puolesta, vaan vankasti uskontoa vastaan. He vievät marxilaisen ”uskonto on oopiumia kansalle” -ajattelun vielä pidemmälle. Uskonto on heidän mukaansa jopa myrkkyä.

Profile for Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry

Debatti 3 14 web  

Debatti 3/14 Debatti on neljästi vuodessa ilmestyvä mielipidelehti, jota julkaisee Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry.

Debatti 3 14 web  

Debatti 3/14 Debatti on neljästi vuodessa ilmestyvä mielipidelehti, jota julkaisee Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry.

Advertisement