Sulake 1/2014

1/ 2014

Pohjoisen voiman puolesta

Valokirjaimet

luovat tunnelmaa

UUSI VOIMALAITOS hahmottumassa

MYRSKYPORUKKA korjaa särkyneet sähköverkot

TUHAT KILOA POIS hiilijalanjäljestä

Lähienergia

– vastuullista sähköä ja hyvää mieltä Me kaikki täällä Oulun Sähkönmyyn­ nissä ja Oulun Energia ­konsernissa teemme töitä energian parissa – tavalla tai toisella. Otan nyt silti ensin pienen sivuloikan ruoan puolelle.

Suomessa pyritään monin keinoin nostamaan lähiruoan arvostusta ja parantamaan sen asemaa markkinoil­ la. Asia on mainittu jopa nykyisessä hallitusohjelmassa. Viime vuoden toukokuussa hallitus hyväksyikin lähi­ ruokaohjelman, jonka tavoitteena on muun muassa lisätä ja monipuolistaa lähiruoan tuotantoa.

Hallituksen hyväksymässä ohjel­ massa lähiruoalla tarkoitetaan paikal­ lista ruokaa, joka edistää oman alueen taloutta ja työllisyyttä. Se on tuotettu ja jalostettu alueen raaka­aineista sekä markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella.

Mitähän tekemistä lähiruoalla mah­ taa sitten olla energia­asioiden kanssa?

Yllättävän paljon – ainakin Oulun Energia ­konsernin näkövinkkelis­ tä katsottuna. Olemme jo pitemmän aikaa rakentaneet toimintaamme lähi­ energian varaan. On mukava huomata, että lähiruoan puolesta puhuvat perus­ telut sopivat aikalailla suoraan myös lähienergiaan.

Lähienergiamme pohjautuu maa­ kuntamme luonnonvaroihin eli en­ nen kaikkea puuhun ja turpeeseen,

tuotetaan täällä omissa voimalaitok­ sissamme ja myös kulutetaan suurelta osin pohjoisella alueella. Oulun Ener­ gia ­konsernin lähienergia työllistää kaupunkia ympäröivässä maakunnassa yli tuhat ihmistä muun muassa puun ja turpeen korjuussa sekä kuljetuksissa.

Oulun Sähkönmyynnin sähkö on­ kin parasta mahdollista lähienergiaa.

Sen ostaminen on kannanotto oman alueemme hyvinvoinnin, työllisyyden ja kehityksen puolesta. Lähienergian tuomat rahavirrat jäävät kiertämään pohjoisen Suomen hyväksi, eivätkä valu pörssiyhtiöiden kassaan tai Suo­ men rajojen ulkopuolelle.

Lähienergian valitsemalla saa paitsi edullista sähköä ja erinomaista palve­ lua myös hyvän mielen.

Pyrimme myös jatkuvasti tuomaan lähienergiaan uusia vaihtoehtoja.

Olemme muun muassa rakentaneet aurinkosähkön tuotepaketteja, joita tarjoamme asiakkaillemme. Paketti sisältää aurinkosähkölaitteiston lisäk­ si selkeät sähköverkkoon liittämistä koskevat menettelyt sekä ohjeistukset pientuottajan sähköntuotannon myy­ miselle, hinnoittelulle ja laskutukselle.

Toinen uutuus on Farmivirta­ tuotteemme. Farmivirta on sähköä, jonka pientuottaja tuottaa uusiu­ tuvien energialähteiden avulla ja jonka Oulun Sähkönmyynti välittää

kuluttajien ostettavaksi. Tuottaja mää­ rittelee itse sähkön myyntihinnan.

Farmivirran alku on ollut lupaava.

Toivottavasti lähienergian tämä muo­ to myös saa hyvän vastaanoton.

Lähienergia kasvattaa suosiotaan, mutta valitettavasti ihan kaikki asiat eivät ole sen kannalta hyvin. Osin kotimaiset poliittiset päätökset ovat parantaneet kivihiilen kilpailukykyä oman polttoaineemme turpeen kus­ tannuksella. Hiilen käyttö onkin Suo­ messa lisääntynyt. Suomen työllisyys ja kauppatase heikentyvät, kun ulko­ maiset polttoaineet saavat sijaa.

Toivotan mukavaa ja lähienergistä kevättä Sulakkeen lukijoille!

Arto Sutinen

Sulake on neljä kertaa vuodessa, maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa, ilmestyvä Oulun Sähkönmyynti Oy:n asiakaslehti.

Julkaisija: Oulun Sähkönmyynti Oy Osoite: Kasarmintie 6, PL 116, 90101 Oulu Asiakaspalvelu: 010 287 7800, osm@pohjoistavoimaa.fi, www.pohjoistavoimaa.fi Päätoimittaja: toimitusjohtaja Arto Sutinen, Oulun Sähkönmyynti Oy, arto.sutinen@oulunsahkonmyynti.fi

Toimitussihteeri: viestintäsuunnittelija Mari Laulumaa, Oulun Energia, mari.laulumaa@oulunenergia.fi

Taitto: Darwin Oy, Oulun Energia

Toimittajat: Kari Arokylä, Susanna Ekfors, Mari Laulumaa, Päivi Mäkinen

Osoitelähde: Oulun Sähkönmyynti Oy:n asiakastietorekisteri. Haukipudas, Kiiminki, Kemi, Keminmaa, Oulu, Raahe, Simo, Tervola, Tornio ja Yli-Ii Itellan osoitteettomassa täysjakelussa.

Valokuvaajat: Kati Leinonen, Vesa Ranta, Jon Sarkki, Laura Vesa

Paperi: PEFC-sertifioitu MultiArt Silk 115 g, Stora Enso Fine Paper, Oulun tehdas

Kannen kuva: Laura Vesa

Paino: Erweko Oy, Oulu

Kolumnistin kuva: Kustannusosakeyhtiö Otava/ Jouni Harala

Painosmäärä: 136 000 ISSN: 1797-2078

8

12

15

6

Sisältö 2

Pääkirjoitus

15 Tunnelmaa sisustukseen

4

Sähköautoilulle vauhtia Suomeen ryhdytään luomaan kattavaa sähköautojen latausverkostoa.

5 Releitä

valokirjaimilla

Kierrätetyt neonvalot sopivat hienosti kotien sisustukseen.

16 Antti Tuuri palaa Ouluun

– Sulakkeen kolumnistina Kirjailija Antti Tuuri luonnehtii itseään ”hieman edistykselliseksi” energian käyttäjäksi.

Uutisia, ilmiöitä ja ajankohtaisia asioita.

6 Hiilikilot kuriin!

Hiilijalanjäljestään saa melko helposti tuhat kiloa pois.

8 Toppilan ykkösyksikölle

17 Releitä 18 Sähkön ja kaukolämmön vuosi 2013

löytymässä korvaaja

20 Releitä

Oulun Energian tuleva voimalaitos hyödyntää pääpolttoaineinaan turvetta ja puuta.

21 Kolumni

12 Pohjoisen voiman tekijät Oulun Energia Urakoinnin myrskyporukka korjaa sen, minkä luonnonvoimat rikkovat.

13 Sukkelat Energiset asiantuntijat vastaavat askarruttaviin kysymyksiin.

Antti Tuuri kertoo, että häntä on pitkään kiinnostanut sähkön tuottaminen uusilla menetelmillä.

22 Pohjoista voimaa etuasiakassivut

26 Sähköenergiahinnasto 27 Ristikko

POHJOISEN VOIMAN PUOLESTA Oulun Sähkönmyynti Oy 010 287 7800, www.pohjoistavoimaa.fi

Keminmaan Energia Oy 040 187 0200, www.keminmaanenergia.fi

Oulun Energia 010 287 7800, www.oulunenergia.fi

Raahen Energia Oy 010 287 7800, www.raahenenergia.fi

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy 08 5584 3300, www.oulunenergia.fi

Rantakairan Sähkö Oy 010 231 9920, www.rantakaira.fi

Oulun Energia Urakointi Oy 08 5584 3300, www.oulunenergia.fi

Tenergia Oy 0400 642 208, www.tenergia.fi

Haukiputaan Sähköosuuskunta 08 5612 602, www.hso.fi

Tornion Energia Oy 010 287 7800, www.tornionenergia.fi

Kemin Energia Oy 010 287 7800, www.keminenergia.fi

Turveruukki Oy 044 551 5700, www.turveruukki.fi

Puhelu 010-alkuiseen palvelunumeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh. + 6,00 snt/min. ja matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.

Hinnat sis. alv 24 %. facebook.com/pohjoistavoimaa Asiakaspalvelijamme vastaavat kysymyksiin Facebookissa arkisin klo 9–15

”Ikeassakin voisi kohta ihan oikeasti käydä sähköautolla.”

Sähköautoilulle vauhtia

4

Oulun Energian ensimmäinen sähköauto otettiin käyttöön tammikuussa kertoo Mikko Rasi.

Sähköauton käyttäminen ei kohta jää kiinni ainakaan siitä, etteikö teiden varsilla olisi riittävästi latauspisteitä.

TEKSTI Päivi Mäkinen KUVA Kati Leinonen

Oulun Energia ja 16 muuta sähköyhtiö­ tä ovat perustaneet joulukuussa 2013 sähköautojen latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:n. Tarkoituksena on luoda yhtenäinen ja kattava Virta­ piste-latausverkosto ja viedä sähköistä liikennettä eteenpäin.

Suomessa oli Liikennevirta Oy:n tie­ tojen mukaan viime vuoden elokuussa 330 ladattavaa autoa. Sähköautoa on turha hankkia, jos valtaväylien varsilta ei löydy sille latauspisteitä. Tähän asti maamme 261 latauspistettä ovat olleet hajallaan ja eri toimijoiden omistamia.

Liikennevirta Oy kytkee eri omis­ tajien latauspisteet yhtenäiseksi ­Virtapiste-verkostoksi. Auton lataa­ minen onnistuu samalla latauskor­tilla missä tahansa Virtapisteessä. Energia­

Oulun Energian pihassa oleva säh­ köauton latauspiste muutetaan ke­ väällä pikalatauspisteeksi. Liikenne­ virran verkostoon se liitetään Rasin mukaan kesällä. Sitä ennen latauspis­ te on pilottikäytössä ja sillä testataan pisteen toimivuutta osana tulevaa verkostoa.

Oulun Energia on hankkinut en­ simmäisen sähköautonsa. Nissan Leaf saatiin tammikuussa pääasiassa Oulun Energia Siirto ja Jakelun työntekijöiden käyttöön. Rasin mukaan ei ole poissul­ jettua, että sähköautoja hankittaisiin Oulun Energialle lisääkin. Rasin mu­ kaan juuri yrityksillä olisikin syytä akti­ voitua sähköautoiluun. Työ- ja elinkein­ oministeriö on myöntänyt yrityksille tukea sähköautojen käyttöönottoon.

yhtiöiden lisäksi Virtapiste-palvelui­ ta voivat tarjota esimerkiksi kunnat, kaupungit, kauppaketjut, parkkihallit ja vaikka drive-in-pikaruokaravintolat.

Sähköautolla Raahesta r­ ajalle Tähän asti Suomessa on ollut yhdeksän sähköauton pikalatauspistettä. Niiden määrä on tarkoitus kaksinkertaistaa jo kesään mennessä. Uusia pikalatauspis­ teitä tulee eri puolille Suomea, ja Ou­ lun Energia aikoo perustaa lähivuosina Raahen ja Tornion välille 6-9 latauspis­ tettä. Näistä osa tulee olemaan pikala­ tauspisteitä. ”Ikeassakin voisi kohta ihan oikeas­ ti käydä sähköautolla”, kertoo Oulun Energian kehityspäällikkö Mikko Rasi.

RELEITÄ

Oulun Energia 125 vuotta

OULUN ENERGIAN JUHLAVUODEN PERUSTUNNUS SUOMEKSI Perustunnus toimii mustavalkoisena ja värillisenä.

Värilliset vaihtoehdot määritetään tarpeen mukaan

Farmivirta ehdolla Vuoden ilmastoteoksi Oulun Sähkönmyynnin Farmivirta on valittu kolmen parhaan ehdokkaan joukkoon kisaamaan Vuoden ilmastoteko 2014 -palkinnosta. Farmivirta on ensimmäinen sähkösopimus, missä kuluttaja voi ostaa yksityishenkilön mikro- tai pienvoimalaitoksessa uusiutuvilla raaka-aineilla tuotettua sähköä.

Kestävän kehityksen foorumin valitsemat kolme parasta ehdokasta esittäytyvät foorumin kevätkokouksessa maaliskuun alussa. Voittaja julkistetaan Energiateollisuus ry:n Ilmastoseminaarissa 2.4.2014.

Yleisö pääsee äänestämään suosikkiaan maaliskuussa. Äänestäminen onnistuu muun muassa Vuoden ilmastoteon Facebook-sivujen kautta. Myös yleisöäänestyksen voittaja julkistetaan Ilmastoseminaarissa 2.4. Lisätietoa kilpailusta löytyy vuodenilmastoteko.fi -sivulta.

Sähkön hintaan 7 prosentin alennus Oulun Sähkönmyynti Oy on laskenut maaliskuun alusta jatkuvan sopimuksen sähköenergian hintaa. Alennus on noin seitsemän prosenttia. Lisäksi kotitaloudet saavat edelleen viiden prosentin etuasiakasalennuksen jatkuvan sopimuksen sähköenergian hinnasta.

Alennuksen vuosivaikutus on noin 10–27 euroa kerros- ja rivitaloasukkaille, joilla ei ole sähkölämmitystä, ja noin 90–100 euroa sähkölämmittäjille. Alennus koskee myös jatkuvalla sopimuksella sähköä ostavia yrityksiä.

Alennus ei koske määräaikaisia, kvartaalieikä spot-sopimuksia, joiden hinnat seuraavat markkinahinnan muutoksia nopeammin kuin jatkuva sopimus. Voimassa olevat hinnat voi tarkistaa hinnastosta sivulta 26.

Oulun Energia täyttää tänä vuonna 125 vuotta. Ensimmäiset sähköllä toimivat katulamput syttyivät Oulussa 8.12.1889 toisena kaupunkina Suomessa vuosi Tampereen jälkeen. Vuosien saatossa Oulun Energiasta on kasvanut Pohjois-Suomen johtava energiakonserni, joka suuntaa vahvasti tulevaisuuteen.

Merkkivuotta juhlistetaan erilaisten tapahtumien yhteydessä, joista ilmoitellaan vuoden mittaan niin asiakaslehti Sulakkeessa kuin verkkosivuillakin. Oulun Energian historiaan voi tutustua osoitteessa www.oulunenergia.fi.

Oulun Energialle lisää vesivoimaa Kymijoesta Oulun Energia, Oulun Seudun Sähkö ja Porin Energia ovat ostaneet Kymijoella kolme voimalaitosta omistavan Pato Osakeyhtiön.

Voimalaitoksista kaksi sijaitsee Myllykoskella ja yksi Vuolenkoskella. Yhteenlaskettu sähköntuotanto on noin 200 gigawattituntia vuodessa, joka vastaa noin 18 prosenttia koko Kymijoen tuotannosta.

Pato Osakeyhtiön vesivoima on merkittävä lisä Oulun Energian vesivoimatuotantoon. Kauppa on mielenkiintoinen energiatoimialalla, sillä Suomessa on harvoin tarjolla tällaista määrää vesivoimaa. Omistajaryhmittymän jäsenet panostavat uusiutuvaan energiaan ja haluavat kehittää Kymijoen voimalaitoksia pitkäkestoisesti.

5

Hiilikilot kuriin!

Kevään korvalla monella tulee hinku keventää. Entä jos vähentäisitkin omaa hiilidioksidipainoasi ja keventäisit näin ilmastokuormaa? Tuhat kiloa lähtee helposti, usko pois.

TEKSTI Susanna Ekfors KUVITUS Mikko Walamies

Tärähtävätkö lukemat huolestutta­ van korkealle, kun astut puntarille? Ei hätää. Et tarvitse ihmedieettiä, sillä pienillä arjen valinnoilla pystyt keven­ tämään omaa hiilidioksidipainoasi yl­ lättävän helposti. Samalla teet ratkai­ sun, jolla on vaikutusta tulevaisuuteen maailmanlaajuisesti.

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan yleen­ sä jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamia kasvihuo­ nepäästöjä. Se on mittari, jonka avulla voidaan esimerkiksi laskea, kuinka paljon kasvihuonekaasuja vaikkapa autolla ajaminen tai juuston syöminen aiheuttaa.

Suomalaisen jalanjälki painaa Yhden suomalaisen hiilidioksidipääs­ töjen on laskettu painavan 8 700 kg vuodessa. Koko maailman mittakaa­ vassa suomalaisen hiilijalanjälki on

6

suurimpien joukossa. Esimerkiksi kiinalaiseen verrattuna yhden suoma­ laisen hiilidioksidipäästöt ovat noin viisinkertaiset. ”Asuminen, lämmitys, laitesähkön ku­ lutus ja lämpimän veden käyttö”, listaa ryhmäpäällikkö Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta vaikuttavimpia syitä suomalaisten hiilipainoon.

Asuminen haukkaa meillä hiilijalan­ jäljestä suurimman osan. Loput pääs­ tökuormastamme jakautuu melko tasaisesti liikkumisen, ruuan ja juo­ man sekä tavaroiden ja palveluiden kesken.

Aloita omasta kodista Asumisen hiilijalanjälki syntyy pääosin sähkön ja lämmön kulutuksesta.

Oma koti on hiilipainon laskijalle kätevä paikka saada aikaan tuntuvaa kevennystä. Esimerkiksi kodin lämmi­ tysenergiasta kolmasosa kuluu veden

lämmittämiseen. 20 minuutin suihku päivittäin voi maksaa jopa 700 euroa vuodessa, joten suihkuajan typistä­ misellä muutamaan minuuttiin on iso merkitys myös euroina laskettuna. ”Kotona olisi hyvä tarkistaa lämmi­ tys ja ilmanvaihto, että ne on toteutet­ tu energiatehokkaasti. Helpointa on saada aikaan säästöjä lämpimän veden käytössä. Vettä ei pidä juoksuttaa tur­ haan ja laiteteknisesti kannattaa valita suihkupää, joka antaa pienemmälläkin virtaamalla miellyttävän suihkun”, Nissinen kuvailee.

Päästöttömän sähkötuotteen valinta on hiilijalanjäljen pienentämisessä kes­ keisessä roolissa.

Vaikka vihreän sähkön laskennal­ linen päästökerroin on pieni, on vih­ reänkin sähkön tilaajan syytä käyt­ tää energiaa järkevästi. Esimerkiksi kylminä talvipäivinä sähköä joudu­ taan tilapäisesti tuottaman runsaasti päästöjä aiheuttavilla tavoilla, jolloin

k­ ulutuksen kokonaismäärä ratkaisee.

Siksi myös vihreää sähköä ostavien kannattaa säästää sähköä erityisesti kulutuspiikkien aikana.

Kannattaa myös tarkkailla, meneekö ruokaa roskiin. Esimerkiksi lapsiper­ heissä roskiin menevän ruuan arvo on lähes 300 euroa vuodessa.

Tarkkana myös keittiössä

Tonni pois helposti

Hiilipainon keventäjän kannattaa myös olla tarkkana keittiössä. Kan­ nattaa kohtuullistaa esimerkiksi nau­ danlihan syöntiä, sillä eläinten rehun tuotannossa syntyy päästöjä.

Eläinten ruuansulatuskanavissa syntyy myös metaania, joka on hiili­ dioksidin ohella yksi merkittävim­ mistä kasvihuonekaasuista. Kaikesta ei tarvitse kuitenkaan luopua. ”Kotona lihan käyttöä voi vähen­ tää vaikkapa niin, että jatkaa jau­ helihakastiketta kasvislähteisellä proteiinilla, kuten erilaisilla pavuil­ la. Työpäivinä puolestaan voi valita työpaikkaruokalassa kasvisvaihtoehdon”, Nissinen pohtii.

Kuinka mittavia muutoksia keventäjän on tehtävä, jotta saa aikaan ihanteelli­ semman painon? Kuten liikakilojenkin kevennyksessä, on hiilipainon pudot­ tamisessakin tulokset saavutettavissa pienillä arjen valinnoilla – koko elä­ mää ei tarvitse rysäyttää uusiksi, jotta 8 700 kilon kuorman saa pienenemään.

Riittää, kun laittaa suurennuslasin alle jonkin seuraavista osa-alueista: säh­ kölaitteiden ja lämpimän veden käytön, lämmityksen, kierrätyksen, lihan syön­ nin ja matkustamisen lentokoneella. ”Tuhat kiloa saa nipistettyä pois hel­ posti, jos valitsee noista osa-alueista kaksikin, ja silti voi viettää mukavaa elämää”, Nissinen kannustaa.

Voit laskea oman hiilijalanjälkesi:

www.ilmastodieetti.fi

7

Toppilan ykkösyksikölle ­löytymässä korvaaja Oulun Energia kaavailee uutta voimalaitosta Toppilaan tai Laanilaan. Laitoksen pääpolttoaineina olisivat puu ja turve.

TEKSTI Kari Arokylä KUVAT Vesa Ranta, Oulun Energian kuva-arkisto

Pertti Sarvanko kuljeskelee tottu­ neesti Toppilan voimalaitoksen tilois­ sa. Oulun Energian omistama laitos on Sarvangolle enemmän kuin tuttu, sillä hän on tehnyt talossa töitä lähes neljä­ kymmentä vuotta. Pitkäaikainen työ­ toveruus on nyt katkeamassa: Vuonna 1977 valmistunut voimalaitoksen yk­ kösyksikkö poistuu lähivuosina käy­ töstä ja korvataan uudella. Sarvanko itse on puolestaan jäämässä eläkkeelle.

Sarvanko suhtautuu tilanteeseen tyynesti. ”En ole yhtään murhemielellä. Lai­ tos on vain tulossa mittansa täyteen.

Ja ihmisten täytyy jäädä eläkkeelle.

Eteenpäin elävän mieli”, hän miettii.

Mutta miten ja millä Toppilan ykkös­yksikkö korvataan? Vastausta tähän hakee Oulun Energian projekti­ johtaja Jukka Salovaara. ”Uuden voimalaitoksen esiselvitys on jo tehty, yva-selvitys aloitettu ja konseptia hahmotellaan parhaillaan.

Konsepti – eli siis se, millainen laitos oikein rakennetaan – päätetään noin

8

vuoden kuluttua. Voimalaitos olisi suunnitelmien mukaan valmis vuoden 2019 syksyllä”, hän kertoo.

Pertti Sarvanko kertoo Toppilan ­ykkösyksikön rakentamisesta: Tulin töihin Oulun kaupungin sähkölaitokselle vuoden 1976 heinäkuussa.

Toppilan voimalaitoksen rakentaminen oli jo hyvässä vauhdissa. Laitoin vesilaboratoriota pystyyn ja valvoin vesilaitoksen laiteasennuksia. Projektitoimisto sijaitsi Rautatienkadulla ja siellä minäkin aluksi työskentelin.”

”

Jukka Salovaaran mukaan ratkaistava­ na ovat vielä kaikki keskeiset kysymyk­ set – uuden voimalaitoksen sijainti, teho, polttoaineet ja mahdollinen si­ vutuotteiden valmistus. Suuntaviivat ovat kuitenkin jo varsin hyvin selvillä.

Aloitetaan sijainnista. Vaihtoeh­ toina ovat rakentaminen Toppilaan nykyisen voimalaitoksen viereen tai Laanilan teollisuusalueelle, missä toi­ mii jo Oulun Energian ekovoimalaitos.

Teholtaan uusi laitos on maksimissaan joko 350 tai 450 megawattia. Se tuot­ taisi kaukolämpöä, vastapainesähköä sekä mahdollisesti höyryä. Sen sijaan lauhdesähköä laitoksen ei ole tarkoitus tehdä. rakennukset olivat ” Voimalaitoksen melko valmiita ja laiteasennukset ­ eneillään. Pihalla oli iso parakkikylä m – johon myöhemmin itsekin muutin – ja betoniasema.”

Entäpä polttoaineet? Jukka Salovaara pitää erittäin todennäköisenä, että lai­ tos käyttää pääpolttoaineenaan puuta ja turvetta. Varapolttoaineena on ki­ vihiili. Uuden laitoksen kattilasta on tarkoitus rakentaa sellainen, että se voi hyödyntää puuta ja turvetta millaisena sekoituksena hyvänsä. Tilanteen mu­ kaan se voi polttaa vaikka pelkästään puuta tai pelkästään turvetta.

Lisäksi pohdittavana on mahdolli­ suus käyttää pääpolttoaineiden rin­ nalla kierrätyspolttoainetta eli lähinnä

Pertti Sarvanko ja Toppilan voimalaitos ovat tunteneet toisensa noin neljä­ kymmentä vuotta.

9

Arkistokuvien aarteita

Toppilan voimalaitoksen työmaa syksyllä 1975.

Tammikuussa 1976 työt jouduttiin useaan otteeseen keskeyttämään.

Harjannostajaisia vietettiin kesäkuussa 1976.

Presidentti Urho Kekkonen vierailulla 15.12.1977.

kaupan ja teollisuuden muovia, pape­ ria ja puuta. Näiden osuus voimalai­ toksen polttoaineista voisi olla 10–15 prosenttia.

”

Toppilan ykkösyksikkö rakennettiin Oulun kaupungin omana työnä. Ukkoja oli töissä mahdoton määrä. Siinä oli iso ero verrattuna kakkosyksikön rakentamiseen parikymmentä vuotta myöhemmin.”

Selvityksen kohteena on myös mah­ dollisten sivutuotteiden valmistus.

10

Projektijohtaja Salovaara kertoo, että uuden voimalaitoksen yhteydessä pys­ tyttäisiin haluttaessa valmistamaan myös pyrolyysiöljyä ja biohiiltä. Ou­ lun Energia käyttäisi pyrolyysiöljyä raskaan polttoöljyn sijasta lämpökes­ kuksissaan ja mahdollisesti myisi sitä uloskin. Biohiilen se puolestaan mark­ kinoisi lähes kokonaan ulkopuolisille asiakkaille.

Pyrolyysiöljyn ja biohiilen valmis­ tusta koskevalla ratkaisulla ei Jukka Salovaaran mielestä ole erityisen kiire, vaan sen voi tehdä myöhemminkin.

mestari työmaalla oli oi” Vastaava kea vanhan kansan mestari. Jos hän ei ollut johonkin tyytyväinen, niin huutoa tuli ihan hirveästi. Minutkin hän haukkui ainakin kerran ihan pystyyn.”

Puun ja turpeen valintaa uuden voima­ laitoksen pääpolttoaineiksi Jukka Sa­ lovaara pitää Oulun Energian kannalta ehdottomasti järkevänä. Se kuitenkin edellyttää, että kumpaakin on tarjolla riittävästi, kohtuulliseen hintaan ja en­ nustettavasti.

Jukka Salovaara

YVA-menettely alkanut Toppilan korvausinvestoinnin ympäristövaikutusten arviointimenettely on aloitettu.

Oulun Energia on luovuttanut YVA-ohjelman yhteysviranomaiselle eli Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle tammikuun lopussa. YVA-menettelyssä arvioidaan hankkeen ja sen eri vaihtoehtojen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä ympäristövaikutuksia. YVA päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon tämän vuoden loppuun mennessä.

YVA-menettelyssä arvioinnin kohteena on neljä vaihtoehtoa: • VE0: uutta laitosta ei rakenneta • VE1: max 350 MW:n laitos rakennetaan Toppilaan • VE2: max 450 MW:n laitos rakennetaan Laanilaan • VE3: rakennetaan kaksi pienempää laitosta, Toppilaan max 200 MW ja Laanilaan max 250 MW Päävaihtoehdot ovat VE1 tai VE2. Myös VE3:n toteuttamista selvitetään. VE0 on YVA-menettelyssä edellytetty niin sanottu nollavaihtoehto.

Oulun Energian uusi voimalaitos • Sijainti joko Toppilassa tai ­Laanilan teollisuusalueella • Pääpolttoaineet puu ja turve • Voi käyttää myös kierrätyspoltto­ ainetta ja kivihiiltä • Polttoaineteho maksimissaan 350 tai 450 megawattia • Tuottaa kaukolämpöä, sähköä sekä mahdollisesti teollisuushöyryä • Sivutuotteina mahdollisesti ­pyrolyysiöljy ja biohiili • Kustannusarvio noin 250 miljoonaa euroa • Alustavan aikataulun mukaan valmis syksyllä 2019

Salovaaran mukaan riittävän polt­ toainemäärän turvaaminen vaatii tur­ vetuotannon nykyistä sujuvampaa ja joutuisampaa lupamenettelyä. Yhtä tär­ keää on huolehtia, että energiakäyttöön sopivaa puuta on jatkuvasti saatavana. oli silloin Suomessa kovin ” Työelämä erilaista kuin nykyisin. Juhlia ja saunomisia piisasi ja aika kosteita ne olivat. Meno oli räväkkää.”

Vuonna 1995 valmistuneella Toppi­ lan voimalaitoksen kakkosyksiköllä

YVA-menettelyn työvaiheet

2013 2014 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

YVA-OHJELMA YVA-ohjelman laatiminen YVA-ohjelma yhteysviranomaiselle YVA-ohjelma nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto

ARVIOINTISELOSTUS Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostus yhteysviranomaiselle Arviointiselostus nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto

OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Seurantaryhmä Yhteysviranomaisen tapaaminen Yleisötilaisuus

ei ­vielä ole mitään hätää. Jukka Salo­ vaara lupaa sille vielä parikymmentä hyvää tuotantovuotta. Oulun Energia aikoo myös investoida yksikköön, jot­ ta se saadaan täyttämään Euroopan unionin IE-direktiivin päästörajat.

Kakkosyksikölle on myös jo suunnitel­ tu turbiinin ja generaattorin remontti vuodelle 2016. jo rakennusvaiheessa, että tän” Tiesin ne minä varmaan jään vielä projektin

Pertti Sarvanko on viimeinen laitoksen rakennusprojektissa mukana ollut, joka on vielä Toppilassa töissä.

Hän jää eläkkeelle 68-vuotiaana maaliskuun alussa.

Sarvanko on työskennellyt muun muassa kemistiteknikkona, kemistimestarina ja projektipäällikkönä.

valmistuttuakin. Hieno laitos tästä tuli.”

11

Pohjoisen voiman TEKIJÄT

TEKSTI Kari Arokylä KUVAT Kati Leinonen, Oulun Energia

Luonnonvoimat

raivoavat

– myrskyporukka korjaa tuhot 12

Myrskyporukka korjaa luonnonvoimien vaurioittamia sähköverkkoja. Porukkaan kuuluvat muun muassa Juha Niemelä (ylh. vas.), Vesa Karhumaa (ylh. oik.), Tuomo Pasanen (alh. vas.) ja Tatu Rundström.

Verkostoasentaja Juha Niemelä nos­ taa varaston hyllyltä pienehkön kassin ja kaivaa sen sisältä omituisen näköi­ sen kapineen. Se koostuu samankal­ taisesta terästä kuin moottorisahassa käytetään sekä pitkistä köysistä terän molemmin puolin.

Sukkelat ”Taina-myrsky lokakuussa, Eino marraskuussa, Seija joulukuussa.”

Askarruttaako asia, ihmetyttääkö ilmiö tai pähkäilyttääkö pulma? Et ole ainoa!

Poimimme tälle palstalle energiaan liittyviä kysymyksiä, jotka yleisesti askarruttavat asiakkaitamme, ja etsimme sopivan asiantuntijan vastaamaan.

Miksi sähkölaskujen suuruus vaihtelee niin paljon?

”Tämä on heittosaha, joita juuri hankimme käyttöömme. Tämän avulla voi kaataa vaarallisessa paikassa ole­ van puun turvallisesti menemättä sen lähellä”, hän selvittää.

Missä tällaista kummallista työka­ lua sitten oikein tarvitaan? Myrskyjen tai tykkylumen runtelemien sähkö­ verkkojen korjauksessa tietysti. Nie­ melä kuuluu Oulun Energia Urakointi Oy:n kovaan maineeseen nousseeseen myrskyporukkaan, joka viime vuonna­ kin kiersi ympäri maata avustamassa verkkoyhtiöitä luonnonvoimien ai­ heuttamien tuhojen paikkaamisessa. ”Tykkylumet tammikuussa. Taina­ myrsky lokakuussa, Eino marraskuus­ sa, Seija joulukuussa”, Niemelä muiste­ lee myrskyporukan keikkoja.

Vuoden 2013 lopulla Oulun Energia Urakoinnin myrskyporukka sai Oulun Energia ­konsernin Vuoden onnistuja ­palkinnon.

Vaarallista ja raskasta Kovia kokeneiden sähkölinjojen raivaa­ minen ja korjaaminen on oma taiteen lajinsa. Työ on vaarallista ja raskasta ja vaatii monipuolista osaamista – sekä osin ihan omia työvälineitäkin.

Oulun Energia Urakoinnin myrsky­ porukassa on mukana parikymmentä miestä. Asentajia yhtiön palveluksessa on kaikkiaan noin viisikymmentä.

Kaikki eivät voi pitkille myrskykeikoille irtaantua, koska tavalliset päivittäiset

työtkin on hoidettava. Monilla myös perhetilanne estää lähtemisen. Tämän vuoksi myrskyporukka on toiminut jokseenkin vakiintuneella kokoon­ panolla.

Pahimmillaan myrskyt saavat Juha Niemelän mukaan aikaan karua jälkeä. ”Joskus on töitä aloittaessa käynyt mielessä, että olisi helpompi rakentaa kokonaan uusi linja kuin yrittää korja­ ta vanhaa”, hän toteaa.

Kaksi vaaraa Luonnonvoimien riepottelun koh­ teeksi joutuneiden sähköverkkojen korjaamisessa on ennen kaikkea kak­ si vaaran paikkaa: puut ja aggregaa­ tit. Sähkölinjojen päällä retkottavat puut saattavat kaadettaessa rojahtaa yllättävään suuntaan ja sähköjohdot voivat heitellä niitä hurjalla voimalla.

Aggregaatit taas ovat vaarallisia, kos­ ka ihmiset kytkevät ne silloin tällöin vahingossa syöttämään sähköä verk­ koon, jonka asentaja olettaa sähköt­ tömäksi.

Vaaroista huolimatta myrskyporuk­ ka on selviytynyt töistään ilman tapa­ turmia. Yksi syy tähän on Niemelän ar­ vion mukaan se, että porukka käy aina jälkikäteen huolellisesti läpi kaikki päi­ vän tapahtumat ja toimet. Tavallisesti palaverit ovat saunassa ­ totta kai. ”Meillä on tosi loistava ryhmä. Us­ kaltaisin lähteä tämän porukan kanssa ihan mihin hyvänsä”, hän kehuu.

Lähes kaikissa suomalaiskodeissa on tunneittain sähkönkulutuksen mittaava etäluettava mittari. Etäluennan myötä sähkönkulutusta ei enää arvioida, vaan asiakas saa aina sähkönkäyttöönsä pe­ rustuvan laskun. Koska lämmityskaudel­ la sähköä kuluu enemmän kuin kesällä, myös laskut ovat isommat. ”Talven isompiin laskuihin voi va­ rautua vaikkapa avaamalla omaan pankkiin sähkölaskutilin, jonne siirtää joka kuukausi tietyn summan rahaa.

Jos suuri lasku tuottaa ongelmia, kan­ nattaa ottaa yhteyttä ennen eräpäivää asiakaspalveluumme ja sopia joustosta maksuaikatauluun”, asiakaspalveluesi­ mies Johanna Rekula neuvoo.

Miksi en saa laskuja enää suoraveloitukseen?

Suomalainen suoraveloitus poistui käy­ töstä tämän vuoden alusta. Nyt vaih­ toehtoina ovat e­lasku, suoramaksu tai perinteinen paperilasku. Asiakas­ palvelupäällikkö Ritva Jokela suosit­ telee valitsemaan ympäristöystävälli­ sen e­laskun, jonka voi tilata omassa verkkopankissa. E­lasku tulee suoraan verkkopankkiin, jossa sen voi maksaa helposti ja turvallisesti.

Suoramaksu taas sopii asiakkaalle, jolla ei ole verkkopankkia. Suoraveloi­ tuksesta suoramaksuun siirtyminen ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä, vaan laskuttaja ja pankki huolehtivat muutok­ sesta.

13

14

Tunnelmaa sisustukseen

valokirjaimilla TEKSTI Susanna Ekfors KUVA Laura Vesa

K

ierrätetyistä valokirjaimista on tullut suosittu sisustus­ kikka. Yritysten ulkovaloina toimineet neonvalovanhukset voi näet tuunata kotikäyttöön. Tulok­ sena on persoonallinen katseenvan­ gitsija, joka ei kalpene design-valai­ simien seurassa. ”Minulla tämä alkoi niin, että ostin itselleni valokirjaimen netin kautta ja sen jälkeen innostus lipesi käsistä, tuli hullaannus”, nauraa yrittäjä Johanna Lindqvist.

Kun Lindqvist sittemmin perusti Live with me -sisustusliikkeensä, tuli­ vat vanhat valokirjaimet osaksi myös liikkeen tuotevalikoimaa.

Suomessa vanhoja valokirjaimia on myynnissä useassakin sisustuspu­ tiikissa ja nettikaupoissa. Myös uusia sisustuskäyttöön valmistettuja valo­ kirjaimia on tarjolla, mutta monelle vanha sateen piiskaama ja pakkasen purema kirjain on se juttu. ”Kierrätys on kova sana nykyään ja näissä vanhoissa valokirjaimissa arvostetaan sitä, että ne ovat ol­ leet aiemmin käytössä firmojen ul­ kovaloina. Tavalliseen valaisimeen verrattuna valokirjain on erilainen, persoonallinen katseenvangitsija”, Lindqvist pohtii.

Hänen mukaansa suurin osa valokir­ jainten metsästäjistä on nuoria aikuisia, ja joukossa on sekä miehiä että naisia.

Kirjaimia voi yrittää bongailla it­ sekin. Puskaradiosta tai sosiaalisesta mediasta voi napata vinkkejä yritysten tulevista remonteista, joissa ulkovalot­ kin pannaan vaihtoon.

Lindqvistin kokemuksen mukaan suosituimpia valokirjaimia ovat A ja M. Moni haluaa valita kirjaimen esimer­ kiksi nimensä mukaan, mutta monesti myös kirjaimen muoto tai väri viehät­ tää muuten vain.

Käytetyn valokirjaimen tuunaami­ nen kotikäyttöön valaisemiseksi tar­ koittaa käytännössä, että neonvalo poistetaan ja kirjaimeen laitetaan led­ valot, muuntaja ja johto. ”Ledvalot ovat pitkäikäisiä ja ener­ giatehokkaita. Pieniinkin kirjaimiin saa tehokkaat ledit, mutta kyllä valo­kirjain on ehkä ennen muuta sisustusväline tai vaikka yölamppu, ei niinkään päävalon lähde”, Lindqvist kuvailee.

Esimerkiksi I-kirjainta voi myös käyt­ tää sisustuksessa tasona ja muutenkin mielikuvitus on ennakkoluulottomalle sisustajalle sallittua. ”Kerran eräs asiakas kertoi ripusta­ vansa valokirjaimen kattoon”, Lindqvist muistaa.

15

” Kirjoitan romaanit ja novellit mekaanisella kirjoituskoneella, muut jutut tietokoneella.”

Antti Tuuri palaa Ouluun – Sulakkeen kolumnistina TEKSTI Kari Arokylä KUVA Kustannusosakeyhtiö Otava/Jouni Harala

Kirjailija Antti Tuuri on Sulakkeen kolumnisti vuoden 2014 ajan. Oulu on Tuurille tuttu paikka, vaikka hän ny­ kyisin käykin täällä vain harvakseltaan.

1970-luvulla diplomi-insinööri Tuu­ ri työskenteli puolikymmentä vuotta ­Kalevan teknillisenä johtajana.

Energian käyttäjänä Antti Tuuri luonnehtii itseään ”hiukan edistyksel­ lisiksi”. Kirjansa ja novellinsa hän kui­ tenkin kirjoittaa edelleen mekaanisella kirjoituskoneella.

Olet kirjoittanut tavattoman ­paljon. Kerro lyhyesti mitä ­kaikkea olet tehnyt?

Olen julkaissut hiukan yli 70 kirjaa, tarkka luku ei oikein ole tiedossani.

Niitten lisäksi olen kirjoittanut tele­ visiolle ja radiolle; radiolle satakunta kuunnelmaa, televisiolle useita sarjoja ja tv-elokuvien käsikirjoituksia. Olen kirjoittanut myös elokuvakäsikirjoituk­ sia, tunnetuimpia Pohjanmaa, Talvi­ sota ja Rukajärven tie. Teattereille olen kirjoittanut parikymmentä näytelmää,

16

oopperalibrettojakin on neljä. Paljon on myös lehtikirjoituksia, artikkeleita ja kolumneja. Kynällään kun elää niin ­monenlaiseen työhön on tartuttava.

Olit aikanaan Oulussa useita vuosia?

Olin 70-luvulla viisi vuotta nuorena in­ sinöörinä sanomalehti Kalevan teknil­ lisenä johtajana. Kirjapainoissa tapah­ tui silloin isoja muutoksia kun ladonta muutettiin metalliladonnasta tietoko­ neille ja valoladontaan, ja sanomaleh­ den painamisessa siirryttiin kohopai­ nomenetelmästä offset-menetelmään.

Mitä ajattelet nyt noista ajoista?

Ne olivat mielenkiintoisia aikoja. Ka­ leva oli hieno talo, ja minulle jäi siel­ tä paljon hyviä muistoja. Muistelen monia kalevalaisia usein ja lämmöllä, erityisesti tietenkin legendaarista sil­ loista toimitusjohtajaa Aaro Korkeaki­ veä, joka minut taloon palkkasi. Mutta myös moni muu työtoveri tuolta ajalta on mukavassa muistossa.

Millainen on suhteesi Ouluun tätä nykyä?

Liian harvoin tulee enää Ouluun lähde­ tyksi, kirjastokaan ei ole vuosikausiin pyytänyt esiintymään...

Millainen energian käyttäjä olet?

Pidän itseäni hiukan edistyksellisenä, koska Pohjanmaan talossani on katolla aurinkopaneelit, ja voimalamme tuot­ taa niin paljon sähköä, että voimme jopa myydä sitä ulos.

Mitkä energia-asiat haluaisit ­laittaa kuntoon Suomessa?

Energiataloutta pitää katsoa kovin mo­ nista näkövinkkeleistä, siinä on isoa ja pientä asiaa: ydinjätteen loppusäi­ lytyksestä yksittäisen talouden ener­ gia-asioihin. Parasta on yrittää vaikut­ taa ennen kaikkea omiin asioihinsa.

Käytätkö edelleen ­kirjoitus­konetta?

Kirjoitan romaanit ja novellit mekaa­ nisella kirjoituskoneella, muut jutut tietokoneella.

Mekaanisella kirjoituskoneella kir­ joittaminen sopii yhdenlaisiin töihin, tietokone taas toisenlaisiin. Koneet on valittava sen mukaan, mihin työhön mikin parhaiten soveltuu.

RELEITÄ

Uusia palveluja energiankulutuksen hallintaan Kuluttajille tulee jatkossa yhä enemmän palveluja, joiden avulla nämä voivat itse hallita energiankulutustaan. Yksi askel tähän suuntaan on Oulun Toppilansalmen kahteen uuteen kerrostaloon asennettu järjestelmä, jolla asukkaat voivat hallita asuntojensa kosteiden tilojen lattialämmitystä. Asukkaat luovat internetpalvelussa elämänrytmiinsä sopivan kulutusprofiilin, joka ohjaa lattialämmitystä ja näin optimoi energian käyttöä. ”Selvitämme tämän vuoden loppuun kestävässä pilotissa palvelun toteutusta etäluettavilla mittareilla. Sen avulla saamme arvokasta tietoa palvelun vastaanotosta, teknisestä toteutuksesta sekä kustannuksista. Näiden tietojen perusteella teemme päätöksen palvelun lanseerauksesta laajemmin”, kehityspäällikkö Mikko Rasi Oulun Energiasta kertoo.

Entistä varmempaa sähkönjakelua Yläsiirtolassa Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy on saneerannut Yläsiirtolan sähköaseman ja kaapeloinut sen ympäristössä vanhaa ilmajohtoverkkoa Oulussa.

Noin 600 000 euroa maksanut saneeraus parantaa sähkönjakelun varmuutta vähentämällä sään, oravien ja lintujen aiheuttamien katkoja. Uusi teknologia mahdollistaa myös oikosulun paikannuksen kyseiseltä sähköasemalta, mikä nopeuttaa vianselvitystä ja korjausta.

Koulutusta kaivajille

Sähkövero nousi 1.1.2014 Sähköveron yleiseen veroluokkaan I tuli vuoden alusta noin 12 prosentin korotus. Vero nousi 1,703 sentistä 1,903 senttiin kilowattitunnilta. Lisäksi verosta maksetaan 24 prosentin arvonlisävero. Sähkövero kerätään osana sähkön siirtohintaa, jonka tilittää valtiolle sähkön siirrosta vastaava paikallinen verkkoyhtiö.

Korotuksen jälkeen kerrostalossa asuva, 2 000 kilowattituntia sähköä vuodessa kuluttava, maksaa sähköstä vuodessa noin viisi euroa enemmän. Sähkölämmittäjän vuosikustannukset nousevat noin 50 euroa sähkönkulutuksen ollessa noin 20 000 kilowattituntia vuodessa.

Kaivutöitä tekeville urakoitsijoille ja näiden alihankkijoille järjestetään maksuton koulutus 3.4.2014 Oulun Ympäristötalolla.

Koulutus on tarpeen, sillä varomattomat kaivutyöt aiheuttivat jälleen viime vuonna useita sähkönjakelun keskeytyksiä ja vakavia vaaratilanteita. ”Huolellisella suunnittelulla, kaapelinäytöillä ja karttoja tutkimalla suurin osa vahingoista voitaisiin välttää”, muistuttaa käyttöpäällikkö Matti Lehto Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:stä. ”Koulutukseen kannattaa siis osallistua ja vierailla myös osoitteessa www.hengenvaara.fi, mistä löytyy hyviä ohjeita työskentelyyn sähköjohtojen läheisyydessä.”

Lisätietoja: Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Jouni Leskinen, puh. 044 703 2119, jouni.leskinen@ouka.fi tai Mika Jutila, puh. 044 703 2214, mika.jutila@ouka.fi

17

Sähkön ja kaukolämmön vuosi 2013

TEKSTI Mari Laulumaa KUVA Oulun Energian arkisto/Kati Leinonen

Suomi kulutti sähköä viime vuonna 84,3 terawattituntia (TWh). Kulutuk­ sesta katettiin nettotuonnilla 19,2 prosenttia ja omalla tuotannolla 80,8 prosenttia. Suurin osa sähköstä tuotiin Ruotsista. Myös Venäjän tuonti kasvoi hieman (7 %). Vaikka tuonnin osuus putosi 1,3 prosenttia edellisvuodesta, Suomi on edelleen erittäin tuontiriip­ puvainen. Viime vuosi sijoittuukin korkeimpien sähköntuontivuosien joukkoon.

Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viime vuonna 11,2 miljoonaa tonnia hiili­ dioksidia, 34 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuoteen 2011 verrattu­ na hiilidioksidipäästöt olivat kuitenkin runsaat 12 prosenttia pienemmät.

Päästöjen kasvu johtui ennen kaik­ kea kotimaisen vesivoimatuotannon lähes neljänneksen pienenemisestä, 16,7 TWh:sta 12,7 TWh:iin ja sitä seu­ ranneesta sähkön erillistuotannon li­ sääntymisestä. Oma osansa päästöjen kasvussa oli myös sähkön nettotuon­ nin vähenemisellä

Markkinahinnoissa pientä nousua Sähkön markkinahinta pysyi vuon­ na 2013 varsin maltillisella tasolla.

18

Sähkön hankinta energialähteittäin

Turve 4 % Jäte 1 % Kivihiili 12 %

Ydinvoima 27 %

Öljy 0 %

Biomassa 13 %

Maakaasu 8 %

Vesivoima 15 %

Tuuli 1 % Nettotuonti 19 %

Suomen aluehinta oli keskimäärin 4,1 snt/kWh, runsaat 12 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2012.

Systeemihinta pohjoismaisilla mark­ kinoilla oli ajoittain selvästi matalampi kuin Suomen aluehinta. Tämä johtui ennen kaikkea vesivoimatuotannon runsaudesta Norjassa ja Ruotsissa sekä kapasiteettimaksujen vaikutuksista sähköntuontiin Venäjältä.

Puusta tuli kaukolämmön tärkein energialähde Puu nousi vuonna 2013 kaukoläm­ mön tärkeimmäksi energialähteek­ si. Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan puun, puutähteen ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialäh­ teiden osuus nousi 29 prosenttiin.

Kun mukaan lasketaan teollisuuden

• Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 69-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä.

• Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 36 prosenttia sähköntuotannosta.

• Tuulivoima kasvoi edellisvuodesta 57 prosenttia.

• Kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat yli 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ollen 6 miljoonaa tonnia. Keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli 175 g tuotettua kilowattituntia kohden.

Ominaispäästö pieneni lähes kahdeksan prosenttia.

Kaukolämmön energialähteet Kaukolämpö & siihen liittyvä sähkö

Kivihiili 26 % Maakaasu 26 %

Kaukolämmön toimitusvarmuus on erinomainen

Muut 2 % Öljy 2 % Sekundäärilämpö 2 %

Turve 13 % Puu, muu bio 29 %

sekundaarilämmön käyttö, hiilineut­ raalin tuotannon osuus kaukoläm­ mön tuotannosta nousi jo 31 pro­ senttiin.

Lämmin sää laski kaukolämmön myyntiä Kaukolämpöä tuotettiin Suomessa viime vuonna 34,5 TWh, josta sähkön

alussa. Lisäkorotuksista on päätetty jo myös vuodelle 2015.

Kaukolämmön hintatasoon vaikutta­ vat muun muassa käytetyt polttoaineet ja niiden valmisteverot, järjestelmän koko ja taajaman rakenne, tuotantomuo­ to ja tuotantolaitosten ikä sekä päästö­ kaupan kustannukset. Kaukolämmön hinnasta noin 30 prosenttia on veroja.

kanssa yhteistuotantona runsas 74 pro­ senttia. Sähkön osuus yhteistuotannosta oli 13,8 TWh. Lämmin sää laski kauko­ lämmön myyntiä seitsemän prosenttia.

Kaukolämmön verollinen keskihin­ ta, sisältäen energia­ ja tehomaksun, oli 7,4 senttiä kilowattitunnilta. Keski­ hinta nousi noin 8,7 prosenttia edelli­ sestä vuodesta. Turpeen ja maakaasun valmisteverot nousivat vuoden 2013

Kaukolämmön asiakkaalta lämmöntoi­ mitus on poikki keskimäärin 1,6 tuntia vuodessa. Kaukolämmön toimitusvar­ muus on 99,98 prosenttia. Keskeytykset aiheutuvat järjestelmän häiriöistä ja nii­ den korjauksesta. Myös uusien asiakkai­ den liittämistyöt ja kadunrakennukses­ ta johtuvat johtojen siirrot aiheuttavat jakeluhäiriöitä. Valtaosa keskeytyksistä on suunniteltuja, eli niistä ilmoitetaan asiakkaille etukäteen.

Kaukolämmön toimitusvarmuus on Suomessa kovillakin pakkasilla erin­ omainen. Teknisten laitteiden vikaan­ tumisen aiheuttamat lämpökatkot koskevat yleensä hyvin rajattua määrää asiakkaita ja ovat lyhytaikaisia. Korkea toimitusvarmuus on systemaattisen laadunvarmistuksen, kunnossapidon ja ennakkohuollon ansiota.

19

RELEITÄ

Energiatilin raportointipalvelu avattu kaikille asiakkaille Energiatilin sähkönkulutuksen raportointipalvelu on avattu kaikille Oulun Sähkönmyynnin asiakkaille. Raportointipalvelu on voitu tarjota tähän asti Pohjoista voimaa -yhteistyöyhtiöiden asiakkaille, nyt mittaustieto saadaan kaikilta verkkoyhtiöiltä.

Energiatilille rekisteröityneet käyttäjät voivat katsella kulutustietoja vuosi-, kuukausi- ja vuorokausitasolla sekä vertailla kuukausitasolla. Kulutuksen raportointi edellyttää, että sähkön käyttöpaikkaan on asennettu tunneittain sähkönkulutusta mittaava etäluettava mittari.

Säännöllinen kulutuksenseuranta voi tuoda isojakin säästöjä - yllättävä piikki kulutuksessa voi olla viite laiterikosta tai päälle unohtuneesta lisälämmittimestä.

Kai bloggaa aurinkosähköpilotista Kangasalalainen Kai Mattson on yksi kuudestatoista Oulun Sähkönmyynnin aurinkosähköhankkeen pilottiasiakkaasta. Marraskuussa 2013 hänen taloonsa asennettiin 5 000 watin edestä aurinkopaneeleja. Pimeimpään aikaan tuotanto oli minimissään, mutta valon lisääntyessä myös tuotantomäärät kasvavat.

Seuraa Kain kokemuksia aurinkosähkön tuotannosta blogissa http://kaimattsson.blogspot.fi/.

Ei sähköä ilman sopimusta Muuttajan ei kannata jättää sähkösopimuksen irtisanomista ja uuden tekemistä viimeisten hoidettavien asioiden joukkoon. Oulussa, Kemissä ja Torniossa sopimuksettomista asunnoista katkaistaan sähköt, kun edellinen asukas on irtisanonut oman sopimuksensa eikä uutta sopimusta ole tehty.

Sähköjen saaminen pikakytkentänä maksaa. Nopeutetusta kytkennästä peritään verkkoyhtiön hinnaston mukaiset maksut. Maksuton kytkentäpäivä määräytyy sen mukaan milloin sopimus on käsitelty asiakaspalvelussa.

Vanha sopimus tulee irtisanoa ja uusi sopimus tehdä kaksi viikkoa ennen muuttoa. Samalla sovitaan minä päivänä sähköt tulee olla kytkettynä uudessa kodissa. Muuttoilmoituksen voi tehdä www.pohjoistavoimaa.fi -sivulla, Energiatilillä tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun.

Raahen kaukolämpöverkkoon 2 000. liittyjä Raahen Kuusikarinkadulla asuva Anja Korhonen valitsi omakotitalonsa lämmitysmuodoksi huolettoman kaukolämmön. Anjasta tuli samalla Raahen Energian kahdestuhannes kaukolämpöasiakas, jota muistettiin pienimuotoisella juhlatilaisuudella tammikuun loppupuolella.

20

KOLUMNI

Antti Tuuri

Makua sähköön

J

ulkaisin vuonna 1984 kirjan Voiman miehet, joka perustui vanhojen sähkömiesten haastat­ teluihin. Sähkömiehet kertoivat, kuinka he innos­ tuivat sähköstä, opiskelivat sitä, olivat sitten ai­ kansa työelämässä ja arvioivat lopuksi elämäänsä taaksepäin.

Monenlaisten vaiheitten kautta sähkömiehiksi silloinkin oli päädytty; hyvin monille kipinän oli antanut nyt jo unohduksiin jäänyt Ilmari Jäämaan Nuorten kokeilijain ja keksijäin kirja. Eräs tosin muisteli: ”Ehkä minusta tuli sähkömies silloin, kun kolmen vuoden vanhana pistin kaksi sukka­ puikkoa seinäkoskettimeen ja heräsin sängyssäni lääkärin minua tutkiessa. Luulisin, että silloin sain maun sähköön.” Sähkömiehet kertoivat suurista voimalaitostyömaista, joilla olivat olleet, eräs jopa Imatrankosken valjastamisesta.

Minua on kiinnostanut pitkään sähkön tuot­ taminen uusilla menetelmillä. Mietiskelin joskus sitäkin, että yksi koivu nostaa kapillaarin avulla kesäpäivänä kuutiokaupalla vettä juurista lehtiin: miksi ei keinotekoisilla kapillaariputkistoilla voi­ taisi nostaa vettä kymmenen metrin korkeuteen ja pudottaa sieltä sitten turbiineihin. Yritin jopa laskea kapillaarivoimia ja päätellä, millainen put­ kisto tarvittaisiin, jotta edes jonkinlainen määrä vettä kymmenen metrin korkeuteen nousisi.

Aurinkovoima oli heti valokennojen markki­ noille tulon jälkeen kuitenkin minun mielestä­ ni todellinen tulevaisuuden ratkaisu. Ostin jo 1980­luvun alussa taskulaskimen, jossa ei ollut pattereita vaan pieni kennosto, joka tuottaa las­ kinta varten riittävän määrän sähköä lukulam­ punkin valossa. Laskin toimii yhä ja on muistut­ tanut minua kaikki nämä vuodet siitä, että valo on myös energiaa. Laskimen takana lukee komeasti Solar Power Calculator.

Kun muutama vuosi sitten ostimme Pohjan­ maalta vanhan talon, jonka edellinen omistaja oli kunnostanut ja asentanut siihen suorasäh­ kölämmityksen, aurinkovoiman hyväksi käyt­ täminen aurinkoisella Merenkurkun rannikolla tuntui kiinnostavalta kokeilla. Hankimme toissa keväänä talon etelänpuolei­ selle katolle kymmenen au­ rinkopaneelia, jotka yhdis­ tettiin talon sähköverkkoon.

Talomme nimi on Roos, sanomme sitä Ruusaksi, ja annoimme voimalallem­ me nimen Ruu­Sun. Vai­ moni nimitti itsensä voimalan toimitus­ johtajaksi ja minut teknilliseksi johtajaksi, koska minulla on vielä voimassa oleva diplomi­ insinöörin tutkinto. Minut nimitettiin myös joh­ tokunnan puheenjohtajaksi.

Aurinkoisina päivinä Ruu­Sun tuotti sähköä niin paljon, että huomasin sitä virtaavan paikalli­ sen sähköyhtiön verkkoon ja rupesin kyselemään, korvattaisiinko tuottamamme sähkö. Siihen yhtiön toimitusjohtaja ei kuitenkaan suostunut, vaan vastasi, että jos he maksaisivat meille säh­ köstämme korvauksen, heidän muut asiakkaansa joutuisivat kärsimään. Tällainen ajatuksenjuoksu tuntui käsittämättömältä: miksi muut asiakkaat joutuisivat kärsimään meidän sähköstämme?

Onneksi löysimme viime keväänä Oulusta yhti­ ön, joka alkoi ostaa meiltä ylijäämäsähköä. Tämän vuoden alussa söimme Ruu­Sunin tienaamilla ra­ hoilla maukkaan tilinpäätösillallisen. Johtokun­ nan puheenjohtaja kiitti toimitusjohtajaa hyvin menneestä vuodesta ja pyysi välittämään kiitok­ set myös teknilliselle johtajalle. Olemme saaneet maun sähköön.

Laskimen takana lukee komeasti Solar Power Calculator.

21

www.pohjoistavoimaa.fi /etuasiakas www.pohjoistavoimaa.fi /etuasiakas etuasiakas@pohjoistavoimaa.fi etuasiakas@pohjoistavoimaa.fi Asiakaspalvelu klo 7800 Asiakaspalvelu klo8–16 8-16puh: puh:010 010287 287 7800

Puhelu maksaa kiinteän kiinteän verkon verkon liittymästä liittymästä 8,35 snt/puh. + 6,00 snt/min. snt/min. ja matkaviestinverkon liittymästä liittymästä 8,35 snt/puh. + 17,17 17,17 snt/min. snt/min.

ETUASIAKAS SAA ENEMMÄN Tilaa oma etukorttisi osoitteessa www.pohjoistavoimaa.fi/etuasiakas

RAVINTOLA RAUHALA

15.8.2014 klo 19 Toppilan Möljällä Oulu Sinfonia solisteinaan Johanna Försti ja Tony Kakko.

Juhlakonserttia johtaa kapellimestari Jukka Myllys.

Lipunmyynti alkaa 26.5.2014. Ei ennakkovarauksia.

Rauhalan lounasbuffet etuhintaan 9 €/hlö.

TUBA Viikonloppubrunssi - 10 %.

PANNUKAKKUTALO Pannarit - 10%.

Etu voimassa 31.3. saakka.

RAVINTOLA ORKIDEAN KUKKA RAKENTAJAMESSUT 2014 Kemi 22.-23.3., Oulu 11.-13.4. ja Rovaniemi 26.-27.4. Osta pääsyliput ennakkoon kahta viikkoa aiemmin, saat 2 € alennuksen pääsylipun hinnasta, ota yhteys: info@pohjois-suomenmessut.fi.

KESÄPIHA, KUNNOSSA & OSAAVAT KÄDET - MESSUT Oulussa 3.-4.5.2014 2 € alennus pääsylipun hinnasta (norm. 12 €) AMERICAN CAR CLUB OULU RY. American Car Show -näyttely la 10.5. klo 16-00, su 11.5. klo 10-17 Ouluhalli, Oulu Lippu etuhintaan 15 € (norm. 18 €) MAIN STREET CRUISERS Car and Bike Show 17.5 klo 12-18 Corona-Auton tilat, Karjalahdenkatu 3, Kemi Lippu etuhintaan 5 € (norm. 7 €) LIKKOJEN LENKKI Oulun Likkojen Lenkille etuhintaan 30 €/likka, kun ostat lipun 31.7. mennessä. Alennuskoodi: asiakaspalvelustamme tai etuasiakas@pohjoistavoimaa.fi.

22

Menu kahdelle tai kolmelle - 10 %.

Etu voimassa 30.6.saakka

ELOKUVATEATTERI STAR 1 € alennus normaalihintaisista lipuista kaikkiin näytöksiin.

5.5.2014 kaksi yhden hinnalla.

TAIDELAINAAMO- JA MYYMÄLÄ ARTO Verottomista taidelainaus- ja ostohinnoista -5 %

OULU SINFONIA Suomi-iskelmän aatelia ke 30.4. klo 18, Madetojan sali, Oulu. Jukka Perko, saksofoni.

Lippu etuhintaan suoramyyntipaikoista 20 €, ovelta 23 €.

ELOKUVATEATTERI KINOPIRTTI 2 € alennus normaalihintaisesta lipusta kaikkiin ma-to näytöksiin.

Max. 2 lippua/etuasiakaskortti/päivä Etua ei voi yhdistää muihin alennuksiin.

Etu on voimassa 30.6. saakka.

Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana

Nyt on kova nälkä Nälkä on Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana -orkesterin muusikoilla päällimmäisenä mielessä, kun he saapuvat Oulun Musiikkijuhlille.

Nimittäin soittamisen nälkä!

TEKSTI Susanna Ekfors KUVA Jon Sarkki

”Ehkä me olemme osuneet tällä johonkin määrittelemättömään kohtaan”, Pöyhönen pohtii.

Saattaapa myös olla, että genrerajojen ravisteleminen saa kuuntelijoiksi sellaisiakin, joille big band -meininki ei ole aiemmin ollut tuttua. ”Jazz-musiikilla kun ei välttämättä ole ns. populaarikuuntelijan korvissa aina kovin myönteinen kaiku”, Pöyhönen miettii.

Soittofiilikset korkealla Liuta nuoremman polven jazz-muusikoita ja kolme räppäriä. Siinä resepti, joka toimii tässä ajassa. Modernin big bandin ja kolmen räppääjän yhdistelmä on villinnyt väkeä keikoilla niin, että orkesterin liideri Valtteri Pöyhönen on itsekin yllättynyt.

Toisaalta vastaavaa yhdistelmää ei maailmanlaajuisestikaan ole kovin helppo löytää - siinäkö suosion selitys?

Oma sumplimisensa on parikymmenpäisen orkesterin liikuttamisessa sekä treeni- ja keikka-aikataulujen sovittelussa. Tästäkin syystä kunkin muusikon vastuu omasta osaamisesta on tärkeää. Pöyhösen mukaan taso orkesterissa on armoton, eikä treeneihin saati keikalle tulla musisoimaan sinne päin -otteella. ”Välttämättä en koskaan tule ole-

Pe 21.3. klo 21, Nightclub Tähti, Pakkahuoneenkatu 19, Oulu Liput ennakkoon etuhintaan 24 € (norm. 28 €, ovelta 32 €) max. 2 lippua/etuasiakaskortti

maan näin hyvässä big bandissä. Ja tämä on mun ensimmäinen”, Pöyhönen iloitsee.

Syksyllä Berliiniin muuttanut orkesterin vetäjä kuvailee kokoonpanon soittofiiliksiä Oulun Musiikkijuhlille tultaessa varsin ahnaiksi. ”Nyt ollaan tosi nälkäisiä”, hän lupaa.

Soittohinku on kova, varsinkin kun tiedossa on kevään jälkeen pieni tauko.

Ammattimuusikoista koostuvan poppoon jäsenillä kun on useita muitakin projekteja. ”Kesällä on tulossa pieni breikki, siksi kannattaakin tulla keikalle nyt”, Pöyhönen vinkkaa.

Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana esiintyy Oulussa Nightclub Tähdessä perjantaina 21. maaliskuuta. Kokoonpanossa ovat mukana rap-artistit Redrama, Paleface ja Tommy Lindgren sekä Valtteri Pöyhösen johtama Ricky-Tick Big Band.

23

YHTEISTYÖKUMPPANEIDEMME TARJOAMIA TARJOAMIA ETUJA ETUJA Edut saat Pohjoista voimaa voimaa etuasiakaskorttia etuasiakaskorttianäyttämällä näyttämällä yhteistyökumppaneiden omissa omissa myyntipaikoissa. myyntipaikoissa.

FINNAIR PLUS PISTEILLÄ www.x.fi

Vihreää sähköä tavallisen sähkösopimuksen hinnalla.

ANVIA SECURI OY OULU | RAAHE | KUUSAMO

www.x.fi

Hintaturva 24 kk määräaikaiseen sähkösopimukseen alennettuun hintaan.

Lisätietoja asiakaspalvelustamme.

SECURI LIFE – hälytysjärjestelmä kotiin

KALAJOKI RESORT

www.x.fi

Etuasiakasetuna 3 yötä kahden hinnalla Kylpylähotelli Sanissa Etu koskee normaalihintaisia huoneita ja sisältää aamiaisen sekä kylpylän ja uimahallin vapaan käytön. Etu voimassa 31.3. saakka, varaustunnus ”sulake”.

Abloyn mekaaniset rakennuslukitukset ja heloitukset -20 % ovh hinnasta.

Securi Life avausmaksu 0 € Securi Life palvelumaksu 16,50 €/kk Edut voimassa toistaiseksi. www.x.fi

KAUNIS OMMEL Kaikki ompelut - 10 %.

Etu ei koske materiaaleja, Etu on voimassa toistaiseksi.

RANUAN ELÄINPUISTO

www.x.fi

Perhelippu etuhintaan 42 € vanhemmat ja kaikki lapset + jääkarhupehmolelu muistoksi käynnistä!

TELEMAN SERVICE OY www.x.fi

KEMI LUMILINNA

KULTASEPÄNLIIKE YPYÄ

Pääsylippu -50 %, kun varaat ennakkoon lounaan tai illallisen Lumiravintolasta.

Menuvaraukset p. 016 258878 tai sales@visitkemi.fi. Etu voimassa 31.3. saakka.

Tarjoamme kaikista itse tekemistämme valmiista koruista alennusta 12 %.

Etu voimassa toistaiseksi.

FACE TO FACE

Runopoika Daniel Avoimella mielellä www.x.fi

- Jukka Itkosen hyvän tuulen runoja äänikirja etuasiakashintaan 15,60 € (ovh 19,50 €)

www.x.fi

SAUVON KENKÄ

Kampanjakoodi: asiakaspalvelustamme tai etuasiakas@pohjoistavoimaa.fi.

50 € kertaostoksesta saat lahjaksi PROTECTOR 3x3 suoja-aineen (Edun arvo 9,90 €). Etu voimassa 30.6. saakka

EKO RAKENNUSPALVELU OY Veloitukseton yläpohjan eristekartoitus Suomessa (ei koske Lappia) sekä 50 € alennus yli 700 € tilauksesta.

Etu on voimassa toistaiseksi.

www.x.fi

Kemin Luontaistuote ja -hoitola

www.x.fi

24

Puutarhan Musta Multa (45 l ) 7 säkkiä etuhintaan 20 €.

Etu voimassa 1.- 31.5.

KEMIN LUONTAISTUOTE JA -HOITOLA Saat kaikista tuoteostoistasi kaksinkertaiset kanta-asiakaskorttimerkinnät. Etu jopa 10 %.

Etu voimassa toistaiseksi.

PUTIIKKI PUNAMUSTA

ALENIUKSEN PUUTARHA www.x.fi

Rentouttava kasvohieronta suklaanaamiolla 55 € (norm. 75 €) Etu voimassa 30.6. saakka

Lasten keskuksen verkkokaupasta www.lastenkeskus.fi

Etu voimassa 30.6. saakka. www.x.fi

Huollon yhteydessä -10 % tarvikkeista.

Etu on voimassa toistaiseksi.

www.x.fi

10 % alennus vähintään 100 €:n normaalihintaisesta kertaostosta.

Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.

Etu voimassa 30.6. saakka.

CITY SPORT

STUDIO VALOKEILA

Kaikista normaalihintaisista tuotteista - 15 % (tuoteryhmäkohtaisin rajoituksin) Etu voimassa 31.5. saakka.

Hääkuvaukset etuhintaan 800 € (norm. 1200 €) sis. suunnittelupalaveri, vihkimisen ja hääjuhlien kuvaus sekä potretit miljöössä. Kuvat digikuvina. Tarjous voimassa 1.5. saakka. Yhteydenotot: vranta@gmail.com

www.x.fi

www.pohjoistavoimaa.fi /etuasiakas etuasiakas@pohjoistavoimaa.fi Asiakaspalvelu klo 8-16 puh: 010 287 7800

Puhelu maksaa kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh. + 6,00 snt/min. ja matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.

HAMMARIN SÄHKÖ www.x.fi

Kaikki normaalihintaiset valaisimet, lamput ja sähkötarvikkeet -15 % Myös verkkokaupastamme.

OLS SALIBANDY JA JÄÄPALLO www.x.fi

Sähköasennustöiden tuntiveloitushinta -20 % Edut voimassa toistaiseksi.

3 € alennus normaalihintaisen pääsylipun hinnasta kaikkiin jääpallon ja salibandyn miesten edustusjoukkueen kotiotteluihin.

TERVARIT FUTSAL AUTOILIJAN AVAINASEMAT

www.x.fi

Henkilö- ja pakettiautojen määräaikaiskatsastus + päästömittaukset pakettihintaan 49 € sis. kaikki pakolliset mittaukset (myös OBD-testi). Etu voimassa toistaiseksi kaikilla toimipaikoillamme.

2 € alennus aikuisen pääsylipusta kaikkiin Oulun urheilutalossa pelattaviin Tervarien futsal-liigan kotiotteluihin. www.x.fi

OULUN PYRINTÖ 5 € alennus Oulujumpan kevätkauden jumppakorteista

AUTOVUOKRAAMO SCANDIA RENT

10 € alennus yleisurheilukerhojen ja -koulujen vuosimaksusta. Alennuskortit myynnissä vain Oulun Pyrinnön toimistolla.

Autovuokraukset -5 % kaikissa toimipisteissä.

Kampanjakoodi: asiakaspalvelustamme tai

www.x.fi

etuasiakas@pohjoistavoimaa.fi.

Etu voimassa 31.5. saakka.

www.x.fi

2 € alennus kaikkiin miesten 1. divisioonan koripallo-otteluihin normaalihintaisesta pääsylipun hinnasta.

PÖRHÖN AUTOLIIKE OY Katsastustarkastus 0 € edustamillemme automerkeille Oulun, Keminmaan, Rovaniemen, Raahen, Kokkolan ja Pietarsaaren toimipisteissä.

www.x.fi

Hoidamme myös katsastuksen puolestasi hintaan 55 € sis. päästömittauksen. Edut voimassa toistaiseksi.

Oulun NMKY - BC Nokia su 30.3. kaksi yhden hinnalla

OULUN KÄRPÄT www.x.fi

OULUN KORU Merkkikorut ja -kellot -20 %

www.x.fi

Oulun OP tarjoaa omistajajäsenilleen vihreän sähkösopimuksen www.x.fi ympäristöosuuden etuhintaan 0,075 snt/kWh (norm. 0,15 snt/kWh).

Kaksi lippua yhden hinnalla Naisten SM-runkosarjan kotiotteluihin.

Liput Kärppätoimistolta tai Oulun Energia Areenan ovelta.

1.Play off ottelu pe 21.3.

Oulun Energia Areena klo 18.30 Kaulahuivi + istumapaikkalippu yht. 25 € Lippuja rajoitetusti, vain Kärppätoimistolta.

Nomination ja Polar Electro -10 % Alennus suositushinnoista.

Edut voimassa toistaiseksi.

OP VIHREÄVIRTA

ONMKY

FYSIOKEMI Kesäksi kuntoon 3 kk yhdistelmä + 28 pv:n CellReset-ohjelma etuhintaan 250 € (ovh 295 €)

KEMINMAAN KUNTOSALI www.x.fi

5 € alennus ohjattujen jumpparyhmien 10 kerran - ja kuukausikorteista.

Etu voimassa 30.6. saakka Kesäksi kuntoon -tehopäivänä 4.5. kaksi tuntia yhden hinnalla.

Tee OP Vihreävirta -sähkösopimus osoitteessa: www.pohjoistavoimaa.fi/sahkotarjous Etukoodi: Oulun OP

ÄIMÄRAUTIO Oulun raveihin pääsyliput -40 % (norm. 5 €). Etu voimassa toistaiseksi.

www.x.fi

www.x.fi

25

SÄHKÖENERGIA-

KVARTAALISOPIMUS

HINNASTO Hinnat sisältävät alv 24 %, mutta eivät sähkön siirtomaksuja eikä energiaveroa.

Siirtomaksun laskuttaa paikallinen verkkoyhtiö. Hinnasto on voimassa kohteissa, joissa pääsulakekoko on enintään 3 x 63 A. Yleissähkö 1 kohteissa kulutus alle 10 000 kWh/vuosi.

Yleissähkö 2 yli 10 000 kWh/vuosi.

Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen.

SPOT-SOPIMUS

Varmavirta Vihreävirta

5,00 €/kk

snt/kWh

snt/kWh

0,25 + Spot

0,25 + 0,15 * + Spot

Yleissähkö 1 Yleissähkö 2 Aikasähkö

snt/kWh

3,50 €/kk 5,00 €/kk 5,00 €/kk

5,17 4,99

5,32 5,14

5,47 5,29

5,35 4,50

5,50 4,65

5,65 4,80

5,25 4,95

5,40 5,10

5,55 5,25

Päiväenergia Yöenergia

Tuulivirta

5,00 €/kk

Varmavirta Vihreävirta

0,25 + 0,30 * + Spot

kk-maksu

snt/kWh

snt/kWh

Yleissähkö 1 Yleissähkö 2 Aikasähkö

3,55 €/kk 5,08 €/kk

6,74 6,57

6,89 6,72

7,04 6,87

Päiväenergia Yöenergia

5,08 €/kk

6,57 6,03

6,72 6,18

6,87 6,33

5,08 €/kk

6,91 6,30

7,06 6,45

7,21 6,60

Talviarkipäivä Muu aika

snt/kWh

SISÄLTÄÄ 5 % :N ALENNUKSEN SÄHKÖENERGIAN HINNASTA

Hinnasto 19.2.2014 alkaen, voimassa toistaiseksi

Hinta pysyy 12 tai 24 kuukauden mittaisen sopimuskauden ajan vakiona. Sopimuskauden päätteeksi voit uusia sopimuksen tai antaa sopimuksen muuttua joustavaksi jatkuvaksi sopimukseksi.

Varmavirta snt/kWh

Vihreävirta snt/kWh

LISÄTURVAA 24 KK MÄÄRÄAIKAISEEN SOPIMUKSEEN HINTATURVASTA

Tuulivirta snt/kWh

Yleissähkö 1 Yleissähkö 2 Aikasähkö Kausisähkö

kk-maksu

Kertamaksu

1,50 € 2,50 € 3,50 € 3,50 €

36,00 € 60,00 € 84,00 € 84,00 €

Perusmaksu

12 kk

24 kk

12 kk

24 kk

12 kk

24 kk

3,50 €/kk 5,00 €/kk 5,00 €/kk

5,50 5,33

5,50 5,33

5,65 5,48

5,65 5,48

5,80 5,63

5,80 5,63

5,65 4,55

5,70 4,55

5,80 4,70

5,85 4,70

5,95 4,85

6,00 Liittämällä 24 kuukauden määräaikaiseen sopimukseesi 24 kuukauden määräaikaiseen sopimukseesi hintaturvan, 4,85 Liittämällä hintaturvan, voit tehdä yhden uuden 24 kuukauden määrä-

5,70 5,05

5,70 5,10

5,85 5,20

5,85 5,25

6,00 5,35

6,00 5,40

Päiväenergia Yöenergia Talviarkipäivä Muu aika

Tuulivirta

Perusmaksu

Kausisähkö

5,00 €

Ottamalla spot-sopimukseesi vapaaehtoisen hintakaton varmistat, että sähköenergiasta ei veloiteta 8,60 snt/kWh ylittävää osaa, vaikka tuntihinta olisikin korkeampi. Suojaudut Nord Pool -pörssihinnan nousupiikeiltä ja säilytät mahdollisuuden hyötyä markkinahinnan laskusta ja matalasta tasosta.

Kausisähkö

Hinnasto 1.3.2014 alkaen, voimassa toistaiseksi

snt/kWh

Hintakatto

Aikasähkö

snt/kWh

Jatkuva sopimus on oikea valinta, kun haluat vakaan ja huolettoman sähkösopimuksen. Sopimus on voimassa toistaiseksi kahden viikon irtisanomisajalla.

Se tasaa suuria hintavaihteluja niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.

LISÄTURVAA SPOT-SOPIMUKSEEN HINTAKATOSTA

Yleissähkö 1 Yleissähkö 2

Tuulivirta

snt/kWh

JATKUVA SOPIMUS

*ympäristöosuus

MÄÄRÄAIKAINEN SOPIMUS

Varmavirta Vihreävirta Perusmaksu

Talviarkipäivä Muu aika

Maksat sähköstä aina markkinahinnan. Hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän 0,25 snt/kWh marginaalista ja energian hinnasta.

Energian hinta määräytyy pohjoismaisen sähköpörssin Nord Poolin toteutuneen Suomen alueen kuukauden keskihinnan perusteella, joka lasketaan painottamalla spot-tuntihinnat oman tuntikohtaisen kulutuksesi arvoilla. Sopimus on voimassa toistaiseksi 14 vuorokauden irtisanomisajalla.

Perusmaksu

Kvartaalisopimus sopii sinulle, joka haluat olla lähellä markkinahintaa, mutta välttää tuntihinnoittelun suuren vaihtelun. Sähkön hinta tarkistetaan neljä kertaa vuodessa, kolmen kuukauden välein. Vuoden neljä hintajaksoa ovat 1.1.–31.3., 1.4.–30.6., 1.7.–30.9. ja 1.10.–31.12. Saat ilmoituksen uudesta hinnasta 30 päivää ennen seuraavaa hintajaksoa. Sopimus on voimassa toistaiseksi kahden viikon irtisanomisajalla.

Kausisähkö

Hinnasto 1.3.2014 alkaen, voimassa toistaiseksi

Hinnasto 1.4.–30.6.2014

5,00 €/kk

voit tehdä yhden uuden 24 kuukauden määräaikaisen sopimuksen aikaisen sopimuksen kanssamme, jos sähkön hinta laskee kanssamme, jos sähkön hinta laskee sopimuskauden aikana. Kun sopimuskauden aikana. Kun käytät hintaturvan sopimuksen käytät hintaturvan sopimuksen uusimiseen, kuukausierinä uusimiseen, kuukausierinä maksetusta hintaturvasta peritään maksetusta hintaturvasta peritään laskuttamatta oleva osuus. laskuttamatta oleva osuus.

Vihreävirran ja Tuulivirran hintaan sisältyy ympäristöosuus, joka talletetaan Pohjoista voimaa ympäristötilille. Oulun Energia kaksinkertaistaa asiakkailta kertyneen osuuden maksamalla ympäristötilille euron jokaista asiakkaalta tullutta euroa kohden. Varat käytetään uusiutuvien energiamuotojen tutkimukseen, lisärakentamiseen ja ympäristötekojen tukemiseen.

Ristikko

Tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan 10 kappaletta digitaalisia sisä-/ulkolämpömittareita. Lähetä ratkaisu ja yhteystietosi 25.4.2014 mennessä sähköpostitse info@oulunenergia.fi tai postitse Oulun Sähkönmyynti Oy/Ristikko, PL 116, 90101 Oulu NIMI

Palkintona DIGITAALIS ET LÄMPÖMITTARIT

OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA Sulakkeen 4/2013 ristikkoarvonnassa digitaalisen sisä-/ulkolämpötilamittarin voittivat: Yrjö Lehtonen (Oulu), Elisi Kainulainen (Tornio), Helinä Kinnunen (Oulu), Tero Osmo (Oulu), Mervi Kesälä (Oulu), Marjatta Kunnari (Tornio), Pekka Majamäki (Vilppula), Arja Kallunki (Oulu), Pekka Huhtaniska (Keminmaa) ja Arto Jaakola (Oulu). Onnea voittajille!

27