3/ 2014
Pohjoisen voiman puolesta
Tuuli puhaltaa
hiilineutraalia energiaa
Lattialämmityksen ohjaus SUJUU INTERNETISSÄ
Monta koulutusreittiä ENERGIA-ALALLE
Ihminen on mutkikas SÄHKÖLAITE
Energia-ala haluaa luoda uusia työpaikkoja Oulun aluetta koskevat talousuutiset ovat viime aikoina olleet pääosin masentavia. Liian tiuhaan on kerrottu toimintojen lopettamisista, irtisanomisista ja työttömyyden kasvusta. Merkkejä isosta käänteestä huonompaan suuntaan oli näkyvissä jo jonkin aikaa, mutta silti myllerrys on ollut yllättävän raju. Nyt Oulussa – kuten toki koko Suomessa – tarvitaan kipeästi uusia työpaikkoja. Niiden luomiseen on energiaalalla ilman muuta halua osallistua. Oulun Energiassa linjasimme jo pari vuotta sitten, että olemme valmiita toimimaan pohjoisen energiatoimialan veturina ja edistämään eri tavoin pienten ja keskisuurten yritysten liiketoimintaa. Päämääränämme on erilaisia yrityksiä sisältävän vahvan energiaklusterin luominen. Tämä auttaisi omalta osaltaan pohjoista elinkeinoelämää eteenpäin ja loisi kovasti kaivattuja työpaikkoja. * * * Veturiyrityksenä toiminen tarkoittaa monia asioita. Voimme tarjota kumppaniyritystemme käyttöön laajan infrastruktuurimme, minkä ansiosta ne voivat kehittää ja testata tuotteitaan ja palvelujaan aidossa ympäristössä. Haluamme rakentaa yhteistyötä, joka tehostaa
yritysten tuotekehitystä. Hyödynnämme myös omassa toiminnassamme mahdollisimman paljon oman seutumme yritysten tuotteita ja palveluja. Lopputuloksena syntyy – toivottavasti – Oulun alueen yrityksissä uusia huipputuotteita. Ne saattavat liittyä esimerkiksi älykkäisiin sähköverkkoihin, uusiutuviin energiamuotoihin, hajautettuun energiantuotantoon tai sähkön kulutushuippujen leikkaamiseen. Perusta uusille innovaatioille on hyvä, onhan täällä monipuolista energiaalan, tieto- ja viestintätekniikan sekä monen muun alan osaamista. Esimerkki uudenlaisen ajattelun pohjalta syntyneestä tuotteesta on Oulun Sähkönmyynnin asiakkailleen tarjoama aurinkosähköjärjestelmä. Sen hankkiminen on tehty helpoksi, sillä Oulun Sähkönmyynti yhdessä muiden Oulun Energia -konsernin yhtiöiden ja yhteistyökumppaneidensa kanssa huolehtii kaiken kuntoon, tarvittavien lupien hankinnasta asennukseen asti. Asiakkaan tarvitsee valita vain haluamansa laitteisto – ja siinäkin me autamme. * * * Unohtaa ei muuten sovi, että tälläkin hetkellä Oulun Energia on iso työllistäjä. Palveluksessamme on noin 350
ihmistä. Lisäksi lähienergian – turpeen ja puun – hankinta tuo työtä ketjun eri vaiheissa Oulua ympäröivässä maakunnassa noin 1 100 ihmiselle. Haluamme lisätä entisestään lähienergian käyttöä, mikäli poliittiset päättäjät luovat sille järkevät taloudelliset edellytykset. Toppilan voimalaitoksemme ykkösyksikön tilalle ryhdytään lähivuosina rakentamaan uutta voimalaitosta, jonka pääpolttoaineina voimme toivottavasti käyttää lähiseudun puuta ja turvetta. Tämä säilyttäisi lähienergian hankintaketjussa olevat työpaikat ja ehkä vielä lisäisikin niitä. Ja vielä: voimalaitoksen rakentaminen tuo aikoinaan työtä varmasti sadoille ihmisille. Helteinen kesä on takana. Nyt onkin mukava toivottaa kuulaan raikasta syksyä! Arto Sutinen
Sulake on neljä kertaa vuodessa, maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa, ilmestyvä Oulun Sähkönmyynti Oy:n asiakaslehti.
Julkaisija: Oulun Sähkönmyynti Oy Osoite: Kasarmintie 6, PL 116, 90101 Oulu Asiakaspalvelu: 010 287 7800, osm@pohjoistavoimaa.fi, www.pohjoistavoimaa.fi Päätoimittaja: toimitusjohtaja Arto Sutinen, Oulun Sähkönmyynti Oy, arto.sutinen@oulunsahkonmyynti.fi
Toimitussihteeri: viestintäsuunnittelija Mari Laulumaa, Oulun Energia, mari.laulumaa@oulunenergia.fi
Taitto: Darwin Oy, Oulun Energia
Toimittajat: Kari Arokylä, Susanna Ekfors, Pirkko Koivu, Eeva Ojala
Osoitelähde: Oulun Sähkönmyynti Oy:n asiakastietorekisteri. Haukipudas, Kiiminki, Kemi, Keminmaa, Oulu, Raahe, Simo, Tervola, Tornio ja Yli-Ii Itellan osoitteettomassa täysjakelussa.
Valokuvaajat: Mika Ahonen, Kati Leinonen, Vesa Ranta, Eeva Ojala
Paperi: PEFC-sertifioitu MultiArt Silk 115 g, Stora Enso Fine Paper, Oulun tehdas
Kuvittaja: Mikko Walamies
Paino: Erweko Oy, Oulu
Kannen kuva: Kati Leinonen
Painosmäärä: 136 000
Kolumnistin kuva: Kustannusosakeyhtiö Otava/ Jouni Harala
ISSN: 1797-2078
12
18
4 14
Sisältö 2 Pääkirjoitus
14 Kun tuuli on paras kaveri
4 Lattialämpöä netin kautta
Kahdessa kerrostalossa Oulussa kokeillaan lattialämmityksen ohjausta internetin välityksellä.
Leijalautailijat tykkäävät tuulesta, mutta myös kunnioittavat sitä.
16 Energia-alalle opiskelu on satsaus tulevaisuuteen Alalle pääsee monia eri koulutusreittejä pitkin.
5 Releitä
Uutisia, ilmiöitä ja ajankohtaisia asioita.
17 Releitä 18 Ihminen on
6 Sähköverkot entistä luotettavammiksi
monimutkainen sähkölaite
Aivot, hermosto, aistit, sydän ja lihakset tarvitsevat sähköä.
Verkkoja vahvistetaan kestämään luonnonvoimien myllerrystä.
8 Tavoitteena hiilineutraali tulevaisuus
Energiateollisuus haluaa tehdä sähköä ja lämpöä ilman kasvihuonekaasupäästöjä.
12 Pohjoisen voiman tekijät Oulun Energian ympäristöassistentti Heli Heikkinen tekee töitä toimistossa ja maastossa.
13 Sukkelat Ympäristömerkitty painotuote, 441 032
20 Releitä 21 Kolumni
ntti Tuuri on oppinut A sytyttämään tulen yläpuolelta.
22 Pohjoista voimaa etuasiakassivut
26 Sähköenergiahinnasto 27 Ristikko
Energiset asiantuntijat vastaavat askarruttaviin kysymyksiin.
POHJOISEN VOIMAN PUOLESTA Oulun Sähkönmyynti Oy 010 287 7800, www.pohjoistavoimaa.fi
Keminmaan Energia Oy 040 187 0200, www.keminmaanenergia.fi
Oulun Energia 010 287 7800, www.oulunenergia.fi
Raahen Energia Oy 010 287 7800, www.raahenenergia.fi
Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy 08 5584 3300, www.oulunenergia.fi
Rantakairan Sähkö Oy 010 231 9920, www.rantakaira.fi
Oulun Energia Urakointi Oy 08 5584 3300, www.oulunenergia.fi
Tenergia Oy 0400 642 208, www.tenergia.fi
Haukiputaan Sähköosuuskunta 08 5612 602, www.hso.fi
Tornion Energia Oy 010 287 7800, www.tornionenergia.fi
Kemin Energia Oy 010 287 7800, www.keminenergia.fi
Turveruukki Oy 044 551 5700, www.turveruukki.fi
Puhelu 010-alkuiseen palvelunumeroon maksaa 8,80 snt/min. Hinta sis. alv 24 %.
facebook.com/pohjoistavoimaa Asiakaspalvelijamme vastaavat kysymyksiin Facebookissa arkisin klo 9–15
Kaikki energiansäästöön tähtäävät älykkäät ratkaisut ovat tulevaisuutta.
Lattialämpöä netin kautta
Oulun Toppilansalmen uudella asuinalueella kahden kerrostalon asukkaat voivat ohjata kosteiden tilojensa lattialämmitystä netissä. TEKSTI Pirkko Koivu KUVA Vesa Ranta
Teemu Alajoki kirjautuu Energiatilille. Kohdasta ”kulutuksen ohjaus” avautuu lukujärjestystä muistuttava näkymä. ”Viikko-ohjelmaan merkitään hiiren klikkauksella kellonajat, jolloin lattialämmitys on pois päältä. Myös reissujen ajaksi lämmön saa pois”, Alajoki kuvailee. Alajoet ovat ajastaneet lattialämmön pois päältä iltakymmenestä aamukuuteen. Perheen pieniä lapsia hoidetaan tällä hetkellä kotona, joten päiväsaikaan pesutiloissa tarvitaan lämpimät lattiat. Lattialämmitystä voi toki säätää ja sulkea tavalliseen tapaan seinässä olevasta termostaatistakin. Tosielämässä
4
vain harva kytkee sen päivittäin päälle ja pois.
Testissä älykkäät sähköverkot Oulun Energian lisäksi kokeilussa ovat mukana talot rakentanut Rakennusteho sekä järjestelmätoimittajat Empower ja Landis+Gyr. Kokeilussa testataan järjestelmän käytettävyyttä, kustannuksia ja teknistä toimivuutta. Kerrostalot on kaapeloitu siten, että lattialämmityksiä voidaan ohjata etäluettavilla sähkömittareilla. Käytännössä ohjaus tapahtuu nettisovelluksella. Alajokien sähkösopimuksen mukaan myös energiayhtiö voi katkaista lattialämmityksen kulutushuippujen aikana
Teemu Alajoki käyttää kulutuksen ohjausta kätevästi kannettavalla tietokoneellaan. Yhdellä hiiren klikkauksella saa lattialämmön pois päältä vaikkapa loman ajaksi.
korkeintaan tunniksi ja tasata näin energiankulutusta. ”Huippujen aikaan sähkö on myös kalleinta, joten katkaisusta on meille hyötyä. Omassakin kulutuksen ohjauksessa voisi enemmän hyödyntää edullisen sähkön aikoja”, Teemu Alajoki kertoo. Pilottivaihe kestää vuoden 2014 loppuun, jonka jälkeen kokemukset kootaan ja ratkaistaan, voisiko palvelua tarjota kuluttajille laajemminkin. Alajoen perhe olisi mahdollisesti kiinnostunut ottamaan kulutuksen ohjauksen vakituiseen käyttöön, kunhan järjestelmästä saadaan varmatoiminen. ”Kaikki energiansäästöön tähtäävät älykkäät ratkaisut ovat tulevaisuutta. Etenkin kaukolämpötaloissa kosteiden tilojen lattialämmitys haukkaa sähkönkulutuksesta ison osan. Ihmisten kannattaisikin olla nykyistä tietoisempia omasta sähkönkulutuksestaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan”, Teemu Alajoki summaa.
RELEITÄ
Sähkölasku muodostuu kolmesta osasta
Aurinkopaneelit kuukausimaksulla Aurinkopaneelien hankintakustannusten on arvioitu pienenevän huomattavasti seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, kun laitteet halpenevat ja tehokkuus paranee. Silti järjestelmä maksaa itsensä takaisin vasta noin 20 vuoden kuluttua hankinnasta. Oulun Energia tuo kuluttajille uuden rahoitusvaihtoehdon. Paneelit voi hankkia käyttöönsä kuukausimaksulla tekemällä leasingsopimuksen. Tarjolla on useita erilaisia ratkaisuja järjestelmän hankintaan, ja asiakasta autetaan löytämään juuri omiin tarpeisiin sopiva vaihtoehto. Omasta käytöstä ylijäävän aurinkosähkön voi myydä Oulun Sähkönmyynnille esimerkiksi kesällä, kun paneelijärjestelmän tuotto on suurta.
Sähkölaskusta on yleensä reilu 30 prosenttia veroja, noin 30 prosenttia siirtomaksuja ja vajaa 40 prosenttia sähköenergian osuutta. Arvonlisävero maksetaan sekä sähköenergiasta, sähkönsiirrosta että sähköverosta. Siirtomaksun yhteydessä kerätään valtiolle tilitettävä sähkövero. Siirtomaksulla ylläpidetään, valvotaan ja korjataan sähköverkkoa sekä rakennetaan uutta. Lisäksi sillä katetaan muun muassa verkkoyhtiön asiakaspalvelu-, sähkönkulutuksen mittarointi- ja sähköverkon häviökustannukset. Maksu sisältää myös kantaverkkoyhtiö Fingridille maksettavan kantaverkkomaksun. Sähköenergian hinta muodostuu hankinta-, myynti- ja toimituskustannuksista sekä laskutus- ja asiakaspalvelukuluista. Sähkön hankintahinta määräytyy sähkön tukkumarkkinoilla eli sähköpörssissä. Laskunlukuopas verkossa: www.pohjoistavoimaa.fi/asiakaspalvelu/ laskutus/laskunlukuopas
Energiatili uudistuu Sähköinen asiointipalvelu Energiatili uudistuu. Projektipäällikkö Sami Kenakkala arvioi, että uudistettu palvelu saadaan avattua asiakkaille vielä tämän vuoden puolella. Uusi Energiatili tulee tarjoamaan kehittyneemmät energiankulutuksen seurantaominaisuudet, omien tietojen ja sopimusten hallintavälineet sekä tehokkaamman viestintäkanavan asiakkaan ja asiakaspalvelun välille. Jatkossa kaikki sähköiset palvelut on tarkoitus keskittää Energiatilille. Uutta palvelua rakennetaan jyväskyläläisen InPulse Oy:n kehittämän, energiatoimialalle suunnatun tuoteratkaisun päälle. Käyttöliittymäsuunnittelussa ja käytettävyystestauksessa asiantuntijana on helsinkiläinen Adage Oy.
Sähkön keskeytyskarttapalvelu uudistui Oulun Energia Siirto ja Jakelu on uudistanut sähkönjakelun keskeytyskarttapalvelun osoitteessa keskeytykset.oulunenergia.fi. Suunniteltujen keskeytysten ja vikakeskeytysten etenemistä voi seurata entistä tarkemmin kohdistamalla haun tiettyyn kaupunginosaan tai katuosoitteeseen. Palvelu kattaa yhtiön koko jakeluverkkoalueen Oulussa.
5
Tehokkain tapa parantaa sähköverkon luotettavuutta on korvata ilmajohdot maakaapeleilla.
Sähköverkot entistä
luotettavammiksi
6
Verkkojen kestettävä luonnonvoimien myllerrystä
TEKSTI Kari Arokylä KUVAT Kati Leinonen, Mika Ahonen
Suomen sähköverkkojen remontoiminen sähkömarkkinalain edellyttämään kuntoon on iso savotta. Hintaa sille kertyy miljardeja euroja. Urakan tavoitteena on sähköverkkojen uusiminen luonnonvoimien myllerrystä paremmin kestäviksi. Myös Pohjoista voimaa -alueella vedetään maakaapeleita ja parannetaan ilmajohtoja sähkönjakelun luotettavuuden kohentamiseksi. Kemin Energian toimitusjohtaja Anne Salo-oja lukee rauhallisena vuoden 2013 syyskuussa voimaan tullutta sähkömarkkinalakia. Hänen johtamansa yhtiön verkko täyttää lain määrittä-
asiakkaista 50 prosenttia on oltava vaatimusten mukaisen verkon piirissä. Vuoden 2023 loppuun mennessä osuus nousee 75 prosenttiin ja vuonna 2028 sen on oltava 100 prosenttia. Toimitusjohtaja Salo-oja pitää vaatimuksia kohtuullisina kuluttajien ja taajama-alueilla pääosin toimivien jakeluyhtiöiden kannalta. ”Sen sijaan ymmärrän hyvin, että laki askarruttaa sellaisia yhtiöitä, joiden verkosta suuri osa on taajama-alueiden ulkopuolella”, hän sanoo. Tehokkain tapa parantaa sähköverkon luotettavuutta on korvata ilmajohdot vähemmän sääherkillä
mät laatuvaatimukset jo nyt – useita vuosia etuajassa.
Rajat katkojen kestolle Laki asettaa rajat myrskyjen tai lumikuormien aiheuttamien sähkökatkojen kestolle. Sähköt eivät saa luonnonvoimien temmellyksen vuoksi olla poikki asemakaava-alueella kuin korkeintaan kuusi ja asemakaava-alueen ulkopuolella enintään 36 tuntia. Yhtiöiden tulee asteittain rakentaa verkkonsa täyttämään laatuvaatimukset. Vuoden 2019 loppuun mennessä
Kemin Energian toimitusjohtaja Anne Salo-oja pitää sähköverkoille asetettuja laatuvaatimuksia kohtuullisina.
maakaapeleilla. Taajamissa kaapeleita vedetäänkin vilkkaasti. Asemakaava-alueiden ulkopuolella kaapelien kustannukset nousisivat usein liian suuriksi. Näillä alueilla panostetaan ilmajohtojen kunnossapitoon, puiden raivaamiseen pois sähkölinjojen läheisyydestä, linjojen siirtämiseen teiden varsille sekä sähkökatkojen laajuutta rajaaviin teknisiin ratkaisuihin. Kemin Energialle yltäminen sähkömarkkinalain asettamiin laatuvaatimuksiin ei tuota vaikeuksia. Sen asiakkaista on lain vaatimukset täyttävän verkon piirissä jo nyt 89 prosenttia. Parin vuodessa kuluessa luku nousee 98 prosenttiin. Täydet sata prosenttia yhtiö saa kasaan vuoteen 2019 mennessä. Kemin Energia keskittyy nyt ennen kaikkea kaupungin eteläosien sähkönjakelun luotettavuuden kasvattamiseen. ”Vielä tällä hetkellä syötämme eteläisiin kaupunginosiin keskijännitteistä sähköä osin ilmajohtojen avulla. Nämä alueet on tarkoituksemme saada kaapelin piiriin ensi vuoden alkuun mennessä”, Anne Salo-oja kertoo. Pelkästään kaapelien rakentaminen ei riitä sähköverkkojen laadun varmistamiseen. Kemin Energia on muun muassa perusparantanut sähköaseman ja huoltanut päämuuntajan.
Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n käyttöpäällikkö Matti Lehto toivoo tarkkuutta kaivutöiden tekijöiltä.
Ensi vuonna on vuorossa toisen sähköaseman keskijännitekojeiston uusiminen.
Kaivurit uhkaavat kaapeleita Kaapeleillakin ovat omat uhkansa – ennen kaikkea huolimattomat kaivutöiden tekijät. Tämän tietää hyvin Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n käyttöpäällikkö Matti Lehto. ”Kaivurit katkaisevat meidän alueellamme keskijänniteverkon kaapelin kymmenkunta kertaa vuosittain. Pienjänniteverkon vastaavia vikoja on kymmenittäin. Aina kun keskijänniteverkon kaapeli menee rikki, jää tuhannesta kahteentuhanteen ihmistä ilman sähköä ja yrityksille tulee monenlaista harmia. Lisäksi kaapelin katkaiseminen vaarantaa niin kaivajan kuin ulkopuolistenkin turvallisuuden”, hän toteaa. Likimain kaikki kaapeliviat olisi vältettävissä, mikäli kaivutyöt hoidettaisiin huolellisemmin ja kaapelien sijainti selvitettäisiin ennakolta. Oulun Energia onkin jo muutaman vuoden ajan ollut mukana järjestämässä koulutuksia kaivutöiden tekijöille. Puoli päivää kestäneeseen koulutukseen osallistui viimeksi keväällä viitisenkymmentä henkilöä.
Verkkojen maakaapelointiaste Pohjoista voimaa -alueella Johtojen pituus (km)
Maakaapelointiaste (%)
Haukiputaan Sähköosuuskunta • Pienjänniteverkko • Keskijänniteverkko • 110 kV verkko
603 km 254 km 22 km
56 % 16 % 0%
Kemin Energia Oy • Pienjänniteverkko • Keskijänniteverkko • 110 kV verkko
638 km 188 km 2 km
79 % 69 % 0%
Keminmaan Energia Oy • Pienjänniteverkko • Keskijänniteverkko • 110 kV verkko
534 km 214 km -
53 % 18 % -
Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy • Pienjänniteverkko • Keskijänniteverkko • 110 kV verkko
2 878 km 999 km 53 km
82 % 58 % 8%
Raahen Energia Oy • Pienjänniteverkko • Keskijänniteverkko • 110 kV verkko
340 km 113 km -
90 % 95 % -
Rantakairan Sähkö Oy • Pienjänniteverkko • Keskijänniteverkko • 110 kV verkko
425 km 485 km -
3% 1% -
Tenergia Oy • Pienjänniteverkko • Keskijänniteverkko • 110 kV verkko
424 km 323 km -
17 % 2% -
Tornion Energia Oy • Pienjänniteverkko • Keskijänniteverkko • 110 kV verkko
644 km 210 km 21 km
72 % 40 % 0%
Verkkoyhtiö
7
Tavoitteena hiilineutraali tulevaisuus Kurkista tulevaisuuteen: elämmekö reilun 30 vuoden päästä lähes päästötöntä elämää? Energiateollisuuden tavoitteena on hiilineutraali sähkön ja kaukolämmön tuotanto vuonna 2050. TEKSTI Susanna Ekfors KUVAT Kati Leinonen
Miten paljon kasvihuonepäästöjä pitäisi vähentää, jotta ilmastonmuutos ei söisi tulevaisuuttamme? Kansainvälisen tutkijayhteisön mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on maailmanlaajuisesti vähennettävä roimalla otteella, jotta ilmastonmuutoksen riskit voitaisiin pitää kohtuullisina. Esimerkiksi teollisuusmaiden pitäisi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80−95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Päästöjen vähentäminen on tulevaisuuden kannalta avainasemassa runsaasti energiaa käyttävässä Suomessa. Energian osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä kun on peräti 80 prosenttia, josta sähkön ja kaukolämmön tuotannon osuus on lähes puolet. Jotta päästöjen vähennystavoitteeseen päästään, tarvitaan toimenpiteitä kaikilla yhteiskunnan saroilla. Energiateollisuus tavoittelee omassa visiossaan tulevaisuutta, jossa sähkön ja kaukolämmön tuotanto on vuonna 2050 hiilineutraalia.
Ei kasvihuonekaasupäästöjä Hiilineutraali tarkoittaa, että sähkön ja kaukolämmön tuotanto, siirto, jakelu
8
ja käyttö eivät synnytä ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä. Tähän päästään tekemällä investoinnit niin, että ne tukevat päästöttömyyttä, kehittämällä uutta teknologiaa ja energiatehokkuutta, käyttämällä uusiutuvia energialähteitä sekä lisäämällä sähkön ja kaukolämmön käyttöä siellä, missä niitä ei ole vielä hyödynnetty.
Omavaraisuudella iso rooli Millainen on nykyhetken tilanne, josta visioon ponnistetaan? ”Meillä on hyvää se, että sähkön tuotannosta jo tällä hetkellä lähes 70 prosenttia on hiilidioksidivapaata. Uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden osuus on jo lähes 40 prosenttia. Yksi isoimmista haasteista on tuontiriippuvuutemme. Kaksi kolmasosaa kaikesta energiastamme tuodaan ulkomailta. Omavaraisuudella on tavoitteissa iso rooli”, korostaa toimitusjohtaja Juha Naukkarinen Energiateollisuus ry:stä. Omavaraisen vision mukaan sähkön voimakas tuonti muuttuisi Suomessa lieväksi vienniksi, mikä vähentäisi päästöjä noin kuusi miljoonaa hiili-
dioksiditonnia vuodessa. Tärkeässä osassa omavaraisuudessa on kotimainen uusiutuva energia. Vision mukaan vuoden 2050 tavoitteisiin päästään esimerkiksi korvaamalla sähköllä ja kaukolämmöllä fossiilisia polttoaineita liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa. Liikenne on yksi merkittävimmistä muutoksen kohteista ja tulevaisuutemme näkyy paikoittain katukuvassa jo nyt. Uusia sähköautojen latauspisteitä pystytetään valtakunnan teiden varsille paraikaa kasvavalla tahdilla. Tulevaisuudessa liikennemäärät jatkavat kasvuaan ja sähköautot yleistyvät. Visiossa miltei kaikki uudet henkilöautot ovat sähköisiä muutaman vuosikymmenen kuluttua. ”90 prosenttia uusista henkilöautoista on vuonna 2050 täyssähköautoja tai ladattavia sähköautoja”, Naukkarinen valottaa.
Älyverkko joustaa ja tehostaa Teknologian kehitys on jo hyvää vauhtia mullistanut energiankäyttöä ja sama jatkuu tulevaisuudessakin. Kodeista ja laitteista tulee yhä älykkäämpiä ja energiatehokkaampia.
Visiossa miltei kaikki uudet henkilöautot ovat sähköisiä muutaman vuosikymmenen kuluttua.
Liikennemäärät jatkavat tulevaisuudessa kasvuaan. Liikenteen sähköistyminen onkin Energiateollisuuden vision mukaan avainasemassa hiilineutraalin tulevaisuuden toteutumisessa.
9
Tulevaisuudessa kodeista ja laitteista tulee yhä älykkäämpiä ja energiatehokkaampia, ja kuluttaja voi hyödyntää järkevällä energiankäytöllä hintavaihteluita entistä helpommin.
edistää hiilineutraalin tulevaisuuden toteutumista. Älykkään sähköverkon tarjoamat kysynnän joustomahdollisuudet myös tukevat pienimuotoista paikallista tuotantoa, kuten tuulivoimaa.
Sähkön käyttö kasvaa Tulevina vuosikymmeninä sähkön ja kaukolämmön käyttö kasvaa. Niiden tuotannon hiilidioksidipäästöt kuitenkin laskevat. Vision mukaan energian loppukäyttö on energiatehokkuuden parantumisen
Mikä on mahdollista? • Vuoteen 2050 mennessä vision kattamia hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää sähkön ja kaukolämmön avulla 85−90 prosenttia, mikä on kaikista maamme kasvihuonepäästöistä yli puolet. • Esimerkiksi energiatehokkuuden parantamisella ja biopolttoaineiden käyttöönotolla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä raskaassa liikenteessä, työkoneissa, lentoliikenteessä ja teollisuuden prosesseissa. • Ottamalla huomioon kaikkien näiden toimien päästövähennykset Suomen on mahdollista saavuttaa vuoteen 2050 asetettu tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä 80 prosentilla. Lähde: Energiateollisuus ry
10
ansiosta vuonna 2050 noin 30 prosenttia pienempi, kuin jos eteenpäin mentäisiin nykyisillä energiatehokkuuksilla, tuotannoilla ja polttoaineilla. Energiateollisuuden hiilineutraali tavoite perustuu useisiin tutkimuslaitosten tekemiin selvityksiin ja laskelmiin. Visiossa on otettu huomioon olemassa oleva teknologia ja tiedossa oleva kehitys. Raportti nojaa myös hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin sekä vesivoiman ja ydinvoiman hyödyntämiseen. Lisäksi tulevaisuus voi tuoda tullessaan sellaisiakin edistysaskeleita, joita emme vielä tiedä.
Energiankulutus vuonna 2050 Energian loppukäyttö
Järjestelmä menee yhä enemmän siihen suuntaan, että kuluttaja voi hyödyntää järkevällä energiankäytöllä hintavaihteluita. ”Sehän on jo tätä päivää. Tulevaisuudessa prosessi kuitenkin automatisoituu ja on asiakkaalle yhä helpompaa”, Naukkarinen sanoo. Älyverkossa erilaiset toiminnot, kuten vaikka lämminvesivaraajan lämpötilan nosto, tapahtuvat sähkön ollessa edullisimmillaan. Älykkäiden sähköverkkojen ansiosta kuluttaja saa taloudellista hyötyä toimiessaan energiatehokkaasti, mikä omalta osaltaan
120 100 80 60 40 20 0
Vuosi
Muut Kaukolämpö Sähkö 2007
2050 Perusura
2050 Visio
Sähkön osuus energian loppukäytöstä kasvaa selvästi, kaukolämmön osuus lievästi. Vuoden 2050 visiossa energian loppukäyttö on kuitenkin energiatehokkuuden parantumisen ansiosta 30 prosenttia pienempi kuin perusuralla. Perusura tarkoittaa kehitystä, jossa energiatehokkuus sekä sähkön ja kaukolämmön tuotanto ja polttoaineet olisivat nykyiset, eikä ydin- tai vesivoimaa voi rakentaa lisää. Lähde: VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Tärkeässä osassa omavaraisuudessa on kotimainen uusiutuva energia.
Sähköautoille yhtenäinen latausverkosto Tulevaisuuden visio liikenteen sähköistymisestä edistyy hyvää vauhtia. Kesän ja syksyn ajan sähköautojen latauspisteitä on ilmestynyt yhä enemmän katukuvaan eri puolilla Suomea. Yhtenäisen ja kattavan Virtapiste-latausverkoston tavoitteena on, että sähköautoilija voi ladata menopelinsä sujuvasti, missä sitten liikkuukin. Taustalla on viime joulukuussa Oulun Energian ja 16 muun sähköyhtiön perustama sähköautojen latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy. Oulun Energian pihassa oleva latauspiste
on ollut pilottikäytössä. Se kytketään Liikennevirran järjestelmään syyskuun aikana, jonka jälkeen pisteen toimivuutta vielä testataan ennen varsinaista käyttöönottoa. Loppuvuoden aikana latauspisteiden valtakunnallinen verkosto laajenee entisestään, ja Virtapisteiden määrän arvioidaan tuplaantuvan nykyisestä. Yhteiskäyttöisiä Virtapisteitä voi verrata pankkiautomaatteihin. Autoilija voi ladata auton sopivimmalla tavalla älypuhelinta, tekstiviestiä, korttia tai RFID-avaimenperää käyttäen.
11
Pohjoisen voiman TEKIJÄT Miehonsuo on tullut tutuksi ympäristöassistentti Heli Heikkiselle.
”Luonnossa saa tehdä töitä rauhassa ja ympäristö on stressitön.”
“Onhan sulla kumpparit?”
Ympäristöassistentin työssä parasta on monipuolisuus. Töitä tehdään niin toimistolla kuin maastossa. TEKSTI JA KUVAT Eeva Ojala
12
Heinäkuun helteet ovat olleet mieluisia Oulun Energian ympäristöassistentti Heli Heikkiselle, sillä aurinkoisella säällä turvetta saadaan nostettua hyvin ja valumavesipäästöjä syntyy vähän. Helteiden jälkeiset ukkoset tuovat mukanaan kiirettä työpäiviin. ”Huolehdin poikkeustilanteissa, kuten rankkasateiden jälkeen, että
Sukkelat
Askarruttaako asia, ihmetyttääkö ilmiö tai pähkäilyttääkö pulma? Et ole ainoa! Poimimme tälle palstalle energiaan liittyviä kysymyksiä, jotka yleisesti askarruttavat asiakkaitamme, ja etsimme sopivan asiantuntijan vastaamaan.
Maastopäivinä saa samalla myös liikuntaa.
turvesoilta otetaan näytteitä, ne kirjataan ja viedään laboratorioon tutkittaviksi. Tavallisesti konsultit hoitavat näytteenoton”, Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistunut ympäristöteknologian insinööri kertoo. Helin työura Oulun Energialla alkoi kesätöiden merkeissä vuonna 2011. Nykyään tehtävät ovat laajentuneet tuhkan hyötykäytön omavalvonnasta myös turvetuotannon ympäristötarkkailuun.
Suunnitelmallista työtä On heinäkuinen lämmin maanantai-iltapäivä ja olemme lähdössä Miehonsuolle mittaamaan turvetuotantoalueelta lähtevän veden pH-arvoja ja tarkastamaan jatkuvasti arvoja mittaavan mittausaseman kuntoa. ”Otetaan mukaan näytepulloja, pH-mittari, huomioliivit ja tietysti kännykkä, jossa on varmasti akkua. On tärkeää ilmoittaa mihin on menossa, jotta työkaverit osaavat kaipailla, jos ei ala kuulua takaisin toimistolle”, Heli muistuttaa käydessään läpi tarvittavia välineitä maastopäivää varten. ”Onhan sulla muuten kumpparit? Niitä tarvii!” Ympäristötarkkailulla on oma vuosikello. Lokakuussa aloitetaan tarkkailun suunnittelu. Tammikuusta maaliskuuhun tehdään raportointia. Huhtikuusta syksyyn tehdään suurin osa tarkkailusta ja töitä maastossa. ”Meillä on noin kahdeksankymmentä tuotannossa olevaa suota. Pisin
matka on tehty Sodankylään saakka”, Heli kuvailee.
Koko tuotannon elinkaari nähtävissä Käännymme soratielle, jonka reunassa on viitta ”Miehonsuo, Turveruukki Oy”. ”Auto on kyllä kovilla näissä hommissa, kun tie on aika kuoppainen. Joskus tulee tuhkarekkoja vastaan ja joutuu peruuttamaan pitkiäkin matkoja. Autoa tässä ainakin oppii ajamaan paremmin”, Heikkinen naurahtaa. Miehonsuolla voi nähdä koko turvetuotannon elinkaaren. Suolla on alueita, joilta kerätään parhaillaan turvetta, tuotannosta poistuneita alueita sekä tuhkaesittely- ja tuhkan läjitysalueita, joita lannoitetaan Toppilan biotuhkalla. Tuhka auttaa alueita palautumaan luonnontilaan. Käymme päivän aikana turvetuotanto-, tuhkan läjitys- ja tuhkaesittelyalueilla. Heli mittaa lähtevästä vedestä pH-arvon ja merkkaa sen ylös. Arvo pitää mitata kohdasta, jossa on virtaus, ettei tulos vääristy. ”Maastopäivän jälkeen on hyvä olo. Luonnossa saa tehdä töitä rauhassa ja ympäristö on stressitön. Työ ympäristöasioiden parissa ja se, ettei tarvitse olla pelkästään maastossa tai toimistossa tekee työstäni monipuolista ja mukavaa”, Heli toteaa ja lisää hymyillen. ”Tässä saa samalla myös paljon liikuntaa.”
Sain kaukolämpölaskun mukana viestin, että kaukolämpöveden jäähdytys on liian pieni. Mitä se tarkoittaa? Kaukolämpöveden jäähdytys tarkoittaa kaukolämmön tulo- ja paluuveden lämpötilaeroa, eli kuinka paljon kaukolämpövesi jäähtyy lämmönsiirtimessä. ”Kesällä kaukolämpöä ei kulu juurikaan rakennuksien lämmitykseen, vaan pelkästään käyttöveden lämmitykseen. Tällöin jäähdytys hetkellisesti laskee”, tekninen avustaja Tiina Nevala Oulun Energialta kertoo. Jäähdytys kuvaa miten hyvin kaukolämpölaitteet toimivat. Mitä suurempi kaukolämpöveden jäähdytys on, sitä pienemmästä vesimäärästä kaukolämpölaitteet ottavat tarvittavan lämpöenergian. ”Jos jäähdytys laskee liian pieneksi, tulee siitä huomautuksena laskun mukana automaattinen viesti. Talvella raja on 25 astetta ja kesällä 15 astetta. Liian alhainen asteluku tarkoittaa, että kaukolämpölaitteissa voi olla vikaa. Tällöin kannattaa ottaa yhteyttä LVI-urakoitsijaan tai tilata kaukolämpölaitteiden kuntokatselmus meiltä Oulun Energialta”, Nevala neuvoo. Lisätietoja: www.oulunenergia.fi/kaukolampo
13
Oulun edustalta lÜytyy leijalautailulle suotuisia tuulia. Tässä Harri Rautava lautailee Toppilansaaren edustalla, taustalla Nallikari.
14
Kun tuuli on paras kaveri
TEKSTI Susanna Ekfors KUVA Kati Leinonen
Millainen kaveri on tuuli? Se on leijalautailijan paras kaveri, joka pitää ottaa vakavasti, sillä luonnonvoimien kanssa ei leikitä. Leijalautailussa harrastajien ja muiden alueella olevien turvallisuus on tärkeintä. Siksi harrastus on syytä aloittaa vain kurssin kautta kokeneiden kouluttajien avulla. Laudalla vedessä ajaminen vaatii tuulta noin 5 metriä sekunnissa ja riittävän ison leijan. Lajille omistautunut harrastaja kyttäileekin tuulta, tarkkailee puiden heilumista ja lähtee rannalle heti, kun tuuli on otollinen. ”Tuulihulluushan tässä monella iskee − ajellaan autolla ja katsellaan puiden latvoja”, kuvailee Harri Rautava. Tärkeää on tuulen suunta. Kun tuuli puhaltaa rannan suunnassa sivuttain, pääsee rannasta helposti ulos ja takaisin. Myös mereltä rantaan puhaltava tuuli soveltuu leijalautailuun, mutta tällöin lautailijan on osattava luovia tuulta päin päästäkseen pois rannasta. Jos jotain menisi pieleen, painaisi tuuli lautailijan takaisin rantaan. Mikäli tuulee maalta merelle päin, on syytä valita toinen ranta. Rautava syttyi leijalautailusta reilut kymmenen vuotta sitten muuttaessaan
Irlantiin töiden perässä. Dublinissa leijalautailijat kiitivät rannan edustalla, ja lumilautailun parissa kasvanut Rautava innostui. Myös koto-Suomessa Oulun Nallikari tarjosi oivat puitteet. ”Lautalajit ovat olleet elämässäni isossa osassa aina, mutta vesi elementtinä oli minulle vieras. Siinä vietiin tuttu juttu aivan uuteen ympäristöön, mikä oli tosi kiehtovaa.”
Ympärivuotinen harrastus Lajia voi harrastaa ympäri vuoden: talvella leijalautailijan alla on jää ja lumi. Moni pääseekin harrastuksen alkuun helpoiten juuri talvella totuttelemalla vauhtiin aluksi hissukseen. Rautavalla leijalautailupäiviä kertyy lähemmäs sata vuodessa. Lajin viehätys perustuu ennen muuta sen sosiaalisuuteen. ”Tämän lajin parissa kiire häviää ja kärsivällisyys kasvaa. Minulle kolahti ennen kaikkea se, miten lajin harrastajat käyttäytyvät rannassa missä päin maailmaa tahansa. Tunnelma on avoin ja porukassa ystävystyy nopeasti. Kun outo naama ilmestyy rannalle, hänet toivotetaan heti tervetulleeksi.”
Lisätietoja lajista ja kursseista: www.lappis.fi
15
Alalle tarvitaan uusia osaajia jatkuvasti.
Energia-alan opiskelu on
satsaus tulevaisuuteen Lähivuosina on odotettavissa työvoimapula. Monipuoliselle energia-alalle pääsee lukuisia koulutusreittejä pitkin. Entä jos ryhtyisitkin tuulivoimainsinööriksi, sähkömeklariksi, kunnossapitopäälliköksi tai vaikka palveluasiantuntijaksi? Siinä vain pieni määrä esimerkkejä energia-alan työtehtävistä. Alalle tarvitaan uusia osaajia jatkuvasti ja odotettavissa on työvoimapula eläköitymisen seurauksena. “Jäsenyhtiöidemme henkilökunnasta 40 prosenttia on 50-vuotiaita tai vanhempia”, havainnollistaa työmarkkinoiden asiantuntija Milka Kortet Energiateollisuus ry:stä. Erityisesti tarvetta on verkkoasentajille, verkostosuunnittelijoille, voimalaitosasiantuntijoille ja kaukolämpöasentajille.
Monta väylää valittavana Alan koulutusta löytyy ammattioppilaitoksista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Mahdollisia ovat myös oppisopimuskoulutus ja näyttötutkinnot.
16
Nuorten kiinnostus ammatilliseen koulutukseen on muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen taas kasvussa, ja opiskelupaikat ammatillisella puolella on saatu aiempia vuosia helpommin täyteen. “Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin on puolestaan syntynyt uusia rakentamiseen, LVI- ja talotekniikkaan sekä energiatehokkuuteen liittyviä koulutusohjelmia”, Kortet kuvailee.
Arjen ytimessä Energia-alalla työtä tarjoavat muun muassa voimalaitokset, sähkö- ja kaukolämpöyhtiöt sekä verkostourakointiyhtiöt. Työpaikkoja löytyy myös esimerkiksi julkishallinnon ja energia-alan järjestöjen palveluksesta. Erityisesti tuuleen ja aurinkoon liittyvä uusien teknologioiden osaaminen toimii valttikorttina myös kansainvälisillä työmarkkinoilla.
TEKSTI Susanna Ekfors KUVA Kati Leinonen
Vielä ehtii! 8.9. alkanut ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syksyn yhteishaku on käynnissä 22.9. kello 15 saakka. Lisätietoja energia-alan opiskelumahdollisuuksista löytyy osoitteesta energiamaailma.fi.
Kortet vinkkaa, että energia-ala on nappivalinta sille, joka haluaa työskennellä arjen ja maailmantapahtumien ytimessä. ”Harvat asiat muuttavat maailmanpolitiikkaa niin paljon kuin energia. Se on meidän arjessamme joka päivä ja vaikuttaa myös ympäristöön. Alan työsuhteet ovat pääsääntöisesti pysyviä ja uusia ammattikuntia tulee koko ajan. Sähköä ja lämpöä tarvitaan tulevaisuudessakin.”
RELEITÄ
Oulun Energia osti vesivoimaa
Uusia kuoseja muuntamoihin Värikkäitä muuntamoita on saatu taas Ouluun lisää. Arkkitehtiopiskelija Kaisa Karvinen ja graafisen suunnittelun opiskelija Pietu Kotila suunnittelivat ja maalasivat kuuteen Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n muuntamoon Maikkulassa, Jäälissä ja Kiimingissä uudet ajattomat kuosit. Aihevalinnoissa heijastuu vahvasti muuntamon sijainti ja ympäröivä alue. Kaisa ja Pietu kertovat, että ideoita uusille maalauksille olisi paljon. ”Olisi hienoa saada suunnitella ja maalata suurelle pinnalle. Jonkun kerrostalon seinä olisi hyvä kohde, suuria seinän kokoisia maalauksia onkin jo esimerkiksi Turussa.”
Oulun Energia, Oulun Seudun Sähkö, Pori Energia, Turku Energia ja Vantaan Energia ostivat kesäkuussa Kokemäen- ja Kymijoessa sijaitsevat Kolsin, Korkeakosken ja Koivukosken vesivoimalaitokset. Yhtiöt hankkivat koko Statkraft Suomi Oy:n osakekannan. Lisäksi kauppaan sisältyi 13,2 prosentin osuus Länsi-Suomen Voima Oy:stä, joka omistaa Harjavallan voimalaitoksen. Voimalaitosten yhteenlaskettu nimellisteho on 66 megawattia ja tuotanto keskimäärin 300 gigawattituntia vuodessa. Oulun Energian osuus on 22,5 prosenttia eli voimalaitosten vuosituotannosta noin 70 gigawattituntia. Järjestely lisää Oulun Energian vesivoimakapasiteettia noin 25 prosentilla.
Toppilan voimalaitoksen huolto pitkittyy Oulun Energian Toppilan voimalaitoksen kakkosyksikön vuosihuolto pitkittyy huollossa havaitun turbiinivian takia. Arvion mukaan yksikkö saadaan kytkettyä tuotantoon joulukuussa 2014. Ongelmat eivät vaikuta sähkön- ja lämmöntoimituksiin asiakkaille. Oulun Energialla on tuotantohäiriöiden varalle riittävästi varakapasiteettia. Toppilan ykkösyksikkö on normaalisti tuotannossa, samoin Laanilan ekovoimalaitos. Lämpöä voidaan hankkia myös paikallisilta teollisuusyrityksiltä. Tämä kapasiteetti riittää noin nollakeleihin saakka. Sen jälkeen käynnistetään polttoöljykäyttöiset lämpökeskukset, joita on eri puolilla kaupunkia turvaamassa lämmöntuotantoa.
Energiatalo sai aurinkopaneelit Oulun Energian pääkonttorin katolle Kasarmintielle asennettiin kesäkuussa aurinkopaneelijärjestelmä. ”Paneeleja on kaksikymmentä ja ne pystyvät parhaimmillaan tuottamaan jopa kymmenen prosenttia Energiatalon sähköntarpeesta. Heinäkuussa tuotto oli huimat 744 kilowattituntia”, tuotepäällikkö Olli Tuomivaara kertoo. Paneeleja on asennettu sekä kaltevasti seinälle että loivasti katolle. Kun paneelit ovat eri asennoissa, voidaan vertailla miten kallistuskulma vaikuttaa paneelien energiantuottoon pohjoisissa olosuhteissa.
17
Ihminen on monimutkainen sähkölaite Ihminen on mutkikas kone, jonka toiminnassa sähköllä on iso merkitys. Sen avulla aistijärjestelmä toimii, hermosto viestii, sydän lyö ja lihakset supistuvat. TEKSTI Kari Arokylä KUVITUS Mikko Walamies
Oulun yliopiston biofysiikan professori Matti Weckström seisoo valkotaulun edessä ja ryhtyy kertomaan, kuinka ihmiskehossa syntyy sähköä ja mihin sitä tarvitaan. Valkotaululle alkaa piirtyä soluja, solukalvoja, ioneja ja kudosnesteitä. ”Tätä ei ole ihan yksinkertaista selittää”, hän varoittelee, mutta yrittää kuitenkin. Kaikki elävät solut ovat sähköisiä. Solujen sisällä on pääosin kaliumioneja ja eräitä proteiineja, niiden ulkopuolella kudosnesteessä lähinnä natrium- ja kloridi-ioneja. Solujen ja kudosnesteen välissä on solukalvo. Eri ioneja on solukalvon eri puolilla epätasainen määrä siten, että ulkopuolella on positiivinen ja sisäpuolella negatiivinen varaus. Näin solukalvoon syntyy jännite. ”Jännitteen suuruus on 50–100 millivolttia eli kovin alhainen verrattuna
18
töpselistä tulevaan 230 volttiin. Toisaalta solukalvokin on paksuudeltaan vain noin 10 nanometriä. Siihen nähden jännite on suuri. Olen usein verrannut sitä auton sytytystulppien jännitteeseen”, kuvailee Weckström.
Sähkö kulkee solukalvoissa Sähköiset signaalit kulkevat solukalvoja pitkin. Hermoston toiminta on solukalvon jännitteen muutoksia. Sähköä tarvitaan aistijärjestelmässä, hermostossa, aivoissa, sydämessä ja lihaksissa. Aistijärjestelmä lähettää aivoille esimerkiksi signaalin siitä, että kättä pitää heilauttaa. Aivot puolestaan antavat hermojärjestelmää pitkin lihaksille käskyn liikuttaa kättä. Lihaksissa solukalvon sähköinen muutos liipaisee supistumisen ja voimantuoton.
Samaan tapaan sähköllä toimii myös sydän. Sen monimutkaiselle sähköiselle toiminnalle lyö tahtia sinussolmuke, joka lähettää sähkösignaalin lepotilassa noin kuusikymmentä kertaa. Signaali kulkee sydämen eteisiin ja kammioihin ja saa ne vuorollaan supistumaan. Signaalin etenemisessä sydämessä on samaan tapaan kuin hermostossakin keskeisellä sijalla jännite-ero solukalvon eri puolilla. Ihminen on sikäli erikoinen sähkölaite, että se tekee itse tarvitsemansa sähkön. Professori Weckström selvittää, että positiivinen ja negatiivinen varaus solukalvon eri puolilla muodostaa ikään kuin elektrolyyttipariston. Koska ihmisen toiminnasta niin suuri osa on sähköistä, voidaan sähköisiä mittauksia käyttää hyväksi esimerkiksi sairauksien diagnostiikassa. Sydämen toimintaa selvitellään
Kaikki elävät solut ovat sähköisiä.
EKG:n eli sydänsähkökäyrän avulla. Aivoja taas tutkitaan EEG:n eli aivosähkökäyrän avulla. ENMG:n avulla puolestaan haetaan tietoa ääreishermojen ja lihasten sähköisestä toiminnasta.
Analogista teknologiaa Professori Matti Weckströmin johtamassa biofysiikan yksikössä keskitytään solukalvon sähköisten ilmiöiden tutkimiseen. Ennen kaikkea laitokselle selvitellään, mitä hermostossa oleva tieto oikein on ja miten tieto hermostoon koodataan. ”Tietokoneissa tieto liikkuu digitaalisesti ykkösinä ja nollina, mutta
hermostossa näin ei ole. Pikemmin kysymyksessä on vanha kunnon analoginen teknologia”, hän naurahtaa. Hermoston toiminnan parempi ymmärtäminen voi johtaa merkittäviin käytännön sovelluksiin. Weckström huomauttaa, että se avaa muun muassa keinot entistä parempien ja kokonaan uudenlaistenkin proteesien ja implanttien kehittämiseen. Esimerkiksi verkkokalvon sairauksien vuoksi näkönsä menettäneille saattaa olla mahdollista asentaa verkkokalvon korvaava implantti. ”Tämä edellyttää kuitenkin, että tiedämme, miten hermosto käsittelee verkkokalvoimplantista tulevan signaalin”, hän kertoo.
Myös käden korvaavan entistä paremman proteesin rakentaminen vaatii tietoa hermoston toiminnasta. Hyviä esimerkkejä edistyksestä on jo olemassa: Kuuloaistin palauttaminen tietyissä tapauksissa sisäkorvaimplantin avulla on onnistunut jo pitemmän aikaa. Tämä on mahdollista, koska sisäkorvan tapa käsitellä saamaansa tietoa tunnetaan. Hermoston toimintaa selvitellään biofysiikan laitoksella ennen kaikkea näköaistia tutkimalla. Hermoston tutkimisessa keskitytään usein juuri aistijärjestelmiin, koska tutkijat voivat hallita niiden kautta annettavia ärsykkeitä. Oulussa hermoston tiedonkäsittelyn tutkimusta tehdään hyönteisten – lähinnä torakoiden ja kärpästä – avulla.
19
RELEITÄ
Valotaidetta juhlavuoteen 125-vuotisjuhlan kunniaksi Oulun Energia järjesti kesällä kaksi kilpailua: sarjakuvakilpailun nuorille Oulun seudulla asuville sarjakuvapiirtäjille ja Oulun sarjakuvaseuran jäsenille sekä valotaideteoskilpailun ansioituneille suomalaisille valosuunnittelijoille ja valotaiteilijoille. Sarjakuvakilpailun voittajat julkistetaan ja näyttely avataan Oulun sarjakuvafestivaalien yhteydessä 6.–8.11. Gobo-valoilla heijastettavat teokset ovat esillä marraskuusta maaliskuuhun Energiatalon Myllytullin asuinalueen puoleisessa seinässä. Valosuunnittelijoille ja -taiteilijoille suunnatussa valotaideteoskilpailussa haettiin säväyttävää, ilahduttavaa ja ympäristöään myönteisellä tavalla esiin tuovaa pysyvää valotaideteossarjaa Energiatalon porraskuiluihin ja Merikosken voimalaitoksen lamellipatoon. Tavoite on, että valoteokset ovat valmiita julkistukseen marraskuun loppupuolella.
Uuden voimalaitoksen YVA etenee Oulun Energian Toppilan voimalaitoksen 1-yksikön korvaavan uuden voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointi jatkuu. Projektijohtaja Jukka Salovaara kertoo, että YVA-ohjelmaa täydennetään kesäkuussa saadun Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta. Hankkeen etenemistä voi seurata osoitteessa www.oevoimalaitoshanke.fi.
Tulikärpäset lentävät Toppilan voimalaitoksessa Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion julkisen taiteen kurssin opiskelijat toteuttivat toukokuussa Toppilan voimalaitoksen porraskäytävään uuden taideteoksen. Työn suunnittelija Viivi Välimäki sekä kaksi muuta opiskelijaa Tiina Paakkari ja Jonna Luopajärvi maalasivat neljä kerrosta korkean tulikärpästeoksen. Tulikärpäset lähtevät lentoon avoimesta lasipurkista voimalaitoksen viidennestä kerroksesta ja lentelevät mutkitellen läpi kuudennen ja seitsemännen kerroksen. Teoksen ylimpään, kahdeksanteen, kerrokseen on maalattu ovi, josta kärpäset ikään kuin lentävät ulos.
20
Juhlavuoden kesäkonsertti soi täydelle katsomolle Kymmenettä kertaa järjestetty Pohjoista voimaa kesäkonsertti veti jälleen elokuussa Meri Oulun kesäteatterin katsomon täyteen. Konsertin tähtinä nähtiin Oulu Sinfonia artisteinaan Johanna Försti ja Sonata Arctican laulaja-lauluntekijä Tony Kakko. Konsertin johti kapellimestari Jukka Myllys. Juhlakonsertissa kuultiin viihdemusiikin klassikoita Marilyn Monroesta ja James Bond-teemoista aina Queenin ja Earth, Wind and Firen kautta Stingiin. Sonata Arctican tuotannosta saatiin ensi kertaa maistiaisia myös sinfonisesti.
KOLUMNI
Antti Tuuri
Sitä oppii uutta joka päivä
I
hmettelin pitkään lehtijuttuja, joissa väitettiin, että puut pitäisi sytyttää uunissa yläpuolelta. Olen jo lapsuudesta saakka sytyttänyt tulia monenlaisiin tulipesiin, pitänyt lämpimänä puulämmitteisiä huoneita ja taloja, lämmittänyt saunoja ja sytyttänyt tulia varaaviin ja varaamattomiin takkoihin, mutta en ole milloinkaan ajatellut kasata sytykkeitä puitten päälle tulipesään. Jo lapsuudessa minulle opetettiin, että puista tehdään ensin tulipesän pohjalle sievä kolo, johon sytykkeet asetellaan, ja sytykkeiden päälle ladotaan polttopuut niin, että alimmaisiksi pannaan pieniä, helposti syttyviä klapeja. Olin myös keskustellut monien ikätovereitteni kanssa tästä uudesta ohjeesta, jonka väitetään saavan aikaan sen, että tuli palaa kuumempana, kun tulen alapuolelta puusta irtoavat kaasut syttyvät ja palavat eivätkä haihdu maailman tuuliin, ja päältä sytytetyistä puista palavat myös pienhiukkaset, joiden tiedetään aiheuttavan syöpää, keuhkoahtaumaa ja monenlaisia muita sairauksia. Olimme tulleet siihen tulokseen, että puitten sytyttäminen päältä on kaupunkilaistutkijoitten hassuttelua, elämälle vierasta teoriaa, jota vastaan todistavat meidän, elämässämme kymmeniätuhansia tulia sytyttäneitten miesten kokemukset. Sitten sain vaimoltani lahjaksi Hannu Rinteen Perinnemestarin klapikirjan, jossa monien muitten mainioitten neuvojen lisäksi oikein kuvan kanssa näytetään, kuinka puiden sytyttäminen yläpuolelta tapahtuu. Vasta kuvan nähtyäni ymmärsin, ettei sytykkeitä kasata puiden päälle irralliseksi kasaksi, vaan päältäpäin sytyttäminen tapahtuu niin, että sytytettävien puiden päälle asetellaan rinnakkain pari puuta, joiden väliin sytykkeet pannaan. Puiden varaan sytykkeiden
yläpuolelle asetellaan muutama ohut klapi samalla tavalla kuin alapuoleltakin sytytettäessä. Kun klapit syttyvät, ne sytyttävät myös alapuolellaan olevat puut, niistä nousevat kaasut syttyvät, ja pian tuli palaa iloisesti. Tuli polttaa myös epäterveelliset pienhiukkaset, joita Euroopan unionissa on jo tähystelty epäluuloisina, ja uhkana on ollut puulämmitteisten saunojen kieltäminen direktiivillä. Koska pienhiukkaset palavat, tulipesän lasiluukut eivät enää nokeennu, ja minusta tuntuu, että pesällisen poltettuani varaavan takan kylki on kuumempi kuin aikaisemmin, koska myös puusta nousevat kaasut palavat nyt eivätkä haihdu palamattomina savupiipusta taivaan tuuliin. Havaintomateriaalini on vielä niin pieni, että aivan tieteellistä johtopäätöstä tästä en ole vielä pystynyt tekemään, mutta olen jo uskaltanut selittää havaintojani ja menetelmää ystäväpiirini tosimiehille. Eräänä syksynä meille tuli noin kymmenvuotias Emma-tyttö kauppaamaan joululehtiä. Koska emme tienneet, mitä hän joululehdillä tarkoitti, pyysimme tarkempaa selitystä. Tyttö otti esiin luettelon, josta saimme valita joululahjoiksi tarkoitettua lukemista, lehtiä ja kirjoja, suklaarasioita, joulukortteja, kuusenkoristeita ja muuta jouluna tarpeellista tavaraa. Tyttö esitteli niitä tomerasti ja tehokkaasti kuin koulutettu konsulentti. Kun valinnat oli tehty, vaimoni kiitteli tyttöä siitä, että mekin nyt tiesimme mitä joululehdet tarkoittivat. Emma pakkasi luetteloa reppuunsa ja sanoi. - Sitä oppii uutta joka päivä.
”Tuli polttaa myös epäterveelliset pienhuikkaset.”
21
www.pohjoistavoimaa.fi/etuasiakas etuasiakas@pohjoistavoimaa.fi facebook.com/pohjoistavoimaa
Asiakaspalvelu puh: 010 287 7800 Puhelinpalvelu avoinna arkisin ma-to klo 8-18, pe klo 8-16 Puhelun hinta 8,80 snt/min sis. alv 24 %.
ETUASIAKAS SAA
ENEMMÄN
Pohjoista voimaa sähkösopimukset sisältävät Suomen parhaat asiakasedut.
Pohjoista voimaa etuasiakkaana saat rahanarvoisia etuja arjen hankinnoista
Rekisteröidy Energiatilille. Voit seurata omaa sähkönkulutustasi ja hallinnoida omia energia-asioitasi vuorokauden ajasta riippumatta.
pohjoistavoimaa.fi/etuasiakas
energiatili.fi
Maksuton energianeuvontamme auttaa säästämään rahaa ja energiaa. Etuasiakkaana saat sähkönkulutusmittarin veloituksetta lainaan, jolla voit mitata kotisi koneiden kulutusta.
Saat asiakaslehti Sulakkeen neljä kertaa vuodessa. Aiemmin ilmestyneet lehdet ovat luettavissa myös sähköisenä. pohjoistavoimaa.fi/asiakaslehti_sulake
pohjoistavoimaa.fi/energianeuvonta
Keskittämisetu Annamme 50 prosentin alennuksen perusmaksusta kaikkiin vakituisen asunnon lisäksi tehtyihin Pohjoista voimaa sähkösopimuksiin (kesämökki, kakkosasunto tms.). Etu koskee kotitalousasiakkaita.
perusmaksu
-50 %
Anna valoa ja lämpöä lahjaksi! Ilahduta lähimmäistäsi sähkölahjakortilla, joka on oiva lahja uuteen kotiin, vastavalmistuneelle tai vaikkapa syntymäpäiväsankarille. pohjoistavoimaa.fi/lahjakortti
VOITA LENNOT KAHDELLE
Kaikkien 31.12.2014 mennessä etuasiakkaiksi liittyneiden kesken arvomme Finnairin lennot kahdelle Pariisiin. Etuasiakkaiksi voivat liittyä kaikki Oulun Sähkönmyynnin asiakkaat.
Teatteriesitys Silent pe 3.10. klo 18 ja la 4.10. klo 18 Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7 Esityskieli: englanti Lippu etuhintaan 12 € (norm. 18 €) Valveen lipunmyynnistä
Päätapahtuma Martin Hayes & Dennis Cahill lämmittelijänä Maighréad & Tríona Ní Dhomhnaill su 5.10. klo 15 Oulun kaupunginteatteri, Kaarlenväylä 2 Lippu etuhintaan 23 € (norm. 28 €) Lippupalvelun myyntipisteistä (ei verkkokauppa)
Koko perheen Harry Potter –konsertti Madetojan sali, Oulu 25.9. klo 18 Atso Almila, kapellimestari Perhelippu etuhintaan 20 €, sis. 4 henkilöä. (norm. 10 €/hlö)
Carmina Burana 1.10. klo 19 Madetojan sali, Oulu Johannes Gustavsson, kapellimestari Lippu etuhintaan 20 € (norm. 32 €)
Viihdekonsertti Paula ja Mikko 14.11. klo 19 Madetojan sali, Oulu Mikko Franck, kapellimestari Paula Koivuniemi, laulu Lippu etuhintaan 20 € (norm. 32 €)
Solistina Olli! 4.12. klo 19 Madetojan sali, Oulu Johannes Gustavsson, kapellimestari Olli Mustonen, piano Lippu etuhintaan 10 € (norm. 21 €) Liput ilman toimituskuluja OULU10-palvelupisteistä
YHTEISTYÖKUMPPANEIDEMME TARJOAMIA ETUJA Edut saat Pohjoista voimaa etuasiakaskorttia näyttämällä yhteistyökumppaneiden omissa myyntipaikoissa.
ERIKOISEDUT FINNAIR PLUS PISTEILLÄ
KALAJOKI RESORT
Vihreää sähköä tavallisen sähkösopimuksen hinnalla. Hintaturva 24 kk määräaikaiseen sähkösopimukseen alennettuun hintaan. Lisätietoja asiakaspalvelustamme.
Superiorhuone standardin hinnalla 31.12. saakka. Varaukset tunnuksella ”sulake” myynti@kalajokiresort.fi tai 08 469 2500. Ota etuasiakaskortti mukaasi.
KAUNEUSHOITOLA FACE TO FACE, Kemi
OULUN OP VIHREÄVIRTA
Syväpuhdistava kasvohoito 73 € (norm. 77 €) Etu voimassa toistaiseksi.
Oulun OP tarjoaa omistajajäsenilleen vihreän sähkösopimuksen ympäristöosuuden etuhintaan 0,075 snt/kWh (norm. 0,15 snt/kWh).
OULUN KORU Merkkikorut ja -kellot -20 %
Tee OP Vihreävirta -sähkösopimus: www.pohjoistavoimaa.fi/sahkotarjous Etukoodi: Oulun OP
Nomination ja Polar Electro -10 % Alennus suositushinnoista. Edut voimassa toistaiseksi.
PUTIIKKI PUNAMUSTA, Kemi
PALVELUT JA KAUPAT
Yli sadan euron kertaostosta -10 % Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Etu voimassa toistaiseksi.
AUTOILIJAN AVAINASEMAT
PÖRHÖN AUTOLIIKE OY
Henkilö- ja pakettiautojen määräaikaiskatsastus + päästömittaukset pakettihintaan 49 € sis. kaikki pakolliset mittaukset (myös OBD-testi). Etu voimassa toistaiseksi kaikilla toimipaikoillamme.
Suojakäsittely autollesi, takuu 3 vuotta Maalipinnan suojaus 250 € Tekstiilien suojaus 150 € Etu voimassa toistaiseksi.
AUTOVUOKRAAMO SCANDIA RENT
RANUAN ELÄINPUISTO
Autovuokraukset -5 % kaikissa toimipisteissä. Kampanjakoodi: asiakaspalvelustamme tai etuasiakas@pohjoistavoimaa.fi. Etu voimassa toistaiseksi.
Perhelippu etuhintaan 42 € vanhemmat ja kaikki lapset + jääkarhupehmolelu muistoksi käynnistä!
SAUVON KENKÄ, Kemi ja Tornio EKO RAKENNUSPALVELU OY
Riekerin kengät -10 %. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Etu voimassa toistaiseksi.
Veloitukseton yläpohjan eristekartoitus Suomessa (ei koske Lappia) sekä 100 € alennus yli 700 € tilauksesta. Etu on voimassa toistaiseksi.
HAMMARIN SÄHKÖ, Oulu Kaikki normaalihintaiset valaisimet, lamput ja sähkötarvikkeet -15 % myös verkkokaupastamme. Sähköasennustyöt -20 % (ei kodinkonehuolto) Valaistussuunnittelupalvelu -10 % Edut voimassa toistaiseksi.
HAMMASASEMA MEDIKEMI, Kemi 10 € alennus suun perustarkastuksesta. Etu voimassa toistaiseksi.
24
ANVIA SECURI OY OULU | RAAHE | KUUSAMO
Abloyn mekaaniset rakennuslukitukset ja heloitukset -20 % ovh hinnasta.
SECURI LIFE – hälytysjärjestelmä kotiin Securi Life avausmaksu 0 € Securi Life palvelumaksu 16,50 €/kk Edut voimassa toistaiseksi.
TELEMAN SERVICE OY, Oulu Huollon yhteydessä kännykän suojakotelot -25 %. Etu on voimassa toistaiseksi.
KULTTUURI
URHEILU
ELOKUVATEATTERI KINOPIRTTI, Kemi
AC OULU
2 € alennus elokuvalipun hinnasta näytöksiin maanantaista torstaihin. (max. 2 lippua/etu/pv. ) Etu voimassa toistaiseksi.
2 € alennus pääsylipun hinnasta kaikkiin kauden 2014 kotiotteluihin.
ELOKUVATEATTERI STAR, Oulu 1 € alennus normaalihintaisista lipuista kaikkiin näytöksiin.
TAIDELAINAAMO- JA MYYMÄLÄ ARTO, Oulu
28.9. AC Oulu-Ilves -otteluun 2 yhden hinnalla Aurinkokatsomoon.
ETTA, Oulu 2 € alennus pääsylipun hinnasta Mestaruusliigan runkosarjan kotiotteluihin.
MERILAPPI UNITED
Verottomista taidelainaus- ja ostohinnoista -5 %. Etu voimassa toistaiseksi.
Perhelippu 15 € (2 aikuista ja 2 lasta) (norm. 28 €) kaikkiin Merilappi Unitedin kotiotteluihin. Liput lippuluukulta.
OULUN SARJAKUVAKESKUS
OULUN KÄRPÄT
Sarjakuvakeskuksen tuotteet ja kurssit -10 % Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7
8.10. CHL - ottelu: Kärpät – Liberec
Oulun sarjakuvafestivaali ja Arctic Comics Seminar 6.-8.11.2014 Pääsyliput (norm. 10-15 €) ja festivaalituotteet -20 % Osaan iltatapahtumista ikäraja 18 v. Lisätietoa: www.oulucomics.com
33. Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali 17.-23.11. Kaikkiin maksullisiin näytöksiin 2 € alennus etuasiakaskortilla Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7
Kaksi pääsylippua yhden hinnalla
SM-liigan ottelut: 28.10. Kärpät - Sport 27.1. Kärpät - Ilves Kaikkiin naisten SM-runkosarjan kotiotteluihin
OLS, jääpallo, salibandy ja jalkapallo 3 € alennus pääsylipun hinnasta edustusjoukkueiden kotipeleihin. Kausikortit -20 % Pohjoista voimaa etuasiakaskortilla.
OULUN RAVIT, Äimärautio Oulun raveihin pääsylippu -40 % (norm. 5 €). Etu voimassa toistaiseksi.
RAVINTOLAT
TORNION PALLO 47 ry
RAVINTOLA RAUHALA, Oulu
1 € alennus pääsylipun hinnasta kaikkiin kauden 2014 kotiotteluihin.
Rauhalan lounasbuffet etuhintaan 9 €/hlö.
PS KEMI KINGS
TUBA, Oulu Viikonloppubrunssi -10 %.
Perhelippu 15 € (2 aikuista ja 2 lasta) kaikkiin PS Kemin miesten Kakkosen kauden 2014 kotiotteluihin.
PANNUKAKKUTALO, Oulu
KEMINMAAN KUNTOSALI
Pannarit -10 % Etu voimassa 31.10. saakka.
5 € alennus ohjatun jumpparyhmän kuukausikortista ja 10 käyntikerran kortista. Etu voimassa toistaiseksi.
RAVINTOLA ORKIDEAN KUKKA, Kemi Menu kahdelle tai kolmelle -10 %. Etu voimassa toistaiseksi.
25
SÄHKÖENERGIA-
KVARTAALISOPIMUS
HINNASTO Hinnat sisältävät alv 24 %, mutta eivät sähkön siirtomaksuja eikä energiaveroa. Siirtomaksun laskuttaa paikallinen verkkoyhtiö. Hinnasto on voimassa kohteissa, joissa pääsulakekoko on enintään 3 x 63 A. Yleissähkö 1 kohteissa kulutus alle 10 000 kWh/vuosi. Yleissähkö 2 yli 10 000 kWh/vuosi. Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen.
SPOT-SOPIMUS
Varmavirta Vihreävirta
5,00 €/kk
snt/kWh
snt/kWh
0,25 + Spot
0,25 + 0,15 * + Spot
Yleissähkö 1 Yleissähkö 2 Aikasähkö
snt/kWh
3,50 €/kk 5,00 €/kk 5,00 €/kk
5,84 5,65
5,99 5,80
6,14 5,95
6,05 5,10
6,20 5,25
6,35 5,40
6,05 5,35
6,20 5,50
6,35 5,65
Päiväenergia Yöenergia
Tuulivirta
5,00 €/kk
Varmavirta Vihreävirta
0,25 + 0,30 * + Spot
Hintakatto
snt/kWh
snt/kWh
Yleissähkö 1 Yleissähkö 2 Aikasähkö
3,55 €/kk 5,08 €/kk
6,74 6,57
6,89 6,72
7,04 6,87
Päiväenergia Yöenergia
5,08 €/kk
6,57 6,03
6,72 6,18
6,87 6,33
5,08 €/kk
6,91 6,30
7,06 6,45
7,21 6,60
Talviarkipäivä Muu aika
snt/kWh
SISÄLTÄÄ 5 % :N ALENNUKSEN SÄHKÖENERGIAN HINNASTA
Hinnasto 24.7.2014 alkaen, voimassa toistaiseksi
Hinta pysyy 12 tai 24 kuukauden mittaisen sopimuskauden ajan vakiona. Sopimuskauden päätteeksi voit uusia sopimuksen tai antaa sopimuksen muuttua joustavaksi jatkuvaksi sopimukseksi.
Varmavirta snt/kWh
Vihreävirta snt/kWh
LISÄTURVAA 24 KK MÄÄRÄAIKAISEEN SOPIMUKSEEN HINTATURVASTA
Tuulivirta snt/kWh
Yleissähkö 1 Yleissähkö 2 Aikasähkö Kausisähkö
kk-maksu
Kertamaksu
1,50 € 2,50 € 3,50 € 3,50 €
36,00 € 60,00 € 84,00 € 84,00 €
Perusmaksu
12 kk
24 kk
12 kk
24 kk
12 kk
24 kk
3,50 €/kk 5,00 €/kk 5,00 €/kk
5,68 5,50
5,47 5,29
5,83 5,65
5,62 5,44
5,98 5,80
5,77 5,59
5,90 4,70
5,85 4,50
6,05 4,85
6,00 4,65
6,20 5,00
6,15 Liittämällä 24 kuukauden määräaikaiseen sopimukseesi 24 kuukauden määräaikaiseen sopimukseesi hintaturvan, 4,80 Liittämällä hintaturvan, voit tehdä yhden uuden 24 kuukauden määrä-
6,25 4,99
5,95 4,90
6,40 5,14
6,10 5,05
6,55 5,29
6,25 5,20
Päiväenergia Yöenergia Talviarkipäivä Muu aika
Tuulivirta
Perusmaksu
Kausisähkö
5,00 €
Ottamalla spot-sopimukseesi vapaaehtoisen hintakaton varmistat, että sähköenergiasta ei veloiteta 8,60 snt/kWh ylittävää osaa, vaikka tuntihinta olisikin korkeampi. Suojaudut Nord Pool -pörssihinnan nousupiikeiltä ja säilytät mahdollisuuden hyötyä markkinahinnan laskusta ja matalasta tasosta.
Kausisähkö
Hinnasto 1.3.2014 alkaen, voimassa toistaiseksi
snt/kWh
kk-maksu
Aikasähkö
snt/kWh
Jatkuva sopimus on oikea valinta, kun haluat vakaan ja huolettoman sähkösopimuksen. Sopimus on voimassa toistaiseksi kahden viikon irtisanomisajalla. Se tasaa suuria hintavaihteluja niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.
LISÄTURVAA SPOT-SOPIMUKSEEN HINTAKATOSTA
Yleissähkö 1 Yleissähkö 2
Tuulivirta
snt/kWh
JATKUVA SOPIMUS
*ympäristöosuus
MÄÄRÄAIKAINEN SOPIMUS
Varmavirta Vihreävirta Perusmaksu
Talviarkipäivä Muu aika
Maksat sähköstä aina markkinahinnan. Hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän 0,25 snt/kWh marginaalista ja energian hinnasta. Energian hinta määräytyy pohjoismaisen sähköpörssin Nord Poolin toteutuneen Suomen alueen kuukauden keskihinnan perusteella, joka lasketaan painottamalla spot-tuntihinnat oman tuntikohtaisen kulutuksesi arvoilla. Sopimus on voimassa toistaiseksi 14 vuorokauden irtisanomisajalla.
Perusmaksu
Kvartaalisopimus sopii sinulle, joka haluat olla lähellä markkinahintaa, mutta välttää tuntihinnoittelun suuren vaihtelun. Sähkön hinta tarkistetaan neljä kertaa vuodessa, kolmen kuukauden välein. Vuoden neljä hintajaksoa ovat 1.1.–31.3., 1.4.–30.6., 1.7.–30.9. ja 1.10.–31.12. Saat ilmoituksen uudesta hinnasta 30 päivää ennen seuraavaa hintajaksoa. Sopimus on voimassa toistaiseksi kahden viikon irtisanomisajalla.
Kausisähkö
Hinnasto 1.3.2014 alkaen, voimassa toistaiseksi
Hinnasto 1.10.-31.12.2014
5,00 €/kk
voit tehdä yhden uuden 24 kuukauden määräaikaisen sopimuksen aikaisen sopimuksen kanssamme, jos sähkön hinta laskee kanssamme, jos sähkön hinta laskee sopimuskauden aikana. Kun sopimuskauden aikana. Kun käytät hintaturvan sopimuksen käytät hintaturvan sopimuksen uusimiseen, kuukausierinä uusimiseen, kuukausierinä maksetusta hintaturvasta peritään maksetusta hintaturvasta peritään laskuttamatta oleva osuus. laskuttamatta oleva osuus.
Vihreävirran ja Tuulivirran hintaan sisältyy ympäristöosuus, joka talletetaan Pohjoista voimaa ympäristötilille. Oulun Energia kaksinkertaistaa asiakkailta kertyneen osuuden maksamalla ympäristötilille euron jokaista asiakkaalta tullutta euroa kohden. Varat käytetään uusiutuvien energiamuotojen tutkimukseen, lisärakentamiseen ja ympäristötekojen tukemiseen.
Ristikko
Tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan kymmenen digitaalista sisä-/ulkolämpömittaria. Lähetä ratkaisu ja yhteystietosi 31.10.2014 mennessä sähköpostitse info@oulunenergia.fi tai postitse Oulun Sähkönmyynti Oy/Ristikko, PL 116, 90101 Oulu. NIMI
Palkintona DIGITAALIS ET LÄMPÖMITTARIT
OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA
Sulakkeen 2/2014 ristikkoarvonnassa digitaalisen sisä-/ulkolämpömittarin voittivat: Anna-Liisa Paasovaara (Kuusamo), Marketta Halvari (Oulu), Sirkka Peltoniemi (Kuusamo), Paula Halmetoja (Oulu), Eila Kaarne (Oulu), Kaarina Taulavuori (Tornio), Pauli Palmu (Oulu), Arja Mattila (Oulu), Katri Karhinen (Oulu) ja Taisto Karppinen (Oulu). Onnea voittajille!
27
Arkisin ma–to klo 8–18 ja pe klo 8–16
) (norm. 5 €/kk