Sorafenibin terapeuttinen vaikutus maksasolusyövässä on riippuvainen LXR-reseptorin aktivaatiosta
Klassinen proteiinikinaasi-inhibiittori sorafenibi on yleisesti käytössä maksasolusyövän hoidossa. Tutkimuksessa on havaittu, että sen vaikutus hepatosellulaarisyövässä on riippuvainen myös LXR-tumareseptorin aktivaatiosta. Raf-kinaasiinhibition ja LXR-agonismin yhdistäminen on uusi lähestymistapa maksasolusyövän hoitoa kehitettäessä. Professori Antti Poso työskentelee Itä-Suomen yliopiston Farmasi-
an laitoksella sekä Tübingenin yliopistollisessa sairaalassa Saksassa.
Maksasolusyöpä (hepatosellulaarinen karsi-
nooma, HCC) on yleisin maksan syöpäsairaus
tamiseksi, mutta valitettavan usein tämä ei ole mahdollista.
Lääkehoidossa tyrosiinikinaasi-inhibiittorit
sorafenibi, regorafenibi, lenvatinibi ja kabotsantinibi ovat käytännössä ainoat vaihtoehdot.2 Yhtenä ongelmana lääkehoidon kehittä-
(noin 85–90 % osuus maksan pahanlaatuisista
misessä on ollut HCC:n geneettinen heterogee-
olettaa edelleen kasvavan lähivuosina ei-alko-
salpaajahoitoja. Edellä mainittujen kinaasi-in-
kasvaimista), ja sen esiintyvyyden voidaan
holiperäisen rasvamaksataudin (NAFLD) yleistymisen vuoksi.1 Käytännössä kirurginen hoito
on ainoa todellinen vaihtoehto potilaan paran-
nisyys ja sen kyky vastustaa perinteisiä solunhibiittorien teho ei ole optimaalinen, mutta kos-
ka viimeisimmät faasi III -tason tutkimukset immuunivasteen vapauttajilla ovat tuottaneet
Kinaasieston ohella sorafenibi vaikuttaa myös tumareseptori LXRα:n aktivaation kautta. 14
BestPractice Nordic / FI / Onkologia / NR. 8 / 2021
