6 minute read
Rintasyövän vaikutukset
Suomalaiseen rekisteriaineistoon perustuvassa tutkimuksessa tarkasteltiin rintasyövän vaikutuksia naisten työllisyyteen, tuloihin ja mielenterveyteen. Erityisesti tutkittiin, eroavatko vaikutukset sosioekonomisissa ryhmissä. Tulokset osoittavat rintasyövän alentavan naisten työtuloja keskimäärin 5,1 prosenttia viiden vuoden seurantajaksolla ja lisäävän psykiatristen diagnoosien määrä huomattavasti. Alempiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvat kärsivät enemmän. Sosiaaliturvajärjestelmän takaamat tulonsiirrot kompensoivat menetettyjä työtuloja.
PhD MARIA VAALAVUO on sosiologian dosentti Turun yliopistossa ja työskentelee tutkimuspäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Hän on erikoistunut eriarvoisuuden, terveyserojen, terveyspalveluiden käytön ja sosiaalisen kestävyyden tutkimukseen.
Myös Suomessa pienituloiset, alhaisesti koulutetut ja työttömät kärsivät ylempiä sosioekonomisia ryhmiä enemmän pitkäaikaissairauksista, terveysongelmista ja alemmasta eliniän odotteesta. Eri tieteenalojen tutkijat ovat havainneet syy-seuraussuhteen kulkevan kumpaankin suuntaan: huono terveys johtaa alempaan sosioekonomiseen asemaan ja toisin päin.
Luotettavaa kausaalievidenssiä aiheesta on hankala tuottaa, mutta kattavat rekisteriaineistot ja menetelmien kehittyminen ovat avanneet tähän yhä parempia mahdollisuuksia. Tästä lähtökohdasta käsin pyrin Labour Economics -lehdessä julkaistussa artikkelissani selvittämään terveyssokin vaikutuksia.
Tutkin artikkelissa rintasyövän vaikutuksia suomalaisten naisten työllisyyteen, tuloihin ja mielenterveysongelmiin sekä sitä, miten sosiaaliturvaetuudet paikkaavat sairauden myötä menetettyjä tuloja. Syy-seuraussuhteen ymmärtäminen on tärkeää, sillä se kertoo meille niin terveys- kuin tuloerojen syntymekanismeista. Lisäksi laajempi näkökulma sairauden kustannuksiin kertoo, kuinka kustannusvaikuttavia erilaiset toimenpiteet ovat. Kuten nähdään, rintasyövän kustannukset eivät rajoitu ainoastaan lääketieteellisen hoidon kuluihin, vaan vaikuttavat työmarkkinoille osallistumiseen ja sosiaalietuuksien käyttöön. Koska rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 4 500 suomalaista, tutkimustulokset koskettavat monia.
Terveyssokki voi johtaa alentuneeseen työkykyyn
Voidaan ajatella, että vakava sairastuminen, sen hoito ja sairaudesta toipuminen vaikuttavat negatiivisesti henkilön työtuloihin työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen takia. Vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia, jos poissaolot johtavat urakehityksen hidastumiseen. Toisaalta vakava sairastuminen voi johtaa myös erilaisiin mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen ja ahdistukseen, jotka osaltaan heikentävät työkykyä. Sairastunut voi myös asettaa elämässään asioita uuteen tärkeysjärjestykseen sairauden myötä ja sitä kautta vähentää työntekoaan vapaaehtoisesti. Toisin sanoen sairastuminen voi vaikuttaa henkilön työllisyyteen, työaikaan ja palkkaan monin tavoin. Aiempi tutkimus esimerkiksi huono-osaisuuden kasaantumisesta ja ryhmien erilaisesta kyvystä sopeutua vastoinkäymisiin antaa olettaa,
etteivät terveyssokin vaikutukset ole kaikille samat. Tämän takia selvitin myös, miten vaikutukset vaihtelevat eri sosioekonomisen taustan omaavilla naisilla.
Tiedämme myös, että syöpäkuolleisuudessa on sosioekonomisia eroja, eli alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä kuolleisuus on yleisempää, vaikka rintasyöpää todetaankin useammin ylemmissä sosioekonomisissa ryhmissä. Tämän lisäksi työllisyys- ja tulovaikutukset voivat vaihdella, sillä naisilla on erilaiset mahdollisuudet sopeuttaa työtehtäviään alentuneeseen työkykyyn tai heillä on erilaiset taloudelliset kannustimet työhön palaamiseen.
Uusi menetelmä mahdollistaa syy-seuraussuhteen todentamisen luotettavammin
Aiempaa tutkimusta syöpien – ja myös rintasyövän – vaikutuksesta sairastuneen tuloihin ja työllisyyteen on jo huomattavasti muualta maailmasta. Aina syy-seuraussuhteen todentaminen ei ole ollut mahdollista, sillä monissa tutkimuksissa ei oteta huomioon sitä, että samat tekijät saattavat lisätä sekä syövän riskiä että ennustavat heikompaa työmarkkina-asemaa. Näin on etenkin sellaisten syöpien kohdalla, joihin elintavat vaikuttavat huomattavasti.
Uniikki suomalainen rekisteriaineisto tarjosi mahdollisuuden tutkia rintasyövän vaikutuksia niin, että rintasyöpään sairastuneita verrattiin myöhemmin rintasyöpään sairastuneisiin. Tällöin sellaiset tekijät, jotka ovat yhteydessä sekä rintasyövän puhkeamiseen että työmarkkinakäyttäytymiseen otettiin automaattisesti huomioon. Käytetystä aineistosta löytyy anonymisoidut tiedot kaikille suomalaisille vuosilta 2000–2015. THL:n erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekisterin (HILMO) perusteella aineistosta voi tunnistaa rintasyöpään sairastuneet ICD10-koodien perusteella.
Tutkimusjoukko rajattiin vuosina 2004–2015 rintasyöpään 35–55-vuotiaana sairastuneisiin naisiin, joita seurattiin neljä vuotta ennen terveyssokkia ja viisi vuotta sen jälkeen. Koeryhmään (ns. treatment) kuuluivat 2004–2009 diagnosoidut, joita verrattiin 2010–2015 diagnosoituihin (ns. verrokkiryhmä, eli control). Vuosina 2000–2003 rintasyöpädiagnoosin saaneet poistettiin aineistoista. Koeryhmässä syövän diagnosointivuosi nimettiin vuodeksi t-0, ja vastaavasti verrokkiryhmässä t-0 eli «plasebodiagnoosivuosi« viittasi hetkeen kuusi vuotta ennen todellista syövän diagnosointivuotta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin ns. differences-in-differences -regressioanalyysia, jonka perusteella voidaan arvioida rintasyövän vaikutus eri vastemuuttujiin.
Kuva 1 näyttää, että ennen hetkeä t-0 molempien ryhmien tulot kulkevat samansuuntaisesti eikä tuloissa näy ennakointivaikutusta ennen syövän diagnosointia, mikä lisää syy-seuraussuhteen identifioimisen luotettavuutta. Euromäärät ovat esitetty vuoden 2015 rahan arvossa.
Kuva 1. Työtulokehitys koe ja verrokkiryhmissä. T0 on diagnoosivuosi koeryhmässä ja plasebodiagnoosivuosi verrokkiryhmässä, joka sairastuu kuusi vuotta koeryhmää myöhemmin. Kuviossa ikä on vakioitu.
38 000
Age-adjusted annual earnings
36 000
34 000
32 000
30 000
-4 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5
Time since treatment
Control Treated
Rintasyövän vaikutukset tuloihin ja mielenterveyteen ovat merkittävät
Tulokset osoittavat, että viiden vuoden seurantajaksolla rintasyöpään sairastuneiden työtulot putosivat keskimäärin 5,1 prosenttia, ja vaikutus oli suurempi naisilla, jotka olivat valmiiksi heikommin kiinnittyneitä työmarkkinoille. Suurin vaikutus osui ensimmäiselle kahdelle vuodelle diagnoosin jälkeen. Rintasyövän vaikutus työllisyyteen oli vaatimaton, vain yhden prosenttiyksikön luokkaa. Tämä selittyi ennen kaikkea eläköitymisellä, mutta ei lisääntyneellä työttömyydellä.
Sen sijaan psykiatristen diagnoosien määrä lisääntyi merkittävästi rintasyöpädiagnoosin seurauksena, lähes kolminkertaiseksi verrattuna verrokkiryhmään, mutta mielenterveysongelmat eivät selittäneet työtuloissa tapahtunutta pudotusta. Kuvassa 2 on esitetty vaikutus mielenterveysongelmiin, joita on mitattu erikoissairaanhoidon käyntien ohessa raportoiduilla psykiatrisilla diagnooseilla.
Vaikka vuosittaiset työtulot putosivat rintasyöpään sairastuneilla naisilla merkittävästi, niin heidän kokonaistulonsa vähenivät huomattavasti vähemmän (eli 2,6 %) ennen kaikkea sairausvakuutusjärjestelmämme ansiosta. Tulonsiirrot paikkaavat siis kohtuullisen tehokkaasti sairauden aiheuttamaa tulojen menetystä. Kenties sairauden psykososiaalisista vaikutuksista tulisi olla huolestuneempi, sillä psykiatriset sairaalakäynnit pysyvät verrokkiryhmää korkeammalla tasolla vielä viisi vuotta rintasyövän ensidiagnoosin jälkeen (Kuva 2).
Kuva 2. Erikoissairaanhoidon käynnit psykiatrisella diagnoosilla. T0 on diagnoosivuosi koeryhmässä ja plasebodiagnoosivuosi verrokkiryhmässä, joka sairastuu kuusi vuotta koeryhmää myöhemmin. Kuviossa ikä on vakioitu.
Age-adjusted phyciatric diagnosis
08
06
04
02
0
-4 -3 -2
Time since treatment
-1 0 1 2 3 4 5
Control Treated
Sairauden vaikutukset eivät ole kaikille samat
Pääasiallinen kiinnostuksen kohde tutkimuksessa oli se, ovatko sairauden vaikutukset kaikille samat. Tutkimuksessa selvisi, että näin ei ole. Poikkeuksena moniin muihin sairauksiin rintasyöpää esiintyy enemmän korkeammin koulutetuilla ja korkeampituloisilla naisilla, mutta tutkimuksen tulokset osoittavat, että sairastumisen negatiiviset vaikutukset tuloihin ovat suuremmat pienituloisilla, vähemmän koulutetuilla ja duunariammateissa olevilla naisilla.
Eniten työtulot putosivat toiseksi alimmassa tuloviidenneksessä, jossa tulot putosivat 8,9 prosenttia verrattuna työtuloihin diagnoosia edeltävänä vuotena. Parhaiten tienaavassa tuloviidenneksessä työtulot putosivat 4,1 prosenttia. Alimpaan koulutusluokkaan kuuluvilla työtulot putosivat vastaavasti 8,7 prosenttia verrattuna ylimmän koulutusluokan 3,7 prosenttiin. Erilaiset vaikutukset tulevat esille myös, kun verrataan työntekijäammateissa olevia (-10,4 %) ja ylempiä toimihenkilöitä (-3,3 %).
Naiset ovat erilaisessa asemassa sen suhteen, vaatiiko heidän työtehtävänsä fyysistä voimaa, missä määrin työtehtäviä voi mukauttaa alentuneeseen työkykyyn ja millaista tukea työnantaja heille tarjoaa. Lisäksi aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että alempiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvilla syöpä havaitaan usein myöhemmin, jolloin myös syövän vakavuuteen liittyvät tekijät voivat selittää ryhmien välisiä eroja vaikutuksissa. Syövän vakavuusastetta diagnosointihetkellä ei voitu huomioida analyyseissa, mutta edellä raportoiduissa tuloksissa on huomioitu ainoastaan naiset, jotka eivät kuolleet viiden vuoden sisällä diagnoosista.
Johtopäätökset
Tutkimus osoitti, että rintasyövällä on merkittävä negatiivinen vaikutus naisten työtuloihin, joskin vaikutus työllisyyteen oli pieni. Toisaalta tulokset kertovat, että sosiaaliturvajärjestelmä paikkaa menetettyjä tuloja kohtuullisen hyvin. Sosioekonomiset erot vaikutuksissa ovat huomionarvoiset: alempiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvat naiset kärsivät sairastumisen taloudellisista seurauksista voimakkaammin.
Tulokset osoittavat, että terveydenhuoltojärjestelmää tulisi kehittää niin, että syöpien diagnosoimisessa tai hoidossa ei olisi sosioekonomisia eroja ja että hoito tukisi mielenterveyttä ja työkykyä. Toisaalta tulisi edesauttaa naisten palaamista töihin kaikilla työpaikoilla. Tulokset herättävät kysymyksen myös työnantajan roolista töihin paluun edistämisessä.
Suomalaisen järjestelmän eduksi voi katsoa, että vaikutukset ovat pienemmät kuin esimerkiksi Kanadassa, josta löytyy myös tutkimusta naisten työmarkkina-asemasta rintasyövän jälkeen. On lisäksi ilahduttavaa lukea tilastoja, jotka kertovat rintasyöpähoitojen kehityksestä. Kyseessä on naisten yleisin syöpä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa, Suomessa rintasyöpä kattaa noin kolmasosan kaikista naisten sairastamista syövistä. Rintasyövästä selviää kuitenkin yhä useampi nainen.
LOPUkSI: Rintasyövällä on merkittävä negatiivinen vaikutus naisten työtuloihin, sen sijaan sairastumisen vaikutus työllisyyteen on pieni. Sosiaaliturvajärjestelmämme paikkaa rintasyöpään sairastuneiden naisten menetettyjä tuloja kohtalaisen hyvin. Alempiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvat naiset kärsivät sairastumisen taloudellisista seurauksista ylempiin ryhmiin kuuluvia naisia voimakkaammin.
ALkUPERäISARTIkkELI: The Unequal impact of ill health: Earnings, employment and mental health among breast cancer survivors in Finland julkaistu Labour Economics -julkaisussa open access -muodossa. DOI:10.1016/j.labeco.2021.101967.
