__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

TOIMINTAKERTOMUS 2020

ESITYSTEN ESTRADINA VALVELIVE

KOULUJEN ELOKUVAVIIKOLLA ENNÄTYSVUOSI

KAUPUNGINOSATAITEILIJA-HANKE LUO YHTEISÖLLISYYTTÄ


Kannen kuva: Minea Taivalaho. Bohemika-duo esiintyy ValveLivessä kesäkuussa 2020.

KULTTUURITALO VALVE Hallituskatu 7 PL 42 90015 Oulun kaupunki Puh. 044 703 7501 kulttuurivalve@ouka.fi www.kulttuurivalve.fi facebook.com/kulttuurivalve @kulttuurivalve

Valveen lippumyymälä Puh. 08 5584 7575 Avoinna ke–su klo 12–19

Kulttuuritalo Valve on osa Oulun kaupungin kulttuuripalveluja ja vastaa yleisten kulttuuripalveluiden koordinoinnista. Valveen toimintaan kuuluu lastenkulttuurin ja kulttuurihyvinvoinnin kehittäminen koko kaupungin alueella, kulttuuripalvelujen vieminen kaupunginosiin sekä alueiden kulttuuritoiminnan tukeminen. Valve toimii yhteistyössä kolmannen sektorin sekä tapahtumien tuottajien kanssa. Valveella toimii Oulun lastenkulttuurikeskus.

VALVEEN TILAT JA TOIMIJAT

OULUN LASTENKULTTUURIKESKUS

www.kulttuurivalve.fi/valve

Puh. 044 703 7544 www.kulttuurivalve.fi/lastenkulttuurikeskus

KAUPUNGINOSAKULTTUURI Puh. 050 388 6982 www.kulttuurivalve.fi/ kaupunginosakulttuuri

VALVEEN ELOKUVAKOULU

KULTTUURIHYVINVOINTI

VALVEEN SANATAIDEKOULU

Puh. 040 555 0063 www.kulttuurivalve.fi/kulttuurihyvinvointi

Puh. 044 703 7543 www.kulttuurivalve.fi/sanataidekoulu

Puh. 044 703 7547 www.kulttuurivalve.fi/elokuvakoulu


Mullistuksia, muuttuvia tilanteita ja uusia aluevaltauksia Tervetuloa tutustumaan kulttuuritalo Valveen toimintakertomukseen vuodelta 2020. Valveella, kuten kaikkialla muuallakin, koronaepidemia muutti ja mullisti lähes koko vuoden toiminnan. Maaliskuun kuluessa valtaosa väestä siirtyi etätöihin, ja tavanomaisesta, vilkkaasta esityskeväästä tuli toisenlainen. – Eikä sitten kuitenkaan ihan toisenlainen. Toimintaa mukautettiin muuttuneisiin olosuhteisiin nopealla aikataululla, ja vastaperustetun ValveLiven myötä kulttuurisisällöt siirtyivät verkkoon vielä ennen huhtikuuta. Valveen toiminnan perusta on aina ollut yhteistyö kulttuurialan toimijoiden kanssa, ja myös poikkeustilanteessa kulttuuriohjelmaa tuotettiin monipuolisina yhteistuotantoina laajan toimijaverkoston kanssa. Paitsi kulttuuriyleisölle, ValveLive perustettiin kanavaksi oululaisille kulttuurin tekijöille, yhdessä heidän kanssaan.

Uusia asioita, uusia yleisöjä Muuttuvat ohjeistukset ja rajoitukset aiheuttivat monta kertaa haasteita toiminnan järjestämiseen. Valveellakin näimme, miten ensi-ilta peruuntuu siinä vaiheessa, kun tuotantoryhmä on jo kulisseissa odottamassa, tai miten valmis festivaaliesite vedetään viime hetkellä pois painosta. Virtuaalinen kulttuuriohjelma tavoitti kuitenkin yleisöä laajasti – myös kaukana kotikaupunkimme ulkopuolella. Uudenlainen vuosi toi siis varmasti mukanaan uusia ystäviä. Ja tietysti virtuaalituotannot olivat myös opettamassa uutta ja vauhdittamassa omaa kehittämistyötämme. Valtiolta saadun tuen avulla kulttuurisisältöjä suunnattiin erityisesti lapsille ja nuorille. Oulun lastenkulttuurikeskus teki poikkeusvuonnakin tiivistä yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa, ja erityisesti sen tarjoamat taidekasvatussisällöt olivat suosittuja ympäri Suomen.

Edistäjänä ja kehittäjänä Vuosi 2020 vahvisti Valveen roolia taiteen ja kulttuuritoiminnan edistäjänä Oulussa. Yksi isoista ponnistuksista on kaupungin linjausten mukaisesti, yhdessä hyvinvointipalvelujen kanssa laadittu kulttuurihyvinvointisuunnitelma, jonka tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Kulttuuristrategiaan perustuen kehitimme myös lähikulttuuripalveluja, mistä kiinnostava esimerkki on kaupunginosataitelijatoiminta Varjakassa ja Pikisaaressa. Yhteistyökumppanina olemme saaneet olla mukana niin Euroopan kulttuuripääkaupunki/Oulu2026 -hankkeessa, Kaijonharjun kehittämissuunnitelmissa kuin keskustakirjaston kehittämisessäkin. Tuttuun tapaan laadimme myös esitykset taideja kulttuuriavustusten käytöstä. Voi hyvin sanoa, että kulttuuritalo Valveen toiminta alueellisesti ja sisällöllisesti monipuolisena kulttuuritoiminnan kehittäjänä laajeni myös poikkeusvuoden oloissa. Arja Huotari kulttuuritalon johtaja ja kulttuuripalvelupäällikkö


ValveLive peruuntuneiden esitysten estradina ValveLive-palvelu perustettiin tarjoamaan oululaisille virtuaalinen mahdollisuus kulttuurin esittämiseen ja kokemiseen. Yhteensä ValveLivessä toteutettiin ja esitettiin vuoden 2020 aikana noin 60 kulttuurin suoratoistoa ja verkkosisältöä.

Kesäkuussa 2020 ValveLivessä nähtiin muun muassa Rälläkollektiivin esitys.


Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen tuomat muutokset laittoivat lyhyellä aikavälillä uusiksi myös kulttuuritalo Valveen kevätkauden suunnitelmat. Tilanteeseen reagointiin nopeasti, ja parin viikon uudenlaisen yhteistyön ja tiiviin tuotantotyön jälkeen valmistui ValveLive-palvelu. ValveLive-sivusto avautui 30.3. ja toimi erityisesti kevätkauden 2020 ajan aktiivisena livekonserttien ja -esitysten estradina sekä erilaisia linkkejä ja sisältöjä kokoavana vinkkipankkina. – Kevään aikana ValveLivessä oli mahdollista seurata suorana striimauksena 15 live-esitystuotantoa ja lisäksi tallenteena 11 ensiesitystä. Striimausten ja videoiden lisäksi sivulla julkaistiin mm. musiikkivideosoittolistoja, esitettiin oululaisen tuotantoyhtiön elokuvia sekä jaettiin linkkejä paikallisen etäkulttuurin pariin, vastaava tuottaja Ville-Mikko Sikiö kertoo.

Yhdessä tehty, tavoittava

ValveLiven kevään tuotannot striimattiin yhteistyössä oululaisen Saha Prodin kanssa, mutta kesäkuusta eteenpäin tuotantoja on tehty kulttuuritalon oman väen voimin: Valvesalin tekninen henkilökunta ja Valveen elokuvakoulu yhdistivät osaamisensa ja ottivat haltuunsa kanavan livestriimit. Iso osa ValveLive-vuoden 2020 sisällöistä on edelleen katsottavissa ValveLiven sivuilla ja Youtubessa. Erityisen suosittua sisältöä ovat olleet lapsille suunnatut konsertit, joista esimerkiksi yksin huhtikuussa striimatun Liikkuvan Laulurepun muskaria on katsottu tallenteenakin jo yli 6 500 kertaa. Kokoavalle palvelulle on siis ollut kysyntää. – Etäesitys ei ehkä toteuta kaikkea sitä, mitä elävä esitys, mutta striimit ovat tärkeitä. Ne osaltaan lisäävät kulttuurin saavutettavuutta ja tarjoavat vaihtoehtoisia tapoja kokea uusia asioita, Ville-Mikko Sikiö toteaa.

Myös Oulun lastenkulttuurikeskus siirtyi poikkeustilanteen alettua tuottamaan sisältöä verkkoon niin lasten ja nuorten iloksi kuin opettajien tueksikin: Valveen elokuvakoulun aineistot julkaistiin sen koordinoiman valtakunnallisen Koulujen elokuvaviikon sivuilla ja Valveen sanataidekoulun etämateriaalit Lumotut sanat -festivaalin verkkosivuilla. Tälle oppi- ja harrastusmateriaalille on ollut runsaasti kysyntää eri puolilla Suomea.

Kuvat: Minea Taivalaho

Kokemukset ValveLivestä ovat olleet hyviä alusta asti. – Laaja oululainen kulttuuritoimijoiden joukko oli nopeasti suunnitelmissa mukana kevään muuttuneessa tilanteessa, ja ValveLiven kokonaisuutta kehitettiin yhteistyössä heidän kanssaan. Halusimme sen vastaavan sekä toimijoiden että kulttuuriyleisön tarpeisiin, Sikiö sanoo. Poikkeustilanne ei poistanut ihmisten kulttuurinnälkää, ja verkkoon siirtyneet esitykset ja aineistot tavoittivatkin suuren määrän yleisöä. Pelkästään kevätkaudella katsojia oli yhteensä lähes 11 000. Yhteensä vuoden aikana katsontakertoja kertyi noin 24 000. Syyskaudella ValveLivessä nähtiin muun muassa teatteritallenteita ja lastenmusiikkikonsertteja sekä vietettiin runojulkkareita.

Uusi aluevaltaus

Valveen elokuvakoulun ja Valvesalin tekniikan työntekijät yhdistivät osaamisensa uudella tavalla ja ottivat kesäkuussa 2020 haltuunsa ValveLiven striimit. Yhteistyö aloitettiin osaamisen kartoittamisella ja laitteiden tilaamisella.


Oulun Ylioppilasteatterissa katsotaan kohti mahdollisuuksia Oulun Ylioppilasteatteri piti toimintaansa yllä haastavissa oloissa niin, että koronavuosi kääntyi lopulta edellistä aktiivisemmaksi.

Oulun Ylioppilasteatteri on toiminut harrastajateatterina jo 60-luvun alusta asti. Nykyään toiminta on keskittynyt kulttuuritalo Valveelle: teatterin toimisto löytyy toisesta kerroksesta, ja esityksiä pidetään samassa kerroksessa Valvenäyttämöllä. Tutuissa tiloissa vuosi 2020 alkoi selvin askelmerkein. Tammikuun lopulla ensi-illassa oli suomalaisen okkultisimin historiaan kurkistava Valonkantaja!-näytelmä, joka oli samalla Toni Kandelinin vuonna 2016 alkaneen okkultismi-trilogian viimeinen osa. Sen osalta kaikki meni vielä niin kuin kuuluikin. Valtaosa esityksistä oli loppuunmyytyjä ja katsojien palaute positiivista. Maaliskuussa, kun oli tarkoitus nähdä toinen kantaesitys, kaikki menikin nopealla aikataululla uusiksi. – Isäni on rintakuva -esityksen ensi-illan piti olla juuri sinä samana päivänä, kun Valve sitten suljettiin, Oulun Ylioppilasteatterin järjestösihteeri Ari-Matti Lappalainen kertoo.

”Ylioppilasteatterikentällä pystyy tekemään kokeilevampaa esitystaidetta ja viemään sitä hieman pidemmälle kuin jossain muissa teattereissa.” Ari-Matti Lappalainen Esityksen työryhmä oli jo koolla, ja tunnelma ensiesitystä odottavan virittynyt. – Lopputulos oli tietysti järkytys. Onneksi saimme purettua tuntemuksia tuoreeltaan, eikä kukaan jäänyt yksin tyhjän päälle. Hyvin

nopeasti ajatus myös kääntyi siihen, että kun tilanne kerran on tämä, siihen pitää mukautua, Lappalainen kuvaa.

Harrastajateatterin voima lähtee jäsenistöstä Erityisen hienoa Lappalaisesta oli huomata, miten harrastajateatterin jäsenet olivat heti valmiita muokkaamaan toimintaa uuteen suuntaan. Olennainen osa OYT:n toimintaa ovat kaikille avoimet, jokaviikkoiset improjamit, jotka siirtyivät melkein saman tien onnistuneesti virtuaaliympäristöön. Teatterille onkin ollut erityisen tärkeää, että sen harrastajat ovat voineet olla toiminnassa mukana myös poikkeusaikana – sillä vaikka OYT tekee esityksiä yleisölle, se on monelle myös merkittävä harrastus. – Jäsenistössä on meidän voimamme, Lappalainen sanoo. – Olemme myös jäsentemme näköinen: toiminnassa mukana olevat pääsevät vaikuttamaan ja tekemään asioita, jotka heitä kiinnostavat, ja produktioissa kaikki ovat tärkeässä roolissa ohjaajasta tarpeistontekijään. Melko nopeasti teatterin väki alkoi kehitellä myös ajatusta virtuaaliesityksestä. Etsivä Koistinen -virtuaalipaneeli nähtiin ValveLivessä toukokuun alussa, ja se on edelleen katsottavissa OYT:n Youtube-kanavalla. Vaikka Koistinen oli kirjoitettu alun perin näyttämölle, se on Lappalaisen mukaan hyvä esimerkki siitä, miten uusi esittämistapa mahdollistaa uudenlaisia asioita. – Esityksessä oli lopulta mukana niin Zoom-keskustelu kuin sellaisia kikkojakin, joita ei olisi voinut lavalla toteuttaa. Kaikki ei ollut sitä miltä näytti, hän hymyilee.

Syyskausi huipentui Kesäyön unelmaan Syyskaudella teatteri pääsi taas esiintymään liveyleisölle. Silloin nähtiin paitsi Isäni on rintakuva myös alun perin kesänäytelmäksi kaavailtu Shakespearen Kesäyön unelma. Katsomokoko oli toki rajoitettu, mikä tarkoitti pienehköllä Valvenäyttämöllä ensin vain kymmentä katsojaa per esitys. – Kesäyön unelman kohdalla sovimme kuitenkin yhdessä Valveen lippumyymälän kanssa systeemistä, jossa pystyimme huomioimaan seuruekoon ja vapauttamaan lisää lippuja myyntiin turvallisuusohjeita noudattaen, Lappalainen kertoo. Muita valmisteltuja varasuunnitelmia ei onneksi tarvittu, vaan ison produktion näytökset saatiin vietyä läpi marraskuun loppuun mennessä, juuri ennen seuraavia rajoituksia. – Kun summasimme viime vuotta, havahduimme siihen, että meillä oli lopulta tavallista enemmän toimintaa. Näytelmiä toteutui kolme, joka on tavanomainen määrä, minkä lisäksi olivat virtuaaliset sisältömme, Lappalainen mainitsee. Yhteistyö ValveLiven kanssa saa kiitosta: – Virtuaalinäytökset toivat meille varmasti myös sellaista yleisöä, joka ei olisi muuten löytänyt esitystemme pariin. Eikä epävarmana jatkunut esitystilanne lannista virkeää teatteria tekijöineen. – Suunnitelmia ja ideoita riittää kyllä. Olemme koko ajan pyrkineet kääntämään tilanteen positiivisten mahdollisuuksien suuntaan ja näkemään sen, mitä uudenlaista tänäkin aikana voisi toteuttaa.


Kuva Lotta Aakko

Shakespearen Kesäyön unelma oli OYT:lle iso produktio. – Koska tilanne oli epävarma, mietimme tuotantoryhmän kanssa pitkään sen aloittamista. Peruuntumiset ovat tietysti aina ikäviä, mutta harrastajateatterissa ne ovat merkittäviä siksikin, että palkkio esiintymisestä on tekijöille usein se esitys itse, Ari-Matti Lappalainen kertoo. Kuvassa Kesäyön unelman näyttelijöistä Emmi Hatula, Jaakko Rosnell, Emma Hirvilammi ja Kasim Cevirel.


Kaupunginosataitelijahanke tuo yhteisön ja kaupunginosan yhteen Syksyllä 2020 alkanut Minna ja Tuomo Kangasmaan yhteisöllinen Olet tässä -taideprojekti tutkii Pikisaarta, sen nykyisyyttä, menneisyyttä, yhteisöä ja yksilöitä – eli etsii vastausta kysymykseen, mikä Pikisaari on. jektit sekä kaupungin kulttuuripalveluiden ja taiteilijoiden välinen yhteiskehittäminen. – Tuo ydin on toteutunut hienosti sekä aiemmassa Warjakka-projektissa, että nyt käynnissä olevassa Olet tässä -projektissa. Yhteiskehittämisen merkitys on noussut arvoonsa etenkin koronaepidemian tuomien tapahtumajärjestämisen haasteiden myötä, kaupunginosakulttuurin vastaava tuottaja Ville-Mikko Sikiö kertoo.

Tutkimuksen kohteena Pikisaari Tuomo Kangasmaa kuvailee Olet tässä -projektin syntyneen luonnollisesti: aineksia hankkeeseen löytyi Kangasmaiden Art Hub Pikisaari -tilasta sekä taiteilijoiden yhteisestä kiinnostuksesta ympäristön tutkimiseen ja yhteisölliseen taiteeseen.

– Tässä meni monet hyvät palikat yhteen samanaikaisesti, Tuomo Kangasmaa kertoo. Pikisaaren tutkiminen kiinnosti, sillä Kangasmaat ovat asuneet siellä pitkään ja olleet mukana monissa Pikisaaressa järjestetyissä projekteissa. – Pikisaari on konkreettinen, fyysinen paikka, mutta myös joukko ihmisiä. Olemme todella kiinnostuneita ympäristön tutkimisesta ja siitä, mitä se tarkoittaa fyysisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja yhteisöllisesti, Minna Kangasmaa sanoo. Haasteena projektissa on ollut ihmisten tavoittaminen paikassa, jossa olemassa olevaa yhtä tiivistä yhteisöä ei ole. Projektissa tutustutaankin Pikisaarelaisten omiin kokemuksiin Pikisaaresta ja tutustutetaan sekä asukkaat että toimijat Pikisaareen nykyisellään.

Vierailuja, arkeologisia kävelyjä ja taiteilijakirjan kokoamista

Kuva: Leena Kangas

Olet tässä -projekti on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Oulun kaupungin rahoittamaa kaupunginosataiteilija-kokeiluhanketta, jota koordinoidaan kulttuuritalo Valveella. Hankkeessa toteutetaan yhteisöllisiä taideprojekteja Oulun kaupunginosissa. Sen tavoitteena on yhdistää taide ja kulttuuri osaksi eri kaupunginosia sekä vahvistaa kaupunginosien identiteettiä ja asukkaiden osallisuutta. Kaupunginosataiteilija-hankkeen toteutusaika on tammikuusta 2020 joulukuuhun 2021. Tähän mennessä hankkeessa on toteutettu Olet tässä -projektin lisäksi myös Taikabox ry:n ja taitelija Mirjami Mäkelän Warjakkaprojekti. Kaupunginosataiteilija-mallin ydin on kaupunginosien näköiset taidelähtöiset pro-

Projektin aikana järjestetään kuukausittain kaksi tapahtumapäivää. Syyskaudella 2020 tapahtumapäivinä käytiin vierailuilla alueen toimijoiden luona Kulttuurilaboratoriossa, Taikaboxilla ja Merimiehenkotimuseossa sekä järjestettiin arkeologi, tohtorikoulutettava Marika Hyttisen vetämä arkeologinen kävely. – Pyrimme projektissa tarttumaan siihen, mikä ihmisiä kiinnostaa. Pikisaaren menneisyys ja rakennukset kiehtovat ihmisiä, Kangasmaat kertovat. Vuoden 2021 loppuun kestävän projektin lopputavoitteena on koota taiteilijakirja, jonka toteutusmuoto muotoutuu projektin edetessä – vaihtoehtoina Kangasmaat ovat miettineet muun muassa näyttelyä, videota ja jopa peliä.


Minna Kangasmaa tutustuu Pikisaaressa lapsuudestaan asti asuneen Pertti Mällisen muistoihin menneiltä ajoilta. Tarinat tallennetaan osaksi Olet tässä -projektia.

Kuva: Riitta Prittinen-Maarala

Tulevista Olet tässä -projektin tapahtumista löydät informaatiota Art Hub Pikisaaren ikkunasta ja Facebook-sivuilta sekä Valveen nettisivuilta.


Kulttuurihyvinvointisuunnitelma yhteistyön juurruttajana

– Kulttuurihyvinvointityö on kokonaisuudessaan uutta, ja verkostot ovat toiminnassa keskeisiä. Niiden kautta olen valtakunnallisesti päässyt näkemään, mitä muualla Suomessa tehdään. Asioiden valmistelussa taas ovat mukana paikalliset verkostomme, kulttuurihyvinvoinnin vastaava tuottaja Jaana Potkonen kertoo. Oulussa asiaa on strategisella tasolla vienyt eteenpäin etenkin kulttuuritalo Valveen johtaja ja kulttuuripalvelupäällikkö Arja Huotari. Loppuvuodesta 2019 Oulun kaupunginhallitus hyväksyi taidetta ja kulttuuria edistävät keinot asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen painopisteeksi. – Silloin myös päätettiin, että Ouluun laaditaan kulttuurihyvinvointisuunnitelma, jonka avulla näitä väestön terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviä keinoja otetaan käyttöön, Potkonen kuvaa.

Täydentyvä ja ohjaava asiakirja Kulttuurihyvinvointisuunnitelma täydentää monia kaupungin asiakirjoja, kuten sivistysohjelmaa ja kulttuuristrategiaa. Sen taustalla on myös kunnan toimintaa ohjaavia lakeja kuten vanhuspalvelulaki ja laki kuntien kulttuuritoiminnasta. – Vuonna 2019 voimaan

tulleessa uudessa kulttuuritoimintalaissa painotetaan asioita, joita kulttuurihyvinvointisuunnitelmassa esitetään käyttöön otettavaksi. – Kunnalliset kulttuurihyvinvointisuunnitelmat ovat Suomessa uusia, minkä vuoksi sen laatimiseen ei ollut olemassa valmista mallia. Pohdintaa käytiin muun muassa työryhmän kokoonpanon osalta, ja jo prosessi itsessään on avannut keskustelua eri suuntiin ja kehittänyt yhteistyötä hyvin paljon, Potkonen kertoo. Kulttuurihyvinvointisuunnitelman tavoitteena on ohjata kaupungin kulttuuripalvelujen ja hyvinvointipalvelujen toimintaa. Se on voimassa vuoteen 2026 saakka, ja kehittyy toiminnan edetessä.

Katseet samaan suuntaan Oulussa suunnitelma haluttiin kohdentaa kattavasti koskemaan eri väestöryhmiä. Työikäisten lisäksi suunnitelmassa nähdään omina kohderyhminään lapset, nuoret ja perheet, ikäihmiset sekä erityistä tukea tarvitsevat. Suunnitelmassa esitetään käytännön toimenpide-ehdotuksia ja toiminnan mittareita taulukkomuodossa. Lisäksi esitetään lyhyesti suunnitelman täytäntöönpanoehdotus sekä

Kuva: Helena Kaikkonen

Vuonna 2020 kulttuurihyvinvoinnin palveluissa työskenneltiin erityisesti kulttuurihyvinvointisuunnitelman parissa. Keväällä 2021 julkaistavan suunnitelman tavoitteena on hyvinvointia lisäävän taide- ja kulttuuritoiminnan saaminen osaksi kaupungin palveluja.

Kuvataiteilija Anni Arffmanin Mielikuvitusmatka-teossarja ilahdutti asiakkaita Haukiputaan neuvolan odotusaulassa syksyllä 2020.

vaadittavia toimenpiteitä toiminnan juurruttamiseksi. Näiden toteuttaminen edellyttää monialaista, poikkihallinnollista yhteistyötä niin hallinnon, suunnittelun kuin käytännön toteutuksenkin tasolla. – On tärkeää löytää yhdyspintoja ja yhteiset tavoitteet. Tähän liittyy myös se, että tunnistamme jo olemassa olevat resurssit sekä osaamisen ja pyrimme hyödyntämään niitä, Potkonen kuvaa.


Kokeiluprojektin kautta kuvataidetta sosiaali- ja terveysalan yksiköihin

”Tammikuussa 2020 hyväksytty Oulun kaupungin kulttuuristrategia nostaa yhteisöllisyyden ja saavuttavuuden yhdeksi kehittämiskohdaksi ja kulttuurihyvinvointisuunnitelman tekemisen sen konkreettiseksi toimenpiteeksi.” Oulun kulttuurihyvinvointisuunnitelma

Kulttuuritalo Valveen kokeiluprojekti vei syksyllä 2020 kuvataidenäyttelyitä ja kuvataiteen työpajoja Oulun kaupungin hyvinvointitiloihin. Näyttelyitä oli syyslokakuussa esillä Haukiputaan ja Kaakkurin neuvoloissa sekä Oulunsalon terveysasemalla. Valveella projektin parissa työskenteli kuvataiteilija Helena Kaikkonen apunaan kulttuurihyvinvoinnin vastaava tuottaja Jaana Potkonen. – Kokeiluprojektin tavoitteena on lisätä kuvataiteen saavutettavuutta ja parantaa kuvataiteilijoiden työskentelyedellytyksiä Oulussa. Projektin on myös tarkoitus luoda edellytyksiä kaupungin sosiaali- ja terveysalan sekä kuvataiteilijoiden väliselle yhteistyölle, Potkonen kertoo. Projektissa olivat mukana Anni Arffmanin Mielikuvitusmatka-näyttely, Päivi Pussilan Maalauksia todellisuudesta sekä Helena Kaikkosen Kerran.


Kirjailija ja koululaiset kohtaavat KIEKUSSA Vuonna 2020 käynnistynyt KIEKU – Kirjat eläviksi kouluissa -hanke tarjoaa oululaisille kouluille maksuttomia kirjailija- ja kuvittajavierailuja. Oulun lastenkulttuurikeskuksen ja koulukirjaston sekä Oulun kirjailijaseuran yhteistyössä toteuttaman KIEKU-hankkeen tarkoituksena on innostaa 5.–9.-luokkalaisia kirjallisuuden pariin, edistää paikallisten kirjailijoiden kouluvierailuja ja tukea kouluja kirjallisuuskasvatustyössä. Sanataidekoulun ydintoimintaan lukeutuva hanke vierailee lukuvuoden 2020–2021 aikana yli 40 oululaisessa koululuokassa. Tavoitteena hankkeella on rakentaa sisällöllisesti merkittävä pedagoginen kokonaisuus, joka on aidosti osa koulun arkea ja opetusta. – Tyypillisesti kirjailijavierailut toteutuvat koko kouluille pidettyinä esittelyinä, joissa kaikki oppilaat ovat paikalla yhtäaikaisesti. Me halusimme lähteä rakentamaan projektia, jossa sanataidekasvatus on mukana alusta

loppuun ja kirjoihin tutustutaan, ne luetaan ja niitä käsitellään ennen kirjailijavierailua ja mielellään myös vierailun jälkeen, sanataidekoulun vastuuopettaja Anna Anttonen kertoo.

Lapset kirjojen asiantuntijoina KIEKUSSA kirjat heräävät eloon jo ennen kirjailijan vierailua: hankkeen sanataideopettaja Teija Mursula käy luokassa kahdesti esittelemässä vierailujen tavoitteita, pohjustamassa käsiteltävää kirjaa ja ohjaamassa kirjaan liittyviä sanataideharjoituksia. – KIEKUUN pyritään ottamaan samasta koulusta vähintään kaksi luokkaa, jotta luokkien opettajilla olisi mahdollisuus olla toistensa tukena ja ideoida projektia oman kollegan kanssa. Lisäksi olen toki itse tukena

sanataiteen opetuksessa koko projektin ajan, Mursula kertoo. Ennen kirjailijavierailua oppilaat lukevat kirjailijan teoksen ja valmistautuvat kirjailijavieraan tuloon. Kirjailija tai kuvittaja vierailee yhdessä luokassa kerrallaan sanataideopettajan kanssa. Tällöin ympäristö on oppilaille tuttu ja kommunikaatio sanataideopettajan ja kirjailijan kanssa mahdollisimman aitoa. – Vaikka olenkin aina kirjailijavierailulla mukana, en ole siellä haastattelijana tai oppilaiden kysymysten esittäjänä, vaan pyrimme siihen että kirjailijan ja oppilaiden välille syntyisi keskustelu niistä aiheista, joihin lapset ovat kirjassa kiinnittäneet huomiota. Keskustelussa lapset ja nuoret ovat yhtälailla asiantuntijoita, Mursula sanoo. Kun oppilaat ovat lukeneet kirjan etukäteen ja valmistautuneet keskusteluun, tilaisuus on antoisa myös kirjailijavieraalle.

Kuvat: Teija Mursula

Sanataidetta myös vierailujen jälkeen

KIEKU-kirjailijat ja -kirjat 2020–2021 Tiina Konttila: Lasten sarjisopas sekä sarjakuva-albumi Sirkus Rinkeli 2 (5. luokat) Heidi Silvan: Rooli päällä, Tippi! (6. luokat) Mikko Koiranen: Nauhoitettava ennen käyttöä (8. luokat) Lauri Ahtinen: Elias (9. luokat)

Vierailun jälkeen on tarkoituksena, että kirjailijan tuotanto jäisi elämään koulussa. Tätä varten Oulun koulukirjastoon on hankittu jokaiselta kirjailijalta yhtä kirjaa kahden luokan tarpeisiin. Myös verkkosivujen materiaalipankkiin kerättävät kirjakohtaiset sanataideharjoitukset tulevat opettajien käyttöön. Eikä KIEKU pääty kirjailijavierailuun, vaan lukuvuoden päätteeksi mukana olleet luokat kutsutaan sanataidetyöpajaan Lumotut sanat -festivaalille. Hankkeen kautta tavoitetaan niin lukemisesta ja kirjoittamisesta ennestään kiinnostuneet lapset kuin heidätkin, joille ne ovat vieraampia. Samalla tulee tutuksi sanataide harrastusmahdollisuutena. – Lapsille ja nuorille harrastukset ovat tärkeä osa identiteettimatkaa omaksi itseksi. On tärkeää muistuttaa siitä, että myös kirjoittaminen ja lukeminen on oikea harrastus, Anna Anttonen päättää.


Kirjailija Heidi Silvan KIEKU-vierailulla Talvikankaan koululla syyslukukaudella 2020.

Kuva: Juha M. Kinnunen

Vuoden 2020 KIEKUN laajan toteutuksen mahdollisti Taiteen edistämiskeskuksen antama rahoitus, jonka Oulun lastenkulttuurikeskus sai yhdessä Oulun kirjailijaseuran kanssa. Pienemmässä mittakaavassa KIEKUA on toteutettu jo aiempina vuosina. Sanataidekasvatus on kaikista taidekasvatusaloista nuorimpia ja sen toteutus vaihtelee paikkakunnittain. Oulun lastenkulttuurikeskuksen sanataidekoulu on Suomen suurimpia sanataidekouluja, ja se tarjoaa opetusta laajasti kaikille ikäluokille.


Kuvat: Juuso Haarala


Valtakunnallinen Koulujen elokuvaviikko

ennätysmäärä osallistujia poikkeusoloissa Miten järjestää valtakunnallinen kouluille suunnattu teemaviikko poikkeusoloissa? Miten tarjota kouluopetukseen sisältöjä, kun oppilaat opiskelevat yksin kotona? Koulujen elokuvaviikko -hanke oli poikkeusvuotena uuden äärellä, mutta selviytyi siitä hyvin. Kulttuuritalo Valveella Oulun lastenkulttuurikeskuksessa toimiva Valveen elokuvakoulu toimii vastuuorganisaationa valtakunnallisessa elokuvakasvatuksen teemaviikossa, Koulujen elokuvaviikossa. Elokuvaviikon sivusto (elokuvaviikko.fi) toimii myös elokuvan pedagogisena verkko-oppimisympäristönä ympäri vuoden. Viikkoon osallistuminen ei näin ole sidottu aikaan tai paikkaan. Teemaviikon kunnianhimoisena tavoitteena on tuoda elokuvataide, -kulttuuri sekä elokuvan kieli tutuksi kaikille lapsille ja nuorille Suomessa. Elokuvaviikkoon osallistutaan kouluissa oman opettajan johdolla ja osallistuminen on maksutonta. Toiminta on vakiintunut osaksi useiden koulujen toimintasuunnitelmia ja kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmia.

Selviytymismoodi päälle Kulttuuritalo Valve ja samalla koko Suomi sulkeutui perjantaina 13.3.2020. Siitä eteenpäin valtakunnallista elokuvakasvatuksen teemaviikkoa tuotettiin kotoa käsin. Tunnelma oli meille elokuvakulttuurin parissa töitä tekeville tuttu maailmanloppu- ja zombielokuvista – ehkä siksi meidän oli helppo käynnistää nopeasti selviytymismoodi. Meillä heräsi huoli etäopetukseen siirtyneistä koululaisista ja opettajista, joiden piti ennätysvauhtia ottaa haltuun uusi tapa käydä koulua. Mietimme, miten voisimme omalta osaltamme auttaa. Meillä oli paljon valmiina: kouluille tuttu valtakunnallinen Koulujen elokuvaviikko -konsepti ja verkkosivusto, valmiit viestintäkanavat, tehtäviä ja osaamista. Päätimme tuottaa nopeasti uuden osion elokuvaviikon sivuille: Elokuvakasvatuksen

kotitehtävät. Lopputuloksena keväällä 2020 lapset ja nuoret ympäri Suomen kuvasivat videokameralla kevään merkkejä, askartelivat unelmien pelihahmoja ja illuusioleluja, katsoivat lasten tekemiä lyhytelokuvia ja tekivät mielikuvitusmatkoja avaruuteen. Tuotimme tehtäviin myös videotutoriaaleja. Tehtäväkokonaisuus ja lyhytelokuvat keräsivät kevään aikana tuhansia käyttäjiä ja katsojia – niitä hyödynnettiin myös harrastusmielessä.

Teemaviikon paras vuosi Koulujen elokuvaviikkoa vietettiin rankan kevään jälkeen onnistuneesti syksyllä 28.9.– 4.10.2020. Saamissamme palautteissa iloittiin siitä, että koululuokissa ja etäopetuksessa ympäri Suomen voitiin kokea laadukkaita elokuvaelämyksiä samaan aikaan, kun monet elokuvateatterit ja kulttuuritalot olivat kiinni tai niissä ei kouluajalla saanut vierailla. Toimintamme, joka oli jo valmiiksi ollut verkon kautta tapahtuvaa, palveli erinomaisesti, tasa-arvoisesti ja aidosti lapsia ja nuoria ympäri Suomen. Laskimme, että vähintään 67 % kaikista Suomen perusasteen kouluista osallistui viikkoon. Lapsia ja nuoria toimintamme tavoitti vuoden aikana peräti 225 000. Kurjassa koronan mullistamassa tilanteessa, jossa moni kulttuurialan toimija oli tiukilla, teemaviikkomme puhkesikin kukkaan. Tilanne oli meille elokuvakulttuurin parissa töitä tekeville tuttu kaikista niistä elokuvista, joissa on onnellinen loppu.

Jutun on kirjoittanut elokuvaviikon koordinaattori Minea Taivalaho.


Ilmakitaransoiton MM-kisat juhli etänä

Lumoava metsä -teos toi valoa Valveen ikkunoihin

Vuonna 2020 juhlistettiin Ilmakitaransoiton MM-kisojen 25-vuotisjuhlaa. Koronaepidemia esti MM-finaalin järjestämisen tavalliseen tapaan, mutta tapahtuma striimattiin sen sijaan suorana Oulusta 14.11. Tapahtuman ohjelmassa nähtiin muun muassa keskustelua, katsauksia historiasta, loistokkaita ilmakitaraesityksiä sekä tervehdyksiä maailmalta. Ilmakitaransoiton MM-kisoja on järjestetty ilmakitarapääkaupungissa Oulussa vuodesta 1996 asti. Tapahtuman taustaajatuksena on ollut alusta saakka aikaansaada maailmanrauha soittamalla ilmakitaraa ja olemalla hyvä toisille ihmisille ja planeetallemme. Ilmakitaransoiton MM-kisojen ympärille on muodostunut tiivis kansainvälinen kisaverkosto ja “ilmakitaraperhe”. Tapahtuma tuo vuosittain Suomelle ja Oululle mittavan määrän medianäkyvyyttä.

Koronatilanteen vuoksi myös marraskuulle 2020 suunniteltu Lumo-valofestivaali jouduttiin perumaan. Peruuntumisesta huolimatta monet sisältöjen toteuttajat ja yhteistyökumppanit halusivat tarjota valopilkkuja synkkään marraskuuhun. Kulttuuritalo Valveella oli 20.11.–13.12. nähtävissä Pia Leppänen-Keräsen suunnittelema ja yhteistyössä oululaisten koululaisten kanssa toteuttama yhteisöllinen teos Lumoava metsä, jossa tarkasteltiin suomalaisten suhdetta luontoon.

Metsäretkeltä kerätyn materiaalin pohjalta toteutettu teos ohjasi koululaisia inspiroitumaan metsästä, pohtimaan omaa suhdettaan metsään ja sen merkitykseen. Tehtävää oli käsitelty useilla eri oppitunneilla ja teoksen ohjeistuksessa oli mukana myös STEAMtutoropettajia. Valaistuksen teokseen toteutti Jari Haavikko. Teokseen osallistui kahdeksan eri koulua ympäri Oulun kaupunkia ja lisäksi koulu Haapajärveltä asti.

Lasten- ja nuortenelokuvien festivaali tavoitti myös poikkeusvuonna Kuva: Sanna Krook

Oulun Elokuvakeskus ry:n järjestämä Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali järjestettiin 39. kerran 16.–22.11.2020. Festivaali tavoitti lähes 30 000 katsojaa. Festivaalin näytöksiä pääsi näkemään Valveen Valvesalin ja Studion lisäksi Sykesalissa Kiimingissä. Kouluilla järjestettiin myös online-näytöksiä, joita varten luotiin sähköinen varausjärjestelmä ja katselualusta festivaalin nettisivuille. Ensimmäistä kertaa festivaalin historiassa järjestettiin myös kansainvälinen lastenelokuvien foorumi, joka toteutettiin onlinetapahtumana.

Lumoava metsä -teoksessa oli yli 300 osaa, jotka koululaiset olivat toteuttaneet hiilellä piirtäen tai musteella maalaten. Teos oli esillä Valveen Hallituskadun isossa ikkunassa.

Kuva: Marja Seppänen

Juhlavuoden lähetykset synnyttivät alueellisen kulttuurikanavan Pohjoinen kulttuurivirta -kanava sai alkunsa Oulun juhlaviikkojen 10-vuotislähetyksinä elokuussa 2020. Suoria kulttuurilähetyksiä jatkettiin syksyllä. – Pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää Pohjoinen kulttuurivirta -kanavasta pohjoisen kulttuuriväen yhteinen ja moniääninen media, joka tuo näkökulmamme kulttuuriin esille tasaveroisena muun maailman kanssa, Oulun juhlaviikkojen toiminnanjohtaja Pia Alatorvinen kertoo. ”Pohojosen telekkari” on syntynyt paikkaamaan sähköisen kulttuurimedian alueelli-

sia aukkoja: se kertoo pohjoisesta kulttuurista ja taiteesta ja antaa pohjoisen näkökulman kulttuurista kumpuaviin keskustelunaiheisiin. – Pohjoinen kulttuurivirta on rohkea, kipupisteitä kaihtamaton kulttuurihierontalaitos journalistisella otteella, kanavapäällikkö Jukka Takalo muotoilee. Kohderyhmänä kanavalla ovat kulttuurista ja sen ilmiöistä kiinnostuneet ihmiset missä vain. Kanavaa tuottaa Oulun kulttuuritapahtumayhdistys.


Pohjoisen kuvaajat esittelyssä

Keväällä 2021 on luvassa vierailu kahden valokuvataiteilijan, Karoliina Paatoksen ja Vesa Rannan, työhuoneilla Rovaniemellä ja Oulussa.

Kuva: Taija Jyrkäs

Pohjoisen valokuvakeskuksen lanseeraamassa Pohjoisen kuvaajat -sarjassa esiteltiin syksyllä 2020 kaksi Pohjoisen kuvaajaa. Sarja ilmestyy Pohjoisen valokuvakeskuksen Youtube-kanavalla neljä kertaa vuodessa, ja sen tavoitteena on tehdä Pohjoisen kuvaajien taiteellista tuotantoa laajemmin tunnetuksi ja näkyväksi. Ensimmäisissä osissa tutustuttiin oululaisen valokuvataiteilija Kati Leinosen (kuvassa) sekä Rovaniemellä syntyneen valokuvataiteilija Joel Karppasen meneillään oleviin projekteihin ja taiteelliseen työskentelyyn. Osana Pohjoisen kuvaajat -sarjaa Pohjoinen valokuvakeskus järjestää myös yleisölle avoimia keskustelutilaisuuksia sekä muuta oheisohjelmaa.

Kaltio juhlisti 75-vuotista taivaltaan seminaarilla ja näyttelyllä

Kuva: Janne-Pekka Manninen

HYLKY-teoksessa esiintyi taiteilija Angeliki Nikolakaki.

Vuoden Teatteri -palkinto Flow Productionille Suomen Teatterit ry:n vuosittain jakaman Vuoden Teatteri -palkinnon sai vuonna 2020 oululainen esittävän taiteen tuotantoryhmä Flow Productions. Palkinto annetaan erityisen ansioituneelle suomalaiselle esittävän taiteen toimijalle ja sitä on jaettu vuodesta 1996 lähtien. Flow Productions on tanssitaiteilija Pirjo Yli-Maunulan johtama tuotantoryhmä, joka tunnetaan elämyksellisistä monitaiteellisista teoksista ja Flow-sirkus-esityssarjasta. Flow

Productionsin kotinäyttämö sijaitsee Kulttuuritalo Valveella. Ryhmän toimintaa rahoittavat Oulun kaupunki ja Taiteen edistämiskeskus. Vuonna 2020 Flow Productions tuotti muun muassa immersiivisen, paikkasidonnaisen ja monitaiteellisen HYLKY-teoksen. HYLKY sai ensi-esityksenä 26.8. ja sen ohjasi Pirjo Yli-Maunula. Kaupunginosakulttuurin palvelut oli mukana teoksen tuotannossa ja toteutuksessa.

Valveen verkkosivut uudistuivat Valveen verkkosivusto avautui päivitettynä 7.2.2020. Päivityksen myötä sivusto vastaa saavutettavuusdirektiivin mukaisiin vaatimuksiin ja on paremmin käytettävissä myös mobiililaitteilla. Samalla sivustoa kehitettiin ja sisältöjä päivitettiin ajantasaisiksi ja kattavammiksi. Aiempi verkkosivu oli otettu käyttöön jo vuonna 2008. Keskeinen elementti uusilla sivuilla on uudistettu tapahtumakalenteri, joka kokoaa yhteen talon ajankohtaiset tapah-

tumat. Omat osionsa saivat lisäksi Valveen toiminta, tilat ja toimijat, Oulun lastenkulttuurikeskuksen laaja kokonaisuus sekä Yleiset kulttuuripalvelut, jonka alta löytyy tietoa kaupunginosakulttuurin ja kulttuurihyvinvoinnin vastuualueista. Sivuston uudistus toteutettiin yhteistyössä Galaxon ja Avidlyn kanssa. Uudistuneet verkkosivut löytyvät osoitteesta www.kulttuurivalve.fi.

Kulttuurilehti Kaltio vietti vuonna 2020 75. juhlavuottaan. Lokakuun lopussa Oulun pääkirjastossa järjestettiin juhlaseminaari, joka paneutui taiteen ja kulttuurin rooliin koulutuksessa ja tutkimuksessa. Lisäksi Valvegalleriassa oli 29.10.–14.11. esillä Melkein luonnontilassa – Kaltion juhlavuoden näyttely. Kaltion päätoimittajana pitkään toiminut Paavo J. Heinonen näkee vuonna 1945 perustetun kulttuurilehden tilanteessa yhteneväisyyksiä pohjoisen taide- ja kulttuurikenttään: – Kaltio, kuten taiteen ja kulttuurin tekeminen Pohjois-Suomessa yleisemminkin, tuntuu ammattimaistuvan koko ajan. Eri kulttuurin aloilta elantonsa saavia freelancereita ja yrityksiä sekä muita taideryhmiä on syntynyt ja syntyy koko ajan lisää. Tekijöiden määrän kasvu myös monipuolistaa sisältöjä, niin lehdessä kuin kulttuurissakin.

Kahvila H2O Konstila avautui lokakuussa Tiistaina 6.10.2020 Valveella juhlittiin Health to Organic Cafe & Deli Konstilan avajaisia. Samassa tilassa vuodesta 2015 saakka toiminut suosittu kahvila Konst o. Deli sulki ovensa Valveella keväällä 2020. Terveellisiin raaka-aineisiin, vastuullisuuteen, itse tehtyyn luomuruokaan ja lähialueen tuotteisiin erikoistunut H2O Konstila jatkaa Valveen kahvilan hyväksi havaittuja perinteitä uudella otteella. Myös suositut Jazzbrunssit ja Art Goes Afterwork -tapahtumat jatkuvat H2O Konstilassa ja Valveen tapahtumat, festivaalit ja näyttelyt elävöittävät tuttuun tapaan kahvilan tunnelmaa. H2O Konstila joutui loppuvuodesta sulkemaan väliaikaisesti ovensa koronarajoitusten myötä.


Valve on tekijoidensä summa Valveella vuoden 2020 aikana toimintaa järjestivät mm.

Festivaalit Valveella 2020

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

• Valtakunnallinen monologikilpailu ja Teatterimaraton-festivaali helmikuussa • Oulun Musiikkijuhlat maaliskuussa • Lumotut sanat -sanataideviikot huhti– joulukuussa • Oulun juhlaviikot elokuussa • Oulun Musiikkivideofestivaalit elokuussa • OuDance-festivaali syyskuussa • Kehä – kahdenkeskisen taiteen festivaali syyskuussa • Uuden Musiikin Lokakuu lokakuussa • The Irish Festival of Oulu marraskuussa • Oulun Sarjakuvafestivaali marraskuussa • Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali marraskuussa • Vinokino-festivaali marraskuussa

• • • • • • • • • • • • • • •

Airnest Productions Amanecerá Amnesty International AKdance Auroora joogakoulu Balettikoulu Sinikello Eläkeliiton Oulun yhdistys Esteetön Flamencoyhdistys Palo Nuevo Flow Productions Hahaha Dance School Hanhilehdon toimintakeskus Hyvinvointi Hellitä H2O Konstila JoJo – Oulun Tanssin Keskus Kaltio Keksi Kollektiivi Kinky Carnival Burlesque Konst o. Deli Kulttuuriosuuskunta ILME Liikkuva Laulureppu Mielenliikkeet Mielenvireys North-Hill Country Dancers Oulu Big Band Oulu Dance Academy Oulun Elokuvakeskus Oulun Eläkkeensaajat Oulun esittävän taiteen koulu Lenninsiipi Oulun juhlaviikot Oulun kansainvälinen lasten ja nuortenelokuvien festivaali Oulun kaupungin sivistys ja kulttuuripalvelut Oulun Lyseon lukio Oulun Lääketieteellinen kilta Oulun Musiikkijuhlat Oulun Musiikkivideofestivaalit Oulun Naisvoimistelijat Oulun Ruskayhdistys Oulun Vanha Musiikki Oulunsalo Tango Oulun Sarjakuvaseura Oulun Seudun Muistiyhdistys Oulun taidekoulu Oulun Taiteiden Yö Oulun Taiteilijaseura -63 Oulun Voimisteluseura

• • • • • • • • • • • • • • • • •

Oulun Ylioppilasteatteri Oulu opisto Oulunsalo Soi Osuuskunta Waria Pilates Studio Hemma Pohjoinen valokuvakeskus Sahaja Yoga Soiva Siili Suklaayhdistys Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto Taito Pohjois Pohjanmaa Tanssikoulu Heimo Tanssiseura Iso O Teatteri Akseli Klonk The Irish Festival of Oulu Uuden Musiikin lokakuu Vuolle Setlementti

Lisäksi kulttuuritalo Valve on tehnyt vuoden 2020 aikana yhteistyötä lukuisten taitelijoiden sekä yhdistysten ja järjestöjen kanssa.

Koronaepidemian vuoksi useat festivaalit järjestettiin kokonaan tai osin virtuaalisesti vuonna 2020.

Valveella majaileviin toimijoihin voit tutustua lisää: www.kulttuurivalve.fi/fi/valve/toimijat

Oulun kaupungin kulttuurin ja taiteen sopimuskumppanit 2018–2021 • Flow ry • The Irish Festival of Oulu ry • JoJo – Oulun Tanssin Keskus ry • Kulttuuriosuuskunta ILME • Oulun Kulttuuritapahtuma yhdistys ry • Nukketeatteriyhdistys Akseli Klonk ry • Uleåborg Jazz Organisation ry / Oulu All Star Big Band • Oulun elokuvakeskus ry • Oulun musiikkivideofestivaalit ry

• Oulun Sarjakuvakeskus ry • Oulun taiteilijaseura 63 ry • Pohjoinen valokuvakeskus ry • Proto ry • Soiva Siili Ay • Oulun kirjailijaseura ry

Kulttuuritalo Valve tekee yhteistyötä Oulun kaupungin sopimuskumppaneiden kanssa. Useiden kumppaneiden toiminta on keskittynyt Valveelle.


Satojen tilaisuuksien Valve

146 300 KOKONAISKÄVIJÄMÄÄRÄ VALVEELLA

77

26

TEATTERIESITYKSIÄ

TANSSITEATTERIESITYKSIÄ

ELOKUVANÄYTÖKSIÄ

5 512

25 669

23 876

LASTENKULTTUURITOIMINNAN KÄYNTIKERTOJA -

LASTENKULTTUURIN VERKKOSISÄLTÖJEN KÄYTTÄJÄMÄÄRÄ-

262

VALVELIVEN KATSELUKERRAT -

Näyttelyjen määrä

5

POHJOISEN VALOKUVAKESKUKSEN GALLERIA-

5

KAHVILAN NÄYTTELYTILA-

20

KONSERTTEJA

41

KAUPUNGINOSAKULTTUURIN TUOTANNOT -

39

VALVELIVEN TUOTANNOT

Henkilökunta

7

VALVEGALLERIA

7

KUUKAUDEN KUVAT -TILA-

7

SARJAKUVAGALLERIA!

6

GALLERIA OSKARI JAUHIAINEN KIIMINGISSÄ

Valve oli suljettuna vuonna 2020 koronarajoitusten vuoksi 13.3.–31.5. ja 1.–31.12. sekä kesätauon ajan 27.6.–2.8.

17 16 4 9 12 2 16 6 82

henkilöä vakituisessa työsuhteessa tuntiopettajaa taidekasvatustehtävissä tuntipalkkaista työntekijää muissa tehtävissä kulttuurialan harjoittelijaa 1 kk:n mittaisessa kesätyössä osa-aikaista henkilöä alle vuoden mittaisissa taidekasvatustehtävissä henkilöä alle vuoden mittaisissa muissa tehtävissä henkilöä palkkatuella työllistettynä työharjoittelu- tai työkokeilujaksolla tai kuntouttavassa työtoiminnassa henkilöä yhteensä


Kulttuuritalo Valve avoinna ma–pe klo 8–22, la–su klo 10–22 Lippumyymälä avoinna ke–su klo 12–19

www.kulttuurivalve.fi

Profile for Oulun kaupunki

Valve kulttuuritalo - Toimintakertomus 2020  

Valve kulttuuritalo - Toimintakertomus 2020  

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded