Oulu2026 – Kulttuuri-ilmastonmuutos -lehti by Oulun kaupunki

KULTTUURI-

ILMASTONMUUTOS

Pohjoinen jälki

Kuinka kiinnostava pohjoinen Suomi on huomenna?

Näytettävää Euroopalle Kaupunki voi olla villi ja silti kunnioittaa ympäröivää luontoa

Yllättävät yhdessä

Mitä kohtaamme, kun teknologia, taide ja luonto yhdistetään?

Kulttuuri-ilmastonmuutos alkaa pohjoisesta Oulu tavoittelee yhdessä 32 pohjoisen Suomen kunnan kanssa vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa. Voitto takaisi laajalle pohjoiselle alueelle ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä Suomen ja koko Euroopan valokeilaan. Pohjoisen elämäntavoissa on paljon näytettävää Euroopalle: luonto, sauna, meri, järvet ja joet, puhtaat raaka-aineet, pohjoinen ruokakulttuuri, lumija jäärakentaminen, yötön yö, valo, pimeys ja neljä vuodenaikaa. Kulttuuriohjelma on Oulu2026-hakuprosessin sydän. Ohjelman visio on olla innostava, kestävä ja eurooppalainen.

Kulttuuriilmastonmuutos tarkoittaa erilaisten, jopa yllättävien, asioiden yhdistämistä. – Kyseessä ei ole yhden vuoden show vaan pitkäaikainen kaupunki- ja aluekehittämisen kokonaisuus, joka koskettaa laajasti alueemme ihmisiä, Oulu2026hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen avaa. Kilpailussa Oulun pääteema on kulttuuri-ilmastonmuutos. Kulttuuri-ilmastonmuutos tarkoittaa erilaisten, jopa yllättävien, asioiden yhdistämistä. Kulttuurin ja taiteen keinoin tuodaan ihmisiä yhteen ja parannetaan vuorovaikutusta. Teknologiaa, taidetta ja luontoa yhdistetään ennennäkemättömällä tavalla. Pääteemalla on kolme alateemaa: Villisti kaupunki, Vastakohtien voima ja Rohkeasti reunalla.

Kuva: Henri Turunen

Euroopan kulttuuripääkaupunkikisan ensimmäinen kierros ratkesi kesäkuussa 2020. Kuvassa Oulun esittelytiimi: Priyanka Sood (vas.), Alma Lehmuskallio, Piia Rantala-Korhonen, Samu Forsblom, Päivi Laajala, Blair Stevenson, Aapo Rautio, Heikki Myllylahti ja Kyösti Oikarinen.

Jokaisen teeman käynnistää laajamittainen kansainvälinen avausohjelma. Teemat ovat syntyneet yhdessä 20 pohjoissuomalaisen luovan neuvonantajan kanssa. He edustavat laajasti taiteen, tieteen, kulttuurin ja luovan talouden aloja. – Kaiken pohjana on kattava materiaali, jota on

kerätty työpajoissa, kyselyissä ja kohtaamisissa satojen kuntalaisten, päättäjien ja sidosryhmien kanssa. Teemojen tekemiseen on osallistunut huikea määrä oululaisia, Oulu2026-hankkeen ohjelmajohtaja Samu Forsblom kertoo.

Kuva: Tero Suutari

Elämää rohkeasti reunalla Euroopan mittasuhteissa mel-

kein erämailla sijaitseva Oulu on sijainnistaan huolimatta sitkeä, sopeutuvainen ja aktiivinen yhteisö. Samaa korostaa Blair Stevenson, yksi Oulu2026-teeman parissa työskennelleistä neuvonantajista. – Minulle rohkeasti reunalla tarkoittaa, että ihan sama, missä päin Eurooppaa on, voi vaikuttaa kansainvälisesti ja korkealuokkaisesti kulttuuriin. Se ei vaadi asumista suurissa metropoleissa. Alkujaan Kanadasta kotoisin oleva Stevenson tietää, mistä puhuu. Kaksi vuosikymmentä ”on-oﬃna” Oulussa asunut mies mieltää Oulun kotikaupungikseen. Hänellä on laaja kokemus koulutuksesta, kulttuurista ja teknologiasta. Näitä yhdistää myös Rohkeasti reunalla -teema. Reunalla elämiseen vaaditaan rohkeutta ja si-

sukkuutta, mutta usein nekään eivät riitä, jos muut asiat eivät ole kunnossa. Tästä kielii etenkin syrjäisempien paikkakuntien yleinen ongelma: poismuuttavat nuoret.

– Jos paikkakunnat eivät onnistu tarjoamaan nuorille tarpeeksi mahdollisuuksia esimerkiksi opiskella, nuoret muuttavat muualle. Rohkeasti reunalla on lupaus taistella yhdessä sen puolesta, että nuoret valitsisivat jäämisen, Oulun ammattikorkeakoulun yliopettajana työskentelevä Stevenson toteaa. Oululla on hyvät mahdollisuudet

"Ihmiset Oulussa ja sen lähialueilla ovat aivan mahtavia tekijöitä luomaan kulttuuria." – Blair Stevenson

voittaa Euroopan kulttuuripää kaupungin titteli, Stevenson uskoo. Ensinnäkin mukana on hyvin laaja joukko ihmisiä, jotka ovat työskennelleet pitkään ja hartaasKuva: Sanna Krook ti luodakseen uniikin ja jännittävän kulttuuriohjelman. Toiseksi, tittelillä voisi olla suurimmat vaikutukset juuri Ouluun, sillä aluetta ei yleisesti mielletä varsinaiseksi kulttuurikeskukseksi mutta silti osoitamme mainiosti, miten kaupunki voi vaikuttaa asioihin suurestikin. – Kolmanneksi, ihmiset Oulussa ja sen lähialueilla ovat aivan mahtavia tekijöitä luomaan kulttuuria paikallisille, valtakunnallisille ja kansainvälisille yleisöille.

Lapset suunnittelemassa

Oulun kaupunki antoi jo syyskuussa 2016

dollisuudet ja muut reippailuaktiviteetit: skuuttirampit, tramppapuisto, uimahalli ja jääkenttä. – Ja joku laskettelupaikka, isompi kuin Rusko!

lastenkulttuurilupauksen, joka takaa laadukasta kulttuuriohjelmaa lapsille joka viikonloppu. Myös Oulu2026-ohjelmassa lasten mielipiteet ja toiveet on huomioitu alkumetreiltä alkaen. Matka starttasi vuonna 2017 työpajoilla, joissa kysyttiin sadoilta lapsilta ja nuorilta, millaisena he näkevät ja kokevat Oulun vuonna 2026. Nuoriso toivoi tulevaisuuden Oululta etenkin leppoisuutta, luonnonläheisyyttä ja liikunnallisuutta. Vastaukset toimivat pohjana hanketyölle. Vanha sanontakin tietää, että totuus tulee nimenomaan lasten suusta.

Modernia kaupunkikuvaa kaavailee tulevai-

Kuva: Mirja Syrjälä

Vuodesta 2017 on ehtinyt vierähtää neljä vuotta.

Olemme kulttuuripääkaupunkikisassa jo loppusuoralla. Mutta ovatko lasten tulevaisuudennäkymät yhä samansuuntaiset? – Oulussa on varmaan aika erilaista, enemmän taloja ja autoja ja kauppoja, sisarukset Elmeri Kava, 10, ja Touko Kava, 8, tuumivat. Poikien toiveissa siintää jo selkeä näky, jossa kaupunkikuvaa värittävät etenkin runsaat liikuntamah-

Euroopan kulttuuripääkaupunki

suuteen myös 10-vuotias Stiina Kaunisto, joka on asunut Oulussa koko ikänsä ja uskoo asuvansa jatkossakin: – Vuonna 2026 asun varmaan vielä Oulussa ja harrastan ehkä tanssia. Saatan muuttaa välillä vähäksi aikaa pois mutta tulla sitten takaisin. Stiinan mielestä Oulussa on hyvä olla jo nyt. On kavereita, luontoa ja kivoja paikkoja, joissa käydä, esimerkiksi Koitelinkosket. Entäpä tulevaisuuden tuoksu? Vieläkö vuonna 2026 ilmasta voi aistia Oulun tunnusomaisen – ja jopa surullisenkuuluisan – tehtaiden hajun? Ei voi, jos poikien visio pitää paikkansa: – Vuonna 2026 Oulussa haisee varmaan uudelta.

Kuva: Mirja Syrjälä

• Vuodesta 1985 asti

• Suomen kulttuuripääkaupungit:

• Monille kaupungeille vuosi on

• Vuonna 2026 yksi kaupunki

• EU:n näkyvin kulttuurituen muoto tuonut pysyviä vaikutuksia

kulttuuriin, matkailuun, toimijoiden

yhteistyöhön ja kaupunkikuvaan

Helsinki v. 2000 ja Turku v. 2011

Suomesta ja yksi Slovakiasta

• Oulun vuoden 2026 hakemus: www.oulu2026.eu/hakukirja

Uutta luomalla Euroopan valokeilaan Oulu2026kulttuuripääkaupungin ohjelmassa näkyy upeasti pohjoissuomalainen kädenjälki. Uutta luomalla ja kaupunkikulttuuria kehittämällä suunnataan nyt yhdessä tulevaisuuteen: siihen, kuinka kiinnostava Oulu ja pohjoinen Suomi on meille täällä asuville ja tänne matkaaville huomenna ja ylihuomenna. Kun Oulu hakee vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi, se nostaa ohjelmassaan vahvasti esille kaupunkimme erityispiirteet: pohjoisen sijainnin, omaleimaisen historian ja teknologiaosaamisen. Pohjoisuus ja sen merkitys meille täällä asuville näkyy ohjelman sisällöissä mm. ruokakulttuurina, historiana sekä luonnon ja taiteen yhdistämisenä. Myös lastenkulttuurilla on ohjelmassa keskeinen rooli. Kehittämällä kaupunkikulttuuria ja luomalla uudenlaista tekemistä kaupunkia voidaan muuttaa pysyvästi. Siksi onkin hyvä katsoa tulevaisuuteen: kuinka kiinnostava Oulu ja pohjoinen Suomi on meille täällä asuville ja tänne matkaaville huomenna ja ylihuomenna. Ohjelmajohtaja Samu Forsblomin mukaan näkymänä on, että kulttuuripääkaupunkivuonna 2026

Oulussa on runsaasti luovien alojen työpaikkoja, kulttuurisesti kiinnostavia uusia käyntikohteita ja kaupunginosissa kukoistava kyläkulttuuri. – Oulu on ylpeä juuristaan ja tuo mielenkiintoisen historiansa näkyville. Oulu nousee jälleen Euroopan valokeilaan, Forsblom summaa.

Meidän yhteinen kädenjälkemme Kulttuuriohjelman valmistelussa, aina pääteemoista lähtien, on ollut tärkeää yhteisöllisyys ja meidän kaikkien osallistaminen. Pohjan kulttuuriohjelmalle ovat luoneet noin 450 sisältöideaa, jotka saatiin avoimessa kulttuuriohjelmahaussa vuonna 2019. Hakuun sai lähettää ideansa

Tätä kaikkea Oulu2026kulttuuriohjelma tarjoaa

ja ehdotuksensa kuka tahansa kulttuurista ja kulttuuripääkaupunkihankkeesta innostunut ja kiinnostunut. Lopputuloksessa näkyykin upeasti laajan pohjoispohjalaisen toimijaverkoston kädenjälki. Vastaava tuottaja Henri Turunen muistuttaa, että Oulu2026-hakukirjassa on vain osa lopullisesta ohjelmatarjonnasta. Jos Oulu valitaan kulttuuripääkaupungiksi, on jälleen aika uusille ideoille ja projekteille. – Silloin kutsumme kulttuuripääkaupunkiohjelmaan mukaan kaikki pienemmillä ja suuremmilla ideoillaan. Olipa kyseessä työpaikkojen kahvihuoneporukat, kaupunginosa-aktiivit, metsästysseurueet, lumikenkäilijät tai torvisoittokunnat, Turunen kiteyttää.

Useita satoja projekteja ja kulttuurialan toimijoita Vuonna 2026 erilaisia projekteja tulisi olemaan noin 500. Jo tässä vaiheessa, kun hakuprosessi on vielä kesken, ohjelmasuunnittelussa on mukana monta sataa kulttuurialan toimijaa. Osa projekteista aloittaisi toimintansa jo ensi vuonna ja jatkaisi toimintaansa useamman vuoden. Turunen painottaa, että vaikka Oulua ei valittaisi kulttuuripääkaupungiksi, ohjelmat voivat silti toteutua: – Projektit on valmisteltu siten, että niille voi hakea myös muita kansallisia ja kansainvälisiä rahoituksia. Toki kulttuuripääkaupunkitittelin myötä projektit nousevat täyteen loistoonsa. Mutta jo nyt tehty suunnittelutyö tulee tuottamaan hedelmää. Isoa osaa projekteista on mahdollista seurata myös eri puolilta Eurooppaa virtuaalisesti. – Hybridiosallistuminen on uusi normaali, joten kehitämme parhaita ratkaisuja hybriditapahtumien tuotantoon. Viemme vähintään 70 prosenttia Oulu2026-sisällöistä digitaalisiin kanaviin kaikkien eurooppalaisten saataville.

Eurooppalaisen yhteistyön edellytys

Oulu2026-kokonaisuutta voi kutsua alustaksi kulttuuriohjelmille, joita tuottavat sadat eri kumppanit Suomesta ja eri puolilta maailmaa. 04

Kuva: Harri Tarvainen

Oulu2026-kokonaisuutta voi kutsua alustaksi kulttuuriohjelmille, joita tuottavat sadat eri kumppanit Suomesta ja eri puolilta maailmaa. Ohjelman teemat ovat yhteisiä koko Euroopalle; niiden ansiosta ohjelma houkuttelee tänne myös kansainvälistä yleisöä. – Jokaisella teemalla ja ohjelmalinjalla on useita eurooppalaisia kumppaneita. Oulu on jo suunnitellut yhteistyötä entuudestaan tuttujen kaupunkien kanssa. Näiden lisäksi olemme rakentamassa yhteistyötä useiden muiden eurooppalaisten kaupunkien kanssa, Samu Forsblom toteaa.

Villisti kaupunki Nuorisotyöttömyyden ja tylsyyden haasteisiin vastaa Kesytön konttori, nuorten tekijöiden tuotantotoimisto, joka tuottaa villejä tapahtumia. Sen alla toimii kulttuurityöpaja, joka tarjoaa nuorille työttömille työnhakijoille mahdollisuuden kehittää osaamistaan kulttuurin, musiikin ja taiteen valmennusohjelmien kautta. Generation Xulu tutkii nuorten kanssa tulevaisuuden utopioita ja dystopioita. MC Oulu silottaa alueen musiikintekijöiden polkua kansainvälisille markkinoille. Lastenkulttuuri saa johtotähdekseen uuden STREAM-keskuksen, jossa tiedettä, teknologiaa, insinööritaitoja, taiteita ja matematiikkaa yhdistävä tutkiva toiminta nostaa rinnalleen lukemiseen liittyviä taitoja ja ilmiöitä. Myös uusi Lastentaiteen biennaali nostaa esiin lasten itse tekemiä esittävän taiteen,

Vastakohtien voima Vahvana teknologiakaupunkina Oululla on valtavasti potentiaalia nousta edelläkävijäksi taiteen ja teknologian yhdistäjänä. ArTech City tarrautuu tavoitteeseen kehittämällä osaajien eurooppalaista verkostoa, uusia innovaatioita ja korkealuokkaista uutta mediataidetta. J-P Metsävainion huikeita avaruusvalokuvia Rotuaarin ylle heijastava Beyond the Sky on yksi konkreettinen esimerkki siitä, kuinka taide ja teknologia lyövät käsiään yhteen. Laita bluetoothkuulokkeet korvillesi, kuule sinfoniaorkesterimme tunnelmallista musiikkia ja uppoudu kävelykadun yllä hohtavaan tähtisumuun. Valo ja pimeys ovat meille tuttuja vastakohtia. Niiden voimasta kaiken irti ottava Lumo Light

Rohkeasti reunalla Luontopolkuja taiteeseen tuo laajan pohjoisen alueemme hienot luonnon ja kulttuurin paikat tutuiksi myös eurooppalaiselle yleisölle. Nimensä mukaisesti Euroopan valokeilassa nostaa esiin alueemme kärkitapahtumia. Kunnon talvi on meille arkinen asia, mutta lumeen ja jäähän liittyvät ilot ovat ulkomaisille turisteille ainutlaatuista koettavaa. Vuonna 2026 tuodaankin esille talvisiin aktiviteetteihin liittyviä ilmiöitä. Suunnitteilla on kansainvälistä lumenveistoa, Oulun Kärppien Talviklassikkoa, revontulia ja elektronisen musiikin festivaali Frozen Man meren jäällä. Euroopan unionin alueella saamelaiset ovat ainoa alkuperäiskansa. Oulusta on tullut Suomen suurin saamelaiskylä. Yhdessä norjalaisen vuoden 2024 kulttuuripääkaupungin Bodøn kanssa koostetaan Rajatonta saamelaiskulttuuria näkyviin tuova kokonaisuus, joka paljastaa, kuinka monipuolista tai-

Kulttuuriohjelman ensimmäisen teeman projektit kertovat tarinaa, miten karus ta ja ankarasta pohjoisen erämaasta kasvaa yllätyksellinen kaupunki, jonka villi luovuus on keskittynyt lasten ja nuorten unelmien tukemiseen ja rohkaisuun.

Taide tulee lähemmäs arkeamme ja yllättää kaupungissa.

musiikin, sanataiteen ja kuvataiteen aarteita. Ohjelmassa tuetaan uudenlaisten Luovien kylien kehittymistä erilaisiksi kulttuurikeskittymiksi ympäri kaupunkia. Pikisaaren luova saari vahvistaa asemaansa asukkaiden, taiteilijoiden ja turistien yhteisenä kulttuurikeitaana. Hiukkavaaran kasarmin taiteellinen monipuolisuus avautuu yhä suuremmille

yleisöille. Oulun yliopiston Luova kampus avautuu yhä enemmän myös asukkaille. Opiskelijoiden läsnäolo kaupungissa vahvistuu. Taide tulee lähemmäs arkeamme ja yllättää kaupungissa. Oulun Taiteilijaseuran Exploring ART koostaa uuden taidepolun, kun seitsemälle oululaiselle asuinalueelle sijoitetaan 50 taideteosta. Oulun juhlaviikot herättää suistoalueen ennennäkemättömään sykkeeseen Delta Lifen vallatessa elokuun pimenevät illat monipuolisilla taide-esityksillä. Seutumme kiehtovalle festivaalitarjonnalle halutaan löytää uusia yleisöjä ja toimintatapoja digitaalisten jakelukanavien kautta. Hybridise Your Festival rakentaa tulevaisuuden festivaaleista hybriditapahtumia, joita voi kokea aistikkaasti niin paikan päällä kuin älylaitteiden kautta.

Alueemme luonnossa ja henkisessä ilmapiirissä vallitsee vahvoja kontrasteja. Vastakohdat halutaan laittaa keskustelemaan, juhlimaan ja täydentämään toisiaan positiivisella tavalla.

Ikivanhoissa taidoissa on paljon sellaista, jolla voimme haastaa myös nykyajan pandemioita ja vitsauksia.

Festival laajentaa syksyiseltä festivaalilta tuttuja ilmiöitään koko vuodeksi 2026. Tutkitaan, kuinka nämä kaksi voimaa vaikuttavat mielenterveyteemme. Luupin näyttelykokonaisuus Mielen puolista –

nerouden ja hulluuden rajamailla valottaa aihepiiriä monipuolisesti. Hyvän mielen talon sissitaidepurkaus Voice the Taboo! uskaltaa vaikka huutaa usein turhaan vaietuista asioista. Vastakohdista syntyy myös tarinoita Oulusta. Flow Productionsin ja Oulun teatterin yhteistyönä syntyvä immersiivinen teos Faravidin maa luo Oululle myyttistä menneisyyttä. Pohjoisen valokuva keskuksen Lumihiutale tutkii linssipohjaisten tek niikoiden kautta alueemme identiteettiä, elämäntapaa ja arvoja. Menneisyys ja nykyisyys kohtaavat kouriintuntuvasti Kierikkikeskuksessa, jossa voimme oppia Kivikauden selviytymisstrategioita. Ikivanhoissa taidoissa on paljon sellaista, jolla voimme haastaa myös nykyajan pandemioita ja vitsauksia.

Vaatii uskallusta lähteä tutkimaan maailman meriä ja suunnata keskusmetropoleihin. Mutta vähintään yhtä rohkeaa on elää Euroopan pohjoisella reunalla sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa.

EU:n alueella saamelaiset ovat ainoa alkuperäiskansa. Oulusta on tullut Suomen suurin saamelaiskylä.

detta ja huikeaa kulttuuria arktisella alueella on tarjottavanaan. Myös pohjoiset puhtaat raaka-aineet ja ruokakulttuuri ansaitsevat paikkansa laajemmassa tietoudessa. Arctic Food Labissa gastronomian ja ruokakulttuurin toimijat juhlistavat yhdessä pohjoista ruokaa erilaisilla tapahtumilla.

Monet voivat ajatella, että terva on jo koluttu aihe Oulussa. Päinvastoin! Tervahistoriassa piisaa tarinoita, jotka pitää tuoda päivänvaloon. Samalla pohjolan musta kulta luo mitä mielenkiintoisempia metaforia taiteen inspiraatioksi. Tervahovista seitsemälle merelle avaa vanhoja kauppareittejä luovan talouden ja kulttuurin uusiksi poluiksi Eurooppaan. Matkaamme myös taidebussilla Oulun läpi halko van E75-tien päästä päähän ja synnytämme uusia yhteyksiä taiteilijoiden ja asukkaiden kohtaamisista. Iin IlmastoAreena kansainvälistyy ja nostaa alueemme eurooppalaisen ilmastokeskustelun keskiöön. Huoli ilmastonmuutoksesta on yhteinen. On tärkeää etsiä uusia ratkaisuja kaikilla elämänaloilla ja huolehtia siitä, että matka kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa tapahtuu myös sosiaalisesti kestävällä tavalla. 05

Yksi kulttuuripääkaupunki – 33 pohjoista kulttuurikuntaa Oulu on matkalla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, mutta se ei ole yksin. Matkaseurueeseen kuuluu myös 32 muuta pohjoisen Suomen kuntaa ja kaupunkia. Ne tuovat mukanaan upeita kulttuurihelmiä: omaperäisiä tapahtumia sekä taide, kulttuuri ja luontokohteita idän ja lännen välistä. Oulu tekee matkaansa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi yhdessä 32 pohjoisen Suomen kunnan kanssa. Alue on laaja: mukana on kaupunkeja ja kuntia niin Kainuusta, Meri-Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta kuin Pohjois-Savosta. Työ kulttuuripääkaupunkikisan voittamiseksi ja matka kohti vuotta 2026 vaatii panostusta kaikilta. Aluetuottaja Kaisa Silvon mukaan tahtoa yhteiseen hiileen puhaltamiseen on runsaasti. – Mukana olevat kunnat ovat innostuneet tuomaan kulttuurihelmiään osaksi kulttuuripääkaupunkihanketta, Silvo iloitsee.

Idän ja lännen välissä Yhteinen Oulu2026-kulttuuriohjelma nostaa esiin kuntien kulttuurista rikkautta idän ja lännen välissä, Euroopan reunalla. Alueellinen kulttuuriohjelma on syntynyt kuntien omista ehdotuksista ja ideoinnista. Sitä esitellään Oulun kulttuuripääkaupunkihakukirjassa erilaisina kulttuuria, taidetta ja luontoa yhdistävinä reitteinä, tapahtumina sekä arktisina ruokaelämyksinä. Silvo nostaa esille kaksi ohjelmakokonaisuutta: Euroopan valokeilassa tarjoilee ainutlaatuisen näköalan pohjoisiin festivaaleihimme valotapahtumista musiikkielämyksiin ja runoviikoista ufofestivaaleihin. Luontopolkuja taiteeseen -kokonaisuus vie kokijansa rauhalliselle vaellukselle pohjoisiin maisemiin, mm. saaristolaisympäristöön, kirkkoreitteihin ja pohjoisesta kertoviin tarinoihin.

– Jos kulttuuripääkaupunkititteli tulee Ouluun, se on nostattava tekijä koko pohjoisen Suomen kulttuurikentälle. Alueemme kulttuurillinen rikkaus ei ole ollut aiemmin laajasti suuren yleisön tiedossa, Kangaskokko sanoo. Hakuprosessi on jo lisännyt kuntien sekä kulttuuri- ja matkailutoimialojen yhteistyötä ja tietoisuutta alueen kulttuurikirjosta. Ruka-Kuusamo Matkailun

Event Manager Harri Niskanen odottaa, että kulttuuritoiminta nousee uudelle tasolle: – Toivon näkeväni tulevaisuudessa enemmän kulttuurisisältöjä vapaa-ajantarjonnassa ja kulttuurin jalkautumista sinne, missä ihmiset luontaisesti viettävät vapaa-aikaansa.

Kulttuuripääkaupunkitittelin myötä alueet saavat ansaitsemaansa huomiota.

Persoonallista paikalliskulttuuria ja uudenlaista yhteistyötä Oululla ja sitä ympäröivillä alueilla on paljon persoonallista paikalliskulttuuria, muistuttaa Nivalan kaupungin kulttuurituottaja Heidi Kangaskokko. Kulttuuripääkaupunkitittelin myötä alueet saavat ansaitsemaansa kansallista ja kansainvälistä huomiota.

Kuva: Harri Tarvainen

Iin Ympäristötaidepuisto ja Art Ii Biennaali avaavat kansainvälisen, paikkasidonnaisen nykytaiteen kautta uusia yhteyksiä lähiympäristöön, yhteisöllisyyden ja kestävän kehityksen hengessä.

Siikajoki

Siikajoen Ruukki on pohjoisen Suo men vanhin teollisuuspaikkakunta; sen teollisuushistorian juuret yltävät vuoteen 1672, jolloin Pietari Brahe perusti potaskatehtaan Ruukinkosken partaalle.

Haapavesi

Pudasjärvi

Raahe

Kärsämäki

Perinteikästä materiaalia ja modernia suunnittelua yhdistävä hirsirakentaminen, Syötteen kansallispuisto ja Rajalta rajalle -hiihto ilmentävät pudasjärveläistä luontoa ja kulttuuria. Syötteen alueella paikallisten todistamat kummalliset valoilmiöt ja muut, perimätiedon mukaan jo iät ja ajat jatkuneet selittämättömät tapahtumat tuovat oman erityislaatuisen ulottuvuutensa.

Hailuoto

Saaristomaisemat, ympäristötaiteen luontopolku ja suunnitteilla oleva Anni Rapinoja -museo, Mar janiemen majakka ja perinneruoka suolakala ovat upeita esimerkkejä taiteilijoiden saarena tunnetun Hai luodon kulttuuriperinnöstä ja nykykulttuurista sekä luotolaisten syvästä yhteydestä luontoon.

Kempele

Kempeleen alueelle rakentuu Zeniitin monipuolinen ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen virkistys- ja taide keskus. Art Linnakallio 2026 Sym posium jatkaa vuodesta 2017 lähtien järjestetyn symposiumsarjan tarinaa.

Lumijoki

Wanha Raahe ja Opettajaseminaa rin alueelle nouseva kultt uuri keskitt ymä ovat kulttuurihistoriaa, -nykyisyyttä ja -tulevaisuutta kiin nostavimmillaan. Raahen-vierailun täydentävät paikalliset herkut eli kri put ja Hanna-tädin kakut kahvin kera. Heinäkuussa pääset nauttimaan Raahen Rantajatseista.

Kalajoki

Kehitteillä oleva Kirkosta kirkkoon -kirkkoreitistö johdattelee tutustumaan Pohjois-Pohjanmaan kirkkoihin. Reittinsä voi valita esimerkiksi eri tyylisuuntien mukaan. Karuudessaan lumoavien Kallankarien erikoisuus on itsehallinnollinen asema; valtaa Maakallalla ja Ulkokallalla pitää edelleen kalastajien karikokous.

Oulainen

Waltakunnalliset Weteraanikone päivät vievät aikamatkalle menneeseen; perinnetapahtumassa tutustutaan esimerkiksi vanhoihin traktoreihin ja autoihin. Juhannusjuusto, jota kutsutaan myös juustokeitoksi, on jokilaaksojen kesäinen perinneherkku.

Ylivieska

Lumijoen alueellinen erityisyys on talvikalastus ja pilkkiminen. Sen ympärille on kehitteillä uutta tapahtumallista toimintaa.

Taidekehriä ja liikunnan kihuja -projekti tuo yhteen liikunnan, taiteen ja kulttuuriperinnön ilot ja hyödyt kaikille. Ylivieskan seudun tunnettu perinneruoka on rieska.

Liminka

Sievi

Limingassa laajennetaan lastenkirjallisuuden LIMMI-festivaalia eurooppalaiseksi lastenkirjallisuuden ja kuvittamisen symposiumiksi. Samalla toteutetaan mm. karnevaalikulkue. Jättiläisten polku on moderni seikkailureitti, jota rakennetaan 2022–26.

Tyrnävä

PerunaGalleria 2026 on Tyrnävän kunnan kehittämä ohjelmakokonaisuus, joka yhdistää taidetta, tiedettä ja viljelykulttuuria Tyrnävän ylpeyden, perunan, ympärille.

Muhos

Muhoksen, Utajärven ja Vaalan yhteinen Löytöretki Taiteeseen -projekti tuo paikkasidonnaista taidetta ainutlaatuiselle Rokuan Geoparkin alueelle.

Mutti on pääraaka-aineena ohrasta valmistettava perinneruoka, jonka ympärille Sievissä järjestetään joka kesä Muttimarkkinat.

Pyhäntä

Pyhännän kunta ja paikalliset toimijat järjestävät joka kesä yhdessä yhteisöllisen Perttulin päivät -tapahtuman.

Nivala, Haapajärvi ja Pielavesi

Nivala, Haapajärvi ja Pielavesi toteuttavat yhdessä kulttuurihistoriallisesti merkittävän President tipolku-kokonaisuuden. Se avaa paikkakohtaisesti Kyösti Kallion, K. J. Ståhlbergin ja Urho Kekkosen henkilöhistoriaa.

Haapavesi Folk -festivaaleilla tanssitaan läpi yöttömän yön kansanmusiikin tahtiin. Varaudu monipuolisiin musiikkielämyksiin, tunnelmallisiin kirkkokonsertteihin ja taatusti välittömään tunnelmaan.

Kärsämäellä tarinoidaan erätulilla ja SM-kilpailuissa. Kärsämäen paanukirkko houkuttelee pitäjään kansainvälisiä vieraita. Kärsämäen tunnetuin perinneruoka on elsuupa.

Siikalatva

Jos Piippolan vaarilla olisi talo, sijaitsisi se tietenkin Piippolan kulttuurikylässä. Siikalatvan Piippolaan on kasvamassa kulttuurikeskittymä, jossa ensimmäisenä vanha kunnantalo muuntuu kulttuuritaloksi.

Vaala

Muhoksen, Utajärven ja Vaalan Löytöretki Taiteeseen -projekti tuo paikkasidonnaista taidetta ainutlaatuiselle Rokuan Geoparkin alueelle. Lumotun Hallan Maa -elämyspuisto aiotaan herättää uuteen loistoon.

Utajärvi

Muhoksen, Utajärven ja Vaalan Löytöretki Taiteeseen -projekti tuo paikkasidonnaista taidetta ainutlaatuiselle Rokuan Geoparkin alueelle. Taide ja kulttuuri löytävät tiensä myös aktiivikäytöstä poistetulle hiihtostadionille, joka oheistiloineen ja -alueineen muotoutuu lähivuosina Kulttuuristadioniksi.

Paltamo

Paltamo ja Oulujärven luonnonkaunis alue tarjoavat kulttuuriperinnön helmiä, kyläjuhlia ja monipuolisia taide- elämyksiä.

Suomussalmi

Suomussalmella voit nauttia Hossan kansallispuiston jylhistä maisemista, tutustua sotahistoriaan Raatteentiellä ja vaikuttua Hiljaisen kansan ja Soi van Metsän luontoa ja taidetta yhdistävistä kokonaisuuksista.

Kemi

Jo 25 vuoden ajan Kemin talveen on kuulunut lumija jäärakentamisen taidonnäyte: Kemin lumilinna. Jäänmurtaja Sampo on sekin jo vuosikymmenien ajan tarjonnut paikallisille ja kansainvälisille matkailijoille kokemuksia talvisista risteilyistä. Suunnitteilla oleva Pohjoiset vastakohdat -kokonaisuus vie jousikvartetin ja vaihtuvien muusikkovieraiden voimin musiikkia uusille yleisöille yllättäviin paikkoihin.

Tornio

Tornio-Haaparannan kaksoiskaupun ki on nähtävyys jo itsessään. Rajat tomassa kaupungissa on mm. maailman ainoa valtionrajan ylittävä museo: Tornionlaakson museo. Kaupungin eteläpuolelle ulkosaaristoon leviää upea Perämeren kansallispuisto. Yksi Unescon maailmanperintöluet teloon kuuluvan Struven ketjun mittauspisteistä on Torniossa.

Kuusamo

Villifestivaali tuo Oulangan kansallispuiston tunnetuimmalle reitille Karhunkierrokselle paikkasidonnaisia kulttuurikokemuksia live-musiikista ilmajoogaan. Polar Night Light Festival tuo näyttävää valotaidetta keskelle säkkipimeää vuodenaikaa.

Taivalkoski

Kehitteillä olevassa Resiinarallissa kuljetaan resiinalla Taivalkoskelta Ouluun tai Kajaaniin. Resiinaralli yhdistää raiteita ja taiteita kiinnostavine kulttuurivieraineen ja radanvarren tapahtumineen! Junarataan liittyy myös tuleva kenttärataprojekti, joka saattaa yhteen eri kansallisuuksien nuoria sodanaikaisen kenttäradan historian äärelle rakentamaan yhteistä tulevaisuutta.

Kajaani

Kajaanissa voit vaikkapa ihailla historiallisia linnanraunioita tai nauttia sanataiteesta Kajaanin Runoviikolla.

Sotkamo

Vuokatti on todellinen talviurheilijan unelma, mutta tekemistä ja urheilemista löytyy vuodenajasta riippumatta. Sotkamon seudulta löytyvät myös runsaslukuiset marjamaastot.

Kuhmo

Talvisotamuseo sekä Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus Juminkeko esittelevät suomalaista historiaa ja kansanperinnettä moninaisin tavoin. Kuhmon kamarimusiikkifestivaaleilla on kuultu jo yli viidenkymmenen vuoden ajan kotimaisia ja kansainvälisiä huippumuusi koita ainutlaatuisessa miljöössä.

Luovuuden moninainen voima ”Kyse ei ole siitä, millainen Oulu hakijakaupunkina on juuri nyt. Kyse on siitä, mihin kaupunkimme ja sen myötä muut hakukunnat ovat matkalla”, Piia RantalaKorhonen sanoo ja kertoo nyt tarkemmin, miksi.

Toimintastrategian on oltava kirkas, urbaani ja ennen kaikkea kauaskantoinen. Vaikka hakemuksella voitetaan titteli vain vuodeksi, valmistelut kestävät kuudesta seitsemään vuotta. Voiton vaikutukset ovat sitäkin pitkäikäisempiä.

Oulu ja pohjoinen Suomi kohtaavat samoja haasteita kuin moni muukin eurooppalainen kaupunki. Syntyvyys laskee, väestö ikääntyy ja muuttoliike suuntaa isoihin keskuksiin. Euroopan kulttuuripääkaupunki -kokonaisuudella on hyvät mahdollisuudet rakentaa uutta elinvoimaa ja tehdä suuria muutoksia kaupunkikuvaan. Oulu2026-hankejohtaja Piia Rantala-Korhosen mukaan toiveissa onkin, että pohjoisessa on jatkossakin vetovoimaa eikä nuorten osaajien tarvitse muuttaa eteläiseen Suomeen töihin. – Aikaisempien kulttuuripääkaupunkien kokemukset ovat vakuuttaneet meidät kulttuurin ja luovuuden voimasta kehittää uudenlaisia työpaikkoja, houkutella alueelle matkailijoita, asukkaita, yrityksiä ja opiskelijoita, Rantala-Korhonen painottaa.

Osaamme tehdä yhdessä

Tärkeintä on se, mihin on matkalla Yksi voimakkaimmin kasvavista aloista ovat luovat alat ja kulttuurialat. Ne ovat jo matkailua, maataloutta tai metsäteollisuutta isompi osa Suomen bruttokansantuotetta. Niillä on myös suuri merkitys hyvinvointiin. – Monet tutkimukset osoittavat, että osallistuminen yhteisölliseen kulttuuritoimintaan parantaa

fyysistä ja henkistä hyvinvointia, Rantala-Korhonen sanoo. Viime vuodet ovat näyttäneet, että kulttuuripääkaupunkitittelin saa se, joka sitä eniten tarvitsee. Kaupungilla pitää olla myös riittävästi osaamista ja resursseja toteuttaa iso hanke. – Kyse ei ole siitä, millainen hakijakaupunki on juuri nyt. Kyse on siitä, mihin kaupunki on matkalla. Me näemme, että vuonna 2026 Oulu on elinvoimainen, kulttuurin ja yhteisöllisyyden lämmittämä pohjoiseurooppalainen kulttuurikaupunki.

Titteli vuodeksi, vaikutukset kauemmaksi Kun kaupunki hakee kulttuuripääkaupungiksi, se täyttää hakukirjan. Käytännössä hakukirja on sadan sivun mittainen hakulomake, joka sisältää tarkkaan harkittuja kysymyksiä. Hakemus kattaa vastauksen kuuden kategorian kysymyksiin. Luettavuuden ja annettujen maksimimittojen kannalta on tärkeää, että kuhunkin aiheeseen vastataan selkeästi ja tiiviisti – unohtamatta mielenkiintoisia, tuoreita näkökulmia. Voittajakaupungilta vaaditaan sellaisia ominaisuuksia kuin pitkäaikaisuus, sitoutuneisuus, selkeys, monipuolisuus, tasa-arvoisuus ja kykeneväisyys.

Kävipä kulttuuripääkaupunkikisassa miten tahansa, Oulu2026-hanke on saanut aikaiseksi paljon positiivista muutosta. Uudenlainen kulttuuritoimijoiden yhteistyö pohjoisessa Suomessa jää elämään. Solmitut kansainväliset kumppanuudet jatkavat yhteistä tekemistä. Puhe kulttuurista ja sen merkityksestä on herätetty. – Neljässä vuodessa Oulun kaupunginvaltuuston päätös on kasvanut satojen ihmisten ja yhteisöjen yhteiseksi liikkeeksi. Kuntavaalien jälkeen uusi valtuusto kirjoittaa uuden strategian tuleville vuosille. Kulttuuri ja luovuus ovat toivottavasti osa sitä, tämän kisan tuloksesta riippumatta, Rantala-Korhonen pohtii. Iso osa kulttuuriohjelmasta voidaan toteuttaa tavalla tai toisella meidän pohjoisten ihmisten iloksi. Rantala-Korhosen mukaan taidetta ja kulttuuria hyödyntäviä kehittämishankkeita on jo käynnissä. Niiden tulokset rikastuttavat oululaisten arkea sekä edistävät kulttuuri- ja luontomatkailua pandemian jälkeen. – Itse olen jo kokenut kulttuuri-ilmastonmuutoksen käynnistyneen: Oulu ja maailma ovat muuttuneet. Yhdessä olemme vahvempia rakentamaan tulevaisuutta.

Tutustu Oulun hakemukseen: www.oulu2026.eu/hakukirja

Korkojen kera takaisin Sinustakin

kulttuurilähettiläs? Tule mukaan kulttuurilähettilääksi, hankkeen vapaaehtoisiksi, joita tarvitaan paljon myös tulevaisuudessa. Rakennetaan yhdessä Oulusta kulttuuripääkaupunkia.

Katso lisää:

www.oulu2026.eu/ tule-mukaan 08

Turun vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkibudjetti oli noin 55 miljoonaa euroa. Kaupunki itse panosti hankkeeseen 18 miljoonaa euroa, kun aluetaloudelliset vaikutukset olivat peräti 260 miljoonaa, selviää Turun loppuarvioinnista (Ex-post Evaluation of 2011 European Capitals of Culture Final Report for the European Commission DG Education and Culture). Osa kasvusta palautui julkisen talouden kassaan verotulojen myötä. Valtio tuki Turkua samansuuruisella summalla kuin kaupunki itse käytti hankkeeseen. Oulu odottaa, että valtio panostaa Ouluun samalla periaatteella. Oulu2026-hankejohtaja Piia Rantala-Korhosen mukaan se tasaisi pohjoisen ja etelän välistä kulttuurirahoituksen epäsuhtaa. – Vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön taiteen ja kulttuurin rahoitusta maksettiin jokaista uusmaalaista asukasta kohti 62 euroa, pohjoispohjanmaalaista vain 12 euroa, Rantala-Korhonen perustelee. Euroopassa kulttuuripääkaupunkius on lisännyt matkailua merkittävästi: vuonna 2017 matkailu kasvoi Aarhusissa 19 % ja vuonna 2008 Liverpoolissa 34 %. Oulussa 20 %:n kasvu matkailussa merkitsisi 70 miljoonan euron kasvua.

– Kulttuuripääkaupunki on muuttanut aikaisemmin tuntemattomia kaupunkeja kulttuurimatkailukohteiksi ja houkutteleviksi yhteistyökumppaneiksi, Rantala-Korhonen kiteyttää.

Kuva: Harri Tarvainen

Kulttuuripääkaupunkikokemuksia muualta Euroopasta Pécs 2010

71 % enemmän ulkomaalaisia matkailijoita

Pécsin julkisuuskuva kulttuurikaupunkina koheni selkeästi unkarilaisten silmissä: vuoden 2010 lopuksi 56 % vastaajista arvioi Pécsin Budapestin jälkeen Unkarin toiseksi merkittävimmäksi kaupungiksi kulttuurisesta näkökulmasta. Kansallisen tilastokeskuksen mukaan vuosina 2009–10 matkailijoiden määrä kasvoi Pécsissä 27,5 %, ulkomaalaisten matkailijoiden määrä 71 %.

10 RATKAISEVAA VUOTTA 2017

2018

Valtuusto tekee juhlapäätöksen hakea kulttuuripääkaupunkititteliä. Kysely lapsille ja nuorille. Arvopohja muodostuu.

Tavataan yhteisöjä, kuntalaisia ja kulttuurintekijöitä ostareilla ja tilaisuuksissa. Luovat neuvonantajat aloittavat työnsä teemojen parissa.

Liverpool 2008

Menestystekijänä kansalaisten osallistaminen

Liverpoolin kulttuuriohjelma oli yksi kaikkien aikojen suurimmista: se keräsi yli 15 miljoonaa osallistujaa ja yli 7 000 tapahtumaa. Ohjelma sisälsi korkeakulttuuria ja kansanomaisempia tapahtumia. Yksi kulttuuriohjelman suurimmista menestystekijöistä oli todennäköisesti kansalaisten osallistaminen; esimerkiksi kaikki kaupungin koulut osallistuivat kulttuuriohjelmaan. On arvioitu, että kulttuuripääkaupunkihanke toi Liverpoolille 800 miljoonan punnan edestä taloudellista hyötyä, kun projektiin sijoitettiin 117 miljoonaa puntaa. Lisäksi se kohensi Liverpoolin julkisuuskuvaa liikemaailmassa esimerkiksi tekemällä siitä houkuttelevamman kohteen sijoittajien silmissä. Uumaja 2014

Teemat työstetään ja julkistetaan. Luodaan kansainvälisiä verkostoja.

2019

Kirjoitetaan ensimmäistä hakukirjaa. Pidetään työpajoja ja tilaisuuksia verkostoille. Oulu2026-paja avataan Torikatu 10:ssä. 32 kumppanikuntaa lähtee mukaan kilpailuun.

Kulttuuriohjelma monipuolistuu ja rikastuu.

2020

Neljä viidestä koki kulttuuritarjonnan parantuneen

Pohjoisruotsalaisen Uumajan ohjelmassa saamelaisuus oli hyvin esillä: koko kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma rakentui saamelaisen ajanlaskun kahdeksan vuodenajan varaan. Kaupungin väestöstä 71 % osallistui johonkin kulttuuripääkaupunkiohjelman tapahtumaan ja 78 % – lähes neljä viidestä – koki Uumajan kulttuuritarjonnan parantuneen vuoden aikana.

Järjestetään kuntalaistilaisuuksia.

Luodaan eurooppalaisia yhteyksiä. Kumppanikuntien tapaamiset ja verkostojen luomista. Toukokuussa 1. hakukirja valmistuu. Oulu pääsee kisassa jatkoon.

2021

Varsinaisen hakukirjan eli toisen hakukirjan työstäminen. Asiantuntijaraadin vierailu Ouluun. Raadin ja Oulu2026-esittelytiimin kohtaaminen.

Leeuwarden 2018

5,3 miljoonaa kävijää 100 000 ihmisen kaupungissa

Kulttuuripääkaupunkivuonna noin 100 000 asukkaan Leeuwardenissa oli 5,3 miljoonaa kävijää. Kaupungin asukkaista 10 % oli mukana vapaaehtoisina. Leeuwarden sijaitsee Alankomaissa.

2.6.2021

Kulttuuripääkaupunki valitaan. Jos Oulu valitaan

2022

Oulun kulttuurisäätiö aloittaa toimintansa.

2022 2025

Uusia ohjelmahakuja. Osa ohjelmista starttaa ja tarkentuu.

2026

Oulu kulttuuripääkaupunkina 09

KULTTUURIPERSOONA-GALLUP

7 katsetta kulttuuriin Kuva: Mikko Paajala

Heidi Karhu

kirjastopalvelupäällikkö, Oulun kaupunginkirjasto 1. Suurimpia voimavarojamme on yhteistyö, jota teemme yli kuntarajojen. Olemme esimerkkinä monille muille siitä, kuinka pohjoisessa innovoidaan ja luodaan uusia tuotteita, elämyksiä, mahdollisuuksia toimia ja tehdä. Yhteistyö tarkoittaa myös isoja voimavaroja, joiden avulla pienikin voi ponnistaa korkealle. 2. Toivoisin, että kulttuuri-ilmastonmuutos auttaisi ymmärtämään kulttuurin hyvinvointivaikutusten tärkeyden meidän jokaisen elämässä. Kulttuuri tarkoittaa jokaiselle hieman eri asiaa; se on aika laaja termi. Itselleni kulttuuri tarkoittaa ennen kaikkea elämyksiä, joiden ansiosta jokainen päivä on aina hieman parempi.

1. Oulu on hakenut yhteistyössä 32 kunnan kanssa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Miksi pohjoinen Suomi olisi sopiva valinta voittajaksi? 2. Mitä kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee sinulle?

Kuva: Harri Tarvainen

Milla Korja

tanssitaiteilija, tanssinopettaja 1. Ouluhan on Suomen näkökulmasta juuri paras ja oikea. Olemme pohjoinen vaihtoehto, sopivalla tavalla hullu, omintakeinen ja innovatiivinen kaupunki. Yhdessä ympäristökuntien kanssa pystymme tarjoamaan omanlaisia ja rohkeita kulttuurielämyksiä. Erityisesti nyt poikkeusaikana korostuu kulttuurin ja henkisen hyvinvoinnin tärkeys. Ihmiset tarvitsevat ja kaipaavat kulttuurin tarjoamaa henkistä voimavaraa elämäänsä siinä, missä voita leivän päälle. 2. Oulu on proﬁ loitunut pitkään pääosin teknologiakaupungiksi. On upeaa huomata, että kulttuuri ja sen myötäjäisinä saavutettu henkinen hyvinvointi nähdään yhtä tärkeänä voimavarana. Kulttuuriala edistää yhteisöllisyyttä, joka puolestaan on yksi tärkeimmistä yksilön eheyttäjistä. Tämän vuoksi toivon kulttuuri-ilmastonmuutoksen tarjoavan voimauttavia kokemuksia jokaiselle oululaiselle ja täällä vierailevalle. Toivoisin kulttuuri-ilmastonmuutoksen pystyvän hyödyntämään tätä erityisyyttä ja tanssin mahdollisuuksia kehollisuuden, kohtaamisen, koskettamisen ja kulttuurisen suvaitsevaisuuden rajattomana ilmaisumuotona.

Kuva: Harri Tarvainen

Anna-Riikka Hirvonen

yleisötyönjohtaja, Museo- ja tiedekeskus Luuppi 1. Nyt on pohjoisen hetki. Me olemme selviytyjiä niin historiassa kuin 2020-luvulla. Sitkeitä ja sisukkaita, luovia, kekseliäitä ja uutta rakentavia, omalla tavallamme tunteellisiakin. Meillä sinfonia soittaa jäähallissa koronarokotuksia odottaville, Paska kaupunni -graﬃti syntyy aina uudestaan, innovaattorit pitchaavat avannossa, poltetaan muinaistulia joen rannalla ja tehdään maailman vanhimmasta sukelluspuvusta kopio ihan vain, että päästään testaamaan sillä sukeltamista. 2. Toivoisin, että kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee syvälle meneviä rakenteellisia muutoksia, jotka vaikuttavat pitkään koko alueella. Muutosta asenteissa, toimintatavoissa ja päätöksissä niin, että kulttuurin ja luovuuden merkitys laajenee ja kulttuuri olisi yhä enemmän osa elämäämme. On huikeaa nähdä, millaisia 2020-luvun taideteokset ja -kokemukset tulevat olemaan, miten vuorovaikutus taiteilijoiden ja yleisön välillä lisääntyy ja mitä uutta tuo esimerkiksi immersiivisyys.

Kuva: Marko Kemppainen

Lauri Tuohimaa

muusikko-musiikintekijä 1. Pohjoisessa on mielestäni aina ollut paljon luovaa voimaa, sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta. 2. Kulttuuri-ilmastonmuutos tuntuu minusta erittäin tärkeältä ja tervetulleelta. Toivoisin, että kulttuuria tuettaisiin tasapuolisemmin ja pohjoisen ääni saisi enemmän kuuluvuutta valtakunnallisesti. Meillä on täällä hurjasti potentiaalia, tietoa ja taitoa.

Kuva: Terttu Kortelainen

Kuva: Kaisa Tiri

Joose Mikkonen

näyttelijä, Oulun teatteri 1. Tullista tulleen näkökulmasta Oulun vahvuudet ovat siinä, että tämä on ihmeellinen kaupungin ja maaseudun rajaseutu. Oulu on yhtä aikaa ääriglobaali kaupunki, jossa on kaikki sama, mitä muuallakin, mutta siinä vieressä hyvin syvä maaseutu omine traditioineen. Se on hyvä asia. Vastakkainasettelu ja arvosteleva vertailu on turhaa. Alueet ovat erilaisia ja alueelliset arvot ovat erilaisia. Mielestäni eroja pitäisi juhlia ylpeydellä.

Kuva: Harri Tarvainen

Johannes Gustavsson

ylikapellimestari, Oulu Sinfonia 1. Uleåborg med 32 kommunerna är ett stort område i Norden med stort ansvar för befolkningen. Området har stor kulturell variation och mångfald. Det ﬁ nns både gamla starka traditioner och framåtblickande innovationer. 2. Vi måste inse att både vår miljö och vår egen, inre, natur behöver skötas bättre.

2. Ilmasto määrittää, minkälaista elämää maapallolla on. Kulttuuri-ilmasto määrittää, minkälaista vuorovaikutusta ja vuorovaikutuksen välineitä ihmisten kesken on. Kuten ilmasto, myös kulttuuri-ilmasto, on jatkuvassa muutoksessa. Ilmastonmuutosta on mahdollista hieman ohjata suotuisampaan suuntaan. Loppupeleissä kyse on eloonjäämisestä. Selvitäkseen ilmastonmuutoksen aiheuttamista taloudellisista ja ekologisista mullistuksista ihmiskunta tarvitsee kulttuuri-ilmastoa, joka mahdollistaa laadukkaan vuorovaikutuksen ja yhteistyön paikallisesti ja globaalisti. Ilman yhteistyötä emme selviä.

Anni-Siiri Länsman yliopistonlehtori,

Giellagas-instituutin johtaja, Oulun yliopisto 1. Oulu lea virkos ja ealli gávpot, man gáhtaid nalde sáhtát gullat olbmuid hupmame iešguđetlágan gielaid. Oulus ásset maid sullii 1200 sápmelačča, mii lea badjelaš 10 % buot Suoma sámiin! Anár lea Oulu maŋŋá Suoma nubbin stuorimus sámegielda ja goalmmádin stuorimus lea Roavvenjárga. Oulu lea maiddái áidna báiki Suomas, gos lea vejolaš lohkat sámegielaid ja sámiid kultuvrra oaiveávnnasin universitehtas ja joatkit oahpuid gitta doavtterdutkosa rádjai. Oulu skuvllain lea vejolaš lohkat sámegiela ja dáppe lea maid sámegielat beaiveruoktu. Vaikko mii sápmelaččat leat dušše unna jovkkoš Oulu olles olmmošlogu ektui, de mii leat mielde dahkame Oulus máŋggakultuvrralaš gávpoga, gos ii giige olgguštuvvo. 2. Kultur-dálkkádatrievdan dárbbašuvvo, juos mii hálidit hukset Oulus gávpoga, gos buohkat dovdet iežaset oadjebassan. Mis galggašii leat hállu oahppat vierrokultuvrraid birra ja galggašeimmet ovddidit máŋggakultuvrralašvuođa buot almmolaš oktavuođain vai amas šattašii oahpisin. Vierrokultuvrrain ja -vieruin ii galgga ballat – olmmoš oahppá buot eanemus maid iežas birra dalle go rahpasit gulahallá olbmuiguin, geain lea earálágan kulturduogáš go sus alddis.

Oulu has a unique opportunity to step into the spotlight in Finland, and the whole of Europe, by winning the competition for the title of European Capital of Culture in June. If won, Oulu will become the Capital of Culture for the year 2026, and one of the most northern Capitals of Culture in history. Oulu is competing together with 32 Northern Finnish municipalities. There is a lot to show Europe about the Northern way of life: nature, saunas, the sea, lakes & rivers, fresh produce, Northern cuisine, snow & ice building, the midnight sun, light & darkness, and the four seasons. The Cultural Programme is at the heart of the Oulu2026 bidding process. The vision of the programme is to be inspiring, sustainable, and European. – It is not a one-year show but a long-term urban development process that widely affects the citizens of our region, opens the Director of Oulu2026, Piia Rantala-Korhonen. Oulu’s main theme for the competition is Cultural Climate Change. The three sub-themes are Brave Hinterland, Cool Contrasts and Wild City. Each theme launches with a multidisciplinary international flagship programme. – The foundation for everything comprises of the comprehensive materials that were collected in workshops, questionnaires, and in meetings with hundreds of citizens, decisionmakers and interest holders. A huge number of citizens of Oulu were involved in creating the themes, says the Programme Director of Oulu2026, Samu Forsblom.

IN ENGLISH

Cultural Climate Change Begins in the North The Cultural Programme is our Shared Fingerprint

The Conversation about Culture Has Been Wakened

For the preparation of the Cultural Programme, beginning with the main themes, communality and the involvement of everyone has been important. The foundation of the Cultural Programme came from about 450 content ideas that were received through an open call for the Cultural Programme in 2019. Anyone interested in culture and the Capital of Culture project were able to send in their ideas and suggestions. The fingerprint of the wide North Ostrobothnian operators’ network is clearly shown. The Executive Producer, Henri Turunen, reminds us that only part of the final programme offering is included in the Oulu2026 bid book. If Oulu is chosen as the Capital of Culture, it will once again be time for new ideas and projects. – Then we will invite everyone to be a part of the Capital of Culture programming with their smaller and larger ideas. Whether that is workplace coffee room gangs, neighbourhood activists, hunting clubs, snowshoers or brass bands, Turunen clarifies.

Whatever the outcome of the Capital of Culture competition, the Oulu2026 project has created plenty of positive change. The new forms of collaboration taking place between different cultural operators in Northern Finland will stay alive. The international partnerships formed will continue to work together. The discussion about culture and its meaning has been wakened. – In the last four years, the decision by the Oulu City Council has developed into a movement of hundreds of people and communities. After the municipal elections, the new council will create a new strategy for the coming years. Hopefully, culture and creativity will be a part of it regardless of the results of this competition, reflects Rantala-Korhonen. Large parts of the Cultural Programme can be implemented one way or another for the enjoyment of us Northern people. According to Rantala-Korhonen, development projects utilising art and culture are already taking place. The results of these will enrich the everyday life of people in Oulu and further the cultural and nature tourism after the pandemic. – I already feel that Cultural Climate Change has started: Oulu and the world have changed. We are better prepared to face our next challenges when we know how to do it together.

INFO • For 2026, one city from Finland and one city from Slovakia will be chosen as the European Capitals of Culture.

• Capitals of Culture have been nominated since 1985. In Finland, two Capitals of Culture have been nominated: Helsinki (2000) and Turku (2011).

JULKAISIJA

Oulun kaupunki, Oulu2026-hanketiimi

• For many cities, the year has brought permanent

impacts on culture, travel, collaboration between

operators, and the city image.

• The European Capital of Culture initiative is the most

visible form of cultural support by the European Union.

• Oulu’s Bid Book: www.oulu2026.eu/en/bidbook/

Toimitus: Annu Höttönen, Jennika Karppinen, Erika Riekki,

Sanna Roukala, Henri Turunen Kaisa Silvo ja Mika Vierimaa

Taitto: Laboratorio Uleåborg Kannen kuva: Harri Tarvainen Painopaikka: Kaleva365 Oy Painosmäärä: 91 000

OULU VOITTOON!

Kannusta Oulu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ja voita hotelliyö kahdelle

LAULA, NAURA, VIRKKAA TAI ROKKAA! TAI KANNUSTA OULU VOITTOON TEMPULLA, RUNOLLA TAI TANSSILLA JA VOITA UPEITA PALKINTOJA.

Kannusta ja osallistu viimeistään 25.5. Tee yksin tai ystäviesi kanssa maksimissaan 20 sekuntia pitkä kannustusvideo. Lähetä se meille jossakin seuraavista: • WhatsApp 040 484 8741 • sähköposti oulu2026@ouka.fi • Instagram #Ouluvoittoon #Oulu2026 Katso tarkemmat ohjeet www.ouluvoittoon.fi

Palkinnot sijoille 1–3

Yö kahdelle Original Sokos Hotel Arinan upeissa uudistetuissa huoneissa, jotka kertovat oululaisia tarinoita.

Muut palkinnot

Oulu Sinfonian, Oulun teatterin, Oulun taidemuseon ja Tiedekeskus Tietomaan lippuja, Exit-pakopeli Oulussa

Arvontoja myös Oulu2026-somessa

Seuraa @Oulu2026official-somekanavia ja osallistu viikoittaisiin kilpailuihin. Voit voittaa upeita Oulu2026-tuotteita.

www.ouluvoittoon.fi

Palkinnonsaajille ja arpajaisten voittajille ilmoitetaan asiasta henkilökohtaisesti 7.6. mennessä. Kisaan lähetettyjä materiaaleja voidaan julkaista Oulun kaupungin ja Oulu2026:n viestintäkanavissa. Ks. tarkemmin www.ouluvoittoon.fi.