Mun Oulu 2/2020

Page 1

TEEMA: SELVIYTYMISEN KEVÄT 20

Kiitos Oulu-apu!

E

LL AI

20 2/

K

s. 8

Osallistu Oulun brändäämiseen

N GI

IA

T EH

L

K SU

N LU U O

s. 10–11

YRITTÄJÄ PÄIVI ILLIKAISEN

vohveliraudan kääntöpuoli s. 6

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaistalouteen

UN

UP A K


KUVA Maiju Pohjanheimo

4 TEEMANA SELVIYTYMISEN KEVÄT

Kriisi synnytti nokkelia selviytymiskeinoja

Sadan vuoden päästä ei tunnu missään MIKÄ SANA tai lause kuvaa mielestäsi par-

haiten tätä kevättä? Monelle ensimmäinen päähän pälkähtävä sana on etä. On etätyötä, etäkokouksia, etävanhempia ja fyysistä etäisyyttä epäinhimillisen paljon. Samaan hengenvetoon on presidenttiämme mukaillen syntynyt henkistä läheisyyttä, virtuaalista läsnäoloa, digitaalista yhteyttä ja hyväntahtoisuutta enemmän kuin pitkään aikaan.

Korona on mullistanut arjessamme lähes kaiken. Siitä huolimatta me ihmiset olemme säilyttäneet toimintakykymme hämmästyttävällä tavalla. Korona onkin osoittanut, miksi homo sapiens on niin elinkelpoinen laji; meillä on poikkeuksellinen kyky sopeutua uusiin olosuhteisiin, meillä on huikea määrä tulevaisuudenuskoa ja me kykenemme kriisin tullen erinomaiseen yhteistyöhön.

Siis kiitos oululaiset! Me selviämme tästäkin koettelemuksesta yhdessä. Ja sadan vuoden päästä seuraavat sukupolvet muistelevat tätäkin aikaa virne naamallaan. Mikko Salmi Mun Oulun päätoimittaja

8

10–11

14

ARKI OULUSSA

HENKILÖ

ILMIÖ

Oulu-apu on ollut koronakevään pelastus monelle yli 70-vuotiaalle

Saila Saraniemi on Suomen ensimmäinen brändiprofessori

Puutarhanhoidosta iloa kesään

Mun Oulu 2/20, lehti Oulun kaupungin asukkaille • Julkaisija: Oulun kaupunki • Päätoimittaja: Mikko Salmi, mikko.salmi@ouka.fi • Toimituspäällikkö: Annu Höttönen • Toimituskunta: Lea Ansamaa, Carita Forsman, Satu Fränti, Sanna Krook, Minna Mäki-Heikkilä, Laura Paloheimo, Sirpa Tarkkinen, Sari Valppu, Eila Vähäkuopus • Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia Oy • Painosmäärä: 116 148 kpl • Paino: Alma Manu Oy• Kannen kuva: Maiju Pohjanheimo • Kuvassa: Yrittäjä Päivi Illikainen • Julkinen tiedote jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen. Ilmoita jakeluongelmasta munoulu@ouka.fi • Mun Oulu -kaupunkimedia osoitteessa munoulu.fi ja somekanavissa @munoulukaupunkimedia •

2 MUN OULU 2 - 2020


OULU NYT

Ostetaan oululaisilta!

Luontoa parhaimmillaan

Koronakevät toi loven monen yrittäjän toimeentuloon. Monet kuluttajat haluavat nyt tukea paikallisia yrityksiä.

LÄHIMATKAILU ON nyt suosiossa, ja Suomen luonto ko-

TOIM. Kati Valjus KUVAT Mikko Törmänen

Oulujokilaakson Tervareitistö

NINA VUONTISJÄRVI:

Vakioasetuksemme on tukea paikallista, joten tätä ei tule paljoa edes mietittyä. Keväälle sattui perheessämme useammat juhlat, joten tilasimme kakut kotiin. Facebookin paikallisryhmästä löysin ihan lähellä toimivan kakuntekijän. Koiraperheenä käytämme aina yksityistä eläinlääkäriä ulkomaalaisomisteisen ketjun sijaan. Koirille ja meille ihmisille ostamme lihat samalta tilalta.”

meimmillaan. Kolme kohdetta lyhyen ajomatkan päässä ovat kokemisen arvoisia.

T SU OIM O IT SI U TT S EL EE

KALLUPPI:

Oulun Sankivaarasta Muhoksen ja Utajärven kuntien kautta Rokuan harjualueelle, patikkareitin pituus 100 km. Reitin varrella on laavuja ja nuotiopaikkoja, Kallioselällä on autiotupa. Reitti on merkitty maastoon oranssipäisin opastein.

Virpiniemen Mobiilisuunnistusrata MOBO

Puhelimeen ladattava MOBO-sovellus avaa suunnistuskartan puhelimen näytölle. Rastit leimataan puhelimella lukemalla QR-koodi tai NFC-tarra. Nettisivuilta voi myöhemmin todeta esimerkiksi rataan käytetyn ajan. Kokonaismatkaa kertyy noin 4 kilometriä.

Hirvisuon soidensuojelualue

Kilometrin mittainen luontopolku esittelee humoristisesti alueen ötökät. Helppokulkuinen, soilla pitkospuut, lisukkeena lintutorni.

KIMMO KOIVISTO:

Mietin paikallisten yrittäjien tukemista paitsi henkilökohtaisesti, myös työelämässä. Olen esimerkiksi tehnyt työpaikan lounassopimuksia pienyrittäjien kanssa, en isojen ketjujen. Totta kai mukana on aina taloudellinenkin puoli, mutta pienyrittäjän kanssa pystyy erityisesti yritysostajana usein neuvottelemaan, kun volyymit ovat isommat. Olen itsekin sivutoiminen pienyrittäjä, joten yrittäjien tukeminen on lähellä sydäntä.”

JENNA ANTINMAA:

Oulu2026 jatkoon?

MEIDÄN OULU -sivusto tuo esille ou-

Kulttuuripääkaupunkihankkeen ensimmäinen karsintatulos tiedetään 24.6. Silloin ratkeaa, jatkaako Oulu kamppailusta kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026. Seuraava arviointitilaisuus on keväällä 2021. Ota seurantaan verkko ja somekanavat ja pysyt mukana, miten Oulun käy:

lulaisten yrittäjien tarinoita selviämisestä nopeasti muuttuneissa olosuhteissa. Juttusarja esittelee yrittäjien, tapahtumajärjestäjien ja palvelutuottajien kokemuksia korona-ajasta, hypyistä tuntemattomaan ja uusien toimintamallien kehittämisestä. Meidän Oulu kannustaa oululaisia pitämään paikallisten puolta. Juttusarjaan voi tutustua Mun Oulu -kaupunkimediassa munoulu.fi/meidan-oulu. Sisällön tuottaa BusinessOulu yhteistyökumppaniensa kanssa.

www.oulu2026.eu • Facebook ja Instagram @oulu2026official, • twitter @oulu2026offici

Seuraa myös Mun Oulun somekanavia: • Twitter • Facebook • Instagram • YouTube @munoulukaupunkimedia

SARJAKUVA Jyrki Mäki

Ostan esimerkiksi ruokaa, koruja ja vaatteita paikallisilta yrityksiltä. Kun olen tyytyväinen ostoksiini, pyrin somettamaan niistä ja kannustamaan muitakin tukemaan paikallisia. Tykkäykset ja kommentoinnit muiden julkaisuihin parantavat myös heidän näkyvyyttään eivätkä maksa mitään. Yrittäjänä olen tehnyt yhteistyötä useamman eri alan yrittäjän kanssa, eli olemme tehneet yhteisiä tuotepaketteja myyntiin. Näistä ovat hyötyneet kaikki, niin yrittäjät kuin asiakkaatkin.”

Sinnikkäät oululaiset

MUN OULU 2 - 2020

3


TEEMANA SELVIYTYMISEN KEVÄT

Korona hiljensi Kauppurienkadun vilinän.

Syvään päähän Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä ehti työskennellä pestissään viikon ajan ennen Oulun siirtymistä koronapandemian aiheuttamaan poikkeustilaan. Takana on nopeita ja kipeitä päätöksiä, mutta myös havaintoja auttamisen halun syntymisestä. TEKSTI Juha-Pekka Honkanen KUVAT Petteri Löppönen, Oulun kaupunki KUVITUS Päivi Rücker

POIKKEUSTILA ON rajoittanut palveluita ja sen tuoma ta-

loudellinen kriisi ravistelee palveluverkkoa tulevaisuudessa. Jo nyt tiedetään, että kunnat tulevat maksamaan poikkeustilan laskua pitkään. Miten käy hyvinvointi-Oulun? Vehkaperän mukaan liikkumavaraa voidaan löytää esimerkiksi lykkäämällä investointeja. ”Jos syksyllä päästään lähestymään normaalia elämää, taloutta saadaan kirittyä ajoissa kiinni eikä joka ikistä kunnan peruspalvelua tarvitse lähteä arvottamaan ja pohtimaan, voidaanko sitä toteuttaa tai ei.” Vehkaperä sanoo, että poikkeusolosuhteet loivat nopeassa aikataulussa enemmän uusia toimintatapoja kuin mihin kunnalliset kehityshankkeet olisivat konsanaan yltäneet. Kaupunginhallinto on reagoinut koronatilanteen etenemiseen kahdella rintamalla. Yhtäältä seurataan valtion linjauksia, jotka toteutetaan täsmällisesti. Sen ohella paikallisesti mietitään, mitä Oulu itse voi tehdä. Erillinen tilannekuvatyöryhmä päivittää koronatilanteen kaupungin johtoryhmälle päivittäin. ”Työryhmän ansiosta Oulu-apu yli 70-vuotiaiden avuntarpeen kartoittamiseksi lanseerattiin nopeasti ja työhön saatiin kattavasti mukaan asukasyhdistyksiä ja järjestöjä. Seurakunnalla on ollut merkittävä rooli.”

4 MUN OULU 2 - 2020


Lomautusten sijaan viiden kohdan talouden toimenpideohjelma Kaupunginhallituksen ryhmät eivät hyväksyneet toukokuussa kaupunginjohtajan esitystä henkilöstön lomauttamiseksi. KAUPUNGINHALLITUKSEN MIELESTÄ lo-

mautusten suunnittelussa on tehty arvokasta ja perusteellista työtä, mutta lomautukset eivät ratkaise pitkällä aikavälillä kaupungin vaikeaa taloustilannetta. Kaupunginhallituksen mukaan kaupunginjohtajan esityksestä puuttuu kaksi keskeistä kivijalkaa: Yhteistoimintaneuvottelujen tavoitteeksi asetettu 40 miljoonan euron säästö ei näillä toimenpiteillä toteudu, sillä lomautusten aiheuttamien säästöjen määräksi arvioidaan maksimissaan 17 miljoonaa. Toiseksi lomautusten toteutusaikataulu on lähes mahdoton. Mikäli lomautukset toteutettaisiin vuoden loppuun mennessä, ei kunnan palvelutehtävien toteutumista voi riittävästi taata.

Perlaconin säästöesityksiä jatketaan

Oulun kaupungissa on toteutettu viime syksyn ja alkuvuoden aikana Perlacon Oy:n selvitys talouden tasapainottamiseksi. Sen tavoitteisiin ovat kaikki hallitusryhmät sitoutuneet. Koronaepidemian aiheuttamat talousvaikutukset ovat edelleen heikentäneet kaupungin talouden tilaa. Hallitusryhmät ovat yksituumaisesti päättäneet käynnistää kaupungin talouden tervehdyttämisen toimenpiteet Perlaconin selvityksen sopeuttamiskeinoja mukaillen.

Kaupunginhallituksen viisi toimenpidettä:

Kriisiä on taklattu monella rintamalla

Oulun kaupunki alkoi etsiä kriisin hallinnan keinoja nopeasti. Vehkaperä sanoo, että yritystilojen vuokria alettiin järjestellä ensimmäisten toimenpiteiden joukossa. Kaupungin omat markkinointivälineet valjastettiin oululaisten yritysten tuotteiden esiin nostamiseen. ”Kaupungin ostot ja hankinnat päätettiin tehdä mahdollisimman etupainotteisesti. Käytännössä koko ajan kaivetaan joka sektorilla, mitä muuta voimme tehdä paikallisesti asukkaiden ja yritysten eteen.” Rakentamisen ohella päätetiin myös suurista leikkauksista. Vehkaperä sanoo, että kaupungin koko henkilöstöä koskevien yt-neuvotteluiden käynnistäminen oli raskas, mutta pakollinen tehtävä. Kaupungin kirjanpito ei antanut vaihtoehtoa. Vielä vuoden alussa tavoitteena oli perata toiminnasta 30– 40 miljoonan euron säästöt talouden tervehdyttämisohjelman mukaisesti. Kaupunki on tehnyt tappiota vuositasolla 30–35 miljoonaa euroa ja siitä haluttiin päästä eroon.

Sitten tuli korona, joka iski kaupungin tulovirroista tärkeimpään, osakeyhtiöiden tilittämään yhteisöveroon. ”Tämän tilikauden tappio tulee olemaan 100 miljoonaa euroa. Jo kriisin alkuvaiheessa oli selvää, ettei meillä ole taloudellisia puskureita, joiden varassa tilanteen etenemistä olisi voitu odottaa ennen lomautuksia ja työtehtävien uudelleenjärjestelyitä.” Toukokuussa kaupunginhallitus hylkäsi henkilöstöä koskevat lomautukset ja päätti pitäytyä viiden kohdan talouden toimenpideohjelmassa. Huonojen uutisten rinnalla Vehkaperä kertoo nähneensä myös paljon hyvää. Hänelle itselleen kriisi on korostanut tunnetta siitä, miten hyvässä asemassa Suomi ja suomalaiset lopulta ovat maailmanlaajuisessa mittakaavassa. ”Uskon, että moni muukin on havahtunut huomaamaan, miten korkealla tasolla meidän sairaanhoitomme varautuminen ja osaaminen onkaan. Ja se on tervettä, vaikka tapahtuukin näin vaikean tilanteen kautta.” ///

1

Rakenteelliset uudistukset tehdään vuoden 2022 loppuun mennessä. Perlaconin selvitys on pohjana. Perlaconin listaan liittyvät esitykset tuodaan päätöksentekoon ennen veroprosentin päättämistä vuodelle 2021. Säästötavoite 50 miljoonaa euroa.

2

Henkilöstömenojen leikkaus 17,5 miljoonaa euroa, jaoteltuna hallintokunnittain, kuten on esitetty yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä. Toteutus vuoden 2021 aikana. Huomioidaan koronaepidemian tilanne ja vaikutusten arviointi.

3

Investointien priorisointi, aikataulutus ja säästöt erillisen päätöksen pohjalta. Esitykset vuoden 2021 talousarvioesitykseen.

4 5

Verojen, taksojen ja maksujen korotusten tarkastelu vuodeksi 2021.

Lisäksi hallintokuntia velvoitetaan karsimaan alkuperäisiä 2020 käyttötalousmenoja, jotka eivät vaikeuta kriittisesti tärkeää toimintaa ja tuomaan esitykset kaupunginhallitukselle syyskuun 2020 mennessä. ///

Poikkeusolosuhteet loivat nopeassa aikataulussa enemmän uusia toimintatapoja kuin mihin kunnalliset kehityshankkeet olisivat konsanaan yltäneet.

MUN OULU 2 - 2020

5


TEEMANA SELVIYTYMISEN KEVÄT

Yrittäjä Päivi Illikainen (oik.) sulki kahvilansa viikoksi ja avasi sinä aikana verkkokaupan take away -myyntiä varten.

Kriisi synnytti nokkelia selviytymiskeinoja Oululaiset yrittäjät joutuivat tiukkaan paikkaan asiakkaiden jäätyä kotiin. Pakon edessä varsinkin uudet toimintamallit auttoivat selviämään. TEKSTI Saara Kärki KUVAT Maiju Pohjanheimo Yrittäjä Päivi Illikaisen kahvila Stockholm Oulun keskustassa KESKUSTA on tunnettu vohveleistaan. Kulunut poikkeuskevät on tehnyt loven paistotahtiin, vohveleita on mennyt neljä. ”Onneksi pienenä yrittäjänä pystyn reagoimaan nopeasti. Ensin siirryin buffet-myynnistä pöytiin tarjoiluun. Iso osa asiakkaistamme on lounasasiakkaita, joten ihmisten siirryttyä etätöihin kaikki hiljeni kerralla”, Illikainen kertoo. Hän ei kuitenkaan jähmettynyt paikoilleen, vaan piti viikon kahvilaa kiinni ja pystytti samalla miehensä kanssa verkkokaupan. Take away -brunssi onkin osoittautunut hittituotteeksi. ”Olen innovatiivinen luonne ja mietin heti, mitä voin keksiä tilalle. Kunhan hengissä pysytään tämä aika. Minun piti aluksi lomauttaa työntekijäni, mutta tilausten myötä olen voinut ottaa hänet vähemmillä tunneilla takaisin”, Illikainen jatkaa. Kahvilaa ei olisi edes kannattavaa pitää auki, mutta viereinen taksitolppa on saanut Illikaisen heltymään. Samalla kun hän valmistaa päivän lounaita noudettavaksi, pääsevät taksikuskit hakemaan kupin kuumaa.

”Ennen lounasaika kesti neljä tuntia, nyt se sama myynti tehdään tunnin aikana. Uskaltaako yrittäjä edes ääneen sanoa, mutta on tässä vähän saanut hengähtääkin”, Illikainen jatkaa.

Suosikaa paikallisia toimijoita

Oulun yrittäjien puheenjohtaja Risto Huovinen on nähnyt, miten epidemia on kohdellut yrityksiä eri tavoin. Osa on kasvattanut liikevaihtoaan, osalla menee samalla tavalla ja toisilla liiketoiminta on pysähtynyt kokonaan. ”Kyllä tämä tulee näkymään liike-elämässä, yrityksiä tulee kaatumaan. Osa on ollut nokkelia, ja he ovat keksineet tapoja tulla tästä yli”, Huovinen kertoo.

Kunhan hengissä pysytään tämä aika. Huovinen on huonekaluyrittäjä Stemmassa ja heillä meni kaikki aika lailla seis maaliskuun alussa. Samalla yrittäjä luopui sunnuntaiaukiolosta, supisti aukioloaikoja ja teki töitä vähemmälle väellä. Vaikka maaliskuu oli vaikea, tilanne kohentui huhtikuussa.

Take away -ruokien suosio kohosi kevään aikana. Nähtäväksi jää, jäävätkö ne elämään myös jatkossa.

6 MUN OULU 2 - 2020


”Väki on ollut paljon kotona ja huomannut, että siellä kaivataan ehostusta. Nyt laitetaan pihoja ja sisustetaan. Tulevaisuus näyttää ihan valoisalta”, Huovinen sanoo. Samalla hän kuitenkin pohtii, miten ostovoima tulee riittämään, sillä epidemian taloudelliset vaikutukset tuntuvat koko maassa. Yrittäjät toivovat, että asiakkaat käyttäisivät varsinkin paikallisten toimijoiden palveluita ja lähtisivät rohkeasti liikkeelle. ”Jokainen yritys on varmasti huolehtinut siitä, että on turvallista lähteä liikkeelle”, Huovinen toteaa.

Epätyypillisen hiljainen kevät

Maaliskuussa Parturi-kampaamo Place Divassa varauskalenteri alkoi tyhjentyä silmissä. Ensin aikojen siirtämisellä ja sitten perumisella. Ajankohta tuntui kevään kiireisiin tottuneilta kummalliselta. ”Yleensä asiakkailla on paljon juhlia ja lomia tulossa. Hiljaisuus tässä vaiheessa vuotta oli ihan epätyypillistä. Meille kaikille tuli ylimääräisiä vapaapäiviä”, yrittäjä Maria Stenroth kertoo. Vaikka epidemia on koetellut yrittäjiä, ei Stenroth ole jäänyt murehtimaan tilannetta, vaan hän hyödynsi vapaa-ajan urheilemalla ja ulkoilemalla. ”Yleensähän me olemme päivisin sisällä töissä. Nyt nautin hiihtämisestä, auringosta ja pisamien hankkimisesta”, Stenroth jatkaa. Koulujen avautumisen myötä myös varauspuhelin on soinut kiihtyvällä tahdilla. Stenroth suhtautuu luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Epidemiaan on reagoitu ja yritys on avannut aamuaikoja vain riskiryhmäläisille.

”Toki tämä on mietityttänyt, ettei tulevaisuudessa tulisi samankaltaista pysähdystä. Ja liikkeen investoinnit piti jäädyttää, sillä kestosta ei ollut tietoa”, Stenroth sanoo. Asiakkaiden siirryttyä etätöihin myös Place Divassa on hyödynnetty uusia toimintamalleja muun muassa katsomalla koulutuksia netistä. ”Tämä on kehittänyt ajattelemaan uudenlaisia tapoja, vaikkei työtä varsinaisesti netissä voi tehdäkään”, Stenroth summaa.

Tämä on kehittänyt ajattelemaan uudenlaisia tapoja, vaikkei työtä varsinaisesti netissä voi tehdäkään. Yritysten ahdinkoon ei ole olemassa helppoja ratkaisuja. Huovinen on harmissaan julkisesta keskustelusta, jossa tukea hakeneita ja saaneita on parjattu. Sosiaalisen median aikakaudella kaiken kommentoimisesta ja törkeyksistä on tullut helpompaa. ”Toivottavasti se suomalainen perusluonne on häilymään päin, jossa ollaan valmiita maksamaan satanen, ettei toinen tienaa viittäkymppiä.” ///

Unelmien Oulu on vetovoimainen ja viihtyisä Oulun vetovoimaa ovat keskustan elinvoimaisuus ja maailmallakin tunnetut tapahtumat. Isot hotellihankkeet kasvattavat kaupungin matkailukapasiteettia. Vuoteen 2030 mennessä Oulu tavoittelee miljoonaa vuosittaista yöpymistä. TEKSTI Kati Valjus

MILLAINEN OLISI unelmien Oulu yrittäji-

en näkökulmasta? Oulun Liikekeskus ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Hagelbergin mukaan elinvoimainen ja viihtyisä. Sellainen, jossa hyvinvointi, viihde ja kulttuuri houkuttelisivat asukkaita keskustaan. ”Liiketilojen täyttymisen kannalta olisi hyvä, että tiloja olisi joustavasti käytössä eivätkä sopimusajat olisi jäykkiä. Tällä on iso merkitys etenkin aloitteleville yrittäjille.” Keskustan elävöittäminen ja kehittäminen on yksi Oulun tärkeimpiä tehtäviä, kun puhutaan alueen vetovoimaisuudesta. ”Ongelma on siinä, että kaupunkien aikaisempi liikeidea on osittain rikki. Kun ihmiset ennen tulivat keskustaan tavaroiden ja palvelujen perässä, ei samaa vetovoimaa enää ole, kun hankintoja voi tehdä myös netistä. Tässä on toisaalta itse kullekin miettimisen paikka: voimme jokainen vaikuttaa keskustan liikkeiden säilymiseen omilla ostopäätöksillämme. Kaikki ne rahat, jotka käytämme ulkomaiseen verkkokauppaan, ovat pois Oulun alueelta”, Hagelberg huomauttaa. Hyvinvointi, viihde ja kulttuuri ovat tämän päivän vetovoimatekijöitä, ja niitä tulee Hagelbergin mukaan tuoda ja lisätä myös kaupunkikeskustoihin. ”Keskustaan pitää lisätä sellaista toimintaa, että ihmisillä on tarve tulla tänne. Myös joukkoliikenteen kehittämisellä on tärkeä osansa kaupunkikeskustan helpolle saavutettavuudelle.”

Onnellisuus on matkailuvaltti

Miltä Oulu sitten näyttää matkailijan silmin? "Houkuttelevalta", sanoo BusinessOulun asiakkuuspäällikkö Jyrki Kemppainen. ”Jopa siinä määrin houkuttelevalta, että isot yrityssijoittajat ovat halukkaita sijoittamaan Oulun matkailuun muun muassa hotellihankkeiden kautta. Hotelliemme käyttöaste on valtakunnan huippua ja tarvitsemme uusia hotelleja kipeästi." Matkailijoiden yöpymisiä Oulussa on nyt noin 650 000 vuodessa.” ”Vuoteen 2030 mennessä tavoittelemme miljoonaa vuosittaista yöpymistä”, Kemppainen linjaa. Matkailuinvestointien kolme tärkeää kohdetta ovat Torinranta hotelleineen ja merikylpylöineen, Nallikarin matkailukeskus sekä asemanseutu. Ouluun saapuvista matkailijoista reilut puolet on vapaa-ajan matkustajia. ”Tämä menee vuodenaikojen mukaan. Kesällä on enemmän vapaa-ajan matkustamista, talvella työmatkalaisia.” Kansainvälisen matkailun osuus voisi Kemppaisen mukaan olla Oulussa isompikin. ”Sen kasvattaminen on yksi keskeisistä tavoitteistamme, ja sen eteen on tehty jo vuosia töitä yhdessä VisitOulun kanssa. Mitä kauempaa meitä katsotaan, sitä vähemmän on merkitystä sillä, missä Lapin raja kulkee. Esimerkiksi Aasian matkailijoihin purevat eksoottiset elämykset. Myös suomalainen hyvinvointi ja onnellisuus ovat matkailuvaltteja”, sanoo Kemppainen.

Hyvinvointi, viihde ja kulttuuri ovat tämän päivän vetovoimatekijöitä.

Yrittäjillä sama päämäärä

Oululaiset yrittäjät eivät ole Hagelbergin mukaan lamaantuneet koronan edessä. ”Moni on käyttänyt tämän ajan hyödykseen esimerkiksi remontoimalla tiloja tai kehittämällä toimintaansa.” Hagelberg toimii myös Oulun Narikka Oy:n toimitusjohtajana. Oulun Narikka vastaa muun muassa toripaikkojen täyttämisestä. Nyt lähes kaikki kesän toripaikat on varattu ja tällä hetkellä Hagelbergin työpöydällä on syksyn ja joulun ajan tapahtumat Tiernatoreineen. ”Tämän hetkinen horisontti on kuitenkin se, että maailma jatkuu. Jos nyt lamaannumme, emme ole valmiita sitten, kun rajoituksia päästään purkamaan. Nyt pitää nähdä pidemmälle.” Koronan myötä yrittäjät ovat Hagelbergin mukaan selvästi tiivistäneet rivejään. ”Olemme menossa samaan päämäärään, ja se on nyt tärkeää. Yhteisöllisyys nostaa päätään: ravintolat toimittavat annoksiaan ruokakauppoihin ja taksiyrittäjät kuljettavat ravintolaruokia asiakkaiden kotiin. Olisi mahtavaa nähdä, että tämä yhteisöllisyys ja uudet yhteistyön muodot olisivat tulleet jäädäkseen.”

Tapahtumat ovat mainetekoja

Oulun keskustavisio 2040 linjaa muun muassa, että tulevaisuudessa keskustassa liikutaan yhä enemmän kävellen ja pyörällä, kun parkkipaikkoja siirretään maan alle. Keskustan puistot ja rannat ovats yhä enemmän kaupunkilaisten viihtyisiä oleskelu- ja kokoontumispaikkoja. Myös tapahtumien edellytyksiä parannetaan. Tapahtumat ovat tärkeitä niin matkailun kuin kaupungin vetovoimankin kannalta. ”Tapahtumat ovat matkailullisesti yksi tärkeimpiä juttuja. Kun kysytään matkustamisen motiivia, tapahtumat nousevat ihan top kolmoseen”, Kemppainen tietää. Oulussa tapahtumia on ympäri vuoden, mitä Kemppainen psitää tärkeänä. Tapahtumia hehkuttaa myös Hagelberg. ”Ilmakitaransoiton MM-kisat ja Polar Bear Pitching tunnetaan maailmallakin. Kumpikin tapahtuma kannattaa hyviä arvoja – ilmastonmuutoksen vastustusta ja maailman rauhan ylläpitämistä – ja brändäävät Oulua. Tapahtumat ovat mainetekoja eivätkä ne synny itsestään”, Hagelberg muistuttaa. ouka.fi/keskustavisio

Kampaaja Maria Stenroth vietti ylimääräiset vapaat ulkoillen. MUN OULU 2 - 2020

7


ARKI OULUSSA

ouka.fi/oulu-apu p. 08 558 558 20 ma–to klo 8–18, pe klo 8–16

Ruoka-apu kulkee vapaaehtoisvoimin Koronakevät pisti liikkeelle ennennäkemättömän joukon vapaaehtoisvoimia, kun Ouluavun myötä jaettiin esimerkiksi ruoka-apua ja autettiin kauppaasioinnissa. TEKSTI Kati Valjus KUVA Mikko Törmänen

Ola Mohamed vie Tuiran seurakunnan ruoka-annokset apua tarvitseville vanhuksille kävellen.

TAKALYÖTTY

Taka-Lyötyssä asuva Isto Oja, 86, on tyytyväinen. Asukastupa Välkkeen vapaaehtoiset asioivat hänelle apteekissa ja lähikaupassa, ja palvelu on pe-

lannut hyvin. ”Olemme emännän kanssa vielä kohtuullisen hyvässä kunnossa. Normaalisti kävisimme itse kaupassa, ja onhan se kauppareissu tavallisesti sellainen päivän virkistyskin. Korona on aiheuttanut nyt sen, että tarvitsemme kauppa-apua. Tyttären anopilta kuulimme tästä”, Oja kertoo. Käytännössä Höyhtyän Välkkeen tarjoama Oulu-apu toimii siten, että asiakas tekee tilauksensa soittamalla ja vapaaehtoiset asioivat kaupassa. ”Meillä on lista tuossa pöydällä ja sitä täydennämme sitä mukaa, kun huomaamme jotain puuttuvan. Noin kerran viikossa soitan Välkkeen toimistolle ja siellä henkilökunta ottaa tilauksen vastaan. Tarkasti pitää luetella, mitä sorttia halutaan”, Oja nauraa. Ruokakassit saapuvat Ojan mukaan yleensä jo samana päivänä, mutta viimeistään seuraavana. Nyt Oja on tilannut kerralla isomman satsin etenkin nopeasti lämmitettäviä valmisruokia, sillä pariskunta aikoo mökilleen Oulujärvelle ainakin viikoksi.

”Siellä hoidamme puulämmitteistä huushollia ja kannamme vedet kaivosta. Kyllä siinä mukavasti liikuntaa tulee. Katsotaan, onko joutsenpariskunta jälleen siellä lammella niin kuin on joka kevät ollut.” Kotona Oja kokkaa enimmäkseen itse. ”Justiin katsoin telkkarista, kun tekivät siellä uunilohta englantilaisittain siten, että nahka paistetaan erikseen. Etsin reseptin netistä ja aion kokeilla”, Oja sanoo. Oja on tottunut netin käyttäjä, ja se on melkein ehto Oulu-avullekin.

Lisään listaan aina muutaman suklaapatukan hakijalle palkaksi. ”Apteekista laittavat asioijalle laskun mukaan. Samoin kauppias lähettää laskun kerran kuukaudessa. Maksan ne sitten nettipankissa pois. Kyllä tämä on kätevä apu, eikä maksa mitään. Lisään listaan aina muutaman suklaapatukan hakijalle palkaksi”, Oja hymyilee.

Aina pitää auttaa

Puolivälinkankaan suuralueen asukasyhdistyksen avoimen nuorisotoiminnan vapaaehtoistyöntekijä Ola Mohamed tekee listaa hänelle tutuista perheistä, joiden tietää olevan tiukassa tilanteessa. Perjantaisin Puolivälinkankaan nuorisotalolle saapuu Tuiran seurakunnan ruoka-apu. Ruoka-annoksia jaetaan hakijoille, mutta Mohamed käy myös itse viemässä niitä vanhuksille ja yksinhuoltajaperheille. Viime perjantaina Mohamed saapui reissultaan kyyneleet silmissä. ”Ihmiset ovat niin kiitollisia avusta. Monella on nyt tosi tiukkaa.” Mohamed on muuttanut Ouluun Egyptistä 13 vuotta sitten ja on ammatiltaan koulunkäynnin avustaja. Hän tuntee Puolivälinkankaan maahanmuuttajaperheet hyvin, sillä normaalioloissa hän vetää heille perhekerhoa ja naistenkerhoa. Niissä käy viikoittain jopa 150 henkilöä. ”Osa perheistä on isoja, saattaa olla kymmenenkin henkilöä perheessä”, hän tietää. Mohamed vie ruokapussit perille kävellen. ”Yksi vanhus saattaa asua Välivainiolla, toinen Pyykösjärven puolella. Matkaa kertyy aika paljon, mutta tykkään kävellä enkä pidä sitä raskaana”, Mohamed sanoo.

Yksinäisyyden ehtii aistia

Näillä näkymin Tuiran seurakunnan ruokaapua saadaan kesäkuun loppuun. Jatkosta on pieni huoli, sillä ruoka-avun tarve on todellinen. Vanhusten yksinäisyyden aistii, vaikka Mohamed ei astukaan ovelta sisälle asti. ”Yksinäisyys on lisääntynyt. Siksi on ihanaa nähdä, että jotkut vanhukset pitävät huolta toisistaan. Nytkin vien kolme ruoka-annosta samaan taloon, kun sana oli kiirinyt asukkaiden kesken.” Toisinaan Mohamedin apuna ovat hänen 9- ja 12-vuotiaat lapsensa. ”Haluan, että he oppivat, että aina pitää auttaa.” Mohamed muistuttaa, että jokainen voi tarjota apuaan. ”Jos naapurissasi on vanhus, kysy, tarvitseeko hän jotain.” ///

8 MUN OULU 2 - 2020


Kulttuuririentoihin kotisohvalta Virtuaalisissa kulttuurikokemuksissa tekniikka ja kulttuuri kohtaavat. Palveluja ei vain siirretä verkkoon, vaan digitaalisuuden avulla luodaan uudenlaisia kulttuurikokemuksia. TEKSTI Päivi Brink VALOKUVAT kulttuurivalve.fi

KORONAVIRUS SAI kulttuurisektorin ottamaan todellisen

digiloikan, kun ihmiset eivät päässeet paikan päälle nauttimaan kulttuurista. Monet uusista kokemusmuodoista ovat tulleet jäädäkseen. ”Huhtikuun alussa saimme Oulun taidemuseon Ellen Thesleff -näyttelyn verkkokierroksen nettiin viikossa, mikä oli hieno saavutus museon asiantuntijoilta ja teknisestä puolesta vastanneelta Saha Prodilta. Ilman verkkokierrosta kukaan ei olisi päässyt näkemään näyttelyä. Huhtikuun loppuun mennessä virtuaalisen näyttelyn on nähnyt jo yli 10 000 kävijää. Virtuaalikierros on tekijänoikeudellisista syistä koettavissa elokuun loppuun asti”, Oulun kaupungin kulttuurijohtaja Samu Forsblom kertoo. Kun näyttely, konsertti tai haastattelu on koettavissa virtuaalisesti, se kilpailee ihmisten ajankäytöstä kovatasoisten kansainvälisten toimijoiden kanssa. Miksi vierailla Oulun taidemuseon näyttelyssä, jos voi yhtä helposti tutustua Louvren kokoelmiin? ”Paikallisten toimijoiden onkin pohdittava olemassaolonsa tarkoitusta. Mitä tarjottavaa heillä on oululaiselle, suomalaiselle tai kansainväliselle yleisölle? Paikallinen erityisyys ja kulttuurikeskuksen tai museon arvot ja persoonallinen oma linja ohjelman sisällössä ovat entistäkin tärkeämpiä. Myös virtuaalisen esityksen toteutuksen on oltava kiinnostava ja mahdollisimman laadukas ja kekseliäs. Tämä on tietysti resurssikysymys.”

”Kehitämme vauhdilla uusia tapoja käyttää teknologiaa. Oululla on tässä suorastaan velvollisuus olla edelläkävijä, sillä kaupungissamme on paljon teknistä osaamista ja kiinnostavaa kulttuuria. Uskon, että pelillisyys tulee jatkossa vahvasti mukaan virtuaaliseen kulttuuriin, sillä sen avulla kävijät voivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa”, Forsblom toteaa. Virtuaaliseen näyttelyyn voi mennä myös yhdessä kaverin kanssa ja kokemuksen voi jakaa sosiaalisessa mediassa. ”Olemme ihan alussa verkkokulttuurin edistämisessä, ja jatkossa huomioimme sen mahdollisuudet jo suunnitteluvaiheessa sopimuksia tehdessämme”, sanoo Forsblom.

360-astetta, 3D:tä ja VR:ää

Saha Prod Oy rakensi pilottihankkeena Thesleff-näyttelyn 3Dvirtuaaliympäristön. Vastaavaa teknologiaa voidaan käyttää jatkossakin Museo- ja tiedekeskus Luupin näyttelyjen tai esimerkiksi teatteritai tanssiesitysten virtuaaliseen kokemiseen. Musiikkitapahtumien ja erilaisten seminaarien esiintymisteknologiaa voidaan käyttää kulttuuritapahtumien striimaamiseen ja tallentamiseen. ”Thesleff-verkkokierros yhdisteli 360-asteisia panoraamakuvia näyttelyssä jo valmiina olemassa oleviin äänitiedostoihin ja teksteihin. 3D-virtuaaliympäristöön voidaan liittää myös videokuvaa ja VR-lasien avulla monenlaista sisältöä. Näyttelyyn voisi esimerkiksi tuoda virtuaalisia henkilöitä, kuten taiteilijan itsensä keskustelemaan. Elämyksellinen kokeminen on mahdollista monella tapaa”, Saha Prodin toimitusjohtaja Mikko Pohjola kertoo. Virtuaalikokemusten ansaintalogiikkaa ei ole vielä saatu ratkaistua. Ammattilaisten tekemästä laadukkaasta sisällöstä ollaan jatkossa toivottavasti valmiita myös maksamaan. Saavutettavuus on yksi virtuaalisten kulttuuripalvelujen tärkeimmistä eduista. Niihin pääsevät mukaan myös esimerkiksi liikuntarajoitteiset, ikäihmiset tai vaikkapa pienten lasten vanhemmat. Virtuaaliset kokemukset ovat auki 24/7 – myös juuri nyt. ///

Lisää kkejä kulttuurivin a! s takakannes

Edelläkävijän rooli Oululle

Oulun kaupungin virtuaalisia kulttuurikokemuksia ovat näyttelyjen lisäksi olleet esimerkiksi kulttuuritalo Valveen ValveLiven musiikki- tai teatteriesitykset. Live-striimatut esitykset ovat myös jälkeenpäin nähtävissä ValveLiven sivuilla ja YouTube-kanavalla. Oulun kaupunginkirjaston YouTube-kanavalla on nähtävissä KirjastoLivessä striimattuja kirjavinkkejä ja kirjailijahaastatteluja. Jatkossa on tarkoitus esimerkiksi striimata Oulun sinfoniaorkesterin konsertteja. Kulttuurikokemus ei siirry sellaisenaan verkkoon vaan alustan omat keinot on huomioitava.

Kesäinen tervehdys Kiertokaaresta! VOIT LAITTAA pilaantuneet elintarvikkeet

tavalliseen muovipussiin, paperipussiin tai vaikkapa kirjekuoreen. Biokaasulaitoksella kaikki pussit poistetaan ja toimitetaan energiana hyödynnettäväksi. Biojätteestä saatu mädätysjäännös hyödynnetään lannoitteena ja mädätyksessä syntyvä biokaasu autojen polttoaineena. Biojätteen lajittelu kotona on pieni teko, josta syntyy iso eko. Mukavaa kesää! Oiva Roina

Kiertokaari

Oulu10 chatissa OULU10:N chat palvelee iltaisin (ma–to)

klo 21 saakka. Perjantaisin palvelua saa klo 16 asti. Saat chatissa palvelua nimettömästi, mutta tarvittaessa pyydämme sinua tunnistautumaan Suomi.fi-tunnuksen avulla. Näin voimme neuvoa sinua henkilökohtaisemmin.

OULU10, Torikatu 10 palvelee

ma–to 8–18, pe 8–16 Muut Oulu10:n asiointipisteet, tarkista palveluajat www.ouka.fi/asiointi p. 08 558 558 00 WhatsApp 040 011 1001 oulu10@ouka.fi

Oulun kaupunki

Oulunkaupunki

MUN OULU 2 - 2020

9


HENKILÖ

FAKTA ⋆ Saila Saraniemi, 45 ⋆ ammatti: Brändimarkkinoinnin professori ⋆ Mistä tunnetaan: Suomen ensimmäinen brändiprofessori

Suomen ensimmäinen brändiprofessori

Hupisaaret on Saraniemelle mieluisa paikka. "Ne ovat Oulun sydän, joka on eri vuodenaikoina erilainen, josta löytyy aina jokin uusi, jännittävä näkymä ja jossa luonto ja kaupunkikulttuuri sekä eri-ikäiset ihmiset kohtaavat luontevasti."

10 MUN OULU 2 - 2020


Oma kuva

Saila Saraniemi on Rovaniemeltä Ouluun kotiutunut professori, jota kiinnostavat mielikuvat ja niiden valjastaminen brändityöhön.

"Tutkija-opettajan työpäivä venyy helposti iltaan asti. Onnekseni olin jo aiemmin kiinnittänyt huomiota ergonomiaan ja välineisiin."

TEKSTI Saara Kärki KUVA Maiju Pohjanheimo Suomen ensimmäinen brändiprofessori, Saila Saraniemi, LINNANaloitti professuurinsa Oulun MAA yliopistossa vuoden alussa. Jo aiemmin Saraniemi opetti yliopistolehtorina kauppatieteiden tiedekunnassa. ”Tehtävä alkoi vauhdikkaasti ja on saanut mukavasti huomiota niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Brändit nähdään tärkeänä tutkimusaiheena”, Saraniemi kertoo. Sittemmin covid-19-pandemia on muuttanut Saraniemen työn etätoiminnoiksi. Saraniemi kertoo, että pandemia aiheuttaa muutoksia myös yritysten ja yhteisöjen toimintatapoihin. Tilanne on dramaattinen lähestulkoon kaikille brändeille, osalle se on valitettavasti kohtalon kysymys taloudellisista syistä. ”Näkisin, että brändien selviytymisstrategiat vaikuttavat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. On sellaisia brändejä, jotka jollakin tavalla hyötyvät tästä tilanteesta. Esimerkiksi tuottamalla suojavarusteita, joita juuri nyt tarvitaan”, Saraniemi sanoo. Pitkällä tähtäimellä taas voivat hyötyä nyt luottamusta rakentavat brändit ja ne, jotka antavat syitä uskoa, että kriisistä päästään eteenpäin. Kriisi pakottaa kuitenkin kaikki brändit sopeutumaan tai sopeuttamaan toimintaansa, jotta tästä ajasta päästään yli. ”Niiden, joilla myynti lisääntyy, on syytä viestiä sensitiivisesti ja tuoda esille inhimillisyyden näkökulmaa. Näin luotettavuutta voidaan vahvistaa. Viestinnän sävy saa olla välittävä ja empaattinen sen sijaan, että omaa pärjäämistään tuotaisiin kovasti esille”, Saraniemi toteaa.

Kiinnostus brändeihin heräsi varhain

Saraniemi on kotoisin Rovaniemeltä. Siellä heräsi myös hänen kiinnostuksensa brändäystä kohtaan. Saraniemi teki pro gradu -tutkielmansa Lapin yliopistolle mielikuvis-

ta hotellialalla. Väitöskirjansa hän teki Suomen matkailubrändin rakentumisesta ItäSuomen yliopistolle. ”Matkailuala oli 2000-luvun alussa hyvin vahvasti läsnä. Minua kiinnosti, millaisia merkityksiä tietyillä pakoilla on, miksi joku paikka kiinnostaa ja joku ei. Millaisia markkinointitoimenpiteitä tarvitaan alalla, joka on hyvin pienyritysvaltainen ja verkostoitunut palveluala.”

Pito- ja vetovoima ovat tärkeitä

Kaupungeille, kuten Oululle, brändityö on kohderyhmien puhuttelua. On tyypillistä, että kohderyhmiä on monia: on asukkaat, muuttajat, uudet yritykset sekä matkailijat. ”Tätä on pidetty haasteellisena, mutta se on myös mahdollisuus tunnistaa omia, muista erottavia vahvuuksia, jotka ovat monelle yleisölle merkityksellisiä”, Saraniemi sanoo.

Täällä on pikkukaupungin piirteet ja ison kaupungin mahdollisuudet. Jotta kaupunki on houkutteleva ja kiinnostava, on brändin rakentamisessa pitkäjänteinen työ avainasemassa. Brändin merkitys korostuu myös silloin, kun asukkaiden halutaan jäävän Ouluun. ”Oulu on hyvin vahvasti opiskelijakaupunki. Kun opiskelijat valmistuvat ja miettivät mihin suuntavat, on tärkeä, että kaupungilla on pitovoimaa ja osaajat saadaan jäämään.” Kaupungeilla on brändi, halusi tai ei. Oulunkin kokoiselle paikalle on joka tapauksessa olemassa mielikuvia. Ne voivat olla epämääräisiä tai jopa vääriä.

Brändäämisellä voidaan vaikuttaa siihen, millaisiksi mielikuvat muodostuvat, vaikka kaikkea brändistä käytävää keskustelua ei voikaan hallita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteistä visiota brändistä viestinnän perustaksi. ”Brändi ja siihen liittyvät merkitykset muodostuvat eri toimijoiden vuorovaikutuksessa. Toisaalta eri sidosryhmillä on samasta paikasta erilaisia kertomuksia ja kokemuksia. Puhutaan osallistavasta brändityöstä, kun näitä otetaan mukaan yhteisen identiteetin ja vision määrittelyyn.”

Pienet piirteet, suuret mahdollisuudet

Oulussakin kuunnellaan kaupunkilaisten mielipiteitä brändityössä. Opiskelijoiden ja Visit Oulun toteuttaman tutkimuksen alustavissa analyyseissa on noussut ilmi, että Oulussa on mahdollisuus ainutlaatuisiin yhdistelmiin. Täällä on esimerkiksi sekä elävä kaupunkielämä että monipuolinen luonto. ”Vastakohdat täydentävät toisiaan ja sen voi parhaimmillaan luoda eduksi. Joskus on myös niin, että mitä ei voi kätkeä, sen voi nostaa esille. Silloin ollaan aitouden edessä. Aitous taas tekee brändistä uskottavan ja luotettavan. Täällä on pikkukaupungin piirteet ja ison kaupungin mahdollisuudet”, Saraniemi sanoo. Vaikka kaupunkilaisilla on omat näkemyksenä kotipaikastaan, löytyy jokaiselta sinne kiinnittymiskohtansa, joskus syväkin tunneside. Brändääjän näkökulmasta tärkeintä on moniäänisuuden valjastaminen yhteisen brändin hyväksi. ”Puhutaan paikan hengestä. Se on sellainen, joka kuitenkin yhdistää, vaikka olisi erilaisia näkemyksiä. Saa olemaan ylpeä omasta paikkakunnasta, jossa viihdytään ja koetaan olo kotoisaksi.” ///

Viiden suora Mitä lukija ei sinusta ikinä arvaisi? Minun mukaani on aikanaan nimetty Ranuan eläinpuiston Saila-saukko. Olin siellä töissä markkinointiprojektissa. Kun tulet kotiin, mitä teet ensimmäiseksi? Ulkoilutan koiran.

Paras muistosi lapsuudesta? Junamatkat mummoloihin Lappiin (asuimme Helsingissä silloin).

paikallisista raaka-aineista, henkilökohtaista palvelua ja arvot kohdallaan.

Mihin veisit turistin Oulussa ja miksi? Ensin Hupisaarille nauttimaan raikkaasta ilmasta ja sitten läheiseen Ostroferiaan syömään: konstailemattomia mutta vivahteikkaita annoksia

Sano jotain Oulusta, lämpimällä sydämellä: Pohjoinen kaupunki tarjoaa yllättävän monenlaisia kulttuurielämyksiä, varsinkin kun vähän raaputtaa pintaa syvemmältä.

Oulu-brändiä uudistetaan yhdessä OULUN KAUPUNKI on aloittanut brändin

uudistamistyön. Tämä merkitsee kaupungin merkitykselliseksi tekemistä. Työllä halutaan rakentaa yhtenäistä kuvaa Oulusta. ”Brändi muodostuu ihmisistä ja ihmisten mielissä. Siihen voivat ja saavat vaikuttaa kaikki. Brändiä ei anneta vaan se tehdään yhdessä”, kertoo Oulun kaupungin viestintäpäällikkö Sari Valppu. Brändin luominen on tärkeää, sillä sen tulee innostaa, inspiroida, luoda ylpeyttä, omistajuutta ja oivalluksia. Samalla sen toivotaan uudistavan ajattelua ja vievän Oulua eteenpäin. Jotta brändin avulla saadaan synnytettyä tunteita, sen täytyy olla myös rohkea. ”Brändi on investointi, ei pakollinen kuluerä. Se luo immateriaalista arvoa, joka ulosmitataan vierailijoina, työpaikkoina, uusina asukkaina, otsikoina ja some-jakoina”, Valppu jatkaa. Kaupungin työntekijät ovat merkittäviä brändinluojia jokapäiväisessä työssä, valinnoissa ja asiakkaita palvellessa. Samoin kaikki oululaiset, niin ihmiset kuin myös yritykset, luovat teoillaan mielikuvaa Oulusta ja oululaisuudesta. ”Olemme kaikki Oulun viestinviejiä. Brändityö etenee vaiheittain siten, että aluksi otamme mukaan kaupungin työntekijät, kaupunkilaiset ja sidosryhmät kyselyiden kautta”, Valppu jatkaa. Kysely asukkaille ja oululaisille yrityksille on parhaillaan avoinna heinäkuun loppuun asti. Vastaa kyselyyn osoitteessa tulevaisuus.oulu.com.Kaikkien kyselyyn osallistuneiden kesken arvotaan Oura-sormus. Oulun uudistunut brändi näkee päivänvalonsa syksyllä 2021. ///

KENESTÄ

HALUISIT LUKEA MUN OULUSSA? Ehdota omaa oululaista suosikkiasi: munoulu@ouka.fi

MUN OULU 2 - 2020

11


AJANKOHTAISTA

Annikki Sipola käy ahkerasti tervehtimässä puolisoaan Intiön hoivakodilla. Kevään myötä ja säiden lämmettyä tapaaminen onnistuu myös ulkona.

Hoivaa koronan aikaan Korona-aika näkyy oululaisissa hoivakodeissa muun muassa tehotettuna suojautumisena ja muuttuneina vierailukäytäntöinä. TEKSTI Titta Vilpa KUVA Antti J. Leinonen Oululainen Annikki Sipola kävelee reippain askelin kohti Intiön hoivaINTIÖ kotia Onni-koiransa kanssa. Hoivakodin aidan takana odotteleekin jo aviomies Timo hoitajansa kanssa. Sipolan pariskunnan päivittäiset tapaamiset muuttuivat koronan myötä ensin hoivakodin ikkunalasin läpi vilkutteluksi ja myöhemmin keväällä hoivakodin piha-aidan yli tervehtimiseksi. ”Nyt saamme onneksi tavata ulkona turvavälit huomioiden. Koko kevään ajan minulla on ollut kova huoli siitä, miten Timo ymmärtää tilanteen.” Timo Sipola sairastui Alzheimerin tautiin vain 58-vuotiaana ja on asunut hoivakodissa 2,5 vuotta. Annikki käy tapaamassa aviomiestään yleensä joka päivä. ”Kun kerran olin viikon matkoilla ja menin reissun jälkeen tervehtimään Timoa, hän luuli minun kuolleen.” Säännöllisten rutiinien muuttuminen voi ottaa koville etenkin muistisairaiden ihmisten kohdalla. ”Timo ei puhu enää paljon, mutta näen, että hän tuntee minut ja koiramme Onnin ja ilahtuu selvästi, kun käymme tervehtimässä häntä. Kun Timo asui vielä kotona, Onni nukkui aina päiväunia Timon vatsan päällä”, muistelee Annikki Sipola hymyillen.

Arki jatkuu Intiön ja Hiirosen hoivakodeissa

Korona on muuttanut oululaisten hoivakotien arkea merkittävästi monella tapaa, ja asukkaiden omai-

sia on tiedotettu muutoksista yhteisellä kirjeellä. Hoivakodeissa noudatetaan paitsi poikkeustoimia omaisten vierailujen suhteen, myös sosiaali- ja terveysministeriön suojautumisohjeita. Henkilökunta käyttää lähikontaktissa asiakkaiden kanssa nenä-suusuojainta sekä oireilevien asiakkaiden kanssa myös suojakäsineitä. Jos hoivatai palvelukotiin muuttaa uusi asiakas, häntä hoidetaan karanteeninomaisissa oloissa kahden viikon ajan. ”Asukkaiden kokoontumiset päiväsaleissa on rajoitettu korkeintaan kymmeneen henkilöön, turvaväleistä pidetään huolta ja tuliaisten tuominen hoivakotien asukkaille on kielletty”, kertoo Intiön hoivakodin palvelupäällikkö Toini Kärenlampi. Hoivakotien puhtaanapitoa on tehostettu entisestään. Sekä henkilökuntaa että asukkaita testataan matalalla kynnyksellä. ”Hoivakotiemme työntekijöillä on niin vahva ammattiylpeys, että he käyttäytyvät vastuullisesti myös työajan ulkopuolelle, jotta emme toisi tartuntoja hoivakoteihin”, kiittelee Kärenlampi.

Uudenlaista tekemistä

Tilanne on toukokuun alussa rauhallinen ja arki hoivakodeissa rullaa eteenpäin. ”Henkilökunta, omaiset ja asukkaat ovat sopeutuneet tilanteeseen yllättävän hyvin”, kertoo Hiirosen hoivakodin palvelupäällikkö Petra Hiltunen. Suurin muutos lienee aiemmin arjessa läsnä olleiden omaisten vierailujen loppuminen. He ovat

valtava voimavara niin hoivakotien asukkaille kuin henkilökunnallekin. ”Kun asukkaiden ja omaisten säännölliset juttutuokiot sekä yhteiset ruoka- ja kävelyretket ovat toistaiseksi katkolla, olemme onneksi saaneet lisää henkilökuntaa, joka pystyy viettämään aikaa asukkaiden kanssa”, kertoo Kärenlampi. Myös älypuhelimista ja iPadeista on Hiltusen mukaan ollut paljon iloa yhteydenpidossa. ”Myös Hiirosessa oleva Rientopyörä on ilahduttanut lukuisia asukkaitamme, kun he ovat päässeet vuorotellen fysioterapeutin mukana pienelle pyöräajelulle”, kertoo Hiltunen.

Nostan hattua heidän jaksamiselleen ja ammattitaidolleen. Ulkoiluhetki on nyt ilahduttanut myös Intiön hoivakodissa asuvaa Timo Sipolaa. On kuitenkin aika palata takaisin sisälle ja päästää Annikki kävelylenkille Onnin kanssa. Yli 40 vuotta Timonsa kanssa naimisissa ollut Annikki luottaa sataprosenttisesti Intiön hoivakodin henkilökuntaan korona-aikanakin. ”Nostan hattua heidän jaksamiselleen ja ammattitaidolleen.” ///

12 MUN OULU 2 - 2020


LIFE IN OULU

Villa Victor’s Finnish lessons are available online Due to the coronavirus, Villa Victor has cancelled all its events until the end of July, but all language courses are still available as web courses according to the timetable. The multilingual assistance is provided by telephone, even during the summer. IN JUNE, Villa Victor will offer non-stop

Finnish lessons on interactive Microsoft Teams groups according to the spring schedule. In July, there will be two Finnish web courses at two different levels: beginners and advanced. They will also meet online on Microsoft Teams. Anyone who is interested in learning Finnish can join the group. No previous degrees are needed, and you do not have to be a resident of Oulu. “If someone wants to learn Finnish, he or she should just send me an e-mail. They can join anytime. I’ll send them the link to the next Teams meeting. We now have ten groups meeting online, most of them once or twice a week,” says Veli-Pekka Pelkonen, who is in charge of Finnish teaching at Villa Victor. These Finnish courses are free of charge. Via the web courses, Villa Victor has also reached people who would not have joined contact teaching.

“Some people live further away from the centre of Oulu or have other reasons why the web course suits them better.”

Multilingual information by telephone

In addition to the Finnish classes, the City of Oulu offers multilingual assistance on various topics regarding the city’s services and everyday matters about living in Oulu. During the summer, the assistance will be provided by telephone. There are different telephone numbers for different languages. “In June, we will provide multilingual assistance by telephone in 15 languages. We hope we can continue providing assistance in all these languages throughout the summer, but the amount of people we have working in July will depend on the City of Oulu’s staff reduction consultations. We hope the service will continue in at least 5 languages,” says Antti Koistinen, Service Manager of Multilingual Services.

“Some people live further away from the centre of Oulu or have other reasons why the web course suits them better.”

Language courses for Nokia and the University of Oulu

Both Nokia and the University of Oulu have realised the importance of offering Finnish lessons for their employees. “We had an info-day at Nokia about the services provided by the city and afterwards they asked us to organise Finnish courses for their employees. If they speak Finnish, they are more likely to integrate in Finland. We now offer them two web courses,” Koistinen says. “For a long time, we have also co-operated with the University of Oulu, and now we are teaching Finnish to their foreign employees

CONTACT US:

For enrolment in the language courses or more information about the mentoring programme. Send an e-mail to: veli-pekka.pelkonen@ouka.fi For timetables and more information about the courses, see the Villa Victor website: ouka.fi/oulu/villavictor-english/ finnish-language-courses

and some students. A good example of this is the ECF project, Language - a key to participation, which organises courses and mentoring for educated professionals. It is run by the university but is operated by Villa Victor. This spring, all these activities have been available on the web and the experiences have been very good. In the autumn, the web courses will probably continue in some form.” New mentors are required on the project for the next round in the mentoring programme, which starts on June. Already during the summer, the mentors can interact with interesting people from their professional field in need of guidance and conversation. ///

CHECK US OUT ON SOCIAL MEDIA:

Facebook: Villa Victor Monikulttuurikeskus Multicultural Centre Instagram: Villa Victor: @villavictoroulu Language - a key to participation project: @kielenavulla

For the telephone numbers for multilingual assistance see: ouka.fi/oulu/villavictor-english/information-service-in-different-languages

Villa Victor is moving to Aleksinkulma!

In July, Villa Victor will move to a new address at Aleksanterinkatu 7, also known as Aleksinkulma. The new premises are next to Oulu10. Check online when contact teaching can resume.

Renew the Oulu brand with us The city of Oulu has started renewing its brand. The aim of the renewal is to build a consistent image of Oulu. “THE BRAND consists of people and it’s built in

the minds of people. Everyone can impact it and are allowed to do so. The brand is not handed down from above, it’s something we create together,” says Sari Valppu, the communications manager of the city of Oulu. Creating a brand is important, because the brand should be exciting and inspirational, something you can be proud of. It should make you feel that you own the brand and make you come to new realisations. At the same time, the aim is that the renewal process will generate fresh ideas and take Oulu forward. In order to arouse feelings with a brand, it must be bold too.

The employees of the city are important brand builders in their everyday work, in customer service and with the choices they make. Also, every resident of Oulu and all the businesses in Oulu create an image of Oulu with their actions. Take part in renewing the Oulu brand on our website tulevaisuus.oulu.com. One of the survey participants will win an Oura sleep and activity ring. The survey will run until the end of July. The new brand of Oulu will be launched in the autumn of 2021.

Enjoy the exhibition virtually The Kiss of the Sun, an exhibition of paintings by Ellen Thesleff is now available as a virtual tour from the comfort of your home. ALL YOU need is a computer, tablet or smartphone with Internet con-

nection to take the virtual tour consisting of a number of 360 degree panorama scenes. The tour includes an audio guide by curator Hanna-Reetta Schreck. The virtual tour is available until 30 August 2020, and is free of charge for everyone.

MUN OULU 2 - 2020

13


ILMIÖ

Vappuaattoa juhlittiin Oulussakin tänä vuonna maltillisesti.

Erilainen kevät

Hiljainen ja apea. Sellaisenako muistamme koronakevään 2020? Kolme kuvaajaa ikuisti näkymiä erilaisesta Oulusta kevään ajan. KUVAT Juuso Haarala, Petteri Löppönen ja Harri Tarvainen

14 MUN OULU 2 - 2020


#korona #koronavirus #viruslinko #kasvomaski #etäisyys #etäyhteys #nalleikkunassa #etäkoulu #etätyö #striimata #rajoitus #karanteeni #oulu-apu #lomautus #käsidesi #turvaväli #aivastus #pesekädet

MUN OULU 2 - 2020

15


Ole armollinen itsellesi ja muille Jaksaminen korona-aikana tuo läjän ylimääräisiä haasteita niin aikuisille kuin lapsillekin. Psykologi Anni Salminen muistuttaa, että kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja. TEKSTI Titta Vilpa KUVA Juuso Haarala

KUN ARKI muuttuu yllättäen, hallinnan ja

turvallisuuden tunteet poistuvat ja tilalle voi astua epävarmuuden tunne. ”Kriisitilanteen raskain vaihe on sinnitellä odottavassa valmiustilassa. Kun ei tiedä, kauanko tilanne kestää ja mitkä ovat sen seuraukset, saattaa tuntua, ettei keinoja tilanteen ratkaisemiseksi löydy”, toteaa aikuisten mielenterveyspalveluiden psykologi Anni Salminen. Tilanne voi aiheuttaa reaktioita ylivirittyneisyydestä lamaantumiseen tai kiukusta hätääntymiseen. ”Myös läheisyyden tarve tai vastaavasti tarve vetäytyä omiin oloihinsa voi kasvaa”, kertoo Salminen. On myös täysin normaalia, jos poikkeusaika ei aiheuta mitään reaktioita, koska reagoimme stressiin yksilöllisellä tavalla.

Älä vaadi itseltäsi liikaa

Onpa kyseessä aikuinen tai lapsi, kaikenlaiset tunteet ovat Salmisen mukaan yhtä hyväksyttäviä ja sallittuja. Jos aikuista pelottaa, hänen on osattava olla herkkänä omien pelkojensa suhteen. On ensin osattava rauhoittaa itsensä, jotta voi rauhoittaa myös toisen. Salminen neuvoo erottamaan asiat, joihin voi vaikuttaa ja joihin ei voi vaikuttaa. ”Stressaantuneena rupeaa helposti vatvomaan kaiken maailman murheita. Nyt on tärkeä kuitenkin keskittyä siihen, mitä tilanteessa voi oikeasti tehdä ja osata päästää irti asioista, joihin ei voi vaikuttaa.” Jos mahdollista, kannattaa pyrkiä näkemään tilanteen valoisat puolet, koska ne tarjoavat vastapainoa huolille. On myös tärkeää muistaa, ettei itseltään tarvitse vaatia täydellistä suoritusta. ”Vähennä tekemisen määrää, ole lempeä itsellesi ja nauti niistä asioista, jotka ovat nyt mahdollisia”, vinkkaa Salminen. Psykologi kehottaa myös pohtimaan, voisivatko poikkeustila ja ajan vapautuminen tarjota kasvun paikkoja luovuudelle tai uuden taidon oppimiselle. Muista kuitenkin se, mikä on kriisitilanteessa ominaista sinulle. Jos kaverilla on virtaa siivota koti katosta lattiaan tai opetella uusi kieli, älä vertaa itseäsi häneen.

”Pyri olemaan ymmärtävä ja lämmin. Salli lapsesi tunteet ja yritä parhaasi mukaan vastata hänen kysymyksiinsä.” Lapsen on tärkeä kokea, että olet tilanteessa häntä varten. ”Vaikka sinulla ei ole varmaa vastausta vaikkapa kysymykseen, sairastuuko äiti tai isä, on tärkeintä saada lapsi tuntemaan olonsa turvalliseksi. Pelko oman vanhemman sairastumisesta tai menettämisestä on lähes pahinta, mitä lapsi voi kokea.” Lapselle on tärkeää myös antaa tietoa hänen ikätasonsa mukaisesti. Usein lapsi tai nuori ei osaa erottaa oikeaa tietoa väärästä. Pelon taustalla saattaa olla TikTokista tai YouTubesta kuultu asia, joten on hyvä jutella lapsen kanssa myös medialukutaidosta. ”Neuvoni aikuiselle on jutella lastensa kanssa, seurata luotettavia medioita ja rajoittaa koronauutisten seuranta muutamaan kertaan päivässä.”

Pysyttele rutiineissa

Arkiset rutiinit ja niiden ylläpitäminen tarjoavat hallinnan tunnetta poikkeusoloissakin. Herää siis joka aamu samoihin aikoihin, syö säännöllisesti, harrasta liikuntaa ja tee sinulle iloa tuottavia asioita. ”Näinä aikoina tarvitsemme entistä enemmän toisia ihmisiä, joten hyödynnä etätapaamismahdollisuuksia läheistesi kanssa ja ulkoile turvavälit huomioiden.” Myös toisten auttaminen voi tarjota merkityksellisyyden tunnetta omaankin elämään. ”Kaupassa käynti riskiryhmässä olevalle naapurille tuottaa iloa teille molemmille. Älä kuitenkaan kuormita itseäsi hyväntekemisellä, koska uhrautuminen ei auta ketään”, muistuttaa Salminen.

Jos kaverilla on virtaa siivota koti katosta lattiaan tai opetella uusi kieli, älä vertaa itseäsi häneen.

Pysähdy lapsen tunteiden äärelle

Jos lapsi on äärimmäisen stressaantunut koronatilanteesta, on tärkeää pysähtyä kuuntelemaan lapsen pelkoja ja luoda hänelle turvallinen olo.

Apua, tarvitsen omaa aikaa!

Kun kotona ovat sekä lapset että aikuiset, oma aika on pakosta kortilla. Salminen antaa tilanteeseen vinkeiksi keskustelun, suunnittelun ja kalenterin käytön. Kahden vanhemman taloudessa on mahdollista vuorotella, milloin toinen on lasten kanssa ja toinen saa huilia. ”Yhden vanhemman perheessä arki on huomattavasti haastavampaa. Onko lapsen joissakin tapauksissa parempi olla päiväkodissa, jos vanhempi tekee kotona töitä?” Jos omat voimat hupenevat, Salminen muistuttaa pyytämään apua. Oulun kaupunki tar-

joaa Oulu-apua yhdessä seurakuntayhtymän, asukastupien sekä eri järjestöjen ja yritysten kanssa. Yhteyttä voi ottaa myös perheneuvontaan (ouka.fi/oulu/sosiaali-ja-perhepalvelut/perheneuvonta). ”Korona koskettaa meitä kaikkia universaalisti. Emme voi muuttaa ulkopuolisia tekijöitä, mutta voimme kuitenkin vaikuttaa melko paljon omaan mieleemme ja siihen, mihin suuntaamme oman tekemisemme”, Salminen muistuttaa. ///

Tarvitsetko tukea tai apua? Voit olla yhteydessä hyvinvointikeskuksesi sosiaalityöntekijään: Kontinkangas p. 040 182 8078 Tuira p. 040 683 8138 Haukipudas p. 040 630 6525 Kaakkuri p. 050 316 9095 Kiiminki p. 050 407 3513 ♥ Sosiaalipäivystykseen p. 044 703 6235 ♥ Ikäihmisiä palvelee Aino-neuvonta p. 044 703 4973 arkisin klo 9–15 Oulu-apu p. 08 558 558 20, ma-to klo 8-18, pe klo 8-16 ouka.fi/oulu-apu

16 MUN OULU 2 - 2020


Multa kynsien alla vähentää stressiä

TEKSTI Sanna Roukala KUVAT Juuso Haarala ja iStock

”On mukava maistella omaa satoa, ja lapsi nauttii, kun saa napsia herneitä suoraan suuhun”, toteaa viime vuonna laatikkoviljelyn aloittanut oululainen Johanna Jylhä.

Kaupunkiviljelystä on muodostunut kasvava trendi ja ruuan puhtaus sekä alkuperä kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän. Parveke- tai laatikkoviljely on helppo tapa aloittaa puutarhainnostus. ”Viime vuonna istutimme lehtikaalia, tomaatintaimia, herneitä ja basilikaa. Herneistä tuli hyvä sato, mutta jokin tuholainen söi kaaleja. Sain vinkin ammattilaiselta, että kyssäkaali voisi toimia”, kertoo laatikkoviljelijä Johanna Jylhä. Oulun kaupungilla on vuokrattavana yhteensä sata viljelylaatikkoa neljässä eri kohteessa: Reelinkiaukiolla, Salmelanpuistossa, Hollipuistossa sekä Veturiaukiolla. Laatikkoviljelykohteista vain Hollipuistossa on vesipiste. Muihin kohteisiin vesi kuljetetaan itse. Jylhän mukaan laatikkoviljely on helppoa, ja kastelu on vaativin osuus. ”Kuivana aikana laatikolla tuli käytyä melkein päivittäin. Kasteluveden kannoin repussa vedellä täytetyissä limsapulloissa. Kun multa on puhdasta, kitkemistä ei juurikaan tarvitse tehdä.” Alun perin kaupunki aloitti laatikkoviljelytoiminnan osana Suomi 100 -hanketta ja nyt on alkamassa neljäs toimintavuosi. TOPPILANSAARI

”Laatikot on varattu joka vuosi loppuun. Kausi maksaa yhdeksän euroa ja hintaan kuuluu laatikko multineen. On mahdollista, että laatikkopaikkoja tehdään tulevaisuudessa lisää tai siirretään eri paikkoihin”, kertoo Oulun kaupungin maisema-arkkitehti Veera Sanaksenaho.

Kasvien hoitaminen rauhoittaa mielen

”On mukava seurata yhdessä lapsen kanssa, miten kasvit kehittyvät. Samalla tulee ulkoiltua ja liikuttua. Toisilla on koira, joka ulkoiluttaa heitä. Meillä se on viljelylaatikko”, sanoo Jylhä. Kaupunkiviljely kannustaa liikkumiseen, ulkoiluun, yhteisöllisyyteen ja kasvien hoitamiseen edistäen näin fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Kasveilla tiedetään olevan myös mieltä rauhoittava vaikutus. ”Tällaisena eristysaikana puutarhanhoidon hyvinvointivaikutuksilla on entistä tärkeämpi merkitys. Puutarhatyöt tuovat mukavaa vastapainoa stressaavalle arjelle”, toteaa Sanaksenaho. Tutkimusten mukaan jo muutamien minuuttien oleskelu viheralueella voi vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiin. Puutarhassa puuhastelu on rentouttavaa ja meditatiivista. Ulko-

na liikkuminen ja kasvien hoitaminen laskevat verenpainetta, lievittävät stressiä ja tuovat hyvää mieltä. ”Viljelyn voi aloittaa helposti suorakylvämällä yrttejä ja kesäkukkia ruukkuihin", sanoo Sanaksenaho. Kaupunkiviljelystä ja puutarhanhoidosta on suoraa hyötyä myös ympäristölle. ”Kaupunkiviljely lisää kaupungin vihreää. Siitä hyötyvät perhoset ja muut pölyttäjät. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy.” Itse kasvatetut kasvikset ovat tuoreita ja kasvattamalla omaa satoa, tulee helposti myös syötyä monipuolisemmin. Toukokuun alussa Jylhä on jo tehnyt viljelysuunnitelmia kesän varalle. ”Aion kasvattaa taas herneitä, koska ne ovat tyttären suosikkeja. Viljelen myös ainakin retiisejä ja papuja.” Lisätietoja kaupunkiviljelystä: ouka.fi/oulu/ymparisto-jaluonto/kaupunkiviljely

Kiinnostaisiko siirtolapuutarhurin pesti? Hietasaaren uuden siirtolapuutarhan palstojen haku käynnistyi huhtikuussa ja on voimassa 16.8. saakka. Jaettavana on yhteensä 23 palstaa. • Palstoja voi hakea kaupungin nettisivujen kautta (ouka.fi/oulu/asuminen-ja-rakentaminen/siirtolapuutarha). Palstat arvotaan elokuussa hakijoiden kesken. • Palstan saaneet perustavat Hietasaaren siirtolapuutarhayhdistyksen. Yhdistys suunnittelee alueelle yhteistalon ja ympäristön, kuten kulkuväylät ja pysäköinnin. • Alustavan aikataulun perusteella maanvuokrasopimukset kirjoitetaan vuoden päästä keväällä ja mahdollisesti ensi kesänä voi alkaa rakentamaan ja valmistelemaan palstan viljelyä. • Oulussa on ennestään kaksi siirtolapuutarhaa. Äimäraution siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1947 ja Oulujoen pohjoispuolella sijaitseva Markkuun ryhmäpuutarha aloitti toimintansa 1975. • Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1916 Tampereen Hatanpään kaupunginosaan. Johanna Jylhä toi tyttärensä ulkoilemaan viljelylaatikolle. Toukokuussa vasta suunnitellaan tulevaa kautta. MUN OULU 2 - 2020

17


TURISTINA

FAK­TA ⋆ Jukka Käräjäoja ⋆ keski-ikäinen yliopisto-opettaja ⋆ mukana Huutajissa ⋆ italian kielen auktorisoitu kääntäjä

Jukka Käräjäoja opettaa yliopistolla suomen kieltä ja viestintää eri tiedekuntien opiskelijoille sekä suomea muunkielisille.

Yliopiston värikkäät betonit ja pienveneilijän Varjakka TEKSTI Maaria Rousu KUVAT Juuso Haarala

Jukka Käräjäoja asuu Karjasillalla vaimon, kahden kouluikäisen lapsen ja kissan kanssa. Käräjäoja on kotoisin Raahesta mutta asunut Oulussa yli kolmekymmentä vuotta. Karjasillalla koti on ollut pari vuotta. Sitä ennen Käräjäoja asui perheensä kanssa pitkään Raksilassa, joka on edelleen hänelle läheinen asuinalue. ”Raksilassakin puutalomiljöö on säilynyt viehättävänä ja yhtenäisenä – jopa yhtenäisempänä kuin Karjasillalla. Olen ilahtunut siitä, että senkin suojelusta on nyt ollut puhetta.” Oulusta Käräjäoja esittelisi vieraspaikkakuntalaisille erityisesti kaksi kohdetta: työLINNANMAAN KAMPUS

ympäristönsä yliopiston sekä perheensä suosikkiveneilykohteen Varjakan saaren.

Käytännöllinen ja värikäs yliopisto

Linnanmaan kampus on Käräjäojalle tuttu jo omien opintojen ajalta. Muutamaa vuotta myöhemmin hän palasi sinne töihin. ”Oulun yliopistossa tykkään erityisesti siitä, että kaikki tiedekunnat ovat saman katon alla. Se on monella tavalla madaltanut yksiköiden välisiä raja-aitoja”, Käräjäoja sanoo. ”Itseäni viehättää myös tämä betonibrutalistinen arkkitehtisuuntaus, jota sairaalan alue, kirjasto ja teatterikin Oulussa edusta-

Varjakka on helposti saavutettavissa oleva virkistyskohde. Toivoisin, että siitä pidettäisiin parempaa huolta.

vat. Nämä kaikki ovat persoonallisia rakennuksia, joissa käytännöllisyys on viety hyvin pitkälle. Yliopiston värikkyys on tähän hauska lisä”, hän kuvaa. Käräjäoja toimii yliopistolla suomen kielen ja viestinnän opettajana. Omat opintonsa hän aloitti aikoinaan luonnontieteellisessä tiedekunnassa, mutta kielet veivät mukanaan. ”Olin Italian Bolognassa vaihdossa 1990-luvun alkupuolella. Opin siellä italian, ja se ehkä avasi tällaisen uuden näkökulman.” Myöhemmin Käräjäoja palasi Bolognaan opettamaan suomea.

18 MUN OULU 2 - 2020


Käräjäoja on harrastanut veneilyä yli 20 vuotta. Hän toivoisi Oulun satsaavan pienveneilyn mahdollisuuksiin.

”En ollut ajatellut itsestäni opettajaa, mutta siitä se taisi alkaa kehkeytyä. Ja kun kysytään, niin ei osaa kieltäytyä ja sitten sitä huomaa viihtyvänsä”, hän hymyilee.

Lähiretkiä vesillä

Kävitkö yliopistolla ortotopologian luennoilla?

KUVA Timo Heikkala

Vapaa-ajan harrastuksista läheisin on veneily. ”Omistamme pienen purjeveneen, jolla on mukava käydä pienillä retkillä lähialueilla. Varjakka on paikka, jossa olemme etenkin perheen kanssa kulkeneet paljon. Sinne tulee monesti vietyä vieraat, ja siellä on vietetty myös synttäreitä; olemme pakanneet kakun mukaan ja piilottaneet pinjatan metsään”, Käräjäoja muistelee. Saaren hieman surumielinen nykytila ja esimerkiksi käyttökiellossa oleva laituri harmittavat häntä. ”Varjakka on helposti saavutettavissa oleva virkistyskohde. Toivoisin, että siitä pidettäisiin parempaa huolta.” Käräjäoja on veneillyt paljon myös synnyinkaupungissaan Raahessa. Sieltä hän toisi mielellään yhden opin Ouluun. ”Raahessa kaupunki julkaisee karttaa, johon on merkitty laitureita, uimarantoja ja nuotiopaikkoja veneilijöitä varten. Se madaltaa kynnystä hienon harrastuksen pariin.” ///

Haastan seuraavaksi turistiksi entisen työkaverini, Kolmiokirja Oy:n lukemistoja harrastelehtien päätoimittaja Anna Antilan, joka paluumuutti Ouluun muutama vuosi sitten.

Oulun yliopiston erityisyyksistä Käräjäoja mainitsee ortotopologian dosentti Aapo Heikkilän. Omalaatuinen Heikkilä oli kampuksella tuttu näky 1980–1990-lukujen taitteessa. ”Olen itsekin käynyt Aapon luentoa kuulemassa. Samassa salissa saattoi aluksi olla Aapon parodinen luento itsekeksimästään tieteenalasta ja heti perään jokin matematiikan peruskurssi. Perehtymättömälle ne olivat varmaan varsin samankuuloisia puheenvuoroja – toisessa vain kuulijat nauroivat ja toiseen keskittyivät vakavin mielin”, Käräjäoja kuvaa. Aapo Heikkilä oli itsekeksimänsä tieteenalan dosentti ja oman aikansa oululaisjulkkis. Hänestä valmistunutta näytelmää oli tarkoitus esittää Oulun yliopistossa kevätkaudella 2020, mutta esitykset on koronavirusepidemian vuoksi siirretty tuonnemmaksi. oulu.fi/yliopisto/aapo-heikkila-naytelma Aapo Heikkilää näyttelee syksyllä Mika Nuojua.

MUN OULU 2 - 2020

19


Julkinen tiedote Jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen.

OULU-OPISTON SYKSY VERKOSSA JUHANNUSVIIKOLLA OULU-OPISTON uusi kurssiohjelma

on luettavissa nettisivuilla juhannusviikolla. Painettu opinto-opas jaetaan kirjastoihin ja Oulu10-toimipaikkoihin viikolla 32.

ÄÄNITEATTERIA! KOSKA KARANTEENIELÄMÄ esti ihmisten

pääsemisen kulttuurin ja teatterin pariin, toi Oulun teatteri palan teatteritaidetta kaikkien kotisohville. Oulun teatteri julkaisi kevään 2020 aikana YouTube-kanavallaan kuunnelmia eri teoksista, saduista ja runoista. Lukijana toimii taitava ja upeaääninen näyttelijä Janne Raudaskoski. Laita siis teatterin YouTube-kanava (@teatterioulu) seurantaan ja istahda nauttimaan!

Ilmoittautuminen alkaa: • ma 10.8. Taidekoulu, liikuntakoulu, musiikki, muut lasten ja nuorten kurssit • ti 11.8. Kielet • ma 17.8. Liikunta, terveys ja hyvinvointi • ti 18.8. Kädentaidot, tekstiili- ja tekninen työ • ke 19.8. Historia, ihminen ja yhteiskunta, kuvataiteet ja muotoilu, kirjoittaminen, sanataide ja teatteri, kotitalous, merenkulku, puutarha ja ympäristö, tanssi, mediataide, tietotekniikka ja valokuvaus.

Opetus alkaa: viikko 36 taidekoulu ja liikuntakoulu viikko 37 muu kansalaisopisto-opetus Nettinäyttelyt ja blogit: Oulu-opiston kevätnäyttelyt netissä: www.ouka.fi/oulu/oulu-opisto/ tapahtumat Oulu-opiston valokuvablogit ja muita tarinoita: www.ouka.fi/oulu/ouluopisto/kuulumisia www.ouluopisto.fi

OULUN KAUPUNGINKIRJASTO TARJOAA KULTTUURIA VERKOSSA KIRJASTOLIVE Oulun kaupunginkirjaston YouTubekanavalta löydät kaikki kevään KirjastoLive-lähetysten tallenteet. Kirjailijavieraina kävivät mm. Sami Lopakka, Katariina Vuori ja Lauri Ahtinen. Lasten tiistai -päivien ohjelmassa kirjailija Essi Kummu kävi lukemassa Puhelias Elias -kuvakirjaansa lapsille, lisäksi esitettiin mm. Veikan metsäretki -nukketeatteria ja Karhun tarinatuokiota. Jos kaipaat luku-, musa-, leffa- tai pelivinkkejä – myös niitä löytyy KirjastoLiven ohjelmista!

UUTTA! KOKEILEVA KUVATAIDE – AIKUISTEN TAITEEN PERUSOPETUS KÄYNNISTYY SYVEMMÄLLE!-PODCAST Syvemmälle! on Oulun kaupunginkirjaston aikuisille suunnattu podcast, jossa käsitellään kulttuurisisältöjä pintaa syvemmältä. Noin puolen tunnin mittaisia jaksoja on julkaistu neljä. Aiheina ovat olleet mm. byrokratia taiteissa sekä urheilijaelämäkerrat, joista mukana keskustelemassa Kalevan urheilutoimittaja Kai Nevala. Podcast on kuunneltavissa Soundcloudissa.

MUSEO- JA TIEDEKESKUS LUUPPI OULUN TAIDEMUSEO Koe Ellen Thesleffin Aurinkosuudelma-näyttely virtuaalisesti www.ouka.fi/oulu/luuppi/oulun-taidemuseo

RENTOUDU KUUNTELEMALLA Oulun kaupunginkirjaston henkilökunta on lukenut novelleja ja tarinoita ääneen. Lukutuokiot löytyvät kirjaston YouTubekanavalta. Kirjasto on tehnyt yhteistyötä myös Oulun teatterin kanssa. Näyttelijä Janne Raudaskoski on lukenut runoja ja lyhyitä tarinoita, jotka ovat kuunneltavissa teatterin YouTube-kanavalta.

Ellen Thesleffin Aurinkosuudelma-näyttelyyn voi nyt tutustua aivan uudella tavalla virtuaalikierroksella suoraan kotisohvalta. Näyttelyn kuraattori Hanna-Reetta Schreck tekee ääniopastuksen. Astu sisään www.ouka.fi/oulu/ luuppi/ellen-thesleff-aurinkosuudelmavirtuaalikierros

VIDEOKIERROS Osallistu opastetulle kierrokselle Aurinkosuudelma-näyttelyyn Mirkan ja Lauran seurassa. Vartin mittaisen näyttelykierroksen aikana tutustutaan Ellen Thesleffin elämään ja taiteeseen sekä hänen matkoihinsa maailmalla. Sivulta löydät myös tehtäväpaketin. Osallistu videokierrokselle www.ouka.fi/oulu/luuppi/ellen-thesleff-aurinkosuudelma-videokierros

VIRTUAALINEN SATUHETKI Ellen Thesleffin taiteen maailmaan voivat nyt uppoutua myös perheen pienimmät. Virtuaalinen satuhetki tarjoaa lapsille helpon tavan tutustua näyttelyyn. Video-satukierroksen yhteydestä löydät nyt myös pientä puuhaa tehtäväksi yhdessä aikuisten ja lasten kesken. Aloita satuhetki www.ouka.fi/oulu/luuppi/ virtuaalinen-satuhetki-ellen-thesleffinkanssa

OULU-OPISTOSSA käynnistyy syksyl-

lä 2020 kuvataiteen aikuisten taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opinnot. Oppimäärään kuuluu yhteensä 1300 tuntia ja niistä kertyy 48 opintopistettä. Ryhmällä on mahdollisuus kuvataiteen harrastamiseen monipuolisesti. Opiskelijat pääsevät kokeilemaan erilaisia välineitä ja materiaaleja: piirustusta, maalausta, taidegrafiikkaa, keramiikkaa, muotoilua, lasinsulatusta, valokuvausta ja kaikkea mahdollista opiskelijoiden omien mielenkiinnonkohteiden mukaan. Opinnoissa tutustutaan nykytaiteen toimintatapoihin ja erilaisiin visuaalisiin ympäristöihin. Oman taiteellisen tekemisen lisäksi käydään näyttelyissä, tutustutaan taiteen instituutioihin ja visuaalisten alojen ammattilaisten työhön, tutkitaan teoksia, jotka edustavat eri aikakausia ja keskustellaan niistä.

VALVELIVE VIE KULTTUURIN PARIIN – SIELLÄ MISSÄ OLET KULTTUURITALO VALVEEN ylläpitämä

ValveLive – oululaista kulttuuria verkossa kokoaa yhteen osoitteeseen virtuaaliesityksiä sekä kotisohvalla koettavia kulttuurielämyksiä ja -tekemistä. Kulttuuritalo Valveen sivuille avattiin heti poikkeusajan alettua maaliskuun lopulla ValveLive-palvelu. ValveLive toimii paitsi konserttien ja esitysten estradina myös erilaisia linkkejä ja sisältöjä kokoavana vinkkipankkina. Sivuilla on katsottavissa erilaisia konsertteja, muskari- sekä teatteriesityksiä. Linkkisivulle on lisäksi koottu polkuja muun etänä koettavan kulttuurin pariin.

”Tarkoituksemme on koota yhteen ja nostaa esiin oululaisten tekijöiden sisältöjä. Ja ennen kaikkea halusimme mahdollistaa sen, että oululaiset kulttuurin ystävät pääsevät tällaisessakin tilanteessa nauttimaan monipuolisista kulttuurielämyksistä”, kulttuuritalo Valveen vastaava tuottaja Ville-Mikko Sikiö kertoo. www.kulttuurivalve.fi/valvelive Myös kesällä! Lue myös juttu sivulta 9.

Oulu-opistossa kuvataiteen aikuisten taiteen perusopetus kestää neljä vuotta, joten opiskelijoilla on hyvin aikaa syventyä kuvataiteen maailmaan. Joka viikkoisen iltaopetuksen lisäksi muutamana kertana lukuvuodessa kokoonnutaan viikonloppuna eri kuvataiteen alueen intensiivikursseille ja opiskelijat pääsevät laajentamaan osaamistaan myös vapaavalintaisilla kursseilla. Opintoihin hakeutuvat ilmoittautuvat opiston nettisivuilla sekä toimittavat vapaamuotoisen hakemuksen Ouluopiston toimistoon tai sähköpostilla niina.ollanketo@ouka.fi 17.8.2020 klo 10 mennessä. Kaikille ilmoittautuneille järjestetään infotilaisuus 18.8.2020 klo 17.30. Lisätietoja: Niina Ollanketo, p. 040 555 0069, niina.ollanketo@ouka.fi

KIRJASTOVISA Oulun kaupunginkirjaston Instagramin kohokohdista pääset käsiksi Kirjastovisoihin. Taittuuko tietous pohjoismaisista dekkareista, entä brittiläisistä lastenkirjoista? Testaa ja visaile! IG: @oulunkaupunginkirjasto

MITÄ LUKISIN? VINKKIVIDEOITA LAPSILLE, NUORILLE JA AIKUISILLE Kirjaston YouTube-kanavalla on julkaistu e-kirjoina löytyvästä aineistosta vinkkivideoita eri ikäryhmille. Lasten videot on jaoteltu 1.–3.-luokkien sekä 4.–6.-luokkien videoihin. Nuorille ja aikuisille löytyvät omat vinkit. Taatusti keksit, mitä lukisit! Kirjaston YouTube-kanavalla on myös ohjeita siihen, miten verkossa olevia kirjoja ja lehtiä voi lukea sekä elokuvia katsella. Oulun kaupunginkirjasto www.ouka.fi/ kirjasto – nauti kulttuurista verkossa.

Toimittaja testasi! VALVELIVE: PIISEJÄ JA PORINAA ValveLiven konsertissa Piisejä ja Porinaa Brent Cassidy ja Markus Lampela soittavat Lampelan säveltämää musiikkia ja irlantilaista kansanmusiikkia. Kappaleiden välissä he porisevat rennosti suomeksi ja englanniksi irkkumusiikista. Jutuissa pysyy hyvin kärryillä, vaikka ei osaisi englantia tai tuntisi irkkumusiikkia lainkaan. Tallenteen kuvan ja äänen laatu on hyvä, ja se on kuvattu studiossa. Tunnelmallinen, perinteisillä soittimilla soitettu musiikki sai kiinnostumaan lokakuussa järjestettävästä irlantilaisen musiikin festivaalista The Irish Festival of Oulu. Konsertti on katsottavissa ValveLiven YouTube-kanavalta. Päivi Brink

Lisää tietoa kesästä ja ajankohtaisista tapahtumista kunkin omilla sivuilla.

VIRTUAALIKIERROS

20 MUN OULU 2 - 2020


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.