__MAIN_TEXT__

Page 1

TEEMA: KAAVOITUS s. 4–7

Talvilomaviikon menovinkit

20

s. 8–9

E

LL AI

20 1/

K

Opiskelijat kesätöihin s. 12

N GI

I HT

K SU

A

LE

N

UN L U

PU U KA

O

Mikko Koiranen kirjoitti nuorille tuiralaispojan tarinan

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaistalouteen

s. 10


KUVA Juuso Haarala

Oulu on meleko ölövi paikka ”OULULAISISSA ON yksi yhteinen piirre,

jota ei voi olla huomaamatta: he ovat erittäin itsevarmoja. Ölövejä, kuten oululaiset itse kutsuisivat itseään. He juttelevat kaikille sujuvasti, osaavat nauraa itselleen ja ovat yksinkertaisesti menestyjiä. Samaan aikaan heitä on helppo ihailla – ja ehkä vähän vihatakin.” Näin julistaa Me Naiset -lehden juttu muutaman vuoden takaa.

4–7

Oulussa asuvat lehden mukaan Suomen itsevarmimmat ihmiset. Oululaisten itsevarmuus nousee ennen kaikkea pohjoisen karuista olosuhteista. Jos vinttaa pyörällä vastatuulessa Tuiran silloilla hymy huulilla, ei mikään maailmassa voi enää lannistaa. Luonnonolosuhteet karaisevat jo pienestä pitäen tehden oululaisista luontaisia selviytyjiä. Kun tervanvienti hyytyi, keksittiin lohi. Kun joet

padottiin, keksittiin teknologia. Kun teknologia valloitti maailman, keksimme langattomat tietoverkot. Eiväthän kaikki voi olla kuten oululaiset, mutta yrittäisivät edes! Mikko Salmi Mun Oulun päätoimittaja

10

14

TEEMA/KAUPUNKISUUNNITTELU

HENKILÖ

ILMIÖ

Hiukkavaara, Hartaanselänranta ja Hietasaari ja Linnanmaan paloasema rakentavat uutta Oulua

kirjailija Mikko Koiranen vie lukijan kulkemaan Oulun katuja vuosikymmenien takaa

Hiihtohullu kansa – Oulu on hiihtäjän paratiisi

Mun Oulu 1/20, lehti Oulun kaupungin asukkaille • Julkaisija: Oulun kaupunki • Päätoimittaja: Mikko Salmi, mikko.salmi@ouka.fi • Toimituspäällikkö: Annu Höttönen • Toimituskunta: Carita Forsman, Satu Fränti, Sanna Krook, Terttu Mikkola, Laura Paloheimo, Sirpa Tarkkinen, Sari Valppu • Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia Oy • Painosmäärä: 114 014 kpl • Paino: Alma Manu Oy• Kannen kuva: Maiju Pohjanheimo • Kuvassa: Esikoiskirjailija Mikko Koiranen • Julkinen tiedote jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen. Ilmoita jakeluongelmasta munoulu@ouka.fi • Mun Oulu -kaupunkimedia osoitteessa munoulu.fi ja somekanavissa @munoulukaupunkimedia •

2 MUN OULU 1 - 2020


KALLUPPI:

/MunOulu

Valveen tiloissa Kulttuuritalo Valveella on vankka asema oululaisten sielussa. Tässä muutama näyte. Lisää tarinaa Valveen menestyksestä sivulla 22.

/MunOuluKaupunkimedia

munoulu.fi

munoulu.fi

munoulu.fi

TOIM. JA KUVAT Anu-Maija Kärjä

munoulu.fi

munoulu.fi

MAIRE HAAPEA:

Monenlaista jäisi puuttumaan, jos Valvetta ei olisi. Kulttuuritalo on kuumunoulu.fi lunut säännöllisesti elämääni noin seitsemän vuoden ajan. Käyn Valveella kolme kertaa viikossa tanssimassa lattareita ja rivitanssia. Muuten tulee munoulu.fi ja taikäytyä satunnaisesti gallerioissa teilijaseuran myyntinäyttelyssä, joka järjestetään ainakin kerran vuodessa. Ja onhan kulttuuritalo minulle myös satunnainen ruokapaikka.”

240 FRONT / BACK Mun Oulu vahvistaa oululaisuutta Skala 1:10 verkossa ja lehdessä 249x232 cm munoulu.fi

munoulu.fi

munoulu.fi

NOORA LUKKARILA:

Jos kulttuuritaloa ei olisi, täältä kaupungista puuttuisi yhdellä sanalla sanottuna luovuus. Valveella on hyvät matalan kynnyksen näyttelytilat, jotka toimivat myös sellaisille taiteentekijöille, joilla ei välttämättä ole vielä varsinaista taiteilijastatusta. Kulttuuritalo on ympäristönä helposti lähestyttävä ja mukava kohtaamispaikka – eikö totta?” munoulu.fi

munoulu.fi

munoulu.fi

munoulu.fi

YSTÄVÄNPÄIVÄSTÄ alkaen päästään luke-

tit ja kolumnit elävät Mun Oulun sykkeessä väkevästi.

Juttuja, podcasteja ja kolumneja Oulun elämästä

Ystävänpäivänä Mun Oulu valtaa munoulu.fi kauppakeskus Valkean

maan uutta mediaa: Mun Oulu alkaa ilmestyä sekä lehtenä että verkossa. Sitä voi kurkkia osoitteesta www.munoulu.fi. Mun Oulua voi lähestyä munoulu.fi Lisäksi Mun Oulu saapuu jokaiseen savuun Luonnollisesti Mun Oulu haluaa herättää kespaperilehtenä neljästi vuodessa. Se korvaa kustelua ja se on tarkoitettu jaettavaksi Oulu-postin, mutta sisältö on edelleen eh- niin verkossa, lehtenä kuin ihmisten putaa oululaisuutta. Lisäksi ikäihmisten lehti heissakin. Jos mielestäsi jokin asia kaipaa munoulu.fi munoulu.fi Mun Aino jaetaan kaksi kertaa vuodessa pai- uutisointia tai syventämistä, ota yhteyttä: netun lehden kylkiäisenä. munoulu@ouka.fi.

Mun Oulu kertoo oikeista arjen asioista: kaupungin palveluista, päätöksenteosta, ihmisistä ja ilmiöistä, mutta aina kankeutta karttaen. Juttua riittää myös tavallisista kaupunmunoulu.fi kilaisista ja kaupunginosista. Myös podcas-

Tule tapaamaan tekijöitä klo 12–18 ja antamaan vaikkapa juttuvinkkejä. Nappaa myös ystäväsi mukaan – otetaan teistä yhdessä Mun Oulu -printtikuva! munoulu.fi Mun Oulu on sun!

JAAKKO HOLOPAINEN:

Näin luet Mun Oulua

Saat paperilehden kotiisi neljä kertaa vuodessa. Juttujen perässä on oheinen kuvake, joka kertoo, että tämäkin juttu on luettavissa munoulu. fi:ssä, josta voit vaikka jakaa sen somekanavissasi.

Seuraa myös Mun Oulun somekanavia: Twitter Facebook Instagram @munoulukaupunkimedia

SARJAKUVA Jyrki Mäki

Paljon jäisi uupumaan, jos Valvetta ei olisi. Paikka tarjoaa muun muassa ylioppilasteatterille tilat harjoittelemista ja esiintymistä varten. Olin yhtenä vuonna teatterin toiminnassa mukana valomiehen roolissa, sittemmin olen käynyt katsomassa esityksiä. Kaupungissa pitää olla kulttuuritilat, joita ihminen rentoutuakseen tarvitsee. Käyn Valveella usein myös sarjakuvakaupassa.”

MUN OULU 1 - 2020

3


TEEMANA KAUPUNKISUUNNITTELU

“Tästä on tullut oma kylä” Hiukkavaaran keskuksen sydämessä kohoaa Hiukkavaaratalo, jossa alueen lapset käyvät koulua. Kirjasto palvelee kaikenikäisiä, ja illalla talon tilat toimivat kokoontumispaikkana nuorisolle. TEKSTI JA KUVAT Anu-Maija Kärjä Hiukkavaaratalon viereen avattu kauppa oli odotettu lisä vielä rakentuvan asuinalueen ihHIUKKAmisille ja muitakin palveluita odotetaan innolVAARA la. Pohjana kaikelle on ansiokas asemakaava. – Lähtökohtana on ollut uudenlainen kestävän pohjoisen talvikaupungin kaupunkisuunnittelun, -kehittämisen ja -rakentamisen esimerkkikaupunki, sanoo Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi. Kallioniemen mukaan Hiukkavaaran keskus on suunniteltu palvelemaan kaikkia kuntalaisia ja toimijoita. Alueelle on varattu monipuoliset ja laajat tilavaraukset kunnallisille ja yksityisille palveluille sekä monipuoliselle asumiselle ja elämiselle. "Hiukkavaaran keskuksen suunnittelu on palkittu kansallisesti ja kansainvälisesti. Se on saanut myös huomiota useissa julkaisuissa ja alan lehdissä erityisesti innovatiivisesta ja tulevaisuuteen tähtäävästä kaupunkisuunnittelusta ja -kehittämisestä."

Lapsiperheet viihtyvät

Vuonna 2017 valmistuneen Hiukkavaaratalon läheisyyteen toissa kesänä ensimmäisten joukossa nousseet asuintalot ovat olleet erityisesti lapsiperheiden suosiossa. "Leikkikavereista täällä ei ole pulaa", kertoo Kaisa Teronen, jonka 7-vuotias poika, Luka Järviö, syöksyy tottuneesti Hiukkavaaratalon aulaan pelaamaan pingistä. "Asuimme aiemmin vähän kauempana Kivikkokankaalla, mutta kun muutto tuli muutenkin ajankohtaiseksi, vetivät koulu ja suunnitelmat keskuksen palveluista puoleensa", Teronen lisää. "Hiukkavaara on keskellä luontoa, ja metsästä löytyy hyvät polut maastopyöräilyyn", luettelee Matti Mustonen asuinalueen valttikortteja. Samassa taloyhtiössä asuva Karvosen perhe on niin ikään tyytyväinen uuteen asuinalueeseensa. "Aluksi epäilytti, erityisesti Jenniä, joka on aina asunut joen toisella puolella", sanoo Jarko Karvonen pilke silmäkulmassaan.

"Halusimme muuttaa aivan uuteen taloon, ja lopulta minäkin innostuin tutkimaan tarkemmin alueen kaavaa ja suunnitelmia", Jenni Karvonen jatkaa.

Alue kasvaa, palvelut lisääntyvät

Myös positiivisia haasteita lapsirikkaalla asuinalueella riittää. Kaksivuotiaalle Otto-pojalle ei löytynyt heti päiväkotipaikkaa. "Hiukkavaaratalon päiväkoti oli täynnä, mutta Otto pääsi lopulta yksityiseen päiväkotiin, jonne on vain kuuden minuutin kävelymatka", Karvoset kertovat. "Hiukkavaaran alueella on useampia päiväkotien aluevarauksia ja yksi onkin suunnitteilla Hiukkavaaran keskukseen. Uusilla alueilla asuu paljon lapsiperheitä, ja kun väestö ikääntyy, tarvitaan taas toisenlaisia tiloja. Tilojen muuntojoustavuus ikärakenteen muuttuessa onkin erityisen tärkeää", kaavoitusarkkitehti Kallioniemi sanoo. Rakentaminen Hiukkavaaran keskuksessa on käynnistynyt hyvin nopeasti ja tontit ovat kysyttyjä. Alueelle on val-

Lue kaavoituskatsaus verkosta ouka.fi/ kaavoituskatsaus

Jenni ja Jarko Karvonen seuraavat, kun 2-vuotias Otto-poika nauttii liukumäen vauhdista Hiukkavaaratalon pihassa (etualalla). 7-vuotias Luka Järviö nousee kiipeilytelineeseen jo tottunein askelin. Kaisa Teronen ja Matti Mustonen kertovat odottavansa innolla alueelle uusia palveluita.

4 MUN OULU 1 - 2020


Linnanmaan paloasema etsi paikkaansa kymmenen vuotta Teknologiakylän yritykset saavat uuden naapurin Linnanmaan paloasemasta ensi vuoden aikana. mistunut kaupallisia palveluita, urheilukenttiä ja monipuolista asuinrakentamista. "Tänne on tulossa padel-halli ja kuntosali – niitä ainakin meillä odotellaan jo kovasti", palloilua harrastava Jarko Karvonen kertoo. "Jokainen asuinalueen suunnittelu on tapauskohtainen ja perustuu alueen tavoitteisiin. Asemakaavoitushankkeita asuinalueille käynnistetään Oulun kaupungin maakäytön toteuttamisohjelman mukaisesti", kertoo Kallioniemi.

TEKSTI Juha-Pekka Honkanen HAVAINNEKUVA Arkkitehdit Kontukoski Oy

Rakentaminen Hiukkavaaran keskuksessa on käynnistynyt hyvin nopeasti ja tontit ovat kysyttyjä. "Asuinalueiden asemakaavoitusta varten perustetaan ohjausryhmä, jonka tehtävänä on ohjata suunnittelutyötä. Ohjausryhmään kuuluvat edustajat ainakin kaavoituksesta, katu- ja viherpalveluista, maa ja mittauksesta, rakennusvalvonnasta, Oulun Energiasta ja Oulun Vedestä." "Hiukkavaaraan keskuksen asemakaavan suunnittelu on ollut tavallista monivaiheisempaa, mutta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla alueilla", hän jatkaa. "Täällä on tosi yhteisöllinen meininki. Tästä on tullut oma kylä", Kaisa Teronen ja Jenni Karvonen iloitsevat. /// Havainnekuva tulevasta paloasemasta antaa osviittaa sen ulkoasusta. Joitain muutoksia julkisivuun on jo tulossa.

Hiukkavaarassa kaavassa on joustonvaraa HIUKKAVAARAN KESKUKSESSA

on pilotoitu joustavaa asemakaavaa. Kaavamääräykset ovat hyvin sallivat, eikä sitovia rakentamistapaohjeita ole. Alueen pilottirakentajina on ollut kaavoituksen alusta asti kolme rakennuttajaa: Hartela Oy, Skanska Oy ja Sonell Oy. Toimitusjohtaja Harri Majala Sonell Oy:stä kertoo joustavan kaavan tarkoittavan sitä, että kunkin tontin rakentamismääräykset esimerkiksi asuntotyypin osalta ovat hyvin vapaasti määriteltävissä kohteen suunnitteluvaiheessa. "Tämä jousto mahdollistaa sen, että voimme suunnitella ja rakentaa koteja, jotka vastaavat ostajien tarpeita juuri oikeaan aikaan. Joustava kaava auttaa siis luomaan ostajien näköisen ja tarpeet huomioon ottavan asuinalueen, jossa viihdytään."

Linnanmaan paloaseman asemakaavan odotetaan vahvistuLINNANvan huhtikuussa, joten rakenMAA nustyöt voisivat alkaa toukokuussa. Aiemmin Elektroniikkatie 1:n tontti oli merkitty asemakaavassa tuotantoa sekä tekniikan kehittämistä tukeville rakennuksille. Ensimmäinen toimenpide olikin kaavamuutoksen tekeminen. Pahoista sisäilmaongelmista kärsinyt Raksilan paloasema puretaan, kun sen korvaava uusi keskuspaloasema on valmistunut. Tontille rakennetaan vuonna 2023 pienempi, keskusta-alueen tarpeisiin mitoitettu paloasema. "Kaupungin keskusta on hälytysmääriltään suurin alue. Uuteen paloasemaan sijoitetaan sammutus- ja tukiyksikkö sekä useampia ensihoitoyksiköitä", sanoo Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palopäällikkö Marko Sipola. Muutos vähentää merkittävästi raskaiden

Sijoittumisella Linnanmaahan vastataan kiihtyvään rakentamiseen Oulun pohjoisella alueella. pelastusajoneuvojen määrää Raksilassa, sillä Sipolan mukaan suurin osa säiliö- ja raivausautojen lähdöistä on keskusta-alueen ulkopuolella oleviin hälytystehtäviin. Jatkossa ne tapahtuvat Linnanmaalta. Sipola sanoo, että uudet kiinteistöt mahdollistavat tilan jakamisen likaiseen ja puhtaaseen puoleen. Pelastustehtävän jälkeen vaatteet, varusteet ja kalusto jäävät likaiselle puolelle huoltoon, josta ne jatkavat eteenpäin pakkaukseen sekä lähtövalmiuteen vasta puhdistuksen jälkeen.

"Tämä vähentää merkittävästi palomiesten altistumista esimerkiksi palojäämille ja muille epäpuhtauksille."

Uusi keskuspaloasema tuo avun nopeammin pohjoiseen

Uuden pääpaloaseman paikkaa on etsitty lähes kymmenen vuoden ajan. Vuosien varrella vaihtoehtoina on ollut nykyisen paloaseman peruskorjaus tai uuden paloaseman nouseminen Huuhkajanpuistoon, Poikkimaantien tuntumaan tai Hiiroseen. Oulun Tilapalvelut -liikelaitoksen projektipäällikkö Eero Keränen kertoo, että sijoittumisella Linnanmaahan vastataan kiihtyvään rakentamiseen Oulun pohjoisella alueella. "Ritaharjun kaava-alueen väestöennusteet ovat paukkuneet reilusti yli, ja kasvu on ollut todella nopeaa, mikä on yksi syy tälle sijainnille. Myös liikenneyhteydet ovat ensisijaisen tärkeät pelastustoiminnalle." Vaikka Raksilaan päästään rakentamaan vasta Linnanmaan paloaseman valmistuttua, kaavamuutos on jo käynnistetty. Kolmasosaan nykyisestään jäävän Raksilan paloaseman tontti pienennetään, mikä vapauttaa tilaa muille kiinteistöille. Nykyisen pääpaloaseman purkutyöt tulevat Keräsen mukaan olemaan erittäin suuri urakka, jonka kaupunki tekee omana työnään. Uudet paloasemat kaupunki vuokraa 25 vuoden sopimuksella kiinteistösijoitusyhtiö Hemsöltä. Sen jälkeen kaupungilla on mahdollisuus lunastaa paloasemat omikseen. Hankintamallissa Hemsö vuokraa kaupungilta tontit ja ottaa vastuulleen paloasemien suunnittelun ja toteuttamisen. ///

MUN OULU 1 - 2020

5


TEEMANA KAUPUNKISUUNNITTELU

Hartaanselän alueella maisemallisesti arvokkainta ovat näkymät Oulujoen suistoon, vesipeilit ja alueen monimuotoinen luonto.

Kappale kauneinta Oulua Vuoden 2025 asuntomessualue on Hartaanselänranta. Ideakilpailun voittajaksi noussut ehdotus Hoijakka keräsi kiitosta etenkin Varikon alueen visioinnistaan. TEKSTI Titta Vilpa HAVAINNEKUVAT MUUAN Oy Vuoden 2025 asuntomessut saadaan jälleen Ouluun – tällä kertaa Hartaanselänrantaan. Toppilansaaren asuntomessut järjestettiin vuonna 2005 ja Niittyaron asuntomessut jo 45 vuotta sitten vuonna 1975. Hartaanselänrannan alueen suunnittelusta on järjestetty ideakilpailu, johon kutsuttiin 30 arkkitehtitoimistoa. Kilpailun tavoitteena on ollut luoda Hartaanselänrannasta kaupunkiympäristö, joka tarjoaa virikkeitä ja hyvää elämänlaatua sekä noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. 30 ehdotuksen joukosta jatkoon pääsi neljä, joiden voittajaksi valittiin ehdotus ”Hoijakka”. Voittajaehdotuksen todettiin onnistuneen parhaiten kilpailuohjelman tavoitteiden noudattamisessa sekä jatkosuunnitteluun sopivan materiaalin tuottamisessa. "Hoijakka oli todella perusteellisesti ja vakuuttavasti tehty – voi melkein sanoa, että he olivat päättäneet voittaa kisan. Ehdotuksen parasta antia olivat ehdottomasti rakentamisen sijoittelu ja rakentamisen määrä Hartaanselänrannan puolella", kiittelee Oulun kaupungin asemakaava-arkkitehti Ritva Kuusisto. Kunniamaininnan sai ehdotus ”Pietarin kalansaalis”, jota kiiteltiin erityisesti Hartaanselän länsipuolen eli Hietasaaren puolen suunnitelmastaan. Suunnitelmassa korkeimmat rakennukset oli sijoitettu heti Hietasaaren sillan jälkeen ja rakennukset mataloituivat etelään päin. Kilpailualueen eteläosa oli jätetty virkistysalueeksi. "Tuomaristo suosittelee, että voittajatoimisto osallistuu alueen suunnittelun jatkotyöhön. Siihen voidaan poimia parhaat ja käyttökelpoisimmat ideat niin voittajatyösHARTAANSELKÄ

tä, kunniamaininnan saaneesta työstä kuin kahdesta muustakin ehdotuksesta."

Alue suunniteltu 2500 asukkaalle

Myös kaupunkilaiset kiittelivät Hoijakan arkkitehtuuria ja elävää kaupunkiympäristöä. Ehdotusta kehuttiin ennakkoluulottomuudesta sekä arjen sujuvuudesta. Myös alueen virkistyskäyttö sai mainintoja.

Kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuudet

Nyt työn alla on alueen vuorovaikutussuunnitelma, josta selviävät aikataulu ja kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet. Suunnitelma julkistetaan kevättalvella 2020 verkkosivuilla ouka.fi/oulu/hartaanselanranta/ asuntomessut.

Kahden seuraavan vuoden aikana tehdään alueen yleissuunnitelma ja asemakaava sekä ryhdytään miettimään tontinluovutuksen ehtoja. Infran rakentaminen alkaa vuonna 2022. Ensimmäiset tontit tulevat jakoon vuonna 2022, joten kerrostalorakentaminen päästään aloittamaan vuonna 2023 ja omakotitalorakentaminen viimeistään vuonna 2024.

Ensimmäiset tontit tulevat jakoon vuonna 2022. Voittajaehdotuksessa Hartaanselänrannan kaupunginosan muodostavat neljä luonteeltaan erilaista aluetta, jotka kytkeytyvät Varikon vanhoihin tiilirakennuksiin. "Rannassa on suunnitelman mukaan matalampi vyöhyke townhouseja eli kaupunkipientaloja, joiden taakse nousisi 3–6-kerroksisia taloja. Rakennusmateriaaleina on yhdistetty tiiltä ja puuta", kertoo Kuusisto. Varikon vanha punatiilinen korjaamorakennus on alueen sydän, joka kokoaa kaupunkilaisia ympäri Oulua esimerkiksi kulttuuritapahtumien merkeissä. Myös alueella sijaitsevat Villa Lipporanta ja Talo Store oli säästetty suunnitelmassa. Tukkisaaresta oli ideoitu kaupunkilaisten yhteinen alue. "Varikon maamerkkinä toimii torni, johon on suunniteltu sekä opiskelija-asuntoja että hotelli. Toiveena on, että alueesta tulee miellyttävä kaupunkiympäristö, jossa viihtyvät muutkin kuin alueen asukkaat", summaa Kuusisto.

Hietasaaren Portista on parhaimmat näkymät suistolle. Se sijaitsee Nallikarin "takapihalla". Havainnnekuva.

6 MUN OULU 1 - 2020


Minun kulttuuriympäristöni Oulussa

”Ilman kulttuuriympäristöä kaupunki on tylsä ja arvoton”

Hietasaaressa uusi vuosikymmen alkaa suunnittelulla Viljelypalstat, siirtolapuutarha, hotelli, huvipuisto. Hietasaari täyttyy tekemisestä ja toiminnasta. TEKSTI Juha-Pekka Honkanen HAVAINNEKUVA Linja Arkkitehdit

MINUN KULTTUURIYMPÄRISTÖNI

Oulussa -kysely toteutettiin osana Kulttuuriympäristön teemayleiskaavan osallistavaa vuorovaikutusta. "Kyselyn tarkoituksena oli havahduttaa ihmisiä meneillään olevasta teemayleiskaavasta ja selvittää, mitä kulttuuriympäristö tarkoittaa heille arjessa", kertoo Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Pia Krogius. Kyselyyn vastasi yhteensä 366 eri-ikäistä henkilöä. Vastauksissa painottuivat Krogiuksen mukaan seuraavat asiat: • Kulttuuriympäristö koetaan voimavaraksi, ilon tuojaksi ja alueen vetovoimaa kasvattavaksi. • Ihmiset ovat kiinnostuneita ja ylpeitä omasta kulttuuriympäristöstään ja tiedonjano niihin liittyvistä tarinoista on suuri.

Asemakaava mahdollistaa uusien toiminnallisuuksien rakentamisen Hietasaareen.

Asemakaavan vahvistuminen on käynnistänyt Hietasaaressa uusien toimintojen suunnitteluvaiheen. Kaava mahdollistaa muun muassa huvipuiston rakentamisen nykyisten viljelypalstojen tilalle, vauhtipuiston sijoittumisen nykyiselle viheralueelle sekä siirtolapuutarhan että viljelypalstojen uudisraivaamisen Vaaskiventien varrelle. Uudisrakennuksina kaava mahdollistaa kylpylän chalet-kiinteistöjen, tapahtuma-areenan, tanssipaviljongin sekä Nallikarin uimarannan että leirintäalueen väliin sijoittuvien majoitus- ja palvelurakennusten nousemisen. Kaava sisältää myös Nallisportin laajennuksen. Tällä erää tonttivaraukset osoittavat toteutumassa olevat hankkeet. Tammikuun lopulla tonttivaraus löytyi Pellepyy Oy:n huvipuistolta ja Oulun Vauhtipuistolta. Kaupunki starttaa hankkeita rakennuttamalla uusia autopaikkoja ensi kesäksi. Toteutumissuunnitelmia jäävät odottamaan näiden lisäksi kaavasta löytyvät tapahtuma-areena, tanssipaviljonki ja kylpylähotellin chalet-kiinteistöt. Kaava tuo Pohdon ja kylpylän viereen tontin, jolle saa rakentaa kahdeksankerroksisen hotellirakennuksen, ja jousiammuntakentän laidalle on mahdollista rakentaa lajin sisähalli. HIETASAARI

Kaavat Karttatiellä: kartta.ouka.fi

"Odotan, että Hartaanselänrannasta tulisi alue, jossa on mukava olla, asua ja elää tervettä ja hyvää elämää. Sehän on alueena Oulun paras paikka", toteaa Kuusisto hymyillen. ///

Tekninen isännöitsijä Sakari Kela sanoo, että leirintäalueen rajaa myötäilleiden päällystämättömien pysäköintipaikkojen tilalle nousee lisäksi palvelua ja majoitusta tarjoavien kaksikerroksisten rantatalojen sarja. Niiden toteuttajan hakuprosessi avataan kesällä.

Palstaviljelyalueen ylläpitämisestä tulee vastaamaan kaupungin yhteistyökumppani. Tonttivarauksen tehneiltä odotetaan tarkempaa tontinkäyttösuunnitelmaa ennen maanvuokrasopimuksen tekemistä. Suunnitelmien takaraja on joulukuussa. Pellepyy Oy:n varaama tontti teemapuistolle sijoittuu Nallisportin ja Hietasaaren halki mutkittelevan Mustansalmen välimaastoon. "Kokoluokka vastaa tivolityyppistä toimintaa", vertaa asemakaava-arkkitehti Uki Lahtinen.

Viljelypalstojen rinnalle uusia siirtolapuutarhamökkejä

to. Myös sen tontinkäytön suunnitteluvaihe kestää joulukuulle. Hankkeiden toteuttamisella on rakennusluvan myöntämisen jälkeen aikaa kaksi vuotta. "Näin varmistetaan, ettei rakennusaika veny liian pitkäksi", sanoo tontti-insinööri Simo Tuppurainen. Uuden kaavan mukainen kehitystyö alkaa jo keväällä, jolloin uusien viljelypalstojen rakentaminen alkaa puuston poistolla. Yhdyskuntalautakunta päättää talven aikana tarkemmin siirtolapuutarhan perustamisesta. Alkuvuoden aikana järjestettävään yleisötilaisuuteen odotetaan erityisesti puutarhaviljelystä kiinnostuneita. "Mökkitontit osoitetaan viljelijöille. Alue tulee muistuttamaan perinteisiä siirtolapuutarhoja, eli mökeistä ei tule talviasuttavia eikä niihin tule juoksevaa vettä sisälle." Palstaviljelyalueen ylläpitämisestä tulee vastaamaan kaupungin yhteistyökumppani. Kaava mahdollistaa pienten koulutuskäyttöön tulevien ja vapaa-ajan viettoa tukevien rakennusten tekemisen. "Vaaskiventie varrella on myös vanhoja, suojeltuja rakennuksia, jotka säilyvät jatkossakin", Kela sanoo. ///

Nallikariin johtavan Holstinsalmentien toisella puolella nykyiselle viheralueelle sijoittuu Oulun Vauhtipuis-

Kaupunki myy useita kiinteistöjä OULUN KAUPUNKI valmistelee myös useiden kiin-

teistöjen myyntiä Hietasaaren alueella. Kaava kieltää niiden käytön pysyvään asumiseen, vaikka mukana on myös houkuttelevia huviloitakin. • Viimeistään syksyllä tehostetaan koulutus- ja kongressikeskus Pohdon myyntiä. • Mustasalmen tuntumassa on suojeltu huvilarakennus, johon asemakaava sijoittaa urheilupalveluita ja virkistäytymistä.

• Vaaskiventie 22 käsittää 70-lukuisen rakennuksen ja suojellun huvilarakennuksen. • Hietasaarentie 32 on suojeltu huvila. • Vaaskiventie 1 huvila on saanut korjauskelvottomana purkuluvan. • Vaaskiventie 3 huvila myydään kunnostettavaksi. • Pukseritie 7 on Oulun kaupungin käytössä ollut ja kunnostettu rakennus. Suojeltu huvila myydään asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen.

MUN OULU 1 - 2020

7


ARKI OULUSSA KOONTI Maria Öfverström KUVITUS Kirsi Tapani

Ruskotunturi LÄHIRINNE LASKETTELUSTA ,

lautailusta ja pulkkailusta innostuneille. Aina ei maksa vaivaa ajaa Lappiin asti. Tarkista aukioloajat ruskotunturi.fi

Täyden 10:n viikko Ouluko pelkkä kesäkaupunki? Me ollaan joka vuodenajan kaupunki. Kokosimme parhaat vinkit talvilomaviikon viettoon.

Latuvinkit perheille ja aloittelijoille: TORPANMÄEN ULKOLIIKUNTAPAIKKA , Haukiputaan keskusta. Täällä voi hyvin harjoitella perushiihtämistä lasten kanssa. Laavukin löytyy.

VIRPINIEMI. Virpiniemessä hiihtäminen

vaatii jo hiukan taitoa. Korkeuseroja on yhden kilometrin lenkilläkin. Virpiniemestä löytyy laavu, jossa voi vaikka paistaa makkaraa. Laavun välittömässä läheisyydessä on myös pulkkamäki.

AURANMAJA . Hyvä paikka aloittelijalle, majan ympäristöstä löytyy latuja kilometrin mittaisesta kymmenen kilometrin lenkkiin ja majalle tulee kaupungin latu-

verkostoa. Myös makkaranpaistopaikka löytyy.

RAKSILAN PESÄPALLOSTADION. Hiih-

tokouluja varten tehdylle ladulle voi mennä harjoittelemaan hiihtoa.

KURKKAA LATUKAMERAAN! Saatat

nähdä tuttusi sivakoimassa ja ainakin voit tarkistaa ladun kunnon: ouka.fi/oulu/ liikunta-ja-ulkoilu/latukamerat. LATUJEN KUNNOSSAPITOTILANNE myös verkossa: kunto.fluentprogress.fi/ LATUOULU/.

Palloilua ja ulkoilutapahtuma HEINÄPÄÄN JALKAPALLOHALLISSA on maksuttomia ja kaikille

avoimia palloiluvuoroja talvilomaviikolla ma–pe klo 11–13. Otathan oman pallon ja sisäliikuntavarusteet mukaan.

TIISTAINA 3.3. on lasten

liikennepuistossa koko perheen ulkoilutapahtuma klo 10–14. Luvassa on mukavaa talvista tekemistä ja makkaranpaistoa. Tapahtuma on maksuton.

Nostetaan Oulu uudelle tasolle Mistä Euroopan kulttuuripääkaupungissa on kyse?

”Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuma on iso ja näyttävä kokonaisuus, jolla halutaan korostaa Euroopan kulttuurien moninaisuutta, lisätä kulttuurivaihtoa ja vahvistaa kansalaisten tunnetta kuulumisesta yhteen kulttuurialueeseen. Euroopan kulttuuripääkaupunkeja (European Capitals of Culture, ECOC) on nimetty vuodesta 1985 alkaen. Viime vuosina pääkaupungiksi on valittu kahdesta Eu-

roopan maasta yksi kaupunki. Suomesta Helsinki ja Turku ovat voittaneet tittelin.”

Miksi Oulu on mukana?

”Kaupunginvaltuusto teki Suomi 100 -juhlapäätöksen, jossa päätettiin hakea Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa vuodeksi 2026. Oulu on kehittänyt kaupunkikulttuuria jo parin valtuustokauden ajan. Taide ja kulttuuri halutaan tuoda vahvemmin mukaan kaupungin kehittämiseen ja ihmisten

arkeen. Oulu haluaa tehdä pohjoisen kulttuurin erityispiirteen esiin, myös yhteisiä eurooppalaisia haasteita voidaan käsitellä kulttuurin keinoin.”

Kyseessä on kisa, mitä hyötyä voittamisella on?

”Kulttuuripääkaupunki ei ole vain yksi vuosi, vaan sillä nostetaan kaupunki pysyvästi uudelle tasolle. Oululaisille se tarkoittaa laajempaa ja kansainvälisempää kulttuuritarjon-

8 MUN OULU 1 - 2020


Talviulkoilureitit LIPSUUKO SUKSI? Ota alle maastopyörä ja

pyöräile luontoon Kaakkurissa, Hietasaaressa ja Toppilansaaressa: ouka.fi/kuntoradat.

Mennään uimaan! Heitetään kuperkeikkaa!

UIMAHALLEISSA VOI polskutella, jos ulkona on ankea sää. Aukioloajat ja hinnastot osoitteessa ouka.fi/oulu/liikunta-ja-ulkoilu/uimahallit.

KEVÄÄN perhekuperkeikkakalententeri

Entäpä jos menisitkin samalla myös vesijumppaan: ouka.fi/oulu/liikunta-ja-ulkoilu/ vesivoimistelut.

Aikataulut ja hinnat: ouka.fi/oulu/liikunta-ja-ulkoilu/ kuperkeikka

Luistimia ei tarvitse voidella!

Talvilomaviikolla perhekuperkeikkaa Ouluhallilla ma–ke klo 10–14. Maksuton!

RIITTÄÄ, että ne teroittaa. Jääkenttiä löytyy

löytyy verkosta. Pikkurahalla pääsee koko perhe liikkumaan sisätiloissa.

Oulusta melkein joka lähiöstä. Tarkista kentän kunto: kunto.fluentprogress.fi/LATUOULU.

Heippa! KYLLÄ VOILEIPÄ on hyvä eväs urheilun jälkeen. Tuunaan toisinaan kuivuneen leivänkin ruoaksi. Leivän hiilijalanjälki on suurempi kuin äkkiseltään tulee ajatelleeksi. Leipää varten on viljeltävä viljaa, jauhettava jyvät jauhoiksi ja lämmitettävä leipomon uunit. Siihen menee energiaa. Joka välissä tarvitaan autokuljetusta, josta syntyy hiilidioksidipäästöjä. Eiköhän pistellä leivänkannikat poskeen. Se on pieni ilmastoteko. Terkuin, Oiva Roina Kiertokaaren lajittelumestari

Talvilomaviikolla Raksilan tekojää on päivisin vapaassa käytössä.

Liikunnan jälkeen kulttuuria? MENISITKÖ teatteriin, näyttelyyn tai konserttiin? Tarkista tarjonta osoitteissa oulunluuppi.fi teatteri.ouka.fi ja oulusinfonia.fi

Lisää kiinnostavia tapahtumia myös takakannessa!

Kiertokaari

Oulu10:n chat OULU10:N CHAT palvelee iltaisin (ma–to) klo 21 saakka. Perjantaisin palvelua saa klo 16 asti. Saat chatissa palvelua nimettömästi, mutta tarvittaessa pyydämme sinua tunnistautumaan Suomi.fi-tunnuksen avulla. Näin voimme neuvoa sinua henkilökohtaisemmin.

OULU10, Torikatu 10 palvelee

ma–to 8–18, pe 8–16 Muut Oulu10:n asiointipisteet, tarkista palveluajat www.ouka.fi/asiointi p. 08 558 558 00 WhatsApp 040 011 1001 oulu10@ouka.fi

Oulun kaupunki

Oulunkaupunki

s! i l i i F yvä

BusinessAsemalla avajaisviikko

H

ISTÄ E K E M ot a a n T A ILOM le ko TALV e ja nuoril .fi/fiilis. ill ou ka l aps ol le t s u v si

Lisää hiihtovinkkejä sivulla 8 ja 14!

taa ja uusia työpaikkoja sekä luovilla aloilla että matkailussa. Kisan voitto vaatii meiltä kaikilta paljon. Meidän on pystyttävä näyttämään, että me pystymme käyttämään nimityksen hyödyksi ja tuottamaan jotain uutta koko Euroopalle.”

Juhannuksen jälkeen saamme tiedon, onko Oulu mukana toisella kierroksella. Jos olemme mukana, hakemuksen ja juhlavuoden suunnittelu jatkuu. Kesällä 2021 tiedämme, tuleeko Oulusta vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki.”

Miten kisa etenee?

Vastaajana Oulu2026:n hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen

”Nyt kirjoitetaan kovalla vauhdilla ensimmäistä hankehakemusta, joka jätetään opetus- ja kulttuuriministeriöön toukokuussa.

ELINKEINO- JA TYÖELÄMÄN palvelut on saatu

vihdoin saman katon alle Hallituskadulla. BusinessAsema on usean eri toimijan kokonaisuus, joka on avoin kaikille oululaisille. "Tuomme palvelut yhteen ja helpommin saavutettaviksi. Täältä saa apua yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen sekä työpaikan tai työntekijän löytämiseen. Toimintaa on myös työelämään valmistautuville koululaisille ja opiskelijoille", kertoo yhteyspäällikkö Helena Poukkanen BusinessOulusta. Poikkea lounaalle tai työskentelemään, kurkkaa FabLabiin ja osallistu tapahtumiin. BusinessAsema ja kahvila-ravintola Antell Asema toivottavat kaikki oululaiset tervetulleiksi osoitteeseen Hallituskatu 36 B. Mukana toiminnassa ovat OSAO Ovi, Yrityskylä Yläkoulu, TE-palvelut, 4H Business Lab, BusinessOulu ja Oulun Seudun Uusyrityskeskus. Avajaisviikon tarjonta businessasema.com.

MUN OULU 1 - 2020

9


HENKILÖ

FAK­TA ⋆ Mik­ko Koi­ra­nen, 33 ⋆ 3D visualization developer, ⋆ kirjailija ⋆ Julkaissut teoksen Nauhoitettava ennen käyttöä

Kirja joka syntyi bussissa Esikoiskirjailija Mikko Koiranen käytti työmatkansa kirjoittamiseen. Lukijalle on riemastuttavaa päästä kulkemaan Oulun katuja vuosikymmenten takaa. TEKSTI Saara Kärki KUVAT Maiju Pohjanheimo Kun Mikko Koiranen oli ala-astelainen, hän asui LaaLIMINKA nilassa ja piti sarjakuvien piirtämisestä. Koirasen kynästä syntyi omia versioita niin Aku Ankasta kuin Karvisesta. Kummassakin oli nuorta poikaa kiinnostavia tarinoita. Piirtäminen innoitti kuudesluokkalaisen Koirasen hakemaan kuvataideluokalle Myllytullin yläasteelle. Nyt aikuisena hän tekee töitä, jotka liippaavat läheltä molempia aloja. Päivätyössään 3D-ohjelmoijana hän käyttää visuaalista osaamistaan applikaatioiden suunnitteluun. Kirjailijana hän puolestaan luo tarinakoukkuja lukijoille. Marraskuussa 2019 julkaistiin Koirasen esikoisromaani Nauhoitettava ennen käyttöä. Kirja on suunnattu erityisesti nuorille lukijoille. Koiranen nimittäin havahtui muutama vuosi sitten uutiseen etenkin nuorten poikien lukemattomuudesta. "Mietin, miten voisin vaikuttaa tähän poikien lukuinnon vähyyteen. Ajatus kirjasta ryhtyi kytemään ja tässä sitä ollaan", hän kertoo.

Kiitos äidinkielenopettajalle

Koiranen sai innostuksen kirjojen pariin yläasteella, jossa äidinkielenopettaja luetutti nuorilla muun muassa William Goldingin Kärpästen herran, Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan sekä Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut -romaanin. "Armeijassa päätin, että lukeminen on helppo ajanviettoväline. Silloin sain todellisen kipinän lukuharrastukseen." Koiranen on kolmen pojan isä, joten aikaa lukemiseen jää nukkumaan mentäessä. Mutta sitä hän pitää varsin oivana tapana, sillä niin kirja tulee luetuksi.

Telkkarin läpi tulevaisuuteen

Tupoksesta kestää Ouluun puoli tuntia. Työmatkansa linja-autolla taittava Koiranen käyttää kirjoittamiseen, ja romaani valmistuikin bussinpenkissä. "Kirjoitin kirjan puhtaaksi kännykälläni Google Docsiin. Se osoittautui käteväksi, sillä käsikirjoitus tallentui pilveen ja oli saatavilla missä vain", hän kertoo. Matkalla ehtii katsella rannatonta maisemaa ja ajatella. "Siinä tuntee kaipuuta jonnekin, en edes tiedä minne", hän nauraa. Kaipuuta tuntee myös Koirasen romaanin päähenkilö Miro, 16-vuotias tuiralaispoika, joka ei tiedä, kuka hänen isänsä on. Kirja sukeltaa suoraan vanhemman etsintään ja teinien todellisuuteen, jossa minuutta rakennetaan tapahtuma kerrallaan. Miro ei saa vastauksia äidiltään eikä isoäidiltään, joten hän päättää selvittää mysteerin itse. Romaani on matalan tason fantasiaa ja sellaisena se tempaisee lukijan mukaansa. Koiranen on ollut kekseliäs aikamatkustamisen kanssa ja tärkeään osaan nousevat VHS-kasetit sekä -nauhurit.

Armeijassa päätin, että lukeminen on helppo ajanviettoväline. "Minua viehättävät vähän älyttömät Hollywood-elokuvat. Sellaiset kuten Paluu tulevaisuuteen -trilogia sekä Last action hero." Kirjailijalle oli selvää, että hän halusi sijoittaa teoksensa todelliseen maailmaan ja nimenomaan Ouluun.

Mikko Koiranen soittaa vapaa-ajallaan aivojensa nollaamiseksi ukulelea. Kirjailijan elämään voi tutustua myös hänen YouTube-vlogissaan, osoitteessa youtube.com/user/Sinfis.

10 MUN OULU 1 - 2020


Oma kuva

"Näkymä työpisteeltäni tiistaina 14.1. kello 6.22, hetkeä ennen päivittäisen kirjoitussession alkamista."

"Olen lukenut aika paljon kirjoitusoppaita. On sanottu, että lukijaan vetoavat melko alkukantaiset tarinat. Perheet koskettavat kaikkia ja niistä oli luonnollista kirjoittaa", Koiranen miettii.

Topelius-ehdokkuus oli mieluisa yllätys

Kysyttäessä millaisesta kirjallisuudesta Koiranen pitää, hänen on helpompi luetella lajityypit, joista ei pidä. "En tykkää korkeafantasiasta, dekkareista enkä urheilukirjoista. Nykyään tuntuu, että trendinä on fantasia isolla äffällä sekä dystopiakuvaukset. Toisaalta taas osa teoksista on niin realistisia, että ne ovat jo tylsiä", Koiranen summaa. Kirjoitusprosessi sujui laskelmoidusti ja suunnitelmallisesti. Juoni rakentui tunnollisesti kirjoitusoppaiden ohjeiden mukaan. Tekniikka toimi, sillä hänet valittiin Topelius-palkinnon ehdokkaaksi joulukuussa. "Se oli huikea juttu, neuvojen noudattaminen selvästi kannatti."

Koiranen ei pidä jatko-osista

Huolellisesta suunnittelusta huolimatta tarina ei päätynyt kirjaan aivan sellaisena kuin Koiranen aluksi ajatteli. "Älysin, että tämä ei toimi. Sitä suuntaa, mihin tarina oli menossa, ei olisi ollut hauska kirjoittaa." Seuraava kirja on jo työn alla. Se ei ole jatko-osa, vaan itsenäinen teos. Koiranen kuitenkin lupaa, että siinä on fantasiaa. "Teos sijoittuu tällä kertaa Lieksaan. Vaimoni on sieltä kotoisin, joten hän voi varmistaa, että murre menee oikein." ///

Viiden suora Mitä lukija ei sinusta ikinä arvaisi? "Alkuperäinen Doom-peli vuodelta 1993 on minulle niin rakas, että sen kuolemattomuuskoodi IDDQD on tatuoitu käsivarteeni."

Paras muistosi lapsuudesta? "Kesälomat! Tarkemmin sanottuna kaikki reissut sekä kavereiden kanssa palloilu Laanilan ympäristössä, Tuiran rannalla ja tietysti myös tietokoneen ääressä."

Kun tulet kotiin, mitä teet ensimmäiseksi? "Kuulustelen lapsilta päivän kuulumiset tyyliin, mikä on ollut koulussa kivaa ja ikävää."

Mihin veisit turistin Oulussa ja miksi? "Da Marioon syömään mällikänkkyä eli majoneesipitsaa. Varmaan kaikki ulkopaikka-

kuntalaiset ovat kammoksuneet ajatusta, mutta kunpa vain maistaisivat..." Sano jotain Oulusta, lämpimällä sydämellä. "Oulu on siinä mielessä ihan omanlaisensa paikka, että voi itse päättää, onko se pieni suurkaupunki vai suuri pikkukaupunki."

KENESTÄ

HALUISIT LUKEA MUN OULUSSA? Ehdota omaa oululaista suosikkiasi: munoulu@ouka.fi

MUN OULU 1 - 2020

11


Kesäduunia kaupungilla! Oulun kaupunki tarjoaa runsaasti erilaisia kesätyömahdollisuuksia yli 18-vuotiaille oululaisille opiskelijoille. TEKSTI Titta Vilpa KUVA Juuso Haarala

TULEVANAKIN KESÄNÄ Oulun kau-

punki tarjoaa lukuisia kesätyöpaikkoja oululaisille yli 18-vuotiaille opiskelijoille. Hakijan pitää olla täysi-ikäinen 30.4.2020 mennessä ja hän ei ole saanut olla aiemmin kesätyöharjoittelussa Oulun kaupungilla. "Lukionsa päättävät voivat hakea kesätyöpaikkaa, mutta muuten hakijan on oltava opiskelijan statuksella", kertoo Byströmin Ohjaamon palveluohjaaja Outi Söderman-Juvani. Hakuaika kesätyöharjoitteluun on 10.2.–15.3. ja haku tapahtuu verkossa osoitteessa ouka.fi/kesatyo. Työtä on 30 tuntia viikossa, ja kuukauden pestistä maksetaan palkkaa 1100 euroa.

"Kun nuori uskaltaa rikkoa omia rajojaan eikä hae välttämättä juuri oman mukavuusalueensa paikkaa, hän saa arvokasta työkokemusta." Palveluohjaaja kiittelee aiempien vuosien hakemusten laadukkuutta, mutta vinkkaa kiinnittämään huomiota muutamaan asiaan: "Jos sinulla on kielitaitoa, kokemusta asiakaspalvelutyöstä tai vaikkapa lasten valmentamisesta, kerro se hakemuksessasi. Voit liittää hakemukseesi myös valokuvan ja CV:n."

Oulun kaupunki tarjoaa 900 kesätyöpaikkaa nuorille yli 18-vuotiaille oululaisille opiskelijoille Hakuaika juuri nyt!

Työtä laidasta laitaan

Oulun kaupunki panostaa nuorten kesätyömahdollisuuksiin ja tarjoaa töitä yhteensä 900 nuorelle eri palvelualueilla ja liikelaitoksissa. Töitä on niin vanhusten päivätoiminnassa, kirjastoissa kuin kaupungin viheralueillakin. "Myös liikuntapaikkojen kunnostajia, päiväkotiapulaisia ja kesämuusikoita tarvitaan, joten valinnanvaraa löytyy. Tärkeintä on motivaatio ja halu oppia", korostaa Söderman-Juvani. Työtehtävät ovat avustavia työtehtäviä, eikä niihin vaadita koulutusta. Henkilökunta on päävastuussa työstä ja neuvoo, opastaa ja perehdyttää nuoria.

Söderman-Juvani kehottaa myös tarkistamaan ennen hakemuksen lähettämistä, että sähköpostiosoite ja puhelinnumero ovat oikein. "Kannattaa myös laittaa hakemukseen, mihin aikaan kesästä on käytet-

Vanhempi! Ota kuva ja lähetä muistutus nuorelle kaupungin kesätyömahdollisuuksista:

tävissä ja seurata omaa sähköpostiaan, koska yhteydenotot tulevat myös sitä kautta."

Kurkistus kaupungin työtarjontaan

Kesätyöharjoittelu on loistava mahdollisuus päästä näkemään, millaisia töitä kaupungilla on tarjolla. "Kaupunki on iso työllistäjä, joten kesätyön tekeminen kaupungilla tarjoaa monia hyviä asioita tulevia harjoittelupaikkoja tai työelämää ajatellen." Nuoremmille, 15–17-vuotialle oululaisille kaupunki jakaa kesätyösetelin. Seteli on arvoltaan 320 euroa, ja se on tukea työnantajalle nuoren palkkakustannuksiin. Työnantajana voivat toimia yritykset tai kolmannen sektorin toimijat. Seteli jaetaan kouluissa ennen viikkoa 10. Miksi kesätyötä kannattaa hakea ja tehdä jo nuorena? "Jokainen kokee totta kai eri tavalla, mitä työ on hänelle antanut tai opettanut, mutta olen sitä mieltä, että kaikenlainen työ vie elämässä eteenpäin. Se auttaa luomaan omia sosiaalisia verkostoja ja voi tarjota uusia ystävyyssuhteita. Ja kyllähän omalla työllä ansaittu palkka tuntuu mukavalta", summaa Outi Söderman-Juvani. ///

Welcome to Villa Victor MULTICULTURAL CENTER Villa Victor re-

sides in two addresses in Oulu. Multilingual assistance and consultant services are found in Oulu10 (Torikatu 10) whereas language courses, and Language – a key to participation -project in Torikatu 23.

FINNISH NONSTOP language courses are

organized in Villa Victor daily from the morning to the evening. Courses are suitable for learners of different levels in Finnish language, and they are free of charge. Also, other language courses are available. The timetables for the Finnish courses as well as other language courses you can find on Villa Victor’s website. (ouka.fi/oulu/villavictor-english/ finnish-language-courses)

MULTILINGUAL ASSISTANCE is provided

in 14 different languages in Torikatu 10 from Mondays to Thursdays at 9–18, and on Fridays at 9–16. Check out your own language’s service time on Villa Victor’s website. (ouka.fi/ oulu/villavictor-english/information-service-in-different-languages)

MENTORES ARE wanted in the mentoring

program by the Language – a key to participation – project of the University of Oulu. Mentors are been searched especially for highly educated migrants on different fields of expertise. More info on the project’s website in Finnish (oulu.fi/suomitoisenakielena/ node/54997) and in Villa Victor (Torikatu 23).

THE NATIONAL WEEK against racism co-

ordinated by Villa Victor is organized in week 12. The week is set off by Oulu loves me occasion on Monday 16th March at 15–17 on the stage of Valkea mall’s Summerstreet. Follow the week’s program on Villa Victor’s Facebook!

THE NEXT Colourful Restaurant is organized

Kesätyöharjoittelu yli 18-vuotiaille hakuaika 10.2.–15.3.2020 ouka.fi/kesatyo

Kesätyöseteli 15–17-vuotiaille

Saat setelin koulusta viikolla 10 Ohjeet setelin käyttöön ouka.fi/kesatyo

on Saturday 16th May at 11–16 in the International School of Oulu. Home cooks from different parts of the world may enroll in until the end of week 13 on our website (ouka.fi/ oulu/villavictor-english/events).

VILLA VICTOR, together with the Sports

and Exercise department of the City, and Vuolle Settlement’s Friendship Center organize a cross-country skiing happening on Thursday 27th Feb. There’s room for 15 happy skiiers! Registration until 20th Feb. in the Multilingual Assistance at Oulu10. You don’t need your own skiing gears with you. ///

12 MUN OULU 1 - 2020


LIFE IN OULU TEXT Päivi Brink ILLUSTRATION iStock

The Oulu City Library offers a wide range of services Books, magazines, newspapers, music, movies, events: the city library offers so much to do! Everyone can use the city library services free of charge and anyone who has an address in Finland, can get a library card. With the library card, you can borrow books, magazines, CDs, OULU DVDs and audiobooks and take them home with you. You can also read or listen to the materials at the library or use computers and surf the Internet and read the electronic materials. You can get a library card and use the services of the Oulu City Library even if you are not a permanent resident in Finland. All you need is a postal address anywhere in Finland to get the library card. The first library card is free, but if you need to renew your card, it costs two euros. The only document you need to bring with you to the library in order to get a card, is a photo ID document, for example your passport. Children under the age of 18 need written permission from their parent or guardian to get a library card. The card is for personal use only and the card holder is responsible for the borrowed materials.

The OUTI libraries’ network

The OUTI libraries in and around Oulu have a shared database and library system. The OUTI library card is valid in all the OUTI libraries and you can return library material to any of the libraries. You can search the OUTI collection on-line and reserve books or renew your loans with a personal pin code you get from the library. The standard loan period for books is four weeks. For certain books, magazines, music and DVDs it may be shorter. There is a small fine for late returns. "The OUTI libraries’ collection is linked to various other libraries in Finland, which makes the selection of materials very wide. With the library card and pin code, you also get access to electronic materials like newspapers in 60 languages, magazines, e-books, music and movies even at home through eLibrary on the OUTI webpage," Liisa Ben Henia from the Oulu City Library information services explains.

Materials in many languages

The library staff are happy to help you if you need any assistance or advice. You can ask the staff if there are any materials in languages you speak. "Our own collection includes books for adults and children in many European languages and various other languages, and for example magazines in 15 languages. On the OUTI home page, choose “advanced search” and you can choose your preferred language option. We also borrow from The Helsinki Multilingual Library a changing collection in various languages including Arabic, Farsi, Dari, Thai, Tigrinya, Japanese and Turkish. You can make a request for the language you speak," Ben Henia says.

Events at the libraries

There are events at the libraries all year round. The Oulu City Library has a lot of co-operation with the Multicultural Cen-

tre Villa Victor. There is also a popular Language Café run together with the Finnish Red Cross, that gives everyone a chance to practise speaking Finnish, free of charge. The Language Café meets every Thursday at 6 pm in the Oulu main library, third floor. The main library is located on Kaarlenväylä 3. There are 27 libraries in the OUTI library network, including mobile libraries that visit areas where there are no library buildings. Some libraries operate in the evenings without staff and you can enter them with your library card and pin code. /// Check your closest library: www.ouka.fi/oulu/library/libraries Take a peek on the library collections: outi.finna.fi/

Do you already know how to ski?

Large Ellen Thesleff exhibition opens at the Oulu Museum of Art

Two out of three Finns own skis for cross country skiing, but only every third skied last winter.

At the Sunkiss exhibition, from 15 February to 31 May, one can get to know Thesleff’s works from different decades as well as the fascinating events of the artist’s life.

SKIING IS a trendy sport even if the current mild winters have

restrained active skiing. In Oulu, there have been great possibilities for skiing this winter as the Sankivaara skiing tracks were opened already in November. It is easy to ski in Oulu, since there is a lot of even ground. Here are some tips: Auranmaja: A good place for beginners. There are skiing track loops around the Auranmaja hut from one kilometre to ten kilometres. The hut is connected to the city’s skiing track network. There is also a place where you can grill sausages. The Raksila Finnish baseball stadium: The skiing tracks are made for skiing schools and anyone can practise there. If you don’t own skis, you can borrow them. You can borrow suitable skis or skates for yourself at the city of Oulu’s Honkapirtti exercise and sport equipment lending centre. The loan period is three weeks at a time, and it is free of charge. You can browse their selection on-line: lainaamo.ouka.fi/

"THIS VERSATILE and informative exhibi-

tion includes about 70 paintings and plenty of graphic art. In addition, there is a lot of personal material, like Thesleff’s letters, photos and sketchbooks," says curator of the Oulu Museum of Art Elina Vieru. Ellen Thesleff (1869–1954) was one of the most important Nordic artists and a forerunner who was among the first artists to bring international art movements into Finnish art like symbolism or expressionism. Thesleff’s way of painting was multifaceted and it included many phases of expression. Thesleff painted during a time when women were belittled and faced obstacles in the field of art. Nevertheless, she was a brave and independent woman who did not give in

to the portrayal of women of her time but defied it bravely by, for example, travelling and painting male topics in a men’s world. Occasionally, she wore men’s clothes or risked ruining her reputation by sitting in male company while she lived in Florence. None of Thesleff’s works are included in the collections of the Oulu Museum of Art. Vieru says that the current exhibition is a unique possibility to see Ellen Thesleff’s works on this scale in Oulu. "Some of these artworks have already been iconic works in the history of Finnish art for long time. Her early expressive voice is interesting and of a high standard, even at a European level." oulunluuppi.fi

MUN OULU 1 - 2020

13


ILMIÖ

JA MÄ VAAN HIIHDÄN… Suomi on perinteisesti ollut hiihtokansaa. On hiihdetty kouluun, on lisätty pitoa ja pyydetty ladun varrelta havuja. Mutta entäs nykyisin? Vieläkö sukset johtavat ladulle vai veivätkö koulujen liikuntatunnit ulkoilun ilon? SUOMEN LATU kysyi viime vuonna huh-

Oulu on hiihtäjän paratiisi Sankivaarassa ensilumen ladulla hiihdettiin marraskuussa 2019

25 604

kierrosta.

Vilkkaimpina viikonlopun päivinä yllettiin

2000–2500

tikuussa TNS Gallupin kautta suomalaisten hiihdon harrastamisesta. Sen mukaan joka kolmas oli hiihtänyt viime kaudella. Vastaajia kyselyssä oli 1002. "Potentiaalia olisi enempäänkin, sillä melkein kahdella kolmesta suomalaisesta on välineet maastohiihdon harrastamiseen", kommentoi Suomen Ladun viestintä- ja markkinointipäällikkö Panu Könönen. Könösen mukaan Suomessa on reilun 10 vuoden ajan ollut käynnissä fitness- ja hyvinvointibuumi, johon on liittynyt muun muassa luonnossa liikkumisen, juoksun ja joogan nousu. Samaan tyyliin hiihdosta on tullut trendikästä, erityisesti 30–40-vuotiaiden naisten parissa. "Hiihto on parhaimmillaan laji, jonka kautta pääsee luontoon ja upeisiin maisemiin. Hiih-

to tuntuu myös koko kropassa, joten siitä tulee hyvä olo. Lisäksi välinekehitys on auttanut tavallista hiihtäjää pääsemään eroon voitelusta, ainakin osittain, kun erilaiset pitopohja- ja karvapohjasukset tekevät kynnystä matalammaksi." Suomen Ladun tutkimusten ja heidän omien arvioidensa mukaan hiihtäminen on siis trendikästä, mutta harrastajien määrä ei ole nousussa. Yhtenä syynä ovat tietysti myös leudot talvet. Oulussa hiihtäjiä riittää. Liikuntapalvelujen isännöitsijä Petri Yli-Pyky arvelee syyksi hyvät ja helpot ladut. Kun ei ole paljon ylämäkiä, meno on sujuvaa. Siispä jaksaa, jaksaa! ///

kierroksen päiväkohtaisiin lukemiin.

Marraskuun aikana kävijöitä laduilla oli runsaasti jo aamuvarhaisesta alkaen ja toinen kävijäpiikki oli kello 17–19. Joulukuussa hiihtopaine jakaantui jo muillekin reiteille, kun latuja saatiin tehtyä jaksoittain hyvin luonnonlumelle. Joulukuussa ensilumen ladulla hiihdettiin

13 401

kierrosta. Päiväkohtaisesti lukemat vaihtelivat sääolosuhteiden mukaan

0–1000

kierroksen välillä.

Pakkasen ja lauhan kelin vaihtelut vähensivät joulukuun loppupuolella hiihtointoa merkittävästi. Joulukuussa oli toistakymmentä reilusti plusasteilla olevaa päivää ja välillä hyvinkin lämmintä. Ladunkunnostuksen mahdollistavia päiviä oli joulukuussa varsin vähän, mutta lumi säilyi kriittisten aikojen yli.

Laturaivoa tai ei Latuetiketti on silti hyvä ottaa haltuun Suomen Ladun latuetiketti on hyvä lukaista, jotta sukset eivät mene ristiin. 1. Latu on yhteinen. Anna kaikille hiihtorauha eli jokaisella on oma tyyli ja vauhti. 2. Ylämäki–alamäki. Valitse omalle kunnollesi ja taidoillesi sopiva latu. 3. Nopeampi väistää. Hikipinko väistää hissukseen menevää. 4. Oikeanpuoleinen liikenne. Hiihdetään oikeanpuoleista latu-uraa ja väistetään vasemmalta. Aivan kuten liikenteessäkin. 5. Hiihtosuunta. Jos hiihtosuunta on merkitty, seuraa sitä. Huomioi myös muut ladun varrella ovat ohjeet ja varoitukset. 6. Ladulla käveleminen. Latu on tehty hiihtoon. Sitä ei saa rikkoa. 7. Muksis. Auta mäessä kaatunutta. 8. Koirat koiraladulle. 9. Latua! Ärhäkät latua-huudot kuuluvat korkeintaan kilpaladulle. 10. Vaaran paikka. Ladun pitäjä vastaa ladun turvallisuudesta ja varoittaa latu- ja tienristeyksistä. lähde: Suomen Latu

14 MUN OULU 1 - 2020


Matti Eeronheimo hiihtää parinkymmenen kilometrin lenkin mieluiten aamuisin.

Sankivaarasta ja Virpiniemestä löytyy vaihtelevaa maastoa ja useita latureitistöjä.

Ladulla jokainen on itsensä voittaja Matti Eeronheimo hiihtää tuhat kilometriä talvessa, koska haluaa pysyä kunnossa. Hiihto on helppo harrastus, jossa myös pääkoppa tuulettuu. TEKSTI Kati Valjus KUVAT Mikko Törmänen Useimmiten Matti Eeronheimo kiertää parinkymmenen kilometrin lenkin. Se tapahtuu yleensä Sankivaarassa tai Hiukkavaaran takamailla. Paras aika hiihtää on aamu. "Siinä yleensä vähän puuroa syön ja kahvit juon, ja sitten onkin hyvä aika lähteä ladulle haukkaamaan happea", mies hymyilee. Eeronheimo muistaa hyvin, milloin hän innostui hiihdosta. Tai siis aluksi ei innostunut ollenkaan. "Kun neljäkymmentä tuli mittariin 22 vuotta sitten, piti ostaa isompaa paitaa ja verenpainelääkitystäkin oli. Päätin, että otan itseäni niskasta kiinni tässä kuntoiluasiassa ja lähdin hiihtämään Sankivaaran lammen ympäri. Olin päättänyt, että tietyn määrän kierroksia hiihdän joka päivä. Aluksi se tuntui tukehuttavalta", Eeronheimo kuvailee nyt pilke silmäkulmassaan. Ei se hiihto maistunut vielä viikon tai kahdenkaan päästä, mutta Eeronheimo ei antanut periksi. "Sitten yhtenä päivänä huomasin, etten enää laskenut, montako kierrosta oli takana ja montako edessä. Siitä se lähti sujumaan", mies virnistää. Sittemmin miestä ei ole mikään pitänyt pois ladulta. Hiihtoniilo on kiertänyt maailmaakin hiihtokisojen perässä. Rakkaimmissa luistelusuksissa on tarroja maailmalta. "Enää en hiihdä numerolappu rinnassa. Kerran Saksassa osui kisoissa silmiini slogan, jossa sanottiin, että jokainen on vain itsensä voittaja. Se on hiihtofilosofiani nykyään." SANKIVAARA

Hiihtäjien määrä nousussa

Hiihto on Oulussa suosittu liikuntamuoto. "Meiltä löytyy latuja kaiken tasoisille hiihtäjille. Tasaisessa maastossa on sellaisenkin helppo aloittaa, jolla ei ole aiempaa hiihtokokemusta tai välissä on ollut pitkään taukoa", arvelee liikuntapalvelujen isännöitsijä Petri Yli-Pyky. Yli-Pykyn oman arvion mukaan hiihtäjien määrä on viime vuosina ollut nousussa. "Tänä talvena sääolosuhteet ovat toki hiukan supistaneet latutarjontaa. Uskon, että kun olosuhteet ovat taas kunnossa, oululaiset lähtevät innokkaina ladulle."

Meiltä löytyy latuja kaiken tasoisille hiihtäjille. Oulun laaja latuverkosto ulottuu lähes koko kaupungin alueelle. "Se lienee myös yksi syy hiihdon suosioon." Latujen kunnossapidossa on omat haasteensa. Virpiniemen alueella on tänä talvena korkattu käyttöön uusi latukone, jolla saadaan vaihtelevissakin maastoissa ladut tehtyä näppärästi.

"Uusi latukone on viimeisen päälle tehokas, joten siinä riittää vääntöä vaihteleviinkin maastoihin", ulkoalueiden esimies Tuomas Orava kertoo.

Tumma puku on hyvä mittari

Terveys on se, joka pitää Eeronheimonkin ladulla. "Verenpainelääkitystä on voitu vähentää. Aiemmin, kun toimin yrittäjänä, tuntui välillä, että pääkoppaakin puristaa. Ei tarvinnut kuin viisitoista minuuttia mennä latua pitkin, niin se oli löysännyt se ajatus. Kyllä hiihto on monella tapaa hyvää terveysliikuntaa." Eeronheimo hiihtää enimmäkseen yksin. Tai yksin ja yksin, kyllä Oulussa ladulla aina tulee muitakin vastaan. Tänäänkin Sankivaaran lenkkiä kiertää useampi hiihtäjä. Laturaivon konkarihiihtäjä ohittaa olankohautuksella. "Minua naurattaa sellaiset, jotka puhisevat, jos toiset jäävät ladun varteen rupattelemaan. Kyllä tänne aina mahtuu!" Numerolappuja tai ei, kyllä tavoite pitää aina olla. Ennen se oli parikin tuhatta kilometriä talven aikana, mutta nykyisellään Eeronheimo on jo löysännyt siitäkin. "Kyllä tuhat pitää silti saada. Sillä pysyy jonkinlaisessa kunnossa. Tumma puku on hyvä mittari. Kunhan siitä mahtuu nappi kiinni, niin hyvä on." /// Jatkuu seuraavalla sivulla.

MUN OULU 1 - 2020

15


TIESITKÖ?

Koiraladulla saa olla sokka irti Hiihto on mukava harrastus koirallekin. Jos laji on koiralle uusi, kannattaa aloittaa pienin askelin. PUOLITOISTAVUOTIAS TAHKO odot-

taa rauhallisena mutta silmin nähden innoissaan, kun Katri Loukusa virittelee koiralle valjaat Auranmajan koiraladulla. Tahko on aloittanut hiihtoharrastuksen vasta tänä talvena, mutta Loukusalle touhu on tuttua: hän on kilpaillut lajissa 13-vuotiaasta. Meriittilistalla on mitaleja SM- ja EM-tasolta junioreissa. "Oma koirani menehtyi pari vuotta sitten, ja laji on ollut hetken aikaa tauolla. Nyt saan lainata lähistöllä asuvalta eläkeläispariskunnalta Tahkoa", Loukusa iloitsee. Tahko hoksasi homman jujun jo ensimmäisillä hiihtoreissuilla. "Yleensä koirat ovat lajista innoissaan ja lähtevät luonnostaan vetämään. Tämä on tosi hauskaa, yhteistä puuhaa", Loukusa kertoo. Varusteiksi Loukusa suosittelee kunnon vetovaljaita ja koirahiihtoon tarkoitettua vetovyötä. "Vetonarun on hyvä olla joustava, koska koiran vauhti saattaa vaihdella." Auranmajan koiralatua Loukusa kehuu helpoksi ja tasaiseksi. Viiden kilometrin täyden lenkin lisäksi on kolmen ja puolentoista kilometrin käännökset.

"Jos laji on koiralle uusi, kannattaa tietysti aloittaa varovasti. Koirahiihto vaatii koiralta voimaa, joten maltti on valttia, että koira tottuu menoon. Koirilla on taipumus innostua. Odotan koirilta arjessa itsehillintää ja hyvää käytöstä, mutta ladulla saa olla sokka irti ja päästellä sen minkä jaksaa", Loukusa nauraa.

Auranmajan koiralatua Loukusa kehuu helpoksi ja tasaiseksi.

Kaipaatko suksia? Tai omistatko ylimääräiset? Kaupungin liikunta- ja urheiluvälinelainaamosta Honkapirtiltä voit lainata sopivat sivakat tai luistimet. Laina-aika on kolme viikkoa kerrallaan ja lainaaminen on maksutonta. Mikäli sinulla on käyttämättömäksi jääneitä liikunta- ja urheiluvälineitä, tuo ne Honkapirtille! He ottavat edelleen vastaan hyväkuntoisia välineitä yhteisen liikkumisen puolesta! Valikoimaan voi tutustua verkossa: lainaamo.ouka.fi. Liikunta- ja urheiluvälinelainaamo Honkapirtti, Pateniementie 86 avoinna ma–pe 9–15

Loukusa innostaa kokeilemaan koirahiihtoa kaiken kokoisten ja ikäisten koirien kanssa. "Koiran ehdoilla tietysti." Kun Loukusa antaa luvan, Tahko ampaisee matkaan. Into touhuun on niin kova, että yleensä ohitustilanteetkin menevät ladulla aivan sujuvasti. "Olen opettanut Tahkolle, että palkka on aina maalissa." Oulun seudulla on koiraladut Auranmajalla, Kaakkurin liikuntamaassa ja Kempeleessä. ///

Lyhytkarvainen saksanseisoja Tahko hoksasi hiihtohomman jujun nopeasti. Katri Loukusa on opettanut sille, että palkka on aina maalissa.

16 MUN OULU 1 - 2020


OULULAISUUDEN YTIMESSÄ

KUVA Harri Tarvainen

Etsimme tällä palstalla oululaisuuden syvintä olemusta. Keskustele aiheesta Mun Oulun somekanavissa.

"

Eksoottinen Oulu

Eksotiikkaa on hankala hahmottaa läheltä. Usein kulttuurin ja ympäristön mielenkiintoisimmat piirteet ovat meille niin arkipäiväisiä, että ne muuttuvat näkymättömiksi. Oululaisessa puheenparressa joskus valitellaan kun "täällä ei ole mitään", mutta retkeillessäni koirani kanssa meren jäällä Oulun edustalla tyhjyys muuttuukin minimalismiksi. Maisemassa on kaikki oleellinen: jää, horisontti, avara taivas ja kulkijat maiseman keskellä. Vaikka meille se voi tuntua "ei miltään", globaalisti ajateltuna tällaiset hiljaiset paikat ovat käymässä vähiin. Kaffe-koirani Instagram-tilin yhdysvaltalainen seuraaja kommentoi kuvaa, jossa revontulet sekoittuvat taivaalla kaupungin valoihin: "Is this place even real?!" Ja mikä hienointa, tämä maisema löytyy aivan urbaanin, elinvoimaisen ja erilaisia kulttuureja sykkivän kaupungin edustalta."

HARRI TARVAINEN on ihmisten, ulkoilmaelämän ja

pohjoisen luonnon kuvaamiseen erikoistunut oululainen valokuvaaja. "Uskon, että kameran kanssa kulkiessa ihminen muuttuu avoimeksi ja uteliaaksi. Jos haluat löytää läheltäsi uuden kuvauksellisen paikan, kokeile vierailla tutussa paikassa aikaisena kesäaamuna tai tähtikirkkaana talviyönä. Usein eksotiikkaa löytyy aivan läheltä!" Harrin ja Kaffen seikkailuja voit seurata Instagramissa @kaffegram ja @harritarvainen.

MUN OULU 1 - 2020

17


REPORTAASI Tällä palstalla pääset kurkistamaan kulisseihin: Miltä näyttää päivä kaupungin työntekijänä.

Kotihoidon aamuhoitaja on odotettu vieras. Lähihoitaja Mirja Kääriä nauttii työn itsenäisyydestä ja siitä, kun saa aidosti auttaa ihmisiä.

Ei kahta samanlaista TEKSTI JA KUVAT Kati Valjus

Kello ei ole vielä seitsemää, mutta lähihoitaja Mirja Kääriä on jo työpaikallaan Tuiran hyvinvointikeskuksessa. Päivä alkaa aina täältä: työpäivän listan avaaminen puhelimesta ja avaimen nappaaminen mukaan niille asiakkaille, joilla ei ole ovessa sähkölukkoa. "Aamupäivälle näyttää tänään olevan kuusi käyntiä." Puhelin on kotihoidon lähihoitajalle tärkeä työskentelyväline. Siihen kirjataan asiakaskäynnit ja sieltä löytyvät kollegoiden viestit asiakaskohtaisesti, jos jonkun luona on jotain huomioitavaa.

Mirja Kääriä auttaa asiakkaalle tukisukat jalkaan.

Seuraavassa paikassa Kääriä auttaa asiakkaalle tukisukat jalkaan ja valvoo lääkkeenoton. Asiakas on saanut lääkärireissulla uuden kipulääkkeen, jonka Kääriä jakaa dosettiin. "Yleensä kaikki lääkkeet on apteekissa jaettu valmiiksi. Nyt on kyseessä uusi lääke,

joten lisään huomion tästä myös asiakkaan kirjaukseen", Kääriä näppäilee puhelintaan. Asiakas pohtii kauppaan lähtöä, ja Kääriä kannustaa lempeästi. "Yritän kannustaa asiakkaita kaikenlaiseen omatoimisuuteen."

Lääkkeenantoautomaatti on näppärä apu hoitajien työssä.

Puhelimella, eli oveen asennetulla sähkölukolla, aukeaa myös ensimmäisen asiakkaan ovi noin vartin yli seitsemän. "Huomenta Helena, hoitaja täällä!" Kääriä huikkaa ovelta. Helena on valmistautumassa tänään lääkärillä käyntiin Onni-palvelubussilla. Häntä lähtee saattamaan opiskelija Mona, joka Kääriän valvonnassa hoitaa myös aamun verensokerin mittauksen ja insuliinilääkityksen. Helenalla on käytössään lääkkeenantoautomaatti, joka ilmoittaa, kun on lääkkeenottoaika. "Robotti on näppärä lisä, mutta monen asiakkaan kohdalla pitää silti valvoa, että lääkkeet tulee oikeasti otettua, jos on vaikka muistisairautta", Kääriä sanoo. Kääriä on 26-vuotias ja ehtinyt olla töissä Oulun kotihoidossa jo viisi vuotta, aluksi sijaisena ja myöhemmin vakituisena. "Jo opiskeluaikana oli selvää, että haluan nimenomaan kotihoitoon. Tämä on mukavan itsenäistä työtä. Päivät eivät ole koskaan samanlaisia", Kääriä nauraa.

Hoitaja Mirja Kääriä on Aili Kauppisen luona odotettu vieras.

Kääriä ei käy samojen asiakkaiden luona päivittäin, vaan käynnit jaetaan hoitajille niiden arvioidun keston ja sijainnin mukaan. Kaikki asiakkaat ovat kuitenkin vuosien varrella ehtineet tulla tutuiksi. Niin myös Aili Kauppinen, jonka luo Kääriä saapuu kahdeksan jälkeen. Kauppinen onkin jo odottanut hoitajan aamukäyntiä. ”Tahdon sulle olla hyvin hellä”, Kauppista laulattaa, kun Kääriä avustaa tukisukkien kanssa.

"Noniin Aili, vedähän itse loppuun", hoitaja kannustaa. Tukisukkien jälkeen kammataan hiukset, käydään wc-toimilla ja sitten Kääriä lämmittää puuron. "Onko hienoa sokeria?" kysyy Kauppinen, ja Kääriä ojentaa soppapurkin, joka kelpaa mainiosti. Radio Iskelmä laitetaan päälle ja päivä voi alkaa.

18 MUN OULU 1 - 2020


päivää Seuraavaksi vieraillaan Martin luona. Kääriä on Martin omahoitaja, mikä tarkoittaa sitä, että Kääriä tekee hänestä arvion puolivuosittain. Nyt Martilla on takanaan sairaalareissu, ja Kääriä kuulostelee tarkalla korvalla hänen vointiaan. Yskää on ollut. "Ootko sinä sitä tupakkaa vielä polttanut?" Kääriä kysyy, ja äänessä on ripaus tiukkuutta, muttei kuitenkaan moitetta. Asiakkaat ovat aikuisia ihmisiä, eikä Kääriän tehtävä ole neu-

voa heitä, miten elää elämäänsä. Tupakkaasiasta on selvästi keskusteltu. Kääriä mittaa Martin verenpaineen ja napsauttaa pyykkikoneen päälle. Jääkaapinkin hän tarkistaa ja heittää syömättömät salaatit pois. "Martti, nostan karjalanpiirakat tähän etualalle, niissä on päiväys menossa", hän huikkaa.

Mirja Kääriä tarkistaa, ettei Martin jääkaapissa ole vanhentuneita ruokia.

TIESITKÖ? Oulun kaupungin kotihoidossa työskentelee

noin 300 hoitoalan ammattilaista.

Säännöllisiä kotihoidon asiakkaita on

noin 1

100

Oulun kaupungin oman tuotannon kotihoidossa. Kotihoitotyö on mielenkiintoista, itsenäistä työtä asiakkaiden kotona. Kotihoidon ammattilaiset ovat koulutukseltaan sairaanhoitajia tai lähihoitajia. Työ on arvokasta, sillä se lisää iäkkäiden mahdollisuuksia kotona asumiseen. Kotihoidon sijaisuuksiin tarvitaan koko ajan työntekijöitä. kuntarekry.fi

Lähihoitajan työ on itsenäistä. Yllätykset voivat tuoda viivästyksiä aikatauluun.

Aamupäivän viimeinen käynti on Kirstin luona. Hän on ryhtymässä leipomaan, mutta ennen sitä mitataan verenpaine ja käydään puntarilla. Kääriä nostelee myös pyykit pyykkikoriin, josta Kirsti saa itse ripustettua ne kuivumaan.

Kääriä on hyvin aikataulussa saapuessaan asiakkaan luokse, joka aamu-unisena vielä nukkuu. Hän herättelee tämän aamulääkkeille ja käyttää wc:ssä. "Joskus voi sattua jotain yllättävää, minkä vuoksi aikataulu voi venyä. Yleensä kuitenkin pysyn hyvin aikataulussa, eikä työssä ole kiireen tuntua. Jos olen hyvissä ajoin valmis, saatan soittaa kollegalle, tarvitseeko hän apua." Kollegojen tuki on muutenkin läsnä, vaikka työ itsenäistä onkin.

Aamun kierros on tehty lähempänä yhtätoista, ja Kääriä ajaa takaisin Tuiraan. Hän ehtii palauttaa avaimet, lämmittää makaronilaatikon, juoda kahvit, tehdä puhelimesta tarvittavat kirjaukset koneelle ja hakea iltapäivän asiakkaiden avaimet ennen kuin on aika startata taas auto. "Parasta tässä työssä on se, että saan auttaa ihmisiä. Ja se että joka päivä opin vieläkin uutta", hymyilevä hoitaja sanoo. ///

Yleensä pysyn hyvin aikataulussa, eikä työssä ole kiireen tuntua.

Helenan, Martin ja Kirstin nimet muutettu. Kirstin verenpaine on hiukan koholla. Omatoiminen rouva tietää, että silloin on parasta, ettei liikaa touhua.

MUN OULU 1 - 2020

19


TURISTINA

FAK­TA ⋆ Jorma Mäkitalo, 58 ⋆ johtava työterveyslääkäri Terveystalolla ⋆ aloittaa Oulun kaupungin terveysjohtajana 1.3. ⋆ kertoo asuneensa pikkupoikana Instrumentariumin talossa, joka on keskustan ainoita liikkeitä, joka on edelleen samalla paikalla.

Jokisuistosta ja saaresta löytyvä tenniskenttä on Mäkitalolle oululainen ylpeydenaihe. ”Olisi hienoa, kun löytyisi yrittäjä ja lupa vaikkapa viihtyisälle kahvilalle ja paviljongille Korkeasaaren kenttien yhteyteen”, Mäkitalo mainitsee.

Jorma Mäkitalon sielunmaisema löytyy Oulun ydinkeskustasta. Oulujoen maisemaa hän ihailee mielellään niin pyöräteiltä kuin tenniskentiltäkin.

Hallituskadun kasvatti TEKSTI Maaria Rousu KUVAT Juuso Haarala – Minulla ja Oululla on pitkä yhteinen historia. Olen asunut RANTAOulussa vuodesta 1965 saakKASTELLI ka, kun minut tänne neljävuotiaana Helsingistä tuotiin, Jorma Mäkitalo kertoo. Parikymmentä vuotta välissä vierähti maatalossa Tyrnävällä, jossa perheen lapset kasvoivat. Mutta silloinkin työt olivat aina Oulussa. "Sitten veri rupesi vetämään takaisin kaupunkiin. Maisema, jossa on lapsuutensa viettänyt, säilyy merkityksellisenä, ja kaikista maailman paikoista se on minulle Oulun Hallituskatu", Mäkitalo naurahtaa.

Hallituskatu on hänen pitkäaikaisin kotikatunsa. Otto Karhin puiston tienoo Oulun ydinkeskustassa on Mäkitalolle edelleen rakas. "Siellä asuin pienestä pojasta parikymppiseksi saakka. Niillä asfalttipihoilla olen kasvanut, ne ovat sielunmaisemaani."

Pyörätie joen partaalla

Nykyisin Mäkitalo asuu perheensä kanssa Ranta-Kastellissa. Se on ollut hänen kotinsa viimeiset yhdeksän vuotta, vaikka mies onkin kulkenut viikot töissä Helsingissä. Maaliskuun alussa elämä muuttuu. "Tulevassakin työssä matkustelua tulee varmaan olemaan jonkin verran, mutta kyllä

arki rauhoittuu. Tuntuu hyvältä asettua paikoilleen." Etenkin kodin lähellä kulkeva pyörätie on Mäkitalolle läheinen. Uusi, kauniisti joen rantaa myötäilevä pyöräilytie Emännäntien uimarannalta Poikkimaantiensillalle on hänen mielestään todella hienosti rakennettu. "Olen vilpittömän iloinen, että pyörätie siihen saatiin ja alue on sen myötä kaikkien käytettävissä. Itselleni se on erityisesti koiranulkoilutus- ja lenkkeily- sekä pyöräilyreitti. Joki on uskomattoman kaunis eri vuodenaikoina, ja jokivarren maisema rauhoittaa kotiin palatessa. Siellä kelpaa liikkua", Mäkitalo kuvailee.

Tennistä Pikisaaren suojissa

Toinen paikka, jonka Mäkitalo haluaa nostaa erityisesti esiin, on Korkeasaaren luonnonkauniit tenniskentät. "Harva oululainen tietää, että Oulussakin on Korkeasaari, ja sielläkin on häkkejä. Oulun Korkeasaaressa ei vain ole eläimiä vaan tenniksen pelaajia", Mäkitalo hymyilee. Pikisaaren Hietasaaren puolelta löytyvissä tenniskentissä on hänen mukaansa hienoa se, että ne ovat kaikille avoimia ja kaupungin ylläpitämiä. "Tennis mielletään helposti hieman elitistiseksi lajiksi, mutta Korkeasaaressa pelataan kansantennistä. Ja se on ehdottomasti Oulun hienoin ympäristö pelata.

20 MUN OULU 1 - 2020


Haastan seuraavaksi turistiksi ystävämme yliopisto-opettaja Jukka Käräjäojan, joka toimii Huutajissa ja on innokas merenkävijä perheineen.

Ranta-Kastellin uusi pyörätie on Mäkitalon mielestä kauniisti tehty. Sen mutkiin on säästetty vanhoja mäntyjä, ja muoto tuo kulkijan joen partaalle.

Mäkitalon oma tenniksen peluu alkoi aikuisena, ystävien yllytyksestä, ja hän kertoo lajin vieneen pikkusormen ja enemmänkin. Tenniksessä miestä kiehtoo haastavuus: se on samaan aika äärimmäinen taitolaji sekä raa’an fyysinen laji, joka vaatii kuntoa ja liikkumista.

Harva oululainen tietää, että Oulussakin on Korkeasaari, ja sielläkin on häkkejä. "Joskus kuulin sellaisen määritelmän, että tennis on kamppailulaji. Henkinen laji se on ilman muuta. Ja kiinnostavaa myös oman ammatin kannalta: lääkärille on mielenkiintoista oppia, miten kehoa käytetään ja hallitaan", Mäkitalo sanoo.

"Itselleni tennis on kuitenkin ennen kaikkea henkireikä. Olen ollut onnellinen, että kotikaupungissa on olemassa niin hieno paikka sen pelaamiselle." Vielä yhden oululaisen ylpeyden Mäkitalo haluaa mainita. Ravintola Ostroferia Isokadulla on hänen mukaansa Oulun kätketty helmi. "Ostroferia on kahden paikallisen intohimoisen tekijän aikaansaannos, jossa loihditaan Pohjois-Pohjanmaan lähiantimista maailmanluokan gourmet-ruokaa", Mäkitalo sanoo. ///

Appelgreenin paanalla Otto Karhin puisto oli Oulun ensimmäinen varsinainen puistoalue, alkuperäiseltä nimeltään Appelgrenin plaana. Rakentaminen puistoksi alkoi vuonna 1882, kun paikalle istutettiin koivuja. Otto Karhin puistoksi se nimettiin vasta 1956 pitkäaikaisen kunnallispoliitikon ja osuuskauppiaan mukaan. Sitä ennen se tunnettiin myös Palokunnan puistona ja Letkun puistona viereisellä tontilla sijainneen VPK:n talon vuoksi. Nykyään se on yksi keskeisimmistä kevyen liikenteen risteyksistä.

MUN OULU 1 - 2020

21


LUUPISSA

KULTTUURITALO VALVE Hallituskatu 7 Avoinna ark. 8–22, la–su 10–22 Näyttelyt ma–su 10–20 Vapaa pääsy

Vuosi 2019 toi mainetta ja kunniaa Valveen kulttuurintekijöille. Tunnustuksen saivat tanssitaiteilija Pirjo Yli-Maunula, Soiva Siili, Valveen elokuvakoulu ja kulttuurilehti Kaltio.

”Tule pistäytymään, ota Valve-aika!” Kulttuuritalo Valve palvelee kulttuuriyleisöä ja harrastajia monipuolisella kattauksellaan: se tuottaa elämyksiä ja kulttuurihyvinvointia kaikenikäisille oululaisille – ja myös eri puolille kaupunkia. TEKSTI Anu-Maija Kärjä KUVAT Janne-Pekka Manninen, Sanna Krook Sanataiteesta ja loruttelusta pääsevät osaksi jo aivan pieVALVE nimmät kävijät, on tanssitunteja, festivaaleja, sarjakuva- ja elokuvakerhoa, teatteria, ilmakitarointia, käsityöpajaa, kuntouttavaa toimintaa… "Valveen kattaus on niin monipuolinen, että siitä löytyy jokaiselle jotakin. Talo tarjoaa myös toimintaedellytykset ja -tilat kulttuurin huippuammattilaisille", kertoo kulttuuritalon johtaja ja kulttuuripalvelupäällikkö Arja Huotari. Talon toimijat saivat viime vuonna aivan erityistä tunnustusta. "Tanssitaiteilija Pirjo Yli-Maunula sai Pro Finlandia -mitalin, Soiva Siili palkittiin Vuoden lastenmusiikkiteosta valtakunnallisessa Lastenmusiikkipäivässä, kulttuurilehti Kaltio sai Barentsin kulttuuristipendin ja Valveen elokuvakoulu pokkasi valtakunnallisen Lapsenpäivä-palkinnon", Huotari luettelee tyytyväisenä. "Vaikka huomionosoitukset ovat taiteen ammattilaisten omia saavutuksia, olemme Valveella valtavan ylpeitä siinä rinnalla. Ennen saavutuksia – ja edelleenkin – teemme heidän kanssaan tiivistä yhteistyötä ja luomme heille toimintaedellytyksiä." "Esimerkiksi elokuvakoulu on Valveen omaa kulttuuritoimintaa, joka alkoi jo vuonna 2003. Taustalla on kovaa työtä ja pitkä te-

kemisen polku tähän asemaan, että huomioidaan valtakunnallisella tasolla." Kokonaisuudessaan kulttuuritalon johtaja näkee valtavan ison kehityksen kulttuuri-ilmapiirissä. "Kulttuuri nähdään merkittävänä tekijänä yhteisön ja yksilön toiminnassa, ja kulttuuriharrastukset ovat yhtä tärkeitä kuin liikuntaharrastukset. Kulttuurilla on aivan eri-

lainen paikka arjessa kuin menneinä vuosikymmeninä."

Seinät eivät pidättele

Valveen konsepti on Huotarin mukaan uniikki. Vaikka kulttuuritaloja on muissakin kaupungeissa, on toimintaideologia kehittynyt Oulussa omanlaisekseen.

Kulttuuriharrastukset ovat yhtä tärkeitä kuin liikuntaharrastukset.

Kulttuurilehti Kaltio sai Barentsin kulttuuristipendin.

"Harrastustoiminnan lisäksi meillä järjestetään vuosittain lähes 1000 tapahtumaa ja tilaisuutta sekä toistakymmentä festivaalia. Tapahtumien ja festivaalien ohjelmaa Valve vie myös kaupunginosiin, esimerkiksi Haukiputaan Teatterikuopalle ja Kiimingin Syke-taloon." Valve tekee yhteistyötä kaupungin eri alueiden kulttuuritoimijoiden kanssa parantaakseen kulttuurin lähipalveluja. Toimintaa on nykyään siis paljon muuallakin. "Saavutettavuutta lisää tulevaisuudessa kaupunginosataiteilijoiden paikallistasolle tuottama toiminta sekä edelleen monipuolistuva yhteistyö koulujen ja päiväkotien

kanssa. Kouluilla järjestetään kulttuurin kerhotoimintaa sekä tuotetaan sisältöjä koulujen kulttuuriopetukseen." Uusi avaus hyvinvointipalveluiden kanssa on puolestaan Kaiku-kortti. Korttia käytetään esimerkiksi perhetyön välineenä: sen avulla hyvinvointipalvelut mahdollistaa kulttuurikokemuksia omille asiakkailleen. "Toiminta starttasi pari vuotta sitten, ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, joten toiminta vakinaistettiin. Visiitti Tietomaahan voi olla ainutlaatuinen kokemus sellaiselle perheelle, jolle se ei muuten olisi mahdollista", Huotari kertoo. Jos Valveen toiminta ei ole vielä tullut tutuksi, on Hallituskadulla sijaitsevan kulttuuritalon kynnys matalalla ja katto korkealla. "Tänne on helppo tulla. Kun pistäytyy kahville tai ravintolaan lounaalle, käy tutustumassa samalla vaikka ilmaisissa taidenäyttelyissä." Valveen gallerioissa on esillä valokuva- ja sarjakuvataidetta sekä vaihtuvia näyttelyitä, jotka ovat usein myös lapsille suunnattuja tai lasten ja nuorten tuottamaa taidetta. "Tule pistäytymään, ota Valve-aika", Huotari kannustaa. ///

22 MUN OULU 1 - 2020


Laaja Ellen Thesleff -näyttely avautuu Oulun taidemuseoon Ellen Thesleffin Aurinkosuudelma-näyttelyssä 15.2.–31.5. pääsee tutustumaan Thesleffin teoksiin eri vuosikymmeniltä sekä taiteilijan kiehtoviin elämänvaiheisiin.

Ellen Thesleff maalasi aikana, jolloin naiset kohtasivat taiteen kentällä vähättelyä ja vastustusta. Thesleff oli kuitenkin rohkea ja itsenäinen nainen, joka ei antautunut tuon ajan naiskuvalle, vaan uhmasi sitä rohkeasti muun muassa matkustelemalla ja maalaamalla miesten aiheita miesten maailmassa. Toisinaan Thesleff pukeutui miesten vaatteisiin tai riskeerasi maineensa istumalla herraseurassa Firenzessä asuessaan. "Miehille kävivät kaikki aiheet, mutta naisten kohdalla alettiin helposti määrittelemään, missä aiheissa kannatti pitäytyä. Esimerkiksi maisemamaalaus koettiin miehiseksi genreksi, mutta tästä huolimatta Thesleff maalasi rohkeasti maisemia. Thesleff myös todella arvosti itseään ja käytti suuria sanoja puhuessaan taiteestaan."

Lisää tapahtumia: www.visitoulu.fi

JEAN-PIERRE MELVILLE: PUNAINEN YMPYRÄ

Arja Huotari: ”Studiossa Oulun Elokuvakeskus esittää kiinnostavaa ohjelmistoa, muun muassa klassikkoelokuvia.”

TAIDEMUSEO

Rajoja rikkova taiteilija

Täytä kalenterisi vaikka näillä.

KAVI:n Oulun esityssarja, Elokuvateatteri Studio ti 18.2. klo 19.00

TEKSTI Sanna Roukala KUVAT HAM/Hanna Kukorelli "Monipuolinen ja informatiivinen Thesleffin näyttely sisältää noin 70 maalausta ja runsaasti grafiikkaa. Lisäksi esillä on paljon henkilökohtaista aineistoa, kuten Thesleffin kirjeitä, valokuvia ja luonnosvihkoja", kertoo Oulun taidemuseon amanuenssi Elina Vieru. Näyttely on toteutettu yhteistyössä HAM Helsingin taidemuseon kanssa. Näyttelyn kuraattorina toimii helsinkiläinen taide- ja kulttuurihistorioitsija Hanna-Reetta Schreck. Ellen Thesleff (1869–1954) oli yksi merkittävimmistä pohjoismaalaisista taiteilijoista ja edelläkävijä, joka toi ensimmäisten joukossa suomalaiseen taiteeseen kansainvälisiä taidesuuntauksia, kuten symbolismin ja ekspressionismin. Thesleffin tapa maalata oli moninainen ja siihen sisältyi useita ilmaisullisia vaiheita. "1890-luvun symbolismista Thesleff omaksui tummat värit, melankoliset henkilökuvat ja rauhalliset maisemanäkymät. 1900-luvun alussa Firenzessä vietetty aika sekä siellä koetut ihmissuhteet, valo ja modernismin uudet tuulahdukset toivat Thesleffin taiteeseen kirkkaat puhtaat värit sekä palettiveitsitekniikan. Thesleffin taiteen kultakausi sijoittuu vuosille 1906–1912, joka oli väriekspressionismin aikaa", kuvailee Vieru. Ensimmäisen grafiikkateoksen Thesleff teki vuonna 1907, ja hänen puupiirroksillaan oli suuri vaikutus myös maalaamiseen. 1920-luvulla maalausten värit alkoivat ohentua ja 30-luvulla Thesleffin työskentelyssä näkyi abstrakti ilmaisu. Viimeiset työnsä taiteilija maalasi 1940-luvun lopussa.

Aukkoja kalenterissa?

FLOW-SIRKUS ESITTÄÄ: GREGARIOUS Valvesali useita esityksiä helmikuun aikana Arja Huotari: ”Pirjo Yli-Maunulalla on hieno kansainvälinen ja kansallinen verkosto sekä kyky löytää hienoja esityksiä, joista yksikään ei ole pettymys. Niissä yhdistyvät usein teatteri, sirkus ja nykytanssi. Esitykset ovat hämmentävän taidokkaita ja yleisöystävällisiä.”

GALLERIA HARMAJA, ANTERO KAHILA 6.–29.3.

Näyttely on ainutkertainen tilaisuus nähdä Oulussa kattavasti Ellen Thesleffin teoksia. Thesleff oli kosmopoliitti, joka asui paljon ulkomailla. Suurimman osan elämänsä kesistä hän vietti kuitenkin Ruoveden Muroleessa, jossa perheellä oli taiteilijalle rakas kesähuvila Casa Bianca. Oulun taidemuseon kokoelmiin ei kuulu lainkaan Thesleffin teoksia. Vierun mukaan nyt avautuva näyttely onkin ainutkertainen tilaisuus nähdä Oulussa kattavasti hänen teoksiaan "Osa teoksista on ollut jo pitkään suomalaisen taidehistorian ikonisia teoksia. Varhainen ekspressiivinen ilmaisu on eurooppalaisittainkin kiinnostavaa ja kovatasoista. Näyttelyssä saa paljon tietoa Thesleffistä ja samalla voi miettiä, millaista oli olla itsenäinen ammatissa toimiva nainen aikana, jolloin sukupuolten välinen tasavertaisuus otti ensiaskeliaan." ///

Elina Vieru: ”Nykytaiteilija, joka maalaa henkistyneesti ja myötätuntoisesti barokkimaisella loistokkuudella. Kahila on ajankohtainen myös Oulun taidemuseon Sijoiltaan-näyttelyssä.”

OULUN MUSIIKKIJUHLIEN MUSIKAALIKONSERTTI SOMEDAY, SOMEWHERE Oulun Musiikkikeskus 11.3. ja 12.3. klo 19.00 Elina Vieru: ”Jo pelkästään Maria Ylipään tulkinnat musikaalista Kristina från Duvesmåla ovat syy mennä konserttiin.”

JAY GILLIGAN & PEKKA KUUSISTO: MELODIC OBJECTS Oulun Musiikkijuhlat, Valvesali pe 13.3. klo 19.00

Aurinkosuudelman avajaiset pe 14.2. klo 17–19. Avajaistapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Näyttely 15.2.–31.5. Taidemuseo avoinna ti–pe 9–17, la 10–17, su 12–19. Pääsymaksut ja muu info oulunluuppi.fi

Arja Huotari: ”Oulun Musiikkijuhlat on yksi suosikkitapahtumistani festivaalikokonaisuudessa. Jaakko Kuusistolla, tapahtuman taiteellisella johtajalla, on ainutlaatuiset yhteydet, joista syntyy huippukiinnostavia juttuja.”

BALETTI ROMEO JA JULIA Oulu Plaza 5.4. klo 15.00 Elina Vieru: ”Tuhoon tuomittu rakkaustarina Prokofjevin musiikin ja Bolshoi-tähtien tulkitsemana.”

Lisää tapahtumia takakannessa. Näyttelyyn on saatu mukaan myös harvoin saatavilla olevia teoksia, kuten teos Lehtimaja, 1908 (yläkuva). Alakuvassa teos Helsingin satama, 1912. MUN OULU 1 - 2020

23


Julkinen tiedote Jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen.

TAPAHTUMIA TALVI–KEVÄT 2020

KUVAJAISIA-KAMARIKONSERTTI 15.2. klo 14, Sykesali; 16.2. klo 14, Tulindbergin Sali facebook.com/OuluSinfonianKamarimuusikot

AMA – ASK ME ANYTHING

ARSENIKKIA JA VANHAA PITSIÄ

TALO TÄYNNÄ TAIDETTA

21.2. alkaen, Oulun teatterin Vinttikamari teatteri.ouka.fi/ama-ask-me-anything Esitys sukeltaa tietoverkkojen syövereihin itseään etsivän nuoren ja tästä otetta hakevan vanhemman perässä. Erityisesti nuorille ja nuorten vanhemmille suunnattu näytelmä aktivoi yleisöä osallistumaan.

24.–26.4. & 8.–9.5., Oulunsalo-talo ouluopisto.fi Oulu-opiston taidekoulun nuortenryhmän esitys. Kaksi jo elämää nähnyttä tätiä ovat tunnettuja harjoittamastaan hyväntekeväisyydestä – työhön tosin kuuluu myös vanhojen yksinäisten miesten myrkyttäminen.

18.3.–5.4., Galleria 5 ja ARTtila galleria5.fi

ISÄ

Oulu Sinfonian Kamarimuusikot tarjoaa yleisölle ilmaisia monipuolisia kamarimusiikkikonsertteja läpi konserttikauden.

KOLMESTI MOZART 20.2. klo 19, Oulun Tuomiokirkko oulusinfonia.fi

OULUN MUSIIKKIJUHLAT 8.–22.3. omj.fi Oulun Musiikkijuhlat täyttää kaupungin kansainvälisillä ja kansallisilla artistivierailla. Musiikkijuhlien ohjelmistoon kuuluu laaja kattaus klassisen ja rytmimusiikin konsertteja sekä yhteistuotantoja, joissa nähdään myös nykysirkusta ja tanssia.

MILJOONASADE JA OULU SINFONIA 16.4. klo 19, Madetojan sali oulusinfonia.fi

Ensi-ilta 28.2., Oulun teatterin pieni näyttämö teatteri.ouka.fi/isa Koskettava kertomus muistisairaasta Andrésta ja tämän tyttärestä Annesta kuvaa oivaltavasti ja lämpimällä huumorilla, kuinka absurdia arjesta voi tulla, kun jokainen päivä alkaa ihan alusta.

KALENTERITYTÖT Ensi-ilta 29.2, Oulun teatterin suuri näyttämö Teatteri.ouka.fi/kalenteritytot Rohkea ja rohkaiseva draamakomedia kertoo ystävyydestä, rakkaudesta ja itsensä voittamisesta.

ISÄNI ON RINTAKUVA

KUVA Jaakko Manninen

TANSSIN KOHTAAMISIA

Oulun Taiteilijaseuran taidemyyntinäyttely.

22.2. klo 18, Teatterikuoppa ouluopisto.fi Oulu-opiston nuorten aikuisten ja aikuisten nykytanssiryhmät.

KAIKKI EI NYT OLE IHAN KUNNOSSA

HANNA BROTHERUS: TYTÄR 28.2. ja 29.2. klo 19, Valvesali jojo.fi JoJo esittää – Tanssiteatteriteos käsittelee isän läsnäoloa tyttären näkökulmasta.

FLOW-SIRKUS: BREAKING POINT 24.–26.3., Valvesali flowprod.fi

13 esitystä 13.3.–19.4., Valvenäyttämö oulunylioppilasteatteri.fi Oulun ylioppilasteatterin draamakomedia siitä, kuinka kokemusten jakaminen on hankalaa ja miten vähän ihmisistä lopulta tietää. 14.–15.3., Teatterikuoppa; 28.–29.3., Syke-talo ouluopisto.fi Väläkky Oulu-opistosta heittäytyy improvisaation vietäväksi yleisön ehdoilla – kukaan ei tiedä mitä tulee tapahtumaan!

21.3. klo 18 & 22.3. klo 16, Teatterikuoppa ouluopisto.fi

TEATTERI VALONKANTAJA!

Oulu-opiston nuortenteatteri Roson näytelmässä jokaisella henkilöllä on oma tarina kerrottavanaan.

JOKIRANNAN KOULUN JA KIIMINGIN LUKION NÄYTTELY 29.4.–23.5., Galleria Oskari Jauhiainen kulttuurivalve.fi

SEMINAARIT, LUENNOT JA MUUT TAPAHTUMAT Ao. päivinä klo 18–19.30, Tiedekeskus Tietomaa oulunluuppi.fi 19.2. Avaruusilmasto ja sen vaikutus Maan ilmastoon; 18.3. Älykkäät mehiläiset; 22.4. Puolukasta terveyttä ja uusia jalosteita; 13.5. Sunnuntaikävelykö terveysliikuntaa?

MINNAN METODIT -HYVINVOINTILUENTO Esitys jännitteestä ja siitä, kuinka pitkälle sitä voi venyttää. Kaikki ylimääräinen on karsittu pois, jotta yleisö näkee sirkuksen sisään, yhden sirkuslajin ytimeen ja sirkusartistin kamppailuun sen kanssa.

NÄYTTELYT JA NÄYTTELYTAPAHTUMAT KUVA Sanna-Maija Karjalainen

Suomirockin kruununjalokivi Miljoonasade tuo sinfoniaorkesterikiertueensa Ouluun. Lauluja neljältä eri vuosikymmeneltä, suurimmat hitit ja tuoreinta tuotantoa sinfoniseen muotoon sovitettuna.

21.3.–23.4., Sarjakuvagalleria! oulucomics.com Emilia Laatikaisen Kadonneet suomalaiset -originaalinäyttely.

YLEISÖLUENNOT

VÄLÄKKY

TULIKÄRPÄSLYHTY – TARINOITA HÄPEÄSTÄ

7 esitystä 14.–29.2., Valvenäyttämö oulunylioppilasteatteri.fi Oulun ylioppilasteatterin okkultistisen trilogian itsenäinen kolmas osa. Nykyteatteriesityksessä yhdistyvät sirkus ja tanssi.

TANSSI JA SIRKUS

SIJOILTAAN – PAKOLAISENA OMALLA JA VIERAALLA MAALLA 22.2.–3.5., Pohjois-Pohjanmaan museo ouka.fi/ppm

SIJOILTAAN – PAKOLAISUUDEN ARKEOLOGIAA 29.2.–26.4., Oulun taidemuseo ouka.fi/taidemuseo

MIKKO AUERNIITTY & HARRI HEINONEN: FOOTBALL LANDSCAPES 7.3.–19.4., Pohjoinen valokuvakeskus photonorth.fi

27.2. klo 13.30, Madetojan sali oulusinfonia.fi Tanssija-koreografi Minna Tervamäki kertoo keinoista, joilla on huolehtinut fyysisestä ja henkisestä jaksamisestaan.

VÄRIEN TANSSI -KUIVAPASTELLIPAJA 3.–6.3. klo 12–14, Oulun taidemuseo oulunluuppi.fi Kaikille avoimessa non-stop taidepajassa voi haltioitua Ellen Thesleffin teoksista ja luoda paperille oman värien tanssin.

ELÄVÄ KUOLEMA -SEMINAARI 12.3. klo 9–16, Pakkalan Sali kulttuuriosuuskuntailme.fi Seminaarin aiheina ovat mm. taiteen saavutettavuus elämän eri vaiheissa, taide saattohoito-osastolla sekä Elävä Kuolema -hankkeen esittely. Lisäksi filosofi ja kirjailija Torsti Lehtisen puheenvuoro ”Kuolema – vihollinen ja opettaja”.

K2 UNPLUGGED – TYÖHUONEISTA GALLERIOIKSI 18.–19.4. klo 12–16, K2 Taiteilijatalo facebook.com/Kulttuurikasarmi

Muutokset mahdollisia. Tarkista ohjelmatiedot ja aikataulut visitoulu.fi

MUSIIKKI JA KONSERTIT

Oulu lupaa lapsille! LUUPIN PERHEPÄIVÄT 3.3. & 5.3. klo 11–15, Pohjois-Pohjanmaan museo; 15.3., Oulun taidemuseo

LIIKKUVAN LAULUREPUN 10 V. JUHLAKONSERTTI

LASTEN JA NUORTEN TEATTERIFESTIVAALI

3.4. klo 10 ja 18, Pohjankartano

21.–25.4. Teatteri.ouka.fi/festivaali Teatterifestivaali juhlii tänä vuonna yhdessä tekemisen voimaa. Laajan esitystarjonnan lisäksi festivaali tarjoaa eläväisen kahvilan, työpajoja ja leikkihetkiä kaiken ikäisille.

LASTEN LEFFALAUANTAI

TI-TI NALLEN KEVÄTRIEHA

22.2.; 21.3. ja 25.4. klo 13, Sykesali

18.4., klo 16, Haukiputaan Jatuli

ARKTISET ASKELEET – VALTAKUNNALLINEN LASTENTANSSITAPAHTUMA

NUKKETEATTERI SYTKYT: PEUKALOISEN RETKET VILLIHANHIEN SELÄSSÄ

26.–29.3., OAMK:n kampus ja Pohjankartano oamk.fi/arktisetaskeleet

16.2. klo 12 ja 14, Pohjois-Pohjanmaan museo oulunluuppi.fi

TUHKIMO-LASTENOOPPERA

TIEDE TUTUKSI! -TAPAHTUMAPÄIVÄ

OULUN ESITTÄVÄN TAITEEN KOULU LENNINSIIPI: PEUKALO-LIISA -BALETTI

15.2. klo 12–15, pääkirjasto

28.–29.3., klo 16 ja 18, Valvesali

lastenkulttuurioulu.fi Poimintoja Lasten kulttuurikaupunki Oulun kevätkaudelta

OULUN TAIDEKOULU 40 VUOTTA 27.2. klo 18, Nuottasaaritalo

16.3. klo 18 & 17.3. klo 10 ja 12.30, Valvesali omj.fi

TUTTI JUTTU

LUMOTUT SANAT – LASTEN JA NUORTEN SANATAIDEVIIKOT 25.4.–7.6. lumotutsanat.fi Sanataidejuhlaa huhtikuusta kesäkuuhun! Tänä keväänä Lumotut sanat -festivaali tuo huippusuositun Unikudelmia-näyttelyn takaisin syntysijoilleen.

2.4. klo 18, Madetojan sali oulusinfonia.fi

24 MUN OULU 1 - 2020

Profile for Oulun kaupunki

Mun Oulu 1/2020  

Mun Oulu on lehti Oulun kaupungin asukkaille. Se on osa Mun Oulu -kaupunkimediaa.

Mun Oulu 1/2020  

Mun Oulu on lehti Oulun kaupungin asukkaille. Se on osa Mun Oulu -kaupunkimediaa.