Chemigate, the Bridge 1 / 2023 FI

Chemigaten sidosryhmälehti 2023

”Disrupting the status quo, forging bold partnerships for a bio-based revolution.”

- ChatGPT

f***ed up.

Yeah, listen …uh, f***ed up. we

Vuosi oli 2022 oli mielenkiintoinen. Vähän kuten varpaan potkaiseminen pöydän jalkaan tai kotiavaimien hukkaaminen on mielenkiintoista.

Vuosi alkoi merkittävän asiakkaan työtaistelulla, jatkui sodalla ja loppui surkeaan satoon sekä matalasuhdanteeseen. Voisi luulla, että numerot olisivat päätyneet punaiselle. Näin ei käynyt.

Kuten kaikki muutkin kirjoittamattomat ja kirjoitetut säännöt niin myös tarjonnan ja kysynnän lait kirjoitettiin viime vuonna uusiksi. Esimerkiksi näin. Toiseksi suurin vientimarkkina oli kesästä saakka soromnoo, eli meillä on siis ylitarjontaa tuotteista ja raaka-aineista. Njet, mentiin kädestä suuhun. Heti tämän jälkeen ennustetaan energiapulaa ja kaikkia kehotetaan unohtamaan hinta ja keskittymään saatavuuteen. Kas näin ei kuitenkaan käynyt, vaan energian hinta sukelsi kuin ruplan arvo.

Tällaisina aikoina jatkuva yhteydenpito asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin on kullan arvoista. Liiketaloudessa epäonnistumista paljon pahempi tilanne on epäonnistuminen ilman minkäänlaista varoitusta. Kun yhteistyökumppaneiden kanssa on käyty riskit läpi tai jopa yhdessä päätetty, mitä riskejä otetaan, on paljon helpompaa ottaa puhelin käteen ja ilmoittaa, että nyt on kuule borssi sylissä.

Kyynikot ravistelevat nyt päätään. Kyllä minä sen myönnän, että ei virheiden myöntäminen missään nimessä kivaa ole.

Professori Ron Dulekin strategisen kommunikoinnin kurssilla Aalto-yliopistolla opettelimme virheiden myöntämistä useamman tunnin ajan. Amerikkalainen tapahan on, että mitään ei myönnetä ja jos myönnetään, niin käytetään passiivista muotoa. Tähän tapaan: ”Homma kusi.” Ei näin: ”Nyt mä ryssin tän.” Lehden edellisessä numerossa oli pätkä juuri tästä teemasta otsikolla Käsi Pystyyn Virheen Merkiksi.

Vastuun välttely ei ole arvojemme mukaista toimintaa

Chemigatessa tiivis yhteydenpito asiakkaisiin on tapa. Olemme niin sanotusti iholla (tämän lehden teema). Yhteydenpitoon panostettiin entistä enemmän koronan vaikeuttaessa fyysistä läsnäoloa. Otimme kapulan käteen ja soitimme. Salainen ainesosamme tässä metsäteollisuuden sopassa on

luoda ymmärrys siitä, että olemme samassa veneessä. Ei ole ensimmäinen kerta, kun käytän tätä puhujanpönttöä ja huudan ”…repikää tuo muuri alas.”

Yhtiöiden välisiä Berliinin muureja ollaan muutenkin purkamassa. Kumppanuutemme IFF:n kanssa rakentuu yhtiöiden väliseen tiiviiseen yhteistyöhön. Tämä on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka verkostoituminen voi olla enemmän tekoja kuin hypetystä. Meillä se on johtanut useamman miljoonan investointeihin ennennäkemättömällä nopeudella. Vanha tapa, ja toivottavasti väistyvä, on se, että on muka olemassa yhteinen suunta, vaikka kummatkin osapuolet panostavat lähinnä kyräilyyn ja salailuun. Tämä neuvostoaikainen toimintatapa on turhauttavaa ja tehoton kuin Lada-tehtaan tuotantolinja. Lavender (IFF) -projektin onnistumisen salaisuus oli roolitus. Sovimme, mitä kukin osapuoli tekee ja mitä ei tee. Meille Chemigatessa oli tärkeätä IFF:n viesti, että he eivät rakenna glukaanin jatkojalostuslinjaa, vaan se on Chemigaten osuus.

Chemigaten laajentaessa liiketoimintaansa käsittämään myös natiivin perunatärkkelyksen valmistuksen, saimme kolme ja puolisataa viljelijää yhteistyökumppaneiksi. Yhteistyön rakentaminen konstellaatiossa, jossa sopimusviljelijät ovat sekä raaka-aineen toimittajia että omistajia, vaatii pääsemistä iholle. Yhteinen tavoitteemme on ketjun kannattavuus. Mistä löydämme parannuskohteita, jotka tuovat hyvää kaikille tässä ketjussa? Mikä on kunkin rooli muuttuvassa liiketoimintaympäristössä? Näitä seikkoja olemme selvitelleet lukuisissa tapaamisissa. Yksi asia on jäänyt hunningolle – väittäisin, että koko Euroopassa. Vihreän siirtymän luoma toivo tulevaisuuteen ei ole välittynyt alkutuottajalle. En ole ensimmäistä kertaa evankelistan hommissa.

Tom Schauman Päätoimittaja ja Chemigate-konsernin toimitusjohtaja

The Bridge on Chemigate Oy:n sidosryhmälehti.

Päätoimittaja: Tom Schauman (tom.schauman@chemigate.fi)

Toimituskunta: Tuire Luomala, Maisa Kantola, Tom Schauman

Avustajat: Jenga, Martin Ekman ja Annaleena Stenman.

Taitto: Jenga Markkinointiviestintä Oy

Paperi: Multiart silk

Palautteet: marketing@chemigate.fi

Saat Bridge-lehden, koska kuulut Chemigaten sidosryhmärekisteriin. Jos jostain syystä et halua meiltä postia, ilmoita siitä ystävällisesti: marketing@chemigate.fi. Saman sähköpostiosoitteen kautta voit myös tilata lehden tai antaa meille muuta palautetta.

avoimuus, luotettavuus ja henkilösuhteet

Chemigaten hankintapuolen parivaljakko: tuotantojohtaja Harri Heikkinen sekä hankinta- ja logistiikkapäällikkö Kimmo Mäntysalo.

Chemigate lähestyy toimitusketjun loppupäässä asiakkaita myyjänä, mutta alkupään kumppaneita raaka-aineiden ja palvelujen ostajana. Nyt vedämme päähän henkisen hankkijalippiksen sekä kysymme Kimmo Mäntysalolta ja Harri Heikkiseltä: kuinka iholle hankinnassa halutaan ja päästään?

Teksti: Jenga

Chemigaten kilpailuvaltteihin on aina kuulunut kyky toimittaa tuotteet asiakkaille täsmällisesti ja asianmukaisesti.

Tämän varmistaminen edellyttää vastaavasti hankintapuolella luotettavia toimittajakumppaneilta. Hankinnan rooli korostuu entisestään levottomassa ja epävarmassa maailmantilanteessa, jossa on yhä tärkeämpää saada raaka-aineiden saanti ja myynti rullaamaan samaan tahtiin.

”Hankinnan merkitys toiminnassa on keskeinen ja vaikuttava. Materiaalivirrat ja yksikkömäärät ovat suuria, joten pienetkin heilahtelut hankinta- ja myyntihinnoissa voivat vaikuttaa koko bisneksen onnistumiseen”, sanoo Chemigaten tärkkelysraaka-aineiden hankinnasta vastaava tuotantojohtaja Harri Heikkinen

”Pyrimme edistämään tärkkelyshankinnan ennustettavuutta linjaamalla sitä yhteen myyntipuolen kanssa. Monen asiakkaan kanssa määritelläänkin vuosisopimuksissa kerralla koko vuoden hinnat ja toimitukset. Tekemällä mahdollisuuksien mukaan vastaavia sopimuksia myös hankinnassa voimme ennustaa kustannuksia ja koko toiminnan kannattavuutta ilman suuria yllätyksiä.”

Kemikaaleja ympäri maailmaa

Chemigate tarvitsee tärkkelysten modifiointiin noin 20–30 erityyppistä kemikaalia. Niiden hankintaa hoitaa myös

kuljetussopimuksista vastaava hankinta- ja logistiikkapäällikkö Kimmo Mäntysalo

”Kemikaaleista aika harvat ovat alkuperältään suomalaisia. Noin puolet käyttämistämme kemikaaleista valmistetaan EU:n alueella ja loput sen ulkopuolella. Hankinta on siten kansainvälistä toimintaa, jossa maailma on aika pieni ja Teams-tapaamiset arkipäivää. On hienoa, että voimme etsiä ja löytää toimittajia laaja-alaisesti ympäri maailmaa”, toteaa Mäntysalo.

Chemigatella on kemikaalipuolella useita pitkäaikaisia toimittajia, mutta tarjontaa seurataan ja tarvittaessa solmitaan uusiakin suhteita. Hankintakentän laajentaminen lisää toiminnan joustavuutta ja varmuutta. Viimeksi pandemian aikaan saatiin muistutus liian harvan toimittajaverkoston riskeistä, kun parin kuukauden toimitusaika saattoi venyä jopa puoleen vuoteen. Mäntysalo muistuttaa, että toimittajien määrän lisäksi tärkeää on myös heidän palvelunsa laatu.

”Arvostamme toimittajissa proaktiivisuutta sekä kykyä helpottaa elämäämme hoitamalla tiettyjä asioita puolestamme ja pitämällä meidät asioissa ajan tasalla. Yleisesti ottaen

hankinta- ja toimitussektorin yhteistyö toimiikin hyvin. Meillä on todella hyviä toimittajia, jotka ovat kantaneet vastuunsa myös näinä epävarmoina aikoina.”

Uusia avauksia avoimempaan yhteistyöhön

Heikkisen mukaan tärkkelyshankinnassa on parina viime vuonna edetty toimittajien kanssa yhä läheisempiin suhteisiin. Yksi esimerkki on vuonna 2021 solmittu yhteistyösopimus, jonka tuloksena kaikki Anoran ohratärkkelys toimitetaan nyt paperi- ja kartonkiteollisuuteen Chemigaten kautta.

”Toimimme Anoran kanssa yhdessä ns. yhden portin periaatteella. Asiakkaat saavat saman palvelun riippumatta siitä, ostavatko he ohratärkkelystä vai Chemigaten modifioimaa tärkkelystä. Tämä mahdollistaa samalla entistäkin avoimemman ja tiiviimmän yhteistyön, jossa käymme säännöllisesti läpi laatuun ja toimituksiin liittyviä asioita sekä kuulumisia puolin ja toisin.”

”Rooliimme vaikutti myös Finnamyl Oy:n enemmistöosuuden siirtyminen Chemigatelle ja Berner-konserniin. Nyt pystymme sielläkin olemaan materiaalivirran suhteen paremmin iholla, tekemään itse päätöksiä ja ajattelemaan yhä enemmän koko alan toimitusketjun pärjäämistä. Perunatärkkelyksen osalta yhteistyökumppaneihin kuuluu myös muita toimittajia Pohjoismaista”, kertoo

Heikkinen.

Lapuan ja Kaipiaisen tuotannossa käytettävän vehnätärkkelyksen hankinta ulkomailta perustuu pääosin pitkiin toimittajasuhteisiin. Yhteistyö on selkeämmin ostopainotteista, mutta koska tärkkelysbisnes on Euroopassa suhteellisen suppea alue, voi siinäkin muodostua läheisiä ja laajempiakin kumppanuuksia.

Yhteyksiä alan suomalaisiin toimi-

joihin Heikkinen pitää yllä myös Tärkkelysteollisuusyhdistyksessä. Sen puitteissa kokoonnutaan pari kertaa vuodessa keskustelemaan vapaamuotoisesti yleisistä viljelyyn ja lainsäädäntöön liittyvistä asioista.

Henkilösuhteet auttavat tasoittamaan turbulenssia

Hankintatoiminta on bisnestä, jossa peruslähtökohtia ovat tuotteen toimivuus, toimitusten täsmällisyys ja järkevä hinta. Levottomassa markkinatilanteessa voidaan kuitenkin tarvita joustoja puolin ja toisin – ja silloin neuvotteluihin vaikuttavat yhä enemmän myös henkilötason suhteet.

”Olen aina itse uskonut siihen, että ihmiset näitä hommia tekevät, joten haluan tuntea toimittajia myös ihmisinä. Aina sanotaan, että myynnissä täytyy tietää, onko neuvottelukumppani golfari vai purjehtija, mutta kyllä hankinnassakin on hyvä päästä myös henkilökohtaisemmille tasoille”, pohtii Mäntysalo.

”Suhteen ylläpitotyö ei koskaan valmistu, vaan se on jatkuvaa kehittämistä. Tällä hetkellä turbulenssia löytyy aika monestakin hankittavasta raaka-ai -

neesta, Siksi on tärkeää voida luottaa toimittajaan ja pitkäjänteiseen toimintaan, jossa ei tavoitella pelkkiä pikavoittoja”, pohtii Mäntysalo.

Alalla pian 27 vuotta toiminut Heikkinen kokee hankintatoiminnan kehittyneen raaka-aineiden, tuotteiden ja reseptien osalta verkkaisesti, mutta yritysrintamalla on tapahtunut muutoksia ja lähentymistäkin.

”Toimijoita on suhteellisen vähän, ja nykyisin puhalletaan yhteen hiileen ehkä aiempaa paremmin. Itse olemme

jun varmistamista yhdessä.

”Toivon toimittajilta aktiivista yhteydenpitoa ja yhteistyötä, joiden avulla voimme yhdessä seilata markkinoiden turbulenssistakin väljemmille vesille. Vaan eipä meillä isoja ongelmia ole toimittajien kanssa ollutkaan. Myös logistiikka toimii luotettavasti, sillä tilauspalvelussa on ammattitaitoista väkeä”, kiittää Mäntysalo.

Kaupantekoon vaikuttaa kuitenkin aina kaksi osapuolta, joten millainen ostaja Chemigate hankinnassaan haluaa olla?

”Tavoitteena on olla luotettava ja vakaa asiakas, jonka kanssa on helppoa toimia. Kaikenlainen poukkoilu ja äkkiväärien päätösten teko syö yhteistä luottamuspohjaa. Tärkeintä on, että velvoitteet hoidetaan puolin ja toisin asiallisesti”, tiivistää Mäntysalo.

myös Bernerin kanssa kartoittaneet erilaisia yhteistyön mahdollisuuksia ja toteuttaneetkin projekteja ja hankintamalleja, joilla voidaan tehostaa ketjua.”

Kumppanuus on aina kahden kauppa

Yhteistyön arvo korostuu epävarmoina aikoina, ja Mäntysalo haluaisikin painottaa hankinnassa koko toimitusket-

”Haluamme olla sopimuksista kiinni pitävä, mutta samalla avoin ja luotettava kumppani, jonka kanssa ongelmatilanteita ei tarvitse välttämättä edes ratkoa sopimusten kautta. Mieluummin etsitään yhdessä reilut ja järkevät ratkaisut”, sanoo Heikkinen.

”Sama periaate koskee myös vaikkapa kunnossapito- tai siivouspalvelujen hankintaa. Hyvä esimerkki on aiemmin YIT-nimen alla toiminut Caverion, jonka kanssa aloitimme vuonna 1998 Lapuan tehtaalla kunnossapidon yhteistyön. Se on jatkunut nyt 25 vuotta. Kun homma toimii ja kehittyy, löytyy yhteinen sävel pidemmäksikin aikaa.”

Tavoitteena on olla luotettava ja vakaa asiakas, jonka kanssa on helppoa toimia.

Viljelyneuvontaa tärkkelyksen alkulähteillä

Chemigaten tuotannon

ydinaines itää maan alla.

Perunatärkkelystä tuottavien Finnamylin sopimusviljelijöiden toimintaa

tukee osaltaan Marjo Valtonen, joka aloitti tammikuussa työt viljelyneuvojana.

Helmikuisessa viljelijätilaisuudessa vahdinvaihtoa tekivät Finnamylin eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja Ossi Paakki, viljelyneuvoja Marjo Valtonen ja hänen edeltäjänsä Arto Sillanpää.

Teksti: Jenga

Agrologi Marjo Valtonen kiinnostui erikoiskasveista jo opiskeluaikoina.

Ennen viljelyneuvojan virkaa hän on työskennellyt Ylistaron Perunantutkimuslaitoksella mm. kenttäkoetoiminnan tutkimusmestarina sekä Seinäjoen AMK:n ruokapuolella kerrosviljelyhankkeen projektipäällikkönä.

”Nyt tuen viljelyneuvojana Chemigaten raaka-ainehankintaa auttamalla sopimusviljelijöitä tuottamaan hyviä perunasatoja. Olennainen kriteeri on tärkkelyspitoisuus, jonka nostaminen kuuluukin toiminnan avainteemoihin.”

Lapuan Perunan noin 140:lle pääosin eteläpohjanmaalaiselle perunanviljelijälle tehdään vuosisopimuksia ja välitetään viljelytarvikkeita, mutta läheisintä yhteistyö on neuvonnassa, jossa pohditaan yhdessä muun muassa kasvinsuojeluun, lannoituksiin, sääolosuhteisiin ja muihin käytännön asioihin liittyviä ratkaisuja. Sekä toki myös viljelyalan haasteita tuotantopanosten hintojen sekä materiaali- ja rahtikustannusten noustessa.

”Olen yllättynyt positiivisesti siitä, kuinka aktiivisesti viljelijät ottavat yhteyttä. He ovat todella osaavia ammattilaisia, joten neuvonta on enemmänkin yhteistä keskustelua. Välillä jutellaan muutakin kuin viljelyasiaa, mikä sekin luo hyvää yhteistyön ilmapiiriä. Teemme tätä työtä kuitenkin yhdessä kaikkien eduksi”, korostaa Valtonen.

Jokainen pelto on yksilö – kuten jokainen viljelijäkin

”Vuodenkierrossa tuleviin teemoihin kuuluvat kevään siemenperunat ja niiden oikeanlainen kasvuun herättäminen. Siinä yhtälössä on paljon muuttujia, sillä jokaisella lajikkeella on omanlaisensa kasvurytmi ja ravinnetarpeet. Uusia lajikkeita testaamme lajikekokeissa eri paikoissa. Jokainen pelto on kuitenkin omanlaisensa, joten oikeat ratkaisut löytyvät vasta kokeilun kautta.”

Valtonen haluaakin oppia tuntemaan paremmin sekä erilaiset pellot että viljelijät, jotta voi tarjota myös neuvontaa yhä yksilöllisemmin. Syksyn käyntikaudella työtehtäviin kuuluu lisäksi toimitusten aikataulujen järjestely, jota hän myös odottaa mielenkiinnolla. Kaiken kaikkiaan koko työkenttä tuntuu hänestä antoisalta ja innostavalta.

”Tykkään työn monipuolisuudesta, ihmisläheisyydestä ja siitä, että pääsen hyödyntämään aiempaa kokemusta ja osaamista. Meillä on hyvä tiimi, jossa voimme pohtia asioita yhdessä viljelypäällikkö Kimmo Pusan ja Kokemäellä viljelyneuvojana toimivan Jyri Sirolan kanssa.”

Viljelyneuvoja Valtonen viettää myös vapaa-aikansa maanläheisissä merkeissä siirtyen erikoiskasveista eläinkunnan pariin: ”Minulla on takapihalla kaksi harrasteratsua, joiden kanssa riittää touhuamista. Hevoset ovat kuuluneet elämään jo kauan – omiakin on ollut jo vuodesta 2000 saakka.”

Ihmisyyden loppu työpaikoilla?

On vuosi 2030. Robotit ja tekoäly ovat korvanneet useimmat meistä työpaikoilla ja jättäneet kaikki paitsi muutamat valitut ilman työtä. Ainoastaan niillä, joiden tehtäviä on mahdotonta automatisoida, on edelleen työpaikka. Ihmisyys on lähestymässä loppuaan, ja kaikki pahimmat pelkomme ovat toteutuneet. Skynet oli lastenleikkiä tähän verrattuna.

SEIIIS.

Teksti: Martin Ekman

Kaverit, älkää viitsikö. Minä tiedän, että Terminator ja kaikki muut scifi-elokuvat lietsovat tällaisia naurettavia painajaisunia, mutta digitalisaatio, automaatio ja tekoäly eivät toimi niin.

Ensinnäkin tekoäly ei pysty koskaan korvaamaan ihmistä. Tekoäly on vain väline, jota me voimme käyttää helpottaaksemme elämäämme ja vapauttaaksemme aikaa tärkeämpiin tehtäviin.

Toiseksi tekoälyn määritelmä ja sitä ympäröivä hypetys muuttuvat koko ajan. Kun navigointijärjestelmät (kuten Google Maps) otettiin käyttöön, lyhyimmän tai nopeimman reitin laskemista pisteestä A pisteeseen B pidettiin tekoälynä. Nykyään tätä pidetään vain puhelimen tavallisena sovelluksena.

Yritän siis sanoa, että kaikki nämä tapahtuvat asiat tarkoittavat vain sitä, että yhä useampia digitaalisia työkaluja luodaan tai parannetaan. Niiden ansiosta B2B-yritykset voivat nyt automatisoida ja digitalisoida monia manuaalisia prosessejaan, kuten tietojen syöttöä ja asiakirjojen hallintaa, ja vähentää näin hallinnollisiin ja toistuviin tehtäviin kuluvaa aikaa ja resursseja.

Aloitetaan Chemigaten toimitusketjun Cerveza-digitalisointihankkeesta. Tästä hankkeesta kerrottiin viime vuoden The Bridgessä (käy lukemassa se, jos et ole vielä tehnyt niin!). Tracking Cloudin (Project Cervezan tärkein digitaalinen työkalu) ansiosta me nautimme jo nyt näistä edellä mainituista hyödyistä automatisoimalla osan materiaalin vastaanotosta virtaviivaistamalla tilaus-toimitusketjuamme ja luomalla etuja sekä meille että yhteistyökumppaneillemme. Askel askeleelta me optimoimme resurssien- ja ajankäyttöämme sekä teemme toivottavasti elämästä hieman helpompaa mahdollisimman monelle sidosryhmälle. Samalla me varmistamme, että me todellakin teemme asioista helpompia emmekä vaikeampia. Ja totta puhuen, en usko, että kukaan joutuu Cervezan takia koskaan työttömäksi.

Lisäksi Chemigate kuten monet muutkin yritykset alkoi pandemian iskiessä käyttää Microsoft Teamsia alituisesti sähköisiin kokouksiin. Tämä kuitenkin myös mahdollisti Microsoft Teamsin ja SharePointin laajemman hyödyntämisen. Nämä ohjelmat sisältävät työkaluja ja ominaisuuksia, joita me olemme alkaneet käyttää asiakirjojen hallintaan, laaduntarkkailuun, projektinhallintaan ja yhteistyön parantamiseen. Vaikka useimmille tulee Microsoft Teamsista mieleen videokokoukset, tämän ohjelmiston muut ominaisuudet ja lisäosat ovat varsin vaikuttavia.

Lisääntynyt riippuvuus digitaalisista työkaluista (aivan niin, jatketaan digitalisaatiosta ja automatisoinnista puhumista niiden oikealla nimellä – digitaaliset työkalut) työpaikoilla merkitsee myös lisääntyneitä riskejä kyberturvallisuuden suhteen. Kun arkaluonteista tietoa tallennetaan ja siirretään yhä enemmän digitaalisesti, siitä tulee entistä alttiimpaa kyberhyökkäyksille, tietomurroille ja muille kyberrikollisuuden muodoille.

Ajattele asiaa näin: enemmän tietoa = suuremmat seuraukset tietoturvaloukkauksen sattuessa.

Tämän vuoksi Chemigate panostaa luonnollisesti paljon myös kyberturvallisuuteen ja toimii yhteistyössä muutamien erinomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Haastattelin Chemigatelle tietoturvapalveluja tarjoavan Opsec Oy:n tietohallintojohtajaa Petri Perämäkeä ajankohtaisista tietotekniikan ja kyberturvallisuuden trendeistä:

”Yhtenä digitalisaation trendinä on ollut siirtää palvelut pilveen omista konesaleista. Tahtotilana on ollut saada kustannussäästöjä sekä vähentää oman it-osaston työtaakkaa. Onkin järkevää tehdä suunnitelmia pitkälle tulevaisuuteen ja pohtia riskit ja hyödyt huomioiden, mitä halutaan säilyttää omilla palvelimilla ja mitä pilvipalvelimilla. ”

Ja jos pilvipalvelimella on runsaasti tietoa, myös pilvipalvelimen kyberturvallisuuden on oltava huippuluokkaa. ”Käytetään esimerkkinä Microsoft 365:tä”, Petri sanoo. ”Nykyään Microsoft 365:n käyttäjäkunta on valtava, ja se on kehittynyt enimmäkseen sähköpostityökalusta Microsoft Teamsin, Sha-

Puhutaanpa hieman näistä digitaalisista työkaluista.

repointin ja muita edellä mainittuja ominaisuuksia sisältäväksi työkaluksi. Se on nyt todella houkutteleva kohde kyberrikollisille. Lisäksi M365:n tunnistautumisominaisuutta käytetään myös kolmansien osapuolten sovelluksissa, mikä todennäköisesti lisää rikollisten

Yhteenvetona:

Vaikka digitalisaatio ja automaatio ovat tehokkaita välineitä liiketoimintaprosessien parantamiseen, ne eivät korvaa ihmisen tarjoamaa asiakaspalvelua ja ihmisen tuomaa arvoa. Lopulta se on kuitenkin ihmiskontakti, joka rakentaa merkityksellisiä asiakassuhteita ja luo todellista arvoa asiakkaille. Digitaaliset työkalut voivat auttaa yrityksiä huomattavasti tehokkuuden, tarkkuuden ja nopeuden osalta, mutta ne eivät voi korvata empatiaa, luovuutta ja intuitiota, jotka syntyvät ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta.

Jotta yritykset voisivat todella menestyä, niiden on käsitettävä sekä digitalisaation voima että ihmisten välisen yhteyden merkitys. Kyse ei ole joko tai -vaihtoehdosta, vaan oikean tasapainon löytämisestä teknologian ja ihmisyyden välillä. Yhdistämällä näiden kahden maailman parhaat puolet yritykset voivat saavuttaa uudenlaista menestystä, tehokkuutta ja asiakastyytyväisyyttä.

Monissa yrityksissä useimmilla työntekijöillä on pääsy valtaviin määriin yrityksen sisäistä tietoa. Tämä antaa kyberrikollisille suuren määrän kohteita, jolloin he voivat päästä jo yhdellä tietomurrolla käsiksi lähes kaikkeen. Luodaanpa mielikuva. Kyberrikollinen lähettää yrityksen työntekijöille satoja, tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia kalastelusähköpostiviestejä. Hän saattaa lähettää sähköpostiviestin perjantai-iltana töiden jälkeen ja liittää siihen tärkeän otsikon ja pyynnön, että asia on hoidettava ennen viikonloppua. Tämä sähköpostiviesti saattaa olla kirjoitettu virheettömällä suomen kielellä ja näyttää siltä, kuin se olisi lähetetty yrityksen sisältä.

Joku työntekijä klikkaa viestissä olevaa linkkiä, jonka takana pyydetään kirjautumistietoja, ja sama henkilö yrittää kirjautua sisään ja saa virheilmoituksen. ”Ihan sama, tarkistan asian maanantaina”, työntekijä mutisee. Tuosta vain, kyberrikollinen on saattanut päästä käsiksi valtavaan määrään tärkeää tietoa, ja koko viikonloppu kuluu, ennen kuin kukaan edes huomaa tätä.

Toki tämä esimerkki on ehkä kauhutarina, joka kuvastaa yhtä vakavimmista seuraamuksista, mutta kyseessä on kuitenkin harmillisen yleinen tilanne. Siksi Petri haluaa antaa pari vinkkiä siihen, miten yritykset voivat helposti parantaa tietoturvaansa:

• Varmista, että kaikki työntekijät ovat tietoisia erilaisista tietoturvariskeistä ja keinoista tunnistaa ne.

• Jos sinulle tulee outo sähköpostiviesti kollegalta, soita hänelle varmistaaksesi viestin aitous, ennen kuin klikkaat viestissä olevia linkkejä.

• Käytä kaksifaktorista todennusta.

Osa tästä artikkelista on kirjoitettu toisen digitaalisen työkalun ChatGPT:n avulla, joka on uusi ja vallankumouksellinen tekoäly-chatbot. ChatGPT on tietokoneohjelma, joka pystyy käymään keskusteluja ja vastaamaan kysymyksiin aivan kuin ihminen. Sitä on koulutettu suurella määrällä tekstidataa, joten se pystyy ymmärtämään ja tuottamaan kieltä, joka muistuttaa ihmisten tapaa kommunikoida.

Kuvat luotu Stable Diffusion -tekoälyohjelmalla, joille on annettu tekstinä seuraavat kehotteet:

Otsikkokuva: Artificial intelligence concept, Photo, Realistic, HD, Beautiful Lighting, trending on Artstation, Maya Model, Detailed Render, Landscape

Kuvat 2 ja 3: Arnold Schwarzenegger as Terminator android laughing in the office with ten casually dressed women sitting and A4 paper flying in the air, potatoes, barley, CGI, Digital Art, Photo, Realistic, Dramatic, HD, Fisheye Lens, Beautiful Lighting, Dynamic Lighting, Maya Model, Detailed Render

”Lapset, me tiedämme, että se on jännittävää, mutta muistakaa suojautua!”

mielenkiintoa.”

Kuljetusten harmoniaan tarvitaan

hyvä kapellimestari hyvä kapellimestari

Sanotaan, että sakkaava logistiikka on kuin sydän ilman valtimoa. Tässä maailmantilanteessa, kun lööpit vaihtuvat melkein joka vessatauon aikana, Chemigatessa tuskin voimme tarpeeksi korostaa, miten tärkeää luotettava ja joustava logistiikka on. Chemigaten pitkään käyttämiä kuljetusliikkeitä luotsaavat varmaotteiset kapteenit, ja tässä esittelyssä yksi heistä.

Tilauspalvelussa työskennellessäni tutustuin Aapo Repoon RL-Transilta. Hänen ammattitaitonsa ja rauhallisuutensa ansiosta joskus korvissa kohiseva vereni on laantunut hetkessä.

Aapon työpanos on äärimmäisen tärkeässä osassa, kun mietimme toimitusketjua. Ajojärjestelijän työ ei ole valtavien kalustojen päämäärätöntä liikuttelua, vaan taustalla on täydellinen harmonia, jonka jokaista säveltä ajojärjestelijän tahtipuikko pitää tahdissa.

Soitin hänelle, ja aloitimme haastattelun ihan perusjutuista. Puhelimeen vastasi, niin kuin aina, kohtelias ja rauhallinen ääni. Minua jännitti, koska tämä haastattelu oli ensimmäinen lehtijuttuni The Bridgeen. Jännitys katosi onneksi hyvin pian, ja juttelimme kuin ennen vanhaan.

Kerrotko vähän taustastasi?

Olen koulutukseltani autoinsinööri ja työskentelin merkkiliikkeen korjaamopäällikkönä 15 vuotta. Halusin työuralleni uusia haasteita ja voin todeta, että sain kyllä mitä tilasin. Olen toiminut nyt RL-Transin ajojärjestelijänä useamman vuoden.

Työnkuvasi?

Vastuualueenani on hoitaa Euroopan ja Pohjoismaiden ajojärjestelyitä molempiin suuntiin, ja alaisuudessani toimii noin 15 kuljettajaa. Suunnittelen yhteistyössä muiden ajojärjestelijöiden kanssa reititykset, jotta ajot sujuvat energiatehokkaasti ja sovituissa aikatauluissa perille asti. Työssäni tarvitaan paljon proaktiivista ajattelutapaa, ja jokaisen tietotaitoa tulee hyödyntää. Toimenkuvaani kuuluu myös asiakassuhteiden hoitaminen niin tilaajien kuin asiakkaiden kanssa. Pyrimme aina ylittämään asiakkaan odotukset. On mukava yllättää asiakas sellaisella, mitä he eivät edes osanneet odottaa!

Haasteet?

Haasteita tietysti jossain määrin ilmenee johtuen sääolosuhteista tai vaikka muuttuvista aikatauluista. Kokonaiskuva on pidettävä selkeänä, koska pienikin muutos saattaa vaikuttaa moneen eri asiaan. Joskus joudumme tekemään päätöksiä nopeasti, ja tilanne on prosessoitava uudelleen.

Hyvän toimitusketjun edellytykset?

Chemigate on malliesimerkki, kuinka asiakassuhde voi toimia molempiin suuntiin. Hyvä yhteistyö on avointa ja rehellistä sekä aktiivista. Toimitusketjun varmistamiseksi tehdään paljon yhteistyötä myös tilauksen jälkeen.

Mikä työssäsi on parasta?

Itselleni työssä on tärkeää sen haasteellisuus, mikä tekee jo itsessään siitä mielenkiintoisen ja merkityksellisen. Monipuolisessa ja ajoittain myös hektisessä toimenkuvassa pääsen käyttämään itselleni luontaisia ominaisuuksia, kuten hyvää paineensietokykyä ja nopeaa loogista ajattelua, eikä huumorintajusta varmasti ole haittaa. Työni ei myöskään ole yksin yrittämistä, vaan tämä on joukkuepeli, jossa meillä on aina yhteinen maali. Osaamme pelata hienosti yhteen, joskus jopa puolikahteen.

Teksti: Tuire Luomala

Tarinoita integraatiosta

Kolme kertaa olen ollut mukana, kun yritys, jossa olen työskennellyt, on ostettu. Olen istunut neuvotteluhuoneessa, kun nimeni on puuttunut organisaatiokaaviosta, jonka englantia murtaen puhuva johtaja Keski-Euroopasta on läväyttänyt kaikkien nähtäväksi. Olen kerännyt alaleukani toimiston lattialta, kun uusi esimieheni on pyytänyt minua esittämään toimintamallin, jossa työn määrä pysyy samana mutta tiimistä vähennetään kolme neljännestä. Olen katsonut vierestä, kun ihmiset ovat supisseet ja pidätelleet kyyneleitä kuukausia kestäneen integraation pysäytettyä kaiken järkevän toiminnan. Olen myös ollut mukana, kun uuden omistajan toimitusjohtaja on ottanut tehtäväkseen käydä keskustelemassa uusien työkavereidensa kanssa ja viettänyt aikaa niiden kanssa, joita muutos on erityisesti pelottanut. Kun Finnamylin ja Lapuan Perunan integroiminen alkoi, oli minulla siis kokemusta integraatiosta. Sekä huonoja että hyviä.

Suomen suurin perunatärkkelystä tuottava yhtiö Finnamyl tytäryhtiöineen siirtyi Chemigaten ja näin ollen myös Bernerin perheeseen heinäkuun ensimmäinen 2022. Tämä voidaan nähdä Berner-yhtymän kasvustrategian jatkumona.

Chemigate-podcastia kuuntelemalla voit tutustua syvemmin Bernerin yritysostoihin ja integraatiotyöhön. Vieraana mm. Bernerin toimitusjohtaja Antti Korpiniemi.

Teksti: Tom Schauman

Yritysoston toteutuessa lähtee kello tikittämään samalla hetkellä, kun digitaalinen muste alkaa virtuaalisella paperilla kuivua. Siinä vaiheessa on tärkeintä turvata jatkuvuus. Muun muassa Ron Ashkenas ja Suzanne Francis totesivat artikkelissaan Special Leaders for Special Times vuonna 2000, että integraation onnistumiselle tärkein aikaikkuna on sopimuksen allekirjoituspäivä ja sitä seuraavat 100 päivää. Asiakkaiden, henkilöstön ja toimittajien (eli sopimusviljelijöiden) täytyy saada selvä kuva siitä, että uuden omistajan aikeet ovat kunnialliset.

Vaikka on olemassa muitakin syitä ostaa yrityksiä, oli Chemigaten perimmäinen syy se, että uskoimme pystyvämme kehittämään hankkimaamme liiketoimintaa. Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisimme itseämme parempana kuin yrityksen edellinen johto. Päinvastoin

olivathan edelliset omistajat, jotka olivat myös osa toimivaa johtoa, kehittäneet yrityksen arvoa siihen pisteeseen, että ulkopuolinen taho oli siitä valmis maksamaan rutikuivaa rahaa. Se, mitä Chemigatelta löytyy, on enemmän työkaluja. Berner-konsernin työkalupakista löytyy keinoja luoda synergiaetuja, joita ei ennen löytynyt. Chemigatella taas on mahdollisuus laajentaa asiakasrajapintaa. Eli se, että tehtaita ei suljeta, sekä se, että liiketoimintaa kehitetään, pyrittiin viestittämään mahdollisimman nopeasti kaikille sidosryhmille.

Loppukesästä keskustelin useamman viljelijän kanssa kuin koko elämäni ai-

kana siihen saakka. Uusiin työkavereihin pääsin tutustumaan lukemattomissa palavereissa, joissa käytiin syvällisesti läpi perunatärkkelys- sekä perunaproteiiniliiketoimintaa ja niistä muodostunutta yllättävän monivivahteista kiertotalousrakennetta. Asiakkaillemme viestin vieminen oli kaikkein helpointa. Takana oli vuosi, jonka aikana kaikesta oli jossain vaiheessa pulaa. Pystyessämme viestimään, että Chemigate on varmistanut perunatärkkelyssaatavuuden, viesti otettiin helpotuksella vastaan.

Finnamylin ja Lapuan Perunan tärkeitä johtotähtiä on siirtymässä eläkkeelle. Tämä sekä tietysti ne muutokset toimintatapoihin, mitä konsernin muodostumisesta aiheutuu, edellyttivät uuden johdon ja uuden johtajan nimeämistä. En enää muista, mikä alkuperäinen suunnitelma oli, mutta se siirrettiin sutjakkaasti sivuun, kun Kalle Kainu ilmoitti olevansa tehtävästä kiinnostunut. Kalle on tehtävään täydellinen. Hän on mahdollisesti paras tiimin vetäjä, jonka olen ikinä tuntenut. Hänellä on myös kiinnostusta maatalouteen, mikä on peräisin jollei geeniperimästä niin ainakin äidinmaidosta.

Uskomme, että ratkaisu saattaa jopa houkutella uusia viljelijöitä ryhtymään Finnamylin ja Lapuan Perunan sopimusviljelijöiksi.

Uuden liiketoiminnan ja tiimin vetäjän rooli on äärimmäisen tärkeä. Finnamylin väistyvällä toimitusjohtajalla Ossi Paakilla oli nyt joku, jolle pystyi siirtämään sitä tuskastuttavan vaikeasti hahmotettavaa hiljaista tietoa. Finnamylin ja Lapuan Perunan henkilöstöllä oli nyt myös joku, jonka tehtävä on kuunnella heitä, ja jolla on tarpeeksi natsoja tehdä muutoksia. Chemigatella puolestaan on henkilö, jonka tehtävänä on luoda konserninsisäisiä siltoja.

Jottei homma olisi muuten kyllin vaikeata, niin yritysosto osui Ukrainan sodan aiheuttaman inflaation keskelle. Inflaation iskiessä jo entuudestaan huonosti kannattavaan maatalouteen ai -

heutti se maanviljelijöiden keskuudessa vahvan reaktion koko Euroopassa. Tästä oli meitä toki jo aikaisemmin varoitettu, joten uuden hintasopimuksen aikaansaaminen oli ykkösprioriteetti. Siitä huolimatta oli viesti sopimusviljelijöiltä sen verran vahva, että jouduin muutaman kerran ottamaan palauttavan ryypyn tapaamisten jälkeen. Anteeksi, tarkoitin tietysti, että jouduin modernin yritysjohtajan tapaisesti juoksemaan ylimääräisen puolimaratonin palautuakseni neuvotteluista.

Pääsimme hinnoista yhteisymmärryksen, kuten on aina ennenkin päästy. Uskomme, että ratkaisu saattaa jopa houkutella uusia viljelijöitä ryhtymään Finnamylin ja Lapuan Perunan sopimusviljelijöiksi.

Ensimmäinen integraatiovaihe on jo viety päätökseen. En väitä, että kaikki meni täydellisesti, enkä väitä, että kaikki tulipalot olisi sammutettu. Kuppikuntaisuus on tuhonnut monia lupaavia lähtöjä. Harward Business Review’n artikkeli vuodelta 2016 heittää epäonnistumisten osuudeksi 70–90 %. Feilaajien joukosta löytyy raskaan sarjan porukkaa, joidenka nimet ovat kaikille tuttuja, Microsoft, Google jne. Toivon kuitenkin, että pahimmat sudenkuopat tuli väistettyä ja että sillä lailla ostimme aikaa hienosäätöä varten. Lähitulevaisuus tuo mukanaan myös uusia liiketoimintamalleja sekä Kokemäellä että Lapualla. Muutos ei ole ikinä helppoa ja muutoksia tulemme vielä hakemaan, jotta yrityksemme toimisi entistä paremmin. Mielestäni on turha kuvitella ihmisten nopeasti muuttavan käsitystään siitä, että ovat Finnamylistä, Chemigatesta tai Berneristä. Toivon kuitenkin, että tämän näkemyksen rinnalle kasvaisi myös laajempi yhteisöllisyys, joka ei sulje pois sitä, missä tuntee juurensa olevan.

Pitkävihaisuus ei liike-elämässä ikinä kannata mutta etenkään ei yritysoston yhteydessä. Asiat tappelevat, eivät ihmiset. Neuvottelut yrityksen arvosta aiheuttavat vastakkainasettelun, joka on syytä heti siirtää sivuun, kun sopimus on allekirjoitettu.

Väistyvää johtoa täytyy kuunnella. He ovat alan ja ostettavan yrityksen eksperttejä. Uusi johto tekee kuitenkin päätökset ja kantaa vastuun.

Aika on vihollinen. Jos organisaatiota ei saada tarpeeksi nopeasti järjestettyä ja uutta suuntaa viestitettyä, lähtee tyytymättömyys laukalle.

Viestittää täytyy usein ja johdonmukaisesti. Virallisen tiedon puuttuessa huhut täyttävät tyhjiön. Kaikki ovat huomanneet, kuinka vaikeata on disinformaation torjuminen, kun sille on annettu tilaa lisääntyä. Huom: maapallo ei ole litteä!

Finnamyl-kornserni vuonna 2021

• Tehtaat Kokemäellä Satakunnassa ja Lapualla Etelä-Pohjanmaalla

• 40 000 tonnia perunatärkkelystä

• 175 000 tonnia perunaa

• 350 sopimusviljelijää

• 33 henkilöä

Kantapään kautta ja muutenkin opittua

”Hyvää yritetähän, mutta priimaa pukkaa tulemahan” mutta priimaa pukkaa tulemahan”

Teksti: Annaleena Stenman

Bridgen numerossa 2022 kerroimme Lapualle rakennettavasta modifiointilaitoksesta, jossa valmistetaan uudenlaista teknistä biopolymeeriä yhteistyössä International Flavors & Fragrances Inc:n (IFF) kanssa. Biohajoavaa polymeeriä voidaan käyttää öljypohjaisten ja mikromuoveja sisältävien ainesosien sijaan erilaisissa käyttökohteissa. Tässä numerossa pureudumme kaikkien aikojen ensimmäisen tuotantoerän valmisteluun ja varsinaisen hyväksyntäajon vaiheisiin.

Ensimmäinen tuotannollinen

koeajo elokuussa 2022

Kallioisen tontin räjäytystöitä tehtiin syksyllä 2021 ja perustusten rakentaminen aloitettiin helmikuussa 2022. Kesällä laitoksen seinät nousivat pikavauhtia, ja kaikki näytti sujuvan aikataulun mukaan. Vasta loppukesästä alkoi näyttää siltä, ettei alkuperäiseen tavoit-

teeseen – elokuussa tapahtuvaan koekäyttöön – päästä.

”Laitteiden ja putkien asentamisessa meni kauemmin aikaa kuin oli suunniteltu. Samaan aikaan myös yhteistyökumppaneillamme oli viivästyksiä, joten saimme kaikki käyttökelpoista lisäaikaa”, kertoo teknologiajohtaja Aki Laine

Myös laadunvalvontalaboratoriossa huokaistiin helpotuksesta. Uudenlaisen tuotteen analytiikka ja työohjeet luotiin osin tärkkelysanalytiikan pohjalta sekä osin myös tyhjästä IFF:n avustuksella, mutta tuolloin oli edelleen paljon tehtävää.

”Vielä elokuussa meiltä puuttuivat uudet polymeerin laadunvarmistusta varten tilatut analyysilaitteet”, toteaa laboratoriopäällikkö Annaleena Stenman.

Koeajon uusi aikataulu: marraskuussa 2022

Uutta laitosta päästiin testaamaan ensimmäisen kerran marraskuussa 2022.

Testivaiheessa ajettiin vettä eri prosessivaiheiden läpi, ja vuotoja ja muita ongelmia korjailtiin sitä mukaa, kun niitä löytyi. Automatiikassa oli myös vielä viilaamista, jotta valmistettava tuote

liikkuisi prosessin läpi halutulla tavalla.

Ensimmäinen koekäyttö itävaltalaisten haihduttimen toimittajien kanssa sujui prosessi-insinööri Miikka Laukkasen osalta jännittävissä merkeissä.

”Mies voi tuntea olevansa todella elossa kahdella tavalla: härkätaistelussa tai ajamalla haihdutinta manuaaliohjauksella”, Laukkanen toteaa kuin ei voisi uskoa, mitä on tullut tehneeksi.

Laboratoriossa oltaisiin juuri ja juuri ehditty marraskuun tuotantoon, sillä uudet analyysilaitteet olivat saapuneet ja työohjeet olivat lähes valmiit. Spektrofotometrin toimituksessa saattoi tapahtua jopa jonkinlainen ennätys.

”Tein tilauksen sähköpostitse torstaina kello 15.40. Laite oli perillä laboratoriossamme seuraavana aamupäivänä klo 11”, Stenman kertaa ja välittää vielä uudestaan Berner MedLabin Noora Kumlanderille kiitokset rivakasta palvelusta.

Koeajoa jouduttiin kuitenkin siirtämään raaka-aineisiin ja laitoksen viimeistelyyn liittyvien haasteiden takia.

Koeajon uusi aikataulu: joulukuussa 2022

Modifioinnissa tarvittavan ajopäiväkirjan tekemisessä luotettiin tuttuun ta -

paan IT-velho Esko Hagreniin. Chemigaten toiveiden pohjalta Hagren muotoili sovelluksen, jonka avulla valmistusta voitaisiin ohjeistaa vaihe vaiheelta ja jonne kirjattaisiin myös näytteenotto ja analyysitulokset.

”Tässä projektissa korostui raaka-aineiden jäljitettävyys, joka saatiin onnistuneesti integroitua ajopäiväkirjaan olemassa olevia järjestelmiä hyödyntäen. Sovellus tukee hyvin dokumentaatiota ja nostaa tekemisemme aivan uudelle tasolle”, Laine kiittelee.

Vaikka Lapualla oltiin jo pitkällä, raaka-aineisiin liittyi edelleen haasteita. Jouluvalmistelujen painaessa päälle

koeajo siirtyi alkuvuoteen 2023. Tässä vaiheessa Laukkanen joutui uusimaan työvuorolistoja jo kolmatta kertaa.

Stenmanilla oli tuotannolle ja kunnossapidolle vielä ylimääräinen haaste: polymeerinäytteiden säilytystä varten tilattu pakastin oli niin iso, ettei se mahtunut sisään varaston ovesta. Pakastin päätettiin sijoittaa väliaikaiseen paikkaan uuden laitoksen aulaan.

Koeajon uusi aikataulu: tammikuussa 2023

Kemikaalien pumppauksia päästiin testaamaan vasta koeajoviikon alussa säätöpiirin ongelmien takia. Valitettavasti tämäkään testi ei mennyt kuin Strömsössä.

”Testin aikana lipeän määrämittaus ei toiminut, joten sitä meni kemikaalikoepanokseen liikaa. Lopputuloksesta tuli aivan liian emäksistä ja sitä piti laimentaa rikkihapolla, että se kelpasi edes jätevedenpuhdistamolle”, Laukkanen huokaa.

Viimein ensimmäinen koeajopäivä sarastaa. Polymeerin modifiointia eniten harjoitellut operaattori Jani Alanen lomailee Kanarialla. Edellisenä iltana Laukkanen on skeptinen, eikä kukaan usko Laineen suunnitteleman tiukan aikataulun pitävyyteen. Ja ennen kuin valmistus pääsee edes alkamaan, osoittautuu, että pessimistit olivat oikeassa: tehtaalla käytettävä nestekaasu on yllättäen loppunut. Lisäksi kaksi pumppua hajoaa ensimmäisenä päivänä. Pumppuja varten ei ole varaosia, mutta niitä saadaan purkamalla raaka-aineen vastaanottopumppu, jolle ei ollut tuotannon tässä vaiheessa enää käyttöä.

Alun vastoinkäymiset eivät kuitenkaan hidasta koeajon käynnistymistä kuin kuusi tuntia. Ja kun vauhtiin päästään, tuotanto alkaa sujua paremmin kuin optimistitkaan olisivat osanneet odottaa.

”Prosessin pitkäkestoisimmat vaiheet – suodatus ja haihdutus – sujuivat kuin unelma. Yksi pumppu ei pumpannut odotetulla teholla, ja tämän pullonkaulan kanssa jouduttiin kikkailemaan. Lopulta valmista oli kuitenkin sinä päivänä kuin pitikin”, Laukkanen iloitsee.

Laboratoriossa hyväksyntäajolla on työllistävä vaikutus, sillä näytteitä otetaan yhteensä lähemmäs parisataa ja

suaineiden valmistukseen.

”Chemigaten osalta uusi modifiointilaitos on nyt todettu toimivaksi. Säännöllinen tuotanto voidaan aloittaa vasta, kun eri osapuolet ovat saaneet tarvittavat käyttöönottokokeet, investoinnit ja tuotehyväksynnät tehtyä”, Laine tarkentaa.

Laukkanen kertoo projektin olleen loistava tapa kehittää omaa ammatillista osaamistaan:

Mies voi tuntea olevansa

todella elossa kahdella tavalla: härkätaistelussa tai ajamalla haihdutinta manuaaliohjauksella.

analysoitavia näytteitä on kymmeniä. Kaikki odottavat myös kuumeisesti eri prosessivaiheiden tuloksia. Typen määritys ei suju aivan odotetulla tavalla, mutta muissa analyyseissa ei tule vastoinkäymisiä. Kun analyysit on saatu päätökseen, on labralla raportoitavana pelkästään hyviä uutisia.

”Koeajossa oli varauduttu hyväksymään tavoitearvoista paljonkin poikkeavia tuloksia. Omien ja IFF:n laboratorioiden tulosten perusteella tuotteesta tuli kuitenkin täysin toivotunlaista”, Stenman kertoo tyytyväisenä.

Ensimmäinen tuotantoerä valmis: tammi-helmikuussa 2023

Vajaan viiden kuukauden viivästymistä voidaan pitää hyvänä saavutuksena – ainakin jos Olkiluodosta kysytään. Lukuisten unettomien öiden ja hikikarpaloiden jälkeen ensiluokkainen biopolymeeri on valmiina lähetettäväksi globaalien kumppaneiden kautta esimerkiksi pe-

”On ollut mahtavaa päästä näin monivaiheisesti mukaan tuotantoon ja ongelmanratkaisuun. Fimpecin kanssa on rakennettu niin tiiviisti, että projektista on tullut yhteinen riippumatta siitä, missä firmassa kukin työskentelee.”

”Projektipäällikkö Arto Haapanen Fimpeciltä siirtyi projektin aikana eläkkeelle loppuvuodesta 2022. Hän vei kuitenkin projektin maaliin vankalla ammattitaidolla ja oli jopa eläkekahviensa aikaan Lapualla täydessä vauhdissa. Tiivis yhteistyö Fimpecin kanssa jatkuu muiden projektien merkeissä, ja Artokin saattaa vielä mielenkiintoisimpiin hankkeisiin eläkkeeltä osallistua”, Laine täydentää. Labran pakastinkin pääsi lopulta omalle paikalleen varastoon muutamien rappusten purkamisen jälkeen. Stenman kiittelee koordinaatiota laadunvarmistuskäytäntöjen rakentamisessa:

”Ilman IFF:n kollegoiden työpanosta ja tukea emme olisi saaneet analytiikkaa kuntoon tässä aikataulussa. Labrojen väliset vertailuanalyysit auttoivat nopeasti kriittisten kehityskohteiden tunnistamisessa. Myös laitetoimittajat pystyivät tulemaan yllättävän paljon vastaan toimitusajoissa, mikä auttoi meitä paljon.”

Vaikuttaa siltä, että pohjalainen sanonta ”hyvää yritetähän, mutta priimaa pukkaa tulemahan” on tässä kohtaa paikallaan. Kiitokset kaikille projektissa mukana olleille yhteistyökumppaneille!

Kymmenen vuotta myöhemmin

Chemigate ja Kyrö Distillery Company juhlistivat kymmenvuotispäiviään samana vuonna 2022. Ajankohtaa voi perustellusti myös kyseenalaistaa molempien yhtiöiden kohdalla. Chemigate täytti 2022 jo 12 vuotta, mutta koronasta johtuen juhlat päästiin järjestämään vasta viime vuonna. Isossakyrössä kuparipannut käynnistettiin ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2014, mutta löylyt Kyrön alkutahdeille lyötiin jo vuonna 2012. Tuo tapahtuma antoi myös inspiraation mieleenpainuvalle ”peltojuoksukuvalle”, johon se on ikuisesti kytköksissä. Kuva päästää myös meidät konkreettisesti perustajajäsenien iholle.

Teksti: Tom Schauman

Jouni Ritola, menestynyt sarjayrittäjä, ruisevankelista, Kyrö Distillery Companyn toimitusjohtaja ja vanha ystäväni notkuu Helsingin Hämeenkadun toimiston baaritiskillä näyttäen viinanpolttajan karikatyyriltä. Kyllä, Kyrön toimistolla on baaritiski. Seuraavaksi Jouni yllättää tarjoamalla minulle kahvin sijasta viskiä. Saan koemaistaa Kyrö Peat Smoke -viskin. Sitä ei vielä Alkon hyllyiltä löydy. Makukokemus on vahva mutta hienostunut. Savun maun seasta erottaa myös tutun rukiin. Tynnyristä numero yhdeksän on kuljettu pitkä matka eteenpäin.

Tunsin Jounin jo ennen kuin istuimme iltaa vuoden 2014 PulPaper-messujen jälkeen Kyrönmaan Matkailunedistämiskeskuksen (nimi oli ensimmäisiä sarjassa loistavia markkinointikampanjoita, joista Kyrö Distillery on tullut tutuksi) pystyttämässä pop up -drinkkiravintolassa maistelemassa ruistisleestä valmistettuja drinksuja. Ilta päättyi heräteostokseen. Ostin tynnyrillisen viskiä. Tästä yhdeksännestä tynnyristä, joka Kyrössä valmistettiin, kirjoitin tähän samaiseen lehteen jutun vuonna 2017.

Uskalluksesta brändi nimeltä Kyrö

Vaikkakin toimimme eri aloilla, löytyy Chemigaten ja Kyrön liiketoimintamalleista paljon samaa. Kyrö painii toki mielikuvamarkkinoinnissa ihan eri sarjassa kuin B-to-B:tä lähinnä metsäyhtiöille harjoittava Chemigate. On ilo kuunnella, kun Jouni innostuu kertomaan yhtiön filosofiasta, joka kiteytyy lauseeseen ”dream and dare”. Uskalluksesta kasvoi se alaston ambitio, jonka tavoite alussa oli luoda jotain, jota kukaan muu ei ollut uskaltanut tehdä. Kyrön erottautuminen on ihan siitä pellolla viuhahtamisesta lähtien vaatinut lukuisia harkittuja päätöksiä matkan varrella. Esimerkkinä Jouni mainitsee sen, kun heidän kilpailijansa luovat erillisiä brändejä siinä toivossa, että heidät nähtäisiin pienempinä (ja näin ollen eksklusiivisimpina), niin heillä päätettiin satsata kaikki Kyrö-kortin varaan.

Napue-giniä ei löydy enää mistään. Kortista, jonka varaan betsattiin, on jo aikapäiviä sitten muodostunut korkea kuvakortti, ellei peräti ässä. Mutta miten rakentaa brändi maassa, jossa alkoholia ei edes saa mainostaa?

Yksi vastauksista on yhteisöllisyys. Yh teisöllisyys on ollut Kyrölle elinehto alkutai paleesta asti. Olin mukana, kun ensimmäisiä tynnyrinomistajien kokoontumisia järjestettiin. Sittemmin on yhteisöllisyyden lippulaivaksi muovautunut kerran vuodessa järjestettävä Kyröfest, jossa viime vuonna oli jo yli 1500 osallistujaa. Yhteisöllisyys antaa vihkiytyneille mahdollisuuden kokoontua samanhenkisten kanssa ja se myös auttaa levittämään sanomaa yhteisön ulkopuolelle. On yhteisöllisyys toki luonut myös uusia tuotteita. Alkuaikoina tuotekehitystä harrastettiin sidosryhmien kanssa. Esimerkkeinä mainittakoon Sirene Absinthe -absintti sekä Helsingin-gini, joita mukana kehittämässä oli innokkaita alan ammattilaisia. Tislaajana ja puitteiden tarjoajana toimi silloinkin Kyrö.

Kyrön brändistä löytyy pieniä yksityiskohtia, jotka sitovat yhtiötä Suomeen ja Isoonkyröön. ”Suomalainen ruis on tietysti se punainen lanka.” Jouni sanoo. Kyrö Dairy Creamin valinta

tuotevalikoimaan aikanaan muistuttaa taas tislaamon sijaitsevan vanhassa meijerissä. Vastaavia esimerkkejä on lukemattomia.

Bulkkikuormia Stora Ensolle toimittava pysähtyy välillä ihmettelemään, että onko tämä nyt niin tärkeätä, jos tarkoituksena on maistella hyvää juomaa ja sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla hieman humaltua. On sillä. Jos vaatteiden tarkoituksena olisi ainoastaan peittää intiimiosat, niin paidoissa lukisi Blåkläder eikä Ralph Lauren.

… and then we take Berlin

Kyrö-brändi vahvistui entisestään heidän gininsä voitettua 2015 maailman parhaan Gin and Tonic -ginin tittelin. Tislaamolla painettiin pitkää päivää, ja kysyntä ylitti tarjonnan. Kansainvälistyminen oli looginen seuraava askel. Nyt ei Jounia hymyilytä enää samalla tavalla. Puhe on verkkaisempaa, mutta yhtä lailla on selvää, että näitä asioita on käyty läpi hartaasti ja että tekstiä, joka tippuu, ei kannata sivuuttaa olankohautuksella. Kyrö teki virhearvioinnin brändin kilpailukyvystä ulkomailla.

”Jakelijoita valjastettiin ja jäätiin odottelemaan tilauksia. Samalla tehtiin investointeja sekä kapasiteettiin että infraan, jälkikäteen ajatellen ehkä liiankin innokkaasti”. Been there, done that, ajattelen itsekseni mutta en kehtaa sanoa mitään. En ehkä ole päässyt yhtä pitkälle kuin Jouni yrittäjien 12 askeleen ohjelmassa. En ole vielä suorittanut perusteellista ja moraalista itsetutkiskelua.

Suomessa tislaajat huomasivat nopeasti, että strategiaa oli muutettava. Ponnistelut suunnattiin seuraavalle tasolle. Pyrittiin vaikuttamaan baari- ja ravintolayrittäjiin sekä viinakauppaketjujen valintoihin. Yhdellä sanalla sanoen keskityttiin jakelijoiden sijaan ”tradeen” alan arvoketjussa. Jouni pakkasi elämänsä ja muutti Chicagoon. Toiminta kasvoi, mutta jotain oleellista puuttui.

Nykyistä strategiaa Jouni kutsuu ”hyperlokaaliksi vientistrategiaksi”. Nyt pyritään vaikuttamaan ruohonjuuritasolla. Tämä tietysti tarkoittaa, että resursseja täytyy kohdistaa entistä tarkemmin. Kyrö valitsi Berliinin kohteekseen eikä edes koko Berliiniä vaan osia siitä. Neuköllnissä ja Kreuzbergissä alkoi vaikuttaa Brutally Finnish -mainoskampanja. Onnistuttiin ja konseptia laajennettiin. Onnistumista siivitti odottamattomasti korona. Kyrö Distillery oli juuri tehnyt sopimuksen Gorillas- ja Flink-nimisten kuluttajatuotteita kotiin kolmessakymmenessä minuutissa kuljettavien yritysten kanssa, kun koko maailmalle esiteltiin konsepti nimeltä kalsarikänni.

Alkanut vuosi on tuonut mukanaan inflaation ja sen myötä laskusuhdanteen. Päälle painavat aiemmin mainitut investoinnit infraan sekä viskisatsauksen aiheuttaman pääomatarpeen. ”Meillä on 1,5 miljoonaa litraa viskiä Isonkyrön varastoissa.” Viskivarastojen on syötävä valtava määrä pääomaa, ajattelen.

Tislaamon tilanne näyttää kuitenkin varsin hyvältä. Tuota tynnyreissä ikääntyvää viskiä kun ei voi katsoa pelkästään raaka-ainevarastona. Sen voi yhtä hyvin nähdä investointina, johon on nyt rahoitus hankittu. Siitä investoinnista kehittyy tuotteita kuten lasista jo loppunut Peat Smoke -viski, jota pian löytyy Kyrö Malt- ja Kyrö Wood Smoke -viskien vierestä itseään kunnioittavien viinakauppojen hyllyiltä. Finnairin kanssa on myös juuri tehty iso diili. Jouni hykertelee tyytyväisenä kuin lapsukainen karkkipäivänä, kun hän kertoo tästä.

Mihin me uskomme

Alkutaipaleen muistot ovat aika ja savuntuoksuinen juoma jo kullanneet. Vaikka resurssien vähyys ja pankkirahalla hankitun kynttilän polttaminen kummastakin päästä aiheuttivat valvottuja öitä, kirkastivat ne kuitenkin myös elämäntehtävän: selviä tai kuole. Nyt on tullut aikuistumisen aika. Kyrö-brändistä on rakentunut Suomessa vahva, joten sen täytyy edustaa jotain. Mitkä ovat ne arvot, joidenka takana sekä tislaajat että tissuttelijat voivat seistä? Taas löytyy yhteneväisyyksiä Chemigateen. Vastuullisuus. Sitä ei pelkästään hyväksytä, vaan otetaan positiivisena haasteena ja se määritellään, jotta sitä voisi mitata. Kyrölle vastuullisuus on aina merkinnyt ympäristövastuuta ja sosiaalista vastuuta.

Tänään työpöydällä oli rivissä pulloja. Niitä pyöritellään ja ihmetellään. Pakkaus on vaikea asia mielikuvamarkkinoinnissa. Kyrön juomia ei luokitella siihen ns. kyykkytasoon. Näin ollen esteettisyydellä ja tyylikkyydellä on merkitystä. Ympäristövastuullisuus asettaa toisaalta kovia vaatimuksia pakkauksille. Kyrö on parasta aikaa lanseeraamassa uutta tuotetta. Muita yksityiskohtia minulle ei paljastettu, mutta pullo voinee sisältää 70 % kierrätettyä lasia.

Menossa on myös eräänlainen sukupolvenvaihdos. ”Haluamme ylläpitää yrittäjähenkisyyttä, mutta se ei enää saisi olla yhtä omistajasidonnaista.” Vastuuta halutaan jakaa pystyville ammattilaisille, joita on palkattu ja jotka ovat omaksuneet yrityksen kulttuurin.

Muistan joskus vuosia sitten hypänneeni taksiin Isossakyrössä. Kuski puhui koko matkan kotiin kunniasta olla mukana tislaamon toiminnassa. En ollut sinäkään iltana tislaamolla auditoimassa, mutta todeta täytyy, ettei sosiaalisen vastuun tilanne voi kovin pielessä olla, kun taksikuskit kehuvat paikallisia yrittäjiä.

Isot tapahtumat

Chemigaten ja Kyrö Distillery Companyn aikajana

Tarantula-päällystystärkkelys markkinoille. Perunakato vaivasi. Pankit kiusasivat.

Ensimmäinen Chemigaten edustuskustannus syntyy

Smörissä Turussa. Myöhemmin Chemigaten liiketoiminta lähtee käyntiin.

Kiinan-kauppa. Yskivä, nykivä kylmästartti.

Projekti Boran (extruuderiteknologia) nousu ja tuho.

PrimeBOND markkinoille. Kansainvälistymisstrategia nro 1 Venäjä.

Miehet saunoo ja kirmailee ruispellossa.

Scirocco-kuivamodifiointilinja käynnistyi. Sinä kesänä satoi koko ajan. Tappiollinen vuosi. Kansainvälistysmisstrategia nro 2 Aasia.

Tislaustaidon opiskelua rukiilla.

Pop-up Helsingissä ja tislaamon kaupallinen käynnistys Isossakyrössä.

• Napue Gin -tuotekehitys.

World’s Best Gin and Tonic gin -palkinto. Yhtiön painopiste siirtyy giniin. Yhtiö tekee voittoa.

• Koskue Gin -tuotekehitys.

Kansainvälistymisstrategia nro 1. “Valloitetaan maailma.”

• Ensimmäinen Long Kyrö Cranberry julkaistaan.

Projekti Evolver – asiakassegmentointistrategia

Ensimmäiset viskit valmistuivat. “Ai tekeekö Kyrö viskejä myös?” Tynnyri nro 9 pullotettiin.

• Kyrö Malt Rye Whisky launch.

Berner tulee omistajaksi. Anoran kanssa sopimus natiivin ohratärkkelyksen myynnistä.

YT-neuvottelut. Kiinankauppa lähti aikuisten oikeasti.

Finnamyl ja Lapuan Peruna Chemigaten tytäryhtiöiksi.

Covid alkaa levitä pandemiaksi

Kansainvälistymisstrategia nro 2. ”Lähemmäksi tradea ja Amerikan valloitus!”

• Kyrö Dairy Cream lanseerataan.

Kyrö strategy 3.0 -suunnittelu ” Kyrö brand is the umberella.”

• Kyrö Pink Gin -lanseeraus.

Saksan valloitus jatkuu.

Rahoituspaketti kv-kasvun tukemiseen.

• Kyrö Wood Smoke Whisky -lanseeraus.

Kansainvälistymisstrategia nro 3. “Hyperlocal consumer centric - take over Berlin.”

Growth Engine Germany and UK, kuluttajafokus kaikessa tekemisessä.

• Kyrö Peat Smoke -lanseeraus.

• Surprise-tuotelanseeraus Kyröbrändin alle.

Lavender-idea syntyy.

Lavender-linja käynnistyy.

ME OLEMME KAIKKI MYYNNISSÄ

Iho on ihmisen suurin elin, joka peittää koko kehon pinnan. Iho suojaa, mutta myös välittää tuntoaistin kautta tietoa ympäristöstä. Iho vasten ihoa – voiko intiimimpää tilannetta olla. Ja toki, tämäkin tunne voi olla hyvä tai huono.

Liiketoiminnassa iholla olemista kuvataan usein termillä asiakaslähtöisyys. Tämä liiketoiminnan filosofia korostaa asiakkaan tarpeiden, toiveiden ja odotusten huomioimista kaikessa toiminnassa. Se pyrkii varmistamaan, että yrityksen tuotteet, palvelut ja toimintatavat on suunniteltu siten, että ne vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja että kokonaiskokemus on positiivinen. ”Se tuli iholle” voi kuitenkin arkikielessä tarkoittaa myös päinvastaista tilannetta. Mutta miten on, päteekö sama perinteisissä asiakas-toimittajasuhteissa. Voiko iholla olla ilman, että tunne on epämukava. Missä kulkee raja vai onko sitä?

Ehkä tässäkin on hyvä lähteä siitä, että vastapuoli piirtää ne rajat, mitkä se näkee oleellisena oman toimintansa kannalta. Karkeasti jaotellen voidaan asiakassuhteet rajapinnan osalta viritellä välille kumppanuus – opportunismi. Ja tähän voisin heti väittää, että Chemigatella ei kertakäyttökauppaa juuri käydä. Kun asiakasteollisuus on niinkin hyvin määritelty (suppea?) kuin meillä, niin hyvin pian löytää edestään sen, minkä taakseen jättää. Ja tämä pätee niin pahassa kuin hyvässäkin. Vaikka hintoja sovittaisiinkin kuukausi- tai kvartaalipohjalta, takaraivossa on ihan AINA: ”entäpä tämän sopimusjakson jälkeen?”.

Mutta hyötyykö kumppanuudesta kukaan, onko siinä taloudellista järkeä, ja jos on, kumpi siinä hyötyy?

Kun maailma makaa normaalitilassa (tähänkin voisi Chat GPT:ltä toki pyytää määritelmän, mutta taitaa olla liian vaikea nakki tekoälynkin pureskeltavaksi…), lienevät hyödyt hieman hankalammin nähtävissä. Selvää on, että jokaisen yrityksen on esisijaisesti pidettävä huoli omasta kilpailukyvystään, se lukee jo osakeyhtiölaissa. Ja hyvä näin, tällöin varmistetaan, että kumppani on olemassa myös huomenna. Mutta silti väitän, että toimittajan ei sovi unohtaa asiakasta hyvinäkään aikoina, tai päinvastoin. Sillä osittainhan kumppanuudessa

Teksti: Maisa Kantola

on kyse vähän kuin vakuutuksesta. Ja aika usein käykin, että eritoten kriisiaikoina asiakas-toimittajasuhde punnitaan. Jossain määrin ehkä kornia, mutta usein tuntuu, että parhaimmat kokemukset kumppanuudesta ja yhteistyöstä syntyvät juuri kriisien keskellä. Tällöin yhteistyön merkitys kirkastuu ja tavoitteet yhtenevät. Missä oma käsi loppuu, toisen alkaa. Tämä voidaan nähdä myös toiminnan tehostumisena. Silloin kun tavoitteena on nopeus ja tulokset, on varmasti tehokkainta istua ”samalla puolella pöytää”.

Chemigate on aina pyrkinyt olemaan luotettava kumppani. Meille on kunnia-asia olla se, jolle soitetaan, kun on

hätä. Ja erityisen hyvä mieli tulee, jos pystymme tuohon huutoon vastaamaan.

On hyvä muistaa, että tämä ei ole pelkästään resurssikysymys, vaan edellyttää myös tietoa ja taitoa – on tunnettava paitsi omat myös asiakkaan nurkat. Oltava ”sopivasti iholla”. Toki meillä on myös ihan lähihistoriasta hyviä esimerkkejä siitä, kuinka asiakas on jaksanut yhdessä tarpoa eteenpäin, kun tuote ei olekaan ollut niin valmis kuin ajattelimme, tai

on tarjonnut auttavaa kättään, vai sanoisinko kahvakuulaa, kun yhdessä on yritetty ymmärtää, mistä kenkä tiukimmin puristaa. Myös omasta kokemuksesta voin sanoa, että aika usein asiakkaan murheet ovat meidänkin murheitamme, mutta myös toisen menestystä arvostetaan. Organisaatiomme on sen verran matala, että väitän ihan jokaisen chemigatelaisen ymmärtävän, kuka lopulta palkkamme maksaa. Asiakkaan paras on lopulta meidänkin parhaamme. Oli kyse mistä virasta tahansa, me kaikki olemme osa myyntiä.

Peilasimme ajatuksiamme myös yhden pitkäaikaisimmista asiakkaistamme, Sonocon Debra Whiten kanssa. Debran titteli on englanniksi Senior Director Global Category Management, Paper Products. Sonoco on globaali pakkausratkaisuja tuottava amerikkalainen yhtiö.

Debran palaute on selkeä: “Strategisissa toimittajasuhteissa ei ole sellaista kuin liian paljon. Toimittajalla täytyy olla useampia liittymäkohtia asiakkaaseen.” Hän luettelee tärkeinä kiinnekohtina oston lisäksi tuotannon, laadun ja kehityksen. ”Toimittajan täytyy ymmärtää asiakkaan liiketoiminta ja myös sen nykyiset ja tulevat tarpeet.

Tärkeintä on, että asiakas ja toimittaja yhdessä luovat arvoa. Arvo on keskiössä, ei hinta.”

Tärkeintä on, että asiakas ja toimittaja yhdessä luovat arvoa. Arvo on keskiössä, ei hinta.

Debra näkee, että Chemigate on onnistunut tässä hyvin. ”Chemigate on ymmärtänyt yritysten väliset kulttuurierot. Te olette myös sisäistäneet amerikkalaistaustaisen yhtiön tarpeet. Chemigaten ratkaisut ovat rakentavia eivätkä peesaa muita. Osaatte kuunnella ja reagoida viesteihin, vaikka se joskus ajaakin tilanteeseen, jossa kummatkin osapuolet nousevat neuvottelupöydästä vähemmän tyytyväisinä.

Chemigaten työntekijöiden uratarinoita

Jaana – laborantista tuli controller

Chemigate haluaa tarjota kaikille työntekijöilleen mahdollisuuden kehittyä ja kouluttautua omassa osaamisessaan. Jaana Karvonen on yksi monista henkilöistä yrityksessämme, jonka urapolku on kehittynyt ajan saatossa. Mistä oikein lähdettiin ja mihin on päädytty?

”Olen valmistunut kemian laborantiksi vuonna 1995. 90-luku oli laman aikaa, ja työpaikkoja ei ollut oikein tarjolla. Sattumoisin tuttavani mainitsi silloisen Kationin, joka oli osa Raisio Chemicalsia. Hain kesätöihin laboratorioon, ja minut palkkasi nyt jo eläkkeelle siirtynyt tuotantopalvelupäällikkö Paavo Ahonen. ”Hassua sinänsä, sillä nykyiseen toimenkuvaani kuuluu osa Paavon töitä tuotannon rajapinnassa”, Jaana kertoo.

”Vuonna 1997 jäin vakituiseksi työntekijäksi. Ciban ja BASFin aikana tehtiin ristiin kouluttamista ja tuurasin jonkin verran tilauspalvelun tehtävissä.

Vuonna 2010 tuotantojohtaja Harri Heikkinen tarjosi minulle paikkaa Chemigaten tilauspalvelussa”.

Vuodet vierivät, ammattitaito kasvoi, ja Jaanan aloitteesta toteutettiin tilauspalvelussa useita merkittäviä muutoksia. Chemigaten kasvaessa lisääntyivät myös taloushallinnon työtehtävät. Kun vuonna 2014 tilauspalveluun palkattiin lisäresursseja, tarjoutui Jaanalle mahdollisuus siirtyä pysyvämmin taloushallinnon puolelle.

”Esimieheni talousjohtaja Mika Vuokilan tuella olen saavuttanut paljon. Meillä oli selkeä tavoitteellinen polku, jota lähdimme kulkemaan”, Jaana kertoo.

Jaana hoitaa nykytehtävässään controllerina monenlaisia eri tehtäviä. Työtehtäviin kuuluu sisäinen laskenta, mm. talouden ja tuotannon raportointi, budjettien ja ennusteiden kasaaminen, ERP-järjestelmän ylläpitotehtävät sekä tilauspalvelun tukena toimiminen. Vastuualueena on myös erilaiset kehitysprojektit kuten esimerkiksi tilaus-toimitusketjun digitalisaatioprojekti Cerveza.

Chemigaten työntekijöiden pitkät palvelusvuodet näyttävät merkkejä siitä, että työntekijät viihtyvät vihreän Chemigate-lipun alla. Mikä on siis parasta?

”Chemigatessa mielestäni parasta on ehdotto -

Lisää tietoa Cervezasta löydät tämän lehden sivuilta.

Teksti: Tuire Luomala

masti työkaverit ja työilmapiiri. Johto on helposti lähestyttävä, heiltä voi ja uskaltaa pyytää neuvoa. Jokainen työntekijä on arvokas, ja työpanostamme arvostetaan”, Jaana toteaa.

Jaanan perheeseen kuuluu avopuoliso ja kaksi tytärtä. Jaana on myös yhden ihanan karvakaverin ”mumma”. Vapaa-aikaan kuuluu kotoilu ja liikunta.

”Talvisin ykköslajini on hiihto, perinteisellä tyylillä”, Jaana tarkentaa. ”Kesäisin olen lavakauluspuutarhuri ja kasvatan sekä syötävää että silmäniloa. Iltaisin ja aamuisin minut löytää puutarhasta haahuilemasta ja kukkia kuvailemasta. Pitkäaikainen haaveeni on vanhoista ikkunoista rakennettu iso valkoinen oleskelukasvihuone”

Kallen uudet kuviot

Kalle Kainun rooli Chemigatessa muuttui Finnamylin ja Lapuan

myötä.

Kallesta kuoriutui kuin pääsiäismunasta konsanaan uunituore Finnamylin toimitusjohtaja Ossi Paakin jäädessä eläkkeelle. Untuvikko Kalle ei todellakaan ole, vaikka kuvauksesta päätellen voisi sellaisen käsityksen saada.

Kalle on johtanut menestyksekkäästi Chemigaten myyntiosastoa yli kymmenen vuoden ajan. Tämä lupsakka turkulainen on yritysmaailman superkonkari, joten kokemusta, taitoa sekä viisautta häneltä löytyy runsain mitoin. Toivotamme onnea ja menestystä Kallelle uusiin tehtäviin.

Chemigaten urapolun alussa

Teija Mäkinen (Finnamyl Oy) on aloittanut Chemigate Oy:n reskontravastaavana 1.12.2022 alkaen. Lisäksi Teija perehtyy Chemigaten ja Finnamylin palkanlaskentatehtäviin v. 2023 aikana.

Paula Esala (Lapuan Peruna Oy) on aloittanut Chemigate Oy:n myyntiassistenttina 1.1.2023 alkaen.

Chemigaten Mietoisten tehtaalle on palkattu operaattoreiksi Lauri Lintupuro määräaikaiseen työsuhteeseen 1.1.2023 alkaen sekä Sami Sarjo ja Janne Franska vakituiseen työsuhteeseen 1.3.2023 alkaen.

Jaanan kotipuutarhan kukkaloistoa.

Perunan yritysoston

Asiakastyön eri osa-alueet Asiakastyön eri osa-alueet

Ilman asiakasta Chemigatessa olisi turha valmistaa mitään omaksi iloksemme. Asiakas näkyy arjessamme hieman eri tavoin, mutta omalla paikallaan täydellisesti hioutuneena sisäiseen prosessiimme.

- Tarjousten tekeminen, tekninen palavereidenasiakaspalvelu, pitäminen ja toiminnan kehittäminen ovat jokapäiväisiä askarei tamme, missä asiakkaan kanssa kohtaamme.

vastaanottanut asiakkaan tilauksen, työnjohtajat, tuotanto ja laboratorio tekevät parhaansa, jotta asiakkaan toivoma tuote valmistetaan kemialli sesti juuri sellaiseksi kuin asiakas toivoo.

- Yhteistyössä kul- jetusliikkeen kanssa tilauspalvelu huoleh- tii, että asiakas saa tuotteen ajankohtana.toivomanaan

Koonnut: Tuire Luomala

Kahvipöytägallup

Onko ihollasi muutakin kuin hikeä ja kyyneliä? (Tatuointeja, lävistyksiä, arpia, syntymämerkkejä tms.?) Liittyykö niihin jokin tarina?

Koonnut: Tuire Luomala

Minulla on syntymämerkki vasemmassa käsivarressa. Hauska yksityiskohta on se, että jo edesmenneellä sedälläni oli hyvin samannäköinen ja -kokoinen syntymämerkki täsmälleen samassa paikassa.

Nimim. Automies

Ihollani on paljon meikkiä. Toisin kuin ihmisillä yleensä, meikkaan sitä enemmän, mitä vanhemmaksi tulen. Meikkaaminen on ihanaa, koska värit ovat ihania. Pidän myös maalauspohjille maalaamisesta (akryyliväreillä), mutta kasvoja meikatessa täytyy pitää väripaletti hieman hillitympänä. Tai niin minä ainakin olen aina luullut.

Nimim. Sivellinsankari

Sairastin vesirokon 12-vuotiaana. Vesirokko oli todella paha, naamassani on edelleen näkyvissä hentoisia arpia. Ranteestanikin näyttää arpi löytyvän. Kyljessäni on kuitenkin kunnon jättiläis-mörökölli-arpi, jota ei voi olla huomaamatta.

Nimim. Rokon runtelema

Vasemmassa polvessani on arpi ”onnettomuudesta”, jossa olin noin 8-vuotiaana. Leikin serkkuni kanssa lattialla, kun yhtäkkiä polvessani tuntui viiltävän kova kipu, enkä saanut jalkaa enää koukkuun. Tikkusuoran jalan kanssa lähdettiin lääkäriin, jossa polvesta otettiin röntgenkuvat. Selvisi, että polveni sisään oli sujahtanut ohut neula, jonka päälle olin kontannut! Neula poistettiin paikallispuudutuksessa, jonka jälkeen lääkäri kysyi, haluaisinko neulan itselleni muistoksi. En halunnut.

Nimim. Ei heinäsuovassa tällä kertaa

Tumppasin tupakan käteeni lukioikäisenä, kun ei ollut rahaa ottaa tatuointia. Silloinen poikakaverini teki samoin omaan käteensä. Arpi on ikuinen pyöreä muistutus sinänsä romanttisesta ajatuksesta. Ja poikakaverini on muuttunut mieheksi ja ystäväksi, jolla on samanlainen arpi omassa kädessään.

Nimim. Sentin korkuinen vesikello

As a child, we usually had a lot of snow fights and serious ones. One time, my friend thought it was a good idea to use an old, rusty shovel as equipment. Long story short, the handle of the shovel was slippery, and it ended up with the whole shovel flying straight into my face, making a hole in my upper lip. It took a while before I even noticed that a lot of the snow around me had turned red, because I was so into the snow war frenzy, but hey, at least I won the snow war! And got a nice prize in the form of a small scar right under my nose How the shovel did not break my nose, I will never know, but thank God for that.

Nimim. Lumikuningas

MAKUPALAT MAKUPALAT

Juhlatunnelmaa

Viime keväänä juhlistettiin Chemigaten 10:tä ensi vuotta komeissa puitteissa hotelli Tammerin juhlasalissa. Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa!

Rantalomaa messuilla

Chemigate tapasi kumppaneitaan rennoissa rantalomatunnelmissa Pulpaper-messuilla viime vuonna. Tavataan Pulpaperissa taas 2024!

Viljelijätapahtumissa tuvat täynnä

Vuoden alussa järjestettiin viljelijätilaisuuksia kaksin kappalein. Kokemäen tilaisuus järjestettiin kylän Seuratalolla ja Lapuan sopimusviljelijöiden tilaisuus taas Hotelli Lakeudessa. Kummallakin kerralla tuli tupa täyteen. Bernerin ja Chemigaten strategioiden lisäksi esiteltiin Finnamylin ja Lapuan Perunan tulevan vuoden suunnitelmat ja saivathan yhteistyökumppanitkin mahdollisuuden esitellä toimintaansa. Kumppaneista oli paikalla siementalot sekä koneiden ja laitteiden toimittajia. Kiitokset AVR, FinPom, Grimme, Myllymäen Peruna ja Ropa.

Ansaitut eläkepäivät

”Ellei joku satu tietämään mitä eläkkeelle pääseminen merkitsee, niin kerrotaan asia: kun tulee tarpeeksi vanhaksi, saa kaikessa rauhassa tehdä juuri mitä haluaa.”

Hemuli, kirjasta Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (1962) Tove Jansson

Tauno Henttinen, Finnamyl Lapsenlapset muodostavat tärkeän osan Taunon eläkepäiviin.

”Aamupäivällä pojanpoika Onnin kanssa kerhossa, ja iltapäivällä ehdittiin Onnin kanssa vielä potkukelkkailemaan Köyliönjärven jäälle.”

Arto Sillanpää, Lapuan Peruna ”Näin aika kuluu nykyisin ja kahvi maistuu metsässä.”

Ossi Paakki, Finnamyl Ossin päiviin kuuluu nykyään kiinteistönhoito lastenlapsien kanssa sekä hiihtolenkit.

Kuntokampanja 10 vuotta

Kuntokampanja 10 vuotta

tekemällä hyvää itselle teet hyvää nuorille

Chemigaten perinteikäs kuntokampanja järjestettiin tänä vuonna jo 10:ttä kertaa. Yhteensä 175 työntekijää, asiakasta ja muiden sidosryhmien edustajaa pisti kaiken peliin 16.1.–23.4.2023. Kampanjan tavoitteena oli tuttuun tapaan laittaa osallistujien trikoot venymään vähintään 2,5 kertaa viikossa, ja jo puolen tunnin sykkeennostosta sai yhden suoritusmerkinnän. Kuntoilupisteen sai suorittaa vapaasti valitsemassaan lajissa, mutta varmaa ei ole, harrastiko Kaipiaisten joukkue Biolak Swimming Team muutakin kuin taitouintia työporukalla.

Jos jostain syystä sohva tuntui kutsuvan enemmän kuin lenkkeily loskan keskellä, oli tänä vuonna tarjolla ekstraporkkana. Jokaisen chemigatelaisen puolesta yritys on luvannut lahjoittaa 0,50 €/kuntoilupiste Hope ry:lle nuorten harrastusten ja vapaa-ajan elämysten tukemiseen. Halutessaan hyväntekeväisyyteen saivat ottaa osaa muutkin yritykset valitsemallaan summalla. Lehden mennessä painoon kampanjaan oli kertynyt jo 2500 €, mikä tarkoittaa yli 5000 kuntoilukertaa. Taas on laitettu kroppaa likoon hyvän asian puolesta!

Lisätietoa ja lopulliset tulokset löydät osoitteesta chemigate.fi/ kuntokampanja.

Kampanjan uudet kasvot

Tänä vuonna kuntokampanjan vetovastuu oli ensi kertaa markkinointiassistentti Tuire Luomalalla. Tuire on työskennellyt Chemigaten tilauspalvelussa vuodesta 2014 lähtien. Alkuvuodesta Tuire ponkaisi suoraan syvään päätyyn kuin uimahyppääjä konsanaan ottaessaan vastaan uuden roolin markkinoinnissa. Perinteistä urheiluslangia käyttäen: miltä nyt tuntuu?

”Olen nauttinut kohta kymmenestä työvuodesta täysin mitoin. On hienoa, että yritys antoi mahdollisuuden kehittyä uusien työtehtävien parissa. Tom Schaumanin ja Maisa Kantolan ohjauksessa on ollut turvallista opetella markkinointia ja vaihtaa ajatuksia”, Tuire iloitsee.

Luova työ ja markkinointi on kiinnostanut Tuirea aina. Kirjoittamiseen hän sai kipinän 9. luokan luovan kirjoittamisen kurssilla. Tätä numeroa varten hän on kynäillyt useamman jutun ja vastaa jatkossakin mm. nettisivuille ilmestyvistä tietoiskuista sekä muusta viestinnästä. Ensimmäisiin työtehtäviin kuului myös Lapuan toimiston pintaremontin koordinointi, joka pakotti hänet ensimmäistä kertaa toden teolla epämukavuusalueelle.

Vaikka Tuiren oma vapaa-aika on välillä niukkaa kolmen lapsen vuoksi, tekee hän mielellään puutarhatöitä, lukee kirjoja, kirjoittaa aforismeja ja ulkoilee. Jos hän ei olisi töissä Chemigatella, hän pyörittäisi omaa kahvilaa.

”Rakastin kauppiksen oppilaskunnan kahvilan pitämistä! Sain muilta oppilailta usein kehuja siitä, että keitän maailman parasta kahvia, ja minut jopa palkittiin kahvinkeitosta stipendillä. Järjestän nykyäänkin mielelläni herkulliset tarjottavat yritykseen saapuville vieraille”, Tuire kertoo.

Toivottavasti kahvilan perustaminen ei ole vielä lähivuosina ajankohtaista, sillä haluamme pitää tämän monitaiturin yrityksessämme vielä pitkään. Toivomme Tuirelle menestystä uudessa tehtävässä!

Teksti: Annaleena Stenman

Chemigaten Podcastsarja jatkuu. Joko olet kuunnellut?

Kaikki jaksot löytyvät Spotifysta, Apple Podcasteista sekä Google Podcasteista.

Uusimmissa jaksoissa käsitellään mm. johtamista ja Ecovadiksen vastuullisuusreittauksia.

Kuuluuko, kuuntelen?

In Memoriam

Juha Mäenpää J

uhalle olisi tänä vuonna tullut 35 vuotta täyteen yhtiössä, mutta suureksi suruksemme vakava sairaus vei hänet mennessään. Häntä jää kaipaamaan työkavereiden lisäksi Tuija-vaimo ja kolme aikuista lasta. Hänen ystävänsä luonnehtivat Juhaa kiltiksi ja sosiaaliseksi henkilöksi, jonka kanssa oli helppo keskustella myös asioista, joilla ei ollut tekemistä päivittäisen puurtamisen kanssa. Otamme osaa suruun.

Opiskelijayhteistyötä

Chemigaten sydämessä on aina sijansa opiskelijoilla, alan tulevilla toivoilla. Excursion Chemigatelle Mietoisiin tekivät Åbo Akademin Kemistklubben ja Kaipiaisiin Aalto-yliopiston Puunjalostuskilta. Myös Aallon ja Åbo Akademin yhteisissä vuosijuhlissa Turussa olimme mukana.

Merkkipaaluja

Palvelusvuodet

• Järvinen Jukka 35 v

• Kelkka Jaakko 35 v

• Kokkinen Vesa 35 v

• Laitinen Lasse 35 v

• Nikkari Hannu 35 v

• Niemelä Anssi 35 v

• Porvari Simo 35 v

• Rannikko Mika 30 v

Merkkipäivät

• Kemppainen Perttu 50 vuotta 11.11.2023

• Vuokila Mika 50 vuotta 18.7.2023

• Karvonen Jaana 50 vuotta 8.3.2023

• Komulainen Markku 60 vuotta 23.4.2023

Mika

Perttu

Jaana

Jaakko

Vesa

I CAN DO IT!

Chemigate sponsoroi lapualaista moukarinheittäjä

Sara Killistä hänen matkallaan kohti tavoitteitaan.

ISTUTA PUUNTAIMI ISTUTA PUUNTAIMI SÄHKÖPOSTILLA

Skannaa QR-koodi tai lähetä sähköposti marketing@chemigate.fi!

Vastuullinen liiketoiminta lähtee siitä, että mahdollisimman vähän päästöjä syntyy. Joskus kuitenkin on niin, että vaikka kaikkensa onkin tehnyt, niitä syntyy. Silloin voi vaihtoehtona olla päästön kompensointi. Onneksi meillä on talossa osaamista.

Jos haluatte varmistaa hyvän omantunnon The Bridgen sisällön nauttimisesta sen perinteisessä muodossa, tarjoamme teille mahdollisuuden kompensoida lehdestä syntyvää hiilijalanjälkeä. Jokainen, joka lehden on lukenut, voi halutessaan lähettää viestin marketing@chemigate.fi sähköpostiosoitteeseen, jolloin istutamme puuntaimen Varsinais-Suomeen. Istutuksen hoitaa amatööriagronomi Kalle Kainu, ja tämän lehden päätoimittaja lähtee paikan päälle auditoimaan.