netistä tilatuista osista tai jopa tilata valmiina. Tärkeämpää on löytää oikea kompromissi tuotetun datan laadussa ja määrässä suhteessa instrumentin monimutkaisuuteen ja hintaan. Suurempi satelliitti on kalliimpi laukaista, mutta liian pieneen satelliittiin ei mahdu instrumenttia, jonka datalle löytyisi maksavia asiakkaita”, Laurila ja Modrzewski kertovat. Iceyen ensimmäisen kaupallisen palvelun ajatuksena on tarjota tosiaikaista tietoa jäämassojen liikkeistä maailmanlaajuisesti. Siksi satelliitteja pitää olla paljon. Tiedon perusteella esimerkiksi jäänmurtaja tai kauppalaiva voi laskea optimaalisen reitin. Muita käyttökohteita ovat esimerkiksi laittoman kalastuksen tai luvattomien öljypäästöjen valvonta. ”Merenkulkijat ovat tottuneita katsomaan tutkakuvia, joten heitä ei liiemmin tarvitse kouluttaa. Haluamme
Espoon Otaniemessä syntyy ainutlaatuisia pieniä satelliitteja esimerkiksi laivaliikennettä auttamaan.
22
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2016
myös automatisoida tämän prosessin, jotta tiedon tarvitsija saa sen milloin vaan missä vaan. Haasteita ovat heikot tietoliikenneyhteydet joissain osissa maapalloa. Iso kuva siirtyy välillä liian hitaasti loppukäyttäjille.”
Entä toimitus avaruuteen? Yksityiset yritykset ovat muuttaneet laukaisubisnestä merkittävästi. Sellaisia ovat muun muassa SpaceX Yhdysvalloissa. Laukaisuja voi ostaa kaupallisesti myös perinteisimmiltä toimijoilta Venäjältä, Kiinasta tai Intiasta. ”Avaruusjärjestöt laukaisivat ennen omat satelliittinsa omilla kantoraketeillaan. Laukaisu itsessään on edelleen yhtä kallista kuin 20 vuotta sitten. Se mikä on toisin, on mahdollisuus laukaista samalla raketilla usea satelliitti samalla kertaa. Uudelleen käytettävät kantoraketit toivottavasti laskevat kustannuksia merkittävästi, kun niistä tulee enemmän arkipäivää.” 75-kiloinen ensimmäinen oma satelliitti lähetetään vuoden 2017 aikana
ensin yksin. Lopullisena tavoitteena on saada avaruuteen satojen satelliittien verkosto. Iceyen tutkasatelliitit näkevät myös pimeässä ja pilvien läpi, mutta eivät tuota värikuvia.
Isoilla on edelleen roolinsa Isoja kansallisia avaruusjärjestöjä tarvitaan edelleen. Ne vievät tutkimuksellaan alaa eteenpäin eikä mikään kaupallinen toimija voisi kehittää komeettalaskeutujaa 10 vuotta, odottaa saman verran kunnes se saavuttaa kohteensa ja toimia miljardien eurojen budjetilla. Laurila ja Modrzewski pitävät Euroopan avaruusjärjestön lähentymistä alkaviin yrityksiin päin, hautomoita ja teknologiansiirto- sekä nuorten koulutusohjelmia askeleena oikeaan suuntaan. Parasta olisi silti, jos ESA tarjoaisi pienille yrityksille suoraa pääsyä kantorakettien kyytiin. ”Maksaisimme tietysti mielellään eurooppalaiselle toimijalle, jos kaupallinen joustava vaihtoehto vain olisi saatavilla.”