Page 1

Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 4 | 2014

Tekesiltä uutta ohjelmaa

Kohti digitaalista vallankumousta Logistiikka

mutkistuu, syvenee ja laajenee SIVU 12

Digiajan

lukkovalmistaja

muuttaa maailmaa SIVU 28

NÄKÖALAT 4 2014

1


02 sisältö Pääkirjoitus ................................................. 03 Valokeilassa ............................................... 04 Tekesin uutisia ............................................ 07 Uusia julkaisuja.............................................. 11 Bold Moves hallitsee vaarallisten aineiden logistiikan ................................... 12

12 Logistiikka mutkistuu, syvenee ja laajenee

Hyllysaatavuuden varmistaminen on lähes rakettititedettä ............................14 Innorail edistää Pohjois-Euroopan logistiikkaa.................................................... 16 EU-rahoitus ................................................ 26 Gallup............................................................ 27

20

Logistiikka ratkaisee nettikaupan menestyksen

Hankenin markkinoinnin professori Jaakko Aspara pitää logististen järjestelmien toimivuutta merkittävimpänä verkossa tehtävien ostosten kasvuun vaikuttavana tekijänä.

Suunnannäyttäjä Maimo Henriksson: Katse maailmalle

22

Suomalaisen arktisen liiketoiminnan brändiä on rakennettava systemaattisesti omista vahvuuksistamme, sanoo ulkoasiainministeriön Pohjoisen Euroopan yksikön päällikkö Maimo Henriksson.

Kasvuyrityksen tarina Digiajan lukkovalmistaja muuttaa maailmaa

28

Oululaisen iLOQin ainutlaatuinen lukko yhdistää digitaalisen tunnistuksen ja tutun mekaanisen avaamisen. Maailman valloitus on kovassa vauhdissa. 2

NÄKÖALAT 4 2014

Risteyksessä............................................... 32 Tekesin tarjoama ...................................... 33 Uusiin asemiin ........................................... 34 Yhteystiedot .............................................. 35

Lukijan vinkki Kristina Metso Kaupallinen johtaja Kaupan liitto

"Haluamme kaupallistaa Suomessa kehitetyn osaamisen maailmanlaajuiseen käyttöön", sanoo Vantaalaisen AW-Energy Oy:n Mikael Martikainen. Mikä upea lause. Me tarvitsemme Suomessa nyt lisää uskallusta ottaa isoja askelia ja yrityksiä, jotka tavoittelevat asiakkaita rajojemme ulkopuolelta. Lue koko juttu sivulta 7 Tekesin kaupallistamishankkeista. Kyseinen yritys pilotoi Tekesin rahoituksella aaltovoiman sähköksi muuttavaa voimalaansa Portugalissa ja kyseessä on yrityksen ensimmäinen kaupallinen aaltovoimala. Tekes tarjoaa rahoitusta tuotteen kaupallistamiseen. Kyse on lainasta, jolle ei vaadita vakuuksia ja epäonnistumisen sattuessa se voidaan jopa muuttaa avustukseksi. Nyt rohkeasti yrittämään. Suomi kasvuun yrittäjyydellä!


pääkirjoitus 03

Sata Enevoa tänne heti, kiitos

KUVA: EEVA ANUNDI

K

uinka usein teidän taloyhtiönne jäteastiat pursuavat yli? Miksi jätteiden poiskuljetusta ei saa silloin kun asiakas palvelua tarvitse, vaan vasta kun se sopii palveluntuottajan aikatauluun? Edellisessä Näköaloissa esitellyn suomalaisen Enevon oivallus on mitata jäteastian täyttöaste, siirtää mittaustieto langattomasti pilveen ja optimoida tiedon avulla jäteautojen reitit. Tuloksina ovat parempi asiakaspalvelu ja turhan ajelun poisjäännin myötä radikaalisti pienemmät jätteiden keruukustannukset. Asiakashyötyjen lisäksi Enevon esimerkki osoittaa digitalisaation edut liiketoiminnan kasvattamisessa. Jätehuollon perinteisillä toimintatavoilla liiketoiminnan laajentaminen saatikka kansainvälistäminen on vaikeaa. Enevon toimintamalli sen sijaan skaalautuu vaivatta, minkä yritys on jo ympäri maailmaa osoittanut. Digitalisaatio on muuttanut perinpohjaisesti kuluttajamarkkinat, ja murros ulottuu yhä uusiin teollisiin toimialoihin. Sensoreiden, tietoliikenteen ja pilvipalveluiden halventuessa kynnyskysymys ei enää ole saako dataa kerättyä, vaan mikä asiakkaan tarve datan avulla ratkaistaan ja kuinka tästä ratkaisusta luodaan liiketoimintaa. Kuluttajamarkkinoiden esimerkeistä on pääteltävissä, että oivalluksia syntyy toimiala-, IT- ja palveluosaajien yhdistäessä voimansa. Suomessa tarvitaan Enevon kaltaisia yrityksiä heti lisää ja paljon. Tekesin uudet ohjelmat vastaavat nimenomaan suomalaisten teollisuus- ja palveluyritysten tarpeisiin saada kaikki hyöty irti digitalisaatiosta. Teollisuussijoituksen Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma ja muut Team Finland -kumppaneidemme palvelut tähtäävät samaan päämäärään. Kun sinulla on rohkeutta uudistua, me jaamme riskiä ja tarjoamme rahoitusta. Minkä asiakastarpeen sinä aiot ratkaista digitaalisuuden keinoin? Kari Komulainen Palvelujohtaja

Numero 4/2014, 28.11.2014

Julkaisija: Innovaatiorahoituskeskus Tekes Päätoimittaja: Pia Mörk Toimituksen sihteeri: Susanna Lehto Toimituskunta: Anna-Maija Ikonen, Eeva Landowski,

Kansikuva: Markus Sommers Taitto: Mainostoimisto Cake Oy/ Kari Lehkonen Painatus: Punamusta Oy

Miia Linnusmaa, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén Toimitusneuvosto: Ulla Hiekkanen-Mäkelä, Inkeri Huttu, Kari Inberg, Kimmo Kanto , Maija Korhonen , Juha Korkeila, Eeva Landowski, Susanna Lehto, Piia Moilanen, Pia Mörk, Sanna Piiroinen

ISSN-L 1798-9876 ISSN 1798-9876 (Painettu) ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu) Painos: 14 500 Seuraava numero ilmestyy 20.2.2015

NÄKÖALAT 4 2014

3


04

KOONNUT: MIIA LINNUSMAA

valokeilassa

Tekes on ollut mukana rahoittamassa mielenkiintoisten tuotteiden ja yritysten liiketoiminnan kehitystä. Moni tuotteista tai palveluista sopisi varmasti pukinpussiin ja lahjaksi muutenkin. Jos sinulla on lahjat hankkimatta, niin tässä jutussa muutama vinkki.

Globe Hope

ekologiset design -tuotteet Globe Hope on innovatiivinen suomalainen designyritys, joka valmistaa ekologisia designtuotteita kierrätys- ja ylijäämämateriaaleista.

Aava-malliston tuotteet Innolux Design-valaisimia suomalaisten muotoilijoiden suunnittelemana.

Jolla-älypuhelin ”Aidosti erilainen. Kohtaa Jolla, uusi tapa ajatella.” Eleisiin perustuvalla Sailfish -käyttöjärjestelmällä varustettu älypuhelin on on kätevä personoida omaan käyttöön sopivaksi.

4

NÄKÖALAT 4 2014

Jokipiin Pellava Oy, Lennol Oy ja VM-Carpet Oy ovat pohjalaista käsityöperinnettä vaalivia perheyrityksiä, joilla on yhteinen Aava-mallisto.


Polar Loop -aktiivisuusranneke Kun haluat tietää aktiivisuutesi vuorokauden aikana ja saada aktivointivinkkejä.

Magisso kakkulapio Kotimaisen designtuotteita valmistavan yrityksen kakkuleikkurilla leikkaaminen on helppoa!

Beddit -unimittari Kun haluat tarkkailla untasi.

Yepzon Seurantalaite lapsen liikkeisiin.

Supergolf.fi -pelioikeuspaketti Pelaa golfia useilla kentillä kuudessa eri maassa.

NÄKÖALAT 4 2014

5


6 valokeilassa TEKSTI: EERO LUKIN, KAJ NORDGREN JA SOILE THALÉN

Kokemuksia EU:n innovaatiorahoituksesta

KUVA: ISTOCKPHOTO

Euroopan unionin innovaatiorahoitusta saaneet kannustavat suomalaisia hyödyntämään Horisontti 2020 -rahoitusta. Näin todetaan 7. puiteohjelman suomalaisosallistumista koskevasssa analyysissa.

Älykkään sähköverkon pilottialue Vaasaan ABB, Vaasan Sähkö -konserni, Anvia, Vaasan yliopisto ja Merinova ryhtyvät testaamaan ja pilotoimaan älykkään sähköverkon teknologiaa Sundom Smart Grid -hankkeessa. Alueella on mahdollista tutkia ja kehittää liiketoimintamalleja oikeassa verkossa, jossa on kuluttaja-asiakkaita. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen älyverkkopilotin tavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä luoda edellytykset tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämiselle alueen kotitalouksissa. Kyse on ensimmäisestä Tekesin INKA-ohjelman (innovatiiviset kaupungit) hankkeesta älyverkkoihin liittyen. Valokuituverkko mahdollistaa reaaliaikaisen mittaustiedon siirron. Tieto kerätään palvelinkeskukseen, jossa se on kaikkien hankkeen toimijoiden käytettävissä. Tämän ansiosta Vaasan yliopisto pystyy tutkimaan maakaapeloinnin ja verkostoautomaation vaikutuksia sekä kustannustehokkuutta todellisessa ympäristössä. Tavoitteena on, että kuluttajat saavat sähköä luotettavasti ja mahdollisimman edullisesti. Sundom Smart Grid palkittiin parhaiten käynnistyneenä INKA-hankkeena ohjelman seminaarissa Tampereella 2.10.

6

NÄKÖALAT 4 2014

Eurooppa kamppailee kilpailukykykriisissä. Kasvua meille tuovat innovaatiot, kunhan meiltä löytyy nälkäisiä yrittäjiä viemään niitä markkinoille. 7PO-projekteihin osallistuneet ovat yllättävän tyytyväisiä innovaatiotoimintaan EU-tasolla. Jopa 80 % kaikista analyysia varten tehtyyn kyselyyn vastanneista aikoo osallistua myös Horisontti 2020 -ohjelmaan, jos vain sopiva konsortio ja aihe löytyvät. Julkisuudessa puhutaan paljon EU:n byrokraattisuudesta, mutta itse rahoituksen käyttäjät eivät pidä järjestelmää lainkaan mahdottomana, vaikka parannettavaa toki löytyikin. Komissio on myös kehittänyt hankehallintoa parempaan suuntaan. u tekes.eu/palvelut/tilastot/

Pelimaailman opeista helpotusta työrutiineihin Palkitun pelitutkija ja -kehittäjä Sonja Ängeslevän kirjassa Level Up: Työrutiinit peleiksi esitellään tapoja, joilla työelämän toistuvia toimintoja, kuten kokouskäytäntöjä ja projektityötä, voidaan muuttaa mielekkäämmäksi peleistä tutuilla tavoilla. Kirja kuvaa kokouksia pelimäisenä prosessina, jossa sarja toimenpiteitä rytmittää tekemistä ja edesauttaa lopputulokseen pääsemistä. Kuten peli, hyvin suunniteltu ja johdettu kokous tuottaa paremman lopputuloksen kuin johtamaton. Toimiva ja tavoitteellinen kokous voidaan rinnastaa pelin mukaansa tempaavaan taustatarinaan. Pelaaja etenee rakentamalla yksityiskohdista kokonaiskuvan ja oppii tekemällä. Kokous etenee samalla tavalla asioista kokonaisuuksiin ja päätöksestä toiseen. Loppuun pääseminen pitäisi molemmissa olla aktiivisen aivotyön ja sitä innostavan ilmapiirin tulos. Pelaamaan meidät saa jatkuva onnistumisen kynnyksellä oleminen. Se kannattaa muistaa kokouksissakin.


Tekesin uutisia 7 TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVA: SUSANNA LEHTO

Yritysten kannattaa kokeilla tuotteen toimivuutta asiakkaiden kanssa jo kehitysvaiheessa, hankkia tärkeää palautetta ja näin nopeuttaa uusille markkinoille pääsyä. Tähän sopii Tekesin demo- ja pilotointilaina.

"Tekesin lainarahoitus on hyvin kilpailukykyistä", Tekesin lainarahoituksen tuotepäällikkö Susanna Kaitera vinkkaa.

Kokeile niin tiedät – ja asiakaskin tietää

M

uita etuja ovat esimerkiksi tuotteistamisen ja kaupallistamisen nopeuttaminen. Pilotointi voi olla nopeaa, kuten ohjelmistoalalla, tai se voi liittyä pitkiin kehitysprosesseihin, kuten energia- tai prosessiteollisuudessa. Pilotoitava kohde voi sijaita myös ulkomailla. ”Tekesin lainarahoituksella voi demota tuotteen toimivuutta todellisessa toimintaympäristössä. Tavoitteena on ratkaisun kaupallistaminen heti kehityshankkeen jälkeen. Demo ja pilotointi voidaan toteuttaa myös erillisenä hankkeena jatkona jo tehdylle kehitystyölle. Kyseessä voi olla fyysinen tuote tai palvelu tai esimerkiksi uusi innovatiivinen tuotantoprosessi tai toimintatapa. Olennaista on, että ratkaisun avulla yritys saa itselleen kilpailuedun, joka tukee kasvua ja kansainvälistymistä”, kertoo Tekesin lainarahoituksen tuotepäällikkö Susanna Kaitera. ”Tekesin lainarahoitus on hyvin kilpailukykyistä. Korko on tällä hetkellä yksi prosentti ja laina-aika lähtökohtaisesti seitsemän tai kymmenen vuotta. Niistä lyhennysvapaita vuosia on kolme

tai viisi, tarvittaessa enemmänkin. Lainalle ei vaadita vakuuksia. Riskiä jaamme erityisesti siinä, jos hanke epäonnistuu eikä sen tuloksia voida hyödyntää kaupallisesti. Tällöin laina voidaan muuttaa jossain tapauksissa jälkikäteen jopa kokonaan avustukseksi.” Rahoitus on pk-yrityksille 50–70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista ja suuryrityksille 25–35. Projektin alkuun on mahdollista nostaa ennakkoa 30 prosenttia projektille myönnetystä rahoituksesta.

Pilotointi elintärkeää Jyväskyläläinen Paytrail pilotoi Tekesin rahoittamassa hankkeessa uutta maksutuotettaan ja -kokemusta rajatulla asiakasjoukolla. ”Yleisesti yhtään monimutkaisempaa tuotekehityshanketta ei pitäisi tehdä ilman pilotointia. Paytrailin tuotekehityshankkeissa pilotoimme iteratiivisesti, jotta saamme todellisilta asiakkailta ja käyttäjiltä mahdollisimman varhaisesta vaiheesta lähtien palautetta. Tämä palaute otetaan huomioon tuot-

teen tai toiminnallisuuden kehityksessä ja käyttöönotossa”, kertoo tuotekehitysjohtaja Vesa Kortteinen. ”Pilotointiin ei liity ainoastaan tekninen näkökulma. Sen lisäksi, että varmistutaan teknisistä kyvykkyyksistä, saadaan myynnissä, markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa hyödynnettävää palautetta.”

Kaupallinen tuote demon pohjalta Vantaalainen AW-Energy pilotoi Tekesin rahoituksella aaltovoiman sähköksi muuttavaa voimalaansa Portugalin rannikolla. Kyseessä on yrityksen ensimmäinen kaupallinen aaltovoimala, joka on kehitetty pari vuotta toiminnassa olleen demovoimalan pohjalta. Sen on tarkoitus valmistua ensi kesänä. ”Uusi voimala on erittäin tärkeä, koska se on tuote, jota jatkossa myymme. Laitetta tullaan käyttämään eri puolilla maailmaa valmisteilla olevissa aaltovoimapuistoprojekteissa. Haluamme kaupallistaa Suomessa kehitetyn osaaminen maailmanlaajuiseen käyttöön. Tavoitteena on auttaa hiilidioksidin vähentämispyrkimyksissä ja edistää Suomen vientiteollisuutta”, sanoo AWEnergyn Mikael Martikainen. u www.tekes.fi/pilotointi

NÄKÖALAT 4 2014

7


8 Tekesin uutisia TEKSTI: KAJ NORDGREN, PIA MÖRK JA SANNA NUUTILA KUVA: FOTOLIA

Tekes käynnistää uusia ohjelmia Tekes polkaisee käyntiin neljä uutta ohjelmaa. Digitaalisuuden hyödyntämistä vauhditetaan kolmella ohjelmalla ja kehitysmaihin suuntautuvaa innovaatio- ja liiketoimintaa Tekesin ja ulkoasianministeriön yhteisellä ohjelmalla.

Suomen tulevaisuus on digitaalinen Tekes tähtää mittavilla uusilla ohjelmilla siihen, että Suomesta saadaan digitaalisen vallankumouksen keskus.

Teollinen internet – liiketoiminnan vallankumous -ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joissa digitaalisuuden avulla kehitetään uusia kansainväliseen kasvuun tähtääviä palveluja ja liiketoimintamalleja. Ohjelman tavoitteena on uudistaa yritysten liiketoimintaa teollisen internetin keinoin ja kannustaa eri alojen yrityksiä uudenlaiseen yhteistyöhön. u

www.tekes.fi/ti

5thGear-ohjelma tähtää uuden sukupolven langattoman tietoliikenteen haasteiden ratkomiseen, uuden liiketoiminnan synnyttämiseen ja Suomen nostamiseen kansainvälisten investointien kärkikohteeksi. u

www.tekes.fi/5g

8

NÄKÖALAT 4 2014

Terveyttä biteistä -ohjelman tavoitteena on, että Suomesta kehittyy tunnettu digitaalisen terveyden osaamis- ja liiketoimintakeskittymä, jota pidetään kiinnostavana kumppanina ja asemapaikkana innovaatiotoiminnalle. Ohjelma on tarkoitettu ensisijaisesti digitalisaatiota hyödyntäville kansainvälistä kasvua tavoitteleville yrityksille, jotka kehittävät tuotteita ja palveluja muun muassa terveyden edistämiseen, sairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja terveydentilan seurantaan ja yksilöllistettyyn hoitoon. u

www.tekes.fi/terveyttabiteista

Uudet ohjelmat ovat jatkoa Tekesin digitaalisuuden hyödyntämisen toimenpiteille muun muassa pelialalla sekä älykkäiden kaupunkien ja oppimisratkaisujen alueella. Ohjelmien yhteenlasketuksi laajuudeksi arvioidaan 300 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on noin 150 miljoonaa. Terveyttä biteistä -ohjelman kesto on neljä vuotta, Teollisen internetin ja 5thGearin viisi.

Kestävää kasvua Suomeen ja kehitysmaihin Tekesin ja ulkoasianministeriön yhteinen ohjelma BEAM edistää kehitysmaihin suuntautuvaa innovaatio- ja liiketoimintaa. Suomalaiset toimijat ovat merkittävässä asemassa luomassa uutta kilpailukykyistä ja sosiaalisesti kestävää liiketoimintaa niin Suomeen kuin kehitysmaihinkin Ohjelman kesto on viisi vuotta alkaen vuoden 2015 alusta. Ohjelman rahoituksen kokonaisvolyymi on 50 miljoonaa euroa, josta Tekesin ja UM:n rahoitus noin 50 prosenttia. Hankkeisiin pyritään saamaan kansainvälistä rahoitusta muun muassa Maailmanpankin, YK:n ja muiden kehitysrahastojen kautta BEAM-ohjelman tavoite on parantaa yritysten kasvun edellytyksiä voimakkaasti kasvavilla kehitysmaiden markkinoilla. ”Innovaatioiden avulla syntyy uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja ja hyvinvointia sekä kehitysmaihin että Suomeen”, korostaa ohjelmapäällikkö Pia Salokoski. Ohjelmaan toivotaan erityisesti laajoja ekosysteemihankkeita, joissa voi olla mukana yrityksiä, tutkimuslaitoksia,


uusia ohjelmia 9 Digitaalisuuden hyödyntäminen kiinnostaa suomalaisia yrityksiä Tekesin lokakuussa päättynyt rahoitushaku liiketoiminnan digitalisoimiseen tuotti yli 200 hakemusta, joilla haettiin yli 100 miljoonaa euroa. Rahoitusta haetaan valmistavan teollisuuden lisäksi muun muassa kaupan alan ja palveluliiketoiminnan kehityshankkeisiin. Hakemukset kattavat myös viidennen sukupolven tietoliikenneteknologiat, 3D-tulostamisen ja robotiikan alueet. Monet rahoitusta hakeneista yrityksistä ovat Tekesille uusia asiakkaita.

kansalaisjärjestöjä ja mahdollisia muita toimijoita. Ohjelmassa ei voida rahoittaa ulkomaisia toimijoita, mutta heitä toivotaan mukaan ekosysteemeihin alihankkijoina tai muun rahoituksen avulla. Tavoitteena on luoda suomalaisille yrityksille uutta liiketoimintaa ja samalla edistää kehitysmaiden köyhien ihmisten hyvinvointia. Tekes yhdistää tutkimuksen, liiketoiminnan kehittämisen, innovaatioprosessit ja monenlaiset palvelut, kuten ennakointi- ja arviointipalvelut, kasvuyrityksiä palveleviksi kokonaisuuksiksi. Ulkoasiainministeriöllä on kehitysyhteistyön kautta erinomaiset yhteydet ja tieto uusista nopeasti kasvavista markkinoista sekä osaaminen kehitysmaista, köyhyyden vähentämisestä ja kestävästä kehityksestä. ”BEAM-ohjelmaa voidaan pitää ensimmäisenä Team Finland -ohjelmana, jossa hyödynnetään koko Team Finland -verkoston osaamista ohjelman osallistujien hyväksi”, sanoo Salokoski. ¡ u

TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVA: ISTOCKPHOTO

Lue FiDiPro-ohjelman arvio Tekesin verkkosivuilta.

FiDiPro-tutkijat tuovat Suomeen uusia tutkimuskäytäntöjä ja osaamista Tekes ja Suomen Akatemia ovat rahoittaneet FiDiPro - Finland Distinguished Professor -ohjelman avulla kansainvälisten huippututkijoiden ja suomalaisten yhteistyötä vuodesta 2006. Ohjelman vaikutuksia selvitettiin Owal Groupin toteuttamassa arvioinnissa.

F

iDiPro-ohjelman todettiin tekevän Suomea tunnetuksi ulkomailla ja vähentävän kansainvälisten osaajien kynnystä tulla Suomeen. Tekes painottaa tutkimusrahoituksessaan yliopistojen ja yritysten yhteistyötä ja tulosten hyödyntämistä. Arvioinnin tekijät toteavat, että lähes kaikki haastatellut yritykset olivat tyytyväisiä FiDiPro-ohjelmaan, vaikkei siihen osallistuminen toisikaan heille konkreettista välitöntä etua. Osallistuminen oli hyödyttänyt yrityksiä mm. verkostoitumisessa ja kansainvälisen tunnettuuden kasvamisessa. Jopa 96 prosenttia haastatelluista yliopistojen edustajista kertoi FiDiPron vaikuttaneen uusien metodien, tiedon ja teknologian leviämiseen koko tutkimuslaitoksessa. Uudet metodit ja osaaminen ovat avanneet uusia tutkimusalueita. Suomalaiset tutkimusorganisaatiot saavat kansainvälisiltä tutkijoilta kiitosta, hallinnollisia hankaluuksia ei ole juurikaan ollut. FiDiPro-ohjelman heikkouksiksi arvioidaan, että rahoituksen saaneet ovat jo uransa jälkipuoliskolla. Pitkäaikaisten yhteistyösuhteiden luomiseksi, olisi hyödyllisempää rahoittaa nuorempia ansioituneita tutkijoita. Moni FiDiPro-professori olisi odottanut, että suomalaiset tutkijat olisivat lähteneet innokkaammin tutkijavaihtoon ulkomaiseen yliopistoon. Kiinteämpi kytkentä yliopistojen tutkimus- ja kansainvälistymisstrategioihin olisi eduksi. ¡

www.beam.fi

NÄKÖALAT 4 2014

9


Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoituksen

10 Tekesin uutisia TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVAT: ISTOCK PHOTO

Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus uudistuu vuoden alussa Uudistuksessa kohdeyritysten yläikäraja laskee ja lainasta tulee osa rahoitusta. Uudistukset johtuvat Euroopan unionin valtiontukilainsäädännön uudistamisesta.

N

uoret innovatiiviset yritykset -rahoitus on suunnattu kaikkein lupaavimmille suomalaisille startupeille. Rahoituksella tuetaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tekes ottaa uudistukset käyttöön vuoden 2015 alusta. Muutokset johtuvat Euroopan unionin valtiotukilainsäädännön uudistuksista. Uudistukset otetaan käyttöön suomalaisia startup-yrityksiä parhaiten hyödyttävällä tavalla. Uudistus koskee yrityksen ikää ja rahoitusmallia. Nyt yrityksen on oltava hakemishetkellä alle 5-vuotias, kun aiemmin raja on ollut kuusi vuotta. Uudessa mallissa avustuksen ja lainan yhdistelmänä kokonaisrahoitus on enimmillään 1,25 miljoonaa euroa. Aiemmin rahoitus on ollut 1–1,25 miljoonaa euroa avustusta riippuen yrityksen kotipaikasta. Nyt tuen suuruus on kaikille yrityksille sama.

Vaatimus yrityksen tutkimus- ja kehityspanostuksesta laskee nykyisestä 15 prosentista 10 prosenttiin ja muuta julkista tukea koskeneet rajoitteet poistuvat, mikä tarjoaa entistä enemmän joustoa yritykselle. ”Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus on aiempaa joustavampi ja takaa parhaille startup-yrityksille merkittävän rahoituksen. Tekesin myöntövaltuudet ovat yleisesti siirtymässä lainojen suuntaan, ja tämän takia tarjoamme lainaa myös osana Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusta”, Nuoret yritykset vastuualueen johtaja Jukka Häyrynen sanoo. Omalta osaltaan startupien rahoitusta vahvistaa Tekes Pääomasijoitus Oy, joka aloittaa tänä vuonna sijoituksen alkuvaiheen kasvuyrityksiin sijoittaviin rahastoihin. ¡

Näin nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus uudistuu • Yritysten yläikäraja hakemiselle on vuoden 2015 alusta viisi vuotta. • Uudessa mallissa yritys voi saada rahoitusta 500 000 euroa avustuksena ja 750 000 euroa lainana. • Rahoitus myönnetään jatkossa vähintään kolmessa jaksossa.

10

NÄKÖALAT 2 4 2014

tavoitteena on nopeuttaa olennaisesti lupaavimpien pienten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Se on tarkoitettu liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.


uusia julkaisuja 11 Lue lisää Tekesin verkkosivuilta

TEKESIN ESITTEITÄ

TEKESIN KATSAUKSIA

Clean technology, new innovations, sustainable economy

Organisointikäytännöt, innovatiivisuus ja työhyvinvointi 310/2014 Tekesin vuosina 2012-14 rahoittaman MEADOW-tutkimuksen kolmas raportti analysoi organisaatioiden innovatiivisuuden ja työn imun samanaikaista esiintymistä sekä työntekijöiden roolia kehittämisessä.

Tekesin rahoitus pk-yrityksille Uudessa rahoitusesitteessä kerrotaan muun muassa mihin rahoitusta voi saada ja mitkä ovat tyypillisimmät rahoitustasot. Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla: menestys versoo työelämää uudistamalla 311/2014 Katsaus kokoaa yhteen Tekesin vuosina 2012– 14 rahoittaman MEADOW-tutkimusprojektin keskeisiä tuloksia kolmen aiemmin julkaistun tutkimusraportin pohjalta.

Suomi maailmanluokan innovaatiokeskittymäksi INKA-ohjelma, Suomi maailmanluokan innovaatiokeskittymäksi. Innovativeness in Finnish workplaces: renewing working life to bring Finland to bloom 312/2014

Arctic Seas Conducting renewable and sustainable business in challenging conditions Arktiset meret -ohjelman englanninkielinen esite.

Tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia – Suomisen perheen kesämatka 2045 Suomisen perhe on kesämatkalla ympäri Suomea. He kohtaavat innovatiivisissa kaupungeissa ratkaisuja ja tulevaisuuden toimintamalleja.

TEKESIN OHJELMIEN RAPORTTEJA Korjausrakentaminen – palveluja ja teollista toimintaa 4/2014 Rakennettu ympäristö -ohjelman (2009-2014) projektien tuloksia.

Evaluation of the Finnish Distinguished Professor (FiDiPro) programme 5/2014 Arvioinnissa etsittiin vastauksia kysymyksiin: onko toiminta edelleen relevanttia; ollaanko oltu tehokkaita; ja onko vaikutuksia syntynyt?

NÄKÖALAT 4 2014

11


12 teema TEKSTI: VESA TOMPURI KUVAT: MARKUS SOMMERS JA EEVA ANUNDI

Logistiikka mutkistuu syvenee ja laajenee Kun ostokset siirtyvät verkkoon, logististen järjestelmien virheettömyys on entistä tärkeämpää. Tietoteknistyminen ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että tuotteet ja palvelut digitalisoituisivat. Fyysisten valmisteiden sujuva siirtäminen paikasta toiseen edellyttää jatkossa myös eri kuljetusmuotojen yhä laajempaa yhdistämistä. Samalla korostuu toimivien logististen kumppanuuksien merkitys.

12

NÄKÖALAT 4 2014

ogistiikka-alalla on yleistynyt rakennustyömaiden projektinjohtoon verrattava toimintatapa, jolle on ominaista laaja verkostoituminen ja näkemyksellinen, asiakkaiden todellisia tarpeita lähtökohtana pitävä kokonaisuuden hallinta. Neljä vuotta sitten Riihimäellä perustettu Bold Moves Oy on hyvä esimerkki tästä. ”Ensimmäinen asiakkaamme oli minulle tuttu Aga, joka oli jo ennen laaja-alaista yhteistyötä hankkinut osan kuljetuspalveluistaan ulkopuolisilta kuljetusyrityksiltä. Näen vaarallisten aineiden logistiikan siinä määrin vaativana ja erityisenä, että siinä on erikoistumisen paikka. Juuri tällaista yritystä ei markkinoilla siihen asti ollut olemassa”, toimitusjohtaja-perustaja Rami Vähäviita kertoo. Jotta yrityksellä olisi riittävän monta tukijalkaa, oli luonnollisesti aloitettava välittömästi uusien kumppanuuksien etsintä. Työ johti tulokseen loppuvuodesta 2011, jolloin Bold Moves solmi pitkäaikaisen sopimuksen Ekokemin tiettyjen tuotteiden logistiikan hoidosta. ”Pyrimme nimenomaan pitkäaikaiseen ja laajasti logistiikan osa-alueita kattavaan yhteistyöhön. Se merkitsee myös sitä, että omat tieto- ja toiminnan-


Bold Moves

hallitsee vaarallisten aineiden logistiikan Rami Vähäviita työskenteli Agalla 19 vuotta ja 10 kuukautta. Opittu tietotaito muodosti vankan perustan omalle yritykselle, jonka toiminta-ajatuksena on huolehtia erityiskäsittelyä vaativien tuotteiden logistiikasta pitkälle viedyin kumppanuuksin. Olennaista yrityksen liiketoimintamallissa on se, ettei sillä ole lainkaan omaa kuljetuskalustoa, vaan kyseiset resurssit ostetaan alihankintoina. ohjausjärjestelmämme on kyettävä sovittamaan yhteen asiakkaan vastaavien järjestelmien kanssa. Muun muassa tämä sai meidät hakeutumaan yhteistyöhön Tekesin kanssa – ja myös vahvistamaan omia resursseja toiminnan kehittämiseksi”, Vähäviita kertoo. Kehityspäällikkö Janne Leino korostaa tietoteknisen yhteensopivuuden merkitystä kumppanuuksien teknisenä perusedellytyksenä. ”Meidän on pystyttävä joustamaan ja muokattava omaan järjestelmäämme asiakkaan järjestelmän ehdoilla. Tietty geneerinen osuus on aina olemassa, loppu räätälöidään asiakaskohtaisesti”, Leino toteaa.

Koulutuksella ja kalustolla laatua Bold Movesin verkostossa on yli kymmenen kuljetusliikettä, joiden henkilökunta on koulutettu Bold Movesin johdolla nimenomaan vaarallisten aineiden logistiikkaan. ”Vaarallisten aineiden kuljettaminen on voimakkaasti säädeltyä toimintaa niin kuljetuksiin käytettävän kaluston kuin henkilöstön osaamisenkin näkökulmasta. Lisäksi kalusto on oltava valittu sekä yleiset että asiakkaiden ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset täyttävästi. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että kuljetuksiin käytettävät kuormatilat on optimoitu

kuljetettavien tuotteiden vaatimusten mukaan”, Rami Vähäviita kertoo. Kalustotekniikan lisäksi tietotekniikan on oltava kunnossa myös tien päällä. Jokaisella kuljettajalla on käytössään reaaliajassa toimiva käsipääte, jonka avulla hän pystyy seuraamaan ja hallitsemaan logistiikkaa reaaliajassa ja keskustelemaan asiakkaan järjestelmän kanssa. ”Nämä toimet eivät edellytä asiakkaalta minkäänlaista vaivannäköä. Kun kuljettaja kohtaa asiakkaan, oleellista on tietenkin hyvä asiakaspalvelu. Pyrimme omassa toiminnassamme siihen, ettei tämä ole pelkkä klisee. Vain näin voi toteutua periaatteemme pitkäaikaisista kumppanuuksista”, Vähäviita sanoo. Bold Moves hioo ja jalostaa toimin-

Yrityksemme kehitystyö linkittyy asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kehitystyöhön ja strategioihin”, Rami Vähäviita korostaa.

ta-ajatustaan yhdessä Tekesin kanssa. Ensi vuonna päättyvä kehitysohjelma sisältää kestävään kasvuun, kansainvälistymiseen ja teknologian kehittämiseen liittyviä elementtejä. Yhteistyö Tekesin kanssa on tuonut Vähäviidan mukaan yrityksen toiminnan kehittämiseen sekä syvyyttä että vauhtia. ”Voimakkaasti verkostoituneessa liiketoimintamallissa yrityksemme kehitystyö linkittyy asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kehitystyöhön ja strategioihin”, Rami Vähäviita korostaa. NÄKÖALAT 4 2014

13


14 teema TEKSTI: VESA TOMPURI KUVA: EEVA ANUNDI

Hyllysaatavuuden varmistaminen on lähes rakettitiedettä Yhdeksän vuotta toiminut RELEX Solutions Oy on noussut vajaassa kymmenessä vuodessa Euroopan johtavaksi tukku- ja vähittäiskaupan sekä kuluttajatuotevalmistajien ”ennustetaloksi”. Yrityksen perustajat Mikko Kärkkäinen, Michael Falck ja Johanna Småros perehtyivät kaupan toimitusketjuihin jo opiskellessaan Otaniemessä tuotantotaloutta. os lähikaupasta on leipä tai banaani loppu, henkilökunta selviää pulmasta yhdellä tai kahdella puhelulla tutulle tavarantoimittajalle. Kun tuotenimikkeiden määrä kasvaa kymmeniin tuhansiin, täsmälleen oikein mitoitettu hyllysaatavuus on jo keskeinen liiketoiminnan kannattavuuskysymys. Jotta riittävän tuoretta tavaraa on asiakkaille kunakin hetkenä oikea määrä, tarvitaan kehittyneitä tilastollisia menetelmiä ja niitä hyödyntäviä ohjelmistoja. Kaupan toimitusketjuihin erikoistuminen tuli uutena tutkimusaiheena silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa mahdolliseksi teollisuustalouden professori Kari Tanskasen johdolla. Valmistumisvaiheessa oleva teekkarikolmikko innostui aiheesta niin, että päätti jatkaa toimitusketjujen tutkimista perustutkinnon jälkeenkin. Akateemisen uran jatkuminen johti väitöskirjoihin, joita Relex Solutionsissa työskentelevillä on valmiina yhteensä neljä. Tekniikan tohtori Mikko Kärkkäinen on ollut yrityksen toimitusjohtaja alusta lähtien. Hän muistuttaa kuitenkin siitä, että Pohjoismaiden projekteista vastaavan johtajan Johanna Smårosin vajaan kym-

14

NÄKÖALAT 4 2014


menen vuoden takainen vetovastuu toimitusketjuihin liittyvässä tutkimusprojektissa oli ratkaiseva vaihe yrityksen perustamisen edellytysten luomiseksi. Kolmas perustaja Michael Falck puolestaan on kehitysjohtajana koko ajan huolehtinut siitä, että Relexin palvelut laajenevat ja tarkentuvat tarkoituksenmukaisella tavalla. Yhtiön omaa kehitystyötä on muun muassa tietokanta, jonka avulla on mahdollista ennustaa kaupan kysyntää ja kysynnän muutoksia jopa tuntien tarkkuudella. ”Koko toiminta-ajatuksemme lähtee siitä, että väärin mitoitetuista ja ajoitetuista tavaraerähankinnoista aiheutuisi mahdollisimman vähän kustannuksia kauppiaalle”, Mikko Kärkkäinen kiteyttää.

Sopii kaikille kaupan aloille Kysyntävaihtelujen tarkan ennustamisen tarve koskettaa päivittäistavarakaupassa erityisesti tuoretuotteita, joiden

pilaantumishävikki on kauppiaalle merkittävä kannattavuustekijä. Jos kauppa alkaisi tarjota ruskettuneita hedelmiä, huono maine kiirisi kauas. Ongelmalta välttyy, jos ennustaa asiakkaiden ostokäyttäytymisen oikein. Kokenutkaan kauppias ei pysty tähän, jos tuotenimikkeitä on samassa hankintakokonaisuudessa kymmeniä tuhansia. Ennustaminen onnistuu monin verroin paremmin, jos käytettävissä on tähän tarkoitukseen kehitetty tietokanta ja jos ymmärtää tilastollisia menetelmiä perusinsinööriä syvällisemmin. ”Holt-Wintersin kysyntäennustemalli on klassikkoja tällä alalla. Ennen kaikkea kuitenkin tarvitaan kykyä ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa ja taitoa soveltaa ohjelmistoja asiakaskohtaisesti oikein, muistuttaa Johanna Småros. RELEX Solutions on menestynyt oikein muotoillulla ja sovelletulla toiminta-ajatuksellaan erinomaisesti. Yhtiö työllistää tätä nykyä 79 huippuammattilaista Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Kauppoja on tehty myös Iso-Britanniaan, jossa vähittäiskaupan tietoteknistyminen on ehkä vielä pidemmällä kuin Pohjoismaissa. ”Kotimaassa referenssejä on nelisenkymmentä. Niiden joukossa on esimerkiksi isoja kirjakauppoja ja elintarvikevalmistajia. Mitä isommasta yrityksestä on kyse, sitä tärkeämpää on kyetä ennustamaan paitsi peruskysyntää myös yllättäviä kysynnän muutoksia”, Mikko Kärkkäinen sanoo. ¡

Tekniikan tohtorit Mikko Kärkkäinen ja Johanna Småros ovat tehneet arkiostosten ennustamisesta väitöskirjatasoista tiedettä – ja soveltaneet sitä onnistuneesti käytäntöön. Tekesin myöntämällä Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoituksella heidän yrityksensä tähtää yhä vankempaan kasvuun.

NÄKÖALAT 4 2014

15


10 teema TEKSTI: VESA TOMPURI KUVAT: ISTOCKPHOTO JA EEVA ANUNDI

Innorail

edistää Pohjois–Euroopan logistiikkaa Kymmenen vuotta toiminut ja useita vuosia yhteistyötä Tekesin kanssa tehnyt logistiikka-alan kehittämisyhtiö Innorail Oy pyrkii lisäämään alansa osaamista. Tärkeänä keinona tähän on yhtiön ylläpitämä, logistiikka-alan päätöksentekijöille tarkoitettu verkottumisja keskustelufoorumi. Innorailin uusimpia avauksia on Aasian Jakelufoorumin luominen.

16

NÄKÖALAT 4 2014


NÄKÖALAT 4 2014

17


uomen maantieteellinen erityisasema logistiikan näkökulmasta on sekä haaste että mahdollisuus. Usein esitetty toteamus ”saaresta” laivayhteyksien takana on osittain totta. Toisaalta Suomen sijainnin voi nähdä myös Pohjois-Euroopan talousmaantieteellisenä keskuksena, josta on erinomaiset yhteydet Venäjälle ja sen kautta Keski-Aasiaan ja Kiinaan sekä arktisille alueille. Ympäristövaatimukset ja siirtyminen puhtaampaan ja kalliimpaan polttoaineeseen ovat viime aikoina johtaneet siihen, että etenkin laivaliikenne on entistä hitaampaa. Varustamot hakevat kustannussäästöjä liikennöimällä harvemmin ja hitaammin, mikä on venyttänyt toimitusaikoja esimerkiksi Kiinaan jopa parin-kolmen kuukauden mittaisiksi. Monin verroin nopeampi ja kalliimpi lentorahti sopii toisinaan, mutta lisäksi olisi kysyntää välimuodolle, pari viikkoa kestävälle ja kohtuuhintaiselle junakuljetusyhteydelle, arvioi Innorailin toimitusjohtaja Aleksi Kukkarinen. Keski-Euroopasta, esimerkiksi Puolasta on avattu Kiinaan parikin junarahtiyhteyttä, jotka mahdollistavat konttien kuljettamisen. Suomesta Kiinaan ei toistaiseksi ole vastaavaa toimivaa kuljetusyhteyttä, jonka kehittämiseen Kukkarisen mukaan on nyt oikea aika. Toistaiseksi varsinkin pk-yritykset tarvitsevat apua logististen yhteyksien ja verkostojen luomiseksi. Sekä Venäjällä että Kiinassa toimittaessa on tärkeää hallita kuljettamisen lisäksi viranomaiskäytännöt ja tullausproseduurit. Lisäksi yritysten kansainvälistyminen edellyttää entistä laajempien logistiikkaverkostojen

18

NÄKÖALAT 4 2014

kehittämistä globalisoituvilla markkinoilla. Tarvitaan yritysten yhteisiä kehittämishankkeita, koska yksittäinen yritys ei voi vaikuttaa läheskään kaikkiin logistisiin kilpailutekijöihinsä.

Aika-, kulttuuri- ja rytmierot tiedostettava Venäläisen bisnes- ja tapakulttuurin hyvin tunteva, maassa pitkään asunut ja opiskellut Kukkarinen pitää kulttuurintuntemusta olennaisena perustana solmittaessa yhteistyösuhteita. Uutisoinnissa usein yllätyksellisiksi ja poukkoileviksi tulkitut viranomaispäätökset eivät välttämättä ole sellaisia, jos on verkostoitunut kunnolla ja jos tieto sen vuoksi kulkee hyvin. "Venäjällä puolestaan pidetään suomalaista päätöksentekoa toisinaan hitaana, koska on tavallista, että suomalaisen yrityksen hallitus kokoontuu vain kerran parissa kuukaudessa. Venäläisen johdon aikahorisontti on usein enintään kaksi viikkoa, jolloin myös päätöksiä odotetaan siinä ajassa", Kukkarinen sanoo. Hän lisää, ettei Venäjällä ole kysymys yhdestä monoliittisesta kulttuurista. Jo Moskovan ja Pietarin välillä on suuria eroja, myös verrattuna muihin maan yli kymmenestä miljoonakaupungista, puhumattakaan maaseututaajamista, joita on Venäjällä usealla ilmasto- ja peräti yhdeksällä aikavyöhykkeellä. "Lämpötilakin vaihtelee -40°C:n ja +40°C:n välillä. On selvää, että usein tarvitaan kehittynyttä lämpötilasäädeltyä kuljetustekniikkaa, riippumatta siitä, liikutaanko junalla vai rekalla. Tällöin maailmanlaajuisesti standardoidut kontit pääsevät kuljetusmuotona oikeuksiinsa".

Aleksi Kukkarinen pitää toivottavana, että logistiikkayritykset ja suurten yritysten logistiikkaosastot lähtisivät entistä rohkeammin kehittämään myös yhdistettyjä kuljetuksia, esimerkiksi ’rekka junassa’ -tyylisiä ratkaisuja. "Suomesta yhdistettyihin kuljetuksiin tarvittavaa logistista infrastruktuuria löytyy monelta paikkakunnalta. Sen sijaan kuljetuskäytävien ja logististen solmukohtien yhteinen valtakunnallinen koordinointi ja kehittäminen näyttäisi puuttuvan. Olisikin tarvetta kehittää 'kuivanmaan satamia', jollaisia esimerkiksi Ruotsissa on kolmattakymmentä. Suomessa taas korkeintaan muutamalla paikkakunnalla on tarjolla palveluja, joita voi pitää kuivanmaan sataman palveluina". Kukkarinen toteaa, että logistiikkaa ja kuljetuksia kehitetään aktiivisesti useilla paikkakunnilla, esimerkiksi Helsingissä, Imatralla, Kouvolassa ja Seinäjoella. Hän näkeekin yritysten kannalta mielekkääksi verkottua ja yhdistää kehittämishankkeitaan myös julkisen sektorin kanssa, koska yhdessä toimien synergiaedut korostuvat. Mitä pk-yrityksiin tulee, ne tarvitsevat yhteisesti rakennettuja palveluverkostoja. Tämä on yksittäisten yritysten resurssien näkökulmasta ymmärrettävää. Silti se, että logistiikka on kaikista toimialoista peränpitäjänä satsauksissaan kehitystoimintaan, on epätyydyttävä tilanne. Koulutuksellakin voidaan vaikuttaa asiaan. Innorail aikoo lanseerata yritysten, yliopistojen ja Tekesin kanssa uusien kykyjen verkoston. Sen avulla nuorille huippuyksilöille luodaan urapolku kehittyvissä alan yrityksissä sekä parannetaan alan kilpailukykyä ja mainetta tulevaisuuden osaajia ja päätöksentekijöitä rekrytoimalla ja kouluttamalla. ¡


Suomesta Kiinaan ei toistaiseksi ole toimivaa junarahtiyhteyttä, jonka kehittämiseen Aleksi Kukkarisen mukaan on nyt oikea aika. NÄKÖALAT 4 2014

19


20 teema TEKSTI: VESA TOMPURI KUVA: EEVA ANUNDI

Professori Jaakko Aspara

Logistiikka ratkaisee nettikaupan menestyksen

Hankenin markkinoinnin professori Jaakko Aspara pitää logististen järjestelmien toimivuutta merkittävimpänä verkossa tehtävien ostosten kasvuun vaikuttavana tekijänä. ”Tulevaisuuden kauppaan vaikuttaa myös kaupunkirakenteiden kehittyminen sekä se, mitkä tuotteet ja palvelut ylipäänsä ovat digitalisoitavissa”, hän toteaa.

P

arhaillaan meneillään oleva kaupan alan murros koettelee perinteisiä tavarataloja ja toisaalta pieniä kivijalkakauppoja. Viime mainitut ovat olleet ”kauppakeskustoitumisen” takia vaikeuksissa jo pidempään. Markkinoinnin professorina ensin Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Aalto-yliopistossa sekä lokakuun alusta Hankenissa toiminut Jaakko Aspara on tutkinut kuluttajien ja ammattiostajien ostokäyttäytymistä sekä liiketaloustieteellisestä että psykologian näkökulmasta. ”Jos ostokäyttäytymisen analysointi ulotetaan tulevaisuuteen, voi toki olla liian uskaliasta puhua tutkimuksesta. Pikemminkin voi laatia erilaisiin megatrendeihin perustuvia selvityksiä. Yksi näistä megatrendeistä on kaupunkirakenteiden kehittyminen. Muun muassa siitä riippuu perinteisten ostospaikkojen tulevaisuus. Selvää joka tapauksessa on, että verkkokauppa tulee kasvamaan merkittävästi. Pidän myös todennäköisenä, että yhä suurempi osa palvelutarjonnasta hakeutuu asi-

20

NÄKÖALAT 4 2014

akkaiden luo sen sijaan, että asiakkaan täytyy mennä sinne, missä palvelu on”, Aspara pohtii. Hän poimii muutaman kuvaannollisen esimerkin, jotka hyvinkin saattavat piankin olla elävää todellisuutta. Esimerkiksi tiheillä työpaikka-alueilla voisi olla hänen mukaansa piilevää kysyntää vaikkapa kiertäville partureille tai hierojille. Toisen esimerkin hän ideoi pankkimaailmasta. ”On helposti kuviteltavissa, että tapaamista kasvokkain edellyttävät pankkipalvelut ja -virkailijat tulevat asiakkaiden luo, kun konttoriverkosto supistuu. Tämä tietysti edellyttää erittäin kehittynyttä ja turvallista tietotekniikkaa. Yleensäkin palvelujen jalkauttaminen ihmisten luo vaatii hyvin verkossa toimivan varausjärjestelmän”, Aspara sanoo.

Ostoselämyksestä kiinni Jaakko Aspara muistuttaa ostokäyttäytymisen asiantuntijana erosta, joka vallitsee elämyksellisen shoppailun

ja ”kylmän” rutiiniostamisen välillä. Herkästi mieleen tulevan jaottelun kuluttajien ja ammattiostajien välillä hän kuitenkin asettaa osin kyseenalaiseksi. ”Yleinen käsitys on, että ammattiostaja ostaa vain rationaalisin perustein ja kuluttaja tunnepohjalta. Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Ammattiostajakin tekee usein päätöksiä osittain tunnepohjalta, esimerkiksi valitessaan ison toimittajayrityksen tai -brändin tuotteen siihen liittyvän alhaisemman riskitunteen vuoksi. Vastaavasti kuluttaja kernaasti vetoaa jälkikäteen ostopäätöksensä järkiperäisyyteen. Todellisuudessa elämyksellisyys kuluttajien on ostopäätöksissä lähes aina mukana, jos ostetaan muuta kuin aivan tavallisia perusostoksia. Tämä tulee tiedostaa, kun pyritään ennustamaan esimerkiksi verkkokaupan tulevaisuutta. Iso kysymys, saadaanko verkko-ostamiseen elämyksellisyyttä ja millä keinoin, Aspara pohtii. Hänen oma vastauksensa kysymykseen on hienokseltaan skeptinen, mistä syystä hän uskoo perinteisten fyysisten ostospaikkojen jatkossakin pärjäävän. ”Ainakin länsimaisissa kuluttajissa on syvälle iskostuneena shoppailun perinne, joka ilmenee tyypillisesti esimerkiksi siten, että perheet käyvät yhdessä kauppakeskuksessa viikonloppuna, kukin perheenjäsen omine tarpeineen. Tätä tuskin voi herkästi korvata robottimaisella nettiostamisella.” Hän myös muistuttaa tiedonsiirtokapasiteetin rajoista, jotka saattaisivat olla koetuksella, jos kaikki palvelut äkillisesti siirtyisivät verkkoon. ”Yksi esimerkki on äänilevykauppa. Kuten tiedämme, verkosta voi nykyään ladata suosikkikappaleensa helposti. Jossain on raja, kuinka paljon verkkoa voi kerralla kuormittaa. Musiikkituotteet ovat helposti digitalisoitavissa, samoin esimerkiksi kirjat. Kysymys on kuitenkin muustakin kuin tekniikasta. On joka tapauksessa todennäköistä, että monissa tuotteissa kauppaa käydään tulevaisuudessakin paljolti perinteisin fyysisin esinein.” ¡


Future Watch tarjoaa näkymiä kaupan ja logistiikan liiketoiminnan kehittämiseen Team Finland Future Watch tarjoaa yrityksille tietoa ja näkymiä kansainvälisestä liiketoiminnasta eri maissa 2–5 vuoden aikajänteellä. Palvelun avulla yritys pystyy tunnistamaan liiketoimintamahdollisuuksia ja suuntaamaan kehitystyötään. Hyödynnä kauppaan ja logistiikkaan liittyvät tuoreet selvitykset! • Deep Motivators & Consumer Roles in Russia • What makes us buy, and why? The future of consumers' roles and motivations • Online revolution – Eight unique trends shaping the future of china's market • U.S. Intelligent Transportation Systems – Trends, Signals & Cases • Arctic Review 2013 – Logistics & Mining u www.tekes.fi/futurewatch

NÄKÖALAT 4 2014

21


22 suunnannäyttäjä TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

Maimo Henriksson

Katse maailmalle 22

NÄKÖALAT 4 2014


Arktinen liiketoiminta on yhä globaalimpaa. Myös suomalaisten yritysten on lähdettävä maailmalle. Suomalaisen arktisen liiketoiminnan brändiä on rakennettava systemaattisesti omista vahvuuksistamme.

”A Ulkoasiainministeriön Pohjoisen Euroopan yksikköä johtava Maimo Henriksson painottaa arktisen liiketoiminnan kansainvälisyyttä. Pohjoismaisessa yhteistyössä hän korostaa ruotsinkielen merkitystä.

rktinen osaaminen on ollut aika paljon esillä viime vuosina, mutta sen sisältöä ja arvoa ei ehkä mielletä. Esimerkiksi rakentaminen Suomessa on juuri arktista osaamista globaalistikin ajateltuna. Rakennusteollisuutemme ei varmaankaan miellä tätä eikä mainosta itseään maailmalla arktisena osaajana”, Maimo Henriksson pohtii arktisen liiketoiminnan brändiä Suomessa. ”Miksi suomalaiset yritykset eivät jätä aktiivisemmin tarjouksia omilta vahvoilta alueiltaan, kuten rakentaminen, infra, korkean teknologian tuotteet teollisuudelle, ICT, meriteollisuus? Tässä Suomella on kiinniotettavaa Ruotsiin ja Norjaan.” Se, missä Suomi on selvästi hyvin vahvoilla, on jäämerenkulku jäänmurtajineen. Toinen vahvuutemme on

NÄKÖALAT 4 2014

23


Maimo Henriksson on seurannut arktista alaa pitkään. Kymmenen vuotta sitten hän toimi ulkoasiainministeriön Pohjoisen ulottuvuuden yksikön päällikkönä, ja samaan yksikköön kuului myös arktinen neuvosto. Sen jälkeen hän työskenteli Venäjän yksikön päällikkönä 2008–2010. Sitten Henriksson siirtyi Norjaan Osloon Suomen suurlähettilääksi. ”Yksi syy valintaani saattoi olla arktinen taustani”, Henriksson aprikoi. Syksystä 2014 lähtien Maimo Henriksson on johtanut UM:n Pohjoisen Euroopan yksikköä, mihin nykyisin kuuluu muun muassa arktinen neuvosto. 24

NÄKÖALAT 4 2014


kaivannaisteollisuus. Siinä Suomella on kunnianhimoiset tavoitteet, kun tähtäämme maailman ympäristöystävällisimpään kaivosteollisuuteen. Henrikssonin mielestä juuri näillä vahvuuksilla rakennetaan suomalaisen arktisen liiketoiminnan brändiä.

Kansainvälisen yhteistyön perinne puuttuu Henriksson on huolissaan siitä, että suomalaiset yritykset eivät lähde riittävästi ulos ja maailmalle. ”Monien pk-yritysten asiakkaat ovat olleet täällä kotimaassa, mutta tilanne on muuttunut. Enää Suomessa ei ole yhtä paljon isoja telakoita, ei ole Nokiaa ja niin poispäin. Tässä tilanteessa on aivan pakko lähteä rajojen ulkopuolelle!” Henrikssonin mielestä helpoin markkina olisi lähimaat eli Norja ja Ruotsi. Kumppanuus naapurimaiden alan toimijoiden kanssa kannattaa, koska sitä kautta voi päästä vanavedessä maailmalle ja kansainvälisiin verkostoihin. Tässä ei riitä näpertely, kuten sähköpostien lähettäminen, vaan pitää mennä mukaan tapahtumiin. Esimerkiksi Henriksson nostaa Norjassa järjestettävät rakennusteollisuuden messut, off shore -teollisuuden suurtapahtumat sekä meriteollisuuden ja varustamoliiton tapahtumat. ”Näissä suomalaisten pitäisi käydä ja luoda henkilökohtaiset suhteet. Se on perusaskel ja edellytys”, Henriksson kannustaa. Suurin este yhteistyön aloittamiselle muihin Pohjoismaihin näyttää selvitysten ja kokemuksen pohjalta olevan puutteellinen kielitaito. ”Tämä koskee erityisesti ruotsin kieltä, joka toimii ovena muihin Pohjoismaihin,” Henriksson muistuttaa. Toinen jarruttava tekijä on perinteen puuttuminen. ”Meillä oli pitkään idässä turvallinen kumppani Neuvostoliitto, ei ollut pakko mennä muualle. Lisäksi meiltä on puuttunut

monipuolisuutta, olemme olleet kahden tukijalan, metsän ja Nokian varassa. Nyt on nähtävä monta ilmasuuntaa ja rakennettava monta tukijalkaa”, sanoo Henriksson.

Korkea koulutustaso Suomen vahvuus Kansainvälisissä kuvioissa tapahtuu muutoksia. Oli vaihe, kun esimerkiksi meriteollisuuden toimintaa siirrettiin ensin Puolaan, Romaniaan, Bulgariaan ja Baltian maihin ja sitten Aasiaan, erityisesti Etelä-Koreaan. Nyt teknologian keittymisen myötä on huomattu, että työvoiman koulutustaso ei ihan noissa maissa riitä. Projektit ovat hankalia ja vaativia. Nyt toiminta on palaamassa takaisin mm. Norjaan. ”Suomessa on Euroopan korkein koulutustaso ja parhaat koulutustulokset. Tämä tarkoittaa sitä, että työvoimamme ja suunnittelukapasiteettimme, kykymme kehittää hyviä tuotteita ja palveluja ovat myös maailmanluokkaa”, Henriksson tähdentää. Henriksson haastaa korkeakoulut mukaan elinkeinoelämän nostamistalkoisiin: ”Suomalaiset korkeakoulut voisivat panostaa siihen, minne ja minkälaiseen vaihtoon opiskelijat lähtevät. Voisi miettiä hyötyaspektia. Voisi olla järkevää lähteä vaikka Norjaan ja hankkia kielitaitoa ja verkostoja. Niistä olisi valtava hyöty työmarkkinoilla. ”

Arktisen liiketoiminnan tulevaisuus Arktinen ala on herkkä. Arktisen liiketoiminnan täytyy toteutua niin, että arktisen luonnon arvot voidaan säilyttää yksikin erehdys voiolla loppu arktiselle liiketoiminnalle. Tämä antaa Suomelle suuria mahdollisuuksia ympäristöteknologian alalla. Henriksson iloitsee siitä, että arktisen luonnon merkitys on sisäistetty arktisessa elinkeinotoiminnassa hyvin, erityisesti Suomessa.

Realiteetit ovat kuitenkin nähtävissä: arktinen ympäristö jatkaa muutostaan ja jääpeitteet sulavat, vaikka maailman poliitikot onnistuisivatkin tarttumaan kaikkein suurimpaan haasteeseen eli ilmastonmuutokseen. Henriksson on optimisti ja uskoo vakavan muutoksen tuovan myös hyviä asioita: ”Joidenkin kymmenien vuosien kuluttua meriliikenne tulee vilkastumaan arktisilla alueilla, energiatoiminta tulee lisääntymään ja energiateollisuutta rakennetaan systemaattisesti yhä pohjoisemmaksi. Sama koskee kaivannaisteknologiateollisuutta.” Matkailu muuttuu, kun Aasian keskiluokkaan nousseet lähtevät liikkeelle. Esimerkiksi mannermatkailu akselilla Suomi-Ruotsi-Norja tulee lisääntymään: Suomessa on joulupukki, Ruotsissa jäähotellit ja Norjassa vuonoristeilyt. Henrikssonin mielestä Suomella on tässä vahva asema, sillä pohjoisen matkailu on meillä edistyneempää kuin naapurimaissamme.

Ensikontaktit löytyvät läheltä Henriksson neuvoo yrityksiä ottamaan yhteyttä ulkoasiainhallintoon. ”Kaikissa arktisissa maissa on Suomen suurlähetystöt, jotka voivat tarjota erinomaista osaamista ja tietoa ja toimia ensimmäisenä kontaktina lähteä liikkeelle. Myös Finpron palveluja kannattaa hyödyntää. Tämä on Team Finland -työtä”, painottaa Henriksson. Maimo Henriksson toivoo, että arktisia asioita ei katsottaisi vain Arktisen neuvoston suhteellisen suppean agendan näkökulmasta vaan paljon laajemmin. Voitaisiin ehkä tulevaisuudessa puhua pohjoisen politiikasta. Arktiset asiat eivät ole vain ulkoministeriön asia vaan koskettavat suomalaista yhteiskuntaa laaja-alaisesti. Uuden näkökulman omaksuminen voisi auttaa tulosten aikaansaamisessa. ¡

NÄKÖALAT 4 2014

25


26 EU-rahoitus TEKSTI: SOILE THALÉN KUVA: ISTOCKPHOTO

Suomi nettosaajana EU:n 7. puiteohjelmassa Tekesissä analysoitiin komission toimittamat EU:n 7. puiteohjelman (7PO) osallistumisluvut. Meillä on takanamme tukevasti plusmerkkinen seitsenvuotiskausi.

Y

hteensä puiteohjelmasta on toistaiseksi Suomeen varmistunut rahoitusta 867 miljoonaa euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Olemme eurooppalaisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nettosaaja: jokaista ohjelmaan EU-jäsenmaksuina maksamaamme euroa kohti saamme, 1,18 euroa takaisin. Suomi on järjestyksessä viidenneksi eniten rahoitusta saava maa, kun rahoituksen suhteuttaa väkilukuun. Rahoitusta varmistaneita suomalaisia osallistujia on yhteensä 504. Näistä yrityksiä on 374 ja muut ovat esim. tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Eniten rahoitusta Suomessa saaneet organisaatiot ovat VTT, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto.

Tulokset 7. puiteohjelmasta

2628 Suomalaisosallistumista yhteensä

504

1764 hankkeessa

Suomalaista organisaatiota mukana

Huiput Horisonttiin Seitsemäs puiteohjelma on ollut tärkeä väylä kansainvälistymiseen. Suomalaiset ovat verkottuneet merkittävästi tänä aikana”, kertoo Tekesin palvelujohtaja Marja Nykänen. Nykäsen mukaan Horisontti 2020 -ohjelmassa mahdollisuudet erityisesti yrityksille ovat entistäkin paremmat, ja niihin pitää tarttua aktiivisesti. Budjetti on lähes 80 miljardia euroa seitsemälle vuodelle. ”Kilpailu on kovaa, mutta rahoitusta on saatavilla niille, jotka tähtäävät huipulle”, arvioi Nykänen. u www.tekes.eu

26

NÄKÖALAT 4 2014

867 M€ EU-rahaa Suomeen

355 suomalaisten koordinoimaa hanketta

Suomalaishakijoiden onnistumisprosentti

21,4 %


gallup 27 27 Gallup Puiteohjelmaan osallistuneet kannustavat osallistumaan Euroopan unionin innovaatiorahoitusta saaneet kannustavat suomalaisia hyödyntämään Horisontti 2020 -rahoitusta rohkeammin. Vastikään julkaistu analyysi suomalaisosallistujien kokemuksista 7PO:ssa paljastaa mielenkiintoisia trendejä. Kyselyyn vastanneiden suomalaisten konkariosallistujien viesti uusille on selvä: rohkeasti mukaan! Byrokratiaa on pelättyä vähemmän ja tuloksista on ollut kaupallista hyötyä. Suomen kannalta merkittävää on se, onko mukana tutkijoiden lisäksi tulevaisuuden hyödyntäjiä. ”Jos hankkeessa hyödynnetään suomalaista tutkimusosaamista, mutta kaupallistamisesta vastaa ulkomainen osapuoli, varsinaiset toiminnan hedelmät – innovaatiot – karkaavat Suomesta”, varoittaa analyysin tehnyt Tekesin vaikuttavuusarvioinnin asiantuntija Jussi Kajala.

Suomalaiset koordinoimaan hankkeita ”Juuri teollisissa hankkeissa koordinointien määrän soisi nousevan”, toivoo Marja Nykänen. Suomalaisten koordinaattoreiden hankkeet ovat kansallisesti yli kaksi kertaa arvokkaampia kuin muut hankkeet, jos mittarina on Suomeen tuleva rahoitus, niissä kun on usein mukana useampia suomalaisosallistujia. Koordinaattori voi myös osallistujista parhaiten vaikuttaa hankkeen sisältöön ja suuntaan. ”Tarvitsemme enemmän suomalaisia yritysosallistujia ja koordinaattoreita EU-tasolla tehtävään tutkimus- ja kehitystyöhön, koska ne nostavat rahoituksen vaikuttavuutta”, toteaa Marja Nykänen. Suomi 7. puiteohjelmassa ja Analyysi suomalaisten kokemuksista löytyvät osoitteesta tekes.eu/palvelut/tilastot/

KOONNUT: ANNA-MAIJA IKONEN

Mihin käyttäisit 3D-tulostinta? Millä edellytyksillä ostaisit sellaisen? ESA HIETIKKO Yliopettaja, Savonia amk Omalla 3D-tulostimella voi käytännössä tuottaa pieniä muovisia kappaleita, lähinnä leluja, koristeita, ehkä korujakin ja esimerkiksi kodinkoneiden varaosia. Mallit tilaisin netistä tai suunnittelisin itse. Hyötynä on, että tulosteen saa nopeammin käyttöönsä. Voisin harkita 3D-tulostimen hankkimista sitten, kun hinta on suunnilleen nykyisten 2D-tulostinten tasoa ja materiaalivalikoima nykyistä laajempi. Oppilaitoskäytössä tulostinta voi hyödyntää suunnitelmien fyysisissä realisoinneissa, jolloin opiskelija saa paremman käsityksen suunnittelemansa kappaleen toiminnasta.

FAMA DOUMBOUYA Sovelto Oyj Tulostaisin persoonallisia ja personoituja lahjoja ja koriste-esineitä, kehittäisin harrastuksiani tulostettujen osien tai kokonaan uusien esineiden avulla ja korjaisin rikkinäisiä esineitä. Yritykselläni käyttäisin tulostinta tuotekehityksessä tuoteideoiden prototyyppien luomiseen, testaukseen ja 3D-mallimuodossa olevien tuotteiden konkreettiseen esittelyyn asiakkaille. Kustannussäästöjä syntyy hyvin nopeasti, kun mietitään vaikkapa perinteisen ruiskuvalumuotin hintaa, joka on yleensä useita tuhansia euroja. Tuotekehitys pysyy myös paremmin salassa.

TAN THUONG (kuvassa oikealla) Vietnam-Suomi-Piilaakso, MBA Candidate, Luxury Brand Management, IFA Shanghai & Paris Printtaisin uniikkeja koruja muunmuassa rannekoruja, sormuksia tai kaulakoruriipuksia. En välttämättä ostaisi itselleni kotiin 3D-tulostinta koruja varten, joka mielestäni lisää vaan "krääsän" määrää. Pariisin 3D Print Show:ssa oli suklaa- ja keksiprintteri. Sellaisen ostaisin alle 200 euron hintaan, koska se materiaali häviää kätevästi masuun..

KANG SUBIN (kuvassa vasemmalla) Etelä-Korea, MBA Candidate, Luxury Brand Management, IFA Shanghai & Paris Printtaisin persoonallisia hajuvesipulloja, koska olen luomassa omaa parfyymimerkkiä. Voisin ostaa oman 3D -printterin, jos se maksaisi enintään 150 euroa.

NÄKÖALAT 4 2014 27 NÄKÖALAT 4 2014 27


28 kasvuyrityksen tarina TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: KUVA-ULJAS

DIGIAJAN LUKKOVALMISTAJA MUUTTAA MAAILMAA Oululaisen iLOQin ainutlaatuinen lukko yhdistää digitaalisen tunnistuksen ja tutun mekaanisen avaamisen. Maailman valloitus on kovassa vauhdissa.

28

NÄKÖALAT 4 2014


i

LOQin kehittämä digitaalinen lukitusjärjestelmä tuottaa tarvitsemansa sähköenergian avaimen työntöliikkeestä. Vastaavaa ratkaisua ei maailmasta löydy. Mika Pukarin vuonna 2003 perustama yritys pyrkii eliminoimaan perinteisten lukkojen heikkouksia, kuten avainten katoamisen ja kopioinnin sekä lukitusjärjestelmien ylläpidon ja elinkaarikustannukset. ”Tämä lisää turvallisuutta, säästää rahaa ja on ympäristöystävällistä. Ei tarvita paristoja eikä kaapeleita”, sanoo toimitusjohtaja Esa Myllylä. Lukon kehitystyö alkoi kymmenen vuotta sitten ja ensimmäinen järjestelmä ilmestyi markkinoille vuonna 2007. Muutamassa vuodessa iLOQ nappasi yli viidentoista prosentin siivun lukitusjärjestelmien markkinoista Suomessa. Omat myyntiyhtiöt löytyvät Ruotsista, Saksasta ja Hollannista. Jälleenmyyjiä on 24 maassa. Tuotantoa on Suomen lisäksi Aasiassa ja Itä-Euroopassa. Kotimaassa kilpailijoita ovat mekaanisen lukituksen yritykset, Keski-Euroopassa digitaalisen.

iLOQin toimitusjohtaja Esa Myllylä uskoo vakaasti yrityksensä digitaaliseen lukitusjärjestelmään. Kasvuluvut kertovat samaa.

NÄKÖALAT 4 2014

29


”Liikumme teknologisesti haastavalla alueella ja yhdistämme tuotteissamme vaativaa mekaniikka-, elektroniikka ja ohjelmistosuunnittelua. Se edellyttää saumatonta yhteistyötä ja rautaista ammattitaitoa koko tiimiltä.” "Suomesta löytyy meille riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Haasteellista on sen sijaan löytää kokeneita henkilöitä kansainvälisiin myyntitehtäviin. Mielestäni tämä pitäisi huomioida suoraan koulutuksessa."

Kasvukunto: kova Viime vuonna Deloitten kasvuyrityskilpailun voittanut ja tämän vuoden Teknologiakasvajat-kilpailun kunniamaininnan saanut yritys on tiukassa kunnossa. Vuoden 2011 liikevaihto oli 4,4 miljoonaa euroa, 2012 liikevaihto oli 7,8 miljoonaa ja viime vuonna jo yli 13 miljoonaa euroa. Kymmenessä vuodessa henkilöstömäärä on viisikymmenkertaistunut nykyiseen 50 henkeen. Neljännes henkilöstöstä työskentelee tuotekehityksessä. Myös pääomasijoituksia iLOQ on kerännyt merkittävästi.

30

NÄKÖALAT 4 2014

”Yrityksen omistaa 30 tahoa, jotka vakuuttuivat iLOQin potentiaalista heti alkuvaiheessa. Tähän kuuluvat myös meidän avainhenkilöt ja henkilöstö”, Myllylä sanoo. ”Tekesin rooli on ollut aivan keskeinen yrityksen alkuvaiheen rahoitukselle ja riskin jakamiselle. Olemme erittäin tyytyväisiä Tekesin tapaan toimia ja palvella meidän kaltaistamme yritystä. Rahoitus on mahdollistanut panostuksen tuotekehitykseen, auttanut kansainvälistymisessä ja luonut uskottavuutta sijoittajien silmissä.” Finnvera takasi alkuaikoina vierasta pääomaa ja Finpro on selvittänyt uusien maiden tilannetta ja yhteistyökumppaneita.

Digitaalisuus muuttaa alaa iLOQ tekee teknologiamurrosta mekaanisista lukitusjärjestelmistä digitaalisiin. Yritys vei avaintenhallintajärjestelmänsä pilveen jo vuonna 2005. Filmikamerat ovat vaihtuneet digitaalisiin ja cd-levyt internetin musiikkipalveluihin. Samanlainen mullistus on käynnissä lukitusalalla. Esimerkiksi

sairaaloissa, kouluissa ja lentoasemilla perinteinen mekaaninen lukitus ei enää ole järkevä vaihtoehto. ”Seuraavaksi elektromekaaniset lukot valtaavat asuinkiinteistöt, joissa asukkaiden vaihtuvuus on suurta.” Esa Myllylä näkee yrityksensä viiden vuoden kuluessa kansainvälisesti tunnettuna kasvuyrityksenä, jolla on merkittävä markkinaosuus Euroopassa. ”iLOQ suuntaa voimakkaasti vientimarkkinoille. Pohjoismaiden ohella haemme nyt vahvaa kasvua Keski-Euroopasta, jonka merkitys tulee olemaan keskeinen 50–70 miljoonan liikevaihtotavoitteemme saavuttamisessa vuonna 2017.”


Näillä keinoilla uusille markkinoille Digitaalisuus syö jatkuvasti perinteisten lukitusmenetelmien markkinoita.

Toimitusjohtaja Esa Myllylä listaa viisi teesiä kansainvälistä kasvua hakeville suomalaisille yrityksille.

u Kansainvälistymisen nälkä Se on elinehto. iLOQin tähtäimessä oli alusta asti kansainväliset markkinat ja niiden eteen tehtiin heti systemaattista työtä.

v Huomioi markkinan tarjonta Paikallisilla kilpailijoilla on aina etumatka. Oman tuotteen pitää olla selkeästi parempi. Sen pitää ratkaista jokin merkittävä ongelma, jonka kanssa asiakkaat ovat taistelleet. Jokaisella markkinalla tuote ja asiakastarve luodaan uudelleen. Jos tuotteelle on kysyntää toisessa maassa, älä odota pärjääväsi samoilla myyntiargumenteilla muualla.

w Valitse oikeat markkinat Uusille markkinoille on mentävä valikoiden ja suunnitellusti. On osattava sanoa myös ei. Pienen yrityksen kannattaa etsiä juuri omalle tuotteelle sopiva markkina. iLOQ valitsi sellaisen, jolla teknologiamurros mekaanisista lukoista elektromekaanisiin on jo käynnissä.

paikallinen x Hyödynnä asiantuntemus Kumppanin valinnan merkitystä ei voi painottaa liikaa. Kumppanin on tunnettava alan rakenteet, periaatteet ja jakelukanavat. Hyvä kumppani on aidosti motivoitunut ja innostunut myymään juuri sinun tuotettasi. Tärkeimmillä markkinoilla pelkkä jälleenmyyjä ei riitä, vaan paikallisilla alan osaajilla on suuri merkitys. iLOQ tarjoaa suurimmilla markkinoilla teknistä tukea ja koulutusta jälleenmyyjille paikallisella kielellä. Se ei onnistu Suomesta käsin.

y Valmistaudu byrokratiaan Jokaisella maalla on omat tapansa toimia. Varaudu erilaisten vaatimusten selvittämiseen ja täyttämiseen, joihin menee oma aikansa.

NÄKÖALAT 4 2014

31


32 risteyksessä KUVA: SUSANNA LEHTO

Rakennemuutos – savuavia raunioita vai edellytys uudistumiselle?

U

sein muutokset tapahtuvat hitaasti hiipumalla, niitä ei edes huomata ennen kuin jälkeenpäin. Tyypillisesti kilpailukyky ei häviä yhdessä yössä, mutta päätös sulkea tuotantolaitos tai hakeutua konkurssiin tulee nopeasti. Paperin kulutus vähenee pikkuhiljaa, mutta paperikoneet suljetaan aina kokonaisina. Rakennemuutos johtuu usein siitä, että maksava asiakas saa parempaa palvelua. Aika moni pankkitoimihen-

32

NÄKÖALAT 4 2014

kilö menetti 90-luvulla työnsä, mutta samalla palvelut tulivat käyttäjille helpommiksi ja edullisemmiksi. Surullisia uutisia on parin viime vuoden aikana ollut runsaasti. Savuavat rauniot ovat kuitenkin kuin metsä kulotuksen jäljiltä, hyvä alusta uudelle kasvulle. Nokialta lähteneet työntekijät ovat perustaneet yli 400 uutta yritystä parin vuoden aikana. Kajaanissa suljettiin paperitehdas vuoden 2008 lopulla, jolloin tehtaalla työskenteli 535 työntekijää. Nyt paperitehtaan alueella

Renforsin rannassa on monenlaista yritystoimintaa ja enemmän työpaikkoja. Suomessa rakennemuutos on viime vuosina koskettanut erityisesti paperiteollisuutta ja elektroniikkateollisuutta. Seuraavat aallot loiskuvat laajemmin, kun digitaalisuus alkaa lyödä läpi ja rutiinitehtäviä automatisoidaan. Viime aikoina muutokset ovat koskettaneet mm. vakuutusalaa, kauppaa ja mediaa. Seuraavaksi laitteita aletaan kytkeä internetiin ja niiden kuntoa voidaan arvioida ja toimintaa ohjata netin yli. Rakennemuutos voi olla hyväkin juttu. Se tuo talouteen uudistumista, mikä nostaa tuottavuutta ja edelleen yleistä hyvinvointia. Vähemmän kilpailukykyiset yritykset tai toimialat kutistuvat. Rakennemuutos on valtava henkilökohtainen kärsimys niille, jotka jäävät työttömäksi. He ovat toisaalta myös voimavara uuden kasvun luomiseen. Viranomaiset ovatkin luoneet toimintamalleja, miten näissä tilanteissa voidaan tuoda nopeasti apua sitä tarvitseville. Jos rakennemuutokseen reagoidaan, ollaan jo väistämättä myöhässä. Olisi parempi varautua kilpailutilanteen muuttumiseen ajoissa. Aina tämä ei ole helppoa, joskus taas muutos on aivan ilmeinen. Oli aivan ilmeistä, että paperin kulutus pienenee, kirjepostin määrä vähenee, kauppaa siirtyy kivijalasta verkkoon ja mediamarkkinat jaetaan uudestaan sähköisen median myötä. Olennainen kysymys on, miten toimiala, yritys ja jopa yksittäinen henkilö varautuu tulevaan muutokseen. Huolehdi siis jatkuvasta uudistumisesta. Ne pärjäävät, joilla on huippuosaamista. Selviytymistä helpottaa myös, jos osaa monia asioita. Miten sinä varaudut maailman muuttumiseen?

Mika Lautanala on älykäs elinympäristö -vastuualueen johtaja Tekesissä.


Tekesin tarjoama 33 TEKSTI: SANNA PIIROINEN KUVA: ISTOCKPHOTO

www.tekes.fi/pilotointi

Uusien asiakkaiden neuvonta

Tähtäimessä uudet markkinat?

Rahoitusta yrityksille

Tutustu Tekesin rahoitukseen ja palveluihin

T

ekes tarjoaa rahoitusta ja palveluja, joiden avulla erityisesti pk-yritykset voivat parantaa mahdollisuuksiaan kansainväliseen kasvuun. Rahoitamme kehitysprojekteja, jotka tuovat yritykselle uuden kilpailuedun kansainvälisillä markkinoilla. Asiakkainamme on myös suuria yrityksiä, julkisia tutkimuslaitoksia ja muita organisaatioita.

Rahoitusta yritysten kansainvälistymistarpeisiin Tekes tarjoaa kasvuhaluisille yrityksille rahoitusta ja palveluja kansainvälisille markkinoille valmistautumiseen. Kohdemarkkinoiden ja –asiakkaiden tunteminen on oleellista onnistumisessa. Kansainvälisen kasvun suunnittelun -rahoituksella voi testata uutta konseptia potentiaalisilla asiakkailla ja varmis-

taa, että erityisesti alkavan yrityksen tiimissä on osaamista kansainvälisen kasvun saavuttamiseen. Tutkimus- ja kehitysrahoituksen avulla tuotetta, palvelua ja liiketoimintamallia voi edelleen kehittää, ja nyt myös pilotoida isossa mittakaavassa. Lisäksi lupaavimmat nuoret yritykset voivat hakea rahoitusta liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja nopeaan kasvuun. Rahoituksen lisäksi tarjoamme palveluja, osaamista ja vaikutusmahdollisuuksia Tekesin ohjelmissa. Tutustu ohjelmien teemoihin verkossa. Miten arvioimme yrityksiä ja niiden tavoittelemaa liiketoimintaa? Arviomme lähtevät yrityksen kyvystä ja halusta kasvaa. Merkittäviä tekijöitä ovat uuden innovaation potentiaali sekä projektin sisältö ja sen resursointi. Erityisesti nuorten yritysten

arvioinnissa painaa yrityksen avainhenkilöiden muodostama tiimi ja sen osaaminen. Rahoitamme osan projektin kustannuksista ja yrityksen tulee pystyä itse rahoittamaan osa projektista.

Tekesin rahoitus on lainaa tai avustusta Tekesin rahoituksesta yhä suurempi osa on lainaa. Lainarahoituksella voimme rahoittaa laajempia projekteja ja olla mukana pilotointi- ja demovaiheissa. Jos projekti painottuu tutkimukseen ja innovaation tavoitellut markkinat ovat ajallisesti kaukana, rahoitus voi olla avustusta.

NÄKÖALAT 4 2014

33


34 uusiin asemiin TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVA: SUSANNA LEHTO

Matti Hiltunen tasoittaa tietä Horisontti 2020 -ohjelmaan Matti Hiltunen aloitti Tekesin Brysselin toimiston vetäjänä tänä syksynä. Kokenut asiantuntija aikoo olla Tekesin korvina, silminä ja suuna Euroopan ytimessä.

”B

ryssel on koti maailman suurimmalle tutkimus- ja innovaatio-ohjelmalle Horisontti 2020:lle, joka tarjoaa upeita rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja tutkimusorganisaatioille. Osallistun lupaavasti liikkeelle lähteneen ohjelman haltuunottoon niin, että suomalaisten kasvanut osallistumisinto saadaan pysyväksi olotilaksi”, Matti sanoo.

34

NÄKÖALAT 4 2014

Euroopan komission vetämän Horisontti 2020 -tutkimusohjelman uusia hakuja valmistellaan parhaillaan. Niihin vaikuttaminen ja suomalaisen näkökulman esiintuominen on tärkeää, jotta tulevista rahoitushauista löytyy meille sopivia aiheita. Kovaa työtä on tiedossa myös toimivien päättäjäkontaktien luomiseksi uusien eurokansanedustajien ja komissaarien kanssa. ”Täällä tehdään todella laajalla skaalalla yritysten toimintaympäristöä muokkaavia ratkaisuja, oli sitten kyse vaikkapa energiapolitiikasta, ympäristölainsäädännöstä tai sisämarkkinoiden toimivuuden parantamisesta. Tämän seuranta ja vaikuttaminen kuuluvat myös työni painopisteisiin. ” Tekesin ulkomaan toimipisteet sijaitsevat globaalin innovaatiotoiminnan kuumissa pisteissä ja potentiaalisten markkinoiden porttikohdissa. Brysselis-

sä Tekesin toimisto on osa Team Finland Beneluxia. Erittäin tärkeä kumppaniryhmä on myös IGLO-verkosto eli ”Informal Group of RTD Liaison Offices” ”Brysselissä vallitsee vahvan yhteistyöhaluinen henki. Kokemuksia, tietoa ja näkemyksiä vaihdetaan yli organisaatiorajojen ja kansallisuuksien varsin avoimesti. Lisäksi, niin virkamies kuin olenkin, olen huomannut, että tässä tehtävässä löytyy sellaista start up -yrittäjän villiä ja vapaata henkeä, jossa tekemiseen voi vaikuttaa paljon itse", Matti toteaa.

Nimitys FM Juho Partanen on nimitetty rahoitustarkastajaksi maksatuspalvelut-yksikköön.


yhteystiedot 35

Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 20.2.2015

Virallinen sähköposti

Ulkomaan yksiköt

kirjaamo@tekes.fi

Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot

Suojattu sähköpostiyhteys luottamuksellisiin viesteihin: https://asiointi.tekes.fi/suojaposti

Belgia

EU-yhteystoimisto, Bryssel

Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@tekes.fi.

Kiina Peking Shanghai

Puhelinvaihde

USA

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: nakoalat@tekes.fi.

Puhelinvaihde 029 50 55000 arkisin klo 8–16.15

Venäjä Pietari Moskova

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata myös osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut.

Uusien asiakkaiden neuvonta

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

Innovaatiorahoituskeskus Tekes Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL 69, 00101 HELSINKI www.tekes.fi

Palo Alto Washington D.C.

Rahoitustunnustelupalvelu www.tekes.fi/tunnustelu. Lähetä tunnustelulomake, soitamme viikon sisällä. Yritys-Suomen uusien yritysasiakkaiden rahoitusneuvonta: puh. 029 50 20500 ma–to klo 8–17, pe klo 10–17. Verkkoasioinnin tekninen tuki Puh. 029 50 55051 arkisin klo 8–15 www.tekes.fi/ota-yhteytta/anna-palautetta Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvonta Puh. 029 50 55050 arkisin klo 9–16

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa. Etelä-Savon ELY-keskus Jääkärinkatu 14 PL 164, 50101 Mikkeli Puh. 029 50 24000

Keski-Suomen ELY-keskus Cygnaeuksenkatu 1 PL 250, 40101 Jyväskylä Puh. vaihde 029 50 24500

Pohjanmaan ELY-keskus Hovioikeudenpuistikko 19 A PL 131, 65101 Vaasa Puh. 029 50 28500

Pohjois-Savon ELY-keskus Kallanranta 11 PL 2000, 70101 Kuopio Puh. 029 50 26500

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Alvar Aallon katu 8 PL 156, 60101 Seinäjoki Puh. 029 50 27500

Lapin ELY-keskus Ruokasenkatu 2 PL 8060, 96101 Rovaniemi Puh. 029 50 37000

Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan palvelupiste Ristirannanakatu 1 PL 240, 67101 Kokkola Puh. 029 50 28500

Hämeen ELY-keskus Kirkkokatu 12 PL 29, 15141 Lahti Puh. 029 50 25000

Lapin ELY-keskus Kemin palvelupiste Asemakatu 19 94100 Kemi Puh. 029 50 37000

Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kauppakatu 40 B PL 69, 80101 Joensuu Puh. 020 50 26000

Satakunnan ELY-keskus Valtakatu 12 PL 266, 28101 Pori Puh. 029 50 22000 Uudenmaan ELY-keskus Maistraatinportti 2 PL 15, 00241 Helsinki Puh. vaihde 029 50 21000

Pirkanmaan ELY-keskus Pellavatehtaankatu 25 PL 297, 33101 Tampere Puh. 029 50 36000

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Viestikatu 1 PL 86, 90101 Oulu Puh. 029 50 38000

Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta Puh. 029 50 29000

Varsinais-Suomen ELY-keskus Itsenäisyydenaukio 2 PL 236, 20101 Turku Puh. 029 50 22500

Kainuun ELY-keskus Kalliokatu 4 PL 115, 87101 Kajaani Puh. 029 50 23500

NÄKÖALAT 4 2014

35


Onko sinulla rohkeutta kokeilla jotain ihan uutta? Oletko valmis ottamaan kasvun ja uudistumisen riskiä? Rahoituksemme jakaa riskejä, kun:

keiluja Teet nopeita ko Etsit uusia m arkkinoita Uudistut taa Digitalisoit liiketoimin n Valmistaudut kansainvälistymää yisiä k y k u l i a p hität kil a palveluja e K www.rohkeutta.fi a j tuotteit

Näköalat 4 2014  

Tekesin asiakaslehti