Tekesin näköalat 4 2015 by Mainostoimisto Cake Oy

Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 4 | 2015

näköalat

Reiman Elina Björklund

"Brändille oltava uskollinen" SIVUT 10-13

Teema: Verkostoista voimaa

Suomi pelialan mallimaaksi

Skene-ohjelman tuella SIVUT 6-7

02 pääkirjoitus

Menestyksen salaisuus on verkostoissa

Ilona Lundström Suuret yritykset ja julkinen tutkimus -alueesta vastaava johtaja Tekes

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

KUVA: MARKUS SOMMERS

uomessa on maailman paras perusta innovaatiotoiminnalle ja tutkimukselle. Meiltä löytyy myös tätä perustaa innokkaasti hyödyntävät yritykset, isot ja pienet yhdessä. Meillä on maailman parhaimmaksi arvostettu koulutus ja saatavilla olevat tutkijat, insinöörit ja tekniikka. Voimme olla ylpeitä siitä, kuinka paljon suomalaiset yritykset ja korkeakoulut tekevät yhteistyötä. Vuorovaikutusta mittaavissa vertailuissa olemme maailman terävin kärki. Tekes on vahvasti mukana luomassa uusia verkostoja ja törmäyttämässä ihmisiä toisiinsa. Tutkimusrahoituksessa edellytämme yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja kaiken kokoisten yritysten vuorovaikutusta. Rahoitusmallimme mahdollistaa rohkeiden, tulevaisuuteen kurottavien ja uutta osaamista synnyttävien ideoiden kokeilun tutkijoiden ja yritysten kesken. Myös tulevaisuudessa tavoitteenamme on uudistaa Suomen elinkeinoelämää strategisesti tärkeissä teemoissa. Verkotamme yrityksiä, tutkimusryhmiä ja muita avaintoimijoita kansainvälisesti. Omassa toiminnassamme tiivistämme Team Finland -yhteistyötä ja tulevaisuudessa asiakkaamme saavat palvelun yhdeltä luukulta. Uusi hallitusohjelma on kasvun kannalta hyvä, ja sen painotukset ovat suunnattu vahvistamaan Suomelle tärkeitä aloja. Tekes vie hallituksen kärkihankkeita käytäntöön uusilla toimilla. Uusilla toimintamalleilla innovaatiorahoitus tuottaa parhaan hyödyn Suomelle. Suuret yritykset ovat verkostovetureita ja osaamisen luojia, startupit rohkean kasvun siemeniä ja pk-yritykset ketteriä kansainvälistyjiä. Yhdessä olemme enemmän. n

sisällys 03

Teema

10-23

TEEMA

Fazer teki kaurasta bisneksen

SUUNNANNÄYTTÄJÄ

Reima kasvoi suurten joukkoon

KASVUYRITYKSEN TARINA

Blueprint Genetics

Verkostoista voimaa Joukkorahoitus vain puoliksi pääomaa .......................................... 14 Kokeilualustoilla rakennetaan uutta 5G-verkkoihin perustuvaa liiketoimintaa.......... 15 Kaura on supervilja Fazer teki siitä bisneksen .................................... 16 Suurten ja pienten yritysten yhteistyö on energistä toimintaa ..................... 20 Älykäs radio tietää mitä haluat kuunnella .......................................... 22 GALLUP | Mistä verkostosta yrityksesi hyötyy eniten? ..................................... 23 Älykkäästi ohjatusta valaistuksesta Suomelle bisnestä ................................................. 24

VALOKEILASSA | ................................................. 04 TEKESIN UUTISIA | ............................................. 06 SUUNNANNÄYTTÄJÄ | Reima kasvoi suurten joukkoon .......................... 10 EU-RAHOITUS | MetGenin ................................... entsyymit tuovat metsäteollisuudelle miljoonasäästöt ...................................................... 26 KASVUYRITYKSEN TARINA | Bioyritys valmiina kasvuloikkaan ......................................... 28 RISTEYKSESSÄ | USA on meille ykköskumppani teollisessa internetissä ......... 32 TEAM FINLAND | Team Finlandin kansainvälistymispalvelut ................................... 33 NIMITYKSET ......................................................... 34 YHTEYSTIEDOT .................................................... 35

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

04 valokeilassa KOONNEET: PIA MÖRK, KAJ NORDGREN, TIINA LIFLÄNDER JA SOILE THALÉN

Oma Yritys-Suomi on yritykselle tai yrityksen perustajalle tarkoitettu verkkopalvelu yrityksen asioiden hoitamiseen. Palveluun kootaan yrityksen tilanteeseen parhaiten sopivat työkalut ja sähköiset asiointipalvelut helposti yhdestä paikasta saavutettavaksi. Pankkitunnusten kautta toimiva työtila mukautuu yrittäjän toimialan, paikkakunnan ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Oma Yritys-Suomi tarjoaa neuvoja yrityksen perustamiseen ja toimintaedellytysten arvioimiseen, liiketoimintasuunnitelman tekemiseen, yrityksen perustamisessa ja toiminnassa tarpeellisten ilmoitusten ja lupa-asioiden hoitamiseen. Oma Yritys-Suomi on osa Yritys-Suomi-kokonaisuutta, jota koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. §

https://oma.yrityssuomi.fi

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

MYYTTIÄ TYÖSTÄ

Suomalainen ei osaa palvella eikä myydä, eikö? Suomalainen on ahkera työntekijä – onko todella? Työelämän yleisiä väittämiä ja uskomuksia testataan YleTV1:n uudessa sarjassa Kahdeksan myyttiä työstä. Suomi elää talouden murroskautta. Työelämään kohdistuu muutospaineita markkinoilta ja myös ihmisten omista toiveista. Miten asiat oikeasti ovat – ja miten niiden pitäisi olla? Käsityksemme työelämästä kaipaavat päivitystä. Se tehdään tässä keskusteluttavassa tv-sarjassa. Jaksojen myytit ovat: Suomalainen on ahkera työntekijä, Yritysten ahneus tekee työttömiä, Suomalainen ei osaa palvella, Suomessa työllä ei saa rikastua, Mamut vievät meiltä työpaikat, Suomalainen ei osaa myydä, Yli 50-vuotiaat eivät saa työtä, Suomessa ei kannata valmistaa mitään. 12.1.2016 alkavassa ohjelmassa aluksi juontaja, Maaretta Tukiainen kiertää tapaamassa työntekijöitä, yrittäjiä, asiakkaita ja asiantuntijoita. Tämän jälkeen myyttejä puidaan studiossa muutaman vieraan kanssa ja päivitetään yleiset hokemat 2010-luvulle.

KUVA: ANSSI KÖMI

04 YRITTÄJÄN TÄRKEIMMÄT PALVELUT SAMASSA PAKETISSA VERKOSSA

ESITÄ RATKAISU Osallistu innovaatiokilpailuun EU:ssa on käynnissä avoimia kilpailuja, joissa haetaan parasta ratkaisua esimerkiksi miten antibioottien turhaa käyttöä voitaisiin vähentää. Vain tavoite on etukäteen määritelty, innovatiivinen toteutustapa pitäisi löytyä ratkaisun esittäjältä. Avoinna on viisi kilpailua, joista myönnetään yhteensä 6 miljoonan euron innovaatiopalkinnot.

LÄÄKITYS JA VOINTI KOHDALLEEN MONIAMMATILLISELLA YHTEISTYÖLLÄ Moni vanhus syö lääkkeitä vaivaan, joka on voinut hävitä jo vuosia sitten. Itä-Savon sairaanhoitopiirissä lääkitystä järkeistetään hoitavan lääkärin, kotihoidon ja farmasian ammattilaisten yhteistyöllä. Saldona ovat pirteämmät asiakkaat sekä pienemmät hoiva- ja lääkekulut. Usein hoitoketjussa kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa ja -vastuuta potilaan tilasta. Lisäksi tieto liikkuu huonosti potilaan ja hoitohenkilöstön, mutta myös valkotakkisen ammattikunnan kesken. "Moniammatillisuus ja yhdessä tekeminen ovat muutoksen keskeisiä työkaluja. Esimerkiksi kotisairaanhoidon, lääkärin ja farmasian ammattilaisen yhteisessä neuvonpidossa potilaan kokonaistilannetta voidaan tutkailla aivan eri tavalla kuin apteekin tiskillä tai lääkärin vastaanotolla", sanoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kehittämispäällikkö Antti Mäntylä. Hän on vetänyt "Moniammatillinen työ lääkkeiden järkevän käytön edistämiseksi" -tutkimusprojektia Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmassa. Projektin käytännön koekenttänä on ollut Itä-Savon sairaanhoitopiiri, jossa farmasian ammattilainen on siirretty terveydenhuollon yksikköön. Projektin johtopäätöksiä ja tuloksia hyödynnetään mm. tulevissa kansallisissa ohjeistuksissa. §

www.tekes.fi/sosiaalijaterveyspalvelut

Food scanner Kilpailussa etsitään mobiiliratkaisua, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida syödyn ruuan määrän ja laadun terveysvaikutuksia. Ratkaisuehdotus 9.3.2016 mennessä.

Breaking the optical transmission barriers Datansiirron kasvu lisää vaatimuksia optisten verkkojen kapasiteetille. Kilpailussa etsitään uusia ratkaisuja suorituskyvyn parantamiseksi. Ratkaisuehdotus 15.3.2016 mennessä.

Better use of antibiotics Haasteena on pikatestin kehittäminen terveydenhuollon käyttöön, jotta voidaan luotettavasti ja nopeasi määritellä milloin antibiootteja todella tarvitaan. Tavoitteena on antibioottien turhan käytön vähentäminen ja antibioottiresistanssin kasvun pysäyttäminen. Ratkaisuehdotus 17.8.2016 mennessä.

Materials for clean air Tavoitteena on löytää ratkaisuja kaupunkiilmaa saastuttavien pienhiukkasten määrän vähentämiseksi. Ratkaisuehdotus 23.1.2018 mennessä.

Social innovation Tavoitteena on löytää keinoja ikääntyvien elämänlaadun parantamiseen uusien teknologioiden avulla. Kilpailu on alkamassa ja lisätietoa löytyy komission verkkosivuilta. https://ec.europa.eu/research/horizonprize

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

06 tekesin uutisia TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: MINDFIELD GAMES

TAVOITTEENA SKENE-

PARAS

OLLA

OHJELMA TUKI SUOMEN NOUSUA PELIALAN MALLIMAAKSI

Tekesin Skene – Games Refueled -ohjelman aikana miljardien arvoinen peliala on noussut globaaleihin parrasvaloihin, saanut sijoittajien huomion ja tuottanut merkittävästi taloudellista hyötyä yhteiskunnalle.

uomen peliala kasvoi kansainväliseksi menestystarinaksi Skenen toiminnan aikana vuosina 2012 ja 2015. Vuonna 2012 tulevat mobiilipelimenestykset olivat vielä suunnittelupöydällä ja alan liikevaihto 250 miljoonaa euroa. Tänä päivänä liikevaihto ylittää kaksi miljardia euroa. Suoria pääomasijoituksia tehtiin Skenen aika-

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

na suomalaisiin peliyrityksiin yhteensä yli 70 miljoonaa euroa. Yritysten määrä nousi 55:stä yli 260:een ja työntekijöiden määrä 1 800:sta 2 500:een. Skene-ohjelman tavoitteena oli yhdessä yritysten kanssa tehdä Suomesta maailman ykköspaikka peli- ja viihdeteollisuudelle. Ohjelmassa rahoitettiin yritysten kehitysprojekteja noin 30 miljoonalla eurolla. Yritykset investoivat Skenen projekteihinsa 28 miljoonaa. Rahoitettuja yritysprojekteja oli 103 kappaletta ja tutkimusprojekteja 11. Skene tarjosi rahoituksen lisäksi muun muassa verkostoja, markkinaselvityksiä sekä peliyritysten ja pääomasijoittajien tapaamisia.

Monipuolista pelinkehitystä Skenen aikana globaalit peliyritykset, kuten EA, Ubisoft ja Unity, ovat rantautuneet Suomeen. Suurin osa alan

suunnannäyttäjä 22 TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

Helsinkiläinen Mindfield Games kehitti debyyttipeliään Pollenia Skenen projektissaan. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen Oculus Rift -virtuaalilaseille kehitettävä peli.

yrityksistä keskittyy mobiilipeleihin, mutta konsolit ja PC ovat myös hyvin edustettuna. Esimerkiksi 20-vuotiaan Remedyn ensi keväänä julkaisema Quantum Break on Suomen historian tähän asti arvokkain viihdetuotanto. Rahoitetut projektit ovat kohdistuneet muun muassa pelimoottorin, pelinkehitystyökalujen tai uudenlaisten jakelualustojen kehitykseen. Skenessä on rahoitettu myös älykellopelien, sarjakuvien ja pelien yhdistelmän, episodipohjaisten pelien ja työhyvinvointipelien kehittämistä.

Peliliiketoiminnan kehitystä kannattaa rahoittaa Tekes on rahoittanut Suomen pelialaa parikymmentä vuotta. Pelit ovat olleet mukana useassa ohjelmassa, mutta Skene oli niistä ensimmäinen pelkästään peleihin keskittynyt.

”Jokainen Tekesin peliyrityksiin laittama euro on tuonut yhteiskunnalle 6–24 euroa. Verotuloja on tullut satoja miljoonia euroja ja suurin osa pääomasijoituksia saaneista yrityksistä on saanut rahoitusta Tekesiltä. Näen Skenen suurimpana ansiona nimenomaan tuen peliliiketoiminnan kehittämiseen. Tällä on saatu etenkin startupit miettimään, miten tuote viedään markkinoille sekä miten se jaellaan ja markkinoidaan. Suurin osa Skenessä mukana olleista firmoista oli startupeja, mutta Tekesin rahoitus kannusti myös pidempään toimineita peliyrityksiä uusiutumaan”, kertoo Skenen päällikkö Kari Korhonen.

Elämä Skenen jälkeen

vuotuinen rahoitus parhaille peliyrityksille uusien konseptien kehittämiseen. Suomen maine maailmalla pelinkehityksen to be -paikkana on vankka. Se yhdistettynä Tekesin rahoitukseen tuo meille parhaat osaajat ja kiinnostaa sijoittajia.” Korhonen muistuttaa rahoituksen hakemista miettiviä: ”Yritys pystyyn, vakuuttava liiketoimintasuunnitelma kasaan, hyvä tiimi sitä toteuttamaan ja rahaa on löydyttävä myös omasta taskusta.” Skene-ohjelman koordinaattoreina toimivat Suomen pelialan keskus Neogamesin KooPee Hiltunen ja Suvi Latva. n www.tekes.fi/skene

”Skene päättyy tänä vuonna, mutta varmaa on se, että Tekes jatkaa peliliiketoiminnan kehityksen rahoitusta. Tavoitteena on 10 miljoonan euron

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

08 tekesin uutisia TEKSTI JA KUVA: MARITA SEULAMO-VARGAS

PIKAKURSSI PIILAAKSOSSA

Vaatimattomuus ei kaunista Miten kerrot yrityksesi tarinan seitsemällä sanalla? Kolme suomalaista yrittäjää muokkasi tätä ja startupin muita avainkysymyksiä elokuussa Blackbox-kiihdyttämössä Kalifornian Piilaaksossa. M2Talentin perustaja Mikko Armila oli tyytyväinen tiiviiseen kaksiviikkoiseen ohjelmaan. “Kun otetaan yhteen paikkaan 15 yrittäjää eri puolilta maailmaa, tapahtuu oivalluksia. Kävimme laajasti läpi, miten Piilaakso ja sen markkinakanavat toimivat. Henkilöstö, puhujat ja mentorit olivat vahvaa joukkoa.” Palo Altossa toimiva Blackbox on yksi monista vaihtoehdoista, joita ulkomaiset startupit voivat hyödyntää pyrkiessään Yhdysvaltain markkinoille. Yrityskiihdyttämöt ja -hautomot tarjoavat kehikon, jolla pääsee kiinni paikalliseen ekosysteemiin. Armila sai heti toimivia kontakteja ja pääsi esimerkiksi tapaamaan kumppanuusehdokasta Stanfordin yliopistossa.

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

Upotuskasteen Piilaaksoon saivat tänä kesänä myös Antti Rikkinen Zero Keybordista ja SportConnectin Tomi Terentjeff. Terentjeff jäi Kaliforniaan jatkamaan kontaktien ja kumppanien keräämistä. Hän muistuttaa, että verkosto vaatii ylläpitoa. “Ei riitä, että tapaat ihmisen kerran. Kontaktit ovat vähän kuin tiimalasin hiekka: jos et käännä sitä tarpeeksi usein, niin kupu tyhjenee.” Läsnäolo on ratkaisevan tärkeää, Terentjeff uskoo. “Et voi mitenkään kehittää juuri näille markkinoille sopivaa tuotetta olemalla muualla.” Zero Keyboardin Rikkinen suosittelee Blackboxia yrittäjille, jotka ovat menossa Yhdysvaltain markkinoille tai

hakemassa sieltä rahoitusta. “Se on hyvä ja kova koulu. Yrittäjille osoitetaan aika selkeästi, mitkä ovat yrityksen tarinan heikkoudet.” Tarinan pitäisi mieluiten olla huikea, sillä Piilaaksossa vaatimattomuus ei kaunista. “Me suomalaiset usein kerromme vain sen, mitä on jo olemassa. Emme ole oppineet hehkuttamaan isoa visiota. Piilaaksossa hehkutus on täysin normaalia ja siten syntyy ratkaisuja, jotka todella muuttavat ihmisten tapoja toimia”, Rikkinen painottaa. Blackboxin perustaja Fadi Bishara on ollut rakentamassa useita startuppeja. Hän patistaa yrittäjiä rohkeuteen. “Pohjoismaalaiset ovat hyvin valmistautuneita ja haluaisin nähdä heissä enemmän kunnianhimoa.” Kaksiviikkoinen kurssi maksaa 15 000 dollaria, johon kuuluvat matkakulut kotimaasta Palo Altoon, koko ohjelma sekä yöpyminen ja ateriat. Hakijoita on ollut tuhansia ja seula on tiukka. Huomiota kiinnitetään erityisesti perustajien tasoon. “Pidämme yrittäjistä, joilla on tunneside ongelmaan, jota he ovat ratkaisemassa. Yrittäjät, jotka luovat lisäarvoa ja sitoutuvat, voittavat aina enemmän kuin ne, jotka vain seuraavat trendiä tai tilaisuutta tienata rahaa”, Bishara sanoo. Blackboxin huipennuksena kurssilaiset esittävät ehostetun kutsunsa sijoittajille. Yrityksen ydin pitäisi mahtua seitsemään sanaan. Näin suomalaiskolmikko tiivisti myyntipuheensa: M2Talent: MAZHR-applikaatio – Personal headhunter in your pocket. Zero Keyboard: Most powerful way to input information on mobile. SportConnect: Engagement platform for sports and fitness influencers. n

Seuraa meitä Twitterissä: Ajankohtaista Tekesin rahoituksesta ja palveluista startupeille @TekesStartup Piilaakson kuulumisia ja tietoa kiihdyttämöohjelmista: tekes.fi/usa

TEKES VALMISTELEE OHJELMATOIMINTAA HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEISIIN

uusia julkaisuja 09

TEKESIN ESITTEITÄ

Tekes funding for companies – Renew, Test, Grow global Englanninkielinen rahoitusesite

Tekes valmistelee kahta ohjelmakokonaisuutta kärkihankkeen biotalous ja puhtaat ratkaisut -alueelle sekä ohjelmaa liittyen digitaalisuuden hyödyntämiseen. Toimia valmistellaan Team Finland -yhteishankkeina. TEKSTI: SANNA NUUTILA JA KAJ NORDGREN

Biotalouden uudet liiketoiminnot Biotalous on laaja aihealue, joka käsittää hyvin erilaisia ratkaisuja ja mahdollisuuksia. Uudistuvassa ohjelmatoiminnassaan Tekes edistää entistä enemmän uusien liiketoimintaekosysteemien kehittymistä kansainvälisille kasvumarkkinoille. Valmistelussa testataan uutta Team Finland -yhteistyömallia, jossa Tekes yhdessä kumppaniensa kanssa aktivoi uudistavia visioita ja tukee näitä toteuttavia hankkeita. Tähtäimenä on nopeuttaa osaamisten muuntumista kaupallisiksi ratkaisuiksi.

CleanWeb – Scale and profit Valmisteilla olevan ohjelmatoiminnan tavoitteena on synnyttää nopeasti skaalautuvaa cleantech-liiketoimintaa ja nopeuttaa cleantech-yritysten markkinoillemenoa. Kuluttajakeskeiset liiketoimintamallit ovat globaalisti cleantechin kasvava ala, jossa on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Esimerkkialueita ovat internetpohjaiset ratkaisut, älykkäät energiaverkot ja niiden globaalit liiketoimintaekosysteemit.

TEKESIN KATSAUKSIA

Avustusta, lainaa vai molempia? Tekesin rahoituksen vaikuttavuus yritysten kasvuun 324/2015

Esineiden internet Tekes käynnisti 2015 alussa kolme ohjelmaa, joissa digitaalisuus on uudenlaisen liiketoiminnan ydin. Ohjelmat keskittyvät teolliseen internetiin, digitaaliseen terveydenhoitoon ja uuden sukupolven langattomiin tietoverkkoihin. Näiden ohjelmien teemoja, erilaisista laitteista tai ihmisistä antureilla kerättävä data, sen luotettava, turvallinen ja nopea siirtäminen sekä analysointi voidaan soveltaa suoraan uuteen Esineiden internet -ohjelmaan. Tekesin kolme digiohjelmaa, Finpron Industrial Internet – Capitalize your knowledge -kasvuohjelma ja muun muassa SHOKien digitaalisuutta käsittelevät tutkimusohjelmat kytketään tiiviimmin toisiinsa osana Esineiden internet -ohjelmaa. Tavoitteena on, että uudet ohjelmat käynnistyvät vuoden 2016 alussa. n

Selvityksen mukaan innovaation vaikuttavuus kasvaa, kun yritys panostaa tutkimuksellisuuteen alkuvaiheen kehityksessä. Paras tulos Tekesin rahoituksesta syntyy silloin, kun yritys saa avustusta alkuvaiheessa tutkimukseen ja myöhemmin lainaa markkinoille menoon.

YHTEISJULKAISUJA

Cleantech takes over consumer markets Cleantech muuttuu digitaalisuuden kautta läpileikkaavaksi teemaksi niin valmistavassa teollisuudessa kuin palvelualan liiketoiminnassakin, mutta erityisesti jokapäiväisessä elämässämme: asumisessa, liikkumisessa ja syömisessä. Kuluttaja siirtyy kiertotalouteen.

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

10 suunnannäyttäjä TEKSTI: ANTTI J. LAGUS KUVAT: MARKUS SOMMERS

Reima

kasvoi suurten joukkoon Kun lasten ulkoiluvaatteiden valmistajan Reiman johto tutustuu uusiin markkinoihin tai vierailee tutuilla markkinoilla, asiaan kuuluu kierros eri kaupoissa. Näin selviää parhaiten, mitä milläkin markkina-alueella arvostetaan.

”U

lkoilukulttuuri ja pukeutumiskulttuuri ovat esimerkiksi Ranskassa kovin erilaisia kuin Suomessa. Lapset eivät mene ulos säällä kuin säällä. Ehkä viikonloppuisin puistoon, tai saatetaan mennä vuorille laskettelemaan. Ranskassa olemme enemmän laskettelubrändi”, Reima Oy:n toimitusjohtaja Elina Björklund sanoo. Kun Reima lanseerasi itsensä Kiinassa vuonna 2012, tulokulma siellä oli suomalaiset oppimis- eli PISA-tulokset: Kiinassa arvostetaan koulutusta. Björklundin mukaan on tutkimuksin todistettu, että lapsi nukkuu ja oppii paremmin ulkoiltuaan.

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

Reimalla on vain yksi valikoima, vaikka yritys onkin mukana monilla markkinoilla. Björklund tosin huomauttaa, että jokin malli luultavasti tulee myymään hyvin esimerkiksi Venäjällä. ”Meidän tavoitekuluttajamme on urbaani perhe. Yhä enemmän ostopäätöksiä on tekemässä myös isä, kun aikaisemmin päätökset teki lähes sataprosenttisesti äiti. Tavoiteperheemme asuu metropolissa ja vanhemmat todennäköisesti harrastavat liikuntaa. Tämä pätee niin Kanadassa, Kiinassa kuin Venäjälläkin.” Eri markkina-alueiden sisälläkin näkyy eroja mieltymyksissä. Björklund mainitsee Kanadan Quebecin ja Ontarion, joilla halutaan vaatteisiin moniväri-

Elina Björklund, 45 Koulutus Ura

KTM 1994, IDBMpro 2003 Reima, toimitusjohtaja, 2012 Konsulttina ja yrittäjänä Kiinassa, 2010–2012 Iittala ja Fiskars Home, useita ylimmän johdon tehtäviä 2004–2010 Konsulttina ja yrittäjänä Suomessa, 2001–2004 Merita Pankkiiriliike, pääanalyytikko, 1996–1999 Perhe mies ja kolme lasta Harrastukset juoksu, tennis, lukeminen

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

syyttä ja printtiä, kun taas länsirannikolla arvostetaan yksivärisiä vaatteita.

Brändille oltava uskollinen Björklund painottaa, että markkinoita täytyy tunnustella tarkalla silmällä ilman, että brändin ydintä muutetaan. Hänen mukaansa omalle brändille pitää olla uskollinen. Jotta bisneksestä saa kaupallisesti toimivaa, haetaan skaalaetuja. Tehokkuuden lisäksi Björklund korostaa brändin edistämisessä itsenäisyyttä, oman ajattelun merkitystä. Brändin rakentaminen ei ole mielikuvien maalailua vaan sitä, että tarjotaan ratkaisu kuluttajatarpeeseen. Björklund tähdentää myös, että brändin rakentaminen on pitkäjänteistä työtä. Hänestä tuntuu, että maailma on pullollaan hyviä ideoita, mutta ideat pitää viedä myös käytäntöön ja seurata niiden toteuttamista. Taito on tehdä sellaisia vaatteita, jotka mahdollistavat ulkoilun ja ovat

vanhemmista ja lapsista kivannäköisiä. Björklund tunnustaa, että muodin maailma on visuaalinen ja että ihmiset viestivät pukeutumisellaan, mutta hän näkee kuitenkin, että Reima toimittaa lapsen työvaatteita. Talouden alamäissä Reima pärjää Björklundin mukaan hyvin. Suomessa Reiman vuosikasvu on tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä 15 prosenttia. Björklund pitää kasvua hurjana etenkin, kun lastenvaatteiden markkinat ovat Suomessa supistuneet samaan aikaan kahdeksan prosenttia. Koko maailmassa Reiman volyymikasvu on parinkymmenen prosentin luokkaa. Venäjällä yritys kasvaa tänäkin vuonna, myös euroissa mitattuna. Osa Reiman vastuullisuuslupausta on Björklundin mukaan se, että yrityksen valmistamat vaatteet kestävät käytössä niin, että nuoremmat sisaruksetkin voivat niitä käyttää. Hänellä itsellään on kolme lasta, joista kolmas sai uusia Reima-vaatteita vasta, kun äidistä tuli toimitusjohtaja.

Test Patrol luotaa kuluttajien näkemyksiä ”Meillä on Test Patrol -ohjelma, jossa vanhemmat voivat arvioida Reiman vaatteita. Nyt syksyllä meillä on käynnissä esimerkiksi Ruotsissa rekrytointikampanja, johon hakee tuhansia ehdokkaita viikottain. Lapset testaavat jotain uutta tuotettamme, ja vanhemmat kertovat kokemuksista Facebookin suljetussa ryhmässä, jota Reimalla seurataan tiiviisti. Ryhmän ansiosta ihmiset voivat myös kommentoida toistensa kokemuksia.” Reima myy itse suoraan kuluttajille entistä enemmän. Tänä vuonna suoramyynnistä tulee noin 25 prosenttia. Noin 10 prosenttia tulee omasta online-myynnistä. Omia myymälöitäkin on, mutta Björklundin mukaan yrityksellä ei ole aikeissa avata sataa tai kahtasataa omaa myymälää. Omasta kanavasta yritys näkee heti, mikä myy. Sen sijaan silloin, kun toimitaan jälleenmyyjien kautta, ostajat ei-

”Olemme tavallaan kuin Nokian Renkaat, teemme lapsen työvaatteita.”

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

suunnannäyttäjä 22 vät välttämättä uskalla ottaa esimerkiksi uutta väriä myyntiin. Björklund antaa esimerkin valkoisesta parkatakista, jota ostajat eivät uskaltaneet ostaa värin likaherkkyyden vuoksi, mutta jonka yritys myi loppuun nopeasti omien kanaviensa kautta ja pystyi näin suosittelemaan mallia jälleenmyyjillekin seuraavana kautena. Reima panostaa Björklundin mukaan näkyvyyteen verkossa. Yritys haluaa puhua suoraan kuluttajan kanssa. Reima myös testaa tuotteitaan päiväkodeissa. Reiman osake-enemmistön omistaa amerikkalainen sijoitusyhtiö The Riverside Company. Reiman palveluksessa on suomessa noin 100 henkeä ja muissa maissa noin 120. Yhtiön liikevaihto vuonna 2014 oli noin 75,4 miljoonaa dollaria. Liikevaihto kasvoi 21 prosenttia edellisestä vuodesta. n

TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

Älyvaatteet kehitteillä Reima on kehittänyt älyvaatteita Tekesin rahoituksella. Tuloksena syntyvissä ulkoiluvaatteissa käytetään esineiden internet -teknologiaa. Vaatteisiin liitettyjen antureiden avulla vanhemmat voivat seurata sitä, kuinka paljon heidän lapsensa liikkuu. Liikkuminen on pelillistetty niin, että myös lapset voivat itse osallistua. Björklundin mukaan älyvaatteet ovat osa Reiman digistrategiaa, jota hän pitää yrityksen varsinaisena happotestinä: ”Kaikki tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta asioiden tekeminen oikeasti vaatii uudelleenajattelua koko yrityksessä tuotekehityksestä ja logistiikasta markkinointiin.”

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

14 teema TEKSTI: HANNA ARTMAN

Joukkorahoitus

- vain puoliksi pääomaa Joukkorahoitus on tapa hakea rahoitusta kansan syviltä riveiltä. Vaikka volyymit ovat vielä maltillisia, ne tuntuvat tuplaantuvan vuosittain.

oukkorahoitus on vanhimpia tapoja rahoittaa hankkeita, mutta sellaisena kun se nykyään tunnetaan, se syntyi vasta vuosina 2007-2008 Yhdysvaltain finanssikriisin myötä. Joukkorahoituksessa rahoituksen annamme me tavalliset sukankuluttajat sijoittajien sijaan. Pääomaa voi yrittää hakea kuka tahansa mistäpäin maailmaa tahansa millaiselle idealle tahansa. Me päätämme, mikä hanke saa rahoitusta.

Yhteensä nämä kolme ryhmää sijoittivat joukkorahoitukseen viime vuonna 16,2 miljardia dollaria. Tämän vuoden kuluessa heidän odotetaan rahoittavan 34,4 miljardilla dollarilla erilaisia joukkorahoitushankkeita. (2014 Crowdfunding Report). Suomelle joukkorahoituksessa liikkuva pääoma on merkityksellistä samasta syystä kuin Yhdysvalloillekin. Suuri osa joukkorahoitukseen laitetusta rahasta valuu kasvuyhtiöille, jotka luovat työpaikkoja ja innovaatioita.

Joukkorahoituksessa suhteilla ja verkostoilla on valtavasti merkitystä

Yritykselle joukkorahoitus on paljon muutakin kuin rahaa

Suurin yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa joukkorahoituskampanjan onnistumiseen, on kampanjan tekijöiden omien verkostojen laajuus ja niiden saaminen kampanjan tukijoiksi sen ensimmäisten päivien aikana. Suomalaisen Ambroniten perustajiin kuuluvan Mikko Ikolan mukaan, keskimäärin kolmannes kampanjoiden joukkorahoituksesta tulee tutuilta, toinen kolmannes tuttujen tutuilta ja vain kolmannes generoituu joukkorahoitusalustan kautta.

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

Joukkorahoituskampanja voi olla huippuluokan markkinointia. Kansainvälinen media seuraa suosituimpia joukkorahoitusalustoja tarkkaan, ja nostaa mielenkiintoisia hankkeita ja tuotteita uutisiinsa tavan tästä. Joukkorahoitus tarjoaa yrityksille myös luontevan keskusteluyhteyden potentiaalisiin asiakkaisiin. Tämän on sanottu kiinnostavan erityisesti isoja korporaatioita, jotka pääoman sijaan hakevat joukkorahoituskampanjoillaan ensisijaisesti tuntumaa potentiaalisiin markkinoihin ennen massatuotannon

aloittamista. Edelläkävijöitä tässä ovat olleet muun muassa Sony ja Honda.

Huolellisesti valmisteltu kampanja on kaiken ydin Joukkorahoituksen tunnettuuden kasvaessa myös sitä hakevien yritysten määrä monipuolistuu ja moninkertaistuu. Tämä lisää kilpailua. Jotta kovenevassa kilvassa huomiosta ja pääomasta voi pärjätä, oma kampanja pitää olla harkittu ja taiten toteutettu. Huolimaton kampanja voi pahimmillaan viedä yrityksen ahdinkoon pika-aikataululla muun muassa väärin mitoitetun lainan tai huolimattomasti laaditun osakassopimuksen myötä.

Askelmerkkejä joukkorahoitukseen: mitä, milloin, kenelle, miten Team Finland Future Watch -palvelun uusi käytännönläheinen opas avaa joukkorahoitusmuotojen hyötyjä ja riskejä ja antaa vinkkejä kampanjaa suunnitteleville. n Lue opas verkossa: www.tekes.fi/joukkorahoitus

KOKEILUALUSTOILLA RAKENNETAAN UUTTA 5G-VERKKOIHIN PERUSTUVAA LIIKETOIMINTAA Ambronite Vastikepohjainen joukkorahoituskampanja Indiegogossa Kerätty pääoma: 91 897 euroa Pääoman ohella kampanja oli markkinointiteko, joka poiki näkyvyyttä kansainvälisissä medioissa kuten Time, Forbes, Wired ja Business Insider. Kansainvälisen median huomaama kampanja on sittemmin auttanut yhtiötä pääsijoittajatapaamisissa Piilaaksossa.

Cityvarasto Osakepohjainen joukkorahoituskampanja Invesdorissa Kerätty pääoma: 1 008 385 euroa Pääoman ohella kampanjan haluttiin laajentavan yhtiön omistuspohjaa ja antavan tukea valuaation määrittelyssä lähitulevaisuuden listautumista ajatellen.

Mobidiag Lainapohjainen joukkorahoituskampanja Vaurauden avulla. Nostettu laina: 200 000 euroa Joukkorahoituksen avulla nostettu laina mahdollisti tuotteen kehittämistyön katkotta.

5G TEKSTI KAJ NORDGREN KUVA: SUSANNA LEHTO

Tietoliikennealan globaalit kärkiyritykset, tutkimuslaitokset ja valtio yhdistävät voimansa Tekesin 5thGear-ohjelman laajassa 5G Test Network Finland (5GTNF) -testiympäristössä. 5GTNF kokoaa Suomen tärkeimmät 5G-testiverkot yhdeksi kokeilualustaksi. Tällä edistetään digitaalisuus-alueen tutkimus- ja kehitystoimintaa yli perinteisten toimialarajojen. Kyse on maailman ehdotonta huipputasoa olevasta hankkeesta. Testialustoilla yritykset voivat kehittää uusia ideoita ja liiketoimintamalleja, joilla voidaan vauhdittaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Esimerkkejä ovat tulevaisuuden liiketoimintamallien pilotointi tosielämää vastaavissa käyttötilanteissa sekä olemassa olevien ja uusien radiotaajuuksien tehokas hyödyntäminen digitalisoituvan yhteiskunnan tarpeisiin. ”5G Test Network Finlandissa ovat edustettuina niin tietoliikennealan suuret globaalit toimijat, pk-yritykset, verkko-operaattorit, viranomaiset, yliopistot kuin tutkimuslaitoksetkin. Ainutlaatuista 5GTNF:ssä on lisäksi se, että maailman kolme suurinta verkkovalmistajaa Nokia, Ericsson ja Huawei tekevät testiympäristössä yhteistyötä. 5GTNF on osoitus Suomen houkuttelevuudesta globaalina osaamiskeskittymänä ja se luo vahvan pohjan digitaaliselle tulevaisuudellemme”, kertoo Tekesin 5thGear-ohjelman päällikkö Mika Klemettinen. www.5gtnf.fi

www.tekes.fi/5g

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

16 teema TEKSTI: ANNA-MAIJA IKONEN KUVAT: MARKUS SOMMERS, ISTOCKPHOTO

On tärkeää, että teollisuuden edustajat istuvat samassa pöydässä tutkijoiden kanssa, vaikka siitä ei aina heti euroja synny

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

KAURA – Fazer teki siitä bisneksen Kaura on tiedetty terveelliseksi jo pitkään. Aivan uuden merkityksen sen terveysvaikutuksille antaa kaurasta erotettavat aineosat beta-glukaani, kauran proteiini ja öljy. Fazer Mylly on aloittanut näiden aineosien tuotannon, jonka teknologia perustuu Teknologian tutkimuskeskukselta (VTT) lisensoituun menetelmään.

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

erveysvaikutteisten elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden kysyntä alkoi huimasti kasvaa maailmalla, myös suomalaiselle tärkeän kauran. Vastatakseen kauran kysynnän kasvuun Fazer rakennutti kauramyllyn 2013. Fazer Mylly, joka on toiminut vuodesta 1971 Lahdessa valmistaa viljaraaka-aineita vehnästä, rukiista ja kaurasta niin omille leipomoille kuin laajentuneeseen vientiin. EU on hyväksynyt kauran terveysväittämät. Sen sisältämä beta-glukaani alentaa veren kolesterolia ja tasapainottaa verensokeria. Kaurajyvän kuidun on todettu lisäävän vatsan ja suoliston hyvinvointia. ”Kauramyllyn käyttöönoton jälkeen Fazer halusi päästä seuraavalle tasolle ja päätti ryhtyä valmistamaan kaurasta terveysvaikutteisia raaka-aineita”, kertoo Fazer Myllyn tutkimus- ja kehityspäällikkö Markku Mikola. Kun VTT:ltä oli mahdollisuus lisensoida teknologia, jonka avulla terveelliset aineosat voidaan erottaa kauran jyvistä, teki Fazer investointipäätöksen. Se rakennutti kauramyllyn yhteyteen uuden valmistuslinjan, jolla arvokkaat aineosat kaurasta erotetaan. Kyseessä oli mittava investointi.

Kauran terveellisiä aineosia voidaan hyödyntää välipalapatukoissa, kekseissä, maitotuotteissa, leivissä ja ravintolisissä sekä kosmetiikkateollisuuden raaka-aineena.

Rahoitus innovaation kaupallistamiseen mahdollisti lisensoinnin Suomessa on ollut vahvaa kauraosaamista jo 30 vuotta. Tutkimus, johon lisensoitu innovaatio pohjautuu, aloitettiin jo 2003. Vaati pitkän kehityspolun, että toimiva fraktiointiteknologia saatiin kaupallistamisvaiheeseen. ”VTT:n ja Luken kehittämä fraktiointiteknologia perustuu kauran rasvojen uuttoon yhdistettynä moderniin jauhatus- ja luokitteluteknologiaan”, kertoo johtaja Anu Kaukovirta-Norja VTT:ltä. ”Kun hanke aloitettiin, kauran beta-glukaaniteknologiaa oli kehitetty ja yritetty kaupallistaa Suomessa jo reilun

vuosikymmenen ajan, mutta prosessin kannattavuus ei ollut tarpeeksi hyvä. Tässä hankkeessa oli tavoitteena kehittää teknologiaa, jossa beta-glukaanin lisäksi saadaan kaurasta muitakin arvojakeita kuten rasvat ja proteiini erilleen ja käytettäväksi erilaisissa sovelluksissa ja näin parannetaan prosessin kokonaiskannattavuutta”, selvittää Kaukovirta-Norja. Vuonna 2011 VTT käynnisti hankkeen kaurapohjaisen, kolesterolia alentavan elintarvikeingredientin kaupallistamiseksi ja haki hankkeelle Tekesiltä rahoitusta. ”Tekes myönsi hankkeelle rahoituksen Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (TUTL) -rahoituksena rahoituksen ensimmäisellä kierroksella 2012, kun uusi TUTL-rahoitus aloitettiin,” kertoo Tekesin teknologia-asiantuntija Inkeri Huttu. Fazer lisensoi patentin VTT:ltä Tekesin rahoittaman hankkeen jälkeen. ”Tutkimushankkeiden lisensointien pitäisi kaikkien olla tällä tasolla. Tämä

Kaura taipuu moneksi ”Kaura on hyvä vilja elintarvikeraaka-aineena. Koska sen maku on neutraali, se on helppo sisällyttää erilaisiin tuotteisiin. Jos muffinssiin lisätään 1 g beta-glukaania, on se jo terveysvaikutteinen.” Kaura vastaa hyvin myös maailmalla vallitsevaan terveysinnostukseen. ”Kaura on luonnollinen raaka-aine, ei synteettinen, ja sitä on syöty satoja vuosia. Me käytämme VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) kehittämää menetelmää. Tiivistämme niitä aineosia, joita terveysvaikutteiseen elintarvikkeeseen voidaan käyttää. Tiivistämme terveyttä jyvistä ja myymme sitä eteenpäin”, toteaa Mikola.

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

Tekesin Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa (TUTL) -rahoitus Rahoituksen tavoitteena on valmistella tutkimuksen huipputulosten kaupallistamista uutena liiketoimintana Suomessa, joko perustettavien yritysten kautta tai uutena liiketoimintana jo olemassa olevassa yrityksessä lisensoinnin kautta. Jos TUTL-projekti lähtee eteenpäin lisensointikylki edellä, Tekesin odotusarvo on, että kyseessä on merkittävä lisensointi, joka realisoituu esimerkiksi uutta liiketoiminta-avausta rakentavan investoinnin muodossa. Vuodesta 2012 Tekes on rahoittanut TUTL-projekteja noin 280 kpl. Tekesin rahoitusta hankkeet ovat saaneet 83 miljoonaa euroa. TUTL-rahoitus jatkuu myös ensi vuonna.

Tiivistämme terveyttä jyvistä ja myymme sitä eteenpäin

”Olisi tärkeää saada rahoitusta hyvien innovaatioiden soveltamiseen, kun on olemassa jo hyvä verkosto ja hyviä innovaatioita. Tälläkin puolella tarvitaan riskirahoitusta”, toivoo Mikola

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

22 teema TEKSTI: EERO LUKIN KUVAT: WELLO, ISTOCKPHOTO

on Tekesin tavoite näissä hankkeissa”, toteaa Huttu, joka oli hankkeen hankevastaavana Tekesissä. Mikola myöntää, että lisensoinnin ja investoinnin jälkeen piti tehdä paljon työtä ”On aina haastavaa kun siirrytään laboratoriosta tehdasmittakaavaan. Tässä kuitenkin tehtiin onnistunutta yhteistyötä VTT:n kanssa”.

Yritysten ja tiedeyhteisön verkottumista tarvitaan ”Tämän tyyppisten tutkimustulosten siirto yrityskäyttöön vaatii hyvää verkottumista”, vahvistaa Mikola. Suomalainen tiedeyhteisö, joka käsittelee viljapohjaisia materiaaleja, tuntee toisensa hyvin ja on tehnyt yhteistyötä ainakin 80-luvulta asti. Mikola tähdentää, että koska heidän yksikkönsä ei tee tutkimusta, on tärkeää, että on olemassa verkosto, jossa myös he ovat mukana. On mahdollisuus toimia rajapinnassa ja tietää, mitä toisella puolella tehdään. ”On tärkeää, että teollisuuden edustajat istuvat samassa pöydässä tutkijoiden kanssa, vaikka siitä ei aina euroja synny.” ”Fazerin kauravalmisteista suurin osa menee vientiin. Nyt terveysvaikutteinen raaka-aine on saatu tuotantovaiheeseen. Seuraava askel on kansainvälinen esittäytyminen joulukuussa Food Ingredients Europe -messuilla Pariisissa”, kertoo Mikola. n

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

SUURTEN JA PIENTEN YRITYSTEN YHTEISTYÖ ON ENERGISTÄ TOIMINTAA Tekesin asiakaskunta on entistä kiinnostuneempi suurten ja pienten yritysten välisestä yhteistyöstä. Kumppani- ja osaamishaut, ideakilpailut, suuryritysten tiloissa toimivat startupit, hackathonit sekä tarpeettomiksi käyneiden ideoiden ja patenttien kierrätys ovat esimerkkejä suurten ja pienten yritysten yhteistyöstä.

uuryritykset saavat yhteistyöstä yrittäjähenkisyyttä sekä uutta osaamista ja uusia näkökulmia. Pienet yritykset saavat yhteistyöstä uutta bisnestä ja referenssejä markkinoille pääsyyn. Fortum on tehnyt useita projekteja pienten yritysten kanssa. "Pienten yritysten kanssa toimiessa projektit ovat selkeästi kustannustehokkaampia ja valmistuvat nopeasti. Se on todella vahva yhdistelmä uuden kokeilemiseen. Lisäksi startupit kuuntelevat tarkasti asiakkaan toiveita, koska näillä yrityksillä ei vielä ole kovinkaan montaa maksavaa asiakasta." "Kiinnostavimpien toimijoiden kanssa pyrimme tekemään mahdollisimman nopeasti pilotin. Se on ehdottomasti tehokkain tapa osoittaa pienen yrityksen osaaminen ja kyky toimia tiiminä", kertoo kasvuhankkeiden päällikkö Mikko Huumo Fortumilta. Yksi esimerkki yhteistyöstä on Fortum Oyj:n ja Wello Oy:n aaltoenergian tutkimushanke. Wellon kehittämä ”Pingviini” on veden pinnalla toimiva laite, joka ottaa talteen aaltojen liike-energiaa ja tuottaa siitä generaattorin avulla sähköä. "Wellon tavoitteena on tulla aaltovoimaloiden tekijöiden mersuksi maailmassa." Hankkeessa kehitetään ja operoidaan suomalaista aaltovoimatekniikkaa yhdessä britannialaisten ja ruotsalaisten asiantuntijoiden kanssa Cornwallissa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 24,5 miljoonaa euroa, ja se on saanut merkittävän osan rahoituksesta EU:n Horisontti 2020 puiteohjelmasta. Toinen esimerkki Fortumin yhteistyöstä pienen yrityksen kanssa on joensuulainen Process Genius. Yhtiön kehit-

Mikä on hackathon ?

Wellon aaltovoimala tekee puhdasta energiaa "pingviinitekniikalla".

tämä 3D-mallinnus tuo halutun prosessin tai kokonaisen tehtaan yhden käyttöliittymän alle. Helppokäyttöisen ja visuaalisen käyttöliittymän hyödyt konkretisoituvat kustannussäästöinä ja parantuneena työturvallisuutena. Fortum kehittää ratkaisua pyrolyysilaitoksen virtualisointiin. Yhteistyö sai alkunsa Lahden seudun kehitysyhtiö Ladecin hallinnoimasta Corporate Venture -ohjelmasta. Tekesin asiakaskunnasta löytyvät huipputoimijat sekä pienistä että suurista yrityksistä ja siksi Tekesin olisi luontevaa auttaa näitä yhteistyöhön. "Toisaalta olemme tunnistaneet myös sen, että alalle on syntynyt uusia yrityksiä, jotka järjestävät innovaatiokilpailuja ja auttavat yrityksiä startup-ohjelmien toteuttamisessa. Siihen uskon, että meillä on paljon annettavaa suuret-pienet -yhteistyöhön ja pystymme tukemaan eri tavoin tätä toimintaa. Ottakaa rohkeasti yhteyttä ja tulkaa keskustelemaan omasta ideastanne", rohkaisee Tekesin asiantuntija Johanna Kosonen-Karvo. n

Hackathon on muutaman päivän mittainen tapahtuma, jossa koodarit ja idearikkaat ihmiset tapaavat toisensa ja kehittävät annettuun aiheeseen uusia ratkaisuja. Esimerkiksi kaupungit voivat avata tietovarantojaan ja pyytää kehittämään niiden pohjalta uusia palveluja asukkaille. Yritys voi hackathonin kautta etsiä uusia konsepteja, koodeja tai liiketoimintamalleja.

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

22 teema TEKSTI: EERO LUKIN KUVA: ISTOCKPHOTO

ÄLYKÄS RADIO

tietää mitä haluat kuunnella Tulevaisuuden radio tuntee kuulijan mieltymykset. Se myös tietää, milloin tarvitaan taustamusiikkia ja milloin on aikaa kuunnella keskittyneesti. Oppivan nettiradion prototyyppi perustuu VTT:n kehittämään suosittelukoneeseen ja sille etsitään parhaillaan kaupallistajia.

vaa radio ja anna sen soida. Jos ohjelma ei herätä mitään reaktioita, anna vaan soida - mutta jos tykkäät tai et tykkää, kerro se radiollesi peukuttamalla. Näin siitä kehittyy radio, jonka ohjelmasisältö mukautuu kuulijansa mieltymyksiin ja kuuntelutilanteisiin. Uusintojen ja epäsopivien mainosten kuuleminen on mahdollista välttää. Tutkijoiden tavoitteena on lisätä radion toimintoihin puheentunnistus helpottamaan viestintää esimerkiksi autoilun tai lenkkeilyn aikana.

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

Radio tunnistaa puheohjelmien samantapaisuudet puheentunnistuksen ja avainsanojen avulla. Personal Radio -palvelu ei vaaranna kuuntelijan yksityisyyttä, sillä suosittelukone ei käytä kuuntelijoiden henkilötietoja tai tietoja hänen kiinnostuksen kohteistaan ja harrastuksistaan. Ennalta syötettäviä käyttäjäprofiilejakaan ei tarvita. Radioasemille älykäs radio merkitsee mahdollisuutta tarjota entistä monipuolisempaa ja kohdistetumpaa ohjelmaa. Personal Radio auttaa myös

mainonnan kohdentamisessa: samasta asiasta kiinnostuneet on mahdollista tunnistaa suosittelukoneen avulla.

Uudenlainen radio on jo lähellä markkinoille tuloa. ”Monet järjestelmän osista ovat jo lähes valmiita tuotteita. Tarvitaan kuitenkin vielä yksityiskohtien kehittämistä, pilotointia ja testejä loppukäyttäjillä, jotta monen toimittajan osista tehty kokonaisuus toimisi luotettavasti ja kuuntelijan kannalta yhtä mukavasti kuin tavallinenkin radio”, kertoo VTT:llä hanketta vetänyt Raimo Launonen. VTT, Jutel, Yle, Radio Kajaus, Lingsoft, Unicom Consulting, Tampereen yliopisto, Lausumo Speech Technologies, Adfore Technologies ja Tieto ovat kehittäneet uudenlaista radiota Digile Oy:n Personal Radio -projektissa. Tekes on rahoittanut projektia. n

gallup 23 TOIMITUS: TIINA LIFLÄNDER

KUVA: JARI NUPPONEN

KUVA: SABINA STORSJÖ

KUVA: ANTTI AHTILUOTO

MISTÄ VERKOSTOSTA YRITYKSESI HYÖTYY ENITEN?

Marja-Leena Rautaparta-Ojala

Veli Vento

Maiju Nupponen

HR Manager, Alma Media Corporation

toimitusjohtaja, Finfoods Oy

viestintäpäällikkö, Cramo Finland Oy

Alma Aluemediassa kaikki toiminta on riippuvaista verkostoista. Olemme siirtymässä hierarkioista jaettuun johtajuuteen ja muuttuviin tiimeihin. Media-alan myllerryksessä jokainen tiimi ja yksilö rakentaa verkoston oman onnistumisensa tueksi. On täysin mahdoton nostaa jokin verkosto tärkeimmäksi. On selvää, että haemme digitalisoitumisen tueksi osaamista ja kokemuksia sellaisilta toimijoilta, jotka ovat onnistuneet tekemään liiketoimintaa digitaalisilla palveluilla media-alalla ja muuallakin. Toisaalta verkostoituminen yrityksen sisällä on yhtä tärkeää. Uudet palveluinnovaatiot edellyttävät syntyäkseen verkostoja. Usein tätä yrityksen sisäistä verkostoitumista saatetaan jopa aliarvioida. Verkostojen hyöty syntyy keskinäisestä sparrauksesta, osaamisen jakamisesta ja jalostamisesta sekä asiakastarpeen sekä ansaintamallien tunnistamisesta.

Finfoods Oy on vientikauppaan erikoistunut kauppahuone ja meillä on oma myyntitoimisto Pietarissa. Kuulumme useaan järjestöön kuten Helsingin Yrittäjiin ja olemme mukana monessa verkostossa. Kauppakamari on antanut meille laajempaa näkökulmaa ja tarjonnut eväitä johtamiseen, yrityksen kehitykseen ja liiketoiminnan kansainvälistymiseen. Suomalais-Venäläinen kauppakamari keskittyy nimensä mukaisesti Venäjän kaupan pulmiin, kehitykseen, barometreihin ja koulutukseen sekä järjestää seminaareja ja kontaktiretkiä Venäjälle. Se on tarjonnut hyvän paikan luoda kontakteja venäläisiin liikekumppaneihin. Venäjän kaupan kilta on puolestaan hyvä keskustelu- ja tapaamispaikka ja tarjoaa alan ammattilaisille mahdollisuuksia verkostoitua. Hyödynnämme aktiivisesti Tekesinkin tilaisuuksia. Ne ovat olleet hyviä verkostoitumispaikkoja. Tekesiltä toivoisimme enemmän eväitä kansainvälistymiseen ja kansainvälisen kaupan verkostoitumistilaisuuksia. Kansainväliset messut ovat myös mainioita kontaktien luomispaikkoja. Siellä tehdään ihan oikeasti kauppoja.

Uskon vahvasti, että tyytyväiset ja uskolliset asiakkaat ovat avain sekä nopeampaan kasvuun että parempaan kannattavuuteen, joten nimeäisin heidät tärkeimmäksi verkostoksemme. Asiakaslupauksemme on mainio päivä työmaalla ja sen avulla aiomme nostaa palvelutasomme koko vuokrausalan parhaaksi. Ymmärtääksemme asiakkaitamme entistäkin paremmin, olemme luoneet Cramo Storyn, johon olemme saaneet tukea myös Tekesiltä. Cramo Story kertoo yrityskulttuuristamme – siitä, miten me toimimme asiakkaiden ja toinen toistemme kanssa. Sen pohjana on vahva asiakaslähtöisyys sekä halu vastata asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin yhä paremmin. Toinen erittäin tärkeä verkostomme, eli henkilöstömme, on tehnyt lujasti töitä tehdäkseen tavoitellusta kulttuurista totta. Tämä työ jatkuu myös tulevina vuosina.

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

24 teema TEKSTI: MINNA KEINONEN

ÄLYKKÄÄSTI OHJATUSTA VALAISTUKSESTA SUOMELLE BISNESTÄ Älykkäässä valaistuksessa tietotekniikka ja elektroniikka nivoutuvat yhteen. Erilaiset laitteet keräävät tietoa, jota ne jakavat keskenään ja hyödyntävät valaistuksen ohjaamisessa.

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

nnovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa mukana olevassa SenCity-hankkeessa valaistusinfrasta tehdään palvelualusta, joka mahdollistaa kaupunkitilalle älykkäästi ohjatun valaistuksen. Kertynyttä dataa hyödynnetään myös muiden, käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämisessä. Kaupungeista SenCityssä ovat mukana Helsinki, Lahti, Oulu, Raahe, Salo ja Tampere. Ne tarjoavat kaupunkiympäristöön sijoittuvia katuvalaistuksen pilotointikohteita, joissa yritykset voivat testata omia ratkaisujaan. SenCityn yritysosapuolia ovat C2 SmartLight, Karlux, Nokia, Tehomet ja Valopaa. Helsingin ja Tampereen suunnittelemat pilotointikohteet sijaitsevat ydinkeskustassa tai aktiivisessa aluekeskuksessa. Raahessa ja Salossa pilotit tehdään asuinalueella. Oulun pilotti keskittyy koulun ja monitoimitalon pihaympäristöön. Lahden pilotti ajoittuu vuonna 2017 pidettäviin talvikisoihin, jolloin älykästä valaistusta koetellaan talviympäristössä. Tutkimuslaitoksista SenCity-hankkeeseen osallistuvat Oulun yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunta suunnittelee ja testaa pilottien visuaalisen ja toiminnallisen toteutuksen loppukäyttäjien eli kaupunkilaisten kannalta. VTT puolestaan vastaa pilotoinnin teknisestä tuesta sekä sensoroinnin tutkimuksesta ja kehityksestä ulko-olosuhteissa. n

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

26 eu-rahoitus TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVAT: ISTOCKPHOTO

METGENIN ENTSYYMIT TUOVAT METSÄTEOLLISUUDELLE MILJOONASÄÄSTÖT Prosessin nopeuttaminen, energiansäästö ja ympäristörasituksen pienentäminen ovat jatkuvia haasteita paperi- ja selluteollisuudelle. Kaarinalaisen MetGen Oy:n kehittämät entsyymit tarjoavat niihin ratkaisun, joka on menestynyt myös EU:n Horisontti 2020 -kisassa.

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

”Horisontti-ohjelman pk-instrumentti tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden saada rahoitusta ja löytää sopivia yhteistyökumppaneita.”

uonna 2008 perustetun MetGenin bisnesideana on nopeuttaa asiakkaan tuotantoprosessia, kutistaa energialaskua ja pienentää tuotannon ympäristökuormaa. Hienon ohjauselektroniikan ja järjestelmien sijaan temppu tehdään kemiallisesti hajottajaentsyymeillä, joita yhtiö kehittää räätälintyönä eri prosesseihin sopiviksi. Parhaimmillaan entsyymit kestävät jopa 90 asteen lämpötiloja ja tekevät hajotustyötä moninkertaisesti normaalia nopeammin. Esimerkiksi paperi- ja sellutehtaille tämä tarkoittaa vuositasolla todella huomattavaa energiansäästöä. ”Räätälöityjä entsyymejä voidaan hyödyntää myös jätepohjaisten biopolttoaineiden valmistuksessa sekä jätevesien puhdistuksessa. Tulevaisuudennäkymät ovat tältä pohjalta vähintäänkin lupaavat”, lisää toimitusjohtaja Alex Michine.

ja löytää sopivia yhteistyökumppaneita”, Michine toteaa. Entsyymibisneksen potentiaali on noteerattu laajemminkin, sillä MetGen on kiinnostanut rahoittajia alusta lähtien. ”Tekesistä ja Horisontti-ohjelmasta myönnetyn rahoituksen lisäksi yhtiö on saanut rahoitusta Averasta, Finnverasta ja Suomen Teollisuussijoituksesta. Tärkeitä ovenavaajia ovat olleet myös vuonna 2010 voitettu European Venture -sijoittajakisa, ranskalainen pääomasijoittaja Sofinnova Partners sekä sveitsiläinen Emerald Technology Venture -rahasto. ”Tekesin tuki ja asiantuntemus on ollut todella tärkeää, kun olemme vieneet tuotettamme laboratoriosta teollisen tuotannon tasolle. Samalla olemme myös päässeet yli monen yrityksen kohtaloksi koituvasta kuoleman laaksosta”, toimitusjohtaja lisää.

Euroopassa uskotaan entsyymeihin

Tutkimuslähtöinen yhtiö on tuomassa ensimmäisiä tuotteitaan markkinoille, joten liikevaihto on vielä pieni. Läpimurto on Michinen mukaan kuitenkin jo käsillä ja vauhtiin päästessään kasvu tulee olemaan nopeaa. ”Tavoitteemme on nousta lignoselluloosapitoisten biomassojen entsyymikäsittelyn globaaliksi ykköseksi”, toimitusjohtaja visioi. n

Viime keväänä yhtiö sai positiivisen rahoituspäätöksen EU:n Horisontti 2020 -ohjelman pk-instrumentista ja myöhemmin tänä vuonna uudesta, vähintään yhtä kilpaillusta Fast Track to Innovation -rahoituksesta. ”Pk-instrumentti tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden saada rahoitusta

Tähtäimessä ykköstila

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

28 kasvuyrityksen tarina TEKSTI: PAULA BÖHLING KUVAT: MARKUS SOMMERS

BIOYRITYS valmiina kasvuloikkaan Blueprint Genetics kasvaa ja kansainvälistyy vauhdilla. Liiketoimintamahdollisuudet ovat huikeat, ja ne aiotaan hyödyntää.

elsingissä päätoimipaikkaansa pitävä Blueprint Genetics Oy tarjoaa sairaaloille geenidiagnostiikka-analyysejä perinnöllisten sairauksien määrittämiseen. Yritys erottuu kilpailijoistaan siinä, että sen testit ovat sekä laadukkaita, nopeita että kustannustehokkaita. Kaksi vuotta markkinoilla olleet tuotteet on löydetty hyvin. Asiakkaina on jo 130 klinikkaa 17 maassa. Päämarkkina-alueita ovat Eurooppa, Kanada ja USA. ”Näemme, että olemme ratkaisseet alan kehitystä hidastaneet teknologiset ongelmat ja meistä tulee geenitestauksen johtava toimija maailmassa”, muotoilee toimitusjohtaja Tommi Lehtonen.

Nopeasti eteenpäin Kaikki alkoi Stanfordin yliopistosta. Siellä biologi Samuel Myllykangas kehitti uudenlaisen, kohdennetun menetelmän sekvensointiin eli DNA:n emäsjärjestyksen selvittämiseen. Viereisessä

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

laboratoriossa työskennelleet lääkärit Tero-Pekka Alastalo ja Juha Koskenvuo näkivät menetelmän hyödylliseksi lääketieteelle. Kolmikko perusti yrityksen palattuaan Suomeen vuonna 2012. Aluksi keskityttiin sydän- ja verisuonitauteihin, joihin perustajilla oli vahva kliininen osaaminen. Ensimmäinen vuosi meni tuotekehityksessä ja myyntiprosessin valmistelussa. ”Laboratoriovaihe ja sitä seuraava it-prosessi ovat varsin monimutkaisia, joten tuotekehitykseen piti panostaa paljon”, Lehtonen toteaa. Tuotteet tulivat myyntiin kesällä 2013. Siitä alkoi kaksivuotiskausi, jolloin hankittiin alalla välttämättömiä sertifiointeja ja akkreditointeja. Samalla viimeisteltiin myyntimallia ja lähdettiin kasvuun markkinoilla.

USA: myyntiä, myyntiä, myyntiä USA:han mentiin alkuvuodesta 2015. Se oli olennainen ja oikea valinta, Lehtonen sanoo.

”Kaikki, mitä tuotekehityksestä on tullut ulos, on tullut Tekesprojektien kautta.”

Terveydenhuolto on taloudellisesti vaikeinakin aikoina vakaa markkina, luonnehtii Blueprint Genetics Oy:n toimitusjohtaja Tommi Lehtonen.

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

AIKAJANA 30

2009 –2011

Samuel Myllykangas kehitti kohdennetun OSsekvensointimenetelmän Stanfordin yliopistossa.

2012 –2013

Ensimmäiset Tekesin rahoittamat projektit.

2012

Yritys perustettiin.

2013

Tuotteiden myynti alkoi.

2013

Pääsy Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoituksen 1. vaiheeseen.

2014

Sijoitukset Inventurelta ja Avohoidon Tutkimussäätiöltä.

2013 –2015

Hankittiin alalla välttämättömiä sertifiointeja ja akkreditointeja. Viimeisteltiin myyntimallia ja harjoiteltiin markkinoille menoa. Projekteja Tekesin BioIT-ohjelmassa.

2015

Pääsy Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoituksen viimeiseen vaiheeseen.

2015

Tytäryhtiö USA:han. Yrityksellä työntekijöitä yli 30. Mukaan tuli pääomasijoittaja Pontos. Meneillään projekti Tekesin Terveyttä biteistä -ohjelmassa.

2016

Yrityksen tarjonta laajenee sydän- ja verisuonitaudeista kaikkien perinnöllisten sairauksien diagnosointiin. Toimisto avataan Dubaihin.

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

”Geenitestejä käytetään siellä enemmän kuin Euroopassa. Kilpailu on kovempaa, mutta mahdollisuuksiakin on enemmän – ja samalla hoituvat yhteydet Kanadaan, joka on meille hyvä markkina.” Miten sitten on käytännössä edetty? Yksinkertaista, Lehtonen kiteyttää. Perustettiin tytäryhtiö, vuokrattiin toimisto San Franciscosta ja palkattiin muutama työntekijä. Myyntilupa saatiin tänä keväänä. Työ on ollut paljolti konferensseihin osallistumista, sähköposteja, puheluita, tapaamisia – myyntiä, myyntiä, myyntiä. USA:n markkinan monet erityispiirteet, kuten vakuutuskorvausjärjestelmä, on myös pitänyt ottaa huomioon liiketoiminnan suunnittelussa. ”Usein palveluntarjoajat vastaavat korvausprosessista, joten myös me kehitämme toimintaamme pelkkää myyntiä laajemmalle.”

Seuraava steppi Maaliskuussa 2016 yrityksen tarjonta laajenee sydän- ja verisuonitaudeista kaikkien perinnöllisten sairauksien diagnosointiin. Muutoksen tekee haastavaksi se, että tuotantokoneiston on oltava valmiina myynnin alkaessa. Kun tilaus tulee, se pitää pystyä toimittamaan luvatussa 21 päivässä.

Tuotantokapasiteettia onkin kasvatettu voimakkaasti, ja samalla on laajennettu myyntiorganisaatiota. Työntekijöitä on jo yli 30, kun alkuvuonna oli 13. Markkinointi painottuu edelleen Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, mutta uutta on Lähi-itä. Dubaihin avataan toimisto alkuvuodesta.

Verkostot ratkaisevat Yhtiön alkuvaihetta rahoittivat Tekes ja suomalaiset bisnesenkelit. Vuonna 2014 siihen sijoittivat pääomasijoittaja Inventure ja Avohoidon Tutkimussäätiö, ja tänä vuonna mukaan tuli pääomasijoittaja Pontos. Tekesin BioIT-ohjelma oli tärkeä tuotekehityksen kannalta, Lehtonen kertoo. Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus on auttanut kaupallistamisessa, rahoituskontaktien etsimisessä ja verkostojen laajentamisessa. USA:han suuntautunut Team Finland Health -matka avasi yhteyksiä muun muassa lääketeollisuuteen ja vakuutuskorvauskonsultointiin. ”Liiketoiminta on pitkälti verkostoitumista. Pelkästään tällä vuosipuoliskolla

osallistumme 20–25 kliiniseen konferenssiin ja 5–10 sijoittajatapahtumaan. Uusia kontakteja ja sitten taas myyntiä.”

Mahdollisuuksien maailma Geenitestauksessa menestyminen vaatii Lehtosen mukaan laadukasta sekvensointia. Se ei kuitenkaan riitä, sillä laadukkaita testejä on tarjolla. ”Me pystyimme pudottamaan hintoja 60–70 prosenttia kalleimpiin kilpailijoihimme verrattuna. Mutta kun koko markkinaa katsoo, niin on tämä edelleen kallista diagnostiikkaa. Hintojen pitää laskea, ennen kuin päästään seulontaan.” Blueprint Genetics ei aio lähteä myymään geenitestejä suoraan kuluttajille, mutta kehitteillä on ”puolivälin ratkaisu” – seulontatesti, jota tarjotaan klinikoiden kautta myös kuluttajille. Nyt huomio on toisaalla. ”Maaliskuussa kliinisen diagnostiikan tuotetarjontamme kymmenkertaistuu. Se bisnes itsessään tuo meille valtavasti mahdollisuuksia.” n

TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

Blueprint Genetics Oy Perustettu 2012 Liikevaihto 2014 oli 1,3 milj. euroa, josta ulkomailta 55 % Pääomasijoitukset noin 5,3 milj. euroa Asiakkaina 130 klinikkaa 17 maassa Työntekijöitä yli 30 Toimipaikat Helsinki, San Francisco, Rostock, Dubai (1/2016)

Näytteet kaikkialta maailmasta lähetetään Helsinkiin analysoitavaksi.

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

32 risteyksessä TEKSTI: SAKARI KARPPINEN KUVA: SUSANNA LEHTO KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE ASIANTUNTIJANA TEKESISSÄ.

USA on meille ykköskumppani teollisessa internetissä USA ja Saksa tunnistettiin selkeiksi edelläkävijämarkkinoiksi ja siksi yhteistyön kehittämisen pääkohteiksi vuosi sitten Tekesin teollisen internetin ohjelmaa valmisteltaessa. Sain aiemmin tänä vuonna mahdollisuuden perehtyä aiheeseen tarkemmin vajaan kahden kuukauden jakson aikana Piilaaksossa ja Bostonin alueella. Näillä alueilla riskirahoitusmarkkinat ovat kehittyneimmät ja yliopistot parhaat, ja niillä on kiinnostavaa tutkimusta Suomen näkökulmasta. Yleiset painopisteet ja näkemykset teollisen internetin mahdollisuuksista ovat USA:ssa samansuuntaisia kuin kotimaassa. Esineiden internetin eli IoT:n kuluttajamarkkinat ovat enemmän esillä erilaisen yritysrakenteen takia. Myös niin sanottu alustatalous ja uudet liiketoimintamallit korostuvat enemmän. Jälkimmäisen osalta erityisesti Piilaakso on tällä hetkellä kiistaton edelläkävijä, jota kannattaa seurata myös teollisen internetin näkökulmasta. Huomionarvoista oli yritysten kiinnostus teknologisiin mahdollisuuksiin pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi lohkoketjuteknologian (blockchain)

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

sovellusmahdollisuudet nousivat esille useissa yhteyksissä. Kiinnostavaa oli myös sovellusten painottuminen käyttäjäkokemukseen. Käyttöliittymissä on jo nähtävissä erilaisten lisätyn todellisuuden ratkaisujen yleistyminen myös teollisuuden sovelluksissa.

Yhteistyö avaimena Teollisen internetin buumi on synnyttänyt USA:n markkinoilla runsaasti erilaisia alliansseja ja alustaratkaisuja. Tutustuin itse tarkemmin valmistavan teollisuuden avointa alustaa kehittävään Smart Manufacturing Leadership Coalitioniin. Osittain julkisrahoitteinen SMLC huomioi erityisesti pk-yritysten tarpeet avoimella ratkaisullaan. Yhteistyön kannalta kiinnostava toimija on Industrial Internet Consortium (IIC). Se on laajin yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita yhdistävä kansainvälinen konsortio teollisen internetin alueella. Suomalaisia jäseniä ovat tällä hetkellä useiden yritysten lisäksi muun muassa VTT ja TTY. IIC tarjoaa yrityksille mahdollisuuden verkostoitua

ja luoda uusia teollisen internetin markkinoita esimerkiksi testbed-toiminnalla. Käynnissä olevat hankkeet ovat jäsenyritysten rahoittamia ja keskittyvät lyhyemmän aikavälin markkinoihin. Jatkossa IIC:n tavoitteena on käynnistää myös pidemmän aikavälin tutkimushankkeita, joihin haetaan ulkopuolista julkista rahoitusta (esimerkiksi NSF, EU, Tekes). Tekes kutsui syyskuussa IIC:n testbed-toiminnasta vastaavan johtajan vierailulle Suomeen tapaamaan yrityksiä ja tutkijoita. Vierailun aikana tunnistettiin useita Suomi-USA-yhteistyömahdollisuuksia, joiden valmistelua jatketaan Tekesin ohjelmissa. Kiinnostavia aihealueita ovat ainakin 5G-verkot, logistiikka, terveysteknologia ja 3D-valmistus.

Kokeillaan mikä toimii USA on noussut Suomen kolmanneksi tärkeimmäksi vientimaaksi Saksan ja Ruotsin jälkeen. Presidentti Barack Obaman käynnistämä Advanced Manufacturing -ohjelma tähtää teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen ja on lisännyt investointeja valmistavaan teollisuuteen. Tekesin ja Finpron aloitteesta on tällä hetkellä valmisteilla kasvuohjelma, joka tavoittelee teollisuusautomaation ja teollisen internetin ratkaisujen vientiä Yhdysvaltoihin. Aiheesta kiinnostuneiden yritysten kannattaa ottaa yhteyttä Tekesiin. Missä sitten voisimme ottaa oppia USA:sta? Ainakin liiketoimintalähtöisyydessä ja matalassa kynnyksessä käynnistää monipuolisia kokeiluja uusien markkinoiden luomiseksi. Toisaalta ketterien kokeilujen rinnalla pitäisi olla visio ja kunnianhimoisia tutkimushaasteita, joita pyritään ratkaisemaan pidemmällä aikavälillä. USA:ssa puolustusteollisuuden rahoittaja Darpan edelläkävijyys Grand Challenge -haasteissa on saanut aikaan radikaaleja uusia innovaatioita. Samantyyppistä lähestymistapaa kaivattaisiin Suomessakin teollisen internetin kehitystoimintaan. n

Team Finland -kansainvälistymispalvelut Team Finland kokoaa yhteen kaikki valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut aina neuvonnasta rahoitukseen. Tutustu ja rakenna oma polkusi maailman markkinoille. Markkinoiden mahdollisuudet Keräämme ja analysoimme taloudellista ja yhteiskunnallista tietoa maailman markkinoista. Eri palveluiden avulla pystyt arvioimaan toimialasi tai tuotteesi näkymiä eri maissa.

Neuvontaa ja koulutusta Autamme sinua suunnittelemaan yrityksesi kansainvälistymistä tai saat apua käytännön kysymyksiin.

Verkostot Joskus kansainvälistyminen vaatii liikekumppaneita. Autamme sinua löytämään partnerin joko liiketoimintaan tai tutkimukseen.

Tekesin palvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Tarjoamme yhdessä muiden toimijoiden kanssa rahoitusta ja palveluja, joilla erityisesti pk-yritykset voivat parantaa mahdollisuuksiaan kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Rahoitusta Tekesin innovaatiorahoituksen avulla yritykset voivat kasvaa nopeammin ja uudistaa liiketoimintaansa. Rahoitusta voi käyttää esimerkiksi tutkimukseen ja tuotekehitykseen, liiketoiminnan ja organisaation kehitykseen ja kansainvälisen kasvun suunnitteluun.

Palveluja Yhteiskuntasuhteet Joissakin maissa valtiota tarvitaan avaamaan ovia yrityksille. Kartoitamme yrityksesi tarvitsemat viranomaiskontaktit eri maissa ja tuemme yhteyksien luomisessa.

Tekesin palvelujen avulla yrityksesi voi esimerkiksi valmistautua kasvuun tai hankkia kansainvälisen liiketoiminnan osaamista eri markkina-alueilla. Esim: • • • •

Market Access Programs Team Finland Future Watch Horisontti 2020 Kansainväliset ohjelmat ja verkostot

Näkyvyys Yrityksesi voi osallistua vientiä edistävälle Team Finland -matkalle tai hyödyntää Suomen edustustojen tiloja tilaisuuksiinsa. Autamme myös luomaan kontakteja mediaan ulkomailla.

Tutustu myös Tekesin ohjelmiin

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

34 nimitykset TEKSTI: EERO LUKIN KUVAT: SUSANNA LEHTO

Oikeustieteen maisteri Sami Paatero aloitti Tekesissä elokuussa. Hän työskentelee Digitaalinen transformaatio -teeman johtajana.

Digitaalisuuden hyödyntäminen on ihmisten valinta

”T

yöni kohdistuu digitalisaation hyödyntämiseen yritysten kasvun ja kansainvälistymisen voimistajana. Työ pitää sisällään digitalisaation mahdollisuuksien kartoittamista ja ymmärryksen vahvistamista. Osa työtä on myös säätelystä johtuviin esteisiin ja pullonkauloihin vaikuttaminen. Tarvitsemme uudenlaisia toimintamalleja niin yrityksissä kuin julkisella sektorillakin”, kertoo Paatero. ”Digitalisaation hyödyntäminen on lopulta ihmisten valinta. Uudet sovellukset ja teknologiat helpottavat elämää ja tehostavat niin liiketoimintaa kuin hallintoakin. Vaikka aina tarvitaan jossain määrin sääntelyä, vanhat säätelymenetelmät eivät välttämättä toimi toimintatapojen muuttuessa.

NIMITYKSIÄ

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

Pitäisi huomioida kokonaan uudenlaiset toimintamallit, eikä rakentaa sääntelyä vanhojen rakenteiden varaan. Esimerkiksi terveydenhuollossa pitäisi enemmän tutkia sitä kuinka ihmiset itse voisivat tuottaa ajantasaista tietoa hoidon tueksi uutta teknologiaa hyödyntäen, kuin rakentaa erilaisia organisaatiomalleja. Tähän liittyy sekä tiedon hyödyntämiseen liittyvää sääntelyä että uusien toimintatapojen ottamista osaksi terveydenhuoltoa. Asiakaslähtöisyyden pitää nousta vihdoin keskiöön.”

Jonkun pitää ohjata laivaa, vaikka myrskyäkin olisi luvassa ”Digitaalinen murros on globaali trendi ja koskee ihan kaikkia. Meidän pitää pyr-

FT Harriet Gullstén on valittu määräaikaiseksi asiantuntijaksi Suuret yritykset ja julkiset toimijat –vastuualueelle.

kiä ohjaamaan laivaa, eikä vain tyytyä ostamaan lippua risteilylle. Digitalisaatio muuttaa meidän kaikkien elämää ja siksi on tärkeää pyrkiä ymmärtämään sen vaikutuksia yhä paremmin. Uudenlaiset kumppanuudet ja yhteistoimintatavat ovat keskeisiä, kun pyritään hyödyntämään kaikki mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Tämä vaatii näkemyksellisyyttä ja vahvaa johtajuutta.” Ennen Tekesiä Paatero on työskennellyt mm. liikenne- ja kuntaministerin valtiosihteerinä. Pääpaino tehtävässä oli valtiovarainministeriössä julkishallinnon palveluiden digitalisaatiossa ja liikenne- ja viestintäministeriön puolella älykkään liikenteen ratkaisuiden edistämisessä. n

DI Arto Mustikkaniemi on valittu asiantuntijaksi Pekingin toimipisteeseen.

yhteystiedot 35 Innovaatiorahoituskeskus Tekes Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila Tekesin Näköalat -lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 19.2.2016 Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: nakoalat@tekes.fi. Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata osoitteesta: www.tekes.fi/ julkaisut. Tekesin Näköalat -lehti luettavissa myös osoitteessa issuu.com.

Numero 3/2015, 27.11.2015 JULKAISIJA Innovaatiorahoituskeskus Tekes TOIMITUS Päätoimittaja Pia Mörk Toimituksen sihteeri Susanna Lehto TOIMITUSKUNTA Anna-Maija Ikonen, Eeva Landowski, Tiina Lifländer, Miia Linnusmaa, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén TOIMITUSNEUVOSTO

PL 69, 00101 HELSINKI www.tekes.fi

ELY-keskusten puhelinnumero 029 50 36000. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Alvar Aallon katu 8, PL 156, 60101 Seinäjoki Asioinnin palvelunumerot Vaihde 029 50 55000 arkisin klo 8.00–16.00 Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvonta arkisin klo 8.00–15.00 029 50 55050 Verkkoasioinnin tekninen neuvonta arkisin klo 8.00–15.00 029 50 55051 YRITYSTEN PALVELUNUMEROT Kansainvälistymistä ja kasvua hakevat asiakkaat: Team Finland -puhelinpalvelu ma - pe klo 9.00–16.00 029 50 20510 Team Finland -yhteydenottolomake: www.tekes.fi/team-finland-yhteydenotto Uudet asiakkaat www.tekes.fi/tunnustelu Virallinen posti kirjaamo@tekes.fi

Ulla Hiekkanen-Mäkelä , Inkeri Huttu, Kari Inberg, Kimmo Kanto, Eeva Landowski, Susanna Lehto, Piia Moilanen, Pia Mörk, Sanna Piiroinen Kansikuva: Markus Sommers Taitto: Mainostoimisto Cake Oy Painatus: Erweko Oy ISSN-L 1798-9876 ISSN 1798-9876 (Painettu) ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu) Painos 14 000

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin ja Team Finlandin verkostoa. Pirkanmaan ELY-keskus vastaa palvelun hallinnosta.

Etelä-Savon ELY-keskus Jääkärinkatu 14, PL 164, 50101 Mikkeli Hämeen ELY-keskus Kirkkokatu 12, PL 29, 15141 Lahti Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Kainuun ELY-keskus Kalliokatu 4, PL 115, 87101 Kajaani Keski-Suomen ELY-keskus Cygnaeuksenkatu 1, PL 250, 40101 Jyväskylä Lapin ELY-keskus Hallituskatu 3 B, PL 8060, 96101 Rovaniemi Lapin ELY-keskus Kemin palvelupiste Asemakatu 19, 94100 Kemi Pirkanmaan ELY-keskus Pellavatehtaankatu 25, PL 297, 33101 Tampere Pohjanmaan ELY-keskus Wolffintie 35 B, PL 131, 65101 Vaasa Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan palvelupiste Ristirannankatu 1, PL 240, 67101 Kokkola

Alkavat ja kotimarkkinayritykset Yritys-Suomi -puhelinpalvelu ma - to klo 9.00–17.00 pe klo 9.00–16.15 029 50 20500

Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kauppakatu 40 B, PL 69, 80101 Joensuu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Viestikatu 1, PL 86, 90101 Oulu Pohjois-Savon ELY-keskus Kallanranta 11, PL 2000, 70101 Kuopio Satakunnan ELY-keskus Valtakatu 12, PL 266, 28101 Pori Uudenmaan ELY-keskus Opastinsilta 12 B, 5 krs., PL 36, 00521 Helsinki Varsinais-Suomen ELY-keskus Itsenäisyydenaukio 2, PL 236, 20101 Turku

TEKESIN NÄKÖALAT 4 2015

Mitä yrityksesi TODELLA tarvitsee kasvaakseen kansainvälisille markkinoille? Istutaan alas ja jutellaan yrityksesi tarpeista. Meiltä voit saada rahoitusta uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen kansainvälisille markkinoille. Voit saada meiltä myös asiantuntija-apua kansainvälistymiseen ja rahoitusta digitaalisen liiketoiminnan osaajien palkkaamiseen.

Valitse vain keinosi kasvuun…

Palvelut Digitaalisuus Brändinhallinta Muotoilu …istu alas ja ota yhteyttä. Jutellaan.