a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

*

BOLOGNESE J A L O S T U K S E N T AV O I T E O H J E L M A 2 0 21 – 2 0 2 5

*

* H Y VÄ KSY T T Y ROT U K E R H O N Y L E I S KO KO U KS E S SA 0 0 . 0 0 . 0 0 0 0 H Y VÄ KSY T T Y ROT U JÄ R J E S TÖ N Y L E I S KO KO U KS E S SA 0 0 . 0 0 . 0 0 0 0 S K L : N JA LO S T U S T I E T E E L L I N E N TO I M I K U N TA H Y VÄ KSY N Y T 0 0 . 0 0 . 0 0 0 0

*


MONICA OLIVIERI

PIENI ITALIAL AINEN BOLOGNESE ON PUHDAS VERINEN SEURAKOIRA .

TIETORUUDUT 1. Y K S I LÖ I D E N VÄ L I N E N S U K U L A I S U U S S U H D E J A S U K U S I I T O S A S T E

X

2 . T E H O L L I N E N P O P U L A AT I O KO KO X 3 . M I S TÄ KO I R I S TA S U O M A L A I N E N B O LO G N E S E P O P U L A AT I O R A K E N T U U ?

X

4 . Y K S I T TÄ I S E N KO I R A N J Ä L K E L Ä I S M Ä Ä R Ä X 5 . M y D o g D N A x 6 . S I V U Ä Ä N I S Y D Ä M E S S Ä X 7. A G R I A N KO I R A R O T U P R O F I I L I T X


BOLOGNESE J A L O S T U K S E N TAV O I T E O H J E L M A 2 0 21 – 2 0 2 5

S I S Ä L LY S

1.

YHTEENVETO 1.1

K U VAU S R O D U S TA JA S E N K ÄY T T ÖTA R KO I T U KS E S TA

1. 2

R O D U N T I L A N N E JA JA LO S T U S TAVO I T T E E T

1. 3

1. 2 .1

P O P U L A AT I O N R A K E N N E JA JA LO S T U S P O H JA

1. 2 . 2

L U O N N E JA K ÄY T TÄY T Y M I N E N

1. 2 . 3

T E RV E Y S JA L I S Ä Ä N T Y M I N E N

1. 2 . 4

U L KO M U OT O

TÄ R K E I M M ÄT S U O S I T U KS E T JA LO S T U S KO I R I L L E

I RODUN HISTORIA 2.

R O D U N TAU S TA 2 .1

A L K U P E R Ä JA K ÄY T T ÖTA R KO I T U S

2.2

R O D U N K E H I T Y S N Y K Y I S E E N M U OT O O N S A

2.3

3.

2 . 2 .1

I TA L I A

2.2.2

V E N Ä JÄ

E N S I M M Ä I S E T KO I R AT S U O M E S S A , KO I R A M Ä Ä R Ä N K E H I T Y S 2 . 2 .1

19 8 9 – 19 9 9

2.2.2

2000 – 2009

2.2.2

2 010 – 2 019

2.2.2

R E K I S T E R Ö I N T I M Ä Ä R ÄT

JÄ R J E S T Ö O R GA N I S A AT I O JA S E N H I S T O R I A 3 .1

R O D U N R OT U JÄ R J E S T Ö JA R OT U K E R H O ( R OT U Y H D I S T Y S )

3.2

JA LO S T U S T O I M I K U N TA JA JA LO S T U KS E N O H JAU S


II RODUN NYKY TIL A 4.

P O P U L A AT I O N R A K E N N E JA JA LO S T U S P O H JA

4 .1

4.2

P O P U L A AT I O N R A K E N N E 4 .1.1

R E K I S T E R Ö I N T I M Ä Ä R ÄT S U O M E S S A V U O S I N A 2 010 – 2 019

4 .1. 2

T U O N T I KO I R I E N L U K U M Ä Ä R Ä V U O S I N A 2 010 – 2 019

4 .1. 3

JA LO S T U S KO I R I E N K E S K I M Ä Ä R Ä I N E N I K Ä V U O S I N A 2 010 – 2 019

4 .1. 4

S U K U S I I T O S A S T E V U O S I N A 2 010 – 2 019

JA LO S T U S P O H JA 4 . 2 .1

JA LO S T U KS E E N K ÄY T E T T Y J E N U R O S T E N JA N A R T T U J E N O S U U S S Y N T Y N E I S TÄ / S U K U P O LV I

4.2.2

I S ÄT / E M ÄT - S U H D E L U K U / S U K U P O LV I

4.2.3

R O D U N T E H O L L I N E N P O P U L A AT I O KO KO

4.2.4

V U O S I N A 2 010 – 2 019 JA LO S T U KS E E N R U N S A I M M I N K ÄY T E T Y T 2 0 U R O S TA JA 2 0 N A R T T UA

4.2.5

K ÄY T E T Y I M P I E N JA LO S T U S KO I R I E N K E S K I N Ä I N E N S U K U L A I S U U S

4.3

R O D U N P O P U L A AT I OT M U I S S A M A I S S A

4.2

Y H T E E N V E T O P O P U L A AT I O N R A K E N T E E S TA JA JA LO S T U S P O H JA S TA 4 . 4 .1

R O D U N JA LO S T U S P O H JA N L A A J U U S

4.4.2

TÄ R K E I M M ÄT JA LO S T U S P O H JA A K AV E N TAVAT T E K I JÄT L I N JAT E I VÄT JAT K U Y KS I TÄ I S I Ä U R O KS I A K ÄY T E TÄ Ä N L I I K A A B O LO G N E S E O N M A A I L M A N L A A J U I S E S T I P I E N I R OT U

5.

L U O N N E JA K ÄY T TÄY T Y M I N E N S E K Ä K ÄY T T Ö O M I N A I S U U D E T

5 .1

TAU S TA A / L U O N T E E N M E R K I T Y S

5.2

R OT U M Ä Ä R I T E L M Ä N M A I N I N N AT L U O N T E E S TA JA K ÄY T TÄY T Y M I S E S TÄ S E K Ä R O D U N K ÄY T T ÖTA R KO I T U KS E S TA

5.3

R O D U N JA K AU T U M I N E N N ÄY T T E LY L I N J O I H I N , K ÄY T T Ö L I N J O I H I N J N E .

5.4

P E V I S A - O H J E L M A A N S I S Ä L LY T E T T Y L U O N T E E N JA K ÄY T TÄY T Y M I S E N JA / TA I K ÄY T T Ö O M I N A I S U U KS I E N T E S TAU S JA / TA I K U VAU S

5.5

L U O N T E E N JA K ÄY T TÄY T Y M I S E N A RV I O I N T I : L U O N N E T E S T I , K ÄY T TÄY T Y M I S E N JA LO S T U S TA R K A S T U S , KO I R A N ÄY T T E LY T 4 . 2 .1

L U O N N E T E S TAT U T KO I R AT

4.2.2

K ÄY T TÄY T Y M I S E N JA LO S T U S TA R K A S T U S

4.2.3

K ÄY T TÄY T Y M I S E N A RV I O I M I N E N KO I R A N ÄY T T E LY I S S Ä


5.6

5.7

5.8

KO E - JA K ÄY T T Ö O M I N A I S U U D E T 5 . 6 .1

KO K E E T JA K I L PA I L U T

5.6.2

K ÄY T T Ö O M I N A I S U U D E T

K ÄY T TÄY T Y M I N E N A R K I E L Ä M Ä S S Ä S E K Ä L I S Ä Ä N T Y M I S K ÄY T TÄY T Y M I N E N 5 . 7.1

K ÄY T TÄY T Y M I N E N A R K I E L Ä M Ä S S Ä

5 . 7. 2

L I S Ä Ä N T Y M I S K ÄY T TÄY T Y M I N E N

Y H T E E N V E T O R O D U N K ÄY T TÄY T Y M I S E N JA L U O N T E E N K E S K E I S I M M I S TÄ O N G E L M A KO H D I S TA S E K Ä N I I D E N KO R JA A M I S E S TA

6.

T E RV E Y S JA L I S Ä Ä N T Y M I N E N

6 .1

Y L E I S I Ä H U O M I O I TA B O LO G N E S E N T E RV E Y D E S TÄ

6.2

P E V I S A - O H J E L M A A N S I S Ä L LY T E T Y T S A I R AU D E T JA V I AT

6.3

R O D U L L A T O D E T U T M E R K I T TÄVÄT S A I R AU D E T JA V I AT 6 . 3 .1

Y L E I S I M M ÄT JA / TA I VA K AV I M M AT S A I R AU D E T JA V I AT PAT E L L A LU KS A AT I O , P R A , P O R T O S Y S T E E M I N E N S H U N T T I ( M A KS A S H U N T T I ) , P U R E N TAV I AT , K I V E S P U U T O KS E T , D I S T I C H I A S I S , L I I A L L I N E N S I L M ÄV U OT O

6 . 3 .1

S A I R AU D E T JA V I AT , J O I TA T U N N E TA A N Y KS I T TÄ I S I Ä TA PAU KS I A S I L M Ä S A I R AU D E T , A L L E R G I AT JA I H O - O N G E L M AT , R U UA N S U L AT U S K A N AVA N O N G E L M AT , S Y DÄ N S A I R AU D E T , I D I O PA AT T I N E N E P I L E P S I A

6 . 3 .1

S A I R AU D E T JA V I AT , J O I TA R O D U S S A T O D E N N Ä KÖ I S E S T I E S I I N T Y Y E N E M M Ä N K U I N T I E D E TÄ Ä N C U S H I N G I N TAU T I , T R A K E A KO L L A P S I

6.4

Y L E I S I M M ÄT K U O L I N S Y Y T

6.5

LISÄÄNT YMINEN

6.5

6 . 5 .1

A S T U M I S VA I K E U D E T

6.5.2

T I I N E H T Y M I S VA I K E U D E T

6.5.3

TIINEYSAIKA

6.5.4

SYNNY T YS

6.5.5

K E S K I M Ä Ä R Ä I N E N P E N T U E KO KO

6.5.6

I M E T Y S JA P E N T U J E N H O I T O

6.5.7

SYNT YNEET PENNUT

S A I R AU KS I L L E JA L I S Ä Ä N T Y M I S O N G E L M I L L E A LT I S TAVAT A N AT O M I S E T PIIRTEET

6.5

Y H T E E N V E T O R O D U N K E S K E I S I M M I S TÄ O N G E L M I S TA T E RV E Y D E S S Ä JA L I S Ä Ä N T Y M I S E S S Ä


7.

U L KO M U OT O

7.1

R OT U M Ä Ä R I T E L M Ä

7. 2

N ÄY T T E LY T JA JA LO S T U S TA R K A S T U KS E T 7. 2 .1

R O D U N KO I R I E N N ÄY T T E LY K ÄY N N I T

7. 2 . 3

R O D U N KO I R I E N JA LO S T U S TA R K A S T U KS E T

7. 3

U L KO M U OT O JA R O D U N K ÄY T T ÖTA R KO I T U S

7. 4

Y H T E E N V E T O R O D U N K E S K E I S I M M I S TÄ U L KO M U OT O - JA R A K E N N E O N G E L M I S TA 7. 4 .1

M I T TA S U H T E E T

7. 4 . 2

KO KO

7. 4 . 3

T U R K I N L A AT U

7. 4 . 4

PÄ Ä N M U OT O

7. 4 . 5

R A K E N T E E L L I S E T O N G E L M AT

TOMMASO URCIUOLO

I TA L I A L A I N E N B O LO G N E S E R O M A W I N N E R - KO I R A N ÄY T T E LY S S Ä .


I I I T U L E VAT V U O D E T 8.

JA LO S T U KS E N TAVO I T T E E T JA T OT E U T U S

8 .1

8.2

8.3

8.4

JA LO S T U KS E N TAVO I T T E E T 8 .1.1

JA LO S T U S P O H JA

8 .1. 2

K ÄY T TÄY T Y M I N E N JA L U O N N E

8 .1. 3

T E RV E Y S JA L I S Ä Ä N T Y M I N E N

8 .1. 4

U L KO M U OT O

JA LO S T U KS E N T OT E U T U S – R OT U K E R H O N T O I M E N P I T E E T 8 . 2 .1

JA LO S T U S P O H JA

8.2.2

K ÄY T TÄY T Y M I N E N JA L U O N N E

8.2.3

T E RV E Y S JA L I S Ä Ä N T Y M I N E N

8.2.4

U L KO M U OT O

VA H V U U D E T , U H AT JA M A H D O L L I S U U D E T S E K Ä VA R AU T U M I N E N O N G E L M I I N 8 . 3 .1

VA H V U U D E T

8.3.2

U H AT

8.3.3

MAHDOLLISUUDET

8.3.4

VA R AU T U M I N E N O N G E L M I I N

S U O S I T U KS E T JA LO S T U KS E E N K ÄY T E T TÄV I E N KO I R I E N JA Y H D I S T E L M I E N O M I N A I S U U KS I S TA

8.5

8 . 4 .1

Y L E I S E T S U O S I T U KS E T

8.4.2

V I R A L L I S E T T E RV E Y S T U T K I M U KS E T

8.4.3

M U U T T E RV E Y T E E N L I I T T Y VÄT S U O S I T U KS E T

T O I M I N TA S U U N N I T E L M A JA TAVO I T E O H J E L M A N S E U R A N TA

MONICA OLIVIERI

B O LO G N E S E N E R I T Y I S P I I R R E O N L U O N N O L L I N E N , K Ä S I T T E L E M ÄT Ö N T U R K K I .


MARIA TOMMINEN

U S E I M M AT B O LO G N E S E T R E N T O U T U VAT M I E L E L L Ä Ä N . B O LO G N E S E N O M I S TA J AT Y L E E N S Ä A R V O S TAVAT TÄTÄ O M I N A I S U U T TA .


1.

YHTEENVETO Jalostuksen tavoiteohjelma on tietopaketti rodun ominaisuuksista ja jalostuksesta. Se kertoo rodun populaation rakenteesta, luonneominaisuuksista, terveystilanteesta ja ulkomuodosta. Se toimii kasvatus- ja jalostustyön tukena ja sisältää jalostustavoitteet sekä suositukset jalostuskoirille esimerkiksi terveystarkastusten ja enimmäisjälkeläismäärän suhteen. Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry

1.1

K U VA U S R O D U S TA J A S E N K ÄY T T Ö TA R KO I T U K S E S TA

Italialainen pieni bolognese on puhdasverinen seurakoira. Sen esi-isien sanotaan olleen niitä Välimeren alueen pieniä koiria, joita Aristoteles kutsui nimellä canes melitensis. Ulkomuodoltaan bolognese on pienikokoinen, tiivisrakenteinen, kompakti ja neliömäinen. Luonnonvalkoinen turkki on pitkä ja ilmava. Se kohoaa irti rungosta ja on kauttaaltaan kreppikiharoiden peitossa. Silmäluomet, näkyvät limakalvot ja kirsu ovat mustat, silmät tummanokran väriset. Bolognese liikkuu ryhdikkäästi ja tarmokkaasti ja kantaa päätään ylväästi ja arvokkaasti. Häntä on kaareutuneena selän päälle. Bolognesea ei trimmata ja yleisvaikutelmaltaan rotu on rustiikkisempi kuin monet muut kääpiökoirat, kuten esimerkiksi viimeistelty bichon frisé tai elegantti maltankoira. Bolognesen rotumääritelmässä koiran luonnetta ja käyttäytymistä kuvataan seuraavasti: Hillitty, yleensä ei erityisen vilkas. Kekseliäs, tasainen ja erittäin kiintynyt isäntäväkeensä ja lähipiiriinsä.

1. 2

R O D U N T I L A N N E J A J A L O S T U S TAV O I T T E E T 1. 2 .1

P O P U L A AT I O N R A K E N N E J A J A L O S T U S P O H J A

Bolognese on maailmanlaajuisesti pieni rotu. Myös suomalainen populaatio on pieni. Vuosittaiset rekisteröinnit ovat pääsääntöisesti jääneet alle 100 koiran. Vuosina 2015 – 2018 rekisteröintimäärät olivat selvästi aiempaa suurempia (ennätysvuonna 2017 166 koiraa), mutta putosivat jälleen vuonna 2019 (86 koiraa). Tulevaa kehitystä on toistaiseksi vaikea ennustaa. Haasteena on lemmikkikoirien suuri määrä. Syntyvistä pennuista vain pieni osa lisääntyy. Nartuista jälkeläisiä saa noin kolmannes, mutta uroksista jalostukseen käytetään vain reilua kymmentä prosenttia koirista. Urosten jalostuskäyttö ei myöskään ole tasaista, vaan jälkeläiset kasaantuvat tietyille uroksille. Lisäksi käytetyimmissä jalostuskoirissa on runsaasti lähisukulaisia. Bolognesen jalostuspohja on siten varsin kapea. Rodun jalostuksessa tulee pyrkiä säilyttämään rodun olemassa oleva geneettinen monimuotoisuus. Pentueita tulee syntyä riittävästi ja jalostukseen tulee käyttää riittävässä määrin eri koiria. Erityisesti urosten riittävän laajaan jalostuskäyttöön tulee kiinnittää huomioita. Lisäksi on vältettävä liian nuorien koirien liiallista jalostuskäyttöä sekä pyrittävä pidentämään yhden sukupolven pituutta. Konkreettisena tavoitteena on, että jalostukseen käytetään vain vähintään 20 kuukautta, mieluiten yli kaksi vuotta vanhoja koiria. Lisäksi pyritään varmistamaan, että yksittäisen uroksen maksimijälkeläismäärä ennen viiden vuoden ikää on 20 pentua.

1. 2 . 2

L U O N N E J A K ÄY T TÄY T Y M I N E N

Luonne ja terveys ovat seurakoiran tärkeimmät ominaisuudet. Kun luonne- ja terveyskyselyssä bolognesen omistajilta kysyttiin, miksi he valitsivat rodukseen juuri bolognesen, tärkeimmäksi syyksi nousi koiran luonne (54 % vastaajista).


Dokumentoitua tietoa bolognesen luonteesta ja käyttäytymisestä on saatavilla valitettavan vähän. Tiedot perustuvat vuodenvaihteessa 2017–2018 ja alkuvuodesta 2019 toteutettuun luonne- ja terveyskyselyyn. Kyselyssä kysyttiin vain muutamia yksittäisiä asioita ja monta olennaista seikkaa jäi käsittelemättä (esimerkiksi eroahdistus). Jotta luonteesta ja käyttäytymisestä saataisiin enemmän tietoa, rodulle tulee laatia käyttäytymisen jalostustarkastuksen ihanneprofiili, minkä jälkeen tarkastusten järjestäminen on mahdollista. Konkreettisena tavoitteena on toteuttaa vuonna 2021 laajempi luonne- ja käyttäytymiskysely, jonka pohjalta on mahdolllista laatia käyttäytymisen jalostustarkastuksen ihanneprofiili. Tämän jälkeen pyritään järjestämään ensimmäinen käyttäytymisen jalostustarkastus. 1. 2 . 3

TERVEYS JA LISÄÄNT YMINEN

Bolognesea voi pitää kohtuullisen terveenä rotuna. Tietyt sairaudet ja viat kuitenkin korostuvat ja niihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Patellaluksaatio on rodussa hyvin yleinen. Sen esiintymistä tulee pyrkiä vähentämään sekä virallisten polvitutkimusten avulla että kiinnittämällä huomiota koirien takajalkojen rakenteeseen. Merkittäviä sairauksia ovat myös PRA (prcd-PRA ja tuntematon muoto) sekä suhteellisen harvinaisena, mutta vakavana portosysteeminen shuntti eli ns. maksashuntti. Distichiasis ja liiallinen silmävuoto ovat yleisiä ja purenta- sekä kivesvikoja esiintyy suhteellisen paljon. Astutukset ja synnytykset sujuvat pääosin luonnollisesti ja sektiot ovat harvinaisia. Rodun elinvoiman säilymisen takia on tärkeää, että näistä ominaisuuksista pidetään kiinni ja mahdollisiin ongelmiin puututaan. Muutamilla nartuilla on esiintynyt polttoheikkoutta. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jalostukseen ei tule käyttää koiria, joilla itsellään tai joiden lähisuvussa on paljon synnytysvaikeuksia. Jos polttoheikkoudelle ei ole selvää syytä (esimerkiksi liian iso pentue), narttua ei tule käyttää uudelleen jalostukseen. Sama koskee narttua, joka ei ole kyennyt hoitamaan pentujaan. Yksittäisiä pentuja on syntynyt pienikokoisina ja heikkoina. Jos pentu tarvitsee erityistä hoivaa ensimmäisten elinviikkojensa aikana pysyäkseen hengissä, sitä ei tule myöhemmin käyttää jalostukseen. Myöskään liian pienikokoisia koiria ei tule käyttää jalostukseen. Jalostukseen käytetyn nartun tulee painaa vähintään kolme kiloa, mieluiten minimipaino saisi olla lähempänä kolmea ja puolta kiloa. Konkreettisena tavoitteena on, että kaikille jalostukseen käytetyille koirille tehdään viralliset silmä- ja polvitutkimukset, jotka ovat voimassa astutushetkellä. Yli kolmevuotiaana patellaluksaation varalta tutkittujen koirien määrä tulee saada mahdollisimman korkeaksi, jotta tulevaisuudessa voitaisiin ottaa käyttöön polvi-indeksi. 1. 2 . 4

U L KO M U O T O

Bolognesen ulkomuodossa on edelleen paljon vaihtelua ja rodussa nähdään runsaasti ulkomuodoltaan epätyypillisiä koiria (virheelliset mittasuhteet, virheellinen turkki jne.). Geneettisen monimuotoisuuden varmistamiseksi on kuitenkin tärkeää, että ulkomuodollisia puutteita siedetään. Jokaisessa sukupolvessa ei tarvitse syntyä koiranäyttelytähtiä. Kasvatustyön tulee olla pitkäjänteistä ja ulkomuotoa koskevat tavoitteet voidaan asettaa muutaman sukupolven päähän. Terveeseen rakenteeseen tulee kiinnittää huomiota. Esimerkiksi patellaluksaation primaarisyy on virheellinen talajalkojen rakenne. Rodussa ei tavoitella anatomisia ääripiirteitä. Jalostuksessa on pidettävä huoli, että ihanteellinen, tavoiteltu rotutyyppi säilyy oikeana. Esimerkiksi bolognesen pään muoto ei saa muuttua. Bolognesen kallon kuuluu olla litteä ja kuonon normaalimittainen. Kuono ei saa lyhentyä ja kallo pyöristyä. Konkreettisena tavoitteena on lisätä kasvattajien, ulkomuototuomareiden ja koiran omistajien tietoa bolognesen oikeasta ulkomuodosta ja rakenteesta. Erityistä huomiota kiinnitetään kokoon. Koira ei saa olla liian pieni. Pieni koko on terveysriski.


1. 3

TÄ R K E I M M ÄT S U O S I T U K S E T J A L O S T U S KO I R I L L E

Jalostukseen tulee käyttää terveitä ja hyväluonteisia koiria. Jalostukseen käytettävä koira ei saa olla arka eikä hermostunut. Suositellaan, että jalostuskäytön alaikäraja sekä nartuilla että uroksilla on vähintään 20 kuukautta, mieluiten yli kaksi vuotta. Urosten jalostuskäytön tulisi painottua yli viiden vuoden ikään. Jotta nuorten urosten jälkeläismäärä ei kasvaisi liian runsaaksi, suositellaan, että yksittäisen uroksen maksimijälkeläismäärä ennen viiden vuoden ikää on 20 pentua. Jalostukseen käytetyille koirille tulee tehdä viralliset silmä- ja polvitutkimukset, joiden tulee olla voimassa astutushetkellä. Silmätutkimus on voimassa 12 kuukautta ja polvitutkimus alle kolmevuotiaalle koiralle tehtynä kaksi vuotta ja yli kolmevuotiaalle koiralle tehtynä koiran koko eliniän. Tietyt silmäsairaudet estävät jalostuskäytön tai rajoittavat sitä (listattu kohdassa x.x). Polvitutkimuksen rajaarvo on 2 ja tuloksen 2 saanut koira voidaan yhdistää vain tuloksen 0 saaneeseen koiraan. Jalostukseen käytetyille koirille tulee tehdä prcd-PRA-geenitesti, jos niiden vanhempia ei ole testattu geenitestillä terveiksi. Kantajan saa yhdistää vain terveeseen koiraan. Terveen koiran saa yhdistää myös testaamattoman koiran kanssa. Maksashunttipennun tuottanutta yhdistelmää ei saa uusia. Jos koiran lähisukulaisilla tiedetään esiintyvän maksashunttia, PRA:n tuntematonta muotoa tai kaihia, parituskumppaniksi on valittava koira, jolla vastaavaa rasitetta ei tiedetä olevan. Allergista/kutiavaa/kroonisesti iho-ongelmaista koiraa, kroonisista ruuansulatuskanavan oireista kärsivää koiraa tai Legg-Perthes-diagnoosin saanutta koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

Huom! Bolognese ry:n kasvattajalistan koirien ja yhdistelmien ominaisuuksia koskevat säännöt perustuvat jalostuksen tavoiteohjelman jalostussuosituksille. Osa suosituksista on kasvattajalistalla sitovia. Näitä ovat: Jalostuskäytön alaikäraja astustushetkellä on 20 kk. Molemmilla vanhemmilla tulee olla astutushetkellä voimassa olevat silmä- ja polvitarkastuslausunnot. Lausuntojen voimassaoloajat ja jalostusta rajoittavat sairaudet on määritelty samalla tavalla kuin JTO:n jalostussuosituksissa. Prcd-PRA geenitesti on pakollinen. Ohjeistus testin suhteen on sama kuin JTO:n jalostussuosituksissa. Kasvattajalistalle saa liittyä kuka tahansa, joka on valmis noudattamaan kasvattajalistan sääntöjä. Kasvattajalistan säännöt ovat luettavissa kokonaisuudessaan liitteessä x.


4)

V I T T O R I O C A R PA C C I O : M I R A C O L O D E L L A C R O C E A R I A LT O ( 194 9 )

I N Q U E S T O B E L L I S S I M O D I P I N T O , C A R PA C C I O H A P O S T O I N P R I M O P I A N O , M O L L E M E N T E A D A G I AT O S U L L A P R U A D I U N A G O N D O L A “ PA D R O N A L E ” , U N C A G N O L I N O B I A N C O , C O N G L I O R E C C H I P E N D E N T I , C O N LO S G U A R D O V I V O E D AT T E N T O E C O N U N P E LO P I U T T O S T O S O L L E VAT O E D A B O C C O L I , P I Ù C O R T O S U L L A C A N N A N A S A L E , P R O P R I O C O M E R E C I TA LO S TA N D A R D D E L B O LO G N E S E . A N C H E L A TA G L I A , S E PA R A G O N ATA A L L E F I G U R E C H E LO C I R C O N D O , A P PA R E A S S A I P R O S S I M A A Q U A L L A AT T U A L E . G I U S E P P E A L E S S A N D R A : I L B O LO G N E S E D I V I T T O R C A R PA C C I O I NOSTRI CANI XX

BOLOGNESE A L K U P E R Ä M A A : I TA L I A F C I : N N U M E R O : 19 6 K ÄY T T Ö TA R KO I T U S : S E U R A KO I R A FCI:N LUOKITUS: RY H M Ä 9 / S E U R A - J A K Ä Ä P I Ö KO I R AT A L A RY H M Ä 1 / BIC HONIT JA SUKUL AISRODUT V I T T O R I O C A R PA C C I O : M I R A C O L O D E L L A C R O C E A R I A LT O ( 194 9 ) / Y K S I T Y I S KO H TA


BOLOGNESE J A L O S T U K S E N TAV O I T E O H J E L M A 2 0 21 – 2 0 2 5

2.

R O D U N TAU S TA

2 .1

A L K U P E R Ä J A K ÄY T T Ö TA R KO I T U S

Italialainen pieni bolognese on puhdasverinen seurakoira. Rodun tunnettu historia on lyhyt, mutta myyttinen tausta pitkä ja kiehtova. Bolognesen ajatellaan olevan menneiden vuosisatojen kääpiökoira, aateliston arvokas lemmikki. Rotumääritelmän mukaan sen varhaisimmat esi-isät olivat niitä Välimeren alueen pieniä koiria, joita Aristoteles kutsui nimellä canes melitensis. Renessanssi oli bolognesen kulta-aikaa. Rotu on kuvattuna lukuisissa maalauksissa, joista merkittävin on Vittorio Carpaccion Miracolo della Croce a Rialto (1494, Gallerie dell’Accademia, Venetsia). Maalauksessa, joka kuvaa ristin reliikin ihmettä, on esitettynä lukuisia figuureita – sekä pieni valkoinen koira, jolla on jalokivin koristeltu kaulapanta. Italialainen kaikkien rotujen ulkomuototuomari Giuseppe Alessandra on kuvannut sitä I Nosti Cani -lehdessä julkaistussa artikkelissaan. Alessandra kirjoittaa, että maalauksessa esitetty koira on ilmetty bolognese. Se on kooltaan pieni ja sillä on riippuvat korvat, jotka ovat hieman kallosta koholla. Sillä on eloisa ja tarkkaavainen katse sekä ilmava ja kihara turkki, joka on kuonossa lyhyempää – kuten bolognesen rotumääritelmässä kuvataan. Pieni koira on niin kallisarvoinen, että se ei juokse likaisilla kaduilla, vaan istuu gondolissa yhdessä ylhäisen omistajansa kanssa.

2.2

RODUN KEHIT YS NYKYISEEN MUOTOONSA 2 . 2 .1

I TA L I A

Vaikka myytit ja tarinat yltävät vuosisatojen taakse, on nykybolognesen tunnettu historia varsin lyhyt. Ensimmäiset seitsemän koiraa rekisteröitiin Italiassa vuonna 1929, mutta Italian koirarekisterin (Libro delle Origini) rotulistassa rotu mainitaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1925 (kirja, joka kattaa vuodet 1924–1925). Tuolloin roturyhmä, joka parhaiten vastaa nykyistä roturyhmää yhdeksän, oli nimeltään Cane di Lusso, ylellisyyskoirat. Muutama varhaisempikin maininta rodusta löytyy. Italian Kennelliiton lehdessä (Il Bollettino del Kennel Club Italiano) rotu oli ensimmäisen kerran esillä heinäkuussa 1923. Lehdessä on julkaistu Milanon kansainvälisen koiranäyttelyn (25.4. – 27.4.1923) arvostelut. Osallistuneiden koirien joukossa on myös bologneseuros Kiss (koiraa ei koskaan rekisteröity). Bolognese esitettiin myös Torinon KV-näyttelyssä (xx) sekä Milanon KV-näyttelyssä (xx).


S I G . F E D E R I C O C A R LO C A S A B E L L A JA H Ä N E N B O LO G N E S E N S A . S I G . C A S A B E L L A R E K I S T E R Ö I E N S I M M Ä I S E T B O LO G N E S E T I TA L I A S S A V U O N N A 19 2 9 . K Y S E E S S Ä O L I VAT H Ä N E N A R G E N T I I N A S TA T U O M A N S A U R O S J A N A R T T U S E K Ä N I I D E N V I I S I P E N T U A K A H D E S TA E R I P E N T U E E S TA . K U VA : R A S S E G N A C I N O F I L A 4 / 19 3 5

M AC H A

I TA L I A N KO I R A R E K I S T E R I K I R J A : L I B R O D E L L E O R I G I N I E N S I M M Ä I S E T I TA L I A S S A R E K I S T E R Ö I D Y T B O LO G N E S E T LÖY T Y VÄT TÄ S TÄ V U O D E T 19 2 9 – 19 3 0 K AT TAVA S TA J U L K A I S U S TA .

N A R T T U M A C H A ( O M . S I G . R A M A R I A S C A R F I O T T I LO S A ) J A U R O S K I S S ( O M . AV V. G I U S E P P E R AVA S I O ) S A I VAT K U M P I K I N E N S I M M Ä I S E N PA L K I N N O N AV O I M E S TA L U O K A S TA M I L A N O N K V - N ÄY T T E LY S S Ä , J O K A J Ä R J E S T E T T I I N 2 4 . 4 . – 27. 4 .19 2 4 . T U O M A R I O L I L U I G I G R O P P I . K U M PA A K A A N KO I R A A E I KO S K A A N R E K I S T E R Ö I T Y. K I S S O S A L L I S T U I M I L A N O N K V - N ÄY T T E LY Y N M Y Ö S V U O T TA A I E M M I N . K U VA : B O L L E T T I N O D E L K . C . I . 5 / 19 2 4

N A R T U T H A - R A U R A U , C I R R Y - P U T C I J A B I R R Y - B I R R Y T O I S E S TA I TA L I A S S A R E K I S T E R Ö I D Y S TÄ B O LO G N E S E P E N T U E E S TA ( S . 2 0 . 9 .19 2 9 , K A S V. F E D E R I C O C A R LO C A S A B E L L A ) . K U VA : B O L L E T T I N O D E L K . C . I . 9 / 19 3 0

KISS


Huomionarvoista on, että vuonna 1929 rotua kuvaillaan ”lähes kadonneeksi” ja ”hyvin harvinaiseksi”. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rotu tunnistettiin rotuna; ajateltiin, että on ollut aika, jolloin se on ollut olemassa. Lisäksi ulkomuototuomareilla ja rodusta kiinnostuneilla oli käsitys, miltä bolognesen kuului näyttää. Tämä viittaa siihen, että ennen vuotta 1929 rotua piti hengissä suullinen perimätieto. Ensimmäinen rotumääritelmä julkaistiin vuonna 1929. Rodun esittely Il Bollettinossa oli innostunutta, mutta rekisteröintimäärät eivät kuitenkaan lähteneet nousuun. Rotu oli vuosikymmeniä erittäin pienilukuinen. Kasvu alkoi vasta 1980-luvulla, tällä kertaa hyvin nopeasti. Taustalla oli Italian Kennelliiton, ENCI:n (Ente Nazionale della Cinofilia Italiana) havahtuminen italialaisen rotujen huolestuttavaan tilanteeseen. ENCI ryhtyi tukemaan rodun elvyttämistä ja muun muassa salli muunrotuisten koirien käytön bolognesen jalostuksessa. Koirien määrä lisääntyi nopeasti ja vakiintui noin 500 vuosittaisen rekisteröinnin tuntumaan. 2.2.2

VENÄJÄ

Rodun toinen haara tulee Venäjältä. Kylmän sodan aikana Venäjällä (Neuvostoliitossa) oli pieniä valkoisia koiria, joiden roduksi oli määritetty bolonka franzuska, ranskalainen bolonka. 1980-luvulla, eli samoihin aikoihin, kun Italiassa herätettiin bolognesea henkiin, niitä tuotiin entiseen Itä-Saksaan. Saksojen yhdistyessä koirarekisterit yhdistettiin ja tässä yhteydessä koirista tehtiin bologneseja. Saksasta rotu levisi itään, erityisesti Tsekkiin (Tsekkoslovakiaan). Koiria tuli Itä-Euroopan maihin myös suoraan Venäjältä (ainakin Tsekkiin ja Unkariin). Venäläisestä bolognesesta löytyy huomattavasti vähemmän tietoa kuin italialaisesta, joten venäläisen bolognesen historian pystyy kuvaamaan vain pääpiirteittäin. Euroopan poliittisen historian perusteella voi joka tapauksessa olettaa, että venäläinen ja italialainen bolognese ovat geneettisesti täysin erilaisia. Tätä asiaa käsitellään lyhyesti tietoruudussa x, MyDogDNA, sivulla x.

S I G . R A M A R I A F E R R A R I O C A R O N N I N K A S VAT TA J A I L M O I T U S R A S S E G N A C I N O F I L A N J O U L U N U M E R O S S A V U O N N A 19 3 9 .


K A AV I O X : K E N N E L N I M E L L Ä K A S VAT TA N E E T B O L O G N E S E K A S VAT TA J AT V U O S I LTA 19 9 0 – 2 019 / N U O L I = K A S VAT U S J AT K U U

19 9 0

2000

2 010

2020

N O D E N / 19 9 0 – 2 0 0 3 / 10 4 P E N T UA , 3 3 P E N T U E T TA R I S T I K E T U N / 19 94 – 2 0 0 3 / 2 2 P E N T UA , 8 P E N T U E T TA R E P S I K A N / 19 9 2 / 7 P E N T UA , 2 P E N T U E T TA H O P E A L A N GA N / 19 9 3 – 19 9 5 / 4 1 P E N T UA , 15 P E N T U E T TA P R O N S S I P O R T I N / 19 9 3 – 19 9 5 / 21 P E N T UA , 7 P E N T U E T TA S I N I M I N T U N / 19 9 3 – 19 9 8 / 17 P E N T UA , 6 P E N T U E T TA M E A D OW ’ S WO L F / 19 94 – 2 013 / 4 8 P E N T UA , 13 P E N T U E T TA M AU N U / 19 9 5 – 19 9 8 / 8 P E N T UA , 4 P E N T U E T TA N E E S I M AT R A N / 19 9 5 – 19 97 / 14 P E N T UA , 4 P E N T U E T TA GA I F R I D I N / 19 9 6 – 2 015 / 19 6 P E N T UA , 5 6 P E N T U E T TA GA R E L L A N / 19 9 6

/ 16 9 P E N T UA , 5 4 P E N T U E T TA

C I TA R I C A N / 19 9 6 – 2 0 0 6 / 19 P E N T UA , 6 P E N T U E T TA K U O N O K A I S T E N / 19 9 9 / 2 P E N T UA , 1 P E N T U E C O N N E C T I O N / 2 0 0 0 – 2 0 0 6 / 16 P E N T UA , 3 P E N T U E T TA Q UA R A N T I N A’ S / 2 0 0 0 – 2 012 / 2 9 P E N T UA , 9 P E N T U E T TA L U M I N O S A / 2 0 0 2 – 2 017 / 6 3 P E N T UA , 15 P E N T U E T TA N O D E N ’ S A N G E L / 2 0 0 3 / 4 P E N T UA , 1 P E N T U E S A S I S / 2 0 0 3 – 2 010 / 2 0 P E N T UA , 6 P E N T U E T TA FELLMAN’S / 2006

/ 4 0 P E N T UA , 12 P E N T U E T TA

AC T A B L E / 2 0 07 – 2 013 / 19 P E N T UA , 7 P E N T U E T TA M I L I V E R A N / 2 0 07 – 2 011 / 27 P E N T UA , 8 P E N T U E T TA CARASSIUS CUVIERI / 2008

/ 31 P E N T UA , 9 P E N T U E T TA

B O U N I E N / 2 010

/ 7 8 P E N T UA , 2 2 P E N T U E T TA

M I N I P E I KO N / 2 010 – 2 014 / 2 8 P E N T UA , 7 P E N T U E T TA C A N E M I N O R E / 2 011

/ 7 P E N T UA , 2 P E N T U E T TA

LOV E LY L I O N / 2 011 – 2 017 / 5 2 P E N T UA , 14 P E N T U E T TA R A K K AU S PA K K AU S / 2 011 – 2 017 / 12 P E N T UA , 3 P E N T U E T TA R I C C I O LO N / 2 011 – 2 014 / 13 P E N T UA , 4 P E N T U E T TA B I A N C A B A M B AG I A / 2 012

/ 4 5 P E N T UA , 12 P E N T U E T TA

C RY S TA L R O S E ’ S / 2 012

/ 5 9 P E N T UA , 17 P E N T U E T TA

F LY I N G P E A R L S / 2 012

/ 3 2 P E N T UA , 8 P E N T U E T TA

A M O R E B O R E A L I S / 2 013 N OT H E R N P R I D E / 2 013

/ 2 2 P E N T UA , 5 P E N T U E T TA / 12 P E N T UA , 3 P E N T U E T TA

Q I A M O R / 2 013 – 2 016 / 9 P E N T UA , 4 P E N T U E T TA S I S M I X / 2 013

/ 3 9 P E N T UA , 10 P E N T U E T TA

P O C O Z A M PA / 2 014

/ 3 P E N T UA , 2 P E N T U E T TA

C H O B O LO N / 2 015

/ 10 P E N T UA , 3 P E N T U E T TA

FA B U L A F E L S I N E A / 2 015

/ 5 P E N T UA , 3 P E N T U E T TA

R U S KO M E T S Ä N / 2 015 – 2 017 / 2 2 P E N T UA , 6 P E N T U E T TA S N OW W I Z A R D ’ S / 2 015

/ 5 5 P E N T UA , 10 P E N T U E T TA

B E L L A P I C C O L A / 2 016

/ 2 0 P E N T UA , 4 P E N T U E T TA

B O LO C A N I S / 2 016

/ 4 1 P E N T UA , 8 P E N T U E T TA

M AG I C M I N I D O G / 2 016

/ 4 2 P E N T UA , 10 P E N T U E T TA

W H I T E D R E A M L I L I E S / 2 018 L I L L A WA N I L L A S / 2 019 LOV E LY M E / 2 019 Z A M PA D I N E V E / 2 019

2020

2 019

2 018

2 017

2 016

2 015

2 014

2 013

2 012

2 0 11

2 010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2 0 01

2000

19 9 9

19 9 8

19 9 7

19 9 6

19 9 5

19 94

19 9 3

19 9 2

19 91

19 9 0

JA Z M I N D I S / 2 019

/ 4 – 1 / 4 – 1 / 1 – 1 / 2 – 1 / 4 – 1


2.3

E N S I M M Ä I S E T KO I R AT S U O M E S S A , KO I R A M Ä Ä R Ä N K E H I T Y S

Suomalaisen bolognesen historiaa voi luontevasti käsitellä kymmenen vuoden jaksoissa. Ensimmäinen koira tuotiin Suomeen vuonna 1989. 2 . 3 .1

19 8 9 – 19 9 9

Vuosina 1989 – 1999 Suomeen tuotiin yhteensä 18 bolognesea, joista uroksia oli 8 ja narttuja 10. Näistä 13 koiraa käytettiin jalostukseen (Italiasta tuodun narttu Alessian ensimmäinen pentue syntyi vuonna 2000). Ensimmäiset bologneset tuotiin Tanskasta Jabir’s kennelistä vuosina 1989 ja 1990 (5 koiraa). Tämän jälkeen koiria tuotiin Belgiasta (1991/1, 1992/2), Hollannista (1991/1), Iso-Britanniasta (1991/1), Italiasta (1996/5, 1999/1), Norjasta (1996/1) ja Puolasta (1998/1). Ensimmäinen bolognesepentue syntyi vuonna 1990 (rekisteröity 1991). Yhteensä 1990-luvulla rekisteröitiin 87 pentuetta (255 pentua) kolmelletoista eri kennelnimelle. Ilman kennelnimeä rekisteröitiin 11 pentuetta (32 pentua). Vuoden 1999 loppuun mennessä kahdelletoista jalostukseen käytetylle tuontikoiralle oli rekisteröity ensimmäisen ja sitä seuraavien polvien jälkeläisiä yhteensä 287 kappaletta. Rodun alkuaikojen tuontikoirat olivat läheistä sukua keskenään. Tämä johti toistuvasti hyvinkin korkeisiin sukusiitosprosentteihin. Vasta Italiasta vuosina 1996 ja 1999 tuodut koirat olivat erisukuisia kuin aiemmat tuonnit. Puolasta tuotua erisukuista uroskoiraa ei puolestaan koskaan käytetty jalostukseen. 2.3.2

2000 – 2009

2000-luvun kuluessa alkuvuosien korkeat sukusiitosprosentit tasoittuivat. Kasvatuksessa oli jatkuvuutta, koska osa kasvattajista oli aloittanut kasvatustyönsä jo edellisellä vuosikymmenellä ja jatkoi läpi koko 2000-luvun. Käytössä oli sekä Suomessa syntyneitä koiria että uusia tuontikoiria. Vuosina 2000 – 2009 Suomeen tuotiin 37 koiraa (15 urosta ja 22 narttua), joista 16 koiraa käytettiin jalostukseen (7 narttua ja 9 urosta). Tuontien joukossa oli myös Unkarista lemmikeiksi välitettyjä koiria, jotka nostavat tuontikoirien määrää. 2000-luvulla rekisteröintiin yhteensä 129 pentuetta (431 pentua) 12 kennelnimelle. Lisäksi kasvatettiin 36 pentuetta (121 pentua) ilman kennelnimeä. 2.3.3

2 010 – 2 019

2010-luvulle on ollut leimallista kasvattajien vaihtuminen ja uusien kasvattajien selvästi aiempaa suurempi määrä. 2010-luvulla rotua kasvatettiin 36 eri kennelnimen alla. Näistä kasvattajista 26 aloitti kasvatustyönsä 2010-luvun aikana. Samalla moni aiemmin aloittanut kasvattaja on lopettanut. Vuoden 2019 lopussa aktiivisten bolognesekasvattajien joukossa oli enää kaksi kasvatustyönsä ennen vuotta 2010 aloittanutta. Tuontikoirien määrä oli huomattava. Vuosina 2010 – 2019 Suomeen tuotiin 77 koiraa (37 urosta ja 40 narttua), joista 52:a käytettiin jalostukseen (26 urosta ja 26 narttua). 2010-luvulla kennelnimen alla syntyi yhteensä 231 pentuetta (871 pentua). Ilman kennelnimeä kasvatettiin 39 pentuetta (142 pentua). Tuontikoirien ja uusien kasvattajien suurella määrällä sekä aiemmin aloittaneiden kasvattajien kasvatustyöstä luopumisella on ollut paljon vaikutusta suomalaisen bolognesepopulaatioon rakenteeseen. Tätä käsitellään enemmän tietoruudussa x, Mistä koirista suomalainen bolognesepopulaatio rakentuu? sivulla x.


16 0 15 0 14 0 13 0 12 0 11 0 10 0 90 80 70 60 50 40 30 20

2 019

2 018

2 017

2 016

2 015

2 014

2 013

2 012

2 0 11

2 010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2 0 01

2000

19 9 9

19 9 7

19 9 8

19 9 6

19 9 5

19 94

19 9 3

19 9 2

19 91

19 9 0

19 8 9

10

K A AV I O X : R E K I S T E R Ö I N N I T V U O S I N A 19 8 9 – 2 019

Bolognesen vuosittainen rekisteröintimäärä on ollut lähes koko ajan selvästi noususuuntainen. Vuosina 2015–2017 määrä on noussut hyvin

B I A N C A B A M B AG I A | 4 5 / 12

11.

M AG I C M I N I D O G | 4 2 / 1 0

12 .

B O LO C A N I S | 4 1 / 8

12 .

H O P E A L A N GA N | 4 1 / 15

14 .

F E L L M A N ’ S | 4 0 / 12

15 .

S I S M I X | 37 / 9

16 .

F LY I N G P E A R L S | 3 2 / 8

17.

C A R A S S I U S C U V I E R I | 31 / 9

13 .

Q UA R A N T I N A’ S | 2 9 / 9

14 .

M I N I P E I KO N | 2 8 / 7

15 .

M I L I V E R A N | 27 / 8

200

10 .

19 0

M E A D OW ’ S WO L F | 4 8 / 13

18 0

9.

17 0

LOV E LY L I O N | 5 2 / 14

16 0

8.

15 0

S N OW W I Z A R D ’ S | 5 5 / 10

14 0

7.

13 0

C RY S TA L R O S E ’ S | 5 9 / 17

12 0

6.

11 0

L U M I N O S A | 6 3 / 15

10 0

5.

90

BOUNIEN | 78 / 22

80

4.

70

N O D E N | 10 4 / 3 3

60

3.

50

GA R E L L A N | 16 9 / 5 4

40

2.

30

GA I F R I D I N | 19 6 / 5 6

10

1.

20

nopeasti ja sen jälkeen kääntynyt jyrkkään laskuun. Tulevaa kehitystä on mahdotonta ennustaa.

K A AV I O X : 2 0 K A I K K I E N A I KO J E N T U O T T E L I A I N TA K A S VAT TA J A A P E N T U M Ä Ä R Ä N M U K A A N J Ä R J E S T E T T Y I N Ä

Punaisella merkityt kasvattajat ovat edelleen aktiivisia. On syytä huomata, että pentuemäärä kertoo kasvattajan aktiivisuudesta usein pentumäärää enemmän. Erot ovat kuitenkin melko pieniä, ja suuri joukko on kasvattanut lähestulkoon yhtä monta pentua/pentuetta. Muutamalla jo lopettaneella kasvatus on kestänyt parikymmentä vuotta, uusimmat ovat puolestaan aloitteneet vuonna 2016.


2.3.4

R E K I S T E R Ö I N T I M Ä Ä R ÄT

Bolognesen rekisteröintimäärät ovat olleet noususuuntaiset koko sen 30 vuoden ajan, jolloin rotua on Suomessa kasvatettu. Erityisen nopeaa nousu on ollut 2010-luvulla, erityisesti vuosina 2014 – 2017. Tämä todennäköisesti heijastelee kasvattajien määrän lisääntymistä. Ennätysvuonna 2017 rekisteröitiin 155 pentua (38 pentuetta) ja kuusi tuontikoiraa. Kasvu kuitenkin taittui melko voimakkaasti vuosina 2018 (30 pentuetta, 117 pentua, 5 tuontikoiraa) ja 2019 (22 pentuetta, 81 pentua, 5 tuontikoiraa). Toisaalta pienehkössä rodussa muutokset voivat olla nopeita, koska jo muutaman pentueen ero näkyy rekisteröintimäärissä. Tulevaa kehitystä on erittäin vaikeaa ennustaa, koska uusia, aivan viime vuosina aloittaneita kasvattajia on niin paljon. Vielä ei vielä pysty sanomaan, kuinka pitkään ja missä laajuudessa he aikovat kasvattaa. Rekisteröintimäärät vuosina 1989 – 2019 on esitetty kaaviossa x. 20 kaikkien aikojen tuotteliainta kasvattajaa on esitetty kaaviossa x.

SUSANNA NIKKIL Ä

E R I T Y I S E S T I N U O R E T B O LO G N E S E T O VAT L E I K K I S I Ä J A H Y V I N I LO I S I A .


B 3

rd

&

M

i n t e r n at i o n a l b o l o g n e s e & m a lt e s e s y m p o s i u m

the programme t h u r s day 7 au g u s t 2 0 1 4

14.00

i b r e e d s ta n da r d

14.15

welcoming remarks

bolognese i n t e r p r e tat i o n o f t h e b r e e d s ta n da r d f c i a l l b r e e d s j u d g e f r a n c e s c o c o c h e t t i / i t a ly

15.00

m a lt e s e i n t e r p r e tat i o n o f t h e b r e e d s ta n da r d f c i a l l b r e e d s j u d g e f r a n c e s c o c o c h e t t i / i t a ly

ii breeder’s perspective

15.45

refreshment break

16.15

bolognese a breeder’s perspective f r e d r i k a r ö n q u i s t / k e n n e l h u n k y- d o r y / s w e d e n

16.45

m a lt e s e a breeder’s perspective s t e fa n o pa o l a n to n i k e n n e l d e l l ’ a l b e r i g o & k e n n e l c i n e c i t t À / i t a ly

i i i s tat i s t i c s

17.15

refreshment break

17.35

remarks about the origin of the modern bolognese

17.50

bolognese s tat i s t i c s & d i s c u s s i o n

18.15

m a lt e s e s tat i s t i c s & d i s c u s s i o n

closing of the symposium

Alkuvuodesta 2019 toteutettiin luonne- ja terveyskyselyä töydentäneet täsmäkyselyt. Kyselyitä mainostettiin julistekampanjalla Facebookissa.

Bolognese-alajaoston suurponnist h e f i n n i s h b o l o g n e s e c l u b & t h e f i n n i s h m a lt e s e c l u b i n c o o p e r at i o n w i t h

t h e f i n n i s h t o y d o g a s s o c i at i o n & i l c l u b d e l b o l o g n e s e e m a lt e s e

tus oli kansainvälinen bologneseja maltankoirasymposiumi, joka järjestettiin yhteistyössä Maltalaiset ry:n, Suomen Kääpiökoirayhdistys ry:n ja Il Club del Bolognese e Maltesen kanssa

the finnish show judges’ society

elokuussa 2014. Ulkomuototuomarit ry tuki tapahtumaa.


J Ä R J E S T Ö O R G A N I S A AT I O J A S E N H I S T O R I A RODUN ROTUJÄRJES TÖ JA ROTUKERHO (ENTINEN NIMI ROTUYHDIS T YS)

Bolognesen rotujärjestö on Suomen Kääpiökoirat ry (SKKY, vuoteen 2016 Suomen Kääpiökoirayhdistys ry). Ensimmäisen kahdenkymmenen vuoden ajan rodulla ei ollut Suomessa omaa rotuyhdistystä (nyk. rotukerho). Epävirallinen Suomen Bolognese Club toimi kuitenkin joitain vuosia 1990-luvun alkupuolella. Se julkaisi muutamia pienilukuiselle jäsenistölleen postitettuja jäsenkirjeitä, ensimmäisen vuonna 1993: Hei, oletko Sinä onnellinen BOLOGNESEn omistaja? – Jos vastaat kyllä, on se suurin ja tärkein syy lukea tämä “pikku-tiedote”. Olemme tulleet siihen tulokseen, että meidänkin on aika yhdistää voimamme BOLOGNESE-rodun parhaaksi. Bolognese-rotuisia kääpiökoiria on maassamme rekisteröity vain noin 50! Määrä lisääntynee ehkä nopeastikin lähitulevaisuudessa. Entä yksilöiden laatu ja terveys? Monissa roduissa on langettu syvään kuoppaan tehtäessä liian paljon koiria ‘kuka ensin eniten ehtii’ -periaatteella. Vasta kun herätään huomaamaan koirain taso, tulee viimeistään hätä perustaa yhdistys tai alajaosto osaavien ihmisten saamiseksi apuun. Kaikkien koiraharrastajien avuksi on perustettu Kennelliitto ja sen alaisuuteen rotujärjestöjä. Silti Kennelliitossakaan ei vielä moni ole kuullut, saati nähnyt bolognesea. Lukemalla hankittu tieto ei vastaa kokemuksen tuomaa viisautta. Sanonta ‘kysyvä ei tieltä eksy’ pätee useimmiten, mutta kysyessä törmää yleensä vastaukseen: “Käänny rotujärjestösi puoleen.” Tällä hetkellä ainoa rotujärjestömme on Suomen Kääpiökoirayhdistys ry (SKKY ry), joten tiedustelimme mahdollisuutta päästä sen alajaostoksi. Rotumme on sielläkin vielä uusi ja harrastajien vähäinen määrä siirtää anomuksemme tuonnemmaksi. Meille jäi vaihtoehdoksi perustaa kerho, joka myöhemmin voidaan muuttaa alajaostoksi ja rekisteröidyksi yhdistykseksi. Suomen Bolognese Clubin toiminta kuitenkin kuihtui nopeasti. SKKY:n myöhemmistä aloitteista huolimatta alajaostoa ei saatu perustettua useaan vuoteen. Pieni joukko rodun harrastajia päätti lopulta tarttua toimeen 2000-luvun lopulla, ja Bolognese-alajaosto perustettiin SKKY:n alaisuuteen x.x.2009. Varsinainen toiminta käynnistyi vuonna 2010. Vuonna 2014 SKKY kehotti viimeisiä alajaostojaan perustamaan omat rotuyhdistyksensä. Bolognese ry perustettiin x.x.2015 jatkamaan samana päivänä lakkautetun Bolognese-alajaoston toimintaa. Bolognese ry:n toiminta vakiintui jo alajaoston aikana. Yhdistyksen vuosittainen päätapahtuma on kaikille bologneseharrastajille suunnattu Bolognesepäivä, joka on järjestetty vuodesta 2010 alkaen. Tapahtuma on alusta alkaen ollut hyvin suosittu. Kasvattajalista perustettiin vuonna 2010. Listalle hyväksytään kaikki yhdistyksen jäsenet, jotka ovat valmiita sitoutumaan listan sääntöihin. Yhdistys on julkaissut sähköistä kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää BologneseUutiset-lehteä vuodesta 2015 alkaen. Sekä alajaoston että myöhemmin rotuyhdistyksen (vuoden 2020 alusta rotukerho) jäsenmäärä on pysynyt suhteellisen tasaisena kaikkien toimintavuosien ajan. Alajaoston jäsenmäärä vakiintui kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana noin 70 jäseneen. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden 2019 lopussa 88 henkeä (79 vuosijäsentä, 8 perhejäsentä ja 1 nuorisojäsen). Bolognese ry kuuluu jäsenenä Suomen Kääpiökoirat ry:een, Helsingin Seudun kennelpiiriin ja Suomen Kennelliittoon. J A L O S T U S T O I M I K U N TA J A J A L O S T U K S E N O H J A U S

Bolognese ry:llä ei ole erillistä jalostustoimikuntaa, vaan yhdistyksen hallitus vastaa jalostuksesta ylläpitämällä kasvattajalistaa sekä pentuvälitystä ja -neuvontaa. Kasvattajalistan säännöt, jotka pitävät sisällään rodun jalostussuositukset, hyväksyy vuosikokous. JTO:n on laatinut erillinen kolmihenkinen työryhmä, joka valittiin tehtävään syksyllä 2018. Kyseessä on rodun ensimmäinen jalostuksen tavoiteohjelma.


TA U L U K KO X : V U O S I T I L A S T O 2 010 – 2 019 / S U O M A L A I S E N B O L O G N E S E P O P U L A AT I O N R A K E N N E P E N T U E R E K I S T E R Ö I N N I T , T U O N N I T , P E N T U E E T , P E N T U E KO KO , K A S VAT TA J I E N L U K U M Ä Ä R Ä J A L O S T U K S E E N K ÄY T E T Y T E R I U R O K S E T , J A L O S T U K S E E N K ÄY T E T Y T E R I N A R T U T , I S O VA N H E M M AT , S U K U S I I T O S P R O S E N T T I

2 019

2 018

2 017

2 016

2 015

2 014

2 013

2 012

2 011

2 010

P E N N U T ( KOT I M A I S E T )

81

117

15 5

13 2

116

85

93

95

65

74

TUONNIT

5

5

6

7

9

9

5

12

14

5

REKISTERÖINNIT YHTEENSÄ

86

12 2

161

13 9

12 5

94

98

107

79

79

PENTUEET

22

30

38

36

28

25

25

28

18

20

P E N T U E KO KO

3,7

3,9

4 ,1

3,7

4 ,1

3,4

3,7

3,4

3,6

3,7

K A S VAT TA JAT

18

18

24

19

20

15

23

20

15

13

- KAIKKI

15

17

19

20

20

13

18

17

12

14

- KOT I M A I S E T

8

9

7

8

6

6

6

5

4

6

- TUONNIT

7

8

12

11

12

7

11

12

7

8

- U L KO M A I S E T

0

0

0

1

2

0

1

0

1

0

- KESKIMÄÄRÄINEN IKÄ

3 v 11 kk

3 v 1 kk

2 v 10 kk

4 v 6 kk

4 v 2 kk

3 v 10 kk

4 v 3 kk

3 v 5 kk

5 v 8 kk

5 v 6 kk

- K E S K I M Ä Ä R Ä I N E N I K Ä , 1. P E N T U E

3 v 11 kk

3 v 1 kk

2 v 10 kk

4 v 6 kk

4 v 2 kk

3 v 10 kk

4 v 3 kk

3 v 5 kk

5 v 8 kk

5 v 6 kk

- KAIKKI

22

29

36

35

28

23

25

27

18

20

- KOT I M A I S E T

18

22

26

23

14

17

16

21

16

18

- TUONNIT

4

7

10

12

14

6

9

6

2

2

- KESKIMÄÄRÄINEN IKÄ

3 v 11 kk

3 v 4 kk

3 v 3 kk

3 v 3 kk

3 v 6 kk

3 v 6 kk

3 v 4 kk

3 v 6 kk

4 v 3 kk

3 v 5 kk

- K E S K I M Ä Ä R Ä I N E N I K Ä , 1. P E N T U E

3 v 11 kk

3 v 4 kk

3 v 3 kk

3 v 3 kk

3 v 6 kk

3 v 6 kk

3 v 4 kk

3 v 6 kk

4 v 3 kk

3 v 5 kk

I S O I S ÄT

28

33

37

39

42

27

36

31

21

23

I S OÄ I D I T

32

36

43

43

42

30

38

37

29

29

SUKUSIITOSPROSENTTI

2 ,12 %

1, 7 7 %

1, 94 %

1, 3 3 %

1, 6 9 %

1, 9 5 %

2,56 %

1, 2 6 %

2 ,12 %

1, 7 2 %

JA LO S T U KS E E N K ÄY T E T Y T E R I U R O KS E T

JA LO S T U KS E E N K ÄY T E T Y T E R I N A R T U T


II

RODUN NYKY TIL ANNE

4.

P O P U L A AT I O N R A K E N N E J A J A L O S T U S P O H J A Elinvoimainen koirapopulaatio on sekä yksilömäärältään riittävän suuri että geneettisesti riittävän monimuotoinen. Geneettinen monimuotoisuus tarkoittaa samasta geenistä tavattavien eri geenimuotojen eli alleelien runsautta. Tämä mahdollistaa rodun yksilöiden heterotsygotian eli eriperintäisyyden, tilanteen, jossa yksilö on perinyt tietystä geenistä erilaiset alleelit isältään ja emältään. Heterotsygotia puolestaan antaa yksilöille elinvoimaa. Ne elävät pitkään, lisääntyvät vaivatta ja niiden todennäköisyys sairastua perinnöllisiin sairauksiin, tulehduksiin tai autoimmuunisairauksiin on alhainen. Ihanteellisessa populaatiossa lähes kaikki populaation yksilöt lisääntyvät ja niiden jälkeläismäärät ovat tasaisia. Tarpeellisesta karsinnasta vastaa luonnonvalinta. Koirapopulaatio ei koskaan vastaa ihanteellista populaatiota. Tietoisilla valinnoilla voidaan kuitenkin ohjata jalostusta suotuisaan suuntaan. Jotta tämä on mahdollista, on ensin tiedettävä, minkälainen populaation rakenne on ja minkälainen on käytetty jalostuspohja. Seuraavassa analysoidaan suomalaisen bolognesepopulaation rakennetta ja jalostuspohjaa vuosina 2010 – 2019. Tämän jälkeen esitetään yhteenveto rodun jalostuspohjan laajuudesta ja keskeisimmistä jalostuspohjaa kaventavista tekijöistä. P O P U L A AT I O N R A K E N N E

Suomalaisen bolognesepopulaation rakennetta kuvataan edellisellä taulukossa X (s. x). 4 .1.1

R E K I S T E R Ö I N T I M Ä Ä R ÄT S U O M E S S A V U O S I N A 2 010 – 2 019

2010-luvulle on ollut leimallista Bolognesen rekisteröintimäärien selkeä nousu. Vuonna 2010 rekisteröitiin 79 koiraa ja huippuvuonna 2017 161 koiraa. Vuosi 2018 oli kuitenkin laskusuuntainen (122 koiraa) ja vuonna 2019 rekisteröintimäärät putosivat 86 koiraan. Toisaalta rotu on pieni, jolloin muutamankin kasvattajan panos vaikuttaa rekisteröintimääriin suhteessa enemmän kuin suuremmassa rodussa. Tulevien vuosien kehitystä on hyvin vaikeaa ennustaa, koska rodussa on runsaasti aivan viime vuosina aloittaneita kasvattajia. Kaaviossa x on esitettynä bolognesen rekisteröintimäärät vuosina 2010 – 2019. Rekisteröintimäärät vuosina 1989 – 2019 on esitetty kaaviossa x (s. x).

16 0 15 0 14 0 13 0 12 0 11 0 10 0 90 80 70 60 50 40 30 20

K A AV I O X : R E K I S T E R Ö I N N I T V U O S I N A 2 010 – 2 019

2 019

2 018

2 017

2 016

2 015

2 014

2 013

2 012

2 0 11

10 2 010

4 .1.


TIETORUUTU Y K S I LÖ I D E N VÄ L I N E N S U K U L A I S U U S S U H D E J A S U K U S I I T O S A S T E

Koiranpentu saa geeneistään puolet isältään ja puolet emältään. Sen sukulaisuussuhde kummankin vanhemman kanssa on 50 %. Aina, kun siirrytään yksi sukupolvi taaksepäin, yhteisten geenien osuus puolittuu. Isovanhemmalla on siten yhteisiä geenejä lapsenlapsensa kanssa keskimäärin 25 %. Isoisovanhemman ja pennun sukulaisuussuhde on puolestaan keskimäärin 12,5 %. Täyssisarusten sukulaisuussuhde on keskimäärin 50 %, puolisisarusten 25 % ja serkusten 12,5 %. Samasta geenistä on (lähes aina) olemassa vaihtoehtoisia muotoja eli alleeleita. Mitä enemmän populaatiossa on erilaisia alleeleita, sitä monimuotoisempi se on. Samasta geenistä voi löytyä kymmeniä erilaisia alleeleita, mutta yhdellä yksilöllä niitä on aina vain kaksi. Toinen tulee isältä ja toinen emältä. Jos kyseessä on sama alleeli, yksilö on tämän geeniparin suhteen samaperintäinen eli homotsygootti. Jos alleelit ovat erilaisia, yksiä on eriperintäinen eli heterotsygootti. Sukusiitosaste tarkoittaa todennäköisyyttä sille, että yksilöltä satunnaisesti valittu geenipari sisältää kaksi samanlaista alleelia. Geenipari on siis homotsygoottinen. Sukusiitosaste on siten arvio siitä, kuinka suuressa osassa yksilön geenipareja alleelit on peritty samoilta esivanhemmilta. Yksilön sukusiitosaste lasketaan jakamalla sen vanhempien keskinäinen sukulaisuussuhde kahdella. Siten isä/tytär- tai äiti/poika-parituksesta syntyvän pennun sukusiitosaste on 25 %, täyssisarusparituksesta syntyvän pennun sama 25 %, puolisisarusparituksesta syntyvän pennun 12,5 % ja serkusparituksesta syntyvän pennun 6,25 %. Ihmisillä liian korkean sukusiitosasteen raja on vedetty serkusten välisiin liittoihin, ja samaa rajaa noudatetaan myös koiranjalostuksessa. Yhdistelmän sukusiitosaste saa siis korkeimmillaan olla 6,25 %. Missään suljetussa populaatiossa (koirarodut) todellinen sukusiitosaste ei voi olla nolla. Mikäli suljettuun kantaan ei risteytetä yksillöitä kannan ulkopuolelta (roturisteytykset), jonkinasteinen sukusiitos on aina väistämätöntä, vaikka lähisukulaisia ei keskenään yhdistettäisikään. Rodun elinvoiman säilymisen kannalta on kuitenkin olennaista, että sukusiitosaste nousee riittävän maltillisesti. Tällöin luonnon omat korjausmekanismit – mutaatioiden tuottama uusi vaihtelu ja haitallisia mutaatioita vastustava ja neutralisoiva luonnonvalinta – riittävät aikaansaamaan eräänlaisen tasapainotilan, jossa sukusiitoksen aiheuttaman alleelihävikki saadaan korvattua uudella vaihtelulla. Eläimillä tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että sukusiitosten haittavaikutukset alkavat näkyä viimeistään silloin, kun sukusiitos ylittää 10 %. Silloin homotsygoottisten geeniparien osuus on kasvanut niin suureksi, että perimässä piilossa olleet kehityshäiriöt, sairaudet ja viat nousevat suuremmalla todennäköisyydellä näkyviin. Elinvoima, lisääntymisominaisuudet ja tautien vastustuskyky heikentyvät, mikä näkyy esimerkiksi lisääntymisvaikeuksina, pentukuolleisuuden nousuna ja tulehdusalttiutena. Sukusiitos vaikuttaakin nimenomaan elimistön toimintaan kokonaisuutena, ei juurikaan esimerkiksi ulkoisiin ominaisuuksiin. Ilmiötä kutsutaan sukusiitostaantumaksi. Koiranjalostuksessa suositus on, että sukusiitoksesta pidättäydytään erityisesti viiden polven sisällä. Viiden polven peusteella laskettu sukusiitosaste saisi olla korkeintaan 6,25 %.


UROSTEN IKÄ

2 019

2 018

2 017

2 016

2 015

2 014

2 013

2 012

2 011

2 010

ALLE 2 V

4 / 18 %

5 / 17 %

15 / 3 9 %

2 / 6%

4 / 14 %

1 / 4%

6 / 24%

12 / 4 3 %

1 / 6%

1 / 5%

2 – 3 V

6 / 45%

11 / 37 %

7 / 58%

6 / 22%

5 / 32%

8 / 36%

6 / 48%

2 / 50%

3 / 22%

5 / 30%

3 – 4 V

5 / 73%

6 / 73%

6 / 74 %

4 / 33%

6 / 54%

6 / 60%

4 / 64%

1 / 28%

3 / 45%

YLI 4 V

7 (32%)

8 ( 27 % )

10 (26%)

24 (67%)

13 ( 4 6 % )

10 ( 4 0 % )

9 (36%)

14 ( 5 0 % )

13 ( 7 2 % )

11 ( 5 5 % )

PENTUEITA YHT.

22

30

38

36

28

25

25

28

18

20

K A AV I O X : J A L O S T U K S E E N K ÄY T E T T Y J E N U R O S T E N I K Ä P E N T U E I T TA I N TA R K A S T E LT U N A V U O S I N A 2 010 – 2 019

Alle neljävuotiaiden urosten osalta kaaviossa on esitettynää pentuemäärä ja pentueiden kumulatiivinen prosenttiosuus kaikista pentueista. Yli neljävuotiaiden urosten osalta on esitettynä pentuemäärä ja pentueiden prosenttiosuus kaikista pentueista (kumulatiivinen prosentti olisi 100 %).

4 .1. 2

T U O N T I KO I R I E N L U K U M Ä Ä R Ä V U O S I N A 2 010 – 2 019

2010-luvulla Suomeen tuotiin yhteensä 77 bolognesea (37 urosta ja 40 narttua), joista 52:a on käytetty jalostukseen (26 urosta ja 26 narttua). Tuontikoirien määrä on aiempaa suurempi. Vuosina 1989 – 2009 Suomeen tuotiin yhteensä 55 koiraa (x urosta ja x narttua), joista jalostukseen käytettiin 29 koiraa (x urosta ja x narttua).

4 .1. 3

J A L O S T U S KO I R I E N K E S K I M Ä Ä R Ä I N E N I K Ä V U O S I N A 2 010 – 2 019

Vuosina 2010 – 2019 jalostukseen käytettyjen urosten keskimääräinen ikä vaihteli 2 v 10 kk ja 5 v 8 kk välillä. Nartuilla vaihteluväli oli pienempi: 3 v 3 kk – 4 v 3 kk. Tarkasteluaikana käytettiin ensimmäistä kertaa jalostukseen x urosta ja x narttua. Ensimmäistä kertaa käytettyjen urosten keskimääräinen ikä vaihteli vuosittain välillä 1 v 10 kk – 3 v 8 kk ja narttujen välillä 2 v – 3 v. Nuorin jalostukseen käytetty uros oli X ja narttu x. Tarkasteluaikana syntyi 270 pentuetta. Niistä 51 (19 %) syntyi alle 2-vuotiaille uroksille, 59 2–3-vuotiaille (kumulatiivinen prosentti 41 %) ja 41 3–4-vuotiaille (kumulatiivinen prosentti 56 %). Alle 2-vuotiaille nartuille syntyi 36 pentuetta (13 % kaikista pentueista). Jalostukseen käytettyjen urosten ikä pentueittain tarkasteltuna on esitetty taulukossa x. Suomen Kennelliitto on suositellut 1.1.2018 alkaen (yleinen jalostusstrategia), että alle kaksivuotiaita koiria ei käytettäisi jalostukseen. Bolognese ry:n kasvattajalistan säännöissä alarajaksi on aiemmin määritelty uroksille yksi vuosi (virallisen polvitutkimuksen alaikäraja) ja nartuille 18 kuukautta. Säännöt on kirjoitettu tilanteessa, jossa Kennelliitto ei antanut alaikärajasuosituksia. Ikärajaa on tarkastettu JTO:n laatimisen yhteydessä. Bolognesen jalostussuosituksia on käsitelty osiossa x.x. Lisäksi yleinen suositus on, että nuoria koiria tulee käyttää jalostukseen maltillisesti. Käytännössä tämä korostuu erityisesti urosten kohdalla, koska niiden jälkeläismäärä voi kasvaa nopeasti. Nuoren koiran periyttämiskyvyn arviointi on hyvin epätarkkaa, koska koiranjalostuksessa ei ole käytössä laajasti tilastoituja sukulaistuloksia samalla tavalla kuin tuotantoeläinjalostuksessa. Arviointi keskittyy pitkälti yksilöön itseensä, ja nuoren koira kehitys on vielä kesken. Lisäksi monet perinnöllisistä sairauksista puhkeavat vasta myöhemmällä iällä, usein, kun koira on noin 3–6-vuotias, tietyt sairaudet myöhemminkin. Nuoren koiran runsas jalostuskäyttö saattaa siis johtaa tilanteeseen, jossa populaatioon rikastuu merkittävä määrä sairausgeenejä. Nuoren koiran runsas jalostuskäyttä on siten aina riski koko rodulle.


20% 19 % 18 % 17 % 16 % 15 % 14 % 13 % 12 % 11 % 10 % 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2%

2 015 1,69%

2 019

2 014 1,95%

2 ,12 %

2 013 2,56%

2 018

2 012 1. 2 6 %

1,7 7%

2 0 11 2 ,12 %

2 017

2 010 1. 7 2 %

1 , 94 %

2009 3,40%

2 016

2008 1,88%

1,33%

2007

2006 1,44%

1,73%

2005

2004 3,54%

3,54%

2003 3,65%

2002

19 9 8 6 , 81 %

4,88%

19 9 7 10 , 2 9 %

2 0 01

19 9 6 10 , 5 0 %

5,05%

19 9 5 10 , 4 5 %

2000

19 94 10 , 94 %

5,92%

19 9 3 7, 5 1 %

19 9 9

19 9 2 11 , 7 2 %

8,63%

19 91 20,83%

1%

K A AV I O X : S U K U S I I T O S A S T E V U O S I N A 2 010 – 2 019

Kaaviota tarkasteltaessa on otettava huomioon, että jalostustietojärjestelmä laskee sukusiitosasteen puutteellisten sukupolvi­tietojen mukaan. Se on siten aliarvio todellisesta tilanteesta. Bolognesen kohdalla rodun alkuvuosien huomattavan korkea sukusiitosaste on 2000-luvulla tasoittunut. Viime vuosina sukusiitosasteen vaihtelu on ollut melko satunnaista eikä selkeää nousua tai laskua ole havaittavissa.

P E R S U K U P O LV I =

2 019 –

2 018 –

2 017 –

2 016 –

2 015 –

2 014 –

2 013 –

2 012 –

2 011 –

2 010 –

N E L JÄ V U OT TA

2 016

2 015

2 014

2 013

2 012

2 011

2 010

2009

2008

2 0 07

- PENTUEET

12 6

13 2

127

114

10 6

96

91

83

77

79

- JALOSTUKSEEN KÄYTETYT ERI UROKSET

44

47

45

43

39

38

36

34

24

20

- JALOSTUKSEEN KÄYTETYT ERI NARTUT

79

83

80

70

62

59

58

54

45

43

- I S ÄT / E M ÄT

0,56

0 , 57

0,56

0 , 61

0,63

0,64

0,62

0,63

0,53

0,47

- T E H O L L I N E N P O P U L A AT I O

83 (33%)

88 (33%)

85 (33%)

77 (34%)

69 (33%)

66 (34%)

64 (35%)

60 (36%)

46 (30%)

41 (26%)

- UROKSISTA KÄYTETTY JALOSTUKSEEN

6%

9%

10 %

11 %

12 %

12 %

14 %

14 %

12 %

10 %

- NARTUISTA KÄYTETTY JALOSTUKSEEN

8%

14 %

19 %

27 %

28%

29%

29%

26%

23%

21 %

TA U L U K KO X : V U O S I T I L A S T O / J A L O S T U S P O H J A P E R S U K U P O LV I ( 4 V U O T TA )

Bolognesen jalostuspohjaa tarkastellaan sukupolvittain, ei siis vuosittain. Jalostustietojärjestelmä laskee per sukupolvi -luvut nelivuotisjaksolta. Taulukkoa täydentävät seuraavilla sivuilla esitetyt kaaviot.


4 .1. 4

S U K U S I I T O S A S T E V U O S I N A 2 010 – 2 019

Sekä tässä käsiteltävän sukusiitosasteen että hieman myöhemmin analysoidun tehollisen populaatiokoon ongelmana on, että jalostustietojärjestelmä antaa ne vain karkeina arvioina. Sukusiitosaste on jalostustietojärjestelmässä laskettu muilla kuin kotimaisilla roduilla puutteellisen sukupolvitiedon mukaan, joten se on aliarvio todellisesta tilanteesta. Koska luku itsessään on epäluotettava, keskeisin tieto on, mihin suuntaan sukusiitosaste on kehittynyt. Bolognesen kohdalla vuosittainen sukusiitosaste on viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut välillä 1,26 % – 2,12 %. Vaihtelu on melko satunnaista eikä selkeää nousua tai laskua ole havaittavissa. Sen sijaan pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna sukusiitosaste on ollut selvästi laskusuuntainen. Sukusiitosasteen kehitys vuosina 1991 – 2019 on kuvattu kaaviossa x. 4.2

JALOS TUSPOHJA

Tässä osiossa bolognesen jalostuspohjaa tarkastellaan sukupolvittain, ei siis vuosittain. Jalostustietojärjestelmä laskee per sukupolvi -luvut nelivuotisjaksolta. Näin ollen sukupolveksi lasketaan 2016 – 2019, 2015 – 2018, 2014 – 2017 jne. Jalostuspohja on kuvattu taulukossa x. 4 . 2 .1

J A L O S T U K S E E N K ÄY T E T T Y J E N U R O S T E N J A N A R T T U J E N O S U U S

S Y N T Y N E I S TÄ / S U K U P O LV I

Kun tarkastellaan jalostukseen käytettyjen urosten ja narttujen osuutta syntyneistä / sukupolvi, on huomioitava, että nuorimpien sukupolvien luvut tulevat vielä nousemaan. Vuosina 2010 – 2019 jalostukseen käytettyjen urosten osuus syntyneistä on korkeimmillaan ollut 14 % / sukupolvi ja jalostukseen käytettyjen narttujen osuus 29 % / sukupolvi. Luvut ovat melko samankaltaisia kuin vuosina 2000 – 2009 (urosten osuus korkeimmillaan 15 % / sukupolvi ja narttujen 35 % / sukupolvi). Luvut ovat alhaisia ja heijastelevat lemmikiksi myytävien pentujen suurta määrää. Kaaviossa x on esitetty jalostukseen käytettyjen urosten (sininen viiva) ja narttujen (punainen viiva) osuus syntyneistä / sukupolvi vuosina 1991 – 2019.

80% 70% 60% 50% 40% 30% 20%

19 91 – 8 8

19 9 2 – 8 9

19 9 3 – 9 0

19 94 – 91

19 9 5 – 9 2

19 9 6 – 9 3

19 9 7 – 94

19 9 8 – 9 5

19 9 9 – 9 6

2000–97

2 0 01 – 9 8

2002–99

2003–00

2 0 0 4 – 01

2005–02

2006–03

2007–04

2008–05

2009–06

2 010 – 0 7

2 0 11 – 0 8

2 012 – 0 9

2 013 – 10

2 0 1 4 – 11

2 015 – 12

2 016 – 13

2 017 – 14

2 018 – 15

2 019 – 16

29/70%

33/73%

4 1 / 76 %

28/53%

24/40%

25/30%

17 / 2 5 %

20/22%

24/26%

15 / 3 3 %

15 / 37 %

13 / 3 5 %

10 / 3 2 %

12 / 2 8 %

10 / 2 3 %

8/28%

7/25%

9/22%

9/23%

10 / 21 %

12 / 2 3 %

14 / 2 6 %

14 / 2 9 %

12 / 2 9 %

12 / 2 8 %

11 / 2 7 %

10 / 2 0 %

9 / 14 %

6/9%

10 %

K A AV I O X : J A L O S T U K S E E N K ÄY T E T T Y J E N U R O S T E N ( S I N ) J A N A R T T U J E N ( P U N ) O S U U S S Y N T Y N E I S TÄ / S U K U P O LV I 19 91 – 2 019

Kaaviota tarkasteltaessa on otettava huomioon, että rodun alkuvuosien korkeat luvut johtuvat koirien vähäisestä määrästä. Nuorempien sukupolvien luvut tulevat puolestaan vielä nousemaan, koska useita näiden sukupolvien koiria ei ole vielä ehditty käyttää jalostukseen,


1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2

2009–06

2 010 – 0 7

2 0 11 – 0 8

2 012 – 0 9

2 013 – 10

2 0 1 4 – 11

2 015 – 12

2 016 – 13

2 017 – 14

2 018 – 15

2 019 – 16

0,47%

0,53%

0,63%

0,62%

0,64%

0,63%

0 , 61 %

0,56%

0,57%

0,56%

2007–04 0,29%

0,37%

2006–03 0,36%

2008–05

2005–02 0,47%

0,30%

2 0 0 4 – 01 0,57%

2003–00 0,79%

2002–99

19 9 8 – 9 5 0,66%

0,89%

19 9 7 – 94 0,53%

2 0 01 – 9 8

19 9 6 – 9 3 0,55%

0,84%

19 9 5 – 9 2 0,41%

2000–97

19 94 – 91 0,38%

0 , 81 %

19 9 3 – 9 0 0,55%

19 9 9 – 9 6

19 9 2 – 8 9 0 , 67 %

0,70%

19 91 – 8 8 1,00%

0 ,1

K A AV I O X : I S ÄT / E M ÄT - S U H D E L U K U / S U K U P O LV I 19 91 – 2 019

Kaaviota tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että alkuvuosien korkeat suhdeluvut johtuvat koirien vähäisestä määrästä. Kaaviossa on myös nähtävissä 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle sijoittuva notkahdus, jolloin jalostukseen käytettyjen urosten määrä suhteessa narttujen määrään on ollut alimmillaan. Rodun kautta aikojen käytetyimmät urokset astuivat näinä vuosina. 2010-luvulla suhdeluku näyttää vakiintuneen melko tasaiseksi, tosin aivan viime aikoina se on ollut lievästi laskusuuntainen.

4.2.2

I S ÄT / E M ÄT - S U H D E L U K U / S U K U P O LV I

Isät/emät-suhdeluku / sukupolvi kuvaa sitä, kuinka tasaisesti uroksia ja narttuja käytetään jalostukseen. Jos luku on yksi, jalostukseen on käytetty yhtä montaa urosta ja yhtä montaa narttua. Tämä on ihannetilanne; mitä lähempänä luku on yhtä, sitä paremmin perinnöllinen vaihtelu säilyy. Vuosina 2010 – 2019 luku on korkeimmillaan ollut 0,64 ja matalimmillaan 0,47. Isät/emät-suhdeluvun kehitys on esitetty kaaviossa x. Kaaviota tarkasteltaessa on otettava huomioon, etä alkuvuosien korkeat suhdeluvut johtuvat jalostukseen käytettyjen koirien vähäisestä määrästä.

4.2.3

R O D U N T E H O L L I N E N P O P U L A AT I O KO KO

Tehollisen populaation käsitettä on avattu tietoruudussa sivulla x. Rodun tehollista populaatiokokoa tarkasteltaessa ongelmana on, että jalostustietojärjestelmän antama luku on vain karkea arvio todellisesta tilanteesta. Tehollisen populaation laskukaava olettaa, että jalostuskoirat eivät ole sukua keskeään ja että niillä kaikilla on yhtä suuret jälkeläismäärät. Jalostustietojärjestelmän käyttämää kaavaa on hieman muokattu, jotta se huomioisi paremmin jalostuskoirien epätasaiset jälkeläismäärät ja keskinäisen sukulaisuuden. Tästä huolimatta jalostustietojärjestelmä antaa tehollisesta populaatiokoosta jopa moninkertaisen yliarvion. 4

X

U

X

U + N

N

4

X

U

N

U =

JALOSTUKSEEN KÄYTETYT UROKSET / SUKUPOLVI

2

X

U + N

N =

JALOSTUKSEEN KÄYTETYT NARTUT / SUKUPOLVI

X

Vasemmalla teholllisen populaation laskukaava. Oikealla jalostustietojärjestelmää varten muokattu versio, jossa nimittäjässä oleva urosten lukumäärä kerrotaan kahdella. Kun nimittäjä suurenee, jakolaskun tulos vastaavasti pienenee.

Vaikka luku itsessään on epäluotettava, sen kehitystä on mahdollista seurata. Bolognesen teholllinen populaatiokoko on viime vuosina ollut selvästi noususuuntainen. Tehollinen populaatiokoko vuosina 1991 – 2019 on kuvattu kaaviossa x.


10 0 90 80 70 60 50 40 30 20

19 9 6 – 9 3

19 9 7 – 94

19 9 8 – 9 5

19 9 9 – 9 6

2000–97

2 0 01 – 9 8

2002–99

2003–00

2 0 0 4 – 01

2005–02

2006–03

2007–04

2008–05

2009–06

2 010 – 0 7

2 0 11 – 0 8

2 012 – 0 9

2 013 – 10

2 0 1 4 – 11

2 015 – 12

2 016 – 13

2 017 – 14

2 018 – 15

2 019 – 16

39 (34%)

40 (38%)

35 (39%)

38 (40%)

39 (38%)

35 (34%)

34 (30%)

32 (29%)

35 (29%)

30 (23%)

30 (22%)

3 3 ( 21 % )

37 (35%)

41 (26%)

46 (30%)

60 (36%)

64 (35%)

66 (34%)

69 (33%)

77 (34%)

85 (33%)

88 (33%)

83 (33%)

19 94 – 91 18 ( 2 6 % )

32 (30%)

19 9 3 – 9 0 11 ( 3 4 % )

19 9 5 – 9 2

19 9 2 – 8 9 7 (44%)

26 (27%)

19 91 – 8 8 3 (75%)

10

K A AV I O X : T E H O L L I N E N P O P U L A AT I O KO KO / S U K U P O LV I 19 91 – 2 019

Jalostustietojärjestelmän antama tehollinen populaatiokoko on vain karkea yliarvio todellisesta tilanteesta. Järjestelmän käyttämä laskukaava ei osaa ottaa riittävässä määrin huomioon jalostukseen käytettyjen koirien keskinäistä sukulaisuutta eikä epätasaisia jälkeläismääriä. Lukuihin tulee siten suhtautua varauksella. Suluissa annettu prosentti kuvaa laskennallisen tehollisen populaatiokoon osuuttaa suurimmasta mahdollisesta tehollisesta populaatiokoosta eli tilanteesta, jossa jokaisella yhden sukupolven aikana jalostukseen käytetyllä koiralla olisi ollut vain yksi pentue eli kaikilla sukupolven pentueilla olisi ollut eri vanhemmat.

TIETORUUTU T E H O L L I N E N P O P U L A AT I O KO KO

Tehollinen populaatiokoko mittaa ja ennustaa kannan sukusiitosnopeutta. Se kuvaa myös eriperin­täisyyden eli heterotsygotian häviämisnopeutta. Mitä pienempi koirakannan tehollinen populaatiokoko on, sitä nopeammin sukusiitos kasvaa, heterotsygotia häviää ja koirien keskinäinen sukulaisuus kasvaa. Tehollinen populaatiokoko kertoo, kuinka monen yksilön geenejä populaatiossa on. Yksilöllä tarkoitetaan tässä ideaalipopulaation yksilöitä, eli koiria, jotka eivät ole sukua keskenään. Jos tehollisen populaation koko on 50, se tarkoittaa, että populaation sukusiitosaste kasvaa yhtä nopeasti kuin 50 yksilön ideaalipopulaatiossa. Käytännössä tämä tarkoittaisi tilannetta, jossa koirakanta koostuisi 50 keskenään erisukuisesta koirasta, joita kaikkia käytettäisiin tasaisesti jalostukseen. Tarpeeksi suuri tehollinen populaatiokoko takaa, että sukusiitos nousee riittävän hitaasti. Koirarodulla raja on vedetty 50 yksilöön. Tämä on minimitaso, joka mahdollistaa rodun elinvoiman säilymisen edes lyhyellä aikavälillä. Jos tehollinen koko on alle 50, alleeleja häviää liian nopeasti ja rotu on kriittisessä tilassa. Käytännössä voi sanoa, että bolognesen tehollinen populaatiokoko jää alle 50 yksilön. Jalostustietojärjestelmä antaa tätä korkeampia lukemia, mutta sen käyttämä laskukaava ei osaa ottaa huomioon riittävässä määrin koirien keskinäistä sukulaisuutta, joka on varsin korkea, eikä liioin koirien epätasaisia jälkeläismääriä. Rodun todellinen tehollinen populaatiokoko on siten jalostustietojärjestelmän antamaa lukua huomattavasti alhaisempi. Tehollista populaatiokokoa voi arvioida myös sukusiitoksen kasvunopeuden avulla. Jotta koirakannan tehollinen populaatiokoko olisi minimissään 50 yksilöä, kannan sukusiitoksen kasvunopeus ei saisi ylittää yhtä prosenttiyksikköä sukupolvea kohden. Jos sukupolvenväli on 2,5 vuotta, kuten se bolognesella suunnilleen on, sukusiitosaste saisi nousta kymmenessä vuodessa korkeintaan neljä prosenttiyksikköä.


TIETORUUTU M I S TÄ KO I R I S TA S U O M A L A I N E N B O LO G N E S E P O P U L A AT I O R A K E N T U U ?

Helposti ajatellaan, että tämän päivän suomalainen bolognesepopulaatio perustuisi kaikkiin niihin koiriin, joita Suomeen on tuotu ja joita on käytetty jalostukseen. Uudet tuontikoirat ikään kuin laajentaisivat olemassa olevaa populaatiota ja geneettinen monimuotoisuus lisääntyisi. Todellisuudessa näin ei ole. Kasvattajien vaihtuessa myös jalostukseen käytetyt koirat ovat pitkälti vaihtuneet. Erityisesti 2010-luvulla aloittaneet kasvattajat ovat aloittaneet kasvatustyönsä suurelta osin tuontikoirilla. Samoihin aikoihin monet aiemmin aloittaneista kasvattajista ovat lopetelleet kasvatustyötään. Käytännössä tästä on seurannut, että suomalaista bolognesekantaa on 2010-luvulla pitkälti rakennettu alusta uudelleen. 1990- ja 2000-lukujen koirien perimää on säilynyt yksittäisten koirien kautta. Sattumalla on ollut suuri rooli. Usein taustalla on seuraava tilanne: alun perin lemmikiksi ostettu koira on päätynyt henkilölle, joka on ajan myötä kiinnostunut kasvattamisesta ja käyttänyt koiraansa jalostukseen. Esimerkiksi 1990-luvulla jalostukseen käytetystä 12 tuontikoirasta neljä on jo kokonaan kadonnut nykybolognesen sukutaulusta. Loput kahdeksan ovat säilyneet vain muutaman koiran kautta (geneettinen pullonkaula jo valmiiksi geneettisesti pienessä populaatiossa). Nämä koirat ovat uros Citarican Alfredo Cee, uros Garellan Bagliore, uros Meadow’s Wolf Gioiello (erityisesti poikansa Garellan Indigon kautta) ja narttu Pronssiportin Eye Of Fancy. Tämä ilmiö on kuvattu liitteessä X jälkeläiskaavioiden avulla.

TIETORUUTU Y K S I T TÄ I S E N KO I R A N J Ä L K E L Ä I S M Ä Ä R Ä

Automaattinen oletus usein on, että jos koiralla (erityisesti uroksella) on paljon jälkeläisiä, sen jälkeläismäärä vain kasvaa tulevissa sukupolvissa. Todellisuudessa näin ei ole. Suomalaisessa bolognesepopulaatiossa yksittäisen koiran jälkeläismäärä ennustaa huonosti sen geenien säilymistä populaatiossa. Ilmiö tulee hyvin esiin, kun tarkastelee kaikkien aikojen käytetyimpiä koiria. Käytetyimmät urokset, Ferro ja Garellan Niro, löytyvät edelleen muutamien lisääntymisikäisten nykykoirien takaa. Sen sijaan kolmanneksi ja neljänneksi käytetyimmät, H’Abysse des Petites Jades ja Gaifridin Balone Barone, on käytännössä jo menetetty. Vastaava ilmiö on nähtävissä myös nartuilla, mutta koska narttujen jälkeläismäärät ovat urosten jälkeläismääriin verrattuina luonnollisesti maltillisempia, ilmiö ei ole yhtä erottuva. Urosten katoaminen suomalaisesta bolognesepopulaatiosta on esitetty liitteessä X jälkeläiskaavioiden avulla.


4.2.4

V U O S I N A 2 010 – 2 019 J A L O S T U K S E E N R U N S A I M M I N K ÄY T E T Y T 2 0 U R O S TA

JA 2 0 N A RT T UA

Suurilukuiseksi roduksi lasketaan rotu, jota on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity yli 500 koiraa. Bolognese ylitti suurilukuisen rodun rajan vuoden 2015 lopussa, jolloin viimeisen viiden vuoden rekisteröinnit nousivat 503 koiraan. Vuoden 2016 lopussa luku oli 563 koiraa ja tämän jälkeen 608 koiraa (2017), 645 koiraa (2018) ja 633 koiraa (2019). Aika näyttää, mihin suuntaan rotu on rekisteröintimäärissä mitattuna matkalla. Vaikka kasvu taittuisi, ennätysvuodet 2016 ja 2017 nostavat viiden vuoden rekisteröintien määrää vielä parin vuoden ajan. On kuitenkin mahdollista, että muutamien vuosien kuluttua rotu lasketaan jälleen pienilukuiseksi. Tätä on mahdotonta ennustaa etukäteen. Suurilukuisilla roduilla monimuotoisuutta turvaava suositus koiran elinikäiselle jälkeläismäärälle on enintään 2 – 3 % laskettuna rodun neljän vuoden rekisteröintimääristä (yksi sukupolvi). Pienilukuisissa roduissa (viimeisen viiden vuoden aikana alle 500 rekisteröityä koiraa) vastaava luku on 5 %. Toisen polven jälkeläisiä yksittäisellä koiralla saisi suurilukuisissa roduissa olla 4 – 6 % laskettuna neljän polven rekisteröinneistä ja pienilukuisissa roduissa korkeintaan 10 %. Bolognesen neljän vuoden rekisteröintimäärä vuoden 2019 lopussa on 508 koiraa. Tästä 2 – 3 % on noin 10 – 15 jälkeläistä (ensimmäinen polvi) ja 4 – 6 % olisi puolestaan 20 – 30 koiraa (toinen polvi). Rodulla, joka lasketaan juuri ja juuri pienikokoiseksi (alle 500 rekisteröityä koiraa viimeisen viiden vuoden aikana eli keskimäärin 100 koiraa vuodessa ja edelleen 400 koiraa neljässä vuodessa), suositellut enimmäisjälkeläismäärät olisivat 20 ensimmäisen polven jälkeläistä (5 % neljän vuoden rekisteröinneistä) ja 40 toisen polven jälkeläistä (10 % neljän vuoden rekisteröinneistä). Kun tarkastellaan vuosia 2010 – 2019, kaksikymmentä käytetyintä urosta ylittävät kaikki suositellun maksimijälkeläismäärän (15 pentua). Käytetyimmällä uroksella (Brando della Quercia Chiara) jälkeläisiä on 44. Suositeltavan toisen polven jälkeläismäärän (30 pentua) ylittää kuusi koiraa. Kolmella koiralla ei toisen polven jälkeläisiä ole lainkaan. Kahdestakymmenestä käytetyimmästä uroksesta tuontikoiria on seitsemäntoista. Kolmesta jäljelle jäävästä yhden molemmat vanhemmat ovat tuontikoiria (Luminosa Pupazzo di Neve), mutta kaksi muuta (Garellan Herkules ja Act Able Key To Kingdom) polveutuvat osin rodun alkuaikojen koirista. Nartuilla suurimmat jälkeläismäärät ovat luonnollisesti maltillisempia kuin uroksilla. Bolognesen pentuekoko laskettuna vuosien 2010 – 2019 keskiarvona on 3,x pentua, mikä tarkoittaisi, että keskimäärin narttu voisi tehdä noin neljä pentuetta ja jälkeläismäärä pysyisi suositusten mukaisena. Mikäli nartun pentuekoko on hieman tätä suurempi, pentueiden lukumääräksi tulisi kolme. Kun tarkastellaan vuosia 2010 – 2019, kahdestakymmenestä käytetyimmästä nartusta yksitoista ylittää suositellun maksimijälkeläismäärän (15), osa tosin vain muutamalla jälkeläisellä. Käytetyimmällä nartulla (Pici Pelyhes Edda) ensimmäisen polven jälkeläisiä on 25. Huomionarvoista on, että neljällä käytetyimmällä nartulla ei ole lainkaan toisen polven jälkeläisiä ja kaikista kahdestakymmenestä nartusta vailla toisen polven jälkeläisiä on kahdeksan koiraa. Ainoastaan kahdella nartulla (Radamantino Galatea, 58 toisen polven jälkeläistä, ja Igaz Gyöngyszem Ariel, 43 toisen polven jälkeläistä) toisen polven jälkeläismäärä ylittää suosituksen (maksimissaan 30 pentua). Kahdestakymmenestä käytetyimmästä nartusta kahdeksan on tuontikoiria. Neljän koiran molemmat vanhemmat ovat tuontikoiria ja viiden koiran vanhemmista toinen on tuontikoira. 20 jalostukseen runsaimmin käytettyä urosta ja narttua on esitetty seuraavien sivujen taulukoissa x ja x.


TA U L U K KO X : 2 0 J A L O S T U K S E E N R U N S A I M M I N K ÄY T E T T YÄ U R O S TA V U O S I N A 2 010 – 2 019

Huom! Urokset on asetettu järjestykseen tarkasteluajanjakson jälkeläismäärän mukaan, jotta kumulatiivinen prosentti tulee oikein. Viimeisessä sarakkeessa on uroksen koko jälkeläismäärä. Koiran nimen perässä on syntymävuosi. T = T U O N T I KO I R A / A = P E N T U E E T 2 010 – 2 019 / B = P E N N U T 2 010 – 2 019 / C = P E N T U J E N % - O S U U S K A I K I S TA P E N N U I S TA 2 010 – 2 019 D = K U M U L AT I I V I N E N % 2 010 – 2 019 / E = P E N T U E I TA T O I S E S S A P O LV E S S A / F = P E N T U J A T O I S E S S A P O LV E S S A G = P E N T U E I TA K A I K K I A A N / H = P E N T U J A K A I K K I A A N

UROS

B

C

D

E

F

G

H

12

44

4,34%

4%

12

42

12

44

11

44

4,34%

9%

0

0

11

44

1

BRANDO DELL A QUERCIA C HIARA

2

NICCO LUMA TOMIO

3

FLUFFY ANGEL JETHRO

2 014

T

7

43

4,24%

13 %

4

16

7

43

4

R A DA M A N T I N O L E O N E

2 010

T

12

43

4,24%

17 %

11

37

12

43

5

GA R E L L A N H E R K U L E S

11

32

3 ,16 %

20%

20

76

11

32

6

V I T T O R I O D I C H I E S A N OVA

2 011

T

9

28

2 , 76 %

23%

15

55

9

28

7

AQ UAV I T P I E C E O F P U Z Z L E

2 016

T

9

28

2 , 76 %

26%

0

0

9

28

8

JEFREE LUMA TOMIO

9

27

2 , 76 %

29%

7

26

9

27

9

T I N Y T O O N S B A LO O

7

27

2 , 76 %

31 %

6

29

7

27

10

AC T A B L E K E Y T O K I N G D O M

7

26

2 , 57 %

34%

3

11

7

26

11

BERNARDO

6

26

2 , 57 %

36%

3

6

6

26

12

N I T T I N I ’ S P R I N S O L AV

6

26

2 , 57 %

39%

2

8

6

26

13

FERRO

7

24

2 , 37 %

41%

35

13 5

23

85

14

G YÖ N G YÖ S I P E LY H E S R O B R OY

6

23

2 , 27 %

44%

5

19

6

23

15

UFO APHÁIA

5

22

2 ,17 %

46%

4

13

5

22

16

KALIS TO APHÁIA

7

21

2 , 07 %

48%

27

78

16

54

17

L U M I N O S A P U PA Z Z O D I N E V E

5

20

1, 97 %

50%

2

9

5

20

18

C H A R LY D I C H I E S A N OVA

5

19

1, 8 8 %

52%

3

12

5

19

19

R A DA M A N T I N O T OT O

6

19

1, 8 8 %

54%

0

0

6

19

20

VAU B OY E N S E U L A S E T C E L A E N O

6

18

1, 7 8 %

55%

9

36

6

18

2002

2 010

2006

T

A

T

2 015

2007

T

2 010

T

2 011

2 013

T

2 015

T

T

2 010

2007

T

T

2003

T

2 010

2 013

2 016

T

T

2 011

T


TA U L U K KO X : 2 0 J A L O S T U K S E E N R U N S A I M M I N K ÄY T E T T YÄ N A R T T U A V U O S I N A 2 010 – 2 019

Huom! Nartut on asetettu järjestykseen tarkasteluajanjakson jälkeläismäärän mukaan, jotta periaate on sama kuin uroksilla. Viimeisessä sarakkeessa on nartun koko jälkeläismäärä. Koiran nimen perässä on syntymävuosi. T = T U O N T I KO I R A / A = P E N T U E E T 2 010 – 2 019 / B = P E N N U T 2 010 – 2 019 / C = P E N T U J E N % - O S U U S K A I K I S TA P E N N U I S TA 2 010 – 2 019 D = K U M U L AT I I V I N E N % 2 010 – 2 019 / E = P E N T U E I TA T O I S E S S A P O LV E S S A / F = P E N T U J A T O I S E S S A P O LV E S S A G = P E N T U E I TA K A I K K I A A N / H = P E N T U J A K A I K K I A A N

NARTTU 1

P I C I P E LY H E S E D DA

2

GA R E L L A N O L I V I A

3

B I A N C A B A M B AG I A C L A R A

4

LOV E LY L I O N Z U L I E

5

L U M I N O S A M AG I A D E L N ATA L E

6

ANASTACIA PRINCESS BEL DIAMOND

7

MOCHICHI OF THE BL ACK ORCHID

8

R A DA M A N T I N O GA L AT E A

9

LOV E LY L I O N N A M N A M

10

DUNASZIGETI HAJNAL WHITE LILY

11

M I N I P E I KO N A L E KS A N D R I A

12

LOV E LY L I ON F L AVAN IA D EL ELEN E

13

C A R A S S I U S C U V I E R I AU R O R A

14

S W E E T T H I N G D R E A M PA M E L A

15

GA R E L L A N B R I G I T T E B A R D OT

16

MILIVERAN KISS WITH HOPE

17

LITTLE WHITE WONDER ISOTTA JULIA

18

I GA Z G YÖ N G Y S Z E M A R I E L

19

LOV E LY L I O N M A K E S YO U L AU G H

20

C I TA R I C A N D O LC E V I TA

2004

T

2008

2 013

2 012

2 012

E

F

G

H

4

25

2,47%

0

0

4

25

4

21

2 , 07 %

0

0

4

21

4

20

1, 97 %

0

0

4

20

4

20

1, 97 %

0

0

4

20

4

18

1, 7 8 %

5

17

4

18

3

18

1, 7 8 %

4

16

3

18

2 013

T

4

17

1, 6 8 %

0

0

4

17

4

16

1, 5 8 %

14

58

4

16

4

16

1, 5 8 %

0

0

4

16

3

16

1, 5 8 %

7

29

3

16

4

16

1, 5 8 %

4

13

4

16

3

15

1, 4 8 %

3

16

3

15

5

15

1, 4 8 %

3

14

5

15

3

15

1, 4 8 %

0

0

3

15

4

15

1, 4 8 %

8

26

4

15

5

15

1, 4 8 %

4

14

5

15

4

14

1, 3 8 %

4

20

4

14

4

14

1, 3 8 %

10

43

4

14

3

14

1, 3 8 %

0

0

3

14

3

13

1, 2 8 %

4

20

5

23

T

2011

2 010

2004

C

T

2 015

2 013

2008

2 012

T

2 010

2 010

2009

B

2013

T

2 010

A

2011

T

T

2 015


4.2.5

J A L O S T U S KO I R I E N K E S K I N Ä I N E N S U K U L A I S U U S

Vuosien 2010 – 2019 käytetyimmissä jalostuskoirissa on runsaasti lähisukulaisia. Tässä on mahdotonta esittää kaikkia sukulaissuhteita, joten mainitaan keskeisimpiä. Emä/tytär-pareja on viisi: Radamantino Galatea & Luminoga Magia del Natale Little White Wonder Isotta Julia & Bianca Bambagia Clara Igaz Gyöngyszem Ariel & Lovely Lion Zulie Igaz Gyöngyszem Ariel & Lovely Lion Namnam Dunaszigeti Hajnal White Lily & Lovely Lion Flavania Del Elene Isä/tytär-pareja on kuusi: Radamantino Leone & Lovely Lion Makes You Laugh Garellan Herkules & Bianca Bambagia Clara Vittorio Di Chiesanova & Lovely Lion Namnam Tiny Toons Baloo & Lovely Lion Flavania Del Elene Kalisto Apháia & Minipeikon Aleksandria Kalisto Apháia & Miliveran Kiss With Hope Täyssisaruksia ovat: Garellan Herkules & Carassius Cuvieri Aurora Puolisisaruksia ovat Lovely Lion Zulie & Lovely Lion Namnam Minipeikon Aleksandria & Miliveran Kiss With Hope Käytetyimmissä jalostuskoirissa on yhtä lailla italialaista alkuperää kuin venäläistäkin alkuperää olevia koiria. Suurimmalla osalla sukutaulu palautuu sekä Italiaan että Venäjälle.

A N N A R AT I A

A N N A R AT I A

8 V I I K KO A

2 V U O T TA


4.3

R O D U N P O P U L A AT I O T M U I S S A M A I S S A

MUIDEN MAIDEN REKISTERÖINNIT


4.4

Y H T E E N V E T O P O P U L A AT I O N R A K E N T E E S TA JA JA LO S T U S P O H JA S TA

Seuraavassa kootaan yhteen edeltävien kappaleiden analyysia bolognesen jalostuspohjan rakenteesta ja laajuudesta vuosina 2010 – 2019. Tämän jälkeen on esitetty keskeisimmät rodun jalostuspohjaa kaventavat tekijät.

4 . 4 .1

RODUN JALOS TUSPOHJAN L AAJUUS

Jo rekisteröintimäärissä mitattuna bolognese on rotuna pieni. Vuosina 2015 – 2018 rekisteröintimäärät olivat selvästi aiempaa suurempia (ennätysvuonna 2017 166 koiraa), mutta putosivat vuonna 2019 jälleen alle 100 koiran (86 koiraa). On mahdotonta ennustaa, miten määrät tulevaisuudessa kehittyvät. Syntyneistä pennuista vain pieni osa lisääntyy. Narttujen osalta tilanne on parempi; viimeisen kymmenen vuoden aikana jopa kolmannesta syntyneistä on käytetty jalostukseen. Uroksilla luku on pienempi, reilu 10 %, korkeimmillaan 14 %. Isät/emät-suhdeluku on puolestaan vaihdellut 0,5 – 0,6 tuntumassa. Jalostukseen käytettyjen narttujen määrä on siten miltei kaksinkertainen urosten määrään verrattuna. Rodun tehollinen populaatiokoko on alhainen. Vaikka jalostustietojärjestelmän antama luku on vuodesta 2012 alkaen (per sukupolvi) ollut yli suositellun minimin (50), se on todellisuudessa huomattavasti alhaisempi, koska laskukaava ei riittävässä määrin huomioi jalostukseen käytettyjen koirien keskinäistä sukulaisuutta ja epätasaisia jälkeläismääriä. Tehollinen populaatiokoko on kuitenkin ollut selvästi noususuuntainen. Tämä on tosin liittynyt pääasiassa rekisteröintimäärien nousuun, koska tehollisen populaatiokoon prosenttiosuus suurimmasta mahdollisesta tehollisesta populaatikoosta on säilynyt vuodesta toiseen hyvin samanlaisena (reilu 30 %). Käytetyimmissä jalostuskoirissa on runsaasti lähisukulaisia (isä/tytär, emä/tytär), mikä kaventaa jalostuspohjaa huomattavasti. 17 urosta on tuottanut 50 % ajanjakson pennuista. Yhteenvetona voi siten todeta, että bolognesen jalostuspohja on kapea. Jokainen syntyvä pentue on siksi merkittävä. Jalostukseen käytettävät koirat tulisi kuitenkin valita siten, että populaation geneettinen monimuotoisuus säilyisi mahdollisimman hyvin ja toivottavasti myös lisääntyisi.

4.4.2

TÄ R K E I M M ÄT J A L O S T U S P O H J A A K AV E N TAVAT T E K I J ÄT

1. L I N J AT E I VÄT J AT K U

Bolognese on ensisijaisesti kotikoira. Valtaosa pennuista myydään lemmikeiksi eivätkä ne lisäänny eteenpäin. Tämä on suurin yksittäinen tekijä, joka kaventaa bolognesen jalostuspohjaa. Osa kasvattajista myös keskittyy nimenomaan lemmikkikoirien kasvattamiseen. On mahdollista, että toisen polven jälkeläisiä ei ole lainkaan. Tarvittaessa kantakoirat vaihdetaan, mutta kaikki jälkeläiset myydään lemmikeiksi. Joskus kasvattaminen jatkuu useamman sukupolven ajan, mutta eteenpäin lisääntyvät koirat ovat pääasiassa kasvattajalla itsellään. Kun kasvatustyö lopetetaan, käytetyt koirat hiipuvat vähitellen populaatiosta pois. Ääritapauksissa koirat eivät koskaan sekoitu muihin Suomessa asuviin koiriin. Kantakoirat ovat tuontikoiria ja ne sekä niiden jälkeläiset muodostavat ikään kuin oman populaationsa suomalaisen bolognesepopulaation sisällä. 2010-luvulle on lisäksi leimallista, että myös ne kasvattajat, joiden koirat lisääntyvät suuremmassa määrin eteenpäin, ovat aloittaneet kasvatustyönsä suurelta osin tuontikoirilla. Tästä seuraa, että suomalaista bolognesepopulaatiota on 2010-luvulla rakennettu käytännössä alusta uudelleen. Ilmiötä on käsitelty lyhyesti tietoruudussa x sivulla x.


2 . Y K S I T TÄ I S I Ä U R O K S I A K ÄY T E TÄ Ä N L I I K A A

Rodussa on useita uroksia, joilla on liian suuret jälkeläismäärät. Tilanne on kuitenkin rauhoittunut noin kymmenen vuoden takaisesta, jolloin käytetyimmillä uroksilla oli yli 80 pentua ensimmäisessä sukupolvessa. 2010-luvulla tämä luku on pienentynyt puoleen. Suurin osa käytetyimmistä uroksista on jo iäkkäämpiä (ja osa on jo kuollut). Tosin on otettava huomioon, että muutama viime aikoina paljon käytetyistä uroksista on tällä hetkellä (12/2019) noin viisi- tai kuusivuotiaita, joten niiden lopullinen jälkeläismäärä voi vielä kasvaa. Paljon käytetyt urokset voi jakaa kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat urokset, joilla on suuri määrä lemmikkipentuja. Toisen polven jälkeläisiä ei ole tai niitä on vain vähän. Ryhmään kuuluu myös uroksia, joilla on jälkeläisiä useammassakin polvessa, mutta jotka siitä huolimatta hiipuvat populaatiosta pois. Tässä tapauksessa kasvattaja on usein jatkanut kasvatustyötään uroksen jälkeläisillä, mutta muut kasvatit on myyty pääosin lemmikeiksi. Kun kasvatus loppuu, linjat eivät enää jatku. Toiseen ryhmään kuuluvat urokset, jotka ovat menestyneet hyvin koiranäyttelyissä tai joiden jälkeläisnäyttö on herättänyt kasvattajien kiinnostuksen. Taustalla

on yleensä aktiivinen koiranäyttelyharrastus ja tavoitteena mahdollisimman hyvä näyttelymenestys. Tämä houkuttelee käyttämään jalostukseen koiria, joiden arvellaan todennäköisimmin periyttävän näyttelyssä menestyviä yksilöitä. Nämä ovat koiria, joilla on paljon kysyntää; useampi eri kasvattaja haluaa astuttaa narttunsa samalla uroksella. Tämän ryhmän urosten jälkeläiset lisääntyvät todennäköisemmin eteenpäin, mutta myös näille uroksille syntyy paljon lemmikkipentuja. Urosten liiallista jalostuskäyttöä on mahdollista hillitä rajoittamalla yhdelle urokselle sallittua jälkeläismäärää. Jälkeläismäärärajoitus voi olla elinikäinen, mutta se voidaan myös sitoa tiettyyn ikärajaan (esimerkiksi viisi vuotta) ja sen jälkeen vapauttaa. Tämänkaltainen rajoitus painottaa vanhempien urosten käyttöä ja toisaalta pyrkii pidentämään yhden sukupolven pituutta. Osiossa x, jossa pohditaan konkreettisia toimenpiteitä rodun jalostuksen edistämiseksi, on ehdotettu, että yhdelle urokselle otettaisiin käyttöön 20 jälkeläisen raja ennen viittä ikävuotta. Yli viisivuotiaan uroksen käyttö olisi vapaata riippumatta siitä, kuinka monta jälkeläistä sillä on. Huom! Uroksen jälkeläismäärä ennustaa huonosti sen geenien säilymistä populaatiossa. Pitkälti lemmikkipentujen suuren määrän takia moni paljon käytetty uros on jo nyt menetetty. Sama ilmiö on voimissaan yhä tänäkin päivänä. Aihetta on käsitelty lyhyesti tietoruudussa X sivulla X.

3 . B O LO G N E S E O N M A A I L M A N L A A J U I S E S T I P I E N I R O T U

Bolognesen kanta on maailmanlaajuisesti pieni. Rotu kantakoirat löytyvät Italiasta ja Venäjältä eikä muita linjoja ole. Italiassa kantakirja on edelleen avoin ja rotuunotot mahdollisia. Tiedetään, että niitä on jonkin verran tehty, mutta sitä ei tiedetä, ovatko rotuunotetut yksilöt erisukuisia kuin rekisterissä jo olevat koirat. Määrällisesti huomionarvoiset bolognesepopulaatiot löytyvät Italiasta, Unkarista, Tsekistä, Britanniasta, Suomesta, Ruotsista, Saksasta ja Venäjältä. Yksittäisten kasvattajien toimesta kasvatus voi kuitenkin myös pienessä bolognesemaassa olla suhteellisen aktiivista (Alankomaat ja Norja). Aktiivisimmat kasvattajat tuntevat toisensa, pitävät yhteyttä ja myös tapaavat. Suuri määrä bologneseja on kuitenkin piilossa; lemmikkipentujen määrä on suuri kaikissa maissa. Hyvä esimerkki on Italia, jossa vuosittaisia rekisteröintejä on noin 500. Kasvattajia, jotka käyvät koiranäyttelyissä ja rotutapaamisissa on kuitenkin vain muutamia. Esimerkiksi käytännössä kaikki italialaiset tuontikoirat tai ulkomaalaisten kasvattajien jalostukseen käyttämät urokset tulevat hyvin rajatusta koirapopulaatiota. Niin sanottua käyttämätöntä geenimateriaalia on siis paljon, sen löytäminen vain on haasteellista. On toki vaikeaa arvioida, kuinka erilaisia nämä koirat geneettisesti ovat. Italialainen bolognesepopulaatio perustuu kokonaisuudessaan hyvin rajatulle koirajoukolle.


TIETORUUTU MyDogDNA

MyDogDNA on Genoscoper Oy:n myymä geenitestipaketti. Yksittäisten geenitestien ohella (pakettiin voi esimerkiksi ostaa lisäpalveluna prcd-PRA-geenitestin) MyDogDNA määrittää myös koiran perimän monimuotoisuutta. MyDogDNA:ssa perinnöllistä vaihtelua tutkitaan SNP-markkereiden avulla. SNP:t (single nucleotide polymorphism) eli snipit ovat DNA:ssa sijaitsevia yhden emäksen kohtia, joissa on vaihtelua eri yksilöiden välillä. Koiran genomista eli koko perintöaineksesta (sekä geenit että geenien ulkopuolinen osuus) näitä kohtia tunnetaan kaikkiaan 2,5 miljoona. MyDogDNA määrittää niistä yli 20 000 valittuna tasaisesti perimän koko laajuudelta. Kahden valitun SNP:n keskimääräinen etäisyys on 110 000 emäsparia (keskimäärin perimässä on snippejä noin 1000 emäsparin etäisyydellä toisistaan). Suurin osa snipeistä sijaitsee DNA:ssa geenejä koodaavan alueen ulkopuolella. Tällöin ne ovat neutraaleja eli eivät vaikuta ominaisuuksiin, joita geenit määrittävät. Niiden mutaatiotaajuus on melko korkea, mistä seuraa, että myös niistä mitatut heterotsygotia-asteet ovat melko korkeita. Ne mahdollistavat kuitenkin koko genomin laajuiset tutkimukset ja koirarotujen sekä -yksilöiden välisen vertailun. MyDogDNA-tutkittuja bologneseja on juuri ja juuri niin paljon, että palvelu näyttää rotukohtaiset tiedot (raja on 30 koiraa). Monimuotoisuuskuvaajassa, joka järjestää rodun yksilöt SNPmarkkereista mitatun heterotsygotiaprosentin perusteella ja vertaa niitä sekä toisiin rotukoiriin että sekarotuisiin koiriin, bolognese on hämmästyttävän korkealla. Testattujen yksilöiden määrän lisääntyminen saattaa toki siirtää rodun kuvaajan painopistettä toiseen suuntaan, mutta yksittäiset koirat vastaavat silti keskimääräistä sekarotuista koiraa. Mistä tämä johtuu? Arvauksena on, että rodun italialainen haara ja venäläinen haara ovat geneettisesti erilaisia. Euroopan poliittisen historian takia voi olettaa, että venäläiset ja italialaiset koirat eivät juurikaan ole sekoittuneet keskenään ennen 1990-lukua ja silloinkin maltillisesti. Tänäkin päivänä löytyy sekä täysin venäläistaustaisia että täysin italilaistaustaisia koiria. Mikäli edellä esitetty arvio pitää paikkansa, niiden yhdistäminen keskenään olisi siis ikään kuin kahden eri rodun risteyttämistä. Osa MyDogDNA-tutkituista koirista on tiedossa, joten koirien sijaintia monimuotoisuus-kuvaajan käyrällä voi verrata niiden sukutauluun. Esimerkiksi eräs monimuotoisuudeltaan keskimääräistä sekarotuista vastaava on yhdistelmä lähes kaikesta siitä materiaalista, mitä rodussa on saatavilla (Italian kolme eri haaraa ja venäläiset koirat). Täysin italialaistaustaisilla koirilla on huomattavasti alhaisempi heterotsygotiaprosentti. Yllättäen yksi näistä koirista kuitenkin poikkeaa joukosta. Koirat on merkitty monimuotoisuuskuvaajaan.

B O LO G N E S E , M E D I A A N I 4 0 , 7 %

P U H DA S R OT U I S E T , M E D I A A N I 3 4 ,1 %

S E K A R OT U I S E T , M E D I A A N I 4 3 , 2 %

0

5

10

M O N I M U OTO I S U U S ( H E T E ROT S YG OT I A % )

15

20


HUOM! Koska snipit eivät kerro geenien säätelemistä ominaisuuksista, niistä mitattu heterotsygotiaaste ei anna tietoa koirarodun tai -yksilön elinvoimasta. Elinvoiman heikkeneminen eli käytännössä monimuotoisuuden väheneminen ja sukusiitosasteen kasvu näkyy koiraroduissa resessiivisesti eli peittyvästi periytyvien sairauksien määrän lisääntymisenä sekä immuunijärjestelmän toiminnan, tautien vastustuskyvyn ja lisääntymiseen liittyvien ominaisuuksien heikentymisenä. Koirarodulta voi tutkia myös ns. DLA-aluetta (dog leukocyte antigen), joka koodaa immuunipuolustukseen liittyviä proteiineja. Mitä moninaisempi DLA-alue on genotyypiltään, sitä laajemmin immuunipuolustus kykenee toimimaan. Bologneseilta ei tiettävästi ole tutkittu DLA-aluetta geenitestein. LÖWC H E N BICHON FRISÉ

M y D o g D N A A N TA A M YÖ S K U VA N , J O S S A R O D U N Y KS I LÖ I TÄ V E R R ATA A N S U K U L A I S R OT U J E N Y KS I LÖ I H I N . B O LO G N E S E A S E T T U U A I VA N B I C H O N F R I S É N R I N N A L L E JA O S I N R O D U T OVAT S I S Ä K K Ä I N . M U U TA M A Y KS I T TÄ I N E N KO I R A S I J O I T T U U H Y V I N L Ä H E L L E H AVA N N A N KO I R A RY H M Ä Ä . R O D U T O N K U VA S S A VÄ R I KO O DAT T U . C OT O N D E T U L É A R

( M y D o g D N A : N W W W - S I V U I L L A K U VA A VO I P YÖ R I T E L L Ä JA S K A A L ATA . K A KS I U LOT T E I S E N A K U VA E I O L E Y H TÄ

B O LO G N E S E

H AVA I N N O L L I N E N . )

M A LTA N KO I R A

KO L M E I TA L I A L A I S TAU S TA I S TA KO I R A A

KO I R A N E TÄY S S I S A R U S

F 40,3%

C 35,5% A 29,4%

H AVA N N A N KO I R A

G 4 1, 2 %

B 33,9%

KO I R A N C JÄ L K E L Ä I N E N , I S Ä S U U R E LTA O S I N V E N Ä L Ä I S TAU S TA I N E N

D 4 4 ,1 % KO I R A , J O N K A S U K U TAU L U ON YHDISTELMÄ ( L Ä H E S ) K A I K E S TA S I I TÄ G E N E E T T I S E S TÄ M AT E R I A A L I S TA , J OTA R O D U S S A O N S A ATAV I L L A

25

30

35

40

45

E 34,7% KO I R A N B JÄ L K E L Ä I N E N , M YÖ S I S Ä I TA L I A L A I S S TAU S TA I N E N

50

55


5.

LU ON N E JA KÄY TTÄY T YMI N E N SE KÄ K ÄY TTÖO MI N AI SUU D E T Bolognese luonteesta ja käyttäymisestä on olemassa erittäin vähän dokumentoitua tietoa. Ainoat käytettävissä olevat lähteet ovat yhdistyksen vuodenvaihteessa 2017 – 2018 sekä uudelleen alkuvuodesta 2019 toteuttama luonne- ja terveyskysely sekä alkuvuodesta 2019 toteutettu kasvattajakysely (lisääntyminen). Jalostuksen tavoiteohjelman luonnetta, käyttäytymistä ja käyttötarkoitusta käsittelevä osio perustuu kokonaisuudessaan näiden kyselyiden vastauksiin. Kyselyt vastauksineen ovat nähtävissä liitteissä x ja x.

5 .1

TAU S TA A / L U O N T E E N M E R K I T Y S

Seurakoiran tärkeimmät ominaisuudet ovat luonne ja terveys. Bolognesen omistajat arvottavat koiran luonteen merkityksen hyvin korkealle; luonne- ja terveyskyselyssä 54 % vastaajista mainitsi luonteen yhtenä syynä siihen, että he valitsivat koiransa roduksi juuri bolognesen. “Halusimme seurallisen rodun jolla luonne ihanteellinen.” “Rauhallinen, pienikokoinen ja luonteeltaan helppo koira.” “Luonne niin ihana.” Osa vastauksista oli hyvinkin pitkiä: “Itselläni ollut aikaisemmin vain isoja koiria, kaksi saksanpaimenkoiraa. Tottunut siihen, että koira haluaa olla mieliksi. Tämä pieni tyttö ei edes ymmärrä mitä se tarkoittaa. Kutsutaan meillä kissakoiraksi. Sosialistettu jo pennusta kaikenlaisiin tilanteisiin ja saanut kulkea mukaan töihin, tarhaan, kouluun. Ihana koira, joka ihastuu jokaiseen vastaantulijaankin ja kiipeää syliin istumaan. Aivan joka ihminen on koiran tavattuaan kysynyt mistä koiria voisi ostaa ja voisiko meidän neidillä teettää pentuja. On siis vienyt jokaisen sydämen.” Tärkeitä syitä olivat myös koiran koko (36 %), ulkonäkö (29 %) ja oletus, että bolognese aiheuttaisi keskimääräistä koiraa vähemmän allergiaoireita (24 %). “Allergiaystävällinen, rauhallisin vastaavista pikkukoirista.” “Pieni, valkoinen, allergiavapaa, helposti koulutettava.” “Valkoinen karvapallero.” “Halusin pienen, karvaisen koiran, jolta ei lähde karvaa eikä ole duracelpupu.” Valtaosa vastaajista oli mitä ilmeisimmin saanut, mitä halusi, koska 96 % prosenttia vastasi kyllä kyselyn viimeiseen kysymykseen: Voisitko ajatella ottavasi bolognesen uudestaan?

5.2

R OT U M Ä Ä R I T E L M Ä N M A I N I N N AT L U O N T E E S TA JA K ÄY T TÄY T Y M I S E S TÄ S E K Ä R O D U N K ÄY T T ÖTA R KO I T U KS E S TA

Bolognesen rotumääritelmässä koiran luonnetta ja käyttäytymistä kuvataan seuraavasti: Hillitty, yleensä ei erityisen vilkas. Kekseliäs, tasainen ja erittäin kiintynyt isäntäväkeensä ja lähipiiriinsä. Bolognese on puhdasverinen seurakoira. Sitä ei ole koskaan käytetty esimerkiksi rottien tai muiden tuhoeläinten pyydystämiseen tai vahtikoirana. Sillä on silti ollut erittäin tärkeitä tehtäviä. Plinius (23 jaa – 79 jaa Vesuviuksen purkauksessa) määritteli bolognesen esi-isien, antiikin ajan lemmikkikoirien (cagnolini) käyttötarkoituksen teoksessaan Naturalis Historia seuraavasti: ne parantavat mahakivun, jos ne asetetaan vatsan päälle. Tänä päivänä bolognese paitsi parantaa mahakivun, myös tarjoaa seuraa sekä sohvalle että lenkkipolulle. Luonne- ja terveyskyselyn pohjalta voi todeta, että rodussa arvostetaan sen rauhallisuutta ja tiettyä pidättyväisyyttä sekä tietynlaista helppoutta. Bolognese ei vaadi loputonta aktivointia tai jatkuvaa lenkittämistä. Varsinkin, jos sää on huono, moni bolognese jäisi mieluummin kotisohvalle ja myös kertoo sen omistajalleen. Tärkeäksi luonteenpiirteeksi nousi myös bolognesen omistajaansa kohtaan osoittama kiintymys.

5.3

R O D U N JA K AU T U M I N E N N ÄY T T E LY L I N J O I H I N , K ÄY T T Ö L I N J O I H I N J N E .

Rotu ei ole jakautunut eri linjoihin.


5.4

P E V I S A - O H J E L M A A N S I S Ä L LY T E T T Y L U O N T E E N JA K ÄY T TÄY T Y M I S E N JA / TA I K ÄY T T Ö O M I N A I S U U KS I E N T E S TAU S JA / TA I K U VAU S

Bolognese ei kuulu PEVISA-ohjelmaan

5.5

L U O N T E E N JA K ÄY T TÄY T Y M I S E N A RV I O I N T I : L U O N N E T E S T I , K ÄY T TÄY T Y M I S E N JA LO S T U S TA R K A S T U S , KO I R A N ÄY T T E LY T 5 . 5 .1

L U O N N E T E S TAT U T KO I R AT

Luonnetestattuja bologneseja on kolme kappaletta (testit vuonna 2012, 2014 ja 2017). Koirat ovat saaneet testissä 58, 110 ja 85 pistettä. Testattujen koirien määrä on kuitenkin niin pieni, että sen perusteella ei voi sanoa rodusta mitään yleispätevää. Tulokset ovat silti suhteellisen samansuuntaisia. Kaikki koirat olivat laukausvarmoja ja luoksepäästäviä, mutta hieman/aavistuksen pidättyväisiä. Toimintakyky, terävyys, puolustushalu ja taisteluhalu arvioitiin pääasiassa pieneksi ja temperamentti kohtuullisen vilkkaaksi tai vilkkaaksi. Kovuudeltaan koirat olivat pehmeitä tai hieman pehmeitä. 5 . 5 . 2 K ÄY T TÄY T Y M I S E N JA LO S T U S TA R K A S T U S

Rodussa ei ole toteutettu käyttäytymisen jalostustarkastuksia eikä rodulle ole kirjoitettu käyttäytymisen jalostustarkastuksen ihanneprofiilia. 5.5.3

K ÄY T TÄY T Y M I S E N A RV I O I M I N E N KO I R A N ÄY T T E LY I S S Ä

Koiranäyttelyiden arvostelylomakkeisiin on vuodesta 2011 alkaen sisältynyt kohta “koiran käyttäytymisen arvioiminen”. Vuosina 2011 – 2018 kohta on täytetty noin 90 % arvosteluista (1784/1984). 99 % koirista on saanut arvion rodunomainen lähestyttäessä (määritelmä käytössä vuodet 2011 – 2013) tai käsiteltävissä (2014 – 2018). Muita arvioita on kirjattu kymmenen kappaletta neljälle eri koiralle: viisi väistää, yksi on vihainen ja neljä pelokkaita. Kolmessa arvostelussa on maininta, että koira yrittää purra tuomaria. Pelokkaiksi arvioitujen osalta on täsmennetty, että koirat olivat arkoja eivätkö antaneet käsitellä itseään pöydällä. Näyttelyissä käyneet koirat kattavat kuitenkin vain pienen osan kaikista rekisteröidyistä koirista. Lisäksi suuria eroja on siinä, kuinka tottuneita tai totutettuja koirat koiranäyttelyihin ovat.

5.6

KO E - JA K ÄY T T Ö O M I N A I S U U D E T 5 . 6 .1

KO K E E T JA K I L PA I L U T

Bolognesea käytetään jonkin verran harrastuskoirana. Yksittäiset bologneset ovat osallistyneet agility-, toko- ja rallytokokilpailuhin. Suosituin laji on ollut agility, josta löytyy tuloksia yhteensä 64 kappaletta. Agilityssa on kilpaillut seitsemän eri koiraa. Tottelevaisuuskoekäyntejä on kertynyt yhteensä kahdeksan kahdelle eri koiralle. Rallytokossa kilpailusuorituksia löytyy 18, neljältä eri koiralta. Yleinen kokemus on, että bolognese ei rotuna ole helpoin motivoitava tottelevaisuuskoulutuksessa eikä niin aktiivinen ja sporttinen kuin agilityssä olisi otollista. Kenties rallytoko näiden kahden lajin välimuotona olisikin rodulle luontevin laji? Yleisesti voi todeta, että kilpailutasoinen harrastaminen on mahdollista, mutta tavoitteelliselle harrastajalle rotu ei ole suositeltavin valinta; harva bolognese yltää huipulle saakka. Todennäköistä toki on, että monien lemmikkikoirien kanssa harrastetaan pienimuotoisesti ilman, että osallistutaan viralliseen kilpailutoimintaan. 5.6.2

K ÄY T T Ö O M I N A I S U U D E T

Seurakoirarotuna bolognese ei ole tyypillinen käyttökoira. Viime vuosina on kuitenkin löytynyt tehtäviä, joissa myös bologneset ovat osoittautuneet toimiviksi. Määrällisesti nämä käyttökoirat eivät edusta edes prosenttia rodun kaikista yksilöistä, mutta vähäinen määrä ei


vähennä niiden suorittamien tehtävien arvoa. Yksittäisiä bologneseja toimii kaverikoirina ja hypokoirina. Jälkimmäisestä tehtävästä ne ovat suoriutuneet yllättävän hyvin. Vaikuttaisi siltä, että omistajaansa helposti kiintyvänä koirana bolognese on poikkeuksellisen motivoitunut omistajansa terveydentilan tarkkaan vahtimiseen.

5.7

K ÄY T TÄY T Y M I N E N A R K I E L Ä M Ä S S Ä S E K Ä L I S Ä Ä N T Y M I S K ÄY T TÄY T Y M I N E N

Seuraavassa on käsitelty ne asiat, joista luonne- ja terveyskyselyssä sekä kasvattajakyselyssä kysyttiin. Yksinoloon liittyvistä ongelmista, peloista ja ikään liittyvistä käytöshäiriöistä (vanhenevat koirat) ei kysytty. Tämä puute täytyy korjata, kun luonnetta ja käyttäytymistä seuraavan kerran kartoitetaan. Tällöin voidaan myös tarkemmin analysoida, eroaako narttujen ja urosten käytös toisistaan. Kyselyssä olleeseen vapaasti täytettävään tekstikenttään (“vapaa sana”) tuli kuitenkin kaksi mainintaa eroahdistuksesta. 5 . 7.1

K ÄY T TÄY T Y M I N E N A R K I E L Ä M Ä S S Ä

Uudet ihmiset, vieraat koirat

Luonne- ja terveyskyselyssä kysyttiin koiran suhtautumisesta sekä uusiin ihmisiin että toisiin koiriin. Ihmisistä kysyttäessä valtaosa vastaajista, 73 %, valitsi vaihtoehdon “koirani on iloinen ja avoin, kun se tapaa uusia ihmisiä”. 26 % määritteli koiran varovaiseksi/epäileväksi. Kaksi vastaajaa eli vajaa prosentti kuvasi koiraa aggressiiviseksi/hyökkääväksi. Nartut olivat hieman uroksia avoimempia uusia ihmisiä kohtaan. Toisiin koiriin bologneset suhtautuvat hieman varovaisemmin kuin uusiin ihmisiin. 57 % vastasi koiran olevan vieraita koiria kohtaan iloinen ja avoin, 35 % varovainen/epäilevä ja 7 % aggressiivinen/hyökkäävä. Edellisestä kohdasta poiketen urokset suhtautuivat narttuja selvästi avoimemmin uusiin koiriin. Uudet ympäristöt

74 % koirista oli utelias/luottavainen sille vieraassa ympäristössä. 25 % käyttäytyi varovaisesti/ epäilevästi ja 2 % ahdistui/huolestui. Ääniherkkyys

Noin puolet koirista suhtautui välinpitämättömästi koviin ääniin (52 %). 31 % huolestui kovista äänistä ja 4 % oli peloissaan/paniikissa. 4 % oli paukkuarkoja ja 9 % pelkäsi ukkosta. Haukkuminen

38 % koirista ei haukkunut oikeastaan koskaan. Täsmälleen sama määrä, 38 %, haukkui innostuessaan. 19 % haukkui ihmisiä ja toisia koiria, 2 % haukkui jatkuvasti ja 3 % haukkui ilman syytä. Vapaana liikkuminen

81 % vastasi, että koira voi olla vapaana ulkona. 9 % kertoi, että vapaana ollessaan koira jahtaa kaikkea mahdollista. 6 % jahtasi oravia ja muita pieniä eläimiä ja 4 % lintuja. Urokset jahtasivat narttuja enemmän. 5 . 7. 2

L I S Ä Ä N T Y M I S K ÄY T TÄY T Y M I N E N

Tiedot lisääntymiskäyttäytymiseen ovat peräisin kasvattajakyselystä. Kyselyssä painotettiin terveyttä, ei niinkään käyttäytymistä, minkä takia käyttäytymistä ei ole kartoitettu kovin kattavasti. Tämä puute täytyy korjata seuraavassa kasvattajakyselyssä. Seuraavassa on käyty läpi ne aiheet, joita kyselyssä käsiteltiin.


Juoksuvälit

Valtaosa nartuista (55/60, 88 %) juoksee 6–7 kk välein. Vain muutamalla juoksuväli on tätä lyhyempi tai pidempi. 60 % (36/60) vastaajista määritteli nartun käyttäymisen selvästi juoksuiseksi. Todennäköisesti kyse ei kuitenkaan ole siitä, että muiden narttujen juoksu olisi ollut poikkeuksellisen heikko; osa vastaajista on yksinkertaisesti tyytynyt valitsemaan tarjoituista vastausvaihtoehdoista ainoastaan juokuvälin pituuden (vastaaja sai valita kaikki sopivat vaihtoehdot). Yhtenä vastausvaihtoehtona oli vaikeat havaita. Tätä vaihtoehtoa kukaan vastaajista ei valinnut. Astuminen

Suurimmassa osassa astumisia koirat selviytyivät itsenäisesti (48/60, 80 %). Yhdeksässä astumisessa narttua pidettiin paikoillaan (15 %) ja kahdessa urosta avustettiin (3 %). Yhtä lukuun ottamatta astumiset olivat luonnollisia. Syy keinosiemennykseen oli välimatka. Ainoa kysymyksiä herättävä kohta vastauksissa on nartun kiinnipito. Kysymys oli muotoiltu huonosti, koska siitä ei selviä, miten nartusta pidettiin kiinni. Kasvattajien välisissä keskusteluissa on tarkennettu, että narttua on tuettu, kun uros työntyy sen sisään. Halukas ja urokselle seisova narttu saattaa tässä kohdassa väistää. Tämän jälkeen astuminen on sujunut ilman ongelmia. Pentujen hoito

Valtaosa nartuista (56/60, 93 %) hoiti pentunsa hyvin ja itsenäisesti ja kasvattajalla oli vain tarkkailijan rooli. Kaksi nartuista suhtautui pentuihinsa aggressiivisesti. Toisella ei ollut lainkaan hoitoviettiä. Kaksi nartuista ei nuollut pentujen ulosteita. Seitsemällä nartulla kalkkikramppi haittasi pentujen hoitamista tai esti sen kokonaan. Hoitaminen sinänsä kyllä sujui hyvin.

5.8

Y H T E E N V E T O R O D U N K ÄY T TÄY T Y M I S E N JA L U O N T E E N K E S K E I S I M M I S TÄ O N G E L M A KO H D I S TA S E K Ä N I I D E N KO R JA A M I S E S TA

Bolognese on seurakoira, jonka tärkeimpiä ominaisuuksia on tasapainoinen luonne. Sen täytyy olla riittävän itsevarma, avoin ja iloinen, kun se arkielämässään kohtaa uusia ihmisiä, uusia koiria, uusia ympäristöjä ja uusia tilanteita. Se ei saa kärsiä eroahdistuksesta. Jos nämä vaatimukset toteutuvat, koiran kanssa on helppo elää. Luonne- ja terveyskyselyn perusteella sekä käytännön tuntuman pohjalta voi todeta, että rodussa on suhteellisen paljon uusiin tilanteisiin hieman varovaisesti suhtautuvia koiria. Eroahdistuksen yleisyydestä ei ole tietoa. Bologneselle on tyypillistä ja toivottavaa olla hieman pidättyväinen ja monia muita kääpiökoirarotuja rauhallisempi, mutta arka tai hermostunut se ei saa olla. Luonteen riittävä huomioiminen jalostusvalinnoissa on tärkeää ja ei-toivottuihin luonteenpiirteisiin tulee suhtautua aiempaa tiukemmin. Jalostuskäytöstä tulee karsia koirat, jotka osoittavat arkuutta, hermostuneisuutta tai aggressiivisuutta. Koirien luonteen arvioimiseen on tällä hetkellä hyvin vähän työkaluja. Ensimmäinen askel tilanteen parantamiseksi on laatia käyttäytymisen jalostustarkastuksen ideaaliprofiili, jolloin käyttäytymisen jalostustarkastusten järjestäminen ylipäätään on mahdollista. Taustatiedoksi tulee toteuttaa aiempaa laajempi luonne- ja käyttäytymiskysely. Myös koiranäyttelyt toimivat varsin hyvin koiran luonteen arvioimisen apuna. Reippaasti koiranäyttelyssä esiintyvällä, itsevarmalla, avoimella ja iloisella koiralla ei voi olla kovin huonoa hermorakennetta.


A N N A R AT I A


6.

T E RV E Y S JA L I S Ä Ä N T Y M I N E N Bolognesen terveydestä löytyy valitettavan vähän dokumentoitua tietoa. Käytössä ovat jalostustietojärjestelmään tallennetut tiedot virallisista terveystutkimuksista (pääasiassa silmät ja polvet) sekä Agrian julkaisemat rotukohtaiset tilastot. Agrian materiaali koostuu ruotsalaisista koirista, eli se ei kerro suoraan suomalaisesta bolognesekannasta. Sitä voi silti pitää suuntaa antavana; bolognesepopulaatiot ovat pitkälti samankaltaisia kaikissa Euroopan maissa. On kuitenkin huomioitava, että vakuutettujen bolognesejen määrä on Ruotsissa alhainen, joten Agrian aineisto perustuu pienelle koiramäärälle. Bolognesella todetuista silmäsairauksista on julkaistu tieteellinen artikkeli* Veterinary Ophthalmology -lehdessä. Aineiston koirat ovat italialaisia. Bolognese ry on toteuttanut kaikille bolognesen omistajille suunnatun luonne- ja terveyskyselyn. Kysely oli ensimmäisen kerran auki vuosien 2017 – 2018 taitteessa ja se avattiin toistamiseen alkuvuodeksi 2019. Kyselyyn saatiin yhteensä 227 vastausta. Vuonna 2019 toteutettiin myös viisi täsmäkyselyä (maksasairaudet, nivelsairaudet, allergiat & ihoongelmat, sydänsairaudet ja neurologiset sairaudet), koska haluttiin kartoittaa tarkemmin tiettyjen sairauksien esiintymistä. Täsmäkyselyhin saatiin kuitenkin vain yksittäisiä vastauksia. Lisäksi toteutettiin kaksi kasvattajille suunnattua kyselyä. Toinen kysely oli pentuekohtainen ja siinä kysyttiin laajasti lisääntymiseen liittyvistä asioista. Toisen avulla kartoitettiin narttujen tiinehtymistä. Nämä kyselyt oli suunnattu kaikille rotua joskus kasvattaneille. Kaikkiin kyselyihin oli mahdollista vastata anonyymisti. Suurin osa luonne- ja terveyskyselyyn vastanneista näin tekikin. Kasvattajakyselyyn vastanneet vastasivat kuitenkin kaikki omalla kasvattajanimellään. Tämän takia tiedetään, että kyselyyn vastasi ainoastaan yhdistyksen kasvattajalistalla olevia kasvattajia. Kasvattajakyselyyn saatiin yhteensä 60 vastausta (60 pentuetta). Kyselyiden vastauksia tarkasteltaessa on pidettävä mielessä kyselytutkimuksiin liittyvät haasteet. Otantaa on mahdotonta suunnata siten, että se antaisi kattavan kuvan koko populaatiosta. Luonne- ja terveyskyselyn vastauksissa painottuvat nuoret koirat. Lisäksi korostuu vastaajien subjektiivinen näkemys. Luonne- ja terveyskyselystä ja kasvattajakyselyistä tehdyt koonnit on julkaistu liitteissä x ja x. Agrian julkaisemat rotukohtaiset kaaviot, joissa verrataan bolognesen riskiä keskimääräisen vakuutetun koiran riskiin (kaikki rodut) sairastua tiettyyn sairauteen, on julkaistu tietoruudussa x sivulla x. Seuraavassa käydään läpi rodun keskeisimmät sairaudet ja viat sekä lisääntymiseen liittyvät ongelmat. Sairaudet on jaettu kolmeen ryhmään. Laajemmin käsitellään rodun keskeisimmät (yleiset ja/tai vakavat) sairaudet. Tähän ryhmään kuuluvat patellaluksaatio, PRA, portosysteeminen shuntti eli ns. maksashuntti, purentaviat, kivespuutokset häiritsevä silmävuoto ja distichiasis. Sairaudet, joista tunnetaan yksittäisiä tapauksia, on esitelty lyhyesti. Näihin luetaan useat silmäsairaudet, allergiat ja iho-ongelmat, ruuansulatuskanavan ongelmat sekä sydänsairaudet. Terveyskyselyssä tuli myös esiin muutamia epilepsiatapauksia. Lisäksi mainitaan muutamia sairauksia, jotka eivät nousseet kyselyissä esiin, mutta joita rodussa todennäköisesti esiintyy. Näitä ovat Cushingin tauti ja trakeakollapsi. Nisäkasvaimista saatiin muutama maininta, mutta siitä huolimatta voi todeta, että monille rotukoirille tyypilliset kasvainsairaudet ovat rodussa harvinaisia. Patellaluksaatiota lukuun ottamatta luusto ja nivelsairauksien esiintymisestä ei ole tarkkaa tietoa. Mikään akuutti ongelma ne eivät ole, koska ne eivät nousseet kyselyssä esiin eivätkä ne – jälleen patellaluksaatiota lukuun ottamatta – esimerkiksi korostu Agrian aineistossa. Esimerkiksi ristisidevaurioita mainittiin luonne ja terveyskyselyssä kaksi (1 %). Ennen terveysongelmien läpikäyntiä kuvataan muutamalla sanalla bolognesen yleisestä terveydentilaa luonne- ja terveyskyselyn perusteella. Guandalini A, Corvi R, Santillo D, Andreani V & Pinzo P. Epidemiology of ocular disorders presumed to be inherited in three small Italian dog breeds in Italy. Veterinary Ophthalmology 2017, 1–6.


6 .1

Y L E I S I Ä H U O M I O I TA B O LO G N E S E N T E RV E Y D E S TÄ

Kun lemmikkikoiraa hankitaan, rodun terveys on asia, jota tuleva koiranomistaja (erityisesti ensimmäisen koiran omistaja? 28 %:lla kyselyyn vastaajista bolognese oli ensimmäinen koira) ei ilmeisesti ensimmäisenä mieti. Kysymykseen “miksi valitsit roduksesi bolognesen?” vain seitsemän vastaajaa 227:stä (3 %) valitsi vastausvaihtoehdoista rodun terveyden. Kolme vastaajaa (1 %) kertoi, että rotu “ei ole liian jalostettu”. Luonne (54 %), koko (36 %), ulkonäkö (29 %) ja se, että rotu koettiin keskimääräistä vähemmän allergisoivaksi (24 %), olivat vastaajille huomattavasti tärkeämpiä vaihtoehtoja. Yleinen tyytyväisyys bolognesen terveyteen oli kuitenkin pääosin hyvä. 227 vastaajasta 132 (58 %) valitsi vaihtoehdoksi erittäin hyvän ja 69 (30 %) hyvän. Viisi vastaajaa valitsi vaihtoehdon vähemmän hyvä (2 %), 15 tyydyttävä (7 %) ja 6 huono (3 %). Eli 88 % vastaajista piti terveyttä vähintään hyvänä. Toisaalta koirista 12 %:lla oli terveydentilassa selviä puutteita tai niiden terveydentila oli yksiselittteisesti huono. Kyselyssä nousi esiin myös muutamia yksilöitä, joille oli kertynyt huomattavan paljon terveysongelmia. Nämä koirat sijoittuvat kategoriaan “huono” tai “tyydyttävä”. Kahdessa alimmassa kategoriassa ongelmina mainittiin maksashuntti, tärinä, kouristukset tai poissaolokohtaukset, ruuansulatuskanavan ongelmat, IBD, haimatulehdus, allergia, sivuääni sydämessä, Cushingin taudin epäily, kilpirauhasen vajaatoiminta ja PRA. Yhdellä koiralla oli todettu epäspesifinen reaktiivinen hepatiitti ja kuparin kertyminen maksaan sekä polysytemia vera. Koira oli myös sokeutunut. Vastauksissa korostuu jossain määrin vastaajien subjektiivinen näkemys. Esimerkiksi mainintoja patellaluksaatiosta löytyy kaikista kategorioista. Toki patellaluksaatiossa kliiniset oireet voivat vaihdella suuresti, mikä varmasti vaikuttaa vastaajien kokemukseen ongelman vakavuudesta. PRA:han sairastunut koira löytyi sekä kategoriasta “erittäin hyvä” (todennäköisesti vastaaja on halunnut sanoa, että kaikilta muilta osin koiran terveys on ollut erinomainen) että kategoriasta “tyydyttävä”. Vastauksista on myös mahdollista päätellä, että muutama koira esiintyy aineistossa kahteen kertaan. Toistuvat koirat ovat kuitenkin yksittäisiä, joten niiden vaikutus prosenttilukuihin on marginaalinen.

R I K A KO F U J I TA


6.2

P E V I S A - O H J E L M A A N S I S Ä L LY T E T Y T S A I R AU D E T JA V I AT

Bolognese ei kuulu PEVISA-ohjelmaan.

6.3

R O D U L L A T O D E T U T M E R K I T TÄVÄT S A I R AU D E T JA V I AT 6 . 3 .1

Y L E I S I M M ÄT JA / TA I VA K AV I M M AT S A I R AU D E T JA V I AT

PAT E L L A LU KS A AT I O , P R A , P O R T O S Y S T E E M I N E N S H U N T T I ( M A KS A S H U N T T I ) , P U R E N TAV I AT , K I V E S P U U T O KS E T , D I S T I C H I A S I S , L I I A L L I N E N S I L M ÄV U OT O

1. PAT E L L A LU KS A AT I O

Yleisyydessään rodun merkittävin terveysongelma on kiistatta patellaluksaatio eli polvilumpion sijoiltaanmeno. Tämä on nähtävissä paitsi virallisten terveystutkimusten

tuloksissa, myös Agrian tilastoissa. Lisäksi hiljainen tieto kertoo, että patellaluksaatiota esiintyy paljon. Koiran takajalan rakenteesta ja siitä, mistä patellaluksaatio johtuu, löytyy vain suppeasti tietoa suomeksi. Jalan anatomian ja patellaluksaation mekanismin ymmärtäminen on kuitenkin olennaista, jotta ongelmaa voi pyrkiä jalostuksella vastustamaan. Siksi patellaluksaatiota käsitellään tässä hieman muita sairauksia laajemmin. Mitä patellaluksaatio tarkoittaa?

Patellaluksaatio eli polvilumpion sijoiltaanmeno tarkoittaa tilannetta, jossa polvilumpio (patella) luksoituu pois reisiluun telaurasta. Luksaatio voi olla mediaalinen (sisäänpäin), lateraalinen (ulospäin) tai molempia. Mediaalinen luksoituminen on kaikilla koirilla koosta riippumatta yleisempää ja erityisesti pienikokoisilla koirilla pääasiallinen luksoitumisen suunta. Patellaluksaatiota pidetään yleisesti kehityshäiriönä. Kehityshäiriölle tyypillisesti se on erityisesti nuorten koirien ongelma; suuri osa luksaatioista todetaan kolmeen ikävuoteen mennessä. Luksoituminen voi kuitenkin alkaa myös myöhemmin. Patellaluksaation on todettu olevan nartuilla yleisempää kuin uroksilla, ja koiran kastrointi tai sterilointi nostaa patellaluksaation riskiä. Kliiniset oireet

Kliiniset oireet vaihtelevat suuresti. Lievemmät luksaatiot voivat olla täysin oireettomia, mutta vakavimmissa tapauksissa koira ei kykene käyttämään takajalkaansa lainkaan. Potilaat voidaan jakaa karkeasti viiteen ryhmään: Hyvin vakavat luksaatiot, jotka havaitaan jo pienellä pennulla. Nuoret koirat, jotka ajoittain oireilevat jalkaa. Oireilulle on usein tyypillistä takajalan hyppyyttäminen: koira jättää silloin tällöin askeleita välistä ja muuten liikkuu normaalisti. Kun näin tapahtuu, polvilumpio on luksoituneena, mutta palautuu sitten itsestään paikoilleen. Luksaation vakavuusaste heijastuu oireisiin. Vastaava lievä oireilu voi joskus alkaa myös vanhempana. Keski-ikäiset ja vanhemmat koirat, jotka alkavat ontua äkillisesti ja jatkuvasti. Kyse on tilanteesta, jossa aiempi lievä luksoituminen pahenee. Taustalla voi olla esimerkiksi pehmytkudosten vaurioituminen pienen trauman seurauksena tai nivelen sekundaaristen muutosten, kuten osteoartriitin, aiheuttaman kivun voimistuminen. Koirat, joilla ajoittainen tai jatkuva ontuminen alkaa äkillisesti eikä taustalla ole polven aiempaa luksoitumista. Tällä ryhmällä luksoituminen on trauman aiheuttamaa, mutta taustalla on rakenteellinen alttius. Yleisesti ajatellaan, että puhtaasti trauman aiheuttama patellaluksaatio on erittäin harvinainen. Oireettomat koirat. Oireettomuus on tyypillisempää pienikokoisille koirille.


N E L I PÄ I S E N R E I S I L I H A KS E N JÄ N N E

REISILUU

P O LV I L U M P I O E L I PAT E L L A

P O LV I L U M P I O N SUORA SIDE

SUORAN SITEEN K I I N N I T T Y M I S KO H TA S Ä Ä R I L U U H U N

SÄÄRILUU

KO I R A N TA K A JA L A N JA P O LV I N I V E L E N R A K E N N E VA S E M M A L L A O N E S I T E T T Y N Ä K A AV I O M A I S E S T I N E L I PÄ I S E N R E I S I L I H A KS E N T O I M I N TA P E R I A AT E . K U N L I H A S S U P I S T U U , VO I M A V E TÄ Ä S Ä Ä R I L U U TA E T E E N PÄ I N . P U N A I N E N N U O L I K U VA A VO I M A N S U U N TA A . P O LV I L U M P I O E L I PAT E L L A VÄ L I T TÄ Ä VO I M A N N I V E L E N Y L I JA L I U K U U JA L A N L I I K K E E N M U K A N A O M A S S A T E L AU R A S S A A N . O L E N N A I S TA O N , E T TÄ VO I M A N S U U N TA O N S U O R A . J O S PAT E L L A N T E L AU R A E I S I JA I T S E S I L L Ä S U O R A L L A L I N JA L L A , J OTA P I T K I N N E L I PÄ I N E N R E I S I L I H A S JÄ N T E I N E E N JA P O LV I L U M P I O N S U O R A S I D E L I I K K U VAT , PAT E L L A A N KO H D I S T U U KO KO A JA N Y L I M Ä Ä R Ä I S TÄ S I V U S U U N TA I S TA VO I M A A . TÄ M Ä VO I M A P Y R K I I V E TÄ M Ä Ä N PAT E L L A N P O I S T E L AU R A S TA A N . J O S N Ä I N K ÄY, PAT E L L A L U KS O I T U U . O I K E A L L A O N E S I T E T T Y N Ä KO I R A N P O LV I N I V E L E N R A K E N N E Y KS I T Y I S KO H TA I S E M M I N . P O LV E A T U K E VAT JA VA K AU T TAVAT L U K U I S AT M E K A N I S M I T. N Ä I S TÄ TÄ R K E I M M ÄT OVAT P O LV E N S I S Ä S Y R JÄ L L Ä K U L K E VA M E D I A A L I N E N KO L L AT E R A A L I L I GA M E N T T I , P O LV E N U L KO S Y R JÄ L L Ä K U L K E VA L AT E R A A L I N E N KO L L AT E R A A L I L I GA M E N T T I JA N I V E L E N S I S Ä L L Ä R I S T E ÄVÄT E T U M A I N E N JA TA K I M M A I N E N R I S T I S I D E . J O S P O LV E N R A K E N N E V I R H E E T OVAT L I E V I Ä , E D E L L Ä K U VAT U T R A K E N T E E T R I I T TÄVÄT U S E I N E S TÄ M Ä Ä N PAT E L L A N L U KS O I T U M I S E N . A JA N M YÖTÄ N E VO I VAT K U I T E N K I N VÄ S YÄ , M I N K Ä S E U R AU KS E N A PAT E L L A , U S E I N P I E N E N T R AU M A N M YÖTÄ , L U KS O I T U U K I N Ä K I L L I S E S T I . TÄ S S Ä T I L A N T E E S S A P O LV I O N U S E I N K I P E Ä M P I , K U I N J O S PAT E L L A PÄ Ä S E E L U KS O I T U M A A N H E L P O M M I N , J O L LO I N S E S A AT TA A L I U K UA T E L AU R A N H A R JA N T E E N Y L I “ K U I N S A I P P UA PA L A” .


Hyvin vakavia, jo pentua oireilevia luksaatioita bolognesella ei Suomessa tiettävästi ole tavattu. Ajoittaista oireilua sen sijaan esiintyy; samoin tiedetään tilanteita, jossa aiemmin luksoitumaton polvi pettää äkillisesti. Myös täysin oireettomia koiria tavataan. Tutkimusasteikko

Patellaluksaation vakavuutta arvioidaan R.W. Putnamin kehittämällä asteikoilla, jossa luksoituminen on jaettu neljään asteeseen. Kliininen tutkimus tehdään palpoimalla eli käsin tunnustelemalla eikä koiraa tarvitse rauhoittaa. I-asteen luksaatiossa muutokset ovat lieviä. Polvilumpio saadaan luksoitumaan vain, jos raajaa ojennetaan ja lumpioon kohdistetaan pientä painetta. Lumpio palaa paikoilleen itsestään. II- ja III-asteen luksaatioissa luustossa on selvästi havaittavia rakenteellisia muutoksia. II-asteen luksaatiossa polvilumpio saadaan luksoitumaan kohdistamalla siihen pientä sivuttaista painetta tai ojentamalla jalkaa. Lumpio ei palaudu paikoilleen itsestään. III-asteen luksaatiossa luksoituminen on jo melko pysyvää ja reisiluun telaura on usein matala. IV-asteen luksaatiossa polvilumpio on pysyvästi luksoituneena ja luustossa on huomattavia rakenteellisia muutoksia. Telaura saattaa vakavimmissa tapauksissa olla jopa kupera. Mistä patellaluksaatio johtuu?

Yleisesti ajatellaan, että patellaluksaatio on seurausta rakennevirheistä, jotka kattavat koko takajalan, eivät ainoastaan polviniveltä. Tärkeimpänä taustatekijänä pidetään nelipäisen reisilihaksen (m. quadriceps femoris) toimintamekanismin häiriintymistä. Nelipäinen reisilihas kiinnittyy reisiluuhun lähellä lonkkaniveltä. Polven lähettyvillä lihas muuttuu jänteeksi, joka kulkee polvinivelen yli, jatkuu polvilumpion nivelsiteenä ja kiinnittyy sääriluun yläpäässä olevaan kyhmyyn. Polvilumpio kiinnittyy nelipäisen reisilihaksen jänteeseen. Kun polvea koukistetaan ja ojennetaan, lumpio liukuu telaurassaan, joka sijaitsee reisiluun alaosassa. Käytännössä lumpio nostaa jänteen irti luusta ja siten suojelee sitä jatkuvalta hankaukselta. Olennaista on, että lihasmekanismi on (lähes) suora. Silloin polvilumpio liukuu reisiluun telaurassa vaivatta ja polven ojennusmekanismi on tehokas. Käytännössä reisiluun telauran tulee sijaita samalla suoralla linjalla, jota pitkin nelipäinen reisilihas jänteineen ja polvilumpion nivelside liikkuvat. Jos telaura ei asetu tälle linjalle, lihasmekanismiin muodostuu kulma ja urassa liukuvaan lumpioon kohdistuu ylimääräistä, sivulle suuntautuvaa vetoa. Sivusuuntainen voima pyrkii pakottamaan lumpion pois urasta. Jos voima on riittävän suuri, polvilumpio luksoituu. Luksoitumista ei välttämättä havaita heti pikkupennulla, vaan vasta, kun koira on hieman vanhempi. Mikäli ylimääräisen sivusuuntaisen voiman aiheuttavat rakennevirheet ovat suhteellisen lieviä, polven muut lumpiota tukevat rakenteet voivat hyvin riittää estämään luksoitumisen. Ajan myötä nämä rakenteet väsyvät, jolloin aiemmin terve polvi saattaakin luksoitua, usein äkillisesti pienemmän tai suuremman trauman seurauksena. Miksi nelipäisen reisilihaksen toimintamekanismi sitten häiriintyy? Tätä ei täsmällisesti tiedetä. Kirjalisuudessa mainitaan useita rakennevirheitä, joiden epäillään vaikuttavan lihaksen toimintaan. Käytännössä jalan virheellisen rakenteen tai virheellisten rakenteiden ajatellaan vaikuttavan ketjureaktion tavoin jalan kasvuun ja lopulta johtavan polvilumpion luksoitumiseen. Aina ei silti ole täysin selvää, onko tietty rakennevirhe patellaluksaation syy vai seuraus. Todennäköistä on, että vaikutusta on usein kumpaankin suuntaan. Sairauden perimmäistä, tapahtumaketjun laukaisevaa syytä tai syitä ei kuitenkaan tunneta. Esimerkiksi usein mainitun matalan reisiluun telauran katsotaan olevan seurausta muista rakennevirheistä. Matala ura ei siten ole patellaluksaation primaarisyy. Patellaluksaation mekanismin ymmärtämiseksi koiran polven anatomian tunteminen on olennaista. Koiran polven anatomia on esitetty kuvassa x ja tyypillisiä patellaluksaatioon liittyviä rakennevirheitä kuvassa x.


Normal Normal Normal Normal Normal Grade Grade Grade I IGrade Grade I I Grade I Grade Grade II IIGrade Grade II II Grade II Grade Grade III III Grade Grade III III IIIGrade Grade Grade IV IV Grade Grade IV IV IV Normal Normal Normal Normal Normal Grade Grade Grade I IGrade Grade I I Grade I Grade Grade II IIGrade Grade II II Grade II Grade Grade III III Grade Grade III III IIIGrade Grade Grade IV IV Grade Grade IV IV IV

ASTE 0

ASTE 1

ASTE 2

ASTE 3

ASTE 4

ekeletal gure tal Figure 1 abnormalities Skeletal 1abnormalities Skeletal 1 Skeletal abnormalities abnormalities associated abnormalities associated associated with associated with patellar associated with patellar luxation. with patellar with luxation. patellar patellar luxation. luxation. luxation. es: otes: the left, Notes: left, athe normal a1On left, the normal the aleft, hindlimb normal left, a hindlimb normal a hindlimb normal cranial cranial hindlimb view; hindlimb cranial view; note cranial view; cranial note the view; note the quadriceps view; quadriceps note the note quadriceps the mechanism the quadriceps mechanism quadriceps mechanism centered mechanism centered mechanism centered overcentered over the centered over the femur femur over the as over femur the well asthe well femur the asfemur the well patella aspatella well the as seated well patella the seated the patella inseated patella the in seated the trochlear inseated trochlear thein trochlear the groove. in the trochlear groove. trochlear Grade groove. Grade groov I–IV gr G ekeletal gure tal Figure 1On abnormalities Skeletal 1On abnormalities Skeletal Skeletal abnormalities abnormalities associated abnormalities associated associated with associated with patellar associated with patellar luxation. with patellar with luxation. patellar patellar luxation. luxation. luxation. K A AV I O K U VA PAT E L L A L U KS A AT I O N TAU S TA L L A O L E V I S TA R A K E N N E V I R H E I S TÄ . VA S E M M A L L A V I R H E E T Ö N P O LV I . V I R H E E L L I S I S S Ä P O LV I S S A S Ä Ä R I L U U A L K A A mages trate onstrate demonstrate images demonstrate how demonstrate how the how the abnormal abnormal how the how abnormal the relation the abnormal relation abnormal between relation between relation relation between the the distal between between distal the femur distal the femur and the distal femur and the distal femur the proximal and femur proximal the and and proximal the tibia the proximal tibia affect proximal tibia affect the tibia affect the position tibia affect position the affect position of the the of the position the patella. position of patella. the of Transverse patella. the of Transverse the patella. Transverse patella. views Transverse views Transverse show views show the views show the internal views show internal the show rotation interna the rota the int es:otes: the left, Notes: Onleft, athe On normal aOn left, normal the aleft, hindlimb hindlimb normal aS I Shindlimb normal cranial cranial hindlimb hindlimb cranial cranial note the quadriceps note the note the over over the femur femur over the over well as Ewell femur well patella well the patella the seated inseated the inSseated the seated trochlear thein trochlear the groove. in the trochlear groove. trochlear Grade groove. Grade groov I–IV gr G Knormal I E left, R Ta YÄ Ä Ä N PÄ I Nview; ( TÄ Sview; S Änote VAview; Scranial EM Mview; Anote Lthe L Eview; ) , Jquadriceps O L LO Iquadriceps N Rmechanism Ethe Iquadriceps S I Lmechanism Uquadriceps U JA mechanism S Ä Äcentered Rmechanism I L Ucentered Umechanism L I I T Tcentered Yover VÄT centered T Othe I Scentered IIN S A VÄ Ä Ras I Nfemur .the PAT L L as A femur Athe L Kas A Apatella Sas I I Rseated Twell YÄ T Ethe Lpatella AU Rpatella A N Itrochlear V Uin U N ( the M Eto D IA A Lto INE Nand L Uthe KSthe O Ifemur T U subsequent Mthe INEN ) . A luxation Sthe Tsubsequent E I Sluxation Ssubsequent A KOluxation L M Ethe JA N E Lof JÄpatella T E of L that AU Rof Athat O Ngrades Hin Y Vgrades I N that HIII E Igrades KO S T Igrades K Hgrades I TIV Tand YN Y T. TÄ Ncompletely N Soverride S completely Ä PAT Ecompletely LL A M Umedial Othe K K trochlear AA I Ttrochlear S the Emedial O Mtrochlear Aridge. N trochlear htrate tibia with the of regard the tibia with regard tibia to with regard the to with regard femur regard femur the and femur the to the femur subsequent and and and subsequent the of of luxation the patella luxation the patella the in the patella that patella in that and in III and in IVEtibia III override III override IV and IIIK ÄY override and completely IV override IVÖthe the the medial completely medial the medial ridge. Also trochlear ridge. Also grade ridge. Also grade ridge. IIIAlso gra and IIIA mages onstrate demonstrate images demonstrate how demonstrate how the how the abnormal abnormal how the how abnormal the relation abnormal relation abnormal between relation between relation relation between the the distal between between distal the femur distal the femur and distal femur and the distal femur the proximal and femur proximal the and and proximal the tibia the proximal tibia affect proximal tibia affect the affect the position tibia affect position the affect position of the the of the position patella. position of patella. the of Transverse patella. the of Transverse the patella. Transverse patella. views Transverse views Transverse show views show the views show the internal views show internal the show rotation interna the rota the int T E L AU R A N S A KO I R A N K A S V U N A I K A N A , JA J OT TA TÄ M Ä O N M A H D O L L I S TA , PAT E L L A N TÄY T Y Y L I I K K UA O I K E A S S A PA I K A S S A JA PA I N A A R E I S I L U U TA S O P I VA L L A eshtibia tions luxations are characterized IV luxations characterized aretibia characterized are are characterized by characterized aby shallow ato shallow by athe groove. by shallow aby groove. shallow asubsequent shallow groove. groove. groove. with the of regard the tibia with regard to with regard the to with regard the femur to regard femur the and femur the toand the femur the subsequent and femur the and and subsequent the luxation the subsequent luxation subsequent luxation of the of luxation the patella luxation ofpatella the ofthat patella the ofthat in the patella grades in that patella grades that inIIIgrades that and in III grades and in IVIII grades override IV and III override IV and III override and completely IV completely override IV override completely the completely the medial completely medial thetrochlear medial the trochlear the medial trochlear medial ridge. trochlear ridge. Also trochlear ridge. Also grade ridge. Also grade ridge. IIIAlso gra and IIIA VO I M A L L A . estions luxations are characterized IV luxations characterized are characterized are are characterized by characterized a by shallow a shallow by a groove. by shallow a by groove. shallow a shallow groove. groove. groove. H U O M ! PAT E L L A L U KS A AT I O O N L I I T E TÄ Ä N M U I TA K I N K U I N TÄ S S Ä K A AV I O K U VA S S A E S I T E T T Y JÄ R A K E N N E V I R H E I TÄ . S Ä Ä R I L U U N K I E R T E I S Y Y S O N K U I T E N K I N E R I T TÄ I N Y L E I N E N LÖY D Ö S L U KS O I T U V I S S A P O LV I S S A . K I R U R G I N E N KO R JAU S P E R U S T U U Y L E E N S Ä P O LV I L U M P I O N S U O R A N S I T E E N K I I N N I T Y S P I S T E E N S I I R T O O N S I T E N , E T TÄ N E L I PÄ I S E N R E I S I L I H A KS E N V I R H E E L L I N E N L I N JA S A A DA A N S U O R I S T E T T UA .

424 424

Veterinary Veterinary Veterinary Medicine: Veterinary Medicine: Veterinary Medicine: Research Medicine: Research Medicine: Research and Research and Reports Research and Reports and Reports 2018:9 and Rep 201 R Veterinary Veterinary Veterinary Medicine: Veterinary Medicine: Veterinary Medicine: Research Medicine: Research Medicine: Research and Research and Reports Research and Reports and Reports 2018:9 and Rep 201 R

bmit submit your submit your manuscript submit manuscript your submit manuscript your | www.dovepress.com your manuscript | www.dovepress.com manuscript | www.dovepress.com | www.dovepress.com | www.dovepress.com

bmit submit your submit your manuscript submit manuscript your submit manuscript your | www.dovepress.com your manuscript | www.dovepress.com manuscript | www.dovepress.com | www.dovepress.com | www.dovepress.com ovepress Dovepress Dovepress Dovepress Dovepress

ovepress Dovepress Dovepress Dovepress Dovepress VUOSI

REK/TUT

0

1

2

3

4

OPER.

Y H T.

2010

7 9 / 18 %

10 / 71 %

1/7%

3 / 21 %

0

0

0

14

2 011

79/22%

10 / 5 9 %

3 / 18 %

3 / 18 %

0

0

1

17

2 012

107 / 2 8 %

22/73%

5 / 17 %

2/7%

1/3%

0

0

30

2 013

98/33%

23/72%

3/9%

3/9%

3/9%

0

0

32

2 014

94 / 27 %

21 / 8 4 %

1/4%

3 / 12 %

0

0

0

25

2 015

12 5 / 3 0 %

2 8 / 76 %

8/22%

1/3%

0

0

0

37

2 016

13 9 / 2 6 %

26/72%

5 / 14 %

3/8%

2/6%

0

0

36

2 017

161 / 17 %

19 / 6 8 %

8/29%

1/4%

0

0

0

28

Y H T.

882/25%

15 9 / 7 3 %

3 4 / 16 %

19 / 9 %

6/3%

0

1/0,5%

219

TA U L U K KO X : P O LV I T I L A S T O / V U O S I N A 2 010 – 2 017 R E K I S T E R Ö I D Y T KO I R AT R E K = R E K I S T E R Ö I T Y J E N KO I R I E N M Ä Ä R Ä / T U T = T U T K I T T U J E N KO I R I E N O S U U S R E K I S T E R Ö I D Y I S TÄ / O P E R : O P E R O I D U T KO I R AT


Kirurginen korjaus

Patellaluksaatio voidaan tarvittaessa korjata kirurgisesti. Leikkaustarve ei korreloi suoraan luksaation asteen kanssa. Pienikokoisten koirien lieviä, oireettomia luksaatioita, jotka arvioidaan Putnamin asteikolla pääasiassa I-asteen luksaatioiksi, ei yleensä operoida. Tilanne harkitaan uudestaan, jos koira alkaa oireilla. II- ja III-asteen luksaatiot, joihin liittyy oireita, korjataan yleensä kirurgisesti. II-asteen korjausleikkauksissa onnistumisprosentti on korkea ja III-asteen leikkauksissa kohtuullisen korkea. Pienten koirien oireettomia II- ja III-asteen luksaatioita ei aina ole välttämätöntä operoida. Lieväkin luksoituminen kuitenkin kuluttaa niveltä ja korjaamaton patellaluksaatio voi siten pahentua. Lisäksi luksaatio voi altistaa koiran eturistisiteen repeämälle. Näyttö tästä ei kuitenkaan ole kiistatonta. IV-asteen luksaatio vaatii lähes poikkeuksetta leikkauksen. Ennuste on kuitenkin varauksellinen.

PAT E L L A LU KS A AT I O B O LO G N E S E L L A

Seuraavassa tarkastellaan poikkeuksellisesti vuosina 2010 – 2017 rekisteröityjä koiria. Vuodet 2018 ja 2019 on rajattu pois, koska ne vääristäisivät tilastoja turhan paljon. Näinä vuosina syntyneet koirat ovat vielä niin nuoria, että polvitutkimuksia ei ole juuri ehditty tehdä. Tarkastelussa koiran polvitulos annetaan yhdellä numerolla ja määritetään aina huonomman polven mukaan. Esimerkiksi koiran polvitulos 3 sisältää tulokset 0/3, 1/3, 2/3 ja 3/3. Vuosina 2010 – 2017 rekisteröidyistä 882 koirasta 219 on tutkittu patellaluksaation varalta (25 %). Näistä koirista jalostukseen käytettyjä on 144 (66 % kaikista tutkituista). 159 koiraa on saanut tulokseksi asteen 0 (73 %), 34 koiraa asteen 1 (16 %), 19 koiraa asteen 2 (9 %), 6 koiraa asteen 3 (3 %) ja yksi on operoitu (0,5 %, ortopedin ennen leikkausta antama polvitulos aste 2). Tutkitut koirat ja astejakauma on esitetty taulukossa x. Ennen vuotta 2012 yli vuoden vanhalle koiralle tehty virallinen polvitutkimus oli voimassa koiran koko eliniän. Vuodesta 2012 alkaen alle kolmevuotiaalle koiralle tehty polvitutkimus on voimassa kaksi vuotta ja vasta yli kolmevuotiaalle tehty tutkimus koiran koko eliniän. Suomi on ainoa maa, joka seuraa tätä käytäntöä. Muualla voimaan jäävään lausunnon saa jo vuoden ikäiselle koiralle. Taustalla on tieteellisistä tutkimuksista saadut tulokset, joiden mukaan valtaosa luksaatioista ilmenee kolmeen ikävuoteen mennessä. Ikäraja on silti jossain määrin keinotekoinen, koska luksoituminen voi alkaa myös myöhemmin. Vuonna 2018 julkaistussa tieteellisessä artikkelissa, jonka aineistona olivat ruotsalaiset chihuahua- ja bichon frisé -rotuiset koirat, todettiin, että koirien iän noustessa myös patellaluksaation esiintyminen lisääntyy. Tämä päti nimenomaan chiahuahuaan, jonka polviterveys oli bichon frisétä selvästi huonompi. Artikkelissa päädyttiin suosittelemaan koirien tutkimista ensimmäisen kerran noin kahden vuoden vanhana ja uudestaan noin kolmen tai neljän vuoden vanhana. Mielenkiintoinen tieto onkin, kuinka suuressa määrin polvitutkimustulokset ovat muuttuneet, jos koira on tutkittu sekä alle että yli kolmevuotiaana. Seuraavassa tarkastellaan vain vuosina 2010 – 2016 rekisteröityjä koiria, koska vuonna 2017 rekisteröityjä ei ole vielä ehditty tutkia toistamiseen. Vuosina 2010 – 2016 tutkituista 191 koirasta 85 (45 % kaikista tutkituista) on tutkittu vain alle kolmevuotiaana. 106:sta (55 % kaikista tutkitusta) yli kolmevuotiaana tutkitusta koirasta 23 (22 % yli kolmevuotiaina tutkituista) on tutkittu ensimmäistä kertaa ja 83 (78 % yli kolmevuotiaina tutkituista) on tutkittu aiemmin alle kolmevuotiaana. Näitä 83 koirasta 18:n polvitutkimustulos on huonontunut (22 % uudelleen tutkitusta) ja kahden parantunut (2,4 % uudelleen tutkituista). 12 koiran tulos on huonontunut yhden asteen (67 % huonontuneista), 5 koiran tulos kaksi astetta (28 % huonontuneista) ja yhden koiran tulos kolme astetta (5,6 % huonontuneista). Kumpikin parantunut tulos on parantunut yhden asteen (3 > 2, 1 > 0). Koska patellaluksaatio tutkitaan palpoimalla eli tunnustelemalla, arviointi on jossain määrin subjektiivista, ja on mahdollista, että varsinkin rajatapauksissa eri eläinlääkärit päätyvät eri arvioon. Virhemarginaali on kuitenkin suhteellisen pieni ja suurin osa tuloksista luotettavia. On syytä huomata, että mikäli jälkimmäinen tutkimustulos on aiempaa parempi, voimassa


oleva tulos on aina huonomman arvion mukainen. Tällaisessa tilanteessa koiran voi viedä arvioitavaksi Kennelliiton polvipaneeliin, jossa useampi kokenut eläinlääkäri tunnustelee polvet. Paneelin antama polvitulos kumoaa aiemmat tulokset ja jää voimaan. Patellaluksaation on vahvasti polygeeninen ominaisuus, ja sen vastustaminen jalostuksen keinoin olisi helpompaa, jos käytössä olisi polvi-indeksi. Indeksi on aina varmempi kuin koiran oma tulos, koska siinä huomioidaan koiran sukulaisten tulokset ja ympäristötekijöiden vaikutusta tasoitetaan. Toistaiseksi polvi-indeksiä ei kuitenkaan ole käytössä. Tieteellisessä artikkelissa, johon jo aiemmin viitattiin, todettiin, että koiran omaan tulokseen perustuva jalostusvalinta edistää polviterveyttä varsin heikosti. Chihuahualla, jolla lähtötilanne oli huonompi, nähtiin kuitenkin jonkin verran edistystä. Kirjoittajat toteavat, että voidaan olettaa, että huomattavasti parempiin tuloksiin päästäisiin, mikäli käytössä olisi sukulaistulokset ja ympäristötekijät huomioiva menetelmä. Tästä olisi myös apua, kun arvioitaisiin terveiksi tutkittujen koirien geneettistä alttiutta periyttää ongelma jälkeläisilleen. Patellaluksaation suhteen jalostussuosituksena on, että polvituloksen raja-arvo on 2 ja tuloksen 2 saanut koira tulee yhdistää tuloksen 0 saaneen koiran kanssa. Bolognese ry:n kasvattajalistan säännöissä tämä suositus on sitova. Lisäksi ehdotetaan, että rodussa otetaan käyttöön PEVISA-ohjelma, jossa jalostukseen käytetyille koirille tehty virallinen polvitarkastus on rekisteröinnin ehto. Yhtenä tavoitteena on lisätä tutkittujen koirien määrää, jotta polvi-indeksi voitaisiin jonain päivänä ottaa käyttöön.

2 . P R A – P R O G R E S S I I V I N E N R E T I N A N AT R O F I A

PRA on bolognesella tavatuista silmäsairauksista vakavin, koska se sokeuttaa koiran eikä sitä voida parantaa.

PRA on lyhenne sanoista progressiivinen retinan atrofia eli etenevä verkkokalvon rappeuma. PRA tarkoittaa ryhmää sairauksia, joita kaikkia yhdistää verkkokalvon valoreseptorisolujen asteittainen tuhoutuminen. Yleensä ensin tuhoutuvat sauvasolut, jolloin koiran hämäränäkö kärsii, ja sen jälkeen tappisolut, jolloin koira vähitellen sokeutuu kokonaan. PRA:ta ei voi parantaa eikä sairauden etenemistä hidastaa. PRA:n eri muodoilla on useita erilaisia periytymistapoja. Bolognesella tiedetään esiintyvän ainakin kahta eri PRA:n muotoa. Toinen niistä on monessa rodussa esiintyvä prcd-PRA, toinen tuntematon muoto. Prcd-PRA:n tiedetään perityvän autosomaalisesti ja resessiivisesti, tuntemattoman muodon periytymistapa vaikuttaa tunnettujen tapauksien perusteella samalta. Tuntematon PRA:n muoto

Tuntematon muoto havaittiin ensimmäisenä. PRA-diagnoosin sai Ruotsissa narttu Amore Amorinas Alizé vuonna 2009. Suomessa ensimmäinen PRA-diagnoosi on vuodelta 2007 (narttu Clemenza), mutta sairauden löytymiseen ei reagoitu. Sukutaulun perusteella on todennäköistä, että Clemenzan sairastama PRA oli tuntematon PRA:n muoto. Ruotsissa asiasta kiinnostuttiin heti ja sairastuneiden koirien verta kerättiin talteen Uppsalan Maatalousyliopistoon (SLU). Heti alussa selvitettiin, että kyseessä ei ollut mikään tunnetuista PRA:n muodoista. Tämän jälkeen PRA:han sairastuneiden koirien verta on kerätty Uppsalaan tutkija Tomas Bergströmin johtaman tutkimusryhmän käyttöön. Toistaiseksi tutkimus ei kuitenkaan ole edennyt. Prcd-PRA

Prcd-PRA:n (prcd = progressive rod cone degeneration) esiintymiseen havahduttiin suhteellisen myöhään. Slovakiassa syntynyt, Ruotsissa asuva narttu Universe Aphàia sai PRA-diagnoosin silmätarkastuksessa tammikuussa 2015. Diagnoosi oli hämmentävä, koska sukutaulun


I TA L I A , OTA N TA 110 KO I R A A T E RV E E T 6 9 ,1 % = 76 KO I R A A K A N TA JAT 3 0 , 0 % = 3 3 KO I R A A S A I R A AT 0 , 9 % = 1 KO I R A

A

A

A

a

1

2

3

4

A

A

A

a

A

A

A

a

1

3

1

4

2

3

2

4

S U O M I , OTA N TA 5 3 KO I R A A T E RV E E T 7 9 , 2 % = 4 2 KO I R A A K A N TA JAT 17, 0 % = 9 KO I R A A

T E RV E & K A N TA JA T O D E N N Ä KÖ I S Y Y S S A I R A A N P E N N U N S Y N T Y M I S E L L E 0 %

S A I R A AT 3 , 8 % = 2 KO I R A

K U I N K A PA L J O N P R C D - G E E N I N K A N TA J I A B O LO G N E S E P O P U L A AT I O S S A O N ? TÄ S M Ä L L I S TÄ VA S TAU S TA E I O L E O L E M A S S A , M U T TA S U U N TA A A N TAV I N A VO I P I TÄ Ä I TA L I A S S A T E H T YÄ T U T K I M U S TA , J O S S A K A R T O I T E T T I I N P R C D - G E E N I N K A N TA JAT 110 KO I R A N OTA N N A S TA , S E K Ä B O LO G N E S E RY: N K A S VAT TA JA L I S TA N K A S VAT TA J I E N T E K E M Ä Ä L I S TA A , J O L L A O N 5 3 KO I R A A . T E RV E I D E N , K A N TA J I E N JA S A I R A I D E N O S U U D E T O N E S I T E T T Y Y L L Ä O L E V I S S A K A AV I O I S S A .

A

a

A

a

1

2

3

4

A

A

A

a

a

A

a

a

1

3

1

4

2

3

2

4

AU T O S O M A A L I N E N JA R E S E S S I I V I N E N P E R I Y T Y M I S M A L L I AU T O S O M A A L I N E N TA R KO I T TA A , E T TÄ S A I R AU D E N A I H E U T TAVA K A N TA JA & K A N TA JA

G E E N I S I JA I T S E E J O S S A I N M U U S S A K R O M O S O M I S S A K U I N

T O D E N N Ä KÖ I S Y Y S S A I R A A N P E N N U N S Y N T Y M I S E L L E 2 5 %

SUKUPUOLIKROMOSOMISSA . PERIY T YMINEN EI SIIS OLE S U K U P U O L I S I D O N N A I S TA , VA A N S E K Ä U R O KS I L L A E T TÄ N A R T U I L L A PERIY T YMISMEKANISMI ON SAMANL AINEN. R E S E S S I I V I N E N P U O L E S TA A N TA R KO I T TA A VÄ I S T Y VÄ Ä . KO I R A L L A O N J O K A I S E S TA G E E N I S TÄ K A KS I A L L E E L I A E L I VA I H T O E H T O I S TA M U OT OA , J O I S TA T O I S E N S E O N P E R I N Y T E M O LTA A N JA T O I S E N I S Ä LTÄ Ä N . A L L E E L I T VO I VAT O L L A K E S K E N Ä Ä N S A M A N L A I S I A , J O L LO I N S A N OTA A N , E T TÄ KO I R A O N K Y S E I S E N A L L E E L I N S U H T E E N H O M OT S YG O OT T I , TA I A L L E E L I T VO I VAT O L L A E R I L A I S I A , J O L LO I N KO I R A O N K Y S E I S E N A L L E E L I N S U H T E E N H E T E R OT S YG O OT T I . A L L E E L I VO I O L L A D O M I N O I VA E L I VA L L I T S E VA TA I R E S E S S I I V I N E N E L I VÄ I S T Y VÄ .

a

a

A

a

J O S A L L E E L I O N D O M I N O I VA , S E N A I K A A N S A A M A O M I N A I S U U S

1

2

3

4

T U L E E KO I R A N I L M I A S U S S A E S I I N , VA I K K A KO I R A L L A O L I S I VA I N Y KS I K Y S E I S TÄ O M I N A I S U U T TA A I K A A N S A AVA A L L E E L I . VA S TA AVA S T I R E S E S S I I V I S E N A L L E E L I N A I K A A N S A A M A O M I N A I S U U S E I T U L E KO I R A N

a

A

a

a

a

A

a

a

I L M I A S U S S A E S I I N , J O S G E E N I N T O I N E N A L L E E L I O N D O M I N O I VA .

1

3

1

4

2

3

2

4

J OT TA R E S E S S I I V I N E N O M I N A I S U U S N Ä K Y I S I KO I R A N I L M I A S U S S A , G E E N I N M O L E M P I E N A L L E E L I E N T U L E E O L L A R E S E S S I I V I S I Ä E L I KO I R A N T U L E E O L L A R E S E S S I I V I S E N A L L E E L I N S U H T E E N H O M OT S YG O OT T I . P R A : N O S A LTA TÄ M Ä TA R KO I T TA A , E T TÄ KO I R A N TÄY T Y Y P E R I Ä P R A : TA A I H E U T TAVA G E E N I M U OT O , E L I V I A L L I N E N , M U TAT O I T U N U T G E E N I , K U M M A LTA K I N VA N H E M M A LTA A N , J OT TA KO I R A S A I R A S T U I S I P R A : H A N . J O S KO I R A L L A O N VA I N Y KS I V I A L L I N E N G E E N I , S E K A N TA A S A I R AU T TA

S A I R A S & K A N TA JA T O D E N N Ä KÖ I S Y Y S S A I R A A N P E N N U N S Y N T Y M I S E L L E 5 0 %

JA VO I P E R I Y T TÄ Ä S I TÄ E T E E N PÄ I N , M U T TA S E E I I T S E KO S K A A N SAIRASTU. P R C D - P R A : H A N O N O L E M A S S A G E E N I T E S T I , J OT E N K A N TA J I E N T U N N I S TA M I N E N O N H E L P P OA . K A N TA J U U S E I O L E S Y Y S U L K E A KO I R A A P O I S JA LO S T U KS E S TA . S U O M E N K E N N E L L I I T T O :

T E RV E

A

V I R H E E T Ö N D O M I N O I VA G E E N I

K A N TA JA

a

VIALLINEN RESESSIIVINEN GEENI

“ T E S T E JÄ O N S U U R I M M A S S A O S A S S A R OT U JA K ÄY T E T T Y V I I S A A S T I N I I N , E T TÄ G E E N I V I R H E E N K A N TA JAT O N P I D E T T Y M U K A N A JA LO S T U KS E S S A Y H D I S TÄ M Ä L L Ä N E G E N E E T T I S E S T I T E RV E I D E N KO I R I E N K A N S S A , J O L LO I N K A N TA J I E N TA R P E E T O N K A R S I N TA E I O L E PÄ Ä S S Y T S U P I S TA M A A N R OT U J E N E L I N VO I M A L L E TÄ R K E Ä Ä P E R I N N Ö L L I S TÄ

SAIRAS

VA I H T E LUA .”

K A AV I O X : A U T O S O M A A L I N E N J A R E S E S S I I V I N E N P E R I Y T Y M I N E N S E K Ä P R C D - G E E N I N Y L E I S Y Y S


perusteella sairaus vaikutti epätodennäköiseltä. Nartun Suomessa asuva veli Ufo Aphàia tutkittiin myös ja silläkin todettiin PRA. Syksyllä 2016 heräsi epäilys, voisiko kyseessä olla prcd-PRA. Ensinnäkin se on yleinen PRA:n muoto, jota esiintyy useassa rodussa, ja toiseksi sitä tiedetään esiintyvän venäjänbolonkalla. Lisäksi tiedetään, että venäjänbolonkoilla ja venäläistaustaisilla bologneseilla on samoja koiria sukutauluissaan (Ufo ja Universe Aphàia ovat venäläistautaisia). Koska Ufo Aphaia oli jo kuollut, geenitesti tehtiin sen tyttärelle tammikuussa 2017 (narttu Minipeikon Dana). Koira osoittautui prcd-geenin kantajaksi. Samalla tutkittiin varmuuden vuoksi toinen Suomessa asuva koira, joka oli saanut PRA-diagnoosin (narttu Bounien Fountain Of Venice). Koiran tiedettiiin hyvin todennäköisesti sairastavan PRA:n tuntematonta muotoa. Prcd-geentiesti oli negatiivinen. Tämän jälkeen ymmärrettiin nopeasti, että prcd-PRA:ta esiintyy rodussa sekä venäläistaustaisissa että italialaistaustaisissa koirissa. Bolognese ry:n kasvattajalistan kasvattajat ovat pitäneet listaa prcd-testatuista koiristaan (listalla ei ole kaikkia tutkittuja koiria). Listalla oli vuoden 2019 lopussa 53 koiraa, joista sairaiksi osoittautui kaksi (3,8 %) ja kantajiksi yhdeksän (17,0 %). Italiassa Istituto Spallanzani toteutti vuosina 2017 – 2018 tutkimuksen, jossa kartoitettiin prcd-PRAgeenin esiintyminen 110 koiran otannasta. Kantajiksi osoittautui 33 koiraa (30,0 %) ja sairaita löytyi yksi (0,9 %). On selvää, että jalostukseen käytettäville koirille on tehtävä prcd-PRA-geenitesti. Tuntemattoman PRA:n muodon esiintyminen

Prcd-PRA:ta on helppo hallita geenitestin avulla, mutta tuntemattoman muodon kanssa toimiminen on luonnollisesti vaikeampaa. Sukutaulujen perusteella näyttää todennäköiseltä, että tuntematon muoto on peräisin Italiasta ja että se on kaikissa tapauksissa lähtöisin samoista koirista. Kyseessä on kuitenkin aina vain olettamus, johon on siksi syytä suhtautua varauksella. Resessiiviselle periytymistavalle on lisäksi tyypillistä, että sairausgeeni voi hiljaa levitä populaatiossa ilman, että yksikään koira sairastuu. Tiedetään myös, että ensimmäisillä Suomeen tuoduilla bologneseilla on sukutaulujen perusteella ollut hyvin suuri riski kantaa tuntematonta PRA:n muotoa (tai jopa sairastaa sitä). Tässä mielessä on hyväkin asia, että rodun alkuaikojen koirat ovat nykybolognesen sukutaulussa harvinaisia. Geeni on silti varmuudella olemassa tämän päivän suomalaisessa bolognesepopulaatiossa. Viime vuosien viidenneksi käytetyin uros Garellan Herkules (32 pentua) tiedetään kantajaksi, koska Bounien Fountain Of Venice on sen tytär. Uroksen kaikki pentueet olivat jo ehtineet syntyä, ennen kuin kantajuus selvisi. Garellan Herkules polveutuu ensimmäisistä Suomeen tuoduista koirista. Garellan Herkuleksen täyssiskolla (Carassius Cuvieri Aurora) on 15 pentua. Narttu saattoi olla terve tai kantaja. Myös Ruotsista tuotu narttu Amore Amorinas Temra on sairastunut (Bounien Fountain of Venicen emä). Silläkin on muutamia jälkeläisiä jo kolmessa polvessa. Kaikki sen jälkeläiset ovat luonnollisesti kantajia, mutta on mahdotonta tietää, onko sairausgeeni kulkeutunut niiltä eteenpäin vai ei. Koska geenitestiä ei ole, jalostussuosituksen voi antaa vain yleisellä tasolla: jos koiran lähisukulaisilla esiintyy PRA:n tuntematonta muotoa, parituskumppaniksi on valittava koira, jolla vastaavaa rasitetta ei tiedetä olevan.

Kliiniset oireet

Kummankin bolognesella tavatun PRA:n muodon kliiniset oireet ovat vaikuttaneet melko samankaltaisilta. Tuntemattomassa muodossa ensimmäiset oireet (hämäränäön heikkeneminen, varovaisuus portaissa jne.) ovat alkaneet vähitellen, kun koira on noin neljä ja puolivuotias tai vähän vanhempi. Samoihin aikoihin ensimmäiset muutokset verkkokalvolla ovat silmätarkastuksessa nähtävissä. Esimerkiksi Amore Amorinas Temra on tutkittu terveeksi 3,5-vuotiaana. Vajaa kaksi vuotta myöhemmin, vajaa 5,5-vuotiaana, sillä on todettu PRA ja muutokset on tuolloin arvioitu kohtalaisksi. Sen tytär, Bounien Fountain Of Venice,


on tutkittu terveeksi kolmen vuoden ja yhdeksän kuukauden iässä. PRA on todettu vuotta myöhemmin eli vajaa viisivuotiaana. Ufo Apháia on saanut PRA-diagnoosin (todennäköisesti prcd-PRA) neljän vuoden ja kahden

kuukauden iässä. Muutokset ovat olleet lieviä. Kaksivuotiaana koira on tutkittu terveeksi. Sen sijaan Sismix From Me To You, jonka tiedetään geenitestin perusteella sairastavan prcdPRA:ta, on saanut silmätarkastuksessa PRA-diagnoosin tasan kahden vuoden iässä. Diagnoosi on hämmentävän varhainen. Kummassakin PRA:n muodossa koiran täydellinen sokeutuminen vie muutaman vuoden.

3 . P O R T O S Y S T E E M I N E N S H U N T T I ( M A KS A S H U N T T I )

Portosysteeminen shuntti eli ns. maksashuntti on rodun terveysongelmista mahdollisesti vakavin. Se on kehityshäiriö, jossa osa verestä kiertää maksan

oikovirtaussuonta eli ns. shunttisuonta pitkin. Suoni voi sijaita intrahepaattisesti eli maksan sisällä (tyypillisempää isokokoisille roduille) tai ekstrahepaattisesti eli maksan ulkopuolella (tyypillisempää pienikokoisille roduille). Tästä seuraa, että kaikki veri ei puhdistu maksassa ja haitallisia aineenvaihduntatuotteita kertyy verenkiertoon. Myös maksan kehitys häiriintyy, koska maksa ei saa riittävästi happea ja ravinteita. Oireet ovat moninaisia. Koira on usein pienikokoinen ja sen kehitys on yleisesti hidastunut. Se juo ja virtsaa paljon sekä voi oksennella ja olla väsynyt. Maksashunttiin liittyy usein hepaattinen enkefalopatia eli tila, jossa maksan toiminnan häiriintyminen aiheuttaa neurologisia oireita ja käytöshäiriöitä. Patogeneesi ei ole täysin selvillä, mutta taustalla vaikuttaa ainakin ammoniakin kertyminen elimistöön. Kun koiralle on kehittynyt hepaattinen enkefalopatia, yli 70 % maksan toimintakapasiteetista on menetetty. Maksashunttia voidaan hoitaa ruokavaliolla, lääkityksellä ja joskus myös leikkauksella. Jos leikkaus onnistuu, koiran ennuste on hyvä. Ruokavaliolla ja lääkityksellä hoidettujen koirien vointi saattaa vaihdella paljon. Kyse on tällöin oireiden hoidosta, itse kehityshäiriöön ruokavaliolla ja lääkityksellä ei ole mahdollista vaikuttaa. Pidempiaikainen ennuste ruokavaliolla ja lääkkeillä hoidetuille koirille ei ole kovin hyvä. Maksashuntti on raskas sairaus sekä koiralle että omistajalle. Luonne- ja terveyskyselyssä eräs shunttikoiran omistaja vastasi, että toista kertaa hän ei lähtisi hoitamaan shunttikoiraa, vaan päätyisi heti eutanasiaan. Maksashuntin sukulaissairaus on mikrovaskulaarinen dysplasia, jossa verisuonimuutokset ovat maksan mikroverenkierron tasolla. Kyse on yleensä lievempioireisesta sairaudesta, joka ilmenee hieman vanhemmalla koiralla ja jolla on maksahunttia parempi ennuste. B O LO G N E S E JA M A KS A S H U N T T I

Maksahuntin esiintymiseen rodussa on herätty suhteellisen myöhään, noin viiden viimeisen vuoden aikana. Tietoa on liikkunut lähinnä eri maiden kasvattajien välisissä keskusteluissa. Samalla on käynyt ilmi, että yksittäisiä tapauksia on ollut aiemminkin. Osa sairastuneista koirista on ollut läheistä sukua keskenään, eivät kuitenkaan kaikki. Ei ole tiedossa, kuinka yleinen maksashuntti lopulta on, mutta ilman muuta sitä rodussa on keskimääräistä enemmän. Bolognesen sukulaisrotu, maltankoira, toistuu kirjallisuudessa yhtenä riskiroduista. Luonne- ja terveyskyselyssä esiin tuli kaksi maksashunttitapausta. Erikseen toteutetussa täsmäkyselyssä tapauksia löydettiin kaksi lisää. Lisäksi täsmäkyselyssä mainittiin kaksi maksashunttiepäilyä. Maksashuntti on perinnöllinen, mutta perinöllisyysmekanismi on epäselvä. Maltankoiralla on ehdotettu resessiivistä periytymistä epätäydellisellä penetranssilla. Epätäydellinen


penetranssi tarkoittaa, että geenin ilmenemisyleisyys ei ole täydellinen, vaan ainoastaan osa tietyn genotyypin edustajista ilmentää ominaisuutta tai sairautta. Jalostussuositus on seuraava: maksashunttipennun tuottanutta yhdistelmää ei saa uusia, ja mikäli tiedetään, että koiran lähisukulaisilla on tavattu sairautta, parituskumppaniksi on valittava yksilö, jolla samaa riskiä ei tiedetä olevan.

4 . P U R E N TAV I AT

Purentaviat ovat bolognesella suhteellisen yleisiä. Rodussa esiintyy alapurentaa, yläpurentaa, hammaspuutoksia ja hampaiden virheasentoja. Tasapurenta on rotumääritelmän mukaan hyväksyttävä, tosin saksipurentaa tavoitellaan. Luonne- ja terveyskyselyssä 32 % vastaajista oli ollut jotain ongelmaa hampaiden kanssa. 19 koiralla oli alapurenta (8 %), seitsemällä koiralla yläpurenta (3 %) ja 16 koiralla hammaspuutos (7 %). Ala- ja yläpurentojen määrä vastaa hyvin kasvattajakyselyn lukuja: alapurenta 9,5% ja yläpurenta 3 %. Hammaspuutosten osalta kyselystä ei käy ilmi, mitkä hampaat puuttuvat. Pienten premolaarien puutokset ovat erittäin yleisiä, ja niitä todennäköisesti tavataan enemmän, kuin mitä kyselyssä tuli esiin. Niiden puuttumista omistaja ei välttämättä edes huomaa, jos koiran hammaskartta ei ole tuttu. Koiranäyttelyissä pienten premolaarien puutoksiin ei kuitenkaan yleensä kiinnitetä huomiota. Ainoastaan purentavirheistä ja etuhammaspuutoksista huomautetaan. 13 koiralta (6 %) oli jouduttu poistamaan maitohampaita. Kyse on todennäköisesti irtoamattomista maitokulmahampaista. Hampaan asentovirhe oli kuudella koiralla (vajaa 3 %) ja kuudella hammasongelman laatua ei oltu erikseen määritelty. Pysyvän hampaan poisto tai parodontiitti (hampaan kiinnityskudoksen tulehdus) mainittiin ainostaan viidellä koiralla (2 %). Parodontiitti on koirilla kuitenkin erittäin yleinen. 80 %:lla yli neljävuotiaista koirista (kaikki rodut) tavataan parodontiittimuutoksia suussa. Bolognese ei ole poikkeus, vaan pienikokoisena rotuna pikemminkin tyypillinen hammaspotilas. Parodontiittia voi kuitenkin tehokkaasti estää hampaiden säännöllisellä harjauksella. Hammaskivenpoistoa, parodontiittia ja irtoamattomia maitokulmahampaita lukuun ottamatta hammasviat vaativat harvoin toimenpiteitä. Kitalakeen osuvia alakulmahampaita kyselyssä ei tullut esiin, mutta jonkun verran niitä rodussa tavataan. Ne vaativat eläinlääkärin hoitoa, usein pulpa-amputaation. Kasvattajakyselyssä mainittiin yksi tällainen tapaus.

5 . K I V E S T E N L A S K E U T U M AT T O M U U S

Koiran kivekset laskeutuvat keskimäärin viiden, kuuden viikon ikään mennessä. Kivesviassa yleensä kiveksistä toinen jää laskeutumatta, mutta on mahdollista, että kumpikaan ei laskeudu. Lisäksi tunnetaan ns. hissikives, jossa kives seilaa nivuskanavan ja kivespussin välillä. Kivesviat ovat bolognesella melko yleisiä. Tämä on tullut monta kertaa esiin kasvattajien välisissä keskusteluissa. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka yleistä kivesten laskeutumattomuus on, ei kuitenkaan ole. Luonne- ja terveyskyselyyn saatiin vastaukset 83 uroskoirasta. Niistä 11:llä kivekset eivät olleet laskeutuneet normaalisti (13 %). Luku on varsin hyvin linjassa kasvattajakyselyn antaman prosenttiosuuden kanssa. Kasvattajakyselyn mukaan kives jäi laskeutumatta noin 14 %:lla urospennuista (luovutusikään eläneistä). Jos kives jää vatsaontelon sisään, se on liian korkeassa lämpötilassa, mikä altistaa kiveskasvaimille. Tästä syystä suositellaan, että piilokives poistetaan. Kivesvikaista koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

D I S T I C H I A S I S JA L I I A L L I N E N S I L M ÄV U OT O K Ä S I T E L L Ä Ä N S I L M Ä S A I R AU KS I E N YHTEYDESSÄ .


6.3.2

S A I R AU D E T JA V I AT , J O I TA T U N N E TA A N Y KS I T TÄ I S I Ä TA PAU KS I A

U S E AT S I L M Ä S A I R AU D E T , A L L E R G I AT JA I H O - O N G E L M AT , R U UA N S U L AT U S K A N AVA N O N G E L M AT , S Y DÄ N S A I R AU D E T , I D I O PA AT T I N E N E P I L E P S I A

1. S I L M Ä S A I R AU D E T

Silmäsairauksia on tarkasteltu rekisteröintivuoden mukaan (ei siis lausuntovuoden mukaan – tälla tapaa sama koira ei esiinny aineistossa kahta kertaa). Tarkasteluajanjaksoksi on poikkeuksellisesti valittu vuodet 2008 – 2017, jotta nuorimmat koirat saadaan rajattua pois (niitä ei vielä ole juuri tutkittu). Vuosina 2008 – 2017 rekisteröidyistä koirista 232:lle (22 % kaikista rekisteröidyistä) on tehty virallinen silmätutkimus (yksi tai useampia). Koirista 158 eli 68 % on saanut täysin puhtaan tuloksen. Silmäsairauksista ylivoimaisesti yleisin on distichiasis, 55 koiraa eli 24 % tutkituista. Valtaosa distichiasis-diagnooseista on lievää muotoa. Yhdellä koiralla on todettu vakava distichiasis ja kolmella kohtalainen. Seuraavaksi yleisin diagnoosi on puutteellinen kyynelkanavan aukko (8 koiraa, 3 %). Seuraavia sairauksia on kutakin todettu neljällä koiralla eli vajaalla kahdella prosentilla: caruncular trichiasis, PPM iris–iris ja PRA. Kahdelle koiralla on todettu lasiaisen rappeuma ja samoin kahdella PHTVL/PHPV. Kaikkia muita sairauksia on todettu vain yhdellä koiralla (kaihidiagnooseja on kaksi, mutta toinen on vähämerkityksellinen kaihi). Silmätutkimustilasto on esitetty taulukossa x. Seuraavassa selvitetään pääosin hyvin lyhyesti, mitä sairaudet tarkoittavat. PRA on käsitelty jo aiemmin. Hyvin yleistä distichiasista esitellään hieman laajemmin, samoin hyvin yleistä liiallista silmävuotoa (epiphora).

DISTICHIASIS

Distichiasis on bolognesen yleisin silmäsairaus. Se on todettu neljänneksellä tutkituista koirista. Kyse on ylimääräisistä ripsistä. Karva kasvaa ulos luomen vapaasta reunasta, ja oireet riippuvat karvan paksuudesta ja kasvusuunnasta. Ohuet, ulospäin suuntautuvat karvat aiheuttavat tuskin lainkaan oireita, paksummat ja silmän pintaan osuvat karvat sitä vastoin voivat aiheuttaa eriasteisia ärsytysoireita: lievää vuotamista ja räpyttelyä tai voimakkaampia kipuoireita ja jopa sarveiskalvovaurioita. Norjasta distichiasis-diagnooseja löytyy viisi (ECVO-tasoinen silmätutkimus on tehty 56 koiralle eli prosentiosuus distichiasiksen esiintymiselle on 9 %). Ruotsissa distichiasisdiagnooseja ei ole, mikä kieltämättä on yllättävää. Ennen vuotta 2010 distichiasista ei Avelsdata-tietojärjestelmään kirjattu, mutta vuodesta 2010 alkaen distichiasis-diagnoosien pitäisi kyllä järjestelmästä löytyä. Italian tulos on hieman erilainen. Italian osalta ei ole käytössä julkista terveystietokantaa, koska sellaista ei ole. Sen sijaan löytyy melko tuore (2017) tieteellinen artikkeli, jossa kartoitetaan bolognesella tavattuja perinnöllisiä ja perinnölliseksi epäiltyjä silmäsairauksia. Distichiasista ei artikkelin taustalla olevassa tutkimuksessa havaittu. Entropion/trichiasis sen sijaan havaitttiin 11 koiralla (9,5 %). Jalostussuositus on seuraava: Lieviä tapauksia voi käyttää jalostukseen ja niitä saa myös yhdistää keskenään. Kuitenkin suositellaan, että kumppanilla ei olisi samaa diagnoosia. Kohtalaisia tapauksia voi myös käyttää jalostukseen, mutta kumppanilla ei saa olla samaa diagnoosia. Vakavia tapauksia ei saa käyttää jalostukseen.

L I I A L L I N E N S I L M ÄV U OT O

Liiallinen silmävuoto (epiphora, kyynelvuoto) on bolognesella hyvin yleistä ja naamakarvojen värjääntymisen takia usein omistajaa häiritsevää. Ongelma on yleinen kääpiökoiraroduilla ja brakykefaalisilla roduilla. Hoitotarvetta harvoin on; silmävuoto on yleensä kosmeettinen


ongelma. Joskus iho saattaa tulehtua (paikallinen dermatiitti), koska se hautuu kosteiden karvojen alla. Ongelman taustalla on joko vika silmän viemäröintijärjestelmässä (kyynelnesteen kuuluu virrata nenäonteloon kyynelkanavien kautta) tai kyynelnestettä erittyy liikaa. Tietyt rakenteelliset ongelmat altistavat epiphoralle. Näitä ovat esimerkiksi entropion eli luomen sisäänpäin kiertymä (todettu vain yhdellä koiralla Suomessa) ja kyynelkanavan aukon virheellinen sijainti (puutteellinen kyynelkanavan aukko on todettu kahdeksalla koiralla). Myös ylimääräiset ripset, distichiasis (hyvin yleinen) ja trichiasis (neljä tapausta Suomessa), voivat ärsyttää silmän sidekalvoa ja sarveiskalvoa ja aiheuttaa liiallista kyynelnesteen erittymistä. Ongelman vastustaminen on varsin vaikeaa, koska todennäköisesti taustalla on rodulle tyypillinen silmän rakenne eli käytännössä (lähes) kaikki koirat ovat ongelmalle alttiita. Italialaisessa artikkelissa, johon viitattiin jo aiemmin, esitetään, että ongelman yleisyys saattaa johtua rodulle tyypillisestä ja rotumääritelmässä kuvatusta silmän koosta ja muodosta “hieman keskikoa suuremmat”, “silmäaukko on pyöreä”. Tylosiini eli eräs antibiootti yleensä auttaa värjäymään. Sen käyttö tähän tarkoitukeen on kuitenkin yksiselitteisesti kiellettyä. Antibioottiresistentti muodostaa kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan maailmanlaajuisen terveysuhan, ja antibioottinen vastuullinen käyttö on mainittu myös Eläinlääkäriliiton julkaisemissa eläinlääkärien eettisissä ohjeissa.

CARUNCUL AR TRICHIASIS

Nenänpuoleisen silmäkulman ihon karvoitus ulottuu hyvin lähelle silmäkulmaa ja ihokarvat suuntautuvat silmään. Lieviä tapauksia voi käyttää jalostukseen, mutta kumppanilla ei saa olla samaa diagnoosia.

P P M ( P E R S I S T E N T P U P I L L A RY M E M B R A N E S )

PPM tarkoittaa synnynnäisiä sikiöaikaisten verisuonten ja kalvojen jäänteitä iiriksessä eli värikalvossa.Tavallisimmin on kyse harmittomist lankamaisista rihmoista värikalvon pinnalla (irisiris PPM). Vakavissa tapauksissa (iris-linssi PPM, iris-kornea PPM) jäänteitä on linssin etupinnalla ja/tai sarveiskalvon sisäpinnalla ja ne voivat vaikuttaa pupillin toimintaan ja näkökykyyn. Lieviä tapauksia (iris-iris PPM) voi käyttää jalostukseen, mutta kumppanilla ei saa olla samaa diagnoosia.

PHT VL/PHPV

(persistent hyperplastic tunica vasculosa lentis / persistent hyperplastic primary vitreous) Kyseessä on linssiä ympäröivän verisuonituksen ja/tai alkulasiaisen liiallinen kasvu sikiönkehityksen alussa ja vajavainen surkastuminen syntymän aikoihin/sen jälkeen. Seurauksena on eriasteisia samentumia linssin takana, mahdollisesti myös linssin epämuotoisuutta. Lieviä tapauksia (aste 1) voidaan käyttää jalostukseen, mutta kumppanilla ei saa olla samaa diagnoosia. Vakavampia muotoja (aste 2 – 6) ei saa käyttää jalostukseen.

L A S I A I S E N R A P P E U M A ( V I T R E O U S D E G E N E R A AT I O )

Geelimäisessä lasiaisessa tapahtuu normaalistikin iän myötä hiljalleen vettymistä ja tiivistymien muodostumista. Lasiaisen rappeuma lasketaan kuitenkin sairaudeksi, jos muutokset tapahtuvat epänormaalin nuorena ja nopeasti. Lieviä tapauksia voi perustellusta syystä käyttää jalostukseen, mutta kumppanilla ei saa olla samaa diagnoosia.


D I AG N O O S I

KPL

%

E I T O D E T T U P E R I N N Ö L L I S I Ä S I L M Ä S A I R AU KS I A

158

68%

DIS TIC HIASIS, TODETTU

55

24%

P U U T T E E L L I N E N K Y Y N E L K A N AVA N AU K KO , T O D E T T U

8

3%

C ARUN CUL AR TRIC HIASIS, TODETTU

4

2%

PRA , TODETTU

4

2%

PPM, IRIS-IRIS, TODETTU

4

2%

PPM, IRIS-LINSSI, TODETTU

1

0,4%

L ASIAISEN RAPPEUMA , TODETTU

2

1%

KO R T I K A A L I N E N K ATA R A K TA , T O D E T T U

1

0,4%

L I N S S I N E T U O S A N S AU M A L I N JA N K ATA R A K TA , T O D E T T U

1

0,4%

N Ä KÖ H E R M O N VA JA A K E H I T Y S / M I K R O PA P I L L A , T O D E T T U

1

0,4%

P H T V L / P H P V, S A I R AU D E N A S T E 1

1

0,4%

P H T V L / P H P V, S A I R AU D E N A S T E 2 - 6

1

0,4%

RD, GEOGRAAFINEN , TODETTU

1

0,4%

S A RV E I S K A LVO N DY S T R O F I A / D E G E N E R A AT I O , T O D E T T U

1

0,4%

S I L M Ä L U O M E N S I S Ä Ä N PÄ I N K I E R T Y M I N E N , T O D E T T U

1

0,4%

V I L K K U L U O M E N R AU H A S E N E S I I N L U I S K A H D U S , O P E R O I T U

1

0,4%

( VÄ H Ä M E R K I T Y KS E L L I N E N K A I H I )

TA U L U K KO X : V U O S I N A 2 0 0 8 – 2 017 R E K I S T E R Ö I D Y I L L Ä KO I R I L L A TAVAT U T S I L M Ä S A I R A U D E T


V E R K KO K A LVO N K E H I T Y S H Ä I R I Ö ( R E T I N A L DY S P L A S I A , R D )

RD jaetaan kolmeen muotoon. Lievimmässä muodossa (multifokaalinen RD, mRD) muutokset ovat pieniä, yksittäisiä tai lukuisia poimuja verkkokalvolla. Koiraa voi käyttää jalostukseen, mutta kumppanilla ei saa olla samaa diagnoosia. Geograafisessa RD:ssä (gRD) muutos on laajempi ja yleensä melko keskellä silmänpohjaa, millä voi olla vaikutusta näkökykyyn. Voi esiintyä myös paikallista verkkokalvon ohentumista ja joskus myös irtaumaa. Koiraa voi käyttää perustellusta syystä jalostukseen, mutta kumppanilla ei saa olla samaa diagnoosia. Totaali RD:ssa (tRD) verkkokalvon kehitys on jäänyt merkittävästi kesken. Silmä on sokea. Koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

KAIHI

Kaihin esiintyminen rodussa on arvoitus. Jos tarkastellaan kaikkia jalostustietojärjestelmän silmätutkimustuloksia (vuodet 1991 – 2019), kaihidiagnooseja on yhteensä kaksi (kortikaalinen katarakta), lisäksi on yksi vähämerkityksellinen kaihi (linssin etuosan saumalinjan katarakta) ja yksi epäily (tämä koira on tutkittu myöhemmin uudelleen ja silloin tulos on ollut puhdas, silmäpaneeliin koiraa ei ole kuitenkaan viety). Eli kaihidiagnooseja on tehty todella vähän. Ruotsista kaihidiagnooseja löytyy kolme. Norjasta niitä löytyy kaksi (toinen on epäily) ja lisäksi löytyy yksi kaihi koiralta, joilla on diagnosoitu myös PRA. Tässä tapauksessa saattaa olla kyse PRA:han liittyvästä kaihista. Italiassa sen sijaan tilanne on toinen. Kuten jo aiemmin todettiin, julkista terveystietokantaa ei ole, mutta käytettävissä on bolognesen silmäsairauksia kartoittava tieteellinen artikkeli. Sen aineiston 116 koirasta kaihi havaittiin 22:lla (19 %). Italian bolognesepopulaatio ei kuitenkaan ole muista maista erillinen ja italialaisia koiria on runsaasti sekä Suomessa että Ruotsissa. Toisaalta tiedetään kasvattajien välisten keskusteluiden pohjalta, että Yhdysvaltoihin viedyillä italilaisilla koirilla on todettu kaihia. Eroa voi kuitenkin selittää se, että artikkelin aineistona olivat silmäeläinlääkärin vastaanotolle tuodut koirat. Eli niillä on usein jo lähtökohtaisesti ollut ongelmia silmien kanssa. Kaihin suhteen täytyy muistaa, että kyse ei ole italialaisiin koiriin sidotusta ongelmasta. Kaihia esiintyy myös venäläistaustaisilla koirilla. Jalostussuositus on seuraava: Kaihidiagnoosin saanutta koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Jos koiran lähisukulaisilla tiedetään esiintyvän kaihia, parituskumppaniksi tulee valita koira, jolla tätä riskiä ei tiedetä olevan. Poikkeuksena on vähämerkityksellinen kaihi. Tämän diagnoosin saanutta koiraa voi käyttää jalostukseen, mutta kumppanilla ei saa olla samaa diagnoosia.

I TA L I A

T U T K I T U T B O LO G N E S E T 116

K A I H I 2 2 KO I R A A / 19 % T U T K I T U I S TA


REK

TUT

TUT %

T E RV

T E RV %

2008

92

17

18%

12

71%

2009

67

10

15%

7

70%

2010

79

13

16%

12

92%

2011

79

18

23%

8

44%

2012

107

29

27%

19

66%

2013

98

32

33%

23

72%

2014

94

22

23%

13

59%

2015

125

32

26%

24

75%

2016

139

34

24%

22

65%

2017

161

25

16%

18

72%

TA U L U K KO X : S I L M ÄT U T K I M U S T I L A S T O 2 0 0 8 – 2 017 R E K = R E K I S T E R Ö I D Y T KO I R AT / T U T = T U T K I T U T KO I R AT T U T % = T U T K I T T U J E N KO I R I E N O S U U S R E K I S T E R Ö I D Y I S TÄ T E R V = T E R V E E K S I T U T K I T U T KO I R AT T E R V % = T E R V E I D E N KO I R I E N O S U U S T U T K I T U I S TA

2 . S Y DÄ N S A I R AU D E T

Luonne- ja terveyskyselyssä 13 vastaajaa ilmoitti, että koiralla oli havaittu sydämessä sivuääni ja yksi vastaaja kertoi läppäviasta (yhteensä 6 % vastaajista). Sivuäänet on todennäköisesti havaittu rutiinitutkimuksissa, esimerkiksi rokotusten yhteydessä, koska ne eivät näy jalotustietojärjestelmässä. Ne eivät ilmeisesti ole vaatineet toimenpiteitä eikä koirille ole tiettävästi tehty sydämen ultraäänitutkimusta. Sydänsairauksista toteutettiin myös täsmäkysely, johon saatiin kuusi vastausta. Viisi vastaajista ei ollut vastannut luonne- ja terveyskyselyyn tai sydänsairaus ei vielä vastatessa ollut tiedossa. Tätä kautta saatiin siten tietoon viisi uutta tapausta. Täsmäkyselyn kuudesta koirasta viisi on tarvinnut sairauteen lääkehoitoa. Kahdella koirista on todettu sydämen vajaatoiminta (tarkempaa syytä vajaatoiminnalle ei vastauksissa ole eritelty, läppävika on tietenkin yksi mahdollisuus) ja neljällä on ollut ongelmia sydänläpissä. Ainakin yhdelle koirista on tehty ultraäänitutkimus ja sille on saatu varma diagnoosi eli myksomatoottinen läppäsairaus. Kyseessä on pienten, “yhdellä kädellä nostettavien” koirien yleisin sydänsairaus, etenevä sydänläppien rappeuma (valvulaarinen endokardoosi). Jalostustietojärjestelmästä löytyy vuosilta 2010 – 2019 40 sydämen auskultaatiotulosta, joista 38 on puhtaita, ei sivuääntä. Yhdellä koiralla on sivuääni aste 1 ja yhdellä sivuääni aste 3. Molemmille on tehty sydämen ultraäänitutkimus. Koira, jolla sivuääni on lievempi, ei


ole osoittanut merkkejä sydänsairauksista. Toisella koiralla on todettu myksomatoottinen läppäsairaus (sama koira, jota on kuvattu edellisessä kappaleessa). Tutkittujen koirien ikä vaihtelee. Sydänsairauksissa tulee ottaa huomioon, että ne usein puhkeavat vasta vanhemmalla iällä, joten kovin nuorten koirien tutkiminen ei välttämättä kerro tarpeeksi rodun tilanteesta. Eri maiden kasvattajien välisissä keskusteluissa sydänsairaudet eivät ole nousseet esiin. Koska sydänsairaudet vaikuttavat olevat rodussa melko harvinaisia, jalostussuosituksiin ei ole erikseen kirjattu vaatimusta tai suositusta sydämen auskultaatiotutkimuksesta. Sydänäänet myös kuunnellaan rutiininomaisesti melko säännöllisesti, ainakin rokotusten yhteydessä. Sydänsairauksien, erityisesti etenevän sydänläppien rappeuman, suhteen on kuitenkin syytä pitää silmät auki. Sairaus on pienillä koirilla yleinen ja cavalierkingcharlesinspanielilla vahvasti perinnöllinen. Tietoruudussa x on kerrottu, miten tulee menetellä, jos koiralla havaitaan sydämessä sivuääni.

3 . K U T I N AT , A L L E R G I AT JA K R O O N I S E T I H O - O N G E L M AT

Kutinat, allergiat ja krooniset iho-ongelmat muodostavat hyvin laajan kokonaisuuden. Ryhmässä on monia eri sairauksia ja myös monia autoimmuunisairauksia eli sairauksia, joissa elimistön immuunijärjestelmä kääntyy itseään vastaan. Aina ei tiedetä tarkasti, mistä on kyse, mutta oireilun syyn arvellaan kuitenkin olevan immuunijärjestelmän toiminnan häiriöissä. Autoimmuunisairauksiin tulee aina suhtautua vakavasti. Ne ovat usein merkkejä kannan elinvoimaisuuden heikkenemisestä. Lisäksi ne usein huonontavat merkittävästi sekä koiran että omistajan elämänlaatua. Luonne- ja terveyskyselyssä 24 vastaajaa 227:stä (11 %) kertoi, että oli vienyt koiran eläinlääkäriin kutinan vuoksi. Kolmella oli loisongelma (1 %), yhdellätoista allergia (5 %), neljällä ekseema/atooppinen ihottuma (2 %), kahdella hiiva (1 %), yhdellä hot spot (0,5 %), yhdellä kuiva iho (0,5 %) ja kahdella muu syy (1 %). Jalostusta koskeva ohjeistus on yksiselitteinen: kutisevaa, allergista tai kroonisista iho-ongelmista kärsivää koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

4 . K R O O N I S E T R U OA N S U L AT U S K A N AVA N O N G E L M AT

Krooniset ruuansulatuskanavan oireet ovat kutinoiden ja iho-oireiden ohella sekä koiralle että omistajalle usein selvästi elämänlaatua heikentäviä sairauksia. Myös tässä ryhmässä on paljon autoimmuunisairauksia. Luonne- ja terveyskyselyssä ruuansulatuskanavan ongelmista kysyttiin hieman huonosti laaditulla kysymyksellä (Oletko tarvinnut eläinlääkäriä, koska koirallasi on vatsaongelmia tai sisäelinongelmia?). Vaikka myös diagnoosia kysyttiin, kysymys oli turhan laaja ja niputti yhteen hyvin erilaisia ongelmia (allergiaoireista maksashunttiin). Vastauksissa olivat mukana myös tarttuvat ja kausittain toistuvat ripulisairaudet, jotka ovat hyvin yleisiä ja joilla ei ole mitään tekemistä kroonisten ruoansulatuskanavan ongelmien kanssa. 41 vastaajaa oli vienyt koiransa lääkäriin vatsa- tai sisäelinongelmien vuoksi (18 %). Ripuli/ ulosteen löysyys oli syynä 15 vastaajalla (7 %), mutta on mahdotonta sanoa, oliko kyse ohimenevästä vaivasta vai ei. Haimatulehdus oli kahdella (vajaa 1 %), IBD (inflammatory bowel disease) eli koiran tulehduksellinen suolistosairaus, joka on autoimmuunisairaus, yhdellä (0,5 %). Yhdeksän mainitsi syyksi allergian (4 %) ja kaksi maksashuntin (vajaa 1 %, maksashuntti on käsitelty aiemmin erikseen, täsmäkyselyssä löytyi muutama tapaus lisää). Jalostusta koskeva ohjeistus on yksiselitteinen: kroonisista ruuansulatuskanavan ongelmista kärsivää koiraa ei saa käyttää jalostukseen.


TIETORUUTU S I V UÄ Ä N I S Y DÄ M E S S Ä

Luonne- ja terveyskyselyssä sekä erikseen toteutetussa sydänsairauksien täsmäkyselyssä muutoksia sydämessä oli tavattu yhteensä 19 koiralla. Kaikkien osalta ei tosin tiedetä esimerkiksi sivuäänen voimakkuutta tai tarkempaa diagnoosia. Sydänsairauksien suhteen on silti syytä pitää silmät auki. Erityisesti tämä koskee etenevää sydänläppien rappeumaa (myksomatoottinen läppäsairaus eli valvulaarinen endokardoosi), joka on pienten koirien yleisin sydänvika ja joka cavalierkingcharlesinspanielilla tiedetään vahvasti perinnölliseksi. Agrian aineistossa bolognesen riski sairastua sydänsairauteen (kaikki sydänsairaudet) oli noin kaksinkertainen keskimääräiseen vakuutettuun koiraan verrattuna. Sivuäänen riski oli noin kolminkertainen ja endokardoosin riski noin kaksinkertainen. Sydämen sivuäänen suhteen tulee noudattaa seuraavaa ohjeistusta: Jos koiralla havaitaan auskultaatiotutkimuksessa sydämessä sivuääni asteeltaan 1–2/6, koiralle on tehtävä sydämen ultraäänitutkimus. Ultraäänitutkimuksen tulos normaali ja avoin ovat hyväksyttäviä ja koiraa saa käyttää jalostukseen, mikäli parituskumppani on auskultaatiotutkimuksessa todettu terveeksi (ei sivuääntä). Kuitenkin suositellaan, että avoin-tuloksen saanut koiraa ei käytetä jalostukseen ennen uusintatutkimusta, joka voidaan tehdä aikaisintaan 12 kk kuluttua. Jos auskultaatiotutkimuksessa todetaan sivuääni asteeltaan 3–6/6, koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Koiralle on silti suositeltavaa tehdä sydämen ultraäänitutkimus, jotta saadaan tarkempi diagnoosi ja jotta koiraa voidaan hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla.

5 . I D I O PA AT T I N E N E P I L E P S I A / N E U R O LO G I S E T O I R E E T

Luonne- ja terveyskyselyssä 13 vastaaja (6 %) kertoi, että koiralla on ollut neurologisia oireita. Viisi vastaajaa (2 %) mainitsi kouristuskohtaukset, kolme poissaolokohtaukset (1 %), kaksi mainitsi epilepsiaepäilyn (vajaa 1 %) ja kolme valitsi vaihtoehdon muu (1 %). Täsmäkyselyssä löytyi lisäksi yksi varma epilepsiadiagnoosi (koira oli magneettikuvattu Eläinsairaala Aistissa ja myöhemmin lopetettu, koska kohtauksia ei saatu lääkkeillä hallintaan). Kyselyn tulos tukee vallitsevaa näkemystä: idiopaattinen epilepsia on rodussa harvinainen, ja kyse on yksittäisistä tapauksista. Agrian materiaalissa neurologiset sairaudet eivät korostu. Neurologisilta vaikuttavien oireiden suhteen on myös hyvä muistaa, että eläinlääkäreillekin on haastavaa tietää, milloin neurologisten oireiden taustalla on neurologinen sairaus ja milloin taustalla on jotain aivan muuta. Maallikolle tämä on vielä vaikeampaa. Esimerkiksi maksashunttiin liittyy usein hepaattinen enkefalopatia. Yksi koirista, jolla oli poissaolokohtauksia, oli juuri shunttikoira. Koiraa, jolla on todettu idiopaattinen epilepsia / neurologisia oireita, ei saa käyttää jalostukseen.


6.3.3

S A I R AU D E T JA V I AT , J O I TA R O D U S S A T O D E N N Ä KÖ I S E S T I E S I I N T Y Y E N E M -

M Ä N K U I N T I E D E TÄ Ä N C U S H I N G I N TAU T I , T R A K E A KO L L A P S I

1. C U S H I N G I N TAU T I

Cushingin tauti eli hyperadrenokortikoidismi, lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminta, on häiriötila, joka johtuu liiallisen kortisolituotannon vahingollisista vaikutuksista elimistölle. Oirekuva on laaja. Tyypillisimpiä oireita ovat lisääntynyt juominen ja virtsaaminen, vatsan turvotus, raajojen lihamassan väheneminen ja turkin huomattava oheneminen. Maksa-arvot ovat usein koholla ja maksa on laajentunut. Cushingin tautia voidaan hoitaa ja etenemistä hidastaa lääkityksen avulla. Cushing on tyypillisesti keski-ikäisten ja vanhempien koirien sairaus, jota esiintyy enemmän nartuilla kuin uroksilla. Luonne- ja terveykyselyssä mainittin yksi Cushing-epäily. Facebook-keskusteluissa on kuitenkin tullut esiin muutamia Cushingin tautia sairastavia bologneseja. Eläinlääkärien keskuudessa “pienillä valkoisilla koirilla” tiedetään olevan kohonnut riski. Tuoreessa italialaisessa tutkimuksessa bolognese nousi yhdeksi riskiroduista. Mielenkiintoista myös on, että Agrian ruotsalaisille koirille perustuvassa aineistossa bolognesen riski sairastua Cushingin tautiin oli yli kolminkertainen verrattuna keskimääräiseen vakuutettuun koiraan. On todennäköistä, että Cushingin tautia esiintyy rodussa enemmän kuin varmasti tiedetään. Cushing on tyypillisesti vanhempien koirien sairaus, ja kyselytutkimus painottui nuoriin koiriin. Cushingin oireet myös tulevat hitaasti hiipimällä, ja niihin ei välttämättä reagoida kovin nopeasti tai ne lasketaan vanhuuden piikkiin. 2 . T R A K E A KO L L A P S I

Trakeakollapsi on etenevä sairaustila, joka ahtauttaa henkitorvea litistämällä sitä. Taustalla on henkitorven rustorenkaiden heikkeneminen ja muodon pettäminen. Sairaus on tavallinen pieniellä roduilla; kirjallisuudessa tyyppirotuina mainitaan yorkshirenterrieri, toyvillakoira, pomeranian, mopsi ja chihuahua. Oireet voivat alkaa missä iässä tahansa, ja tyyppioireena on kuiva, ”törähtelevä” yskä, johon voi liittyä tai olla liittymättä alentunutta rasituksensietokykyä. Tyypillisesti oireet pahenevat eläimen kiihtyessä, syödessä tai juodessa, tai kun kaulan alueelle kohdistuu painetta esimerkiksi kaulapannan takia. Luonne- ja terveyskyselyssä mainittiin yksi trakeakollapsitapaus. Sairaus on kuitenkin pienikokoislla roduilla yleinen. Koska sairaus on etenevä ja koska kyselyn otanta painottui nuoriin koiriin, on mahdollista, että kysely ei antanut totuudenmukaista kuvaa tilanteesta. 6.4

Y L E I S I M M ÄT K U O L I N S Y Y T

Jalostustietojärjestelmässä 92 koiraa on merkitty kuolleeksi (kaikki vuodet kattava tilasto). 13 koiraa on merkitty kuolleeksi vanhuuteen (13 v 7 kk), 25 koiran osalta kuolinsyytä ei ole ilmoitettu, mutta matalasta keskiästä voi päätellä, että kaikki koirat eivät ole kuolleet vanhuuteen (8 v 0 kk), tapaturmiin on kuollut 11 koiraa (4 v 11 kk) ja loput 43 ovat kuolleet eri sairauksiin. Eniten merkintöjä ovat saaneet kasvainsairaudet, syöpä (8 koiraa) sekä maksan ja ruoansulatuskavan sairaudet (7 koiraa). Kuuden koiran kohdalle on merkitty sairaus, jota ei ole listalle, neljälle koiralle sydänsairaus, kolmelle silmäsairaus ja samoin kolmelle luusto- ja nivelsairaus. Muut syyt ovat yksittäisiä (1 – 2 koiraa). Otannassa on kuitenkin aivan liian vähän koiria, jotta voisi päätellä mitään varmaa yleisimmistä kuolinsyistä. Keskimääräinen elinikä on ollut 8 v ja 3 kk, jonka täytyy olla aivan liian alhainen. Tilasto ei ole luotettava, koska niin harva koira merkitty kuolleeksi ja koska kuolleeksi on merkitty ennen kaikkea koiria, jotka ovat kuolleet ennenaikaisesti. Vanhuuteen kuolleiden koirien keskimääräinen elinikä (13 v 7 kk), vastaa kuitenkin melko hyvin yleistä käsitystä rodun keskimääräisestä elinilän odotteesta. Jalostustietojärjestelmän antamat tiedot yleisimistä kuolinsyistä on esitetty taulukossa x.


KUOLINSYY

IKÄ

KPL

K U O L I N S Y Y TÄ E I O L E I L M O I T E T T U

8 v 0 kk

25

VA N H U U S ( L U O N N O L L I N E N TA I LO P E T U S )

13 v 7 kk

13

TA PAT U R M A TA I L I I K E N N E VA H I N KO

4 v 11 kk

11

K A S VA I N S A I R AU D E T , S YÖ PÄ

11 v 0 kk

8

M A KS A N JA R U OA N S U L AT U S K A N AVA N S A I R AU S

5 v 7 kk

7

M U U S A I R AU S , J OTA E I O L E L I S TA L L A

6 v 9 kk

6

S Y DÄ N S A I R AU S

8 v 7 kk

4

S I L M Ä S A I R AU S

11 v 2 kk

3

L U U S T O - JA N I V E L S A I R AU S

2 v 4 kk

3

LO P E T U S K ÄY T Ö S - TA I K ÄY T TÄY T Y M I S H Ä I R I Ö I D E N V U O KS I

7 v 8 kk

2

P E N N U N S Y N N Y N N Ä I N E N V I K A TA I E PÄ M U O D O S T U M A

0 v 9 kk

2

S E L K Ä S A I R AU S

8 v 6 kk

2

H E R M O S T O L L I N E N S A I R AU S

4 v 1 kk

1

KADONNUT

14 v 8 kk

1

K U O L L U T I L M A N S A I R AU D E N D I AG N O S O I N T I A

9 v 2 kk

1

LO P E T U S I L M A N S A I R AU D E N D I AG N O S O I N T I A

13 v 9 kk

1

S I S Ä E R I T Y S R AU H A S T E N S A I R AU S

10 v 6 kk

1

S Y N N Y T Y S VA I K E U S

3 v 8 kk

1

YHTEENSÄ

8 v 3 kk

92

TA U L U K KO X : Y L E I S I M M ÄT K U O L I N S Y Y T


TIETORUUTU A G R I A N KO I R A R O T U P R O F I I L I T

Vakuutusyhtiö Agria julkaisee tietyin väliajoin rotukohtaiset koonnit koirien sairausja kuolinsyytiedoista. Tiedot kertyvät vakuutusyhtiölle ilmoitetuista, korvattavista ja omavastuusumman ylittävistä eläinlääkärikäynneistä. Eläinlääkärikäynnit, joista korvauksia ei makseta, rajautuvat siten tietojen ulkopuolelle. Tuorein aineisto kattaa vuodet 2011 – 2016. Aineisto koostuu ruotsalaisista koirista. Rotukohtainen profiili on saatavissa, mikäli rodussa on riittävästi vakuutettuja yksilöitä. Osalla roduista tiedot perustuvat kuitenkin suhteellisen pieneen koiramäärään, jolloin ne eivät ole yhtä luotettavia kuin tilanteessa, jossa vakuutettuja koiria on paljon. Bolognese on yksi roduista, joissa vakuutettuja yksilöitä on vain vähän. Tilastoja tarkastellessa tulee siten pitää mielessä, että aineisto ei perustu suomalaiseen bolognesepopulaatioon ja että otanta on suhteellisen pieni. Aineistoa voi kuitenkin pitää suuntaa antavana. Lisäksi sen luotettavuus on korkea, koska tiedot ovat eläinlääkärien ilmoittamia. *

Agrian materiaalin mukaan bolognesen riski sairastua (kaikki sairaudet ja viat) on hyvin keskimääräinen verrattuna kaikkiin vakuutettuihin koiriin. Rodun suhteellinen riski on 0,98 eli hivenen pienempi kuin vakuutetulla koiralla keskimäärin (1,00). Esimerkiksi bichon friséllä vastaava luku on 1,08, havannankoiralla 0,92 ja maltankoiralla 1,06. * Sairauksia tarkastellaan sekä ryhmittäin (sydänsairaudet, liikuntaelimistön sairaudet jne.) että eriteltyjen diagnoosien kautta (endokardoosi, patellaluksaatio jne.). Kun sairaudet on ryhmitelty, Agrian aineiston mukaan bolognesella on korkein riski sairastua sydänsairauteen (noin kaksinkertainen keskimääräiseen vakuutettuun koiraan verrattuna). Seuraavina tulevat silmät (n. 1,7-kertainen riski), urosten lisääntymiselinten vaivat (n. 1,6), endokrinologiset sairaudet (n. 1,5), ylemmät virtsatiet (n. 1,45) ja ihovaivat (n. 1,25). Rodun todennäköisyys sairastua neurologisiin sairauksiin tai kasvainsairauksiin on selvästi keskimääräistä alhaisempi (n. 0,65). * Kun tarkastellaan eriteltyjä diagnooseja, aineistossa korostuvat silmien oirehdinta (n. 13-kertainen riski), patellaluksaatio (n. 6,0), anaali- ja perianaaliongelmat (n. 3,6), Cushingin tauti (n. 3,5), polven traumat (n. 3,2), vatsaontelon kiputilat (n. 3,1), sydämen sivuääni (n. 3,0), virtsakivet alemmissa virtsateissä (n. 2,6), endokardoosi (n. 1,9) ja tarkemmin määrittelemättömät maksasairaudet (n. 1,9). Patellaluksaation yleisyys pitää varmasti paikkansa. Polven traumat jäävät sen sijaan arvoitukseksi, koska tarkempaa luokittelua ei ole annettu. Patellaluksaatiota ei lasketa käytännössä koskaan trauman aiheuttamaksi. Sen sijaan ristisiteen repeämän taustalla, erityisesti nuorella koiralla, voi hyvin olla trauma. Silmäoireiden huomattava yleisyys on melko hämmentävää, ellei sitten ole kyse liiallisesti silmävuodosta. Anaalirauhasongelmien yleisyys ei sen sijaan hämmästytä. Cushingin taudin nouseminen tilastoissa sijalle neljä on mielenkiintoinen tieto, joka antaa ajattelemisen aihetta. Samoin sydämen sivuäänen, endokardoosin ja maksasairauksien korostuminen on mielenkiintoista.


BOLO G N E S E N S U H T E E L L I N E N R I S K I SA I R A S T UA Y L E I S I I N SY I H I N

S Y DÄ N S I L M ÄT L I S Ä Ä N T Y M I N E N / U R O KS E T ENDOKRIINISET ELIMET Y L E M M ÄT V I R T S AT I E T IHO R U OA N S U L AT U S E L I M I S T Ö O I R E I L U / KO KO K E H O L I I K U N TA E L I M I S T Ö A L E M M AT V I R T S AT I E T Y L E M M ÄT H E N G I T Y S T I E T A L E M M AT H E N G I T Y S T I E T LISÄÄNT YMINEN/NARTUT KO RVAT LO U K K A A N T U M I N E N K A S VA I M E T

2

1,5

1

0

0,5

N E U R O LO G I S E T S A I R AU D E T

B O L O G N E S E N S U H T E E L L I N E N R I S K I S A I R A S T U A E R I T E LT Y I H I N S A I R A U K S I I N

O I R E I L U - S I L M ÄT K E H I T Y S H Ä I R I Ö - P O LV I / PAT E L L A L U KS A AT I O A N A A L I / P E R I A N A A L I O N G E L M AT C U S H I N G I N TAU T I T R AU M A - P O LV I VAT S AO N T E LO N K I P U T I L AT S Y DÄ M E N S I V UÄ Ä N I V I R T S A K I V E T - A L E M M AT V I R T S AT I E T K A R D I O M YO PAT I A / E N D O K A R D O O S I M A KS A - M Ä Ä R I T T E L E M ÄT Ö N T U L E H D U S - S I L M Ä L U O M E T / S I D E K A LV O KIPU/OIREILU - SELKÄRANKA S YÖ M ÄT T Ö M Y Y S / A N O R E KS I A Y S K Ä / K E N N E LY S K Ä E T U R AU H A S E N L I I K A K A S V U / K Y S TA S A I R AU S T U L E H D U S - S A RV E I S K A LVO / KOVA K A LVO H A M PA AT O KS E N T E L U / R I P U L I / S U O L I S T OT U L E H D U S K A S VA I M E T - M A I T O R AU H A S K A S VA I M E T VÄ SY M YS K I P U / JÄY K K Y Y S V I E R A S E S I N E R U OA N S U L AT U S K A N AVA S S A M Ä R K Ä KO H T U - KO H D U N L I M A K A LVO N T U L . EPILEPSIA T R AU M A - K Y N S I LISÄÄNT YNY T JUOMINEN & VIRTSAAMINEN KO RVAT U L E H D U S T R AU M A - I H O

13

12

11

10

9

8

7

6

5

4

3

2

1

K I P U / O I R E I L U - L I I K U N TA E L I M I S T Ö


25

23 20

20

14

15 12

11

8

10 5

5 2

2

6

7

1 8

9

10

11

12

13

14

15

K A AV I O X : A S T U T U S PÄ I V I E N J A K A U M A K A S VAT TA K Y S E LY N P E R U S T E E L L A

Vaakarivillä on esitettynä astutuspäivät laskettuna juoksun alusta. 10 % vastaajista (6/60) ei osannut sanoa, kuinka monentena päivänä astumiset tapahtuivat, koska juoksun alku oli jäänyt huomaamatta. 35 %:ssa pentueista narttu astutettiin kerran, 43 %:ssa kaksi kertaa ja 22 %:ssa kolme kertaa.

30 27 25 20 15 12

12

10 4

5

3

1 1

1 2

3

4

5

6

7

K A AV I O X : P E N T U E KO O N J A K A U M A K A S VAT TA K Y S E LY N P E R U S T E E L L A

85 %:ssa pentueista (51/60) pentuja oli 3 – 5. Laskettu keskiarvo on 4,0.

2 019 – 2 010 K A 3 , 7

2 019

2 018

2 017

2 016

2 015

2 014

2 013

2 012

2 011

2 010

K E S K I M Ä Ä R Ä I N E N P E N T U E KO KO

3,7

3,9

4 ,1

3,7

4 ,1

3,4

3,7

3,4

3,6

3,7

2009 – 2000 KA 3,3

2009

2008

2 0 07

2006

2005

2004

2003

2002

2 0 01

2000

K E S K I M Ä Ä R Ä I N E N P E N T U E KO KO

3,8

3,2

3,2

3,6

3,4

3,5

3,5

3,3

3 ,1

2,7

19 9 9 – 19 9 3 / 19 9 0 K A 2 , 9

19 9 9

19 9 8

19 97

19 9 6

19 9 5

19 94

19 9 3

19 9 2

19 91

19 9 0

K E S K I M Ä Ä R Ä I N E N P E N T U E KO KO

2,5

2,4

3 ,1

3,3

3,4

2,7

2,8

4,0

4,5

TA U L U K KO X : K E S K I M Ä Ä R Ä I N E N P E N T U E KO KO V U O S I N A 19 9 9 – 2 019 ( J A L O S T U S T I E T O J Ä R J E S T E L M Ä )

Pentuekoko on ollut varsin tasainen vuosina 2010 – 2019. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna pentuekoko on selvästi kasvanut. Karkeasti voi todeta, että vielä 2000-luvun alkuvuosina bolognese sai keskimäärin kolme pentua, kun nykyään luku on neljä. Voi pohtia, onko alentuneella sukusiitosprosentilla ollut vaikutusta pentuekoon kasvuun. Vuodet 1991 ja 1992 on jätetty huomioimatta pentueiden vähäisen määrän vuoksi.


6.5

LISÄÄNT YMINEN

Alkuvuodesta 2019 toteutettiin pentuekohtainen kasvattajakysely. Kyselyyn saatiin 60 vastausta (60 pentuetta). Kyselyyn oli mahdollista vastata anonyymisti, mutta koska kaikki vastaajat vastasivat kasvattajanimellään, tiedetään, että kyselyyn vastasi vain yhdistyksen kasvattajalistalla olevia kasvattajia. Lisäksi toteutettiin narttukohtainen kysely nartun tiinehtymisestä. Kyselyyn saatiin 42 vastausta. 6 . 5 .1

A S T U M I S VA I K E U D E T

Kasvattajakyselyn mukaan astumisvaikeuksia ei ole. 82 %:ssa astutuksista koirat selviytyivät täysin itsenäisesti (49/60). 15 %:ssa narttua piti pidellä paikoillaan (9/60). Tämä vastausvaihtoehto oli huonosti muotoiltu, koska siitä ei selviä, miten nartusta pidettiin kiinni. Kasvattajien välisissä keskusteluissa on tarkennettu, että narttua on tuettu, kun uros työntyy sen sisään. Halukas ja urokselle seisova narttu saattaa tässä kohdassa väistää. Tämän jälkeen astuminen on sujunut ilman ongelmia. Narttua ei siis ole pidetty väkisin paikoillaan. Kahdessa astumisessa urosta avustettiin (6 %). Tyypillisin astutuspäivä oli juoksun 11. päivä. Astutuspäivien jakauma on esitetty kaaviossa x. 35 % (21/60) astutti nartun kerran, 43 % (26/60) kaksi kertaa ja 22 % (13/60) kolme kertaa. 6.5.2

T I I N E H T Y M I S VA I K E U D E T

Tiinehtymiskyselyn mukaan nartut tiinehtyvät rodussa pääsääntöisesti hyvin. Kyselyn 42 nartusta 39 tiinehtyi (93 %) ja kolme ei tiinehtynyt (7 %). Yhtä tiinehtymättömistä nartuista yritettiin astuttaa kahdesta eri juoksusta ja uroksia vaihdettiin. Tämän nartun kohdalla edes astuminen ei onnistunut. Uroksia ei joko kiinnostanut lainkaan tai astumisyritys ei onnistunut. Toista narttua yritettiin tiineeksi kolmesta eri juoksusta ja astumiset onnistuivat aina (urosta vaihdettiin). Narttu ei kuitenkaan tiinehtynyt. Kaikilla kolmella tiinehtymättömällä nartulla oli poikkeuksellisen lyhyt juoksuväli, alle kuusi kuukautta. Edellä kuvatulla nartulla, jota yritettiin astuttaa kolmeen otteeseen (astumiset onnistuivat), juoksuväli oli 4 – 5 kuukautta. 6.5.3

TIINEYSAIKA

Lähes kaikki tiineydet sujuivat ongelmitta (58/60, 97 %). Kolmella nartulla osa pennuista abortoitui tiineyden aikana (5 %). Näistä kahden nartun kohdalla kasvattaja on tästä huolimatta vastannut, että tiineys sujui ongelmitta. Yksi narttu tarvitsi eläinkääkärin hoitoa tiineyden aikana (vajaa 2 %). Tällä aiemmin terveellä nartulla tiineys laukaisi autoimmuunitaustaiselta vaikuttavia terveysongelmia. Narttu myös käyttäytyi aggressiivisesti pentujaan kohtaan. 6.5.4

SYNNY T YS

Kyselyn perusteella bolognese synnyttää pääosin luonnollisesti ja ilman ongelmia. Polttoheikkoutta esiintyy jonkin verran. Tämä on lisääntymiseen liittyvissä asioissa se, johon on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Rodun elinvoiman säilymisen kannalta

on tärkeää, että astutukset, tiineydet, synnytykset ja pentujen hoito sujuvat ongelmitta. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jalostukseen ei tule käyttää koiria, joilla itsellään tai joiden lähisuvussa on paljon synnytysvaikeuksia. Jos polttoheikkoudelle ei ole selvää syytä (esimerkiksi liian iso pentue), narttua ei tule käyttää uudelleen jalostukseen. Kyselyn 60 synnytyksestä kolme päättyi sektioon (5 %). Kahdessa tapauksessa kyse oli selvästä polttoheikkoudesta. Kolmannessa tapauksessa syytä ei ole eritelty. Sektioiden ohella eläinlääkärin apua tarvittiin neljässä synnytyksessä (7 %). Näitä narttuja ei tarvinnut leikata, oksitosiini ja vetoapu riittivät. Kaikissa tapauksissa kyse on ollut polttoheikkoudesta. Yhdeltä nartuista synnytysvaikeuksien taustasyynä on todennäköisesti ollut pentujen huomattavan suuri koko ja toisella puolestaan ensimmäisen pennun istukka oli irronnut ennenaikaisesti ja kuollut pentu tukki synnytyskanavan. Polttoja ei tullut.


6.5.5

K E S K I M Ä Ä R Ä I N E N P E N T U E KO KO

Vuosina 2010 – 2019 rodun keskimääräinen pentuekoko on vaihdellut välillä 3,4 – 4,1. Keskiarvo on 3,7 pentua. Käytännössä vaihtelua on ollut yhdestä pennusta aina kymmeneen pentuun saakka (kymmenen pennun pentueita on Suomessa syntynyt kaksi, toisessa kaikki pennut jäivät eloon), mutta yli kuuden pennun pentueet ovat harvinaisia. Jos pentue on hyvin suuri tai hyvin pieni, synnytyksessä voi tulla ongelmia. Ihanteellinen pentuekoko on 3 – 5 pentua. Synnytykset sujuvat silloin yleensä ongelmitta ja narttu pystyy hyvin hoitamaan kaikki pennut. Kasvattajakyselyssä 85 %:ssa pentueista pentuja oli 3 – 5. Pentuekoon jakauma kasvattajakyselyn perusteella on esitetty kaaviossa x. Keskimääräinen pentuekoko vuosina 1991 – 2019 on esitetty taulukossa x.

6.5.6

I M E T Y S JA P E N T U J E N H O I T O

Kyselyn perusteella valtaosa nartuista hoitaa pentuna hyvin. Kaksi nartuista (3 %) oli pennuilleen aggressiivisia. Niistä toisella tiineys laukaisi autoimmuunitaustaiselta vaikuttavia terveysongelmia. Se imetti pentunsa valvotusti ja tyytyväisenä, mutta ei kestänyt lainkaan pentujen liikkumista, kuten esimerkiksi sitä, että pentu ryömi sitä kohden. Silloin se hyökkäsi. Aggressiivisuus alkoi viidentenä päivänä synnytyksen jälkeen. Jo ennen tätä narttu oli huomattavan levoton. Yksi narttu käyttäytyi aluksi aggressiivisesti, mutta kipulääkitys rauhoitti tilanteen. Yhdellä sektioiduista nartuista maito ei noussut kunnolla koko tiineysaikana. Pennut tarvitsivat lisäruokintaa. Kalkkikramppi oli suhteellisen yleinen: seitsemässä pentueessa 60:sta emä sai kalkkikrampin (12 %). Yksi tapauksissa mainittiin lieväksi, ja kalkkipistosten avulla emo kykeni hoitamaan pentunsa lähes keskeytyksettä.

6.5.7

SYNT YNEET PENNUT

60 kartoitetussa pentueessa oli yhteensä 247 pentua (otannan keskimääräinen pentuekoko 4,1). Elävänä syntyi 230 pentua (93 %) ja kuolleena 17 pentua (7 %). Kahdeksan pentua (3 %) jouduttiin lopettamaan ensimmäisten elinpäivien tai -viikkojen aikana. Tyypillinen syy oli kitalakihalkio tai muu kehityshäiriö (5/8). Yhdellä pennulla emä oli purrut synnytyksen yhteydessä hännän poikki (pentu juuttui synnytyskanavaan ja emä tarttui sitä hännästä) ja hännäntynkä tulehtui ja kuolioitui. Yksi pennuista oli syntynyt hyvin pienenä (77 g) ja kuoli kolmantena päivänä syntymän jälkeen. Yksi lopetettiin kahden viikon iässä, sen jälkeen, kun sitä oli yritetty hoitaa eläinlääkärissä. Pentu oli muuttunut yllättäen hyvin kivuliaan oloiseksi ja itkuiseksi. Luovutusikään saakka kasvoi siis 222 pentua, 90 % syntyneistä. Pentujen keskimääräinen syntymäpaino oli noin 150 grammaa. Hyvin pieniä pentuja syntyi muutamia. Rodun elinvoiman säilyttämiseksi on huomioitava, että jos pentu tarvitsee erityistä hoivaa ensimmäisten elinviikkojensa aikana pysyäkseen hengissä, sitä ei tule myöhemmin käyttää jalostukseen. Pentujen syntymäpaino on esitetty kaaviossa x. Kyselyssä pyydettin myös listaamaan pennuista luovutusiän jälkeen havaittuja vikoja. Tässä on huomioitava, että kaikki ongelmat eivät varmastikaan ole kasvattajien tiedossa, minkä osa kasvattajista mainitseekin (“en ole kuullut pennuista”). Lisäksi kysymys oli muotoiltu jossain määrin huonosti; vastauksista ei aina selviä, kuinka monella pennulla vika on havaittu (“purentaongelmia”, “patellaluksaatiota”). Siksi seuraavat luvut ovat suuntaa antavia (“ainakin viidellä pennulla...”). Kyselyn perusteella tyypillisin vika on ollut purentavika, joka mainittiin 28 kertaa (13 % luovutusikään eläneistä). Purentavioista yleisin oli alapurenta (21, 9,5 %). Yläpurenta oli


seitsemällä pennulla (3 %). Yhteen yläpurennoista liittyi kulmahampaan asentovirhe, joka hoidettiin pulpa-amputaatiolla. Laskeutumaton kives mainittiin 15 kertaa (urospentujen määrä ei ole selvillä, mutta oletetaan, että niitä oli tasan puolet: 14 %). Lisäksi kolme kivestä laskeutui poikkeuksellisen myöhään. Patellaluksaatio mainittiin 11 kertaa (5 %). Lisäksi mainittiin yksittäisiä vikoja. Kolme häntämutkaa, kolme autoimmuunisairautta, kolme aukiletta, kaksi napatyrää, joista toinen korjaantui, ja yksi muu tyrä, joka korjaantui, kaksi sydämen sivuääntä, joista toinen korjaantui kolmen kuukauden ikään mennessä, yksi sydämen vajaatoiminta ja kaksi ns. uimaripentua, jotka pääsivät molemmat jaloilleen. Yhdellä koiralla oli ollut epileptistyyppistä oirehdintaa, yhdeltä oli operoitu kyynelkavan aukot ja yhdellä oli todettu nisälasvain. Otannassa oli yksi maksahunttipentu, joka oli kuollut neljän kuukauden ikäisenä shunttileikkauksessa. Kahdella saman pentueen koiralla oli todettu käytöshäiriöitä, ja toinen koirista oli lopetettu niiden takia. Kaksi pennuista “ei ollut ihan normaaleja”. Kumpikin jäi pienikokoisesksi, toinen oli jo syntyessään pieni. Pienenä syntynyttä pentua sen kasvattaja luonnehti “down-lapsen kaltaiseksi”. Normaalikokoisena syntyneellä oli voimakas yläpurenta, aukile, pitkä kieli ja poikkeva pään muoto. Pennulla epäitiin vesipäätä, mutta sitä ei koskaan magneettikuvattu, koska vesipäähän viittaavia oireita ei ollut. Aikuisena pennulla todettiin patellaluksaatio ja vatsan oirehdintaa, joka vaikutti autoimmuunitaustaiselta. Nämä ongelmat eivät todennäköisesti liittyneet sen kehityshäiriöön, koska sen normaalisti kehittyneellä veljellä on myös ollut vahvasti immuunijärjestelmän ongelmiin viittaavia silmäoireita (toistuvat iriitit) ja niihin pysyvä estolääkitys. Sukurasite näyttää ilmeiseltä: pentujen aiemmin terveellä emällä tiineys laukaisi autoimmuunitaustaiselta vaikuttavia terveysongelmia (erityisesti toistuvat iriitit). Emä oli myös aggressiivinen pennuilleen (sama koira on nostettu jo aiemmin esiin kohdassa “imetys ja pentujen hoito”).

90 90 80 71 70 60 50 38

40 30

19 20 10 10

4

< 10 0

10 0 – 12 9

13 0 – 15 9

16 0 – 18 9

19 0 – 219

>220

TA U L U K KO X : P E N T U J E N S Y N T Y M Ä PA I N O N J A K A U M A K A S VAT TA J A K Y S E K Y N P E R U S T E E L L A

Käytäntö on osoittanut, että 200 grammaa lähestyvät pennut ovat usein liian suuria (synnytysvaikeudet), 100 grammaa lähestyvät ja alle 100 grammaa painavat puolestaan yleensä liian pieniä ja tarvitsevat erityistä tukea. Usein hyvin pienikokoiset pennut eivät kehity normaalisti ja kuolleisuus ensimmäisinä elinpäivinä ja -viikkoina on korkea. “Tea cup -pentuja” bolognesella ei kuitenkaan tiedetä esiintyvän. Esimerkiksi maltankoiralla niitä syntyy harvakseltaan, mutta säännöllisesti. Ilmiö liittyy koiran kokoon. Koira ei saa olla liian pieni!


6.6

S A I R AU KS I L L E JA L I S Ä Ä N T Y M I S O N G E L M I L L E A LT I S TAVAT A N AT O M I S E T P I I R T E E T

Ihanteellisen bolognesen rakenne on pääosin ongelmaton ja äärimmäisiä anatomisia piirteitä ei tavoitella. Liiallista neliömäisyyttä tulee välttää, koska se altistaa takajalkojen rakenneongelmille. Koirista ylivoimaisesti suurin osa on kuitenkin korkeuttaan selvästi pidempiä. Silmien rakenne todennäköisesti altistaa rodun kääpiökoirille niin tyypilliselle liialliselle silmävuodolle (epiphora). Bolognesen kuono on normaalin mittainen ja kallo litteä. Viime aikoina on enenevissä määrin näkynyt koiria, joilla on pyöreä kallo, lyhyempi kuono ja voimakas otsapenger. Ilme on rodulle väärä ja altistaa sairauksille (Chiari-tyyppinen epämuodostuma ja syringomyelia). Pään muodon muuttuminen on todellinen, olemassa oleva riski, joka on syytä tiedostaa.

6.7

Y H T E E N V E T O R O D U N K E S K E I S I M M I S TÄ O N G E L M I S TA T E RV E Y D E S S Ä JA LISÄÄNT YMISESSÄ

Bolognesen terveyttä voi pitää kohtalaisena. Tietyt sairaudet ja viat korostuvat ja niihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sairauksista yleisin on patellaluksaatio. Sen esiintymistä tulee pyrkiä vähentämään sekä virallisten polvitutkimusten avulla että kiinnittämällä huomiota koirien takajalkojen rakenteeseen. Merkittäviä sairauksia ovat myös PRA (prcd-PRA ja tuntematon muoto) sekä suhteellisen harvinaisena, mutta vakavana portosysteeminen shuntti eli ns. maksashuntti. Distichiasis on yleinen ja purentavikoja sekä kivesvikaa todetaan suhteellisen paljon. Sydänsairauksien suhteen on syytä pitää silmät auki ja seurata tilannetta. Lisääntymisterveys on pääosin erinomainen. Polttoheikkoutta kuitenkin esiintyy jonkin verran ja siihen on syytä kiinnittää huomiota. Rodun elinvoiman säilymisen kannalta on tärkeää, että astutukset, tiineydet, synnytykset ja pentujen hoito sujuvat ongelmitta. Nämä ovat asioita, joissa sukusiitostaantuma alkaa ensimmäisenä näkyä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jalostukseen ei tule käyttää koiria, joilla itsellään tai joiden lähisuvussa on paljon synnytysvaikeuksia. Jos polttoheikkoudelle ei ole selvää syytä (esimerkiksi liian iso pentue), narttua ei tule käyttää uudelleen jalostukseen. Sama koskee narttua, joka ei ole kyennyt hoitamaan pentujaan. Yksittäisiä pentuja on syntynyt pienikokoisina ja heikkoina. Jos pentu tarvitsee erityistä hoivaa ensimmäisten elinviikkojensa aikana pysyäkseen hengissä, sitä ei tule myöhemmin käyttää jalostukseen. Myöskään liian pienikokoisia koiria ei tule käyttää jalostukseen. Jalostukseen käytetyn nartun tulee painaa vähintään kolme kiloa, mieluiten minimipaino saisi olla lähempänä kolmea ja puolta kiloa.

TOMMASO URCIUOLO

B O LO G N E S E KO I R A N ÄY T T E LY S S Ä .


A N N A R AT I A

B O LO G N E S E 11 - V U O T I S S Y N Y T Y M Ä PÄ I VÄ N Ä Ä N .

AN GEL A FERRULLO

K A U N I S J A H Y V I N R O T U T Y Y P I L L I N E N N A R T U N PÄ Ä . S I L M ÄT S I J A I T S E VAT K A U E M PA N A T O I S I S TA A N K U I N B I C H O N F R I S É L L Ä . K I R S U O N I S O .


SIMONE LUC A

B O LO G N E S E O N P I E N I , KO M PA K T I J A N E L I Ö M Ä I N E N . L U O N N O N VA L KO I N E N T U R K K I O N P I T K Ä J A I L M AVA J A KO H O A A I R T I R U N G O S TA . R O T U A E I T R I M M ATA , J A Y L E I S VA I K U T E L M A O N R U S T I I K K I S E M P I K U I N M O N E L L A M U U L L A K Ä Ä P I Ö KO I R A L L A .

A N N A R AT I A

SIMONE LUC A

S I L M ÄT S I J A I T S E VAT K A U E M PA N A T O I S I S TA A N K U I N B I C H O N F R I S É L L Ä . K I R S U O N I S O J A

B O LO G N E S E O N N ÄY T TÄV I M M I L L Ä Ä N R Y H M I S S Ä TA I PA R E I S S A .

S I E R A I M E T S U U R E T J A AV O I M E T . K U O N O O N N O R M A A L I N M I T TA I N E N J A K A L LO L I T T E Ä .

KO I R A N ÄY T T E LY I S S Ä R O D U N E N S I M M Ä I S E T R Y H M Ä S I J O I T U K S E T O VAT U S E I N T U L L E E T K A S VAT TA J A R Y H M I L L E .


7.

U L KO M U OT O

7.1

R OT U M Ä Ä R I T E L M Ä

Bolognesen rotumääritelmän ydin on seuraavissa asioissa: Bolognese on pienikokoinen ja kompakti koira. Se on rakenteeltaan neliömäinen, mikä tarkoittaa, että koiran säkäkorkeus on sama kuin rungon pituus mitattuna olkanivelestä istuinluun kärkeen. Luonnonvalkoinen turkki on pitkä ja ilmava, kohoaa irti rungosta ja on kauttaaltaan kreppikiharoiden peitossa. Silmäluomet, näkyvät limakalvot ja kirsu ovat mustat, subfrontaalisesti sijaitsevat silmät tummanokran väriset. Bolognese liikkuu ryhdikkäästi ja tarmokkaasti ja kantaa päätään ylväästi ja arvokkaasti. Häntä on kaartuneena selän päälle. Bolognesea ei trimmata ja yleisvaikutelmaltaan rotu on rustiikkisempi kuin monet muut kääpiökoirat, kuten esimerkiksi viimeistelty bichon frisé tai elegantti maltankoira. Bolognesen rotumääritelmä on luettavissa kokonaisuudessan liitteessä x.

7. 2

N ÄY T T E LY T JA JA LO S T U S TA R K A S T U KS E T 7. 2 .1

R O D U N KO I R I E N N ÄY T T E LY K ÄY N N I T

Suurin osa bologneseista elää lemmikkeinä ja kotikoirina, mutta koiraharrastuksista ylivoimaisesti suosituin on koiranäyttelyissä käyminen. Näyttelyitä harrastaa melko pieni, mutta hyvin aktiivinen joukko. Luonne- ja terveyskyselyssä kuusi vastaajaa (vastausten kokonaismäärä 227) kertoi koiran olevan ensisijaisesti näyttelykoira. Vuosina 2010 – 2019 bologneset ovat vuosittain osallistuneet 40 - 69 näyttelyyn. Määrä on ollut noususuuntainen. Suurin koiramäärä oli vuoden 2014 Maailman Voittaja -näyttelyssä, 45 koiraa. Suomalaisten koirien ohella näyttelyyn osallistui bologneseja Ruotsista, Venäjältä ja Italiasta. Vuosittain järjestettävistä näyttelyistä koiramäärissä mitattuina erottuvat joulukuun Voittaja-näyttelyt (usein parikymmentä koiraa) sekä rotujärjestö Suomen Kääpiökoirat ry:n loppukesästä järjestämä Kaivopuiston erikoisnäyttely. Voittaja-näyttelyt ovat muutamina vuosina houkutelleet myös ruotsalaisia koiria. Muissa näyttelyissä osanottajamäärät ovat olleet matalampia, parhaimmillaan reilu kymmenen koiraa. Yksittäisiä näyttelykäyntejä vuosina 2010 – 2019 on kertynyt 2221 kappaletta. 81 % koirista on saanut laatuarvion ERI ja 15 % EH. Tätä alempia laatuarvioita on jaettu hyvin harvoin. Arvosanajakauma näyttelyvuoden mukaan ryhmiteltynä on esitettu taulukossa x. Suomen muotovalion arvon vuosina 2010 – 2019 saavutti 102 koiraa. Suomalaiset koirat ovat saavuttaneet runsaasti myös ulkomaisia muotovalion arvoja sekä voittajatitteleitä kansallisissa voittajanäyttelyissä (eriyisesti Baltian maiden voittajanäyttelyt) sekä arvonäyttelyissä (Maailman Voittaja, Euroopan Voittaja, Pohjoismaiden Voittaja). Aikuisten koirien muotovalion arvot näyttelyvuoden mukaan ryhmiteltyinä on esitetty taulukossa x. 7. 2 . 2

R O D U N KO I R I E N JA LO S T U S TA R K A S T U KS E T

Rodussa ei ole järjestetty jalostustarkastuksia.

7. 3

U L KO M U OT O JA R O D U N K ÄY T T ÖTA R KO I T U S

Bolognese on puhdasverinen seurakoira. Ulkomuoto on muotoutunut miellyttämään ihmisen silmää. Luonne- ja terveyskyselyssä luonne (54 % vastaajista), koko (36 %) ja ulkomuoto (29 %) olivat keskeisimpiä syitä valita roduksi juuri bolognese. Ulkonäön osalta vastauksissa toistuivat koko, väri, pitkä turkki (“karvapallero”) ja luonnollisuus. “Ihana, pieni, valkoinen karvakerä.” “Kaunis, sopivan kokoinen, hyvä luonteinen ja siitä ei lähde karvaa.” Pieni koira, ei lähde karvaa, turkki, joka näyttää luonnolliselta näyttelylookissakin.” “Luonnollinen ulkonäkö.”


2 010

2 011

2 012

2 013

2 014

2 015

2 016

2 017

2 018

2 019

Y H T.

A

49

40

43

51

56

60

54

62

69

63

547

B

136

144

167

201

241

291

216

284

299

242

2221

ERI

86/63%

108/75%

146/87%

160/80%

200/83%

235/80%

169/78%

239/84%

235/79%

211/87%

1789/81%

EH

31/23%

32/22%

20/12%

31/15%

41/17%

47/16%

34/16%

33/12%

50/17%

23/10%

342/15%

H

17/12%

3/2%

1/1%

6/3%

0

9/3%

7/3%

10/4%

10/3%

6/2%

69/3%

T

1/2%

0

0

1/0,5%

0

0

1/0,5%

1/0,4%

1/0,3%

0

6/0,3%

EVA

0

0

0

1/0,5%

0

0

2/1%

3/1%

0

2/1%

8/0,4%

HYL

0

1/1%

0

2/1%

0

0

3/1%

0

0

0

7/0,3%

TA U L U K KO X : N ÄY T T E LY K ÄY N N I T J A L A AT U A R V I O I D E N J A K A U T U M I N E N V U O S I N A 2 010 – 2 019 A = N ÄY T T E LY I D E N L U K U M Ä Ä R Ä / B = N ÄY T T E LY K ÄY N T I E N L U K U M Ä Ä R Ä

2 010

2 011

2 012

2 013

2 014

2 015

2 016

2 017

2 018

2 019

Y H T.

CIB

3

4

2

4

5

3

3

3

6

33

FI

8

4

7

13

6

15

8

14

14

13

102

SE

1

2

2

2

4

2

2

7

5

27

NO

2

2

1

2

4

11

DK

1

2

2

1

2

8

POHJ

1

2

1

1

2

2

2

11

EE

3

4

3

4

4

5

8

3

6

6

46

LV

3

5

3

2

4

4

1

4

5

31

LT

2

4

1

3

5

4

6

3

28

BALT

2

3

3

1

3

2

4

18

RUS

1

4

1

6

TA U L U K KO : A I K U I S T E N KO I R I E N M U O T O VA L I O N A R V O T V U O S I LTA 2 010 – 2 019 / L I S Ä K S I Y K S I S A K S A N M U O T O VA L I O ( 2 011 ) J A Y K S I T S E K I N M U O T O VA L I O ( 2 016 ) / E N N E N V U O T TA 2 010 M U O T O VA L I O N A R V O J A K E R T Y I H U O M AT TAVA S T I VÄ H E M M Ä N .


7. 4

Y H T E E N V E T O R O D U N K E S K E I S I M M I S TÄ U L KO M U OT O - JA R A K E N N E O N G E L M I S TA

Dokumentoitua tietoa bolognesen ulkomuoto- ja rakenneongelmista ei juuri ole saatavilla. Aihetta on käsitelty ennen kaikkea rodun italialaisen rotuyhdistyksen järjestämissä tapahtumissa, joihin on osallistunut useita italialaisia ulkomuototuomareita ja kasvattajia eri maista. Tiedot perustuvat näihin tapaamisiin sekä kasvattajien välisiiin keskusteluihin. Bolognesen ulkomuodossa on huomattavan paljon vaihtelua. Taustalla on se tosiasia, että rotu on rakennettu muista roduista ja varmasti myös sekarotuisista koirista vain muutama vuosikymmen sitten. Koirissa näkee siten jatkuvasti muille roduille tyypillisiä piirteitä. Tämä on ulkomuototuomareillekin haastavaa, koska harva on poikkeuksellisen perehtynyt rotuun ja rotukehissä tulee jatkuvasti vastaan hyvin erilaisia koiria. Käsitys rodun ulkomuodosta saattaa tällöin muotoutua osin väärään suuntaan. Tämä on ollut nähtävissä esimerkiksi pään muodon arvioinnissa (pään muotoa käsitellään omassa kappaleessaan). Tosiasia myös on, että ulkomuototuomareiden arviot ohjaavat jalostusta. Vaikka päätös jalostusvalinnoista on viime kädessä aina kasvattajan, kehiin pyritään tuomaan koiria, jotka siellä myös menestyvät. Seuraavassa on käyty läpi muutamia keskeisimpiä, jatkuvasti esiin nousevia ulkomuotoseikkoja. Osa niistä liittyy rotutyyppiin, osa rakenteeseen, osa molempiin. 7. 4 .1

M I T TA S U H T E E T

Bolognese on neliömäinen rotu. Yleisvaikutelman tulee olla pieni ja kompakti. Rotumääritelmän mukaan koiran säkäkorkeus on sama kuin rungon pituus mitattuna olkanivelestä istuinluun kärkeen. Todellisuudessa harva vastaa näitä mittasuhteita. Suurin osa on korkeuttaan pidempiä. Hyvin neliömäisiä koiriakin näkee, mutta ne ovat yleensä rungoltaan liian kevyitä ja hyvin korkeajalkaisia (villakoiran kaltaisia). Jos niillä on runsas turkki ja hyvä ryhti, pitkien jalkojensa ansiosta ne liikkuvat usein melko näyttävästi ja menestyvät näyttelykehissä. Ihanteellisen bolognesen kuuluisi kuitenkin olla rungoltaan suhteellisen vankka ja rintakehän syvyyden tulisi olla lähes puolet säkäkorkeudesta. Laadukkaimmat bologneset eivät ole todellisilta mittasuhteiltaan täysin neliömäisiä. Yleisesti ottaen neliömäisyyttä ei pidä liioitella. Neliömäisyyteen liittyvät usein heikosti rakentuneet takajalat, esimerkiksi liian suorat takakulmaukset. Hyvä ja tiivis rakenne, lyhyt lanne, turkki ja oikea hännän kanto pitävät huolen siitä, että yleisvaikutelma on kompakti ja neliömäinen, vaikka mitattuna koira todellisuudessa on korkeuttaan hieman pidempi. Rodussa näkee edelleen myös auttamattomasti liian pitkärunkoisia koiria. Aiemmin pitkärunkoisia koiria oli hyvinkin paljon. 7. 4 . 2

KO KO

Bolognesen koko herättää jatkuvasti keskustelua. Rotumääritelmän mukaan uroksen säkäkorkeuden tulisi olla 27 – 30 cm ja nartun 25 – 28 cm. Painoksi rotumääritelmä antaa 2,5 – 4 kg. On yleisesti tiedossa, että säkäkorkeus ja paino eivät kohtaa. 30 cm korkea uros painaa helposti 6 kg tai enemmän, 25 cm korkea narttu voi puolestaan hyvin painaa nelisen kiloa. Esimerkiksi bichon frisén rotumääritelmä määrittelee koon huomattavasti realistisemmin: 25–29 cm. Uroksille sallitaan +1 cm, nartuille -2 cm, edellyttäen että koira on sopusuhtainen ja sukupuolileima selvä. / Noin 5 kg, suhteessa koiran kokoon. Ihanteelliseen bichon friséhen verrattuna ihanteellinen bolognese on hieman pienempi ja siroluustoisempi. Ihanteellinen paino on pikemminkin lähempänä neljää (uroksilla kenties neljää ja puolta) kuin viittä kiloa. Alle kolmekiloinen koira on yksiselitteisesti liian pieni, vaikka rotumääritelmä sanoo muuta. Liian pieni koko tuo mukanaan runsaasti terveyteen liittyviä riskejä. Jalostukseen käytettävän nartun tulee olla vähintään kolmekiloinen, mieluiten lähempänä kolmea ja puolta kiloa. Italialaisissa rotutapaamisissa on myös pohdittu rotumääritelmän antamaa säkäkorkeutta. Jo 27 cm korkea koira on pieneksi ja kompaktiksi kääpiökoiraksi suhteellisen iso,


50 46 45 40 35

35

33 29

30

28

25 20 15 12

12

12

10 5 2 < 2

5

4

3

1 2–2,5

2,5–3

3–3,5

3,5–4

4–4,5

4,5–5

5–5,5

5,5–6

6–6,5

6,5–7

7 – 7, 5

7, 5 – 8

1 8–8,5

8,5–9

K A AV I O X : L U O N N E - J A T E R V E Y S K Y S E LY S S Ä K A R T O I T E T T U KO I R I E N PA I N O J A K A U M A

Aineistossa on 223 koiraa. Koirista valtaosa (171 / 77 %) asettuu välille 3 kg – 5,5 kg. Aineistosta laskettu keskiarvo on 4,5 kg.

25 20

17 14

15

14

11

9

10 5

4

5

3 1

< 2

2–2,5

2,5–3

3–3,5

3,5–4

4–4,5

4,5–5

5–5,5

5,5–6

6–6,5

6,5–7

1 7 – 7, 5

1

7, 5 – 8

8–8,5

8,5–9

7, 5 – 8

8–8,5

8,5–9

K A AV I O X : L U O N N E - J A T E R V E Y S K Y S E LY S S Ä K A R T O I T E T T U KO I R I E N PA I N O J A K A U M A / U R O K S E T

Aineistossa on 80 urosta. Urosten painon keskiarvo on 5,0 kg.

35 29

30 25

25

24 19

20

14

15 12 10

7 5 2 < 2

3

2–2,5

2,5–3

3–3,5

3,5–4

4–4,5

4,5–5

5–5,5

5,5–6

3

3

6–6,5

6,5–7

K A AV I O X : L U O N N E - J A T E R V E Y S K Y S E LY S S Ä K A R T O I T E T T U KO I R I E N PA I N O J A K A U M A / N A R T U T

Aineistossa on 143 narttua. Narttujen painon keskiarvo on 4,2 kg.

2 7 – 7, 5


puhumattakaan 30 cm korkeasta koirasta. Yleisesti ajatellaan, että ihanteellinen säkäkorkeus asettuu pikemminkin rotumääritelmän alarajoille, jopa hieman alle (nartulla noin 24 – 26 cm, uroksella noin 25 – 27 cm). On arveltu, että rotumääritelmässä annetut mitat johtuvat yksinkertaisesti siitä, että rodun alkuaikojen vähälukuiset koirat oli saatava sopimaan annettuihin mittoihin. Varhaisimmat näyttelyarvostelut tukevat tätä teoriaa. Ensimmäiset Italiassa rekisteröidyt bologneset, jotka tuotiin Argentiinasta, olivat suhteellisen isokokoisia – omistajan mukaan tämä johtui Argentiinan ilmastosta. Rodun kehitystä aktiivisesti alkuvuosina seurannut italialainen ulkomuototuomari Pierangelo Pesce kirjotti arvosteluissaan, että koirat ovat turhan kookkaita, mutta koska rotu on äärimmäisen harvinainen, virheiden suhteen ei pidä olla liian tiukka. Koosta keskusteltiin paljon, kun bolognesen rotumääritelmää muutama vuosi sitten päivitettiin. Lopulta muutoksia ei kuitenkaan tehty. Vaikuttaa siltä, että kynnys koskea rotumääritelmän vakiintuneeseen tekstiin on nykypäivänä suuri. Luonne- ja terveyskyselyssä kartoitettu koirien painojakauma on esitetty kaaviossa x. Aineistossa on 223 koiraa, ja pylväsdiagrammi osoittaa havainnollisesti, että niistä valtaosa (171 / 77 %) asettuu välille 3 kg – 5,5 kg. Eniten koiria sijoittuu painoluokkaan 4 kg – 4,5 kg (46 / 21 %). Koko aineistosta laskettu keskiarvo koiran painolle on 4,5 kg. Kaavioissa x ja x on esitetty erikseen narttujen ja urosten painojakaumat. Urokset ovat, kuten ilmeistä on, keskimäärin hieman narttuja painavampia. Urosten painon keskiarvo on 5,0 kg (aineistossa 83 urosta) ja narttujen 4,2 kg (143 narttua). 7. 4 . 3

T U R K I N L A AT U

Virheellinen turkin laatu on puhtaasti rotutyyppiin liittyvä ongelma. Bolognesella on aivan omanlaisensa, muista kääpiökoiraroduista erottuva turkki, ilmava, runsas, rungosta ylöspäin kohoava ja kauttaaltaan kreppikiharoiden peitossa. Virheellisiä turkkeja näkee edelleen paljon. Tyypillisimmin virheellinen turkki on liian suora, laineikas, kiiltäväpintainen, laskeutuva, jopa jakaukselle asettuva. Myös bichon frisén korkkiruuvikiharaa tavataan. Virheellisissä turkeissa yksinkertaisesti näkyvät bolognesen taustalta löytyvät muunrotuiset koirat. Turkin oikea väri on luonnonvalkoinen tai norsunluunvalkoinen, ei puhtaanvalkoinen, kuten rotumääritelmässä sanotaan. Tämä on italialaisten ulkomuototuomareiden ja rodun kasvattajien yleisesti jakama käsitys. Luonnonvalkoiseen turkkiin myös kuuluu tietty luonnollinen sävyvaihtelu. Turkista keskusteltiin paljon, kun rotumääritelmää päivitettiin. Myös tässä kohdassa kynnys muutoksille oli kuitenkin selvästi liian suuri. Uusimpaan rotumääritelmään lisättiin: “hyvin vähäiset norsunluun sävyt eivät ole hylkääviä virheitä”. Erityisen olennaista bolognesen turkissa myös on, että rotua ei trimmata. Luonnollinen turkki on rodun tyypillisimpiä piirteitä ja erottaa sen monista muista pienikokoisista turkkiroduista. Näyttelykehissä näkee silti hyvinkin käsiteltyjä koiria, ja aihe herättää jatkuvaa keskustelua. Yksittäisissä näyttelyissä luonnollisemmassa turkissa esitetyt koirat ovat jopa saaneet arvioita “turkki ei näyttelykunnossa”. Bolognesen omistajien keskuudessa luonnollisuutta arvostetaan paljon ja kyselytutkimuksen vastauksissa ulkonäön luonnollisuus mainitaan useita kertoja. Luonnollisuus ei kuitenkaan tarkoita helppohoitoisuutta. Bolognesen turkki on suhteellisen työläs hoitaa, koska se takkuuntuu herkästi. Luonne- ja terveyskyselyssä 37 % vastaajista piti turkinhotoa ongelmallisena. 7. 4 . 4

PÄ Ä N M U OT O

Bolognesella on rotumääritelmän mukaan kaunis, liioittelematon pää. Kallo on litteä ja kuono normaalin mittainen (2/5 koko pään pituudesta). Ilme on rodulle tyypillinen ja eroaa kaikista muista bichon-roduista. Pään muoto on säilynyt läpi vuosien monta muuta kääpiökoirarotua paremmin, kenties siksi, että rotu on ollut marginaalisempi ja viime vuosiin saakka näyttelykehissä pikemminkin


sivuroolissa kuin ryhmä- ja BIS-kehien menestyjänä. Aiemmin näki myös paljon epätyypillisiä päitä, joista puuttui tietty kääpiökoirille tyypillinen sulokkuus ja jotka toivat mieleen pikemminkin coton de tuléarin kuin bolognesen. Aivan viime vuosina on kuitenkin näkynyt enemmän ja enemmän koiria, joilla on pyöreä kallo, lyhyempi kuono ja voimakas otsapenger. Kyseessä on eräänlainen yleispätevä kääpiökoiran pää, joka vaikuttaa jossain määrin vetoavan sekä ulkomuototuomareihin että rodun harrastajiin. Paitsi, että ilme on rodulle täysin väärä – sievä ja mitäänsanomaton – tämänkaltainen päänmuoto on mitä suurimmassa määrin rakenteellinen ongelma ja terveysriski ja altistaa sairauksile, joita rotuun ei missään nimessä haluta (Chiari-tyyppinen epämuodostuma ja syringomyelia). Kallon muodon muuttuminen ja kuonon lyheneminen on todellinen, olemassa oleva riski. Ei tarvitse kuin katsoa, mitä maltankoiralle on tapahtunut ja tapahtuu edelleen. Maltankoiraa, jolla olisi rotumääritelmän mukainen pää (hyvin lähellä bolognese päätä), ei rotukehissä enää näe. Varsinkin aasialaiset maltankoirat alkavat olla jo brakykefaalisia. 7. 4 . 5

R A K E N T E E L L I S E T O N G E L M AT

Bolognese on seurakoirarotu. Se on myös turkkirotu, ja turkki peittää tehokkaasti koiran, joka turkin alle jää. Virheetön rakenne ei ole ollut jalostusvalintoja ohjaava tekijä samalla tavalla kuin esimerkiksi jossain metsästykseen tai paimentamiseen tarkoitetussa rodussa, jossa koiran on kyettävä fyysisesti haastaviin suorituksiin. Kuten aiemmin jo todettiin, dokumentoitua tietoa bolognesen rakenteellisista ongelmista ei ole. Kasvattajien välisten keskusteluiden ja havaintojen pohjalta voi todeta, että tyypillisiä bolognesella tavattavia rakennevirheitä ovat etuasentoiset lavat, pitkä ja luisu lanne, takakorkeus, riittämätön rintakehä (rintalastan pituus, rintakehän leveys) ja virheelliset jalkaasennot. Takajalkojen virheasennot ovat käytännössä myös patellaluksaation primaarisyy. Haasteena on lisätä erityisesti kasvattajien tietoutta koiran rakenteesta.


FREDRIKA RÖNQUIST

TOMMASO URCIUOLO

PIA SUNDQVIST

MARIA MOL ANDER

FREDRIKA RÖNQUIST

B O LO G N E S E N T Y Y P I L L I S I M P I Ä P I I R T E I TÄ O N L U O N N O N M U K A I N E N , K Ä S I T T E L E M ÄT Ö N T U R K K I . L U O N N O N VA L KO I N E N T U R K K I O N I L M AVA , KO H O A A I R T I R U N G O S TA J A O N K A U T TA A LTA A N K R E P P I K I H A R O I D E N P E I T O S S A . Y L E I S VA I K U T E L M TA A N R O T U O N R U S T I I K K I S E M P I K U I N E S I M E R K I K S I V I I M E I S T E LT Y B I C H O N F R I S É TA I E L E G A N T T I M A LTA N KO I R A .

J O VA N A D A N I L O V I C

E R I N O M A I S E S T I L I I K K U VA B O LO G N E S E . S Y M M E T R I N E N A S K E L , J O K A E I T Ö P Ö TÄ , M U T TA E I O L E M Y Ö S K Ä Ä N L I I O I T E L L U N P I T K Ä . E R I N O M A I N E N R Y H T I J A PÄ Ä N A S E N T O , N E L I Ö M Ä I N E N J A KO M PA K T I Y L E I S VA I K U T E L M A . O I K E A H Ä N N Ä N K A N T O . H Ä N TÄ K A A R T U U S E L Ä N PÄ Ä L L E J A J AT K A A KO I R A N Ä Ä R I V I I VA A .


A N N A R AT I A


8.

JA LO S T U KS E N TAVO I T T E E T JA T OT E U T U S

8 .1

JA LO S T U KS E N TAVO I T T E E T

8 .1.1

JA LO S T U S P O H JA

P O H D I N TA

Jalostuspohjan pitäminen riittävän laajana on suuri haaste. Käytännössä se vaatii, että pentueita syntyy tarpeeksi ja että jalostukseen käytetään riittävästi eri koiria. Erityisesti urosten jälkeläismäärä nousee helposti ja pentueet kasaantuvat samoille uroksille. Nartuilla vastaavaa ongelmaa ei useimmiten ole, koska bolognesen keskimääräinen pentuekoko on suhteellisen pieni (3,7 pentua). Jälkeläisten suositeltu maksimimäärä ylittyy selvästi vain muutamalla nartulla (keskimääräistä isommat pentueet ja pentueita on syntynyt poikkeuksellisen paljon, neljä tai viisi). Mitä urosten jälkeläismäärää sitten voidaan rajoittaa? Todennäköisesti ainoa toimiva keino on PEVISA-ohjelmaan kirjattu jälkeläismäärärajoitus. Rajoitus voi olla myös ikään sidottu, jolloin urokselle annetaan tietty maksimijälkeläismäärä tiettyyn ikävuoteen saakka (esimerkiksi viisi vuotta). Tämän jälkeen urosta voidaan käyttää vapaasti jalostukseen. Tämä menetelmä pyrkii ohjaamaan vanhempien urosten käyttöön ja toisaalta pyrkii pidentämään yhden sukupolven pituutta. Rajoituksessa tulee myös ottaa huomioon, että bolognese on tällä hetkellä pienikokoinen suurilukuinen rotu. On mahdollista, että rekisteröintimäärät putoavat alle suurilukuisen rodun rajan. Populaatiokooltaan bolognese on joka tapauksessa jo nyt pieni. (Populaatiokooltaan suureksi lasketaan rotu, jossa viiden viimeisen vuoden rekisteröintimäärä on yli 600–700 pentua. Vuoden 2019 lopussa bolognesen viiden viimeiden vuoden rekisteröintimäärä on 633 pentua, ja tämä luku on laskettu rodun kaikkien aikojen suurimmista, kaikista muista vuosista poikkeavista rekisteröintimääristä.) Vuoden 2019 lopussa laskennallinen yhden koiran elinikäinen maksimijälkeläismäärä on 10 – 15 pentua (2 – 3 % viimeisen neljän vuoden rekisteröinneistä). Suurikokoisen pienilukuisen rodun suositeltu yhden koiran maksimijälkeläismäärä on puolestaan 20 pentua (5 % viimeisen neljän vuoden rekisteröinneistä, oletetaan, että pentuja on rekisteröity tänä aikana 400 kpl). Entä pentueiden lukumäärä? Rodussa tulee olla riittävästi kasvattajia. Kasvattajien määrä on ollut nousussa koko 2010-luvun. On mahdollista, että oma yhdistys (vuosina 2010 – 2014 Bolognese-alajaosto ja vuodesta 2015 eteenpäin Bolognese ry) on lisännyt rodun tunnettavuutta ja varmasti ainakin tehnyt tiedon saamisesta helpompaa. Laadukkaaseen yhdistystoimintaan panostaminen saattaa siten olla keino saada rotuun pitkäjänteiseen kasvatustyöhön sitoutuvia kasvattajia. Suotavaa nimittäin olisi, että linjat jatkuisivat eivätkä uudet tuontikoirat menisi hukkaan. Samoin olisi tärkeää, että Suomesta jo löytyviä koiria ei menetettäisi. TAVO I T T E E T

Pyritään pitämään bolognesen jalostuspohja geneettisesti mahdollisimman laajana ja sukusiitos maltillisena. Pyritään lisäämään eri urosten jalostuskäyttöä ja toisaalta hillitsemään yksittäisten urosten liiallista käyttöä.

8 .1. 2

K ÄY T TÄY T Y M I N E N JA L U O N N E

P O H D I N TA

Seurakoiran tärkeimmät ominaisuudet ovat luonne ja terveys. Luonne- ja terveyskyselyssä bolognesen omistajat nimesivät luonteen tärkeimmäksi rodun valintaan vaikuttaneeksi seikaksi (54 % vastaajista).


Käyttäytymistä ja luonnetta on toistaiseksi kartoitettu valitettavan vähän. Luonne- ja terveyskyselyssä kysyttiin vain muutamia yksittäisiä asioita ja monta olennaista seikkaa jäi käsittelemättä (esimerkiksi eroahdistus). Jotta bolognesen luonteesta saataisiin enemmän tietoa, tulee toteuttaa vain käyttäytymiseen ja luonteeseen keskittyvä kysely. Sitä tarvitaan myös käyttäytymisen jalostustarkastuksen ihanneprofiilin laatimiseen. TAVO I T T E E T

Pyritään keräämään lisää tietoa bolognesen käyttäytymistä ja luonteesta. Pidetään käyttäytymistä ja luonnetta esillä ja korostetaan sen merkitystä jalostusvalinnoissa terveyden ohella.

8 .1. 3

T E RV E Y S JA L I S Ä Ä N T Y M I N E N

P O H D I N TA

Bolognesea voi pitää kohtuullisen terveenä rotuna. Luonne- ja terveyskyselyn 227 vastaajasta 58 % (132 vastaajaa) arvioi koiransa terveyden erinomaiseksi, 30 % (69) hyväksi, 2 % (5) vähemmän hyväksi, 7 % (15) tyydyttäväksi ja 3 % (6) huonoksi. Tietyt sairaudet erottuvat joko yleisyydessään tai vakavuudessaan. Näitä ovat rodussa yleinen patellaluksaatio, PRA (prcd-PRA ja tuntematon muoto), suhteellisen harvinainen, mutta vakava portovaskulaarinen shuntti eli ns. maksashuntti, distichiasis, liiallinen silmävuoto ja purentaviat sekä kivespuutokset. Muutamat sairaudet on myös hyvä pitää mielessä, vaikka tapaukset ovat yksittäisiä. Näitä ovat kaihi, sydänsairaudet (käytännössä pienten koirien yleisin sydänvika, etenevä sydänläppien rappeuma) ja Cushingin tauti. Lisääntymiskäyttäyminen ja -terveys ovat lähes erinomaisella tasolla. Valtaosa astutuksista ja synnytyksistä onnistuu luonnollisesti ja nartut hoitavat pentunsa hyvin. Rodun elinvoiman säilymisen takia on tärkeää, että näistä ominaisuuksista pidetään kiinni ja mahdollisiin ongelmiin puututaan. Muutamalla nartulla on esiintynyt polttoheikkoutta. Jos sille ei ole selvää syytä (esimerkiksi liian iso pentue), narttua ei tule käyttää uudelleen jalostukseen. Sama koskee narttua, joka ei ole kyennyt hoitamaan pentujaan. Yksittäisiä pentuja on syntynyt pienikokoisina ja heikkoina. Jos pentu tarvitsee erityistä hoivaa ensimmäisten elinviikkojensa aikana pysyäkseen hengissä, sitä ei tule myöhemmin käyttää jalostukseen. Myöskään liian pienikokoisia koiria ei tule käyttää jalostukseen. Jalostukseen käytetyn nartun tulee painaa vähintää kolme kiloa, mieluiten paino saisi olla lähempänä kolmea ja puolta kiloa. TAVO I T T E E T

Tavoitteena on lisätä terveystutkittujen koirien määrää ja varmistaa, että kaikille jalostukseen käytetyille koirille on tehty viralliset terveystutkimukset, jotka ovat astutushetkellä voimassa (silmät ja polvet). Pyritään vähentämään patellaluksaation esiintymistä rodussa. Keskeinen tavoite on saada tutkittujen koirien määrä (erityisesti yli kolmevuotiaana tutkittujen) mahdollisimman korkeaksi. Toiveena ja tavoitteena on saada tulevaisuudessa käyttöön polvi-indeksi. Pyritään säilyttämään rodun hyvä lisääntymisterveys.

8 .1. 4

U L KO M U OT O

P O H D I N TA

Bolognesen ulkomuodossa on edelleen paljon vaihtelua ja rodussa nähdään runsaasti ulkomuodoltaan epätyypillisiä koiria (virheelliset mittasuhteet, virheellinen turkki jne.). Geneettisen monimuotoisuuden varmistamiseksi on kuitenkin tärkeää, että ulkomuodollisia puutteita siedetään. Jokaisessa sukupolvessa ei tarvitse syntyä koiranäyttelytähtiä.


Kasvatustyön tulee olla pitkäjänteistä ja ulkomuotoa koskevat tavoitteet voidaan asettaa muutaman sukupolven päähän. Terveeseen rakenteeseen tulee kiinnittää huomiota. Esimerkiksi patellaluksaation primaarisyy on virheellinen talajalkojen rakenne. Rodussa ei tavoitella anatomisia ääripiirteitä. Jalostuksessa on pidettävä huoli, että ihanteellinen, tavoiteltu rotutyyppi säilyy oikeana. Esimerkiksi bolognesen pään muoto ei saa muuttua. Bolognesen kallon kuuluu olla litteä ja kuonon normaalimittainen. Kuono ei saa lyhentyä ja kallo pyöristyä. TAVO I T E

Konkreettisena tavoitteena on lisätä kasvattajien, ulkomuototuomareiden ja koiranomistajien tietoa bolognesen oikeasta ulkomuodosta ja rakenteesta. Erityistä huomiota kiinnitetään kokoon. Koira ei saa olla liian pieni. Pieni koko on terveysriski.

PER UNDEN

L U O N N O N M U K A I N E N T U R K K I J A R I K KO N A I N E N Ä Ä R I V I I VA . R O T U A E I T R I M M ATA !


8.2

JA LO S T U KS E N T OT E U T U S : R OT U K E R H O N T O I M E N P I T E E T

8 . 2 .1

JA LO S T U S P O H JA

Pyritään laajentamaan rodun jalostuspohjaa ja varmistamaan, että yksittäisen koiran jälkeläismäärä ei nouse liian suureksi. Otetaan käyttöön PEVISA-ohjelmaan sidottu urosten jälkeläismäärärajoitus: alle viisivuotiaan uroksen enimmäisjälkeläismäärä on 20 pentua. Panostetaan laadukkaan tiedon saatavuuteen. Huolehditaan, että rotukerhon wwwsivuilta löytyy sekä tietoa rodusta että linkkejä muihin tietolähteisiin. Hyödynnetään kerhon sähköistä lehteä tiedon välittämisessä. Laaditaan ulkomuodon jalostustarkastuksen ihanneprofiili, jotta tarkastusten järjestäminen on mahdollista. Tarkastusten kautta on mahdollista löytää uusia jalostuskoiria. Ylläpidetään kasvattajalistaa ja pentuvälitystä.

8.2.2

K ÄY T TÄY T Y M I N E N JA L U O N N E

Uusitaan bolognesen omistajille ja kasvattajille suunnattu terveys- ja luonnekysely ennen jalostuksen tavoiteohjelman päivittämistä viimeistään alkuvuodesta 2025. Laaditaan käyttäytymisen jalostustarkastuksen ihanneprofiili, jotta tarkastusten järjestäminen on mahdollista. Tätä varten toteutaan erillinen luonne- ja käyttäytymiskysely.

8.2.3

T E RV E Y S JA L I S Ä Ä N T Y M I N E N

Varmistetaan, että jalostukseen käytettäville koirille tehdään tarpeelliset terveystutkimukset. Otetaan käyttöön PEVISA-ohjelma (vanhemmille tehdyt polvi- ja silmätarkastukset pentujen rekisteröinnin ehtona). Kannustetaan rodun harrastajia teettämään virallisia terveystutkimuksia myös kotikoirille. Otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön rotukerhon jäsenilleen maksamat avustukset terveystutkimuksia varten. Panostetaan erityisesti polviin. Panostetaan laadukkaan tiedon saatavuuteen. Huolehditaan, että rotukerhon wwwsivuilta löytyy sekä tietoa rodusta että linkkejä muihin tietolähteisiin. Hyödynnetään kerhon sähköistä lehteä tiedon välittämisessä. Uusitaan bolognesen omistajille ja kasvattajille suunnattu terveys- ja luonnekysely ennen jalostuksen tavoiteohjelman päivittämistä viimeistään alkuvuodesta 2025. Ylläpidetään kasvattajalistaa ja pentuvälitystä.

8.2.4

U L KO M U OT O

Panostetaan laadukkaan tiedon saatavuuteen. Huolehditaan, että rotukerhon wwwsivuilta löytyy sekä tietoa rodusta että linkkejä muihin tietolähteisiin. Hyödynnetään kerhon sähköistä lehteä tiedon välittämisessä. Katsotaan, että sopivia koiria osallistuu rotujärjestö Suomen Kääpiökoirat ry:n järjestämiin ulkomuototuomareiden koulutus- ja koetilaisuuksiin. Huolehditaan, että koulutusmateriaali on ajantasainen.


8.3

VA H V U U D E T , U H AT JA M A H D O L L I S U U D E T S E K Ä VA R AU T U M I N E N O N G E L M I I N

8 . 3 .1

VA H V U U D E T

Bolognese on kohtuullisen terve ja hyväluonteinen pieni koira. Rodussa ei tavoitella terveysongelmille altistavia anatomisia ääripiirteitä. Lisääntymiseen liittyvät ongelmat ovat harvinaisia.

8.3.2

U H AT

Jalostuspohjan kaventuminen ja populaation monimuotoisuuden väheneminen. Yksittäisten koirien liiallinen jalostuskäyttö. Koirien käyttö jalostukseen liian suuressa määrin liian nuorina (koskee erityisesti uroksia). Sairausgeenien rikastuminen populaatioon. Lemmikiksi myytävien pentujen suuri määrä: linjat eivät jatku ja geenejä menetetään. Näyttelymenestykselle annetaan liian suuri merkitys jalostusvalinnoissa. Pitkäjänteisyys puuttuu ja jokaisessa sukupolvessa tavoitellaan näyttelyissä menestyviä yksilöitä. Luonneominaisuuksia ei oteta riittävästi huomioon jalostusvalinnoissa. Anatomisia ääripiirteitä alkaa esiintyä (pään muodon muuttuminen).

8.3.3

MAHDOLLISUUDET

Kansainvälinen yhteistyö. Rodulla on aktiivisia kansainvälisiä Facebook-ryhmiä ja aktiiviset kasvattajat ympäri Euroopan tuntevat toisensa. Alkuperämaa Italia on valmis panostamaan rotuun. Rodun italialainen rotuyhdistys järjestää säännöllisesti kansainvälisiä tapahtumia. Kasvattajien pitkäjänteinen, usean sukupolven yli jatkuva kasvatustyö. Uudet, innostuneet kasvattajat. Uusien jalostusurosten löytäminen kotikoirien joukosta. Ensimmäisen jalostuksen tavoiteohjelman myötä tietoisuus rodun tilanteesta laajasti näkyville.

8.3.4

VA R AU T U M I N E N O N G E L M I I N

Panostetaan laadukkaan tiedon saatavuuteen. Tieto rodun populaation tilanteesta ja rodulla todetuista sairauksista on ajantasaista ja helposti saatavilla. Keskeisin tiedotuskanava on rotukerhon www-sivu. Otetaan tiedon jakamisessa huomioon kaikki rodun piirissä toimivat: kasvattajat, aktiiviset harrastajat, lemmikkikoiran omistajat ja ensimmäistä koiraa harkitsevat. Varmistetaan, että jalostus on kestävällä pohjalla. Pidetään huolta siitä, että jalostukseen käytettäville koirille tehdään tarpeelliset terveystutkimukset (PEVISA) ja että yksittäisten koirien jälkeläismäärät eivät nouse liian suuriksi (urosten jälkeläismäärärajoitus).


8.4

S U O S I T U KS E T JA LO S T U KS E E N K ÄY T E T TÄV I E N KO I R I E N JA Y H D I S T E L M I E N O M I N A I S U U KS I S TA

8 . 4 .1

Y L E I S E T S U O S I T U KS E T

Jalostukseen tulee käyttää vain terveitä ja hyväluonteisia koiria. Jalostukseen käytettävä koira ei saa olla arka eikä hermostunut. Jalostuskoirien iästä suositellaans: Jalostuskäytön alaikäraja astutushetkellä on 20 kk. Kuitenkin suositellaan, että jalostukseen käytettävä koira olisi iältään vähintään kaksivuotias, mielellään tätä vanhempi, jotta sen ja sen lähisukulaisten ominaisuuksista saadaan mahdollisimman varmaa tietoa jalostusta varten. Uroksia olisi suotavaa käyttää jalostukseen pääasiassa vasta niiden täytettyä viisi vuotta. Ensimmäistä kertaa astutettavan nartun yläikärajaksi suositellaan viittä vuotta. Jalostuspohjan riittävään laajuuteen tulee kiinnittää huomiota ja jalostukseen tulee käyttää riittävästi eri koiria, jotta yksittäisen koiran jälkeläismäärä ei nouse liian suureksi. Urosten osalta suositellaan seuraavaa: Alle viisivuotiaan uroksen enimmäisjälkeläismäärä on 20 pentua. 8.4.2

V I R A L L I S E T T E RV E Y S T U T K I M U KS E T

Molemmilla vanhemmilla tulee olla astutushetkellä voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Lausunnon voimassaoloaika on yksi vuosi. Jalostuksesta poissulkevat silmäsairaudet: • • • • • • • •

PRA Katarakta eli perinnöllinen harmaakaihi Linssiluksaatio tRD PHPV/PHTVL asteet 2 – 6 PPM, vakavat muutokset Endoteelinen dystrofia Distichiasis, aste vakava

Jos koiralla on diagnosoitu jokin seuraavista silmäsairauksista, se voidaan parittaa ko. sairauden suhteen terveen yksilön kanssa: • • • • •

mRD, gRD PHPV/PHTVL aste 1 PPM, lievät muutokset Epiteliaalinen/stromaalinen dystrofia Distichiasis, aste kohtalainen

Jos koiralla on diagnosoitu lieväasteinen distichiasis, se voidaan parittaa toisen vastaavan diagnoosin saaneen koiran kanssa. Kuitenkin suositellaan, että koira, jolla on diagnosoitu lieväasteinen distichiasis, ensisijaisesti paritettaisiin ko. sairauden suhteen terveen yksilön kanssa. Molemmilla vanhemmilla tulee olla astutushetkellä voimassa oleva polvitarkastuslausunto. Alle kolmevuotiaalle koiralle annettu lausunto on voimassa kaksi vuotta. Yli kolmevuotiaalle koiralle annettu lausunto on voimassa koiran koko eliniän. Polvitarkastuksen raja-arvo on 2. Tuloksen 2 saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen 0 saaneen koiran kanssa.


8.4.3

M U U T T E RV E Y T E E N L I I T T Y VÄT S U O S I T U KS E T

Vähintään toisen yhdistelmän koirista tulee olla geenitestattu prcd-PRA:n varalta tuloksella ’terve – ei kantaja’. Geenitestin perusteella todetun kantajan saa parittaa vain geenitestin tuloksen perusteella ’terveen – ei kantajan’ kanssa. ‘Terveen – ei kantajan’ saa parittaa myös testaamattoman koiran kanssa. Milkäli koiran vanhemmat on geenitestattu prcd-PRA:n varalta tuloksella ‘terve – ei kantaja’, koiraa ei tarvitse testata, vaan se katsotaan terveeksi. Yhdistelmää, joka on tuottanut maksashunttipennun, ei saa toistaa. Jos koiran lähisukulaisilla tiedetään esiintyvän maksashunttia, parituskumppaniksi on valittava koira, jolla vastaavaa rasitetta ei tiedetä olevan. Jos koiran lähisukulaisilla tiedetään esiintyvän PRA:n tuntematonta muotoa tai kaihia, parituskumppaniksi on valittava koira, jolla vastaavaa rasitetta ei tiedetä olevan. Allergista/kutiavaa/kroonisesti iho-ongelmaista koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Kroonisista ruuansulatuskanavan oireista kärsivää koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Legg-Perthes-diagnoosin saanutta koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

Huom! Bolognese ry:n kasvattajalistan koirien ja yhdistelmien ominaisuuksia koskevat säännöt perustuvat jalostuksen tavoiteohjelman jalostussuosituksille. Osa suosituksista on kasvattajalistalla sitovia. Näitä ovat: Jalostuskäytön alaikäraja astustushetkellä on 20 kk. Molemmilla vanhemmilla tulee olla astutushetkellä voimassa olevat silmä- ja polvitarkastuslausunnot. Lausuntojen voimassaoloajat ja jalostusta rajoittavat sairaudet on määritelty samalla tavalla kuin JTO:n jalostussuosituksissa. Prcd-PRA geenitesti on pakollinen. Ohjeistus testin suhteen on sama kuin JTO:n jalostussuosituksissa. Kasvattajalistalle saa liittyä kuka tahansa, joka on valmis noudattamaan kasvattajalistan sääntöjä. Kasvattajalistan säännöt ovat luettavissa kokonaisuudessaan liitteessä x.

MONICA OLIVIERI


8.5

T O I M I N TA S U U N N I T E L M A JA TAVO I T E O H J E L M A N S E U R A N TA

2020

Bolognesen enimmäinen jalostuksen tavoiteohjelma hyväksytään. Valmistellaan PEVISA-ohjelmaa (ehdotuksena urosten jälkeläismäärärajoitus ja pakolliset silmä- ja polvitarkastukset jalostukseen käytettäville koirille). Valmistellaan ja toteutetaan luonne- ja käyttäytymiskysely.

2021

Jalostuksen tavoiteohjelma astuu voimaan. Tiedotetaan kasvattajia ja bolognesen omistajia jalostuksen tavoiteohjelman sisällöstä. Viedään PEVISA-ohjelma rotukerhon ja rotujärjestön käsittelyyn. Analysoidaan luonne- ja käyttäytymiskyselystä saadut vastaukset.

2022

Bolognesen ensimmäinen PEVISA-ohjelma astuu voimaan. Tiedotetaan kasvattajia ja bolognesen omistajia PEVISA-ohjelman sisällöstä. Valmistellaan rodun käyttäytymisen ja ulkomuodon jalostustarkastusten ihanneprofiileja.

2023

Pyritään järjestämään ensimmäiset käyttäytymisen ja ulkomuodon jalostustarkastukset.

2020 – 2025

Panostetaan tiedottamiseen. Huolehditaan, että laadukasta tietoa rodusta on saatavilla sekä rotukerhon www-sivuilla että digitaalisessa lehdessä. Ylläpidetään kasvattajalistaa ja pentuvälitystä. Järjestetään vuosittainen bolognesepäivä.

2024 – 2025

Toteutetaan bolognesen omistajille suunnattu luonne- ja terveyskysely. Toteutetaan kasvattajile suunnattu kasvattajakysely. Päivitetään jalotuksen tavoiteohjelma ja analysoidaan jalostustietojärjestelmän ja kyselytutkimusten avulla, miten ensimmäisessä ohjelmassa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet.

2026

Päivitetty jalostuksen tavoiteohjelma astuu voimaan.


FREDRIKA RÖNQUIST

B O LO G N E S E L L A O N P I E N E T J A KO R K E A L L E K I I N N I T T Y N E E T KO R VAT . L I I A N M ATA L A L L E A S E T T U N E I TA KO R V I A N Ä K E E U S E I N .

S I Â N K AY E L E W I S

B O LO G N E S E O N N E L I Ö M Ä I N E N J A KO M PA K T I .

MONICA OLIVIERI

L U O N N E - J A T E R V E Y S K Y S E LY S TÄ S E LV I S I , E T TÄ R O D U N U L KO I N E N O L E M U S O N O L L U T K E S K E I S I M P I Ä S Y I TÄ VA L I TA R O D U K S I J U U R I B O LO G N E S E . “ I H A N A K A R VA PA L LO ” .


L Ã&#x201E;HTEET

Profile for Bolognese Ry

Esitys bolognesen jalostuksen tavoiteohjelmaksi  

Esitys bolognesen jalostuksen tavoiteohjelmaksi  

Advertisement