Smoytalk 1 2018

01 18

Expectation vs. reality Paperittomat digityöläiset Työympäristö hyvinvoinnin ja luovuuden lähteenä

Smoy on luova, ketterä ja moderni mainostoimisto.

Vuonna 1980 perustetun toimiston erikoisosaamista on asiakkuusmarkkinointi, jakelutiemarkkinointi sekä yhteiskunnallinen markkinointi.

Suunnittelemme ja toteutamme monikanavaista ja mitattavaa markkinointiviestintää, konsepti- ja kampanjasuunnittelua, graafista suunnittelua, käännöksiä sekä kuvauksia.

Mitenkö teeme sen? Pitkään kokemukseen ja tuoreeseen näkemykseen perustuvalla tiedolla ja taidolla, sekä loistavalla palveluasenteella.

02

04 06 10 14 16 20

Jatkuvaa työelämän opiskelua

Silvia

Expectation vs. reality

Birgit Työelämä opettaa

Anna

Teoriasta konkretiaan

Teemu

Paperittomat digityöläiset

Silvia

SISÄLTÖ

Maria

Mainostoimisto Smoy MOW Mothership of Work Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki Puhelin +358 (0)44 720 2100 Kuvat Anna Lahikainen, Birgit Harinen, Heli Hirvelä Taitto Anna Lahikainen Paino Botnia Print www.smoy.com

Työympäristö hyvinvoinnin ja luovuuden lähteenä

03

JATKUV TYÖEL Mikä on tulevaisuuden mainostoimisto ja millaisia ihmisiä siellä on töissä? Markkinointiviestintä on kiivaassa muutoksessa ja siirtymässä entistä enemmän digitaalisiin kanaviin ja datan ymmärtämiseen luovuuden lisäksi. Miten muutokset vaikuttavat opiskeluun?

04

VAA LÄMÄN Smoyssa suunnitellaan ja tuotetaan graafista presenssiä, brändin jalkauttamista, mainonnan konsepteja, yhteiskunnallista vaikuttamista, digitaalista löydettävyyttä, sisältöä, kuvauksia ja käännöksiä.

Meitä yhdistävä tekijä on vahva työkokemus markkinoinnin parissa sekä koulutus. Mutta mikä koulutus? Smoyssa työskentelee filosofian, valtiotieteen, tietotekniikan ja taiteen maisterin lisäksi mm. tradenomi, BBA, medianomi ja muotoilija. Eli se mitä opiskelet ei määrittele uraasi, vaan antaa sinulle hyvät lähtökohdat ylipäänsä työelämään.

Olemme tarjonneet työharjoittelupaikkoja eri oppilaitosten opiskelijoille ainakin 20 vuoden ajan.

Meillä harjoittelijat pääsevät heti avustaviin projektitöihin nimetyn mentorin opastuksella, koska vain tekemällä oppii. Työharjoittelun ohjaaminen vie toki työnantajalta paljon aikaa mutta antaa takaisin virkistäviä näkökulmia, rutiinien kyseenalaistamista ja tietenkin apua käytännön tehtäviin. Harjoittelusta opiskelija saa opintopisteiden lisäksi kullan arvoista käytännön kokemusta työelämästä sekä oikeita työnäytteitä usein vielä suppeaan portfolioonsa.

Työnantajana ja kollegoina meillä on myös vastuu mielikuvasta jonka opiskelijoille alasta annamme.

Smoyn kautta on tähän mennessä siirtynyt markkinointiviestinnän töihin yli 60 iloista opiskelijaa. Siksi käsittelemme tässä Smoytalkissa mainostoimistoelämää sekä mentorin että aktorin näkökulmasta.

Maria Blomberg CEO

05

T Y Ö S K E N T E LY

EXPECTA VS R

06

MAINOSTOIMISTOSSA

TATIONS REALITY Mainonta ei ole entisensä, eikä työskentely mainostoimistossa ole samaa kuin ennen. Kaukana ovat ne ajat, jolloin mustavalkoinen sanomalehtimainos oli synonyymi mainonnalle, ja mainostoimistotyöntekijästä tuli mieleen lähinnä alkoholismin partaalla oleva, erikoisen vuorokausirytmin omaava sekatukkainen luova hullu, jonka päivät kuluvat inspiraatiota odottaen. Kuitenkin, monella tuntuu edelleen olevan väärä käsitys siitä, millaista työskentely mainostoimistossa oikeasti on ja mitä taitoja se vaatii.

07

Kyky kokeilla ja luoda uutta, ajatella asioita eri näkökulmista ja innovoida Oletukset Jos menisin tänään kadulle kysymään ohikulkijoilta mitä mainostoimistossa tehdään, tuskin saisin kovinkaan monta oikeaa vastausta. Siitä voi osittain syyttää mediaa, joka antaa vääristyneen kuvan siitä, millaista mainostoimiston arki todellisuudessa on.

Kun lukee alan työpaikkailmoituksia, joissa haetaan aurinkoisia tiimipelureita ja kivoja tyyppejä työskentelemään mukavien ja huumorintajuisten kollegojen kanssa, syntyy mielikuva, että työ on pelkkää hauskanpitoa. Ei ihme, että jotkut, varsinkin nuoret, saattavat ajatella, että mainostoimistoissa tyypit vain päivittävät Facebookia ja silloin tällöin suunnittelevat logoja ja sloganeita. Muuten työaikaa kuluu netissä surffaamiseen, pingiksen pelaamiseen sekä erilaisissa gaaloissa ja tilaisuuksissa samppanjan siemailemiseen.

Totuus Monesti luullaan, että mainostoimistossa työskentelyn ratkaisevin kriteeri on luovuus. Ja kun puhutaan luovuudesta, tarkoitetaan yleensä taiteellisuutta. Sitä, että on mielikuvituksellinen, boheemi ja osaa piirtää hyvin. Luovuus on kuitenkin myös paljon muuta kuin taiteen tekemistä. Se on kykyä kokeilla ja luoda uutta, ajatella asioita eri näkökulmista ja innovoida.

Projektit mainostoimistossa ovat hyvin vaihtelevia.

Mitä pienempi yritys, sitä monipuolisempaa osaamista edellytetään. Vahva tietotekninen osaaminen sekä hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot ovat välttämättömiä. Ilman jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä ei myöskään pärjää. Alan kansainvälistymisen ja kilpailun kiristymisen myötä laajasta yleissivistyksestä sekä eri markkinoiden, toimialojen, kulttuureiden, tuotteiden, kilpailijoiden ja trendien tuntemuksesta on entistä enemmän hyötyä. Joustavuutta, järjestelmällisyyttä ja ajanhallinnan taitoja tarvitaan joka projektissa.

Analyyttisyys on uusi musta Tittelistä riippumatta, mainosalalla analyyttisyys on nykyään yhtä keskeinen ominaispiirre kuin luovuus.

08

Kiireinen työympäristö pakottaa tulkitsemaan, analysoimaan ja yhdistämään tietoa sekä tekemään päätelmiä nopeasti. Maailmassa, jossa on loputtomasti tietoa, on osattava suhtautua tietoon kriittisesti. Analyyttisyys on sitä, ettet sisäistä asioita sellaisenaan, vaan kyseenalaistat ja teet omia pohdintoja, tulkintoja ja johtopäätöksiä – harvinainen ja arvokas taito, johon tarvitaan uteliaisuutta, innostusta ja rohkeutta. Analyyttinen ajattelu on strategisten päätösten, suunnitteluprosessien tai riskien arvioinnin kannalta elintärkeää.

Analyyttisyyden lisäksi myös numerotarkkuutta vaaditaan muuallakin, kuin talousosastolla. Ei suinkaan tarvitse olla matematiikkanero, mutta pitää osata nähdä numeroiden taakse ja tehdä päätöksiä lukujen perusteella. Asiakkaat ovat tarkkoja budjeteistaan ja mainostoimistokumppaneiden on osattava suunnitella kampanjoita laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.

Data-osaamisesta kilpailuetu Teknologian kehitys on vaikuttanut mainontaan yhtä paljon kuin teollinen vallankumous yhteiskuntaan. Yritysten ja asiakkaiden kohtaamiset ovat siirtyneet verkkoon, datasta on tullut edellytys tulokselliselle mainonnalle ja datan ymmärtämisestä merkittävä kilpailuetu. Oli kyseessä digi- tai suoramainonta, viestin kohdentaminen ja personointi onnistuvat datan ansiosta. Asiakkaat odottavat yhä enemmän luovia, mutta dataan ja tietoon pohjautuvia ratkaisuja ongelmiinsa. Mikään ei vakuuta niin hyvin, kuin luvut ja faktat.

Mainonnan lisäksi data ohjaa markkinointia, strategiaa ja liiketoimintaa. Datan avulla voi oppia ymmärtämään asiakasta paremmin, nostaa asiakaskokemusta aivan uudelle tasolle sekä saavuttaa huomattavia kaupallisia tuloksia.

Katse tulevaisuuteen Uskon, että tulevaisuudessa mainostoimistojen pääasialliseksi tehtäväksi muodostuu sellaisten luovien ratkaisujen luominen, jotka auttavat yrityksiä helpottamaan ja parantamaan asiakkaidensa elämää. Mitä paremmin yritys pystyy helpottamaan ih-

misten arkea, sitä parempi on ihmisten suhtautuminen yritykseen ja sitä valmiimpia he ovat ostamaan sen tuotteita tai palveluita.

Maailma muuttuu ja kehittyy kuitenkin niin nopeasti, että on mahdotonta tehdä tarkkoja ennusteita siitä, missä olemme vuoden tai parin päästä. Valtakunnalliseen Tuhat nuorta johtajaa –kampanjaan liittyvään kyselyyn vastanneiden johtajien mielestä kyky oppia, sosiaaliset taidot ja oma-aloitteisuus ovat tärkeimpiä taitoja tulevaisuuden työelämässä (Keskuskauppakamari, 2017). Näille taidoille on kysyntää alalla kuin alalla.

Aloittaakseen mainostoimistossa ei tarvitse olla valmis paketti. Sopiva koulutus, aito kiinnostus alaa kohtaan ja yleinen uteliasuus on hyvä lähtökohta. Ura mainostoimistossa sopii ensisijaisesti niille, jotka suhtautuvat positiivisesti muutokseen, omaksuvat mielellään uusia asioita ja ovat valmiita käärimään hihat. Sen voi luvata, että työskentely mainonnan parissa ei tule koskaan olemaan tylsää.

Silvia Karkonen Content Producer

Mainosalalla analyyttisyys on yhtä keskeinen ominaispiirre kuin luovuus.

09

10

T YÖ ELÄ MÄ O P ET TA A 11

Sanotaan että oppiminen ei lopu koskaan. Sanonta pätee myös koulusta työelämään siirryttäessä. Ammattiin valmistavassa koulussa saa pohjan ohjelmistojen perusosaamiseen, mutta hyvin usein hommat tehdään vielä vaikeimman kautta, vaikka teknisesti helpompikin tie löytyisi. Työpaikallani mainostoimistossa olen oppinut käyttämään ohjelmistoja tehokkaammin. Tästä on huomattavasti apua silloin, kun työllä on kiire. On oltava samaan aikaan nopea ja tarkka.

Ei ole tyhmiä kysymyksiä Työskentelen graafisena suunnittelijana ja saan työssäni tukea ja oppia kokeneilta suunnittelijoilta, sillä työtä tehdään paljon tiimityönä. Pääsen myös mukaan erilaisiin projekteihin, joissa on mahdollisuus nähdä monipuolisia työprosesseja. Voin myös aina kysyä neuvoa ja näkemyksiä, sillä onneksi tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassakaan.

aineistojen kuntoon laittaminen on sellaista teknistä työtä, mikä vaatii monen asian ymmärtämistä ja käytännön toistoja. Lisäksi olen vasta työpaikalla päässyt kunnolla harjoittamaan taitojani Motion Graphicsin eli animaation parissa. Olen huomannut, että tekemällä paljon oppii parhaiten. Silloin kun tekeminen on oikeaa asiakastyötä, siihen myös asennoituu eri tavalla kuin koulutehtäviin. Rima on korkealla ja yksityiskohtiin kiinnitetään enemmän huomiota. Parasta on se tunne, kun näkee oman työnsä julkaistuna.

Viestintätaitoja tarvitaan Työelämässä oppii myös eri tyyppistä kommunikointia kuten sähköpostiviestien kirjoittamista yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. Jokainen osaa lähettää sähköpostia, mutta oikeanlainen viestintä, kirjoitusmuoto ja selkeys eivät tule kaikilta selkärangasta. Visuaalisessa ammatissa on osattava myös perustella ja selittää sanoin se, mitä milläkin asialla tarkoitetaan.

Rutiinia ja uuden oppimista Jokapäiväinen rutiini ja tiukka työtahti ovat asioi-

ta, joita oppii vain työssä ja jotka ajan kanssa kehittyvät. Mainostoimistoala, asiakkaiden tarpeet ja tekniset työkalut ovat jatkuvassa muutoksessa, ja oppiminen jatkuu koko työelämän ajan – meillä kaikilla.

Oikea työ motivoi Moni ammattiin valmistava asia opetetaan koulussa pintaraapaisuna, mutta vasta työpaikalla karttuu käytännön taidot ja osaaminen. Esimerkiksi paino-

12

Birgit Harinen Junior Graphic Designer Photographer & Video Editor

13

TEORIAS KONKRE Harjoittelu on pakollinen osa mm. Lahden Muotoiluinstituutin muotoilijan koulutusta – eikä turhaan. Ammattikorkeakoulu tähtää opiskelijoiden lähettämiseen työelämään, ja siinä missä suunnittelijana on taidettava Photoshopin ja Illustratorin käyttö, on työntekijänä osattava toimia työympäristössä. Tätä ei opi kuin käytännössä.

Toiminnan keskipisteeseen

Tarkkaa aikataulutusta

Työharjoittelu on samaan aikaan opiskelua ja opintopisteiden keräämistä sekä ensimmäinen askel oman alan työhön ja työelämään. Itselläni oli harjoittelun alkaessa takana jo edellisen graafisen alan koulutuksen harjoittelujakso sekä opiskelun ulkopuolella tekemiäni asiakastöitä, mutta harjoittelupaikka mainostoimistossa oli silti ihan uusi askel.

Odotin oppivani paljon uutta ja pääseväni niin sanotusti toiminnan keskipisteeseen.

Mainostoimiston ”valmista eilen tai viimeistään heti” aikataulutus ja kiire tulivat tutuiksi nopeasti.

Aluksi intensiivinen tahti kyllä yllätti, vaikka nopeista aikatauluista oltiinkin koulussa varoiteltu etukäteen.

Ei ollut enää kuukausia aikaa ideoida, suunnitella, kokeilla ja hioa kuten koulussa, vaan korkeatasoista sisältöä ja toteutusta piti tulla ulos saman tien. Tottuminen tähän tahtiin on vielä harjoittelun jälkeenkin kehittymisvaiheessa, mutta lähtöpisteestä on tultu pitkälle! Myös itsevarmuus suunnittelijana ja työntekijänä on kasvanut huimasti siitä, kun koulussa vielä pohdin ovatko InDesign -taitoni tarpeeksi kovat harjoittelupaikan saamiseen.

Oikeita asiakkaita ja töitä Hyvän oppimisympäristön mahdollisti vastaanottava, avoin ja ystävällinen työporukka sekä monet kärsivälliset vastaukset kaikkiin pieniin ja suurempiinkin kysymyksiini – ja niitähän oli paljon. Mitä enemmän kysyy, sitä enemmän oppii. Harjoittelujakso Smoyssa oli kaukana kahvin keittämisestä ja papereiden arkistoinnista aakkosjärjestykseen, vaikkakin myös järjestelmällisyyttä tuli opittua asiakastöitä palvelimelle tallentaessa. Juoksupojan hommien sijaan sain tehtäväkseni jo ensimmäisellä viikolla ihan oikeita asiakastöitä. Oli logon suunnittelua, esitteiden päivittämistä ja mainoskuvauksia.

Lista tekemistäni erilaisista töistä harjoittelun aikana on niin pitkä, että sen luetellakseni pitäisi luntata luonnoskirjasta.

14

Käytäntöjä ja konkretiaa Harjoittelun jälkeen olen jatkanut Smoyssa graafisena suunnittelijana koulun ohella. Tämän voin sanoa mahdollistaneen normaalia opiskelua tuplasti monipuolisemman ja tehokkaamman oppimisen.

Koulussa on aikaa tutkia syvemmin prosesseja ja menetelmiä sekä tutustua erilaisiin tyyleihin tehdä asioita. Töissä oppiminen on käytännöllisempää ja konkreettisempaa. Mitä pitää ottaa huomioon, kun aineisto lähetetään painoon? Millaisia ovat asiakaskohtaamiset? Miten toimia, jos huomaa kadottaneensa tekemänsä työn, jonka pitäisi olla

STA ETIAAN asiakkaalla tunnin päästä? Kaiken tämän oppii vain kokemalla – ja osan kantapään kautta.

Työtä ihmisten kesken Kolme tärkeintä adjektiivia, joita molemmin puolin (sekä työnantajan että opiskelijan kannalta) tarvitaan onnistuneeseen työsuhteeseen, ovat oman kokemukseni mukaan aito innostus, oma-aloitteisuus sekä ystävällisyys. Ilman sisältä kumpuavaa motivaatiota ja tarpeeksi kovaa paloa ei synny mitään upeaa. Oma-aloitteinen työntekijä sekä saa työn että pitää työnsä. Näiden lisäksi en voi tarpeeksi korostaa henkilökemian ja ihmisten kanssa toimeen tulemisen tärkeyttä. Avotoimistossa ollaan kuin pieni perhe, ja säröilevä ilmapiiri heikentää nopeasti kaikkien työtehoa – ja laatua. Asiakkaatkin voivat olla keitä tahansa, ja kaikkien kanssa pitää viihtyä ja pystyä työskentelemään. Siksi avoin ja positiivinen asenne ovat ratkaisevan tärkeitä tässä työssä.

Anna Lahikainen Junior Graphic Designer & Photographer

15

PAPERIT DIGITYÖ

16

TTOMAT YÖLÄISET Digitaalisen alan koulutus on kovassa kasvussa – uusia koulutuslinjoja syntyy kuin sieniä sateella. Vihaisempi kriitikko voisi tehdä kärkkään rinnastuksen herkkusienien kasvatukseen, eikä olisi täysin hakoteillä.

Huonoksi ja hyväksi onneksi valinnanvaraa on paljon.

Digikoulutus on vielä vahvasti sekaisin, mikä ei ole sinällään ihme, onhan kyseessä formaalin koulutuksen näkökulmasta kovin nuori ala. Tarve digiajan markkinointiosaamiselle alkoi pilkistää 90-luvun loppupuolella ja toden teolla siihen herättiin reilusti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Vertailukohtana tietokoneiden kausi alkoi 40-luvun alussa, mutta vasta 30 vuotta myöhemmin tietojenkäsittelystä tuli pääaine Helsingin Yliopistossa.

Ala on jatkuvassa muutoksessa, eikä perinteinen koulutusjärjestelmä voikaan pysyä mukana. Kun oppilas aloittaa kolmivuotisen koulun, ei kenelläkään ole varmaa tietoa, mitä kaikkia taitoja valmistuneelta vaadittaisiin. Termit, liike-elämän tarpeet, mediat ja työkalut vaihtuvat nopeammin kuin teinillä mielialat.

Asiaa ei helpota se, että digitekijältä vaaditaan usein poskettoman laaja-alaista osaamista. Hallussa pitäisi olla lähes koko markkinoinnin kirjo pitkän linjan suunnittelusta viestien viilaamiseen, käyttäjätuntemuksesta mediaymmärrykseen ja emotionaalisesta vaikuttamisesta data-analytiikkaan. Lisäksi muutosvauhti on sellainen, että koulu ei voi antaa

kuin alkusysäyksen. Oppimisvauhdin täytyy pysyä kovana koulun jälkeenkin.

Onneksi muutamissa kouluissa on ymmärretty tilanne ja digitaalisuus on tullut integraaliseksi osaksi viestinnän ja markkinoinnin suunnittelun ja tuotannon koulutusta. Valitettavasti edelleen on vielä paljon opinahjoja, joissa opetetaan joko yksisilmäisesti vanhentuneita välineitä tai yritetään puristaa pintaraapaisu kaikesta mahdollisesta yhteen pakettiin.

Minulta on monesti kysytty, mihin kouluun kannattaisi hakea, mikäli mielii digitekijäksi. Tälläkään hetkellä en voi muuta suositella, kuin että hankkii markkinointiviestinnän perustiedot koulusta ja sen jälkeen vain hyökkää töiden pariin. Konkreettisissa projekteissa, aikataulu- ja tulospaineessa kun karu todellisuus alkaa hahmottua, voi hakeutua yksittäisiin, kiinnostaviin ja ajan hermolla oleviin täydennyskoulutuksiin. Niin tai sitten lähtee Hyper Islandiin, mikäli skilssit riittävät.

17

Termit, liike-elämän tarpeet, mediat ja työkalut vaihtuvat nopeammin kuin teinillä mielialat.

Kilometrejä ja jatkuvaa kouluttautumista Wanhana digipartana en voi kuin peräänkuuluttaa kokemuksen merkitystä. Tosin sillä varauksella, että pelkällä kokemuksella ei tee mitään – mitä pidempi kokemus, sen suurempi suhteellinen osa siitä on vanhentunutta. Yksin uusien temppujen osaaminenkaan ei auta, sillä ilman onnistumisten, erehtymisten ja lukemattomien turpaansaantien perspektiiviä ei ole mitään, mihin verrata ratkaisujaan.

Kokemuksen kaveriksi vaaditaan taukoamatonta uuden oppimista.

Oman urani aikana olen jo ehtinyt nähdä, kuinka useampi pyörä keksitään uudelleen. Pätkä uutta teknologiaa täällä, hiukan muuttuvaa kuluttajakäyttäytymistä tuolla, uusi termi päälle ja – tadaa – rotaatiopohjainen siirtomekanismi on täällä. Keltanokka ajattelee keksineensä jotain todella mullistavaa ja vanha parta kuvittelee, että samaa torttua uudessa kääreessä. Toinen kaipaa kokemusta, toisen pitäisi hiukan opiskella.

Kouluttautuminen on kaikkien iloksi hetki hetkeltä helpompaa. Vakavamielisessä ohjelmointimaailmassa sertifikaattien ja lisäkoulutusten arvo on ymmärretty jo viime vuosituhannella. Nyt tuntuu, että niitä aletaan arvostaa digitekemisessäkin. Vendorien koulutukset ja diplomit (Google, Hubspot, Adform ym) ovat arvokasta osaamista ja pikkuhiljaa myös validia CV:n täytettä. Maailmalla erilaiset maisteria pienemmät koulutukset ovat jo kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Erinomaisena esimerkkinä edX:n MicroMasters-ohjelmat.

Itseopiskelu ja vertaisoppiminen Olen aina ollut vannoutunut pyttipannuopiskelija.

Yliopistoaikoina tein surutta mielenkiintoisia kursseja täysin oppiaineeseeni liittymättömistä laitoksista vain koska ne sattuivat kiinnostamaan. Täysin piittaamatta siitä, että niitä ei olisi koskaan voinut lukea mukaan maisterin papereihin.

Sekava opiskelu on tuonut mittaamattoman arvokasta näkemystä, erinomaisia työkaluja ja ratkaisumalleja kaikkeen tekemiseen. Frans Johansson kutsuu ah niin amerikkalaisessa, mutta kiehtovassa kirjassaan tätä Medici-efektiksi Firenzen kuulun kauppias-/valtasuvun mukaan. Mainos- ja konsulttiduuneissa pääsee lisäksi jatkuvasti tutustumaan uusiin liiketoiminnan aloihin ja uusiin yrityksiin. Voin suositella kaikille samaa.

Digitaalisuus on avannut aivan uusia tapoja ja mahdollisuuksia oppia mistä vain, milloin vain. Verkkokursseina voi oppia kaikkea perämoottoritekniikasta peruukkien puunaamiseen. Massiiviset avoimet verkkokurssit (MOOC) tarjoavat sekä valinnanvaraa niin oppiaiheisiin kuin oppimistapoihinkin, soveltui itselle sitten perinteinen tai trendikäs konnektivistinen oppiminen.

Udacity, Khan Academy, Coursera ja edX monien muiden muassa antavat jokaiselle mahdollisuuden.

Jotkut laittavat mukaan diplomin suorituksista ja suuri osa antaa vieläpä opiskella ilmaiseksi, mikäli viralliselle paperille ei ole tarvetta. Ei vaadita kuin aikaa ja motivaatiota (hehe, helppoa).

18

Itseopiskelun lisäksi meillä jokaisella on arvokkaita opettajia ihan lyöntietäisyydellä – työkavereissa, kollegoissa ja yhteistyöyrityksissä. Sen lisäksi, että olen luennoinut oppilaitoksissa, olen vetänyt lukemattoman määrän koulutuksia yrityksille mainostoimistoista kv-pörssiyhtiöihin. Kannattaa kysäistä digiosaajalta, että konsultoinnin sijaan (tai sen lisäksi) otettaisiinkin muutama koulutus. Puolessa päivässä ehtii käydä monta asiaa läpi ja pääsee esittämään kiperiä kysymyksiä ja hakemaan ratkaisuehdotuksia konkreettisiin pulmiin.

Entä oppiiko tällainen digijäärä itse vai jeesusteleeko vain? Parhaillaan menossa opintoja Taideyliopistossa ja Aallossa sekä edX:n kokonaisuus. Yksikään kurssi ei ole mennyt hukkaan.

Teemu Eskola Startup-yrittäjä ja Smoyn CDO

19

TYÖYMPÄR HYVINVOI JA LUOVUU LÄHTEENÄ Työympäristöstä ja sen vaikutuksesta hyvinvointiin on viime aikoina puhuttu paljon. Tutkimukset osoittavat, että tilalla on suuri vaikutus mielialaan, motivaatioon, luovuuteen ja tehokkuuteen. Jos työtila vastaa kaikkia ihmistarpeita, on turvallinen, viihtyisä ja mukava, ihmiset ovat onnellisempia ja suoriutuvat tehtävistään paremmin.

20

RISTÖ INNIN UDEN Ä

21

Warwickin yliopiston tutkimuksen mukaan onnelliset työntekijät ovat jopa 12 % tuottavampia. Se selittyy sillä, että onnelliset ihmiset käyttävät aikaansa fiksummin ja tehokkaammin.

Viihtyvyyden lisäksi työtilan pitäisi olla myös innostava. Maailmanlaajuiseksi trendiksi nousseet yhteisölliset työtilat ovat erinomainen vaihtoehto perinteiselle tylsälle toimistolle.

CASE MOW Helsingissä on kymmeniä yhteisöllisiä työtiloja. Me Smoyssa työskentelemme MOW Mothership of Work -co-working hubissa Helsingin keskustassa emmekä voisi olla tyytyväisempiä. MOW tarjoaa mukavan ja ystävällisen yhteisön sekä 6-kerroksisen inspiroivan ja rennon työympäristön, jossa palvelu on huippuluokkaa ja sisustus kohdillaan.

Täällä työskentelee niin yksittäisiä yrittäjiä, freelancereita, startupeja kuin isompiakin yrityksiä. Toisilla on omat huoneet, toiset työskentelevät muiden kanssa yhteisissä työskentelytiloissa. Vastoin yleistä käsitystä yhteisissä tiloissa voi työskennellä rauhallisesi muiden häiritsemättä – MOWissa työrauha on jokaisen oikeus. Tilat ovat avaria mutta kodikkaita, ja työpisteen voi vaihtaa fiiliksen mukaan. Vuokralaisten käytössä ovat muun muassa äänieristetyt puhelinkopit, neuvotteluhuoneet, tulostimet ja IT-tuki. Rakennuksen kahdesta keittiöstä saa vastajauhettua kahvia tai haudutettua teetä sekä loputtomasti popcornia. Kuulostaa hyvältä, eikö?

YHTEISÖLLISYYS ANTAA LUOVUUDEN KUKOISTAA Maailmassa on arviolta 14 000 yhteisöllistä työtilaa, joissa työskentelee 1,2 miljoonaa ihmistä (Forbes 2017). Modernit yhteisölliset työtilat tarjoavat aivan uudenlaisia tapoja tehdä työtä, ja työnantajat ovat alkaneet ymmärtää työtilojen merkityksen työntekijöidensä hyvinvoinnin, luovuuden ja tehokkuuden kannalta.

Työskenteleminen yhteisöllisessä työtilassa kehittää sosiaalisia taitoja, luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tartuttaa tekemisen meininkiä. Verkostoituminen sujuu luontevasti, minkä vuoksi myös ystävystyminen ja yhteistyöhön siirtyminen on helpompaa.

Keskusteleminen ja ajatustenvaihto monien eri alojen asiantuntijoiden kanssa avartaa ja buustaa luovuutta.

Yhteisöllisissä työtiloissa työskenteleville ihmisille suunnatussa kyselyssä ilmeni, että 70 % tuntee itsensä terveemmäksi kuin työskennellessään tavallisessa toimistossa, 64 % onnistuu paremmin noudattamaan deadlineja ja jopa 71 % kokee luovuutensa lisääntyneen (Inc. 2017, Officevibe 2017).

22

PAREMPI TAPA ELÄÄ JA TYÖSKENNELLÄ Vietämme töissä tyypillisesti kolmasosan päivästämme. Työympäristöllä on suuri merkitys viihtyvyyteemme, hyvinvointiimme ja koko elämäämme. Toisin kuin persoonattomat toimistokopit kekseliäästi sisutetut ja helposti muunneltavat co-working -tilat tuovat ihmisten parhaat piirteet esiin, kohentavat mielialaa ja ovat jo itsessään inspiraation lähde.

Robottien ja tekoälyn aikakautena luovuus on yksi arvokkaimmista taidoista. Tässä kone ei vielä voi voittaa ihmisaivoja. Inspiroiva työympäristö vaikuttaa luovuuteen monella eri tavalla rohkaisten ajattelemaan asioita eri näkökulmista ja kehittämään uusia tapoja lähestyä ongelmia. Tukeeko sinun työtilasi ongelmanratkaisua ja luovuutta?

Silvia Karkonen Content Producer

23

“

I begin with an idea, and then it becomes something else.

-Pablo Picasso

“

Mainostoimisto Smoy Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki +358 (0)44 720 2100 www.smoy.com