12
Nettinurkkaus Internet, mobiilisovellukset ja muut sähköiset ohjelmat ovat oivia apuvälineitä oman lintutietämyksen lisäämiseen. Tiira-lehden nettinurkkauksessa jaetaan vinkkejä mielenkiintoisista aiheista.
Mikä ääni? –
mobiilisovellukset ja nettisivut avuksi lintujen äänien tunnistamiseen
Internetistä löytyvät ääninäytteet ovat usein hyvä apu lintujen äänien tunnistamiseen. Mobiilisovellusten (ks. myös edellinen Tiira-lehti) avulla äänet kulkevat näppärästi mukana myös retkillä. Mikko Oivukka Internetistä löytyy monia sivustoja, joissa voi tutustua lintujen ääninäytteisiin. Maailmanlaajuisesti tunnetuin ja monipuolisin on varmasti Xeno-canto, josta löytyy ääninäytteitä noin 9 600 eri lintulajista. Samasta lajista näytteitä voi olla jopa tuhansia. Sivusto on englanninkielinen, mutta valitsemalla etusivun alareunasta kieleksi suomen, lajinimet on mahdollista saada myös suomeksi. Hyvää sivustossa on myös se, että kaikilla on mahdollisuus kirjautua käyttäjäksi ja lisätä omia nauhoituksiaan muiden kuunneltavaksi. www.xeno-canto.org Xeno-canton valtavaa ääninäytteiden tietokantaa käyttää myös moni mobiilisovellus. Android-käyttöjärjestelmän puhelimiin on mahdollista ladata ainakin Bird Sounds ja Ornithopedia Europe -sovellukset. Sekä Androidiin että iPhoneen on saatavilla Aves Vox -sovellus. Mobiilisovelluksen etuna on helpompi käytettävyys suoraan maastossa. Play Store App Store Edellisessä Tiira-lehdessä esitellyiltä suomalaisilta kuvasivustoilta, Tarsigerista ja Lintukuvasta, löytyy myös ääninäytteitä. Tarsiger tunnetaan enemmän harvinaisten lajien tietokantana. Lintukuva-sivuston äänet ovat tunnetun äänittäjän Hannu Jänneksen tuotantoa. www.tarsiger.com www.lintukuva.fi Tavallisimpien suomalaislintujen ääniä on mahdollista kuunnella myös lintujen-äänet.net-sivustolla, jonka äänitiedostot löytyvät lisäksi ainakin Applen käyttöjärjestelmään ladattavasta mobiilisovelluksesta. lintujen-äänet.net App Store
Talviruokinnan
perusteet Petri Hirva
Miro Tähtinen
Miksi lintuja ruokitaan? Lintujen on vaikea löytää talvella ravintoa kylmyyden, lyhyen valoisan ajan, lumen ja jään takia. Pesimäseuduilla talvehtiminen voi kuitenkin olla joillekin yksilöille parempi vaihtoehto kuin raskaalle ja vaaralliselle muuttomatkalle lähteminen. Talviruokinta auttaa montaa talvehtijaa selviytymään vaikeistakin pakkasista. Talviruokinnan vaikutukset näkyvät linnustossamme: talitiainen, sinitiainen ja viherpeippo ovat runsastuneet moninkertaisesti viime vuosikymmenten aikana ilmeisesti paljolti talviruokinnan vuoksi.
Milloin kannattaa ruokkia?
Hyvä yleisohje on aloittaa talviruokinta, kun maa jäätyy tai peittyy lumeen. Kun ruokinnan on aloittanut, sitä pitäisi jatkaa yhtäjaksoisesti kevääseen saakka kunnes maa on paljas ja sula. Ruokinnan lopettaminen kesken voi koitua kohtaloksi linnuille, jotka ovat tottuneet käymään ruokintapaikalla. Kesällä linnut löytävät luonnosta itse ravintonsa, joten kesäruokintaa pitäisi välttää. Jos linnuilla on pesimäaikaan tarjolla helposti saatavaa siemenravintoa, voi poikasten ruokavaliosta tulla liian yksipuolinen, mikä vaikuttaa niiden kasvuun ja kehitykseen.
Minne ruokinta kannattaa perustaa?
Lintujen ruokintapisteet pitäisi sijoittaa vähintään 10 metrin päähän rakennuksista. Lähellä olisi hyvä olla tuuheita havupuita, pensaita tai pensasaitaa, jotka ovat pikkulinnuille hyvä suoja pedoilta ja viimalta. Ruokintapaikan sijoittamisessa kannattaa huomioida ikkunoiden heijastus. Linnut voivat pelästyessään lentää ikkunoita päin luullessaan ikkunapinnan heijastuksia
Osallistu Pihabongaukseen 28.–29.1.! (ks. s. 13)
Hyvä ruokinta-automaatti estää lintujen ulostamisen ruuan joukkoon. Tällaisella automaatilla käy mielellään myös ainoa vihreäselkäinen tikkamme, harmaapäätikka.
metsäksi. Sälekaihtimet ja rullaverhot ovat hyviä heijastuksen vähentäjiä. Ikkunaan voi kiinnittää myös haukan muotoisia tarroja, sillä linnut varovat haukan siluettia. Yleissääntö ruokinnalle on, että se on sallittua kaikkialla missä sitä ei ole erikseen kielletty. Taloyhtiöillä ja maanomistajilla on oikeus kieltää lintujen ruokinta alueillaan. Säännöt eläinten ruokinnasta kuntien ja kaupunkien viheralueilla vaihtelevat paikkakunnittain. Asia on hyvä selvittää oman alueen ympäristöviranomaiselta ennen ruokinnan perustamista.
Mitä kannattaa tarjota?
Monenlainen tarjottava kelpaa linnuille, kunhan se ei ole pilaantunutta tai liian suolaista. Lintujen lempiruuat vaihtelevat lajeittain, mutta yleisimpiä herkkuja ovat auringonkukansiemenet, maapähkinät, tali ja kaura. Rypsiä, hirssiä ja pellavaakin voi kokeilla, samoin marjoja ja hedelmiä. Emme suosittele linnunruuaksi leipää tai leivänmuruja, koska ne vain täyttävät linnun vatsan mutta eivät ole kovinkaan ravintorikkaita.
Pähkinät kannattaa tarjota murskattuina, muuten ne jäävät monilta lajeilta syömättä. Pähkinät voi murskata esimerkiksi tehosekoittimessa tai perunanuijalla. Pähkinöitä murskattaessa syntynyttä jauhoa ei pitäisi antaa linnuille, koska se vettyy helposti.
Miten ruoka tarjoillaan?
Ruokinnassa kannattaa käyttää ruokinta-automaattia, jonka säiliöstä ruoka valuu alareunassa oleviin kapeisiin kouruihin ruoan kulutuksen mukaan. Perinteisen lintulauta- ja maaruokinnan huono puoli on, että linnut pääsevät kulkemaan ruuan päällä ja ulostamaan siihen, jolloin erilaiset taudit voivat levitä. Maaruokinta voi myös houkutella paikalle rottia. Rasvasiementankoja ja talipalloja on tarjolla verkottomina ja verkollisina. Verkottomat ovat linnuille turvallisempia, koska verkkoon tarttumisen vaaraa ei ole. Verkollisista tuotteista kannattaa poistaa verkot ennen tarjolle asettamista. Tämän jälkeen tangot ja pallot voi laittaa tarjolle metalliverkkohäkkeihin.