Tiira 4/2016

Nro 4. joulukuu 2016

TIIRA

Historiallinen lintusyksy — Vuoden palkitut — Pihabongaus tulee taas!

Oletko jo nähnyt

koskikaraa? s. 11

Talviruokinnan tietopaketti Miksi, milloin, missä, millä ja miten lintuja kannattaa ruokkia? s. 12

TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

MONIPUOLINEN MUTTA PERINTEITÄ KUNNIOITTAVA

TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

SWAROVISION-TEKNIIKALLA VARUSTETUT EL-KIIKARIT

VALMISTUKSEN TAIDONNÄYTE

SLC-sarjan tuotteet ovat olleet tärkeä ja luotettava apu luontoretkillä jo vuodesta SWAROVSKI OPTIKuudet on käyttänyt 42 -kiikarissaan uudenlaista 1989 lähtien. Myös SLC 42EL -kiikarit jatkavat tätä perinnettä.SWAROVISION-tekniikkaa Lintuharrastajat voivat ja määritellyt tarkennuksen, kontrastin ja värintoiston uuden standardin. tunnettu luottaa näihin kestäviin ja monikäyttöisiin kiikareihin vuorokaudenajasta jaTämä säätilasta kiikarimalli on optinen taidonnäyte, ja se valmistetaan Itävallassa tarkkuutta riippumatta.

HD-optiikka ja fluoridipitoiset linssit tuottavat erittäin ehdotonta suurikontrastiset noudattaen.

EL 42 -mallin on suunniteltu muassa kuvat luonnollisissa väreissäergonomia veitsenterävin ääriviivoin.huolellisesti.

TäydellisestiMuun harmonisoitu ainutlaatuinen EL-kädensija, jossa sormet yltävät kiikariputken ympäri, ja varmatoiminen ergonominen muotoilu varmistaa intuitiivisen käsittelyn, joka ei aiheuta väsymystä tarkennusmekanismi helpottavat huomattavasti.

Luotettavan kumppanin edes pitkään käytettäessä.

Näihin käyttöä kiikareihin voi luottaa sekä päiväsaikaan että koko ja paino ovat myös kohdallaan.

Kristallinkirkas optiikka tarjoaa upeat haasteista. näkymät jopa hämärässä, hämärässä.

Ne selviävät kaikista pitkien luontoretkien asettamista joten EL 42 sopii erinomaisesti sellaisten lintujen tarkkailuun, jotka ovat liikkeellä vain SWAROVSKI OPTIK auttaa nauttimaan hetkistä enemmän. aamun ja illan hämyssä. Myös linssin reunasta reunaan tarkka kuva ja erinomainen näkökenttä vakuuttavat. SWAROVSKI OPTIK auttaa nauttimaan hetkistä enemmän.

SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

SLC 42

Tiira-lehti

3

4 | 2016

Pääkirjoitus

Voitko auttaa?

Inka Plit

Osaatko järjestää kahvitarjoilun parillekymmenelle hengelle? Voisitko ottaa vastaan retki-ilmoittautumisia? Kirjoitatko mielelläsi retkikertomuksia? Päivitätkö verkkosivuja tai onko sosiaalinen media sinulle tuttu ympäristö? Ehtisitkö tallentaa vanhoja lintuhavaintoja tai huolehtia yhteisestä talviruokintapaikasta? Haluaisitko näyttää lintukuviasi yleisölle?

Tiesitkö, että myös näin voit auttaa lintuja?

Lintuyhdistykset (ks. s. 24–31) ovat linnustonsuojelun ja lintuharrastuksen edistämisen selkäranka.

Yhdistykset järjestävät retkiä, tekevät laskentoja, laativat lausuntoja, ahkeroivat talkoissa, julkaisevat lintutietoa – ja paljon muuta. Tai itse asiassa, eihän se niin ole. Yhdistys ei tee mitään, vaan yhdistyksen ihmiset. Yhdistystä ei ole, ellei ole ihmisiä, jotka haluavat kantaa kortensa kekoon yhteisen asian hyväksi.

Jos olet mukana yhdistyksessä jäsenenä, kiitos siitä! Kiitos myös siitä, jos tallennat lintuhavaintojasi Tiira-lintutietopalveluun. Lintuyhdistyksissä on tarjolla myös paljon muita mahdollisuuksia auttaa lintujen suojelussa ja lintuharrastuksen edistämisessä, eikä auttaakseen tarvitse olla huippuluokan lintutuntija (vaikka heitäkin kyllä tarvitaan). Riittää, että haluat antaa aikaasi lintujen hyväksi.

Auta siis vapaaehtoistyöllä!

Hommia riittää esimerkiksi retkien ja muiden tapahtumien järjestämisessä, viestinnässä, kirjanpidossa, yhdistyshallinnossa, las-

Lauri Hänninen

Tue linnustonsuojelua Kuikka-amuletti Käsityönä valmistetun takorautaisen korun esikuvana on vanhassa shamaanirummussa oleva kuikka. Tue kuikkatutkimusta ostamalla amuletti itselle tai lahjaksi! www.birdlife.fi/julkaisut

Osta lintuharrastustuotteita Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.lintuvaruste.fi

Lahjoita tekstiviestillä Lahjoita 10 tai 20 euroa linnustonsuojeluun. Kirjoita tekstiviesti: 10e BL tai 20e BL ja lähetä se numeroon 16588.

Ryhdy tukijaksi

kennoissa ja kartoituksissa, vaikuttamistyössä, jäsenhankinnassa, pönttötalkoissa ja monenlaisissa hankkeissa. Jokaiselle löytyy varmasti mieluisia tehtäviä. Voit osallistua paikan päällä tai kotoasi käsin, ja voit sitoutua niin pitkäksi tai lyhyeksi aikaa kuin haluat.

Palkaksi saat uuden mielekkään ulottuvuuden lintuharrastukseesi, hyvän mielen lintujen auttamisesta ja hienon rivin ansioluetteloosi. Siinä sivussa saatat tavata uusia ihmisiä, joita yhdistää ainakin yksi asia: rakkaus lintuihin.

Anna palautetta!

Lähetä vastauksesi 6.1. mennessä osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi

Viime numeron kolme kiinnostavinta juttua olivat:

Arvonnassa tuoreen Linnut-vuosikirjan voittivat Aulis Anttila, Ari Kekäläinen, Matti Kujanpää, Rauno Savikuja ja Eva-Maria Söderholm.

Kansikuva: Koskikara (Reijo Vikman). Pikkukuva: Talitiainen ja sinitiaisia (Pekka Nurminen).

Liity jäseneksi Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Tilaa Linnut-lehti

Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)?

–– Tavallista hiljaisempi lintukesä –– Pöntöissä niukasti pesintöjä –– BirdLife maailmalla

Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen vuositukijaksi tai kuukausilahjoittajaksi! www.birdlife.fi/liitytaitue

Nimensä ja osoitteensa jättäneiden kesken arvotaan 5 kpl Lintutornitkirjaa, jossa esitellään yli 400 suomalaista lintutornia. Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa.

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle. www.birdlife.fi/julkaisut Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 Rahankeräyslupa POL-2014-17528, 18.3.2015.

4

Sisällys Itäisten harvinaisuuksien syksy

Marraskuussa nähtiin kaksi Suomelle uutta lintulajia Syksystä numeroin

Lintuinfluenssa saapui Suomeen

Hanhien levähdys Suomessa turvattava Poikkeuslupia vain poikkeustilanteisiin Nimistön uumenista

4 5 6 6 7 7 7 8

BirdLife maailmalla

10

IBA-alueiden linnustoa seurataan kesällä 2017

11

Kolumni: Kuka pysäyttää uuden biotalouden?

Paljonko Suomessa talvehtii koskikaroja?

Nettinurkkaus

Talviruokinnan perusteet Pihabongaus Kiikarin läpi

Usein kysytyt kysymykset Lajipari

10 kiperää linnuista!

Talkoissa osallistujia vauvoista vaareihin

Pareja kaksi – opettelimme lintulaskijaksi

10 12 12 13 14 14 15 15 16 16

Nuoret lintu­asemakurssilla

16

Edustajiston syyskokous lyhyesti

18

Tiesitkö tämän Tiirasta?

17

Sebastian Andrejeff on vuoden nuori lintuharrastaja 18 Petri Kemppainen on vuoden retkikummi Miljoonien muuttolintujen tapahtuma Tähtivirtaa toimistolle

Kullan arvoinen: Esko Gustafsson Hopeisia ansiomerkkejä

Hanna Aalto ryhtyi kuukausilahjoittajaksi Lukijoilta

Pikku-Tiira

18 19 19 20 20 20 22 23 24

Tapahtumakalenteri

25

Kauralyhteitä linnuille

Lintuharrastajat korpea ennallistamassa

25

Lintuharrastajan kalenteri

27

Valokuvanäyttely 20-vuotiaan yhdistyksen kunniaksi Alueuutisia

Tutustu talvilintuihin Pihabongusviikonloppuna 28.–29.1.

26 29 30

Itäisten harvinaisuu Syksy 2016 jätti lintuharrastajien mieleen lähtemättömän jäljen.

Monen vaisun vuoden jälkeen ”idän ihmeitä”, siperialaisia harhailijoita, nähtiin meillä enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin.

Syksy tullaan muistamaan erityisesti taigarautiaisten ennätys­ esiintymisestä.

Tero Toivanen Ennen tätä syksyä taigarautiainen oli havaittu Suomessa vain 11 kertaa, viimeksi vuonna 2004. Tuskin kukaan uskalsi kuvitella, että nyt niitä löydettäisiin yli 70, ja että Suomessa Mich a Fag er

Pyrstötiainen.

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan.

Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä.

Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

voisi nähdä jopa viiden linnun parven!

Taigarautiaisinvaasio käynnistyi Savitaipaleelta lokakuun alussa, ja hurjimmillaan rynnistys oli kuun puolenvälin jälkeen, jolloin Suomessa havaittiin miltei päivittäin toistakymmentä yksilöä. Yksittäisiä lintuja ja jopa pikkuparvia riitti vielä marraskuullekin varhain alkanutta talvea uhmaamaan. Koko Suomen herkkua taigarautiaiset eivät kuitenkaan olleet: valtaosa havaittiin etelärannikon tuntumassa ja Lappeenranta–Vaasa-linjan pohjoispuolelta löytyi vain yksi lintu.

Taigarautiaisten siivellä Suomeen saa-

pyrstötiainen

100 000

sinitiainen

80 000 60 000 40 000 20 000 0

2012

2013

2014

2015

2016

Tiiraan ilmoitetut sini- ja pyrstötiaishavainnot syys–lokakuussa vuosina 2012–2016. Runsaan vaelluksen myötä molempia lajeja ilmoitettiin syksyllä 2016 yli 100 000 yksilöä.

Tiira-lehti

5

4 | 2016 Isto Virtanen

Pekka J. Nikander

Uralin itäpuolella pesiviä taigarautiaisia havaittiin tänä syksynä Keski- ja Pohjois-Euroopassa uskomattoman paljon, yli 200 yksilöä. Kartalla ovat havainnot Suomen 73 yksilöstä.

Ilonaiheita tarjosivat esimerkiksi mehiläishaukat, joita ilmoitettiin elo–syyskuun vaihteessa kaksinkertaisesti viime vuosien tasoon verrattuna. Satojen mehiläishaukkojen muuttoja nähtiin etelärannikolla useina päivinä, ja muutamia nuoria nälkäisiä haukkoja eksyi myös kaupunkeihin ohikulkijoiden ihmeteltäviksi.

Vaelluslinnuista sini- ja pyrstötiainen lähtivät runsain joukoin liikkeelle, pyrstötiainen ehkä runsaampana kuin kertaakaan sitten vuoden 2000. Myös harvoin vaeltavalla isokäpylinnulla havaittiin voimakasta muuttoa ja harvinaisella viitatiaisella oli pientä liikehdintää itärajan tuntumassa. Poikkeuksellista tiaisvaelluksessakin oli sen aikaisuus: jo syyskuun puolivälissä sinitiaisilla oli täysi meno päällä.

ksien syksy pui runsaasti muitakin harvinaisuuksia. Syksyn huippuhetkiä edustivat Suomen ensihavainnot idänpikkusieposta sekä phoenicuroides-alalajin punapyrstölepinkäisestä. Itäisten harhailijoiden kavalkadia täydensivät mustakurkkurautiainen, mäntysirkku, kaksi aavikkotaskua sekä viisi ruskouunilintua, arotaskua ja mustakaularastasta.

Sini- ja pyrstötiaiset vaelsivat

tilhi

Runsas pihlajanmarjasato lupasi hyvää marjalintusyksyä, ja marjoja toivottiin riittävän myös talveksi. Suuret räkättirastasparvet ilmestyivät marjojen kimppuun jo syyskuun lopulla, ja tilhet seurasivat perässä lokakuun alussa. Tällä kertaa marjat syötiin kuitenkin loppuun nopeasti, ja marraskuulle tultaessa varsinkin rastaat olivat pääosin jatkaneet matkaansa. Satojen tilhien parvia näkyi sentään vielä suuremmissa taajamissa, missä viimeisten pihlajanmarjojen ohella riitti koristeomenapuita ja aroniapensaita verotettavaksi. n one Esk nu Han

Muuttolintusyksy 2016 jäi keskinkertaiseksi: monen lajin pääjoukot poistuivat meiltä huomaamatta ja arktisten vesilintujen reitti kulki tällä kertaa enimmäkseen Suomen itäpuolelta. Leimallista syksylle oli muuton varhaisuus: aikaisin pesineet linnut myös lähtivät viikon verran etuajassa. Esimerkiksi monia hyönteissyöjiä, kuten kirjosieppoja, oli jo syyskuun alussa harvinaisen niukalti.

Marjalinnut tulivat – ja menivät

Tilhi.

räkättirastas

Idänpikkusiepon ja pikkusiepon höyhenpuvun värityksessä on pieniä eroja, ja lajien kutsuäänet ovat erilaisia.

Marraskuussa nähtiin kaksi Suomelle uutta lintulajia Jan Södersved Marraskuun alussa Suomessa määritettiin kaksi maalle uutta lintulajia. Kuun ensimmäisenä päivänä Nakkilasta löytyi preeriakahlaaja, ja heti seuraavana päivänä Helsingistä ilmoitettiin idänpikkusieppo.

Vuoden ensimmäisen Suomelle uuden lintulajin löysi Kari Mäkelä 1.11. Nakkilan Leistilänjärveltä. Peltotiellä astellut pienipäinen ja isosilmäinen kahlaaja oli Mäkelälle tuntematon, eikä mukana ollut lintukirjaa. Puhelinkonsultoinnin perusteella päädyttiin preeriakahlaajaan, ja kun paikalle saapui lisää harrastajia, määritys oli selvä.

Samana päivänä Ville Supponen alkoi epäillä Helsingin Seurasaaressa parina päivänä näkemäänsä sieppoa idänpikkusiepoksi, mutta määritys varmistui vasta seuraavana päivänä. Myöhemmin kävi ilmi, että idänpikkusieppo oli ollut Seurasaaressa jo 21.10. Silloin se oli kuvattu tavallisena pikkusieppona, jota laji suuresti muistuttaa. Idänpikkusieppoa pidettiin pikkusiepon alalajina vuoteen 2010 saakka.

Preeriakahlaaja on pohjoisamerikkalainen laji, mutta sen vierailua Suomeen oli jo odotettu. Laji on havaittu aikaisemmin muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Brittein saarilla laji on havaittu noin 50 kertaa.

Idänpikkusieppo pesii laajalla alueella Siperiassa Uralin itäpuolella ja talvehtii Kaakkois-Aasiassa. Euroopassa se on havaittu vain muutaman kerran. Ruotsista, Tanskasta ja Ranskasta on yksi ja Iso-Britanniasta neljä havaintoa.

Edellinen Suomelle uusi lintulaji oli kesällä 2015 Sotkamossa havaittu idänkäki. Mikäli BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnot molemmista uusista lajeista, Suomessa on havaittu 477 luonnonvaraista lintulajia.

Pekka Komi

250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0

II/9

III/9

I/10

II/10

III/10

I/11

II/11

Tilhi ja räkättirastas olivat runsaimmillaan lokakuun alussa. Kuvassa on esitetty Tiiraan ilmoitetut yksilömäärät syksyllä 2016 kymmenen päivän jaksoissa. Esimerkiksi II/9 tarkoittaa 11.–20.9.

Preeriakahlaaja on suunnilleen suokukkokoiraan kokoinen ruskeankirjava pohjoisamerikkalainen kahlaaja.

6 Jussi Vakkala

Syksystä numeroin 2 830 PYRSTÖTIAISTA muut­

ti Luodon Öuranissa 2.10. etelään.

Päivän mittaan kirjattiin 88 parvea, joista suurimmassa oli 180 ja monessa muussa yli 100 lintua. Yli tuhannen pyrstötiaisen päiväsummia on tänä syksynä kirjattu myös Porissa, Paraisten Utössä ja Hangon lintuasemalla. Suurin Tiiraan tallennettu pyrstötiaismuutto on syksyltä 2000, jolloin 9.10. Säkylän Pihlavassa muutti 5 500 yksilöä.

865 ISOKÄPYLINTUA matkasi 9.10. Kristiinakaupungin Ljusgrundissa koilliseen. Vähän ete­ lämpänä, Säpin lintuasemalla, muutti samana päivänä 458 yksilöä, ja edellispäivänä Pyhärannan Rihtniemessä laskettiin 229 yksilöä. Jo 27.9. siellä havaittiin 251 muuttajaa. Yli 200 isokäpylintua laskettiin myös Taipalsaarella 26.9.

Nämä ovat lajin ennätysmuuttoja. Tiirassa on vain yksi aiempi havainto yli 200 isokäpylinnusta.

662 HARMAASORSAA lepäi-

li Espoon Matalajärvellä 30.9. Parina muuna päivänä laskettiin yli 400 ja useana päivänä yli 300. Ennen tätä syksyä suurimmat määrät ovat parin vuoden takaa, jolloin Espoon Iso-Huopalahdella laskettiin 324 harmaasorsaa. Espoon ja lähialueiden ulkopuolella ei päästä läheskään samanlaisiin lukuihin.

Muualla Suomessa vain Hailuodossa on havaittu yli 100 harmaasorsaa.

350 PEUKALOISTA

puikkelehti Lemlandin Lågskärillä 16.10.

Saaressa oli peukaloisia lähes yhtä paljon kuin punarintoja (250) ja hippiäisiä (150) yhteensä. Seuraavana päivänä Lågskäriltä ilmoitettiin vielä 100 peukaloista, ja yli sadan päiviä olivat myös 11.10. ja 12.10. Peukaloisilla oli selvästi hyvä syksy, mistä osoituksena myös Paraisten Jurmossa laskettiin 17.10. 160 yksilöä. Saman verran on Tiiran aiempi päiväennätys.

75 PULMUSSIRRIÄ

kierteli 3.9. Lohtajan rannoilla Kokkolassa, ja samana päivänä Hailuodon Keskiniemessä laskettiin 71 yksilöä. Pulmussirri on säännöllisesti läpimuuttavista sirreistämme harvalukuisin, ja suurimmat määrät nähdään tavallisesti elo–syyskuussa Pohjanlahden matalilla rannoilla Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Yli 70 yksilön päiväsummia on ilmoitettu Tiiraan vain pari kertaa aiemmin.

Koonnut Jan Södersved

Tiheinä parvina viihtyvät vesilinnut, kuten tukkasotkat, ovat luonnonvaraisista linnuista suurimmassa riskissä sairastua lintuinfluenssaan.

Lintuinfluenssa

saapui Suomeen

Eri puolilta Eurooppaa syksyn aikana kuuluneet uutiset korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviämisestä konkretisoituivat marraskuussa myös Suomessa, kun Ahvenanmaalta löydettiin tautiin kuolleita tukkasotkia, riikinkukkoja ja kanoja.

Hieman aikaisemmin tautia oli löydetty Tanskasta ja Ruotsista. Joulukuun alussa tauti todettiin myös Paraisilla kuolleista tukkasotkista.

Teemu Lehtiniemi Lintuinfluenssa on lintujen virustauti, joka vaivaa erityisesti vesistöissä viihtyviä lintuja. Lintuinfluenssan leviäminen Suomeen on uhka erityisesti siipikarjalle. Laajalle levitessään tautiin voi talven aikana kuitenkin kuolla merkittäviä määriä myös tiheissä parvissa viihtyviä vesilintuja, kuten tukkasotkia.

Ihmisille lintuinfluenssa ei aiheuta todellista uhkaa.

Lintuja voi huoletta ruokkia, ja niille voi ripustaa pönttöjä.

Lintuinfluenssatilanteen seuraamisessa lintuharrastajat ovat avainasemassa. Erityisesti kohteilla, joille kerääntyy paljon vesilintuja, on syytä ilmoittaa viranomaisille, mikäli löytää useita kuolleita lintuja. Mahdollisen tautitapauksen löytyessä on tärkeää koota tietoa myös muista paikalla havaituista lintulajeista ja määristä.

Lintujen tauti

Lintuinfluenssasta tunnetaan runsaasti erilaisia tyyppejä, kuten ihmistenkin influenssasta. Lintuinfluenssan vain vähäisiä oireita aiheuttavia matalapatogeenisiä tyyppejä esiintyy yleisesti luonnossa, Euroopassakin koko ajan.

Suomessa nyt todettu tyyppi H5N8 kuuluu korkeapatogeenisiin viruksiin, jotka aiheuttavat linnuissa korkeaa

kuolleisuutta. Siipikarjatiloilla, joilla lintujen tiheydet ovat huomattavia, virus tarttuu nopeasti suureen osaan linnuista ja voi tappaa lyhyessä ajassa suuren osan yksilöistä. Luonnossa, jossa lintujen tiheydet ovat siipikarjatiloja selvästi pienempiä, sairastuneiden ja kuolleiden yksilöiden määrät jäävät yleensä onneksi pieniksi.

Lintujen influenssatyyppien tarttuminen ihmisiin on yleisesti epätodennäköistä ja sairastumisriski erittäin pieni. Ihmisiä on kuitenkin sairastunut joihinkin lintuinfluenssatyyppeihin, erityisesti tyyppiin H5N1, joka levisi maailmalla erityisesti vuosina 2004–2008. Tautiin sairastui siipikarjan kanssa tekemisissä olleita ihmisiä lähinnä Kaukoidässä. Tätä tyyppiä ei lopulta todettu lainkaan Suomesta, mutta siitä huolimatta tauti aiheutti Suomessa vuonna 2005 mediamylläkän, jossa lintujen ja ihmisten taudit menivät sekaisin. Lintuinfluenssan uhattiin muuttuvan hetkellä millä hyvänsä ihmisestä ihmiseen leviäväksi pandemiaksi. Joissakin kunnissa viranomaiset asettivat jopa lintujen talviruokintakieltoja ja kehottivat poistamaan linnunpöntöt pihasta.

20 viime vuoden aikana H5N1-lintuinfluenssatyyppiin on maailmanlaajuisesti kuollut noin 360 ihmistä. Se on hyvin vähän, kun ottaa huomioon taudin esiintyneen ja kehittyneen maailman tiheimmin asutuilla alueilla. Tavallisiin ihmisinfluenssamuotoihin kuolee maailmanlaajuisesti noin puoli miljoonaa ihmistä vuodessa.

Tiira-lehti

7

4 | 2016

Nimistön uumenista

Hanhien levähdys

Suomessa turvattava Jan Södersved

Suomessa muuttoaikaan levähtävien hanhien, erityisesti valkoposkihanhien, lukumäärä on edellisen kymmenen vuoden aikana huomattavasti kasvanut, mikä on lisännyt hanhien aiheuttamia haittoja maataloudelle.

Marraskuussa Lohjalle kokoontuneet BirdLife Suomen edustajat esittivät huolensa vaatimuksista tappaa valkoposkihanhia sen vuoksi, että niiden levähtäjämäärät ovat Suomessa kasvaneet. Edustajien mukaan hanhien aiheuttamien vahinkojen hillitsemiseksi tarvitaan toimenpiteitä, mutta lintujen tappaminen ei ole ratkaisu.

Varsinkin itäisen ja eteläisen Suomen luonnonsuojelualueverkostosta hanhien ruokailulle sopivat alueet puuttuvat kokonaan. Hanhikantojen hyvinvointi riippuu pelloista. Maataloushaittojen estämiseksi maataloustukiin tarvitaan erityisesti hanhien ruokailua varten kehitetty peltotyyppi, jonka avulla viljelijät ohjaavat hanhet pois niiltä pellolta, joilla hanhet aiheuttavat taloudellisia menetyksiä.

Myös viljelytavat voidaan sopeuttaa nykytilanteeseen. Hanhet ruokailevat mielellään sänkipelloilla, joilla ne eivät aiheuta vahinkoja. Siksi pellot kannattaa kyntää mahdollisimman myöhään syksyllä.

BirdLife Suomi hyväksyy hanhiparvien häirinnän silloin, kun se tapahtuu pelloilla, joilla hanhet aiheuttavat huomattavaa taloudellista hait-

Henkilönnimiä ja

lintujen nimiä Jukka Hintikka

Hanhet eivät aiheuta vahinkoa sänkipelloille, joten hanhia ei kannata hätyyttää niiltä oraspelloille. Sänkipellot kannattaa myös kyntää mahdollisimman myöhään syksyllä.

taa, mutta korostaa sitä, ettei hanhia saisi pelotella muilta pelloilta. BirdLife pitää tärkeänä, että viljelijöille korvataan edelleen taloudelliset vahingot silloin, kun hanhet niitä aiheuttavat. Ensisijaisesti pitää kuitenkin löytää keinoja vahinkojen estämiseksi.

Vaikka suurten hanhimäärien le-

vähtäminen on Suomessa verraten uusi ilmiö, monet muut Euroopan maat ovat tulleet jo vuosikymmenet toimeen suurten hanhimäärien kanssa. Esimerkiksi Alankomaissa, jonka pinta-ala on vain reilu kymmenesosa Suomen alasta, talvehtii keskimäärin 1,7 miljoonaa hanhea.

Poikkeuslupia vain poikkeustilanteisiin Teemu Lehtiniemi Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi lokakuun puolivälissä linnustonsuojeluväen odottaman ennakkopäätöksen rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaisista poikkeusluvista.

Oikeuden päätöksen mukaan variksen ja harakan poikkeusluvan perusteeksi ei riitä, että varikset ja harakat syövät muiden lintujen munia ja poikasia. Poikkeuslupa on poikkeus, jolle pitää olla erityinen syy ja hakemuksessa on oltava tarkka selvitys siitä, miksi juuri kyseisessä tapauksessa poikkeuslupa on välttämätön.

Yleisluontoisilla perusteilla myönnettyjen lupien vuoksi rauhoittamattomien lintulajien pesimäaikainen rauhoitus ei ole Suomessa kunnolla toteutunut. Lupia varisten, harakoiden ja suurten lokkien tappamiseksi sen vuoksi, että ne syö-

vät riistalintujen munia ja poikasia, on myönnetty runsaasti.

Vuoden 2013 poikkeuslupa- ja saalistilastojen mukaan pesimäkautiselle nelikuukautiselle rauhoitusajalle myönnettiin lupia esimerkiksi 52 000 variksen tappamiseksi, mikä on reilusti yli 10 prosenttia Suomen pesimäkannasta.

Pesimäaikaisen rauhoitusajan ulkopuolisen kahdeksan kuukauden aikana tapettiin Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan noin 140 000 varista. Poikkeuslupien avulla voitiin siis tappaa variksia 75 prosentilla siitä tehosta (yksilöä/päivä), millä variksia tapettiin rauhoitusajan ulkopuolella.

Runsaalla poikkeuslupamäärällä on käytännössä nollattu lakiin kirjattu pesimäaikainen suoja. BirdLife uskoo, että oikeuden päätös parantaa merkittävästi rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaista suojaa ja vähentää rauhoitettujen lajien pesintää häiritsevää ampumista pesimäaikana.

Lintujen nimistöön on tallennettu paljon muutakin kuin suoraan lintuihin liittyvää tietoa. Erikoisimmasta päästä ovat lajit, jotka ovat saaneet nimensä henkilön mukaan.

Suomenkielisestä nimistöstä tällaiset lajit on pääosin siivottu pois; suomalaisissa lintujen nykynimissä esiintyy vain muutama Darwinin (esimerkiksi darwinintinami) ja Montezuman (montezumanviiriäinen) kaltainen historiallinen henkilö.

Usein nimellä on muistettu tyyppiyksilön kerääjää tai muuten lajin kuvaamisen kannalta tärkeää luonnontutkijaa. Niinpä allihaahkan tieteellisessä nimessä näkyy Georg Wilhelm Steller (Polysticta stelleri), jääkuikan nimessä Edward Adams (Gavia adamsii) ja pikkutuulihaukan (Falco naumanni) sekä ruosterastaan (Turdus naumanni) nimissä Johann Naumann.

Meillä tavattujen lintujen tieteellisiin nimiin on ikuistettu yksi suomalainenkin, luonnontieteilijä Alexander von Nordmann (1803–1866).

Hän teki suuren osan tieteellisestä urastaan Krimillä, Kaukasuksella ja Etelä-Venäjällä, ja siellä hän myös keräsi ensimmäisen aropääskykahlaajan (Glareola nordmanni).

Englannissa nimiä on annettu myös lajin ensimmäisen kuvauksen laatijan perusteella. Näistä voi kuitenkin tulla sekaannuksia. Esimerkiksi Suomessakin ennen schwarzin­uunilintuna tunnettu siperianuunilintu (Phylloscopus schwarzi) onkin englanniksi Radde’s Warbler kuvaajan eikä tieteellisen nimen perusteella.

Aropääskykahlaaja. Piirros: Sari Viikinkoski

Teemu Lehtiniemi

Marguerite Tarzia/BirdLife International

BirdLifen joululahjaklassikko:

Lahjapönttö – paras lahja linnuille ja lintujen ystäville!

Sukeltavat merilinnut jäävät helposti kiinni kalaverkkoihin. BirdLife kehittää menetelmiä, jotka eivät haittaa kalastusta mutta vähentävät lintukuolemia.

1. Liettua BirdLife kehittää menetelmiä, joilla lintujen tarttumista kalaverkkoihin voidaan vähentää. Valtamerten troolien ja pitkäsiimojen lisäksi myös tavallisiin Itämerelläkin käytettäviin ammattikalastajien verkkoihin kuolee suuria määriä lintuja. Liettualaisten kalastajien kanssa on kolmen vuoden ajan testattu räikeän mustavalkoisia

varoittimia, joiden avulla sukeltavat sorsa- ja ruokkilinnut havaitsevat kalaverkot helpommin. Tulokset ovat rohkaisevia, ja testausta on nyt laajennettu Portugaliin ja Japaniin.

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/how-simple-stripedsheets-could-save-seabirds

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

Linnut saavat kodin ja lahjan saaja kortin, jonka voi taitella vaikka ikkunalaudalle tai pöydälle koristeeksi.

Auta lintuja, tilaa lahjapönttö:

BirdLife maailmalla BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto.

BirdLifella on 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

❆ tee tilaus osoitteessa www.birdlife.fi/lahjapontto ❆ tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15) Koonnut Inka Plit

Rahankeräyslupa POL-2014-17528, 18.3.2015

Lahjapönttö on hyväntekeväisyyslahja, jonka avulla BirdLife Suomi kerää varoja linnustonsuojelutyöhön ja linnunpönttöjen rakentamiseen.

Shutterstock

Kerätyillä varoilla BirdLifen lintuharrastajat rakentavat pönttöjä ja vievät ne metsään puolestasi. Pönttöä ei siis lähetetä tilaajalle eikä lahjan saajalle – vaan linnuille sinne, missä tarve on suurin.

Suuren ja näyttävän naurusarvinokan ”sarvea” kaupataan samoihin tarkoituksiin kuin norsunluuta.

5. Indonesia Naurusarvinokan (Rhinoplax vigil) ”sarvesta” on tullut erittäin haluttua laittomilla markkinoilla, ja sen laiton metsästys on kasvanut räjähdysmäisesti muutamassa vuodessa. Jo tätä ennen sitä on uhannut myös elinympäristöjen tuhoutuminen. BirdLife on siirtänyt lajin silmälläpidettävien uhanalaisuusluokasta suoraan äärimmäisen uhanalaiseksi, ja suunnittelee pikaisia suojelu- ja valistushankkeita lajin pelastamiseksi.

Lue lisää: www.birdlife.org/asia/ news/ivory-poachers-driving-rarebird-extinction

Tiira-lehti

9

4 | 2016 RSCN

2. Jordania Jordanian BirdLife on yhdessä maan viranomaisten kanssa paljastanut maan toistaiseksi suurimman metsästysrikoksen. Yhdeltä henkilöltä takavarikoitiin 7 000 laittomasti metsästettyä lintua, suurin osa mustapääkerttuja. Metsästys Jordaniassa on luvanvaraista, mutta lakien noudattamista on vaikea valvoa. BirdLifen kouluttamat vartijat muun muassa partioivat metsästysalueilla ja tarkastavat metsästäjien ajoneuvoja.

Lue lisää: www.birdlife.org/middle-east/news/largesthunting-violation-ever-recorded-jordan

Jordaniassa takavarikoitujen lintujen joukossa oli myös 40 kuhankeittäjää, todennäköisesti matkalla kalliiksi ruoka-annoksiksi ravintoloihin.

3. Liberia Liberian BirdLifen vuosien ponnistelut palkittiin, kun Lofa-Gola-Manon IBA-alueelle (Important Bird and Biodiversity Area) perustettiin tänä syksynä Gola Forestin kansallispuisto. Uusi puisto muodostaa yhdessä naapurimaa Sierra Leonen puolella sijaitsevan samannimisen kansallispuiston kanssa 1 600 neliökilometrin laajuisen suojelualueen. Metsässä elää yli 300 lintulajia, ja sitä ovat uhanneet muun muassa kaivoshankkeet.

Lue lisää: www.birdlife.org/africa/news/threatenedafrican-rainforest-teeming-unique-life-declarednational-park

E. Reson

1.

2.

Myrkkyyn kuolleita savannikorppikotkia.

Peräti seitsemän Afrikan yhdestätoista korppikotkalajista on jo uhanalaisia.

3.

4.

4. Kenia asukkaita, jotta myrkkyjen käyttö saataisiin loppumaan.

Lue lisää: www.birdlife.org/africa/ news/poisoned-extinction-bold-new-approach-saving-africas-vultures

M er lij n

va n

W ee rd

Petoeläinten vähentämiseksi myrkytetyt raadot ovat vakava uhka monille Afrikan eläimille, mutta erityisesti korppikotkille: yksi myrkytetty norsunraato voi tappaa jopa 500 korppikotkaa. BirdLife koulutti marraskuussa Keniassa riistanvartijoita tunnistamaan eläinten myrkytysoireita, toimimaan vahinkojen minimoimiseksi ja raportoimaan tapauksista eteenpäin. Kurssin osallistujat kouluttavat jatkossa kollegoitaan ja myös paikallisia

Piilottelevan luzoninkuhankeittäjän elintavoista tiedetään hyvin vähän. Sitä tavataan vain viidellä toisistaan erillisellä elinalueella Luzonin saarella.

Mangaiankalastajan, paikalliselta nimeltään tanga’eon, eristyneen kotisaaren asukkailla on suurin vastuu lintujen säilymisestä.

6. Filippiinit Äärimmäisen uhanalainen luzonin­ku­ han­keittäjä (Oriolus isabellae) on saanut uuden suojelualueen. Luzonin saarelle kotoperäisen linnun uskottiin pitkään kuolleen sukupuuttoon, mutta laji löydettiin uudelleen vuonna 1993. Tällä hetkellä arvioidaan jäljellä olevan alle 250 yksilöä. BirdLifen ja kahden muun ympäristöjärjestön Conservation Leadership Programme -ohjelman tukema suojeluhanke pyrkii seuraavaksi laatimaan lajille suojelustrategian ja lisäämään paikallisten asukkaiden tietoisuutta lajista.

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/ sanctuary-declared-elusive-oriole-once-believed-extinct

7. Cookinsaaret 6.

5.

7.

BirdLifen hankkeessa on kerätty paljon uutta tietoa vaarantuneen (boraborankalastajan alalajinakin pidetyn) mangaiankalastajan tilanteesta ja elintavoista. Näitä lintuja elää ainoastaan 52 neliökilometrin laajuisella Mangaian saarella, jolla esiintyy runsaasti haitallisia vieraslajeja. Noin 500 yksilön populaation uskotaan olevan vakaa, mutta lintujen suojelu on vaikeaa, sillä tietoa on vähän. Koska saari on hyvin eristynyt, tärkeä osa hanketta on ollut myös saaren asukkaiden saaminen ainutlaatuisen, mutta heille tutun linnun suojelun taakse.

Lue lisää: www.birdlife.org/pacific/news/buildingfuture-cook-islands-mangaia-kingfisher

10

Kolumni

Kuka pysäyttää uuden biotalouden?

Lauri HÄnninen

Aki Arkiomaa toiminnanjohtaja BirdLife Suomi Kun hallitus haluaa lisää biotaloutta, se tarkoittaa nyky-Suomessa lisää sellunkeittämistä ja puun polttamista. Maailman hitaimmin kasvavasta puusta tehdään maailman lyhytkäyttöisimpiä tuotteita. Samalla on unohdettu ilmastonmuutoksen torjuminen ja uhanalaisuuskehityksen pysäyttäminen. Luonnonvarojen käyttöä halutaan lisätä, vaikka metsätalous on jo nykytasolla kestämättömällä pohjalla.

Sotien jälkeen Suomessa tarvittiin nopeasti valuuttaa sotakorvauksien maksamiseen ja maan nostamiseksi jaloilleen. Suomessa toteutettiin ennennäkemättömän rajuja hakkuita, mutta kansallisen edun nimissä ne hyväksyttiin. ”Biotalous” pelasti Suomen. Vuosittaiset hakkuumäärät olivat silloin noin 30 miljoonaa kuutiota. Tänä päivänä hakataan yli kaksinkertainen määrä vuodessa ja määrää pitäisi hallituksen ta-

voitteiden mukaan nostaa vielä 20 prosentilla. Kansallinen hätä on muuttunut arkipäivän kulutusyhteiskunnaksi.

Metsätalouden edustajat todistavat, että meillä on tähän varaa ja metsä kasvaa enemmän kuin koskaan. Kansa on saatu uskomaan, että metsätaloutemme on kestävällä pohjalla. Taloudellisesti näin onkin, mutta ekologisesti ei ole.

Metsälajien uhanalaistumiskehitystä ei ole saatu pysäytettyä. Ennen sitä uudelle biotaloudelle ei ole perusteita. Metsien suojelua on lisättävä merkittävästi, arvokkaat luontokohteet on rajattava hakkuiden ulkopuolelle, kulotusta ja järeiden jättöpuiden määrää on lisättävä ja lahopuun määrä on saatava vähintään nelinkertaiseksi nykytasosta.

Tutkimukset osoittavat myös, ettei fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puulla ole kestävä keino ilmastonmuutosta vastaan. Metsän lisääntyvä käyttö ei millään tutkimusskenaariolla auta vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Kasvattamalla hakkuita esitetyt 15 miljoonaa kuutiota, Suomi puolittaisi hiilinie-

lunsa eli hiilivaraston vuosittainen kertymän. Avohakattu metsä on hiilidioksidin lähde vähintään seuraavat 20 vuotta. Päästövähennykset tarvitaan nyt heti, eikä tämä toteudu puun polttoa lisäämällä. Erityisen huolestuttavaa on bensiinin valmistus puusta, koska sen tekeminen itsessään kuluttaa paljon energiaa ja bensiini käytetään autonmoottorissa, jonka hyötysuhde on parhaimmillaan vain 25 prosenttia.

Biotaloudessa ohitetaan tutkimustieto ja asiantuntijuus. Poliitikot ovat määräämässä lopputuloksen etukäteen.

Kuka pysäyttää tämän kehityksen? Hakkuiden pysäyttämisiä suoralla toiminnalla on jo nähty. Paikalliset asukkaat ja suojelijat ovat nousseet puolustamaan metsiään. Ratkaisun avain jää loppupelissä suomalaiselle metsäomistajalle.

Hän päättää, mitä omalle metsälle tehdään – ja uskooko poliitikkojen sanaan vai luottaako riippumattomiin asiantuntijoihin ja oman järjen käyttöön.

IBA-alueiden linnustoa

seurataan kesällä 2017 Aleksi Lehikoinen

Tero Toivanen Suomen kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden eli IBA-alueiden (Important Bird and Biodiversity Area) seurannat jatkuvat kesällä 2017. Lintulaskennoista kiinnostuneille on jälleen tarjolla mielenkiintoisia kohteita Lapin tuntureista Itä-Suomen aarnimetsiin sekä Suomen hienoimpia saaristoja ja lintuvesiä.

IBA-laskennat sisältävät:

–– linjalaskentoja metsä-, suo- ja tunturialueilla –– pesimälinnuston laskentoja saaristossa –– levähtäjälaskentoja ja pesimälinnuston inventointeja lintuvesillä.

Vuonna 2017 ajankohtaisia kohteita ovat esimerkiksi Pallas-Ylläksen tunturialueet Lapissa, Juortanansalon erämaa Kainuussa, Krunnien saaristo Perämerellä, Pernajan saaristo Suomenlahdella sekä Mietoisten- ja Paimionlahden kosteikot Varsinais-Suomessa.

Miten mukaan?

IBA-laskijaksi voi ilmoittautua BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivaselle. BirdLife Suomi tukee useamman päivän laskentaponnistuksia päivärahoin ja

Suomen tärkeimmät lintualueet ovat usein myös maan upeimpia retkikohteita. Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi!

kulukorvauksin.

Varsinkin Pohjois-Suomessa alueet ovat laajoja ja useimmiten tavoitteena on saada kasaan 3–4 hengen ryhmä laskijoita: kysele siis kavereita mukaan tai tiedustele, onko jollekin kohteelle jo joukkuetta, johon voisi liittyä! Moni etelän kohde puolestaan hoidetaan alueyhdistysten asiantuntemuksella, joten seuraa, järjestääkö yhdistyksesi laskentoja ensi kesänä.

Lisätietoa IBA-laskennoista ja laskentakohteista: –– suojeluasiantuntija Tero Toivanen (tero. toivanen@birdlife.fi) –– www.birdlife.fi/suojelu/paikat/iba/ iba-suomen-tarkeat-lintualueet.shtml

Tiira-lehti

11

4 | 2016

Pertti Rasp

Koskikara saalistaa vesihyönteisten toukkia ja muita pikkueläimiä. Se liikkuu veden alla siipiensä avulla ja pohjaa pitkin kävelemällä.

Paljonko Suomessa talvehtii

koskikaroja?

Tero Toivanen

LINTU

sa jäätä on todennäköisesti eniten, jolloin karat ovat helpoimmin löydettävissä. Jo pidentynyt päivä helpottaa sekin helmikuista laskentaa.

Koskikara on helppo tuntea ja varsin helppo havaita.

Osallistu sinäkin laskentatalkoisiin!

Lasketaan koskikarat!

1980-luvulla koskikaran Suomen talvikannaksi esitettiin 5000–8000 yksilöä. Talvisten koskikarojen arvellaan meillä sittemmin vähentyneen. Monella perinteisellä koskikarapaikalla määrät ovat selvästi pienentyneet ja muutamissa tuoreissa alueellisissa kartoituksissa ei ole enää päästy viime vuosituhannen lukuihin. Väheneminen voi silti olla vaikkapa talvien leudontumisen aiheuttamaa harhaa, sillä karojen löytäminen vaikeutuu sulapaikkojen määrän kasvaessa.

Tämän talven tavoitteena on selvittää, paljonko koskikaroja Suomessa nykyään talvehtii. Karahavaintoja kerätään koko talven ajan, mutta erityisen tehokkaasti karoja on tarkoitus etsiä 4.–12.2.2017. Helmikuun alus-

Näin osallistut: –– Tallenna kaikki talven koskikarahavainnot Tiiraan (www.tiira.fi)!

–– Jos retkeilet laskenta-aikana 4.–12.2., tarkista, onko oman alueesi lintuyhdistyksellä lista laskentakohteista. Ilmoita yhdistykselle, jos aiot laskea jonkin listan kohteista.

–– Tarkista laskentakohde huolella mielellään rantoja pitkin kävellen. Esimerkiksi silloilta tähyillessä jäävät karat helposti huomaamatta.

–– Ilmoita havaintojen paikat Tiiraan mahdollisimman tarkkaan, ja vältä esimerkiksi pitkien jokiosuuksien summien ilmoittamista.

Kerro lisätiedoissa, miten kattavasti kohde on tarkastettu.

–– Tärkeää on ilmoittaa myös, jos karoja ei ole havaittu huolellisesta tarkastuksesta huolimatta. Tällöin Tiiraan ilmoitetaan lukumääräksi 0.

Suurimmat koskikarakerääntymät (vähintään 10 yksilöä) Suomessa 2010-luvulla.

Pohjakartta: Maanmittauslaitos, Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssi

Koskikara on yksi harvoista linnuista, joita muuttaa suurin joukoin Suomeen talvehtimaan. Koskikaran Suomen pesimäkanta on pieni, mutta talvisilla sulapaikoillamme niitä viihtyy siihen verrattuna moninkertainen määrä. Talvehtivia karoja saapuu meille varsinkin Ruotsin ja Norjan tunturialueilta.

Koskikaroja talvehtii koko maassa. Suurimmat talvikerääntymät nähdään Pohjois-Suomessa: esimerkiksi Kuusamon Kiveskoskella ja Inarin Jurmukoskella talvehtii säännöllisesti 30–40 karaa. Vahvaa kara-aluetta ovat perinteisesti olleet myös Savon, Keski-Suomen ja Pirkanmaan vesireitit. Etelässä kerääntymät ovat keskimäärin pienempiä, mutta siellä myös sulia vesiä on enemmän, jolloin karat hajaantuvat pikkupuroille. Vähäkaraista seutua näyttää olevan esimerkiksi Pohjanmaa.

Talvehtivat koskikarat suosivat melko hitaasti virtaavia, matalia vesiä ja niitä voi löytää jopa metrin levyisiltä puroilta. Moni kara siirtyy vuolaammille virroille vasta pienempien vesien jäädyttyä, ja suurimmat kerääntymät nähdäänkin yleensä kovien pakkasjaksojen aikaan. Kovin syvistä uomista tai sameista vesistä

koskikaraa ei yleensä tapaa, mutta pelto-ojakin kelpaa talvehtimispaikaksi, jos vesi on riittävän kirkasta.

Koskikara puolustaa talvellakin reviiriä, joka on tavallisesti muutaman kymmenen metrin mittainen pätkä jokivartta. Koskilla, joilla talvehtii kymmeniä karoja, tilaa jää reviirille vähemmän, ja toisiaan takaa ajavat karat ovatkin parhailla talvehtimispaikoilla tavallinen näky.

VUODEN

12

Nettinurkkaus Internet, mobiilisovellukset ja muut sähköiset ohjelmat ovat oivia apuvälineitä oman lintutietämyksen lisäämiseen.

Tiira-lehden nettinurkkauksessa jaetaan vinkkejä mielenkiintoisista aiheista.

Mikä ääni?

–

mobiilisovellukset ja nettisivut avuksi lintujen äänien tunnistamiseen

Internetistä löytyvät ääninäytteet ovat usein hyvä apu lintujen äänien tunnistamiseen. Mobiilisovellusten (ks. myös edellinen Tiira-lehti) avulla äänet kulkevat näppärästi mukana myös retkillä.

Mikko Oivukka Internetistä löytyy monia sivustoja, joissa voi tutustua lintujen ääninäytteisiin.

Maailmanlaajuisesti tunnetuin ja monipuolisin on varmasti Xeno-canto, josta löytyy ääninäytteitä noin 9 600 eri lintulajista. Samasta lajista näytteitä voi olla jopa tuhansia. Sivusto on englanninkielinen, mutta valitsemalla etusivun alareunasta kieleksi suomen, lajinimet on mahdollista saada myös suomeksi. Hyvää sivustossa on myös se, että kaikilla on mahdollisuus kirjautua käyttäjäksi ja lisätä omia nauhoituksiaan muiden kuunneltavaksi. www.xeno-canto.org Xeno-canton valtavaa ääninäytteiden tietokantaa käyttää myös moni mobiilisovellus. Android-käyttöjärjestelmän puhelimiin on mahdollista ladata ainakin Bird Sounds ja Ornithopedia Europe -sovellukset. Sekä Androidiin että iPhoneen on saatavilla Aves Vox -sovellus. Mobiilisovelluksen etuna on helpompi käytettävyys suoraan maastossa.

Play Store App Store Edellisessä Tiira-lehdessä esitellyiltä suomalaisilta kuvasivustoilta, Tarsigerista ja Lintukuvasta, löytyy myös ääninäytteitä. Tarsiger tunnetaan enemmän harvinaisten lajien tietokantana.

Lintukuva-sivuston äänet ovat tunnetun äänittäjän Hannu Jänneksen tuotantoa. www.tarsiger.com www.lintukuva.fi Tavallisimpien suomalaislintujen ääniä on mahdollista kuunnella myös lintujen-äänet.net-sivustolla, jonka äänitiedostot löytyvät lisäksi ainakin Applen käyttöjärjestelmään ladattavasta mobiilisovelluksesta. lintujen-äänet.net App Store

Talviruokinnan

perusteet Petri Hirva

Miro Tähtinen

Miksi lintuja ruokitaan?

Lintujen on vaikea löytää talvella ravintoa kylmyyden, lyhyen valoisan ajan, lumen ja jään takia. Pesimäseuduilla talvehtiminen voi kuitenkin olla joillekin yksilöille parempi vaihtoehto kuin raskaalle ja vaaralliselle muuttomatkalle lähteminen.

Talviruokinta auttaa montaa talvehtijaa selviytymään vaikeistakin pakkasista. Talviruokinnan vaikutukset näkyvät linnustossamme: talitiainen, sinitiainen ja viherpeippo ovat runsastuneet moninkertaisesti viime vuosikymmenten aikana ilmeisesti paljolti talviruokinnan vuoksi.

Milloin kannattaa ruokkia?

Hyvä yleisohje on aloittaa talviruokinta, kun maa jäätyy tai peittyy lumeen. Kun ruokinnan on aloittanut, sitä pitäisi jatkaa yhtäjaksoisesti kevääseen saakka kunnes maa on paljas ja sula. Ruokinnan lopettaminen kesken voi koitua kohtaloksi linnuille, jotka ovat tottuneet käymään ruokintapaikalla.

Kesällä linnut löytävät luonnosta itse ravintonsa, joten kesäruokintaa pitäisi välttää. Jos linnuilla on pesimäaikaan tarjolla helposti saatavaa siemenravintoa, voi poikasten ruokavaliosta tulla liian yksipuolinen, mikä vaikuttaa niiden kasvuun ja kehitykseen.

Minne ruokinta kannattaa perustaa?

Lintujen ruokintapisteet pitäisi sijoittaa vähintään 10 metrin päähän rakennuksista. Lähellä olisi hyvä olla tuuheita havupuita, pensaita tai pensasaitaa, jotka ovat pikkulinnuille hyvä suoja pedoilta ja viimalta.

Ruokintapaikan sijoittamisessa kannattaa huomioida ikkunoiden heijastus. Linnut voivat pelästyessään lentää ikkunoita päin luullessaan ikkunapinnan heijastuksia

Osallistu Pihabongaukseen 28.–29.1.! (ks. s. 13)

Hyvä ruokinta-automaatti estää lintujen ulostamisen ruuan joukkoon.

Tällaisella automaatilla käy mielellään myös ainoa vihreäselkäinen tikkamme, harmaapäätikka.

metsäksi. Sälekaihtimet ja rullaverhot ovat hyviä heijastuksen vähentäjiä. Ikkunaan voi kiinnittää myös haukan muotoisia tarroja, sillä linnut varovat haukan siluettia.

Yleissääntö ruokinnalle on, että se on sallittua kaikkialla missä sitä ei ole erikseen kielletty. Taloyhtiöillä ja maanomistajilla on oikeus kieltää lintujen ruokinta alueillaan.

Säännöt eläinten ruokinnasta kuntien ja kaupunkien viheralueilla vaihtelevat paikkakunnittain. Asia on hyvä selvittää oman alueen ympäristöviranomaiselta ennen ruokinnan perustamista.

Mitä kannattaa tarjota?

Monenlainen tarjottava kelpaa linnuille, kunhan se ei ole pilaantunutta tai liian suolaista. Lintujen lempiruuat vaihtelevat lajeittain, mutta yleisimpiä herkkuja ovat auringonkukansiemenet, maapähkinät, tali ja kaura. Rypsiä, hirssiä ja pellavaakin voi kokeilla, samoin marjoja ja hedelmiä. Emme suosittele linnunruuaksi leipää tai leivänmuruja, koska ne vain täyttävät linnun vatsan mutta eivät ole kovinkaan ravintorikkaita.

Pähkinät kannattaa tarjota murskattuina, muuten ne jäävät monilta lajeilta syömättä. Pähkinät voi murskata esimerkiksi tehosekoittimessa tai perunanuijalla. Pähkinöitä murskattaessa syntynyttä jauhoa ei pitäisi antaa linnuille, koska se vettyy helposti.

Miten ruoka tarjoillaan?

Ruokinnassa kannattaa käyttää ruokinta-automaattia, jonka säiliöstä ruoka valuu alareunassa oleviin kapeisiin kouruihin ruoan kulutuksen mukaan. Perinteisen lintulauta- ja maaruokinnan huono puoli on, että linnut pääsevät kulkemaan ruuan päällä ja ulostamaan siihen, jolloin erilaiset taudit voivat levitä. Maaruokinta voi myös houkutella paikalle rottia.

Rasvasiementankoja ja talipalloja on tarjolla verkottomina ja verkollisina. Verkottomat ovat linnuille turvallisempia, koska verkkoon tarttumisen vaaraa ei ole.

Verkollisista tuotteista kannattaa poistaa verkot ennen tarjolle asettamista. Tämän jälkeen tangot ja pallot voi laittaa tarjolle metalliverkkohäkkeihin.

PIHA 28.–29.1.2017 Hauskaa, helppoa, hyödyllistä – ja siihen kuluu vain tunti!

Pihabongauksessa tarkkaillaan lintuja tunnin ajan omalla pihalla tai muulla paikalla ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Tapahtuman avulla on jo yli kymmenen vuoden ajan kerätty arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta.

Osallistu sinäkin!

Pihabongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille.

Kaikki havainnot ovat arvokkaita!

Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja.

Pihabongauksen suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Opettaja!

Osallistu Pihabongaukseen luokkasi kanssa perjantaina 27.1.!

: abongaukseen ih P t tu is ll sa o Näin malla in ajan lintuja o sn Tarkkaile tunn a sopivassa paika ss u u m i ta la al ih kotip 29.1.2016 sa la 28.1. tai su . tsemasi lintulajit n Tunnista havai n lako yksilöä kutaki n Laske monta n äkyvissä samaa n n ää ill m im n e jia on aikaan. lBirdLife Suome si to n ai av h a it n Ilmo ella: verkkolomakke .

2 3. än tä is e im le vi aus.fi www.pihabong stioittaa myös po ilm i vo t o n n ai av nH tu 29 Suomi, Annanka fe Li d ir B a: ill rt lee ko . Postikorttiin tu ki in ls e H 0 10 0 A 16, 0 ainnnoitsijan ja hav ai av h s yö m ä it merk ajanet, havainnointi te it so o n ka ai p to rä. noitsijoiden mää kohta ja havain

www.pihabongaus.fi Kuvat: Petri Kuhno

Pihabongaus on järjestetty Suomessa vuodesta 2006 alkaen. Se on Suomen suurin lintutapahtuma, johon osallistuu vuosittain noin 20 000 ihmistä.

14 Jan Södersved Sirpa Karjalainen

Kiikarin läpi

Lintuelämää Kilpisjärven talvessa Sirpa Keskitalo ”Kop, kop, kop, rap, kopi kop…”

Alkutalven luontoäänet ovat täällä taas! Talitiaiset tutkivat uteliaina ikkunoiden pieliä ja riipivät kesän jäljiltä ikkunoihin unohtuneita sääskiverkkoja. Minulle talitiaisten ilmestyminen pihapiiriin tarkoittaa aina varmaa talventulon merkkiä. Kohta tarvitaan monenmoista talvievästä pakkasista ja pimeästä selviytymiseen.

Olen ilahtuneena huomannut, että ainakin talitiaisilla oli tänä vuonna kohtalainen pesimäonni Kilpisjärven kairoissa. Niin runsaina nuorukaisia tepasteli valmiusasemissa olevan lintulaudan ympärillä. Aina ei tilanne ole näin onnellinen. Äärevät ilmasto-olosuhteet ja havupuiden tarjoaman suojan puuttuminen karsivat tehokkaasti poikastuottoa.

Viime talven ankarat pakkaset verottivat koko tiaiskantaa raskaalla kädellä. Päivä päivältä ruokintapaikalla kävi vähemmän lintuja, mutta muutama sentään selvisi kesään saakka.

Lintujen laji- ja yksilömäärien vaihtelut ovat vuosittain suuria.

Tänä syksynä pihallani on vieraillut talitiaisten lisäksi punatulkkupariskunta, lapintiaisia, sinitiaisia, vihervarpusia, varpusia, harakoita ja pari satunnaista närheä. Lähikoivuissa hiiripöllö ja helmipöllö kyttäilevät vuorotellen pikku paisteja.

Lumipatjan paksuuntuminen tuo pihoihin riekon. Joka vuosi pieniä riekkotokkia ruokailee pihan tunturikoivujen silmuilla.

Viime talvena riekkoja oli runsaasti, mutta nähtäväksi jää, kuinka lisääntynyt kettukanta verottaa pihapiireissä viihtyviä riekkoja.

Lintujen talviruokinta on peruja kotoa opituista malleista.

Mutta Kilpisjärvenkin lintulautavieraat ovat oppineet nirsoilemaan. Ennen toin etelästä kauralyhteitä ja kauranjyviä, jotka upposivat suurena herkkuna lintujen kupuihin. Nyt vain paras on kyllin hyvää. Auringonkukansiemenet, pähkinät ja hirssinsiemenet, niistä näyttää tämän päivän vieraiden gourmet-ruokavalio koostuvan. Poron kuu sentään kelpaa vielä – useampikin lintu mahtuu takomaan rasvatankoa.

Kaamoksen aikaan päivänvaloa on vain pari tuntia vuorokaudessa. Tuon ajan linnut syövät aivan vimmatusti. Kukaan ei enää ehdi rähistä naapureiden kanssa, sillä ruokailun onnistuminen on hengissä selviytymisen ehto. Hämärän laskeutuessa heti iltapäivän kynnyksellä on aika hakeutua pimeän ja pakkasen suojaan. Pihassani on viisi linnunpönttöä, jotka ovat sekä talvella että kesällä yhtä ahkerassa käytössä. Työhuoneeni ikkunasta olen nähnyt jopa neljän tiaisen mahtuvan sopuisasti yhteen pönttöön.

Osallistun vuosittain Pihabongaukseen ja innostan aina koululaiset mukaan. Seuraamme ahkerasti ruokintapaikkojen lintuja ja ilmoitamme tulokset yhdessä. Viime keväänä pidimme oman kevätlintujen seurannan. Oli hauska huomata lasten kanssa, että monet muuttajat saapuvat meille aiemmin kuin Keski-Suomeen.

Meidän kevätmuuttajamme eivät suinkaan tule etelästä, vaan suuri osa saapuu Norjan rannikon kautta. Jäämerelle on meiltä matkaa vain 50 km!

Kirjoittaja opetteli lapsena isojen jekuttamana: harakka on harmaa ja varis valkoinen. Vieläkin teettää vaikeuksia tunnistaa linnut oikein.

Lapinpöllö voi suhtautua hyvin välinpitämättömästi ihmisiin. Sillekin on kuitenkin suotava ruokailurauha.

Kuinka lähelle

voi mennä?

Jan Södersved Lintukuvauksesta on tullut lintuharrastuksen suosituimpia muotoja, ja toinen toistaan komeampia otoksia voi ihailla kuvaajien verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Eräässä ryhmässä julkaistiin hiljattain lapinpöllöstä kuva, joka kirvoitti odottamattoman kysymyksen: kuinka lähelle pöllöä uskaltaa mennä kuvaamaan, ettei se hyökkää kimppuun?

Kysymys osoittaa surkuhupaisuudessaan sen, että myös harrastajakuvaajien joukossa on niitä, jotka tuntevat luontoa luvattoman heikosti. Jokaista etsimeen osuvaa lintua ei aloittelijan välttämättä tarvitsekaan heti määrittää lajilleen, mutta alkuperäinen kysymys pitäisi ymmärtää asettaa aivan toisin: kuinka lähelle voi mennä kuvaamaan, ettei lintu häiriinny?

Kysymykseen on mahdoton antaa täsmällistä vastausta, sillä on lintuja, jotka eivät tunnu piittaavan vähääkään lähellä rauhallisesti häärivästä kuvaajasta, ja on niitä, jotka säikkyvät matkoihinsa jo kaukaa. Silloin on jo menty liian lähelle.

Kokenut kuvaaja ottaa parhaat lähikuvat ennalta valmistellusta kuvauspiilosta tai odottamalla kärsivällisesti linnun lähestyvän kuvaajaa.

Talvella lintujen lähestymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kylmänä pakkaspäivänä linnun selviäminen seuraavaan päivään voi olla kiinni siitä, että

Usein ysytyt KK ysymykset se voi rauhassa ruokailla koko valoisan ajan. Päivästä toiseen jatkuva toistuva häiriö voi koitua linnun kohtaloksi. Siksi esimerkiksi pienellä sulapaikalla sinnittelevä kuningaskalastaja on syytä jättää rauhaan. Samasta syystä Tiira-lintutietopalveluun tallennetut talviset havainnot kuningaskalastajasta ja eräistä muista lajeista salautuvat automaattisesti.

Kun luonnossa eletään vuoden hiljaisimpia hetkiä, yksittäiset satunnaistalvehtijat saavat runsaasti huomiota – varsinkin isompien harrastajakeskusten lähellä. Joissakin tapauksissa nämä lintumaailman talvijulkkikset ovat seurannassa lähes koko valoisan ajan. Silloin on tärkeää pitää huolta siitä, että linnut voivat paparazzien piirityksessäkin ruokailla rauhassa.

Lintujen tarkkailu ja kuvaaminen kannattaa aloittaa tavallisemmista lajeista.

Tarkkailemalla lintuja oppii niiden käyttäytymistä, ja tuntemalla käyttäytymistä on taas helpompi valmistautua ja varautua kuvaustilanteisiin. Kärsivällisyys palkitaan, eikä liian lähelle pidä mennä. Ei siksi, että pöllö hyökkäisi.

Tiira-lehti

15

4 | 2016

Sarvipöllö

Huuhkaja

Aija Lehikoinen

Lajipari

Korvatupsulliset pöllöt Vertailussa sarvipöllö ja huuhkaja Aki Aintila Koko

Ruumis Kasvot

Siivet lennossa

Huuhkaja (Bubo bubo)

Solakampi, pitkät siivet ja pitkä niska

”Tynnyrivartalo”

Pituus 31–37 cm, varista pienempi

Selkä ja siiven peitinhöyhenet Lentotyyli

Sarvipöllö (Asio otus)

Pituus 59–73 cm, selvästi varista suurempi

Kasvot lämpimän ruskeat, silmien sisäreunalla pitkät ja paksut valkeat juovat Kasvot harmaanruskeat, kasvojen vaaleat juovat ohuet Ohuita pitkittäisjuovia

Lento kevyttä, ”pumppaavaa”

Siivet hyvin pitkät ja suhteellisen kapeat Micha Fager

Suuria mustia täpliä

Lento suoraviivaista ja raskasta

Siivet leveät ja suhteellisen lyhyet

1. Mikä on tämä peltoaukeita suosiva, talvisin parvittain liikkuva palleroinen lintu?

6. Kuinka suuren nopeuden villikalkkuna voi juostessaan saavuttaa?

3. Mikä lintu on nimetty roomalaisten viisauden ja sodankäynnin jumalattaren mukaan?

8. Miten kuumilla ja kuivilla aavikkoalueilla pesivät hietakyyhkyt kuljettavat vettä poikasilleen?

2. Millä kesäpukuisella sirrillämme on musta vatsalaikku?

10

kiperää linnuista!

4. Kuinka monta sääksilajia on maailmassa?

5. Mitä hyötyä käpylinnulle on sen kärjestään ristissä olevasta nokasta?

7. Mistä sihteerilinnun nimen arvellaan juontuvan?

9. Miksi afrikanmarabun mustat koivet näyttävät usein valkoisilta?

10. Kuinka syvälle kuikat pystyvät sukeltamaan?

Oikeat vastaukset löydät sivulta 17.

16

Talkoissa osallistujia vauvoista vaareihin Inka Plit BirdLife Suomen ja UPM:n yhteistyösopimus talkoiden merkeissä jatkui tänäkin vuonna. Yhteistyön tarkoituksena on tukea talkootyötä lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi.

Tänä vuonna talkootuella haluttiin

tukea erityisesti lasten lintu- ja luontokursseja, paikallisia linnustonlaskentakoulutuksia sekä kosteikkojen kunnostushankkeita. Talkootukea jaettiin tänä vuonna 14:lle BirdLife Suomen 30 jäsenyhdistyksestä. Suurimmat tukisummat myönnettiin Helsingin seudun, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Kar-

jalan alueyhdistyksiin linnustonlaskentakurssien, nuorten lintuasemakurssin sekä niittotalkoiden järjestämiseen.

Tämän vuoden talkoissa on myös muun muassa järjestetty lapsille retkiä ja lintuopastuksia, hoidettu nummea, kunnostettu lintuasemaa ja lintutornia, aloitettu isokoskelon pöntötys- ja seu-

rantahanke sekä pidetty pönttötalkoita niin päiväkotilasten kuin vanhustenkin kanssa!

Juha Juuti

Pareja kaksi

– opettelimme lintulaskijaksi

Liisa Laitinen ja Tiina Räikkönen Keväisenä viikonloppuna 13.–15.6.2016 BirdLife Suomen Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueyhdistykset (EKLY, Oriolus ja PKLTY) sekä Savonlinnan aikuis- ja ammattiopisto järjestivät lintulaskentakurssin Savonlinnassa. Kolmisenkymmentä lintuharrastajaa ja luontokartoittajaopiskelijaa pääsi tutustumaan lintulaskennan saloihin. Mukana oli sekä vasta-alkajia että kokeneempia konkareita.

Vakioitujen laskentojen tärkeyden lintujen runsausmuutosten seurannassa tiedämme kaikki. Itäisessä ja kaakkoisessa Suomessa lintulaskijoista on

ollut pulaa. Koulutus ja rohkaisu ovat siis tarpeen. BirdLife Suomi tuki kurssin järjestämistä talkootuen muodossa.

Kurssilla käytiin iltapäivisin läpi eri laskentojen teoriaa ja aamupäivisin laskentoja opeteltiin käytännössä maastossa. ”Lintuja omaksi ilokseen harrastavalle maallikolle kurssi oli silmiä ja korvia avaava: harrastusta voi omassa lähiympäristössä mielenkiintoisella tavalla laajentaa näinkin”, mukana ollut ruokolahtelainen Tiina Räikkönen pohtii. ”Jospa lupaamme, että ensi kevään vesilintulaskentaan osallistuu lähijärvillä kaksi tarmokasta laskijaa, emmekä laske yksilöitä, vaan niitä lintupareja!”

Kokemukseen perustuvat käytännön

Laulaako peippo pää- vai apusaralla? Tero Toivanen (vas.) opastaa linjalaskentaharjoituksessa.

vinkit laitoimme korvan taa. Esimerkiksi maastolomake saattaa todellisuudessa olla hillitöntä sotkua, jos sade ja hyttyset liiskaantuvat sen päälle. Kosteudelta suojatut havisvihkot ja itsellekin

selkeät apupiirrokset ovat siksi tärkeitä.

Vaikutelmaksi jäi, että osanottajat pitivät viikonloppua monin tavoin onnistuneena. Ja sitten vain rohkeasti laskemaan!

Nuoret lintu­asemakurssilla Johannes Silvonen

Nuoret kurssilaiset saivat tuntumaa aamun vakiohavainnointiin Hangon lintuaseman ”bunkkerilla”.

Johannes Silvonen Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa järjesti tänä keväänä nuorille kaksi retkimuotoista lintuasemakurssia Hangon lintuasemalla. Kursseja järjestettiin kaksi, koska mukaan ilmoittautui enemmän osallistujia kuin mihin lintuaseman majoitustilat olisivat kerralla riittäneet! Kursseille saatiin BirdLifelta talkootukea.

Retket järjestettiin huhtikuussa peräkkäisinä viikonloppuina. Ensimmäisenä viikonloppuna mukaan lähti kuusi ja toisella neljä 15–24-vuotiasta nuorta.

Lähes kaikki vierailivat Hangon lintuasemalla ensimmäistä kertaa.

Viikonloppujen aikana nuoret pääsivät osallistumaan lintuaseman toimintaan käytännössä: he harjoittelivat aseman aamuvakion sekä paikallisten lintujen laskemista, seurasivat lin-

tujen rengastamista ja tutustuivat muihin lintuaseman rutiineihin, kuten iltahuutoon.

Lähes koko valoisa aika vietettiin ulkona maastossa, eikä mielenkiintoisilta lintuhavainnoilta vältytty kummankaan viikonlopun aikana. Ensimmäisen viikonlopun huippuhetkiä oli Gåsörsvikeniltä löytynyt lintuaseman historian toinen kuningaskalastaja sekä muuttava kyhmyhaahkakoiras. Toisella retkellä havaittiin muun muassa paikallinen sepelrastas ja 19 muuttavaa nokkavarpusta.

Tringa järjesti osallistujille kyydin Helsingistä Hankoon ja takaisin sekä ruokailut lintuasemalla. Ruoka valmistettiin yhdessä nuorten kanssa lintuaseman keittiössä.

Vastaavanlainen kurssi on suunnitteilla myös ensi keväälle – tervetuloa mukaan!

Tiira-lehti

4 | 2016

BirdLife

Tiesitkö tämän Tiirasta?

-lintumatkat 2017

Tallenteiden lisääminen ja selaaminen

BirdLife-lintumatkat ovat lintuharrastusmatkoja, joissa matkaohjelman muodostavat linnut ja lintupaikat. Matkakohteina ovat BirdLifen valitsemat mielenkiintoiset lintualueet ja oppaina toimivat parhaat asiantuntijat.

Etelä-Espanja, 9.–16.1.

Uutuusmatka lämpöön, aurinkoon ja hienoille lintupaikoille. Muutama paikka jäljellä. Hinta n. 1 450 €. Järj. Skaftung Nature (www.lintukurssit. info).

Costa Rica, 28.1.–12.2. (täynnä) Oppaana Tuomas Seimola. Hinta 4 960 €. Järj. Kontiki (www.kontiki.fi).

Tiirasta löytyy jo tuhansia kuvia ja muita tallenteita. Esimerkiksi hiirihaukkahavaintoja, joihin on liitetty yksi tai useampi tallenne, on Tiirassa yli 300.

Jari Kårlund Tiira-lintutietopalveluun jo muutamia vuosia sitten tullut mahdollisuus lisätä havainnon yhteyteen erilaisia tallenteita on kasvattanut suosiotaan jatkuvasti. Pelkästään viimeksi kuluneen vuoden aikana yksi tai useampi kuva, video tai äänitallenne on lisätty yli 12 000 havaintoon.

Tiiraan on siis kertynyt jo melkoinen kokoelma kuva- ja äänimateriaalia, jota voi käyttää lintujen opiskeluun tai oman määrityksen varmistamiseen, tai pelkästään nauttia tallenteiden katselusta ja kuuntelusta!

Lisää tallenne

Tallenteita voivat lisätä kaikki Tiiran käyttäjät. ”Lisää tallenne” -linkistä aukeavassa ikkunassa on lomake, jolla voi ladata tiedostoja omalta tietokoneelta, linkittää kuvia esimerkiksi omilta kuvasivuiltaan tai linkittää videoita YouTubesta. Muille Tiiran käyttäjille voi halutessaan antaa oikeuden tallenteen kommentointiin.

Yhteen havaintoon voi liittää enintään kuusi kuvaa, jotka ovat kooltaan korkeintaan 675 x 900 pikseliä ja 350 kilotavua. Kuvien on oltava jpg-tiedos-

tomuodossa. Äänitteitä ja videolinkkejä sallitaan yksi havaintoa kohti. Äänitteen koko saa olla enintään 180 sekuntia ja 1,5 megatavua, ja sen sallitut tiedostomuodot ovat mp3, mpg, mpeg ja mpeg3.

Etsi tallenteita

Tallenteiden tarkastelu on Tiiran jäsenetu – se on käytössä kaikilla rekisteröityneillä käyttäjillä, jotka ovat ilmoittaneet Tiiran ”Omat tiedot” -kohtaan jäsennumeron (jäsennumero on kaikilla jäsenillä ja tukijoilla, ja se löytyy esimerkiksi Tiira-lehden osoitekentästä).

Havaintoja selatessa ne havainnot, joihin on liitetty tallenne, erottaa havaintorivin alussa olevasta kamera-symbolista, jota klikkaamalla tallenteet saa näkyviin. ”Laajalla haulla” on mahdollista hakea pelkästään havaintoja, joihin on liitetty tallenne.

Erillinen ”Tallenneselain” löytyy vasemman reunan valikosta ”Lajitietoa”-väliotsikon alta. Tallenneselaimella voi etsiä tallenteita tietystä lajista.

Tallenneselaimessa on lisäksi linkki uusimpiin ja suosituimpiin tallenteisiin.

Tuorein tallenteisiin liittyvä Tiiran ominaisuus on etusivulla näkyvä uusin tallennettu kuva!

Portugal, 11.–18.2. (lähes täynnä) Matka kesälintujemme talvehtimispaikoille. Hinta n. 1 500 €. Järj.

Skaftung Nature.

Keski-Thaimaa, 26.2.–7.3. (täynnä) Oppaana Tero Linjama. Hinta 2 820 €. Järj. Kontiki.

Tanska, 6.–13.3.

Näemme satoja tuhansia lintuja talvehtimisalueillaan ja muuttolintujen ensimmäisen aallon. Hinta n. 1 100 €. Järj. Skaftung Nature.

Espanja, Katalonia, 11.–18.3.

Seuraamme vuoristossa partakorppikotkien ruokailua ja kalliokiipijän näkemiseen on hyvät mahdollisuudet. Sieltä suuntaamme kohti puoliaavikoita ja etsimme mm. kaitanokkakiuruja. Retki päättyy Ebro Deltan kosteikolle. Hinta n. 1 300 €. Järj. Avescapes.

Uganda, 17.3.–1.4.

Oppaana Juha Honkala. Hinta 5 700 €. Järj Kontiki.

Koillis-Intia, Mishmi Hills ja Namdapha, 17.3.–2.4.

Itä-Himalajan vuoristometsät sisältävät uskomattoman lajikirjon.

Retkillä kuljemme Brahmaputran alangoilta Himalajan lumihuipuille.

Lajimäärä lähentelee viittäsataa, ja joukossa on useita alueen vaikeasti tavoitettavia lajeja. Hinta n. 4 400 €. Järj. Avescapes.

Espanja ja Marokko, 20.–29.3.

Koe haikaroiden ja petolintujen massiivinen muutto Gibraltarin kahdella puolen. Ylitämme Gibraltarinsalmen Marokkoon, missä etsimme afrikkalaisten lajien lisäksi monia Marokon erikoisuuksia.

Oppaana Antero Topp. Hinta 2 120 €. Järj. Finnature (www.finnature.fi).

Espanja, Navarra, 30.3.–7.4.

Madridista lintupaikkojen kautta Navarraan, missä kevät on jo täydessä käynnissä. Hinta n. 1 600 €. Järj. Skaftung Nature.

Viro, 2.–5.5.

Retkeilemme alueen parhailla paikoilla Matsalun ympäristössä. Hinta n.

550 €. Järj. Skaftung Nature.

Kroatia, kesäkuun alku.

Hinta n. 1 500 €. Järj. Skaftung Nature.

10 kiperää linnuista (s. 15) 7. Sen pään sivun sulat tuovat mieleen entisaikojen sihteerien tavan pitää 6. Jopa 40 kilometrin tuntinopeuden.

5. Se pystyy nokallaan halkaisemaan käpyjen suomut päästen näin käsiksi suomujen alla oleviin ravintopitoisiin siemeniin.

4. Vain yksi, vaikka sääksi pesii ympäri pohjoista pallonpuoliskoa ja päiväntasaajan eteläpuolellakin Indonesiassa ja Australaasiassa asti.

3. Minervanpöllö.

1. Peltopyy (koiras).

2. Suosirrillä.

Vastaukset:

Länsi-Irlanti, 9.–14.2.

Hinta 1 200 €. Järj. Avescapes (www.avescapestravels.com).

Puola, 13.–18.6.

Matka hienoille lintupaikoille, joissa meitä odottavat lukuisat upeat lintulajit sekä Białowiezan ja Biebrzan kansallispuistojen koskematon luonto. Oppaana Petri Kuhno. Hinta 1 350 €. Järj. Kontiki.

Lapin linnut ja Varanki, 25.6.–2.7.

Käymme sään salliessa myös Hornøyalla. Hinta n. 1 100 €. Järj.

Skaftung Nature.

Venäjä, Belomorsk, 21.–25.9.

Hinnat alkaen 700 €. Vastaanotamme syysarktikaa Vienanmerellä.

Kuljetus Joensuusta. Oppaana Jari Kontiokorpi. Vähintään 5 lähtijää.

Järj. Arctic Loon Travels (www.facebook.com/ArcticLoonTravels)

Tulossa: Koillis-Intia, Eagle Nest ja Kaziranga, 22.3.–8.4.2018. Järj. Avescapes.

10. Jopa 75 metrin syvyyteen.

9. Marabu ulostaa jaloilleen todennäköisesti viilentääkseen itseään.

8. Ne kuljettavat vettä rinta- ja vatsahöyhenissään kaukana pesästä sijaitsevilta juomapaikoilta. Erityisesti koiraiden höyhenet ovat rakenteellisesti kehittyneet tähän tehtävään, ja niihin voi ”kiinnittyä” vettä enemmän kuin tavalliseen pesusieneen. sulkakyniä korvan takana. Nimi saattaa myös juontua arabiankielisestä ”metsästäjälintua” tarkoittavasta sanasta ”saqr-et-tair”.

18

Sebastian Andrejeff on vuoden nuori lintuharrastaja Tomi Muukkonen / www.lintukuvaaja.kuvat.fi

Markus Lampinen ja Kim Kuntze 20-vuotias turkulainen Sebastian ”Sepi” Andrejeff innostui toden teolla linnuista vuonna 2013, jolloin hän liittyi Turun Lintutieteelliseen Yhdistykseen

(TLY) ja alkoi retkeillä aktiivisesti. Tutustuimme häneen kunnolla ensimmäisen kerran saman vuoden joulukuussa matkatessamme kohti Jurmon lintuasemaa, josta tulikin yksi Sepin suosikkiretkikohteista muiden lintuasemasaarten ohella.

Siitä lähtien Sepi on kuulunut erottamattomana osana nuorista ja nuorehkoista lintuharrastajista koostuvaan kaveriporukkaamme ja kokenut kanssamme monia unohtumattomia retkiä.

Sepin ansiolista on suhteellisen lyhyeen aktiiviharrastushistoriaan nähden vakuuttava. Hän on toiminut muun muassa Jurmon, Hangon, Säpin ja Lågskärin lintuasemilla miehittäjänä yhteensä jo pitkälle toistasataa vuorokautta.

Hän on harjoitellut rengastusta asemien lisäksi sekä sisämaan seurantapyynneissä että ruokintavakiopyynneissä. Hän on laskenut kolmen kesän aikana yhteensä 16 vakiolinjaa, perustanut oman talvilintulaskentareitin Turkuun sekä tehnyt vesilintulaskentoja Kaarinassa ja Salossa.

Keväällä 2015 Sepi otti TLY:n nuo-

risojaoston vetovastuun ja onkin järjestänyt useita retkiä. Lisäksi hän toimi kesällä 2015 yhtenä TLY:n räystäspääskyhankkeen vastuuhenkilöistä ja on osallistunut muidenkin vuoden lintu -hankkeiden kartoituksiin sekä TLY:n vuosikatsausten kirjoittamiseen. Vuoden 2016 alusta Sepi on toiminut ansiokkaasti myös Bongariliiton hallituksen sihteerinä.

Harrastuksessaan Sebastian on osoittanut suurta aktiivisuutta myös erilaisissa yhdistysten pinnaralleissa ja määrityskilpailuissa: hän on ollut mukana esimerkiksi TLY:n kesä- ja talviralleissa, TLY:n nuorisojaoston Ruissalo-ralleissa ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan Laru-ralleissa sekä osallistunut Bongariliiton ja nuorisojaostojen määrityskilpailuihin hyvällä menestyksellä.

Heti alusta alkaen Sepin avoimuus ja vilpitön innostus uuden oppimiseen kiinnitti huomiomme. Hänen kykynsä omaksua uutta tietoa ja soveltaa sitä

käytännön tilanteisiin on huomiota herättävä. Harvoin näkee yhtä nopeaa kehitystä harrastuksen alussa kuin Sepin ystävänä on saanut vierestä seurata.

Sosiaalisesti lahjakkaana Sepi on myös päässyt hyvin sisään harrastajaporukoihin, ja hänelle on muodostunut laaja kaveripiiri harrastuksen parista.

Sebastian on loistava nuori lintuharrastajayksilö, jolta voimme tulevaisuudessa odottaa vielä suuria!

BirdLife Suomi on vuodesta 2000 lähtien valinnut vuoden nuoren lintuharrastajan. Palkinnolla halutaan kannustaa nuoria aktiiviseen lintuharrastus- ja järjestötoimintaan. Palkinto julkistettiin Bongariliiton syyskokouksessa Helsingissä 19.11. ja BirdLife Suomen edustajiston syyskokouksessa Lohjalla 20.11.

Edustajiston syyskokous

lyhyesti

Inka Plit –– Edustajiston syyskokous pidettiin sunnuntaina 20.11. Lohjalla. Kokousta edeltävänä päivänä pidettiin BirdLife Suomen uuden strategian laadintaan liittyviä työpajoja.

–– Kokouksessa oli paikalla 49 edustajaa 23 jäsenyhdistyksestä.

–– Kokous hyväksyi muun muassa BirdLife Suomen toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2017 ja käsitteli muita ajankohtaisia asioita.

–– Liittohallituksen varapuheenjohtajaksi 2017–2018 valittiin jatkokaudelle Hanna Aalto Parikkalasta.

–– Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Risto Nevanlinna Espoosta ja Tuomo Pihlaja Hankasalmelta. Uudelle kaksivuotiskaudelle liittohallitukseen valittiin Juhani Kairamo ja Jyrki Mäkelä. Hallituksessa jatkavat lisäksi Markus Ahola, Markus Keskitalo, Kim Kuntze ja Kalle Larsson sekä puheenjohtaja Johan Hassel.

–– Kokouksessa julkistettiin vuoden nuori lintuharrastaja ja vuoden retkikummi (ks. ohessa) –– Edustajisto antoi julkilausuman, jossa vaaditaan muuttavien hanhien levähdysalueiden turvaamista ja toimenpiteitä hanhivahinkojen ehkäisemiseksi (ks. s. 7).

–– Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin. Edustajisto kokoontuu kahdesti vuodessa. Oman yhdistyksesi edustajat: www.birdlife.fi/yhdistys/edustajisto.shtml

Petri Kemppainen on vuoden retkikummi Esko Nevala Petri Kemppainen on tuttu näky Rovaniemen ympäristön lintupaikoilla ja laajemminkin Lapin selkosilla. Lintuharrastusta on takana jo pitkästi päälle 30 vuotta, vaikka nuorimies on vielä reilusti alle viidenkymmenen.

Petrin lintuharrastus käynnistyi 1980-luvun alussa omaksi iloksi. Petri on pikkupojasta asti kulkenut metsässä, varsinkin papan kanssa. Varsinainen lintuharrastuskipinä iski Halosen Jorman pitämästä kurssista.

Työkin on vienyt miehen luontoon: rajavartijan hommat käynnistyivät heti armeijan jälkeen, 18-vuotiaana. Siinä hommassa ovat tulleet Angelin ja Ivalon lintupaikat ja lintuharrastajat tutuiksi. Mukaan tarttuivat myös niin Tornien taisto kuin Aves Lapponiakin, 24 tunnin pinnaralli. Myös rengastus kuuluu harrastusvalikoimaan pienimuotoisesti.

Työ toi Petrin vuosituhannen alkuvuosina Rovaniemelle. Hän lähti mukaan yhdistystoimintaan BirdLife Suomi on vuodesta 2005 lähtien valinnut vuoden retkikummin. Retkikummi on BirdLife Suomen jäsenyhdistyksessä toimiva aktiivinen lintuharrastaja, joka järjestää linturetkiä ja tarjoaa aloittelijoille hyvän mahdollisuuden päästä sisälle lintuharrastuksen saloihin. Palkinto julkistettiin BirdLife Suomen edustajiston syyskokouksessa Lohjalla 20.11.

Esko Nevala

ja on ollut Lapin lintutieteellisen yhdistyksen hallituksessa kaikkiaan kymmenkunta vuotta. Petri kuuluu nykyään yhdistyksen omistautuneimpiiin ja pidetyimpiin retkenvetäjiin.

Linturetkien vetäminen alkoi yhdistyksen alueen torneille suunnatuista tapahtumista. Lasten lintuviikko tuli mukaan kymmenkunta vuotta sitten ja vei miehen mennessään. Lintuviikkoa varten Petri on ottanut palkkatyöstään lomaa ja käyttänyt sen retkien järjestämiseen. Normaalisti loman tarve on ollut viikko, mutta tänä vuonna pyyntöjä retkitapahtumiin tuli jo niin paljon, että opastukset jatkuivat kahdella päivällä yli suunnitellun viikon!

Kaikkiaan liki viisisataa lasta ja opettajaa osallistui Petrin 19 retkelle tänä vuonna. Viime vuosien tapahtumissa käyneiden määrä lasketaan jo tuhansissa.

Kouluilta ja erityisesti lapsilta tullut palaute on ollut erinomaisen positiivista. Lapset ovat olleet innostuneita, ja lintutietoutta on kertynyt varmasti myös opettajille. Olipa joku kuulijoista kysynyt, onko Petri elokuvatähti, kun esiintyy niin hyvin!

Tiira-lehti

4 | 2016

Miljoonien muuttolintujen tapahtuma Jan Södersved Euroopan suurimpaan lintuharrastustapahtumaan, BirdLifen EuroBirdwatchiin, osallistui tänä vuonna yli 24 000 ihmistä. Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna 1.– 2.10. muuttolintuja tarkkailtiin 40:ssä Euroopan ja Keski-Aasian maassa, ja viikonlopun aikana järjestettiin yli tuhat retkeä tai muuta tapahtumaa.

EuroBirdwatch-tapahtuman tarkoitus on edistää linnustonsuojelua ja lintuharrastusta. Valtioiden rajoista välittämättä matkaa tekevät muuttolinnut kuvastavat hyvin kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä lintujen suojelussa.

Tänä vuonna tapahtumassa havaittiin noin 5,8 miljoonaa lintuyksilöä. Yli miljoonaa lintuyksilöä havaittiin Ruotsissa, Suomessa ja Liettuassa. Runsaimmat muuttajat olivat peippo ja kottarainen.

Suomessa runsain laji oli valkoposkihanhi. Rääkkylän Vuonie-

Lintuoppaana Petri Kuhno

messä niitä laskettiin sunnuntai-iltana 75 000 ja Iitin Sääskjärvellä 70 000. Seuraavaksi runsaimmat lajit olivat sepelkyyhky ja alli.

Lauantaina Lappeenrannassa muutti noin 18 000 räkättirastasta ja Asikkalassa yli 1 300 sinitiaista.

Heikkotuulinen sunnuntai oli vielä monipuolisempi lintupäivä. Etelärannikolla muutti sepelkyyhkyjä, ja länsirannikolla vaelsi tuhansia pyrstö- ja kuusitiaisia. Myös komeita kurkiauroja nähtiin Länsi- ja Etelä-Suomessa.

Harvinaisia taigauunilintuja havaittiin noin 50, mutta harvinaisin lintu oli lauantaina Kuopiosta löytynyt arotasku. Viikonlopun aikana Suomessa havaittiin noin 220 lintulajia.

Puolan lintumatka 13.-18.6.2017 Tervetuloa kesäkuun lintumatkallemme Puolan Bialowiezan ja Biebrzan alueille. Bialowiezan kansallispuisto Valkovenäjän rajalla säilyi sodissa pommituksilta ja maailman viimeiset luonnonvaraiset visentit säästyivät sukupuutolta.

Ikimetsissä elää mielenkiintoisia lintuja; sepelsieppo, sarakerttunen, tammitikka ja niittysuohaukat. Biebrzan kansallispuiston suot ovat arvokkain osa puistosta. Suolammissa elävät sammakot, kilpikonnat sekä harvinaiset kosteikkojen linnut tekevät alueesta huippuhienon seurattavaksi. Lintuasiantuntijana matkalla Petri Kuhno.

MATKAKOHDE

Tähtivirtaa toimistolle Kirsi Peltonen Miro Tähtinen aloitti BirdLifen toimistolla siviilipalveluksensa lokakuun puolivälissä. Miro on alkujaan Turun lähistöltä maaseudun tuntumasta, mutta asunut muutaman vuoden Vaasassa, jossa hän kesällä valmistui japanologian kandidaatiksi. Siviilipalveluksen jälkeen Miro aikoo hakeutua opiskelemaan koreanologiaa Helsingin yliopistoon.

Kielten opiskelun lisäksi Miron harrastuksiin kuuluvat lenkkeily, musiikin kuuntelu ja ajankohtaisiin asioihin tutustuminen.

Maalta kaupunkiin muuttaneena Mirolle on jäänyt ajoittainen kaipuu palata luontoon. Tiedonhaluisena ja uusille asioille avoimena Miro päätti hakea siviilipalveluspaikkaa BirdLifesta.

Miron työnkuvaan kuuluu toimistotyötä: sähköposteihin ja puhelimeen vastaamista sekä lasku-

Miro Tähtinen

Miron myötä BirdLifen toimisto palvelee nyt myös japaniksi!

tusta. ”Työporukka on innostunutta ja työllensä omistautunutta, ja olen viihtynyt täällä hyvin. Opin koko ajan lisää linnuista: oman tietotason kasvaminen tuo mukavia onnistumisen tunteita”, kertoo Miro. Hän pitää myös työn ihmisläheisyydestä; linnuista kiinnostuneiden kanssa on mukava jutella havainnoista ja muista lintuihin liittyvistä asioista.

Puola, Bialowiezan ja Biebrzan kansallispuistot MATKAN AJANKOHTA 13.–18.6.2017 MATKAN HINTA 1 350 €/hlö jaettu 2hh www.kontiki.fi/matkat/puolan-lintumatka

Muita tulevia lintu- ja luontomatkoja: LUMO -luontokuvausmatka Baskimaalle

5.–9.6.2017

Jukka Palm

Kolumbian lintumatka

syyskuu 2017

Tuomas Seimola

Madagascarin juhlamatka

lokakuu 2017

Ugandan luontomatka

28.10.–9.11.2017 Heidi Arponen

Koillis-Brasilia ja Itäinen Amazonas

16.11.–1.12.2017

Juha Honkala

Bhutan

huhtikuu 2018

Tuomas Seimola

Uutuus! AmazonasTocantins-lintumatka

syksy 2018

Juha Honkala

Ennakkotietoa tulevista matkoista päivitetään: www.kontiki.fi/matkatyypit/lintumatkat

LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET verkkokaupassa www.kontiki.fi, sähköpostitse ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300

Kon-Tiki Tours on Bongariliiton pääyhteistyökumppani.

Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd.

20

Kullan arvoinen

Esko Gustafsson Tom Lindroos

Inka Plit 1. Kuvaile lyhyesti lintuharrastuksen merkitystä elämässäsi.

Lintuharrastus on muokannut ajat-

telutapaani ja maailmankuvaani sekä suhtautumistani luontoon ja muuhun ympäristöön. Samoin se on antanut ystäviä, elämyksiä ja innostusta niin arkeen kuin juhlaan.

Hopeisia ansiomerkkejä Kirsi Peltonen

BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt hopeisia ansiomerkkejä ansioituneille lintuharrastajille. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää valtakunnallisesti tai paikallisesti merkittävästä ja yleensä

pitkäaikaisesta, vähintään 15 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen, suojelun ja/tai yhdistystoiminnan hyväksi.

Vuonna 2016 hopeinen ansiomerkki on myönnetty seuraaville henkilöille:

2. Mikä on tärkein asia, jonka olet lintuharrastukselta saanut?

Rakkaus luontoon, ja sen säilyttämiseen omille lapsille ja tuleville sukupolville.

3. Kerro, miksi sinulle on myönnetty tämä ansiomerkki.

Kehu itseäsi kursailematta!

En ole lintuyhdistysten hallitusammattilainen, vaan olen enemmän suoran toiminnan harrastaja. Olen pyörittänyt vuosikymmenien mittaan lukemattomia erilaisia lintuihin liittyviä hankkeita, esimerkiksi vuoden linnut, lintuatlakset ja taajamalaskennat. Lisäksi olen aktiivisesti ja monipuolisesti ollut mukana linnustonseurannassa vuosikymmeniä niin omalla panoksella kuin muita laskijoita kannustamassa. Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen lehteen Ukuliin olen kirjoittanut viidellä vuosikymmenellä yli 50 juttua, ja olin merkittävällä panoksella mukana myös Var-

–– –– –– –– –– –– ––

Tapio Aalto (Turku) Esa Aaltonen (Lohja) Jörgen Eriksson (Finström) Raimo Hyvönen (Turku) Osmo Kivivuori (Mynämäki) Juha Kylänpää (Laitila) Jari Kårlund (Sauvo)

sinais-Suomen linnut -kirjan kirjoittajakunnassa.

4. Vinkkisi aloittelevalle harrastajalle.

Ole mieli avoinna, ja pyri kokeilemaan kaikkea lintuihin ja lintuharrastukseen liittyvää toimintaa. Vain näin voit hahmottaa koko harrastuksen kirjon ja siitä saatavien elämysten määrän.

BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki on järjestön korkea-arvoisimpia tunnustuksia. Se myönnetään laajamittaisesta ja valtakunnallisesti tai kansainvälisesti erittäin merkittävästä ja yleensä hyvin pitkäaikaisesta toiminnasta.

BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt vuonna 2016 kultaisen ansiomerkin Esko Gustafssonille.

–– –– –– –– –– –– ––

Jarmo Laine (Turku) Reijo Leino (Forssa) Mikael Nordström (Turku) Jyrki Normaja (Turku) Kalle Rainio (Kaarina) Asko Suoranta (Turku) William Velmala (Raasepori)

Hanna Aalto ryhtyi kuukausilahjoittajaksi Aki Arkiomaa Hanna Aalto on 39-vuotias biologian opettaja ja lintumaalari Parikkalasta.

Hän on toiminut pitkään BirdLife Suomen alueellisissa yhdistyksissä Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa.

Aalto on tänä vuonna ryhtynyt BirdLife Suomen kuukausilahjoittajaksi.

Mitä lintuharrastusyhteisö on antanut paikkakunnallesi?

Parikkalassa toimii Parikkalan ja Rautjärven lintukerho, joka on tärkeä yhdistäjä alueen lintuharrastajille. Lintukerholaiset ovat olleet mukana kunnostamassa lintupaikkoja ja järjestämässä erilaisia tapahtumia.

Mihin suuntaan Parikkalan linnusto on mennyt?

Parikkalassa on lukuisia hienoja lintujärviä, joiden linnusto on kuitenkin lähtenyt taantumaan. Vanhoja metsiä tarvitsevat lintulajit ovat myös hätää kärsimässä, koska taloudellisen tilanteen heikkeneminen on lisännyt hakkuita.

Mitä asian hyväksi pitäisi tehdä?

Lintuvesien tilasta tarvitaan ajantasaista tutkimustietoa ja tämän tiedon perusteella päivitetyt hoitosuunnitelmat. Pelkät suunnitelmat eivät tietysti riitä, vaan ne pitää saada myös käytäntöön. Metso-ohjelman laajentaminen ja tehokkaampi tiedottaminen sen mah-

dollisuuksista voisivat auttaa ahdingossa olevia metsälajeja.

Millaisena haluat nähdä tulevaisuuden BirdLifen?

Haaveilen BirdLife Suomesta, joka pystyy tarjoamaan nykyistä laajempia jäsenpalveluita, jonka jäsenyhdistyksissä olisi nykyiseen verrattuna moninkertainen jäsenmäärä, ja joka pystyy edistämään entistäkin tehokkaammin lintujen suojelua Suomessa ja maailmalla.

Ryhdy kuukausilahjoittajaksi! www.birdlife.fi/liitytaitue

Anniina Kontiokorpi

Lintuharrastajan oma kauppa

Talvilintujen elämää

Leica Noctivid

Raptors

Kite Ibis

Kowa 883

Swarovski SLC

Lisää tuotteita löydät kotisivultamme Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Avoinna Ma klo 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30, email. lintuvaruste@birdlife.fi, Puh. (09) 386 7856

www.suomenlintuvaruste.com

Swarovski ATX

Muista ruokinnat

Lu ki jo ilt a

22

Näkemiin, pian nähdään! Olen kuvannut Ounasjokisuistossa laulujoutsenia. Vesi pärskyi kun joutsenet lähtivät lentoon, laskeutuivat ja venyttelivät siipiään.

Jarno Luiro (Rovaniemi)

Istuskelin kesäisenä ehtoopäivänä pihakeinussa ja seurasin tiaisen touhuja läheisellä pöntöllä, jonka hää oli kovan kinastelun jälkeen saanut kirjosiepolta vallattua. Kiinnitin huomioni seikkaan, että tinkkinen tuli melkein aina vasemmalla olevan haavan takaa.

Sitten u-käännös ja äkkijarrutus pönttöön. Mieleeni juolahti, mahtaisiko tuon jarrutuksen ja kurvin saada kameralla pysähtymään. Sitten vaan kamera jalustalle ja odottamaan. Kyllä siinä useampi hukkalaukaus tuli, mutta sitten tuommoisen onnistuin pysäyttämään.

Valotusajan olisi tarvinnut olla nopeampi, nyt oli 1/400.

Varpuspoikue pihallamme Haagassa. Ikkunamme alla on talvisin ruokintapaikka ja kesäisin ahkerassa käytössä oleva juoma- ja kylpyvati, jolle tulee lintuja naapuripihoiltakin. Pikkulintujen pöntöt ovat juoma-altaan viereisissä puissa vain parin metrin päässä. Lisäksi mustarastaalla ja varpusella on pesät viereisessä halkopinossa, sepelkyyhkyllä taas pihan kuusen oksalla ja punarinnalla parvekkeen kukkaruukussa.

Matti Kivistö

Mauri Rautkari (Helsinki)

Skaftung Nature järjestää linYllätä ystäväsi

tukursseja BirdLife Suomen kanssa – lintumatka lahjaksi erityisesti länsirannikon Kristiinankaupungissa. Alue on tunnettu monipuolisesta linnustosta ja vilkkaasta muutosta.

Merelliset maisemat luovat hienot puitteet lintujen seuraamiseen. Lintukurssit tarjoavat unohtumattomia elämyksiä.

Pidempiä lintumatkoja Skaftung Nature toteuttaa esimerkiksi Pohjois-Norjan vuonoille, Tanskan talvisille rannoille ja Kroatian maisemiin.

Skaftung Nature järjestää pidempien kurssien lisäksi lyhyempiä retkiä ja lintukävelyitä etenkin länsirannikolla ja pääkaupunkiseudulla.

Kysy tarjous toiveidesi linturetkestä.

Lähetä lintu- tai lintuharrastuskuva ja siihen liittyvä teksti osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi Aineiston tulee olla perillä viimeistään 20.1.

Lintukurssit ja -matkat

Skaftung Nature

– meillä linnut ovat aina elämyksiä.

Kotimaan lintukurssien ja -matkojen lisäksi lintujen jäljille lähdetään Euroopan maisemiin.

Uusi lintuvuosi avaa puhtaan sivun haviksessa. Jokainen vuosi ja matka on ainutkertainen. Matkoillamme pääset syvälle luontoon ja koet lintumaailman aidoimmillaan hyvässä seurassa.

Lintukurssit ja -matkat Suomessa 2017

Kevätmuutto, 13.-16.4. (Kristiinankaupunki) Wappukurssi, 28.4-1.5. (Utö) Lintuharrastuksen perusteet, 5.-7.5. (Krs) Pohjanlahden arktika, 11.-14.5. (Krs) Lapin linnut ja Varanki, 25.6.- 2.7.

Kahlaajakurssi, 21.-23.7. (Krs) Utö ja Jurmo, 14.-17.9.

Syysmuutto- ja vaelluslinnut, 5.-8.10. (Krs)

Lintumatkat Euroopassa 2017

Etelä-Espanja, 9.-16.1. vain muutama paikka Portugali, 11.-18.2. vain muutama paikka Tanska, 6.-13.3.

Itä-Englanti, maaliskuu Espanjan kevät – Navarra, 30.3-7.4.

Viron kevätlinnut, 2.-5.5.

Kroatia, kesäkuun alku Viron syksy, 18.-22.9.

Etelä-Espanjan syksy, 16.-23.10.

Jos kiinnostut, ota yhteyttä mahdollisimman aikaisin.

Skaftung Nature

www.lintukurssit.info Kari Korhonen, 045 110 6325 skaftungnature@gmail.com

Tiira-lehti

23

4 | 2016

Talitiaiset pihlajassa.

Vilma Manninen (9 v)

Jalohaikara.

Ilkka Miinalainen (10 v)

Punarinta oksalla.

Nelli Renfors (11 v)

Pensastasku ja kivitasku.

Saana Kivekäs (4 v)

Pikku-

Tiira

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia. Mitä lintuja olet nähnyt tai mitä haluaisit nähdä? Mikä on lempilintusi?

Mitä linturetkellä tapahtui?

Lähetä seuraavaan lehteen tarkoitetut postit toimitukseen niin, että ne ovat perillä viimeistään perjantaina 20.1. Muista ilmoittaa meille myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! tiira-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Joutsenet lähtevät etelään.

Viivi Renfors (11 v)

24

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset 24.12.–8.1. Talvilintulaskentojen talvilaskenta 21.–22.1. Nuorten Ruissalo-ralli Turussa 27.–29.1. Pihabongaus (ks. s. 13) 21.2.–6.3. Talvilintulaskentojen kevätlaskenta 18.–19.3. Edustajiston kevätkokous Kemissä

osoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@yahoogroups.com) kenen sähköpostiosoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

Tapahtumat:

Jäsenmaksut 2016:

26.2. Koskikararetki Rautjärven Hiitolanjoelle kimppakyydein. Lähtö Imatran keskusliikenneasemalta klo 9.

Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

EteläKarjala

6.5. Tornien taisto 15.–21.5. Lasten lintuviikko

Yhteystiedot:

10.–11.6. Pönttöbongaus

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, p. 050 022 1213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa. laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280.

Bongariliitto

Verkkosivut:

Yhteystiedot:

www.ekly.org

Bongariliitto ry, info@bongariliitto. fi. Pj. Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 841 2524. Jäsensihteeri Ina-Sabrina Tirri, jasensihteeri@ bongariliitto.fi.

Facebook: www.facebook.com/pages/ Etel%C3%A4-Karjalan-lintutieteellinen-yhdistys-EKLY/348183451959612

Verkkosivut: www.bongariliitto.fi Facebook: www.facebook.com/ groups/349189865297

Sähköpostilista: bongariliitto@yahoogroups.com Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@yahoogroups.com.

Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn.

Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman vastaa-toiminnolla (engl. reply). Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle. Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite eli jos nimesi ei käy ilmi sähköposti-

Sähköpostilista: EKLY-verkko on tarkoitettu jäsenistön väliseen avoimeen viestienvaihtoon, mutta ryhmä on avoin myös jäsenistön ulkopuolisille tilaajille. EKLY-verkossa mm. ilmoitellaan ajankohtaisista asioista, kuten retkistä, kokouksista yms. Myös EKLY:n hallitus käyttää verkkoa jäsenistön informointiin. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti omasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen: ekly-verkko-subscribe@yahoogroups.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- (18 v ja alle) tai opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen (varsinaisen jäsenen kanssa samassa ruokakunnassa asuva) 5 e.

29.1. Pihabongaustapahtuma klo 10 alkaen Pappilanniemen ruokinnalla Lappeenrannassa.

5.3. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoontuminen Pusupuiston esiintymislavan luona klo 10.

Pöllöretket järjestetään maaliskuun alussa, kun luvassa on sopivia sääolosuhteita. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin verkkosivuilla ja EKLY-verkossa.

Parikkalan–Rautjärven lintukerho: Parikkalan–Rautjärven lintukerho on EKLY:n sisällä toimiva paikallinen lintuharrastusryhmä, jonka tavoitteena

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Luonnon päivät 2017 on neljä luontoon yhdessä menemisen päivää 100-vuotiaan Suomen kunniaksi.

•

Suomen itsenäisyyden juhlavuonna suomalaiset halutaan saada sukeltamaan talveen (4.2.), villiintymään keväästä (20.5.), rakastumaan kesäyöhön (17.6.) ja juhlimaan Suomen upeinta luontoa (26.8.) sata päivää ennen virallista itsenäisyyspäivää.

•

• • •

4.­–5.2. Koskikaralaskentaviikonloppu 11.2. Lintuiltapäivä klo 13 (Mikkelin AMK, Mikpolisali, Patteristonkatu 2).

Vieraana lintututkija ja tietokirjailija Pertti Koskimies: ”Tinteistä teeriin, harakoista haukkoihin – miten linnut selviytyvät talvesta?” Tali- ja sinitiainen, mustarastas ja punatulkku ovat tuttuja talvilintuja, jotka tuovat iloa pihapiireihin. Mutta miten talvesta selviytyvät teeri ja metso, korppi ja kanahaukka? Koskimies kertoo tuoretta tutkimustietoa ja näyttää kuvia talvilintujemme yllättävän monimuotoisista elintavoista ja sopeutumisesta, kannanmuutoksista ja suhteesta ihmisiin.

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen. risto@gmail.com. www.birdlife.fi/kly

Kaikki Parikkalassa ja Rautjärvellä asuvat EKLY:n jäsenet ovat automaattisesti myös lintukerhon jäseniä. Mikäli et asu Parikkalassa tai Rautjärvellä, mutta haluat liittyä Parikkalan ja Rautjärven lintukerhoon, ota yhteyttä Hanna Aaltoon (hanna.aalto@ornio.net).

Sähköpostilistan osoite on kailintu@ yahoogroups.com.

Facebook: www.facebook.com/ kailintuyhd

Sähköpostilista:

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenet 100 e.

Kanta-Häme Yhteystiedot:

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, p. 040 745 0963, maria.tirkkonen@hotmail.com.

Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (KHLY), khly@birdlife.fi. Pj. Juhani Kairamo, juhani.kairamo@birdlife.fi, p.

050 336 3747.

Verkkosivut:

Verkkosivut: www.khly.fi

Facebook: www.facebook.com/ Oriolusry

Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry.

Sähköpostilista:

Sähköpostilista: khly-verkko@yahoogroups.com, listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups.com.

Kaikki tapahtumat löytyvät osoitteesta www. luonnonpaivat.fi.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26 v) 13 e, perhejäsen 5 e, senioritukimaksu (vapaaehtoinen) 45 e.

Tunnelmia jaetaan sosiaalisessa mediassa #luonnonpaivat #suomi100.

Tapahtumat:

Tapahtumat:

BirdLife Suomi on mukana Luonnon päivien 2017 valmistelussa.

21.1. Tikkaharrastajien tapaaminen Punkaharjulla. Lisätiedot Kimmo Martiskainen (p. 040 832 1951, kimmartis@gmail.com).

www.xenus.fi

Jäsenmaksut 2017: Aikuiset 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsenet 2 e.

Tapahtumat: 10.12. Joulumyyjäiset Kivalo-opistolla klo 9–15. Olemme yksi osasto monien joukossa.

Perjantaipalaverit jatkuvat Takajärvellä entisessä paikassa klo 18–20.

Seuraa Xenuksen verkkosivujen Tapahtumat-osiota.

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry (Apus), apus@birdlife. fi. Pj. Mika Asikainen, mika.asikainen@ saunalahti.fi, p. 040 025 1389.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/apus Facebook: www.facebook.com/lintuyhdistys.apus WhatsApp: WhatsApus -ryhmä, johon voit liittyä lähettämällä puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja nimesi osoitteeseen apus@birdlife.fi tai tekstiviestillä, p.

040 025 1389.

Sähköpostilista: Liittyäksesi listalle lähetä viesti osoitteeseen apus-lista-subscribe@yahoogroups. com . Kirjoita sekä viestin otsikoksi että viestin sisällöksi SUBSCRIBE. Vastaa Yahoolta saamaasi sähköpostiviestiin sen ohjeita noudattaen. Vastattuasi listan ylläpitäjä hyväksyy sinut listalle lähipäivinä.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsen 5 e.

Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverkko-subscribe@yahoogroups.com.

Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin.

Juhlia voi monella tapaa: järjestä oma tapahtuma, osallistu tapahtumiin tai lähde vaikkapa ystävän kanssa luontoon yhdessä.

Verkkosivut:

Yhteystiedot:

Verkkosivut:

www.oriolus.org

Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry (Xenus). Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi, p. 040 771 5570.

Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan Facebookissa ja Oriolusverkossa.

on tukea helppoa, hauskaa, paikallista ja hyödyllistä lintuharrastustoimintaa.

Kerho on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille Parikkalaan tai Rautjärvelle henkistä yhteyttä kokeville.

Yhteystiedot:

Yhteystiedot:

Keski- ja PohjoisUusimaa

Yhteystiedot:

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Kemi-Tornio

12.2. Lintuiltapäivä klo 17 (Savonlinna, Linnala). Vieraana Pertti Koskimies: ”Tinteistä teeriin, harakoista haukkoihin – miten linnut selviytyvät talvesta?” (ks. ed. kohta).

Kainuu

Etelä-Savo •

21.1. Lintuiltapäivä klo 13 (Mikkelin AMK, Mikpolisali, Patteristonkatu 2). Vieraana Tuomo Jaakkonen Oulun yliopistosta: ”Lintujen muuton tutkimus geologgereilla” sekä vuoden lintu pikkutylli.

Jäsenmaksut 2017:

15.12. Lintuilta klo 18. Paikka: Stone Gallery Lunnikivi (Idänpääntie 6, Hämeenlinna). Ohjelma tarkentuu lähempänä ajankohtaa. Pikkujoulupuurotarjoilu.

Tapahtumat: 26.1. Klo 18 Tiira-ilta Hyvinkään Veteraanitalolla. Opastetaan Tiira-havaintojärjestelmän käytössä. Ks. uutinen s. 29.

29.1. Klo 10–12 Pihabongaus-tapahtuma Järvenpään Rantapuistossa Ravintola Huilin edessä. Vastataan kysymyksiin ja kerrotaan talvilinnuista, niiden ruokinnasta ja lintuharrastuksesta.

4.2. Luonnon päivänä opastettu koskikarakävely Tuusulan Hyrylän Koskipuistossa. Koskikara on BirdLifen vuoden lintu 2016. Kokoontuminen klo 9 Koskelantien päässä parkkipaikalla.

4.3. Opastettu pöllöretki, mikäli pöllötilanne näyttää lupaavalta. Tarkemmat tiedot myöhemmin.

16.3. Yhdistyksen kevätkokous Järvenpää-talolla kello 18.

Huhtikuussa järjestetään uusien jäsenten ilta, jossa kerrotaan lintuharrastuksesta, Apuksen lintupaikoista, havainnoista ja yhdistyksen toiminnasta.

20.5. Luonnon päivänä järjestetään kokopäivän retki Porvoon lintukohteille.

Aamu alkaa Emäsalossa muutonseurannalla ja sen jälkeen käydään Ruskiksen kosteikolla ja muilla lintupaikoilla.

Tiira-lehti

25

4 | 2016

Kevään aikana järjestetään lähiretkiä Apuksen alueen lintupaikoille.

Ajankohtaista: Apuksen toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Haemme jatkuvasti vapaaehtoisia erilaisiin yhdistyksen toimintaa tukeviin tehtäviin ilman pysyvää sitoutumista, sekä pitempikestoista apua erilaisiin työryhmiin. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Mika Asikainen.

Lintukerho Larus: Laruksen kerhoilta pidetään kolmen viikon välein tiistaisin ja yhteisiä linturetkiä tullaan järjestämään talven mittaan.

Katso tarkemmin www.lintukerholarus.fi

Ajankohtaista: Talvilintulaskennat 2016/2017. Osallistumalla talvilintulaskentoihin kerrytät ainutlaatuista aineistoa talvilinnustomme levinneisyydestä ja muutoksista.

KeskiPohjanmaa

KeskiSuomi

Yhteystiedot:

Yhteystiedot:

Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (KPLY), kply@birdlife.fi. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@kokkola. fi, p. 040 780 9307.

Verkkosivut: www.kply.fi Facebook: www.facebook.com/KeskiPohjanmaanLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista: Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@yahoogroups.com.

Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä.

Jäsenmaksut 2016:

Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY). Pj. Heikki Helle, heikki.helle@ jyu.fi, p. 050 375 5626.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/ksly Facebook: www.facebook.com/kslyry

Sähköpostilista: Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/listinfo/kaakkuriverkko. Ohjeita Harri Högmanderilta (harri.hogmander@jyu.fi).

Jäsenmaksut 2016:

Aikuiset 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/koululainen 18 e, perhejäsen 3 e.

Tapahtumat:

Tapahtumat:

1.­–31.1. Tammikisa. KPLY:n tammikuun pinnakisa käynnistyy jälleen uuden vuoden myötä. Tässä leikkimielisessä kilpailussa on tarkoituksena nähdä tammikuun aikana mahdollisimman monta lintulajia. Omat kisatulokset pyydetään toimittamaan Johan Hasselille (johan.hassel@ekoso.fi) 6.2. mennessä.

28.­–29.1. Pihabongaus. Taas pihabongataan! Tarkkaile tammikuun viimeisenä viikonloppuna talvilintuja tunnin verran kotipihalla tai vaikkapa mökkitontilla ja vie tulokset Tiiraan.

Nyt siis kannattaa jo virittää oma talviruokinta pihabongauskuntoon!

10.12. KSLY:n XIX Talviralli. Ilmoittautumiset 5.12. mennessä vs. talvirallimestarille (heikki.helle@jyu.fi, p. 050 375 5626).

20.1. Lintuilta. Lintujen muuton tutkimus geolokaattoreilla sekä vuoden laji pikkutylli. Tuomo Jaakkonen, Oulun yliopisto. Tarkka aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin Kaakkuriverkossa, yhdistyksen verkkosivuilla ja Facebookissa.

26.2. Lintukävely Muuramen Muuramenjoella. Kokoontuminen klo 11 Muuramen paloaseman pihassa (Virastotie 6). Yleisölle ja aloitteleville harrastajille

Kauralyhteitä linnuille Tuula Laasanen

Tuula Laasanen Yhdistyksemme pönttötalkoiden aikaan sai Knuutin Eila idean, että voitaisiinko pitää myös kauralyhdetalkoot. Heillä nimittäin sattui olemaan kypsää kauraa vielä korjaamatta. Idea otettiin ilolla vastaan!

Aurinkoisena syyskuun sunnuntaiaamuna kokoonnuimme Kemijoen rannalle Eilan ja Erkin mökille. Siellä oltiin jo työn touhussa, kun minä ja Tuomo saavuimme – myöhässä, sillä olimme ajaneet harhaan. Pian olimme mekin jo ahkeroimassa puheen sorinan säestäessä urakkaa sirppien ja viikatteiden viuhuessa. ”Onko tämä sitä nyhtökauraa?” kysyi sirpin kanssa touhunnut Salo-ojan Eero.

Lyhteet sidottiin ja laitettiin toviksi kuivumaan kodan katolle. Oli kieltämättä mukavan näköinen katon reunus, kun aurinko ja tuuli lyhteitä siinä kuivattelivat. Ennen kuin kävimme syömään nostivat miehet vielä laiturin pois joesta.

Talkoolaisille tarjottiin urakan päätteeksi hyvää lohikeittoa ja jälkkäriksi pullakahvit.

Jokainen sai mukaansa kelpo kasan lyhteitä talven varalle. Hyvä mieli jäi kaikille näistäkin talkoista. Kyllä nyt kelpaa lintujen tulla aterialle!

suunnatulla n. tunnin mittaisella kävelyretkellä tutustutaan talvilintuihin. Päälle lämmintä vaatetta ja kiikari mukaan.

Kävelyn pakkasraja on 20 astetta.

Lisätiedot Sami Ylistö (sami.ylisto@ gmail.com, p. 041 505 6246).

Kauralyhteet maistuvat erityisesti keltasirkuille.

Lyhteitä sitomassa Jouko Kärkkäinen ja Kalervo Kujala.

Lintuiltojen ja muiden tapahtumien suhteen seuraathan tiedotusta Kaakkuriverkossa, KSLY:n verkkosivuilla ja Facebookissa.

Lintukerho: Lintuharrastuskerho nuorille kokoontuu Jyväskylässä pääsääntöisesti keskiviikkoisin. Kerhon kokoontumisaikataulu löytyy sivulta ksly.net/lintuharrastuskerho-nuorille.

Lintuharrastajat korpea ennallistamassa Tuomo Pihlaja

Ennallistamistalkoissa tukittiin korven kuivattamiseksi aikanaan kaivettuja ojia.

Patojen teossa käytettiin paljon lähiympäristön materiaaleja.

Marjo Pihlaja Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys (KSLY) ja Metsähallitus talkoilivat yhdessä Toivakan Vuorilammen korpien Natura-alueella. Kohdealue on luonteeltaan metsäinen, ja kunnostettavat koh-

teet kapea-alaisia ja pääosin ohutturpeisia. Koneella ei siten ole alueelle asiaa.

Metsähallituksen kunnostussuunnitelmassa on alueelle käsin rakennettavaksi osoitettu reilusti yli 100 patoa ja yhden puron kunnostus. Koska käsityö on kallista, olisi kohde luultavasti jäänyt kun-

nostamatta, jos lintuharrastajat eivät olisi ryhtyneet toimeen.

Elokuisena aamuna kokoontui moninainen lapionvarteen kykenevä 12-henkinen joukkue metsäautotien varteen Toivakassa. Mukana oli myös alueen suojelun alkuun saattanut Timo Pylvänäinen.

Aikanaan oli lähdetty liikkeelle 5 hehtaarin suojelusta – nyt suojelussa on Natura-alueena jo 2,86 neliökilometriä. Joskus on lähdettävä pienestä liikkeelle, ja samaa ajatusta noudatetaan talkoilussa.

Ilma oli mitä mainioin, samoin talkoohenki. Ympäristö oli todella kaunis lukuun ottamatta aikanaan kaivettuja ojia, jotka ovat kuivattaneet tällä talkookerralla kunnostettavan korven. Lahopuuta oli jo varsin runsaasti. Pohjantikkapari näytti elelevän alueella, ja kanahaukan poikaset säestivät aamukahveja.

Edes itikat eivät olleet riesana.

Padot tehtiin kunkin kohdan luonteen mukaisesti kivistä, turvepenkoista kaivetulla materiaalilla täytetyistä juut-

tisäkeistä ja kasojen pintakuntasta. Käytimme myös aikanaan ojankaivuussa nostettua materiaalia ja niihin taimettuneita kasveja. Kasvit juurtuvat patoon ja sitovat maa-aineksen paikoilleen. Pehmeissä kohdissa paalutettiin koko komeus, jotta materiaali ei lähde tulvavesien mukana liikkeelle. Tulokset ovat varsin näyttäviä – suorastaan taiteellisia.

Tusinan talkoolaisen voimin saimme 15 patoa kasaan, söimme ulkoilmalounasta ja turisimme mukavia päivän päätteeksi. Työt saatiin tavoitteiden mukaisesti valmiiksi, ja seuraavalla kerralla tästä on hyvä jatkaa. Bonuksena pääsimme tutustumaan toisiin linnuista ja muusta luonnosta kiinnostuneisiin; talkoisiin ilmestyi näet ihan uusia kasvoja, joita ei muissa tapahtumissa ole tullut vastaan. Kiitokset reippaille talkoolaisille ja Metsähallituksen väelle!

Tervetuloa kaikki innokkaat ensi kesänä jatkamaan, isompikin joukko mahtuu töihin.

26

Valokuvanäyttely 20-vuotiaan yhdistyksen kunniaksi Arvi Hägglund

Laura Vuokko Tänä vuonna on juhlittu Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakin 20. toimintavuotta. Juhlavuoden kunniaksi hallitus päätti pystyttää valokuvanäyttelyn Lohjan pääkirjastolle. Keskeisellä paikalla olevan näyttelyn ajateltiin tarjoavan mahdollisimman suurelle yleisölle elämyksiä lintujen ja luonnon parissa. Näyttelyä valmistellessa oltiin useamman kerran uuden äärellä, mutta pienin askelin ja hyvällä tiimityöllä saimme idean toteutettua.

Valmistelu aloitettiin tyhjästä, sillä hallituksen jäsenillä ei ollut aiempaa kokemusta näyttelyiden pystyttämisestä. Vaikeinta oli päättää, millaisia kuvia haluamme näytteille asettaa. Päädyimme pyytämään jäsenistöltä otoksia Hakin toimialueelta: maisemista, harrastajista ja linnuista. Näyttelytilan koon vuoksi jouduimme valitsemaan saamistamme kuvista vain reilut kolmekymmentä esille asetettavaksi.

Kuvien kehystyksessä päädyttiin yhteistyöhön Lohjan kameraseuran kanssa. Heiltä vuokrasimme kehykset ja saimme samalla arvokkaita neuvoja kehystykseen ja näyttelyn pystytykseen. Kuvat tulostettiin paikallisessa valokuvausliikkeessä ja kehystettiin hallituksen ja kuvaajien voimin lohjalaisella alakoululla. Näyttelymainoksen ja -esitteen teki yksi kuvaajista. Kiitos kaikille kuvia lähettäneille ja valmisteluissa mukana olleille!

Näyttely oli esillä lokakuun ajan, ja paikalla kävi paljon yleisöä. Ihmiset olivat mielissään päästessään näke-

Hakin valokuvanäyttelyä kävi ihailemassa vieraskirjan mukaan vähintään 500 henkilöä!

mään oman alueensa luontoa niin läheltä. Jokainen kävijä pääsi kokemaan huikeiden valokuvien äärellä lintuharrastuksen huippuhetkiä. Kiitoksia sateli vieraskirjaan, someen ja paikallislehteen. Lisäksi olemme

Kuusamo

Kymenlaakso

Lappi

Yhteystiedot:

Yhteystiedot:

Yhteystiedot:

Kuusamon lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@gmail.com, p. 040 550 2609.

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen, antto. makinen@gmail.com, p. 050 379 3325.

Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@ gmail.com.

Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY).

Pj. Ismo Kreivi, puheenjohtaja@lly.fi, p.

040 768 6448. Sihteeri Mika Bäckman, sihteeri@lly.fi, p. 040 770 2188.

Verkkosivut:

www.lly.fi

www.kyly.fi Facebook: www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys

Facebook: www.facebook.com/ Lapin-lintutieteellinen-yhdistys-ry-103659903035407

Sähköpostilista:

Sähköpostilista:

KyLY-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen kyly-subscribe@yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä postia.

Listalle voi liittyä osoitteessa lists.oulu.fi/ mailman/listinfo/lly. Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu. fi/pipermail/lly. Listan hoitajana Pekka Rahko, jolta lisätietoja (pekka.rahko@ dnainternet.net, p. 040 545 6355).

Verkkosivut: www.kuusamonlintukerho.fi Facebook: www.facebook.com/ kuusamonlintukerho WhatsApp: Jäsenille tarkoitettu Kuusamon harvinaisempien havaintojen välityskanava.

Jos haluat mukaan, ota yhteyttä Myllylän Jukkaan (p. 0400 284 472) tai Jarmoon.

Sähköpostilista: Kuusamon Linnut -postituslistaa seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla mitä lintumaailmassa ja Kuusamon Lintukerhon toiminnassa tapahtuu. Listalle pääset lähettämällä ylläpitäjälle Heikki Seppäselle (ht.seppanen@gmail.com) viestin, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

Jäsenmaksut 2016: Aikuiset 23 e, alle 18-v. ja opiskelijat 12 e, perhekuntamaksu (koko perhe) 28 e.

Tapahtumat: 24.12.­–8.1. Perinteinen koko perheen joulukisa.

Talvella myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana koskikarojen yhteislaskenta.

16.–17.6. Kuusamossa 34. SM-lintumaraton.

Lisätietoa tapahtumista löydät Kuusamon Linnut -sähköpostilistalta sekä lintukerhon Facebook- ja verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 28 e, koululais- ja opiskelijajäsenet 17 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 1.12.–28.2. Perinteinen talven pihakisa.

Vielä voi ilmoittautua mukaan. Ilmoittautumiset Joni Räsäselle (yoni@ netti.fi).

29.1. Pihabongausta Kotkan Katariinan tervaleppälehdossa, Kouvolan Mustilan Arboretumissa sekä Iitin Mukulanlahdella. Kaikissa paikoissa oppaat paikalla klo 11–12.

Ajankohtaista: Koko vuoden kestävä ekopinnakisa on yhä käynnissä, ja uusi ekopinnakisa alkaa vuoden vaihteessa. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com).

Verkkosivut:

Jäsenmaksut 2016: Työssäkäyvät 28 e, muut 17 e, kannatusjäsenmaksu 60 e.

Tapahtumat 15.12. Lintuilta Arktikumissa klo 18.

Lintuharrastajat esittelevät lintuvuoden havaintojaan kuvin vuoden viimeisessä lintuillassa.

Lohjan seutu Yhteystiedot: Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi, pj Arvi Hägglund, arvihagglund@gmail.com, p. 040 589 0487.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/hakki Facebook: www.facebook.com/hakkiry Instagram: www.instagram.com/hakki_ry/

saaneet yhteydenottoja näyttelykuvien esille asettamisesta muuallekin. Hyppy tuntemattomaan aiheutti hyvää mieltä niin yleisölle kuin hallituksellekin. Kenties toteutamme valokuvanäyttelyn toistekin!

WhatsApp: Hakin haviksia -ryhmä on tarkoitettu mielenkiintoisten lintuhavaintojen ilmoittamiseen. Ryhmään voit liittyä lähettämällä viestin, jossa on käyttämäsi puhelinnumero numeroon p. 040 555 5393.

Sähköpostilista Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sp-lista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@yahoogroups. com. Saat vahvistuspyynnön. Vastattuasi siihen listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi ja vahvistaa liittymisesi Hakkiverkkoon.

Jos nimesi ei käy suoraan ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@birdlife.fi.

LounaisHäme Yhteystiedot: Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Annika Tatterbach.

Verkkosivut: www.lhlhry.fi Facebook: www.facebook.com/lintuharrastajat

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- sekä perhejäsen 12 e.

Jäsenmaksut 2016:

Tapahtumat:

Varsinaiset jäsenet 20 e, perhejäsenet 5 e.

8.1. Talviralli. Ralli alkaa joukkueen valitsemasta paikasta klo 9 ja päättyy klo 15. Rallin purku Forssan luonnonhistoriallisella museolla klo 15.15. alkaen. Voit kisata yksin, perustaa joukkueen tai kysyä paikkaa jostain joukkueesta. Ilmoittautuminen verkkosivujen keskustelupalstalle lähempänä rallia.

Tapahtumat: 10.­–11.12. Menneen ajan joulumarkkinat Lohjan kirkkokentällä. Hakki on mukana omalla myyntipaikallaan yhdessä Lohjan Seudun Ympäristöyhdistyksen kanssa. Puheenjohtajalle voi ilmoittautua myyjäksi.

28.1. Pihabongaus-tapahtumat. Yleisön opastusta Moision ruokintapaikalla klo 10–11 ja Pähkinäniemen ruokintapaikalla klo 11–12.

Tapahtumista tiedotetaan tarkemmin Hakkiverkossa, Hakin verkkosivuilla sekä paikallislehdissä.

Ajankohtaista: Hakin lainattava jäsenkaukoputki (Nikon 82D 20–75-kertaisella okulaarilla) on Filmaxissa (Laurinkatu 43, p. 019 321 075) ja lainattavissa liikkeen aukioloaikana ma–pe klo 9–17 ja la klo 9–13. Lainausasioissa kysy Kari Saaristoa. Lainausmaksu (3 e/vrk) maksetaan kaukoputkea noudettaessa. Filmaxissa myynnissä myös uusia Hakin hihamerkkejä hintaan 3 e/kpl ja 5 e/2 kpl.

17.1. Tammikuun lintuilta. Jokioisten Osuuspankin (Keskuskatu 12) kokoustilassa klo 18 alkaen. Pekka Virtanen kertoo Jurmon lintuaseman toiminnasta. Kahvitarjoilu.

22.2. Helmikuun lintuilta. Forssan Luonnonhistoriallisen museon Brander-salissa klo 18 alkaen. Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) intendentti Jari Valkama kertoo petolintuseurannasta.

22.3. Kevätkokous ja maaliskuun lintuilta. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu.

15.–16.4. Muutontarkkailu. Kevätmuuton tarkkailua eri puolilla yhdistyksen aluetta.

Tiira-lehti

27

4 | 2016

23.4. Huhtiralli. Talven aikana voidaan järjestää muitakin tapahtumia ja retkiä. Kannattaa seurata verkkosivujen tapahtuma- ja keskustelupalstaa.

Merenkurkku

Sähköpostilista/Epostlista: Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelande till adressen oaves-subscribe@yahoogroups.com

Jäsenmaksut 2017/ Medlemsavgift 2017: Vuxna 20 e, barn och ungdomar under 18 år 10 e

Yhteystiedot:

Tapahtumat/Evenemang:

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Heikki Vainio, heikki.vainio@elisanet.fi, p. 044 271 1844. Sihteeri Juha Pikkarainen, hylsysoppa@wippies.com, p. 044 549 8313.

14.12. Traditionell julfest kl. 19 på OA, Österbottens museum, Museigatan 3 i Vasa.

Verkkosivut:

15.2. Årsmöte med vetenskapligt föredrag

www.birdlife.fi/mly

8.3. Månadsmöte med vetenskapligt föredrag

Facebook: www.facebook.com/merenkurkunlty/

Mars Uggleexkursion

Sähköpostilista: MLY:n sähköpostilistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@yahoogroups. com. Saat sähköpostia takaisin, johon sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan.

Kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat: 1.1. Eka-ekaa-pinnaralli MLY:n alueella.

Havainnot sähköpostilla rallivastaavalle (harry.seppala@netikka.fi) heti illan pimennyttyä.

Helmikuu. Pöllöretki. Aika ja lähtöpaikka ilmoitetaan myöhemmin.

Maaliskuu. Sääntömääräinen kevätkokous. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Ajankohtaiset tiedot tapahtumista ja retkistä yhdistyksen verkkosivuilta kohdasta Toiminta/Tapahtumia.

Ostrobothnia Australis Yhteystiedot/Kontaktuppgifter: Ostrobothnia Australis rf (OA), oa@oa.fi.

Ordförande Victoria Hallbäck, t. 045 868 1008, vicha1982@gmail.com.

Verkkosivut/Webbsidor: www.oa.fi Facebook: Ostrobothnia Australis

12.4. Månadsmöte med vetenskapligt föredrag

Pirkanmaa Yhteystiedot:

paikalta mahdollisimman monta eri lintulajia. Tarkemmat tiedot verkkosivuilta.

10.12. Aamulehden joulumyyjäiset klo 11–15 Tampere-talossa. PiLY on taas mukana myyjäisissä. Hanki myyjäisistä joululahjat pukinkonttiin ja jouluherkkuja pöytään.

1.1.­–31.12. Uusi ekopinnakisa PiLYn toimialueella. Tarkemmat ohjeet verkkosivuilta.

6.1. Loppiaisen linnut Puropuistossa Nokialla klo 13–15. Tervetuloa koko perheen tapahtumaan sorsien luona (Löytis)! Kiertelemme myös lähimaastossa talvilintuja tutkailemassa. Järj.

Nokian Lintukoulu.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PiLY), pily@pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231.

Verkkosivut: www.pily.fi Facebook: www.facebook.com/pirkanmaan.lintutieteellinen.yhdistys.ry Telegram: Pikaviestiryhmä Pirkanmaan lintuhavaintojen ilmoittamista ja niistä keskustelemista varten. Liittymisohjeet ja muuta infoa: www.arkisto-pily.fi/ foorumi/viewtopic.php?f=2&t=273

Foorumi: PiLY on siirtänyt tiedotuksen ja keskustelun uudelle foorumille: www.arkisto-pily.fi/ foorumi. Foorumia voi myös käyttää älypuhelimella Tapatalk-appsilla. Tervetuloa!

Jäsenmaksut 2016: Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Lintuillat pidetään klo 18 Tampereella Monitoimitalolla (Satakunnankatu 13). Sali on 4. kerroksessa olevat yhdistetyt Stenvall ja Strömmer-salit. Tervetuloa kaikki!

1.12.­–28.2. Perinteinen talvipihapinnakisa PiLYn toimialueella. Tavoitteena on havaita omalta, lainatulta, vuokratulta tai muutoin haltuun saadulta tontilta, kerrostalon parvekkeelta, pihalta, mökkitontilta tai muulta vastaavalta

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

14.1. Talvinen lintukävely Tampereella Tahmelan ja Pispalan alueella Pyhäjärven rannalla. Lähtö Tahmelanlähteeltä klo 10, jossa lasketaan talvehtivat sorsat. Oppaana Olavi Kalkko. Tervetuloa viettämään aikaa talviseen luontoon!

27.1. Tammikuun lintuilta. Olavi Kalkko esittelee lintukuvasatoaan viime vuodelta.

4.2. Lintutapahtuma Nokialla Siurossa.

Tapahtumalla juhlistetaan Luonnon päivää. Kokoontumispaikkana on Siuronkosken silta. Tapahtuma alkaa klo 10. Siuronkoskesta etsimme koskikaroja, ja tämän jälkeen tehdään lintukävely lähistöllä Siuron alueella.

Kaikki lämpimästi tervetuloa! Järj.

Nokian Lintukoulu ja PiLY.

11.2. Helmikuinen lintukävely Tampereella Pyhäjärven rannassa Tahmelan ja Pispalan alueella. Havainnoidaan talvisia lintuja. Lähtöpaikka Tahmelanlähde klo 10. Oppaana Jukka T. Helin.

Tervetuloa viettämään hetki talvisessa luonnossa!

24.2. Helmikuun lintuilta. Ohjelma avoin.

10.3. Yhdistyksen perinteinen pöllöretki.

Vetäjänä Jukka T. Helin. Lähtö bussilla Tampereelta Keskustorilta vanhan kirkon edestä klo 18. Paluu vähän puolenyön jälkeen. Hinta jäsenille 12 e, ei-jäsenille 17 e, nuorisojäsenet ilmaiseksi. Ilmoittautumiset verkkosivujen kautta tai Tuija Paloselle.

24.3. Sääntömääräinen kevätkokous ja lintuilta, jossa käydään läpi ja hyväksytään toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta sekä myönnetään hallitukselle vastuuvapaus.

25.3. Keväinen lintukävely Tampereella Hatanpään ja Rantaperkiön hyvällä lintualueella. Kävelyn lähtöpaikkana on Hatanpäällä soutustadionin viereinen kävelytie. Kävely alkaa klo 10 kestäen parisen tuntia. Oppaana Jukka T. Helin. Kävely sopii erityisesti vasta-alkajille ja perheille. Kaikki tervetuloa!

Pirkanmaan linnustokirja on valmistunut keväällä ja siitä on otettu uusintapainos. Lisätietoja kirjasta ja sen tilaamisesta saa PiLYn verkkosivuilta.

Kirja on myös mainio joululahja!

PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen Suojele pala Pirkanmaata -kampanjan. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualue uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä PiLYn että Luonnonperintösäätiön verkkosivuilla on kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa.

Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (Poliisihallituksen päätös 23.7.2015 PLO-2015-4516). Lupa on voimassa 1.9.2015–31.8.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoituksien keräilytili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

BirdLife Suomen vuoden linnun koskikaran talvinen kanta lasketaan tänä talvena. Ilmoita koskikarahavaintosi Pirkanmaalta kuten muualtakin Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi).

PohjoisKarjala

28.3. PiLYn lokki-iltamat Tampereella Pyynikillä Jalkasaaressa klo 18 alkaen.

Paikalla asiantuntevaa opastusta. Tule kysymään lokeista tai muista linnuista sekä lintuharrastuksesta yleensäkin.

Kaikki tervetuloa!

Yhteystiedot:

8.4. Lintutapahtuma klo 10–13 Nokialla Taivalkunnan Alasenlahdella.

Seurataan muuttoa ja havainnoidaan paikallisia lintuja. Tapaamispaikkana on Lukkilantiellä oleva iso punainen lato. Tapahtuma sopii erinomaisesti lintuharrastuksen alkutaipaleella oleville sekä perheille. Tervetuloa haistelemaan kevään tuoksuja ja nauttimaan lintujen kevätilosta! Järj.

Nokian Lintukoulu ja PiLY.

Verkkosivut:

Nuorisojaosto: Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjänä Niklas Paulaniemi (npaulaniemi@gmail.com).

Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (PKLTY), pk.lintutieteellinen@gmail. com. Pj. Hannu Lehtoranta, hannu.lehtoranta@oyk.fi , p. 0500 186 607. www.pklty.fi Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Karjalan-Lintutieteellinen-yhdistys-ry-114769091896912

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme pk_lintulista@ uef.fi jäsenet voivat liittyä ottamalla yhteyttä hannu.huuskonen@uef.fi.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsen 5 e.

Enon paikalliskerho: Kerho järjestää lintuaiheista ohjelmaa ja retkiä osallistujien kiinnostuksen mukaan. Ota yhteyttä: tapsapiipponen@ gmail.com.

Nokian Lintukoulu: Tietoja Nokian Lintukoulusta: www.pily.fi/lintukoulu

Ajankohtaista: PiLYn uudet jäsenet 2017 saavat liittymislahjana Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon.

Lintuharrastajan kalenteri

Merkitse nämä menot almanakkaan!

Mikko Jalo

Joulukuu –– Lintuharrastus on helppo aloittaa talvella! Kun lajeja on näkyvillä vain vähän, käy niiden tunnistaminen helposti. Aivan alkuun kannattaa ottaa haltuun oman lähiympäristön peruslajit, kuten esimerkiksi tiaiset, viherpeippo, varpunen, pikkuvarpunen, mustarastas, varis ja harakka. Hyviä havainnointipaikkoja ovat ruokinnat, vesistöjen sulapaikat, joissa voi nähdä sorsia, sekä oma kirjahylly määritysoppaineen.

–– Tutkimusta tekemään! Talvilintulaskennat ovat helppo tapa auttaa tutkijoita ja oppia linnuista. Laskija kulkee läpi ennalta määrätyn reitin ja kirjaa ylös havaitsemansa lajit. Reittejä voi perustaa myös itse ja mukaan voi tulla aloittelevakin harrastaja, kunhan talven peruslajit ovat tuttuja. Lisätietoa: www. luomus.fi/fi/talvilintulaskennat

Tammikuu –– Pihabongaamaan! Olethan muistanut tarjota linnuille parhaita auringonkukansiemeniä, maapähkinöitä ja talipalloja. BirdLife Suomen Pihabongauksessa 28.–29.1.

kerätään havaintoja talvisista pihalinnuista. Tarkkailuaikaa on tunti, jonka aikana voit vaikka siemailla aamukahvia keittiönpöydän ääressä (ks. s. 13).

–– Koskikarajahti käyntiin! Koskikara sinnittelee läpi talven virtauspaikoissa, jotka pysyvät sulana kovillakin pakkasilla. Koskikaran löytääkseen täytyy skannata kiikarilla huolella läpi kaikki jäänreunat ja kosken kuohuista erottuvat kivet.

Helmikuun puolella voit osallistua valtakunnalliseen koskikarakartoitukseen 4.–12.2. (ks. s. 11)!

Helmikuu –– Pöllöretkikausi alkaa! Monet pöllöt aloittavat soitimensa jo helmikuussa. Huhuilijoita kuulee todennäköisimmin metsälaikkujen täplittämillä peltoaukeilla. Parhaat olosuhteet ovat tyyninä ja kirkkaina öinä.

–– Tervehdi ensimmäisiä paluumuuttajia! Uskaliaimmat muuttolinnut saapuvat säiden salliessa jo helmikuussa. Rohkeimpien joukossa ovat muun muassa harmaa- ja merilokki, mustavaris ja pulmunen. Kevään ensimmäisiä muuttajia kannattaa etsiä pelloilta ja sulapaikoilta.

PohjoisPohjanmaa Yhteystiedot: Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PPLY). Pj. Risto Tornberg, ristotorn@gmail.com, p. 044 545 5005.

Liity jäseneksi!

Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä.

Samalla tuet lintujen suojelua alueellisesti ja kansainvälisesti.

BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä yli 12 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon!

Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

Rissa kiikarissa -lintuharrastusopas ■ Opas johdattaa alkuun lintuharrastuksessa: miten, missä ja milloin kannattaa retkeillä. 66 sivua.

Yhteystiedot: Porvoon seudun lintuyhdistys ry (PSLY), psly@birdlife.fi. Pj. Juha Tuomaala, juha. tuomaala@pp.inet.fi, p. 040 551 6932.

Jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo. tahtinen@countdeal.fi.

Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Pohjanmaan-lintutieteellinen-yhdistys-ry

Sähköpostilista: Tilaaminen tapahtuu osoitteessa lists. oulu.fi/mailman/listinfo/pply. Anna sähköpostiosoitteesi ja luo salasana. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi tilausvahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata.

Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei tarvitse muokata mitenkään. Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

Jäsenmaksut 2016: Aikuiset 41 e/24 e (painettu/sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 35 e/18 e, perhejäsenet 5 e, tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat:

■ Tiira-lehti kotiisi neljästi vuodessa, jäsenalennus Linnut-lehden tilauksesta, Tiira-lintutietopalvelun jäsenominaisuudet ja oman yhdistyksen jäsenedut!

• Liity jäseneksi verkkosivuilla: www.birdlife.fi/liity • tai soita 09 4135 3300 (ark. klo 10-15) • tai ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

Facebook: www.facebook.com/psly.ry

Sähköpostilista: Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen corvus-subscribe@egroups.com.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 26 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18 v) 13 e, seniori- tai kannatusjäsen 40 e.

Päijät-Häme

11.1. Kuukausikokous. Tuomo Jaakkonen kertoo pikkutyllien ja punavarpusten geolokaattoritutkimusten tuloksista ja Antti Rönkä lyseon luontokerhon wanhoista lintupäiväkirjoista.

Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY). Pj. Tapani Saimovaara, tapani. saimovaara@outlook.com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p. nousiainen@phnet.fi, p. 040 5080 492.

28.–29.1. Pihabongaus.

Verkkosivut:

8.2. Sääntömääräinen kevätkokous ja kuvakavalkadi.

www.phly.fi

8.3. Kuukausikokous. Toni Uusimäki kertoo Batumin petomuutosta.

Sähköpostilista:

Kuukausikokoukset Oulun yliopistolla Linnanmaalla klo 18 alkaen. Salit ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla ja sähköpostilistalla. Voit seurata kokouksia myös etänä (ks. ohje osoitteessa: http:// www.oulu.fi/biology/EH/pply.htm).

Vuoden 2017 lintukalenteri ilmestyy 9.12.! Kalenteri sisältää PPLY:n alueen omien huippukuvaajien lintukuvia.

Tilaukset PPLY:n verkkosivuilta. Ks. uutinen s. 29.

Yhteystiedot: Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Mikko Pärssinen, p.

040 967 4008, mikko.parssinen123@ gmail.com. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net.

Verkkosivut:

Toimi näin:

www.birdlife.fi/psly

Yhteystiedot:

PohjoisSavo Lisäksi muut jäsenedut

Verkkosivut:

1.1.–31.1. Tammikisa.

Ajankohtaista:

■ A6-kokoinen vahakansivihko, joka sisältää lajiluettelon ja merkintäohjeita.

Ruudut 7x7 mm, 100 sivua.

Porvoon seutu

www.pply.fi

Talven aikana järjestetään myös muita linturetkiä, joista tiedotetaan verkkosivuilla, sähköpostilistalla ja Facebookissa.

BirdLife Suomen havaintovihko

Kiitämme jäsenistöä kuluneesta vuodesta ja toivotamme aktiivista lintuvuotta 2017!

Verkkosivut:

14.12. Kuukausikokous ja vuosittainen määrittäjämestaruuskisa

Liittymislahjaksi saat:

Ajankohtaista:

www.lintuyhdistyskuikka.net Facebook: www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme Kuikkalistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen kuikkalista+subscribe@ googlegroups.com.

Jäsenmaksut 2017: Varsinaiset jäsenet 25 e, nuoret (alle 18 v) 13 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Tapahtumat: 28.–29.1. Pihabongaus jokaisen omalla pihalla.

Tammi–helmikuussa koskikarailta Kuopiossa. Seuraa verkkosivujamme.

Facebook: www.facebook.com/phlyry Ohjeet sähköpostilistalle (linnut@phly.fi) liittymisestä on yhdistyksen verkkosivuilla.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e.

Tapahtumat: 28.–29.1. BirdLife Suomen valtakunnallinen Pihabongaus.

HUOM! PHLY:n tapahtumakalenteri osoitteessa www.phly.fi

Ajankohtaista: Ilmoita osoitteenmuutoksista ja uusien jäsenien liittymisestä jäsenrekisteriä hoitavalle BirdLife Suomen toimistolle (p.

09 4135 3300, toimisto@birdlife.fi).

Rauman seutu Yhteystiedot: Rauman seudun lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi, Pj. Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, p. 040 839 5543.

Jäsensihteeri Jarmo Santala, santalajarmo@gmail.com, p. 044 972 7633.

Verkkosivut: www.rslh.info/ Facebook: www.facebook.com/ pages/Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727

Sähköpostilista: RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista.

Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä liittymispyynnön verkon ylläpitäjälle osoitteeseen vpuputti@gmail.com.

Jäsenmaksut 2017: Varsinainen jäsen 22 e, nuorisojäsen (alle 20 v.) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tiira-lehti

29

4 | 2016

Tapahtumat: Lintuillat tuttuun tapaan Uotilan nuorisotalolla (Tuomistontie 1, Rauma). Tapahtumia koskevat tiedustelut Tarja Pajarille (ks. yhteystiedot edellä) tai tapahtuman kohdalla mainitulle yhteyshenkilölle.

1.12.–29.2. Talvikisa. Leikkimielinen kisa, jolla kerätään myös tietoa alueemme talvisesta linnustosta. Kisa käydään yksilökisana (ei joukkueina), eikä siihen tarvitse ilmoittautua.

Lisätietoja verkkosivuilta kohdasta Harrastus > Kisat, sekä kisatoimikunnalta (wallin@dnainternet.net, p. 044 505 8222). Kisan purku kevätkokouksessa 5.3.

8.1. Lintukerho Uotilan nuorisotalolla klo 16.30. Kerho on suunnattu erityisesti alle 29-vuotiaille linnuista kiinnostuneille. Tammikuun aiheina ovat talvilinnut ja talvinen lintuharrastus – tervetuloa tutustumaan! Vetäjänä Tarja Pajari.

8.1. Lintuilta klo 18. Ohjelmana Kalle Haapalan lintukuvaesitys. Kahvitarjoilu.

28.1. Yleisölle avoin Pihabongaus-tapahtuma klo 11–13 Seminaarin puutarhalla (Satamakatu 4, Rauma).

Tervetuloa tarkkailemaan lintulaudan vieraita lintuoppaiden seurassa!

Mehu- ja piparitarjoilu. Pihabongaus jatkuu vielä su 29.1. Osallistu myös omalla pihallasi tai muulla sopivalla paikalla.

5.2. Lintukerho klo 16.30 ja Lintuilta klo 18 Uotilan nuorisotalolla.

5.3. Lintukerho klo 16.30 ja yhdistyksen kevätkokous klo 18 Uotilan nuorisotalolla. Kokouksen jälkeen Talvikisan purku ja perinteinen määrityskisa.

15.2. Lintuilta klo 18.30. Lintuharrastaja Petri Hakosalo esittää lintu- ja luontokuvia. Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, Pori.

15.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 yhdistyksen jäsenille. Klo 19 yleisölle avoin lintuilta, jossa lintuharrastaja Petri Kuhno esittää kuvakertomuksen Uralilta. Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, Pori.

Satakunta

Jäsenmaksut 2016:

Lisätietoja tulossa verkkosivuille. Yhteystiedot: lintukerho@satakunnanlinnut.fi

Varsinainen jäsen 22 e, alle 15-v. 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Ajankohtaista:

Ajankohtaista:

Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Varaukset ja lisätiedot: Säpin lintuasemanhoitaja Jan Lundgren, jan. lundgren@kolumbus.fi, p. 050 571 5198.

Talvilintulaskennat vievät reiteille 24.12.–8.1. ja 21.2.­– 6.3.. Syyslaskenta tuotti mielenkiintoisia tuloksia, joten toivottavasti intoa riittää myös lopputalven kierroksille. Uusiakin reittejä voi perustaa vaikka joulun välipäivien laskentaan tai ottaa käyttöön vanhoja reittejä.

Suomenselkä Yhteystiedot: Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Pj. Matti Sissonen, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 041 433 2261.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Verkkosivut: www.sslty.fi Facebook: Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry

Sähköpostilista: Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@ yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

Verkkosivut: www.satakunnanlinnut.fi

6.1. Loppiaisralli. SSLTY:n suosituin tapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 20 joukkuetta.

Tapahtumat: 11.1. Lintuilta klo 18.30. Luontokuvaaja Raimo Sundelinin esitys ”Neljä matkaa Huippuvuorille” uusien kuvien kera.

Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, Pori.

28.–29.1. Pihabongaus

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry. Pj. Jukka Hintikka, puheenjohtaja@tringa.fi.

Verkkosivut:

Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun.

Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@ helsinki.fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko ja toiselle riville end. Viestin otsikolla ei ole väliä.

Jäsenmaksut 2016:

Tapahtumat:

Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e ja kannatusjäsen 50 e.

Yhteystiedot:

Sähköpostilista

Jäsenmaksu 30 e, perhejäsenet 5 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Jäsenmaksut 2016:

Uusimaa

Facebook: www.facebook.com/Tringary

Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Heli Perttula, heli.k.perttula@gmail.com.

Liittyminen sähköpostilistalle (PLYverkko) tapahtuu lähettämällä Martti Uusitalolle (martti.uusitalo@pp1.inet.fi) vapaamuotoista sähköpostia, jossa ilmaistaan halu liittyä listalle.

Koskikara on vuoden lintu 2016, jota pyritään seuraamaan läpi talven.

Erityisesti sulilla liikutaan 4.­–12.2.2017.

Lisää Suupohjan karatalven etenemisestä yhdistyksen nettisivuilla.

www.tringa.fi

Jäsenmaksut 2016:

Sähköpostilista:

Sähköpostilista:

Lintukerho:

Yhteystiedot:

Facebook: www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

WhatsApp: jäsenille, liittyäksesi ilmoittaudu Jussi Kentalle (p. 040 536 0311).

Huhtikuun lintuilta on viime vuosien tapaan ulkoilmatapahtuma. Lisätietoja myöhemmin.

Ajankohtaista: RSLH:n syyskokouksessa 6.11. muutettiin Talvikisan sääntöjä sulkemalla TVO:n suljetun alueen venepaikat Olkiluodossa ja niiden kautta tehdyt venematkat kisan ulkopuolelle. Muutoin veneily on sallittu kuten ennenkin. Lisäksi todettiin, että vuodenvaihteessa toteutuva Eurajoen ja Luvian kuntaliitos ei muuta kisa-aluetta, eli Talvikisa 2016–17 käydään loppuun vanhoilla tutuilla kuntarajoilla.

Facebook: www.facebook.com/SuupohjanLTY

Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta.

Listalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen splty-subscribe@yahoogroups.com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

2.4. Lintukerho klo 16.30 ja Lintuilta klo 18.

Muita kevään tapahtumia ovat maalis– huhtikuussa pönttöpaja, pöllöretki ja hanhiretki yhteistyössä Rauman Seudun Luonnonystävien kanssa, ja huhti–toukokuussa keväiset Lintutorni-illat. Seuraa ilmoittelua verkkosivuilla, Raumaverkossa, Facebookissa tai paikallislehdissä.

Blogi: www.suupohjanlinnut.blogspot.fi

18.–19.2. Koskikaraviikonloppu.

Perinteikäs talviretkeilypäivä, jolloin kierretään Suomenselän varmimmat koskikarapaikat.

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Suupohja Yhteystiedot: Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SpLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440.

Verkkosivut: www.suupohjanlinnut.fi

Varsinainen jäsen 35 e, koululaiset ja opiskelijat 20 e, perhe-/sukulaisjäsen 10 e. Kannatusjäsenmaksu yksityishenkilöiltä 60 e, yritykset/yhteisöt 120 e.

Tapahtumat: 7.1. Retki Suomenlinnaan. Lähtö Kauppatorilta Suomenlinnan lautan lähtölaiturilta klo 9. Paluu viimeistään klo 13.30. Retki on maksuton. Tiedustelut: peter.buchert@hbl.fi 12.1. Tringa mukana Tieteiden yössä Helsingin Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) klo 17–22. Tammikuun kuukausikokouksen sijaan Tringa kutsuu kaikki mukaan Tieteiden yöhön. Vapaa pääsy.

15.1. Talviretki Viikkiin. Lähtö Kulosaaren kartanon pihasta (Kipparlahden silmukka 5) klo 9. Retki on maksuton ja sopii hyvin myös vasta-alkajille.

Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com 21.1. Kotka- ja koskikararetki Länsi-Uudellemaalle. Lähtö Eduskuntatalon matkailuliikennepysäkiltä (Pohjoinen Rautatiekatu) klo 7. Paluu 18.30.

Ilmoittautumiset 18.1. mennessä.

Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com 28.–29.1. Pihabongaus-viikonloppu.

Lisätietoja Tringan alueen Pihabongaus-tapahtumista yhdistyksen verkkosivujen tapahtumakalenterissa tammikuun alkupuolella.

2.2. Helmikuun kuukausikokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) klo 18.

Ohjelmassa vuosittainen määrityskilpailu. Vapaa pääsy. Tiedustelut: ohjelma@tringa.fi 4.2. Talvilinturetki Myyrmäen seudulla.

Lähtö Myyrmäen uimahallin edestä (Myyrmäenraitti 4) klo 8.45. Retki on

maksuton ja sopii hyvin vasta-alkajille.

Tiedustelut: myllysenanna@hotmail.com 5.2. Tapanilan talvilinnut. Lähtö Tapanilan asemasillalta klo 9.30. Retki on maksuton ja sopii kaikenikäisille, kävelyä noin 4 km. Tiedustelut: tringa. retket@gmail.com 17.–19.2. Talviretki Kökariin. Lähtöpaikka: Parainen, Korppoo/Galtbyn satama. Retki on vain jäsenille.

Ilmoittautumiset 7.2. mennessä.

Tiedustelut: ari.linna@utu.fi 19.2. Hiihto- tai sauvakävelyretki Pitkäkosken–Haltialan alueelle.

Lähtö Pitkäkosken ulkoilumajalta (Kuninkaantammentie) klo 10. Retki on maksuton. Tiedustelut: jsplindy@ gmail.com 2.3. Munaretki Luonnontieteelliseen museoon klo 16–17. Kokoontuminen museon ala-aulassa (Pohjoinen Rautatiekatu 13). Ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Tiedustelut: tringa. retket@gmail.com 2.3. Maaliskuun kuukausikokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) klo 18.

Ohjelmassa helmikuisen tietokilpailun purku. Vapaa pääsy. Tiedustelut: ohjelma@tringa.fi

4.3. Kevättalven lintukävely. Lähtö Myyrmäen uimahallin edestä (Myyrmäenraitti 4) klo 8.30. Retki on maksuton ja sopii hyvin vasta-alkajille, kävelyä noin 5 km. Tiedustelut: tringa. retket@gmail.com 5.3. Alkukevään retki Viikkiin. Lähtö Gardenian edestä (Koetilantie 1) klo 8. Retki on maksuton ja sopii hyvin vasta-alkajille. Tiedustelut: tringa. retket@gmail.com 5.3. Lasten linturetki Espoon Laajalahdelle klo 10–12. Tapaaminen Villa Elfvikin pihassa (Elfvikintie 4) klo 10.

Myös vanhemmat ja isovanhemmat ovat retkelle tervetulleita. Retki on maksuton. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 3.3. mennessä sähköpostitse: juv@tringa.fi 11.3. Pöllöretki yhteistyössä HeLSYn kanssa. Lähtö Eduskuntatalon matkailuliikennepysäkiltä (Pohjoinen Rautatiekatu) klo 18, paluu noin klo 23. Ilmoittautumiset 8.3. mennessä.

Tiedustelut: johannessilvonen@ hotmail.com 16.3. Munaretki Luonnontieteelliseen museoon klo 16–17. Kokoontuminen museon ala-aulassa (Pohjoinen

Alueuutisia Raumalla juhlittiin 15-vuotiasta lintuyhdistystä Rauman Seudun Lintuharrastajien (RSLH) ensimmäiseksi kunniajäseneksi on valittu yhdistyksen perustajajäsen ja saariston puolestapuhuja Raimo Sundelin. Valinnan teki yhdistyksen syyskokous 6.11.2016 Rauman järjestötalolla yhdistyksen 15-vuotisjuhlan kunniaksi.

Pienimuotoisessa juhlaseminaarissa myönnettiin lisäksi RSLH:n BirdLife-ansiomerkit Jaakko Mäki-Jaakkolalle ja Tapani Santamaalle arvokkaasta vapaaehtoistyöstä lintuharrastuksen edistämiseksi Rauman seudulla, ja muistettiin myös muita aktiivisia lintuharrastajia. RSLH kiittää kaikkia jäseniään, joiden ansiosta ja joita varten yhdistys toimii ja on olemassa!

Tarja Pajari (RSLH)

Tilaa lintukalenteri itselle tai lahjaksi!

Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen (PPLY) vuoden 2017 odotettu ja korkeatasoinen lintukalenteri on ilmestynyt. Kalenteri sisältää 12 upeaa vuodenaikaan sopivaa kuvaa maakunnan linnuista.

Omasi voit tilata verkkosivujen kautta (www.pply.fi/ julkaisut/pplyn-lintukalenteri). Hinta on 10 e/kpl + mahdolliset toimituskulut. Kalenterin tuotto käytetään PPLY:n linnustonsuojelutyöhön.

Taru Suninen (PPLY)

Tiira.fi-kurssi Hyvinkäällä Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus järjestää torstaina 26.1.2017 Hyvinkäällä Tiira-illan, jossa opastetaan Tiira-lintutietopalvelun käytössä.

Tiira-illassa opit sekä tallentamaan omia havaintoja että selaamaan muiden havaintoja.

Tiira (www.tiira.fi) on kaikille avoin lintutietopalvelu, jossa voi pitää omaa lintuhavaintopäiväkirjaa ja selata muiden tekemiä lintuhavaintoja. Tiiralla on Suomessa tuhansia käyttäjiä ja monet tallentavat sinne kaikki lintuhavaintonsa. Lisätietoja tapahtumasta Apuksen verkkosivuilla (www.birdlife.fi/apus).

Noora Andersson (Apus)

30 Valkeakoski

Jäsenmaksut 2016:

18.3. Alkukevään retki Itä-Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon. Lähtö Eduskuntatalon matkailuliikennepysäkiltä (Pohjoinen Rautatiekatu) klo 7, paluu noin klo 18. Ilmoittautumiset 15.3. mennessä. Tiedustelut: sirkkala. teemu@gmail.com

Yhteystiedot:

Tapahtumat:

Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharrastajat@gmail. com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023.

Jäsensihteeri Mea Torkko, mea.torkko@ pp.inet.fi, p. 040 738 9986.

19.3. Retki Vartiosaareen. Lähtö Laajasalon kirjaston bussipysäkiltä klo 8.30.

Retki on maksuton. Tiedustelut: jsplindy@gmail.com

Verkkosivut:

1.12.–28.2. VLH:n leikkimielinen talvipihapinnakisa. Tarkoituksena on havaita omalta, lainatulta, vuokratulta tai muutoin haltuun saadulta/otetulta tontilta, kerrostalon parvekkeelta, pihalta, mökkitontilta tai muulta vastaavalta paikalta mahdollisimman monta eri lintulajia. Kisa-alueena on VLH:n toimialue (ks. personal.inet.fi/luonto/ vlh/toimialue.html). Koska edellytykset lintujen lajikirjoon ovat eri paikoilla erilaiset, ei kyse ole verisestä kilpailusta eri paikkojen välillä. Korkeintaan kisaa voi käydä kukin oman paikkansa eri vuosien välisillä tuloksilla.

Rautatiekatu 13). Ilmoittautumiset 13.3. mennessä. Tiedustelut: tringa. retket@gmail.com

Verkkolehti

Nro 4 21. vuosikerta ISSN 1238-9676

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 09 4135 3300 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Inka Plit inka.plit@birdlife.fi

Ulkoasu

Seppo Alanko

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua.

BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 12 000 jäsentä ja 5 000 tukijaa.

Henkilöstö

Painopaikka

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Painos

18 500 kpl

Ilmestyminen Tiira-lehti ilmestyy vuonna 2017 kolmena numerona: 17.2., 28.4., ja 15.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

Tiira on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille, vuositukijoille ja suojeluklubin tukijoille.

Paikallisjaosto Lullula: Raaseporin lintuharrastajat Lullula on Tringan paikallisjaosto, jonka toimialueena on Raaseporin kaupunki ja tutkimusalueena Raaseporin pohjoisosat (entinen Pohjan ja Karjaan alue). Ota yhteyttä: lullulanhallitus@gmail.com

Facebook: www.facebook.com/groups/ Valkeakosken.Lintuharrastajat Twitter: twitter.com/vlhry Instagram: www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme Laniusverkkoon liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen laniusverkko-subscribe@yahoogroups.com. Liittyminen vahvistetaan vastaamalla saapuvaan vahvistusviestiin.

Tai vaihtoehtoisesti osoitteessa: groups. yahoo.com/group/laniusverkko.

9.12. Joulukuun lintuilta/pikkujoulut Myllysaaressa Myllypirtillä, Valkeakoskelle (Myllykatu 7). Tarjolla glögiä ja joulupipareita. Ohjelmassa asiaa talvilintulaskennoista, ruokintapaikkaseurannasta, talvipihapinnakisasta, talvilinturallista sekä muista talven tapahtumista. Tervetuloa!

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Petri Vainio

Botnia Print, Kokkola, 2016

25.–26.3. Pöllöretki klo 17–02. Lähtö Eduskuntatalon matkailuliikennepysäkiltä (Pohjoinen Rautatiekatu).

Ilmoittautumiset 22.3. mennessä.

Tiedustelut: sirkkala.teemu@gmail.com

www.birdlife.fi/vlh

Aikuiset 19 e, nuoret (alle 18 v) 9 e.

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori, Tiira-lehden päätoimittaja Inka Plit Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo

Tutustu talvilintuihin

PIHA

Toimistoapulainen Miro Tähtinen Puheenjohtaja Johan Hassel

Tämä lehti on painettu ympäristö­ystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

BirdLife Suomen yhteistyökumppaneita ovat

Elenia, Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy

viikonloppuna 28.–29.1.

Pihabongaus-viikonloppuna järjestetään useilla paikkakunnilla yleisötapahtumia, joissa voi tutustua talvilintuihin ja lintuyhdistysten toimintaan. Katso lisätiedot tapahtumista kunkin yhdistyksen tapahtumakalenterista tai verkkosivuilta sekä lisää mahdollisia tapahtumia muidenkin yhdistysten kanavista lähempänä ajankohtaa!

•

Iitti 29.1. Pihabongausta Iitin Mukulanlahdella klo 11–12.

•

Järvenpää 29.1. Pihabongaus-tapahtuma Järvenpään Rantapuistossa Ravintola Huilin edessä klo 10–12.

•

Kotka 29.1. Pihabongausta Katariinan tervaleppälehdossa klo 11–12.

•

Kouvola 29.1. Pihabongausta Mustilan Arboretumissa klo 11–12.

•

Lappeenranta 29.1. Pihabongaustapahtuma klo 10 alkaen Pappilanniemen ruokinnalla.

•

Lohja 28.1. Yleisön opastusta klo 10–11 Moision ruokintapaikalla ja klo 11–12 Pähkinäniemen ruokintapaikalla.

•

Rauma 28.1. Pihabongaustapahtuma klo 11–13 Seminaarin puutarhalla (Satamakatu 4)

•

Turku 28.1. Avoin yleisöpihabongaus klo 11–13 Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa.

ja Ylläksen Yöpuu.

Tiira-lehti

4 | 2016

7.1. Talvilinturalli. Perinteinen kaikille avoin VLH:n talvilinturalli klo 06–16.

Ralli sopii kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta. Auto ei ole pakollinen, vaan ralliin voi lähteä myös jalkaisin – pääasia on talvinen ulkoilu lintujen parissa hyvässä seurassa! Voit myös pyytää päästä mukaan johonkin joukkueeseen. Purkutilaisuus alkaa Myllypirtillä klo 16.45.

18.3. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3) klo 11.

Tapahtumiin voi tulla tarkennuksia: seuraa sähköpostia, verkkosivuja ja sosiaalista mediaa.

Nuorisojaosto:

VarsinaisSuomi Yhteystiedot: Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY).

Pj. Esa Lehikoinen, puheenjohtaja@tly. fi, p. 040 590 4945. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen kirsi.peltonen@birdlife.fi, p. 09 4135 3300.

Verkkosivut: www.tly.fi Facebook: www.facebook.com/turunlty Instagram: @turunlty

Sähköpostilista: Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoinen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2016: Varsinainen jäsen 29 e, nuorisojäsen (alle 25 v.) 20 e, perhejäsen 11 e.

Tapahtumat: 10.12. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3) klo 11.

24.12.–8.1. Talvilintulaskennat. Uudet laskijat saavat vinkkejä mm. reitin suunnitteluun Esko Gustafssonilta (tutkimus@tly.fi).

5.–8.1. Noviisiretki Jurmon lintuasemalle.

Vain varapaikkoja jäljellä. Tarpeen mukaan retki uusitaan vuoden kuluessa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja jurmo@tly.fi 14.1. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Liikkeelle lähdetään Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3) klo 11.

24.–26.3. Viikonloppuretki Utöseen.

Lähtö Pärnäisten lauttarannasta. Mukaan mahtuu 12 nopeinta. Yöpyminen Fågellissa. Ilmoittautuminen viimeistään 10.3. osoitteeseen retket@tly.fi.

Retki on omakustanteinen.

TLY:n nuorisojaosto on tarkoitettu kaikille alle 26-vuotiaille linnuista kiinnostuneille.

Jaosto organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Jos haluat mukaan nuorisojaoston toimintaan, ota yhteyttä jaoston pj. Sebastian Andrejeffiin (p. 044 096 8080, seba.andrejeff@gmail.com).

Ajankohtaista: Jurmon lintuasema. Ulkosaariston talvinen myräkkä tuonee toistuvasti merisirrit Jurmon rannoille ornien varpaita tallomaan ja lukurenkaitaan esittelemään.

Myös tunturikiurut, allihaahkat ja muut vähälukuiset talvehtijat ja vuodenaikaisharvinaisuudet odottavat löytäjäänsä ja laskijaansa. Varaa paikkasi Jurmon lintuasemalta (jurmo@tly.fi) ja matkaa Saaristomeren lintuparatiisiin.

TLY:n suojelutoimikuntaan kaivataan aktiivisia osallistujia. Jos linnustonsuojelu on jotain, johon haluaisit osallistua tai sinulla on siihen liittyviä ideoita, ota yhteyttä suojeluvastaavaan (linnustonsuojelu@tly.fi). Tule mukaan vahvistamaan suojelutoimintaamme!

TLY:n alueen talvehtiva koskikarakanta selvitetään alkuvuodesta. Seuraa tiedotusta verkkosivuilla, Facebookissa sekä Ukuliverkossa. Ilmoittautumiset vapaaehtoiseksi laskijaksi Turkka Kulmalalle (koskikara@tly.fi).

Åland – Ahvenanmaa

12.2. Hiihtoretki Teijolle. Reitti kävellään, jos ei ole lunta. Ilmoittaudu viimeistään 5.2. osoitteeseen retket@tly.fi.

Lisätietoja verkkosivuilta.

Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF).

Ordförande Johan Ekholm, jekholm78@ yahoo.se, t. 040 588 1478.

21.2.–6.3. Kevätlintulaskennat. Uudet laskijat saavat vinkkejä mm. reitin suunnitteluun Esko Gustafssonilta (tutkimus@tly.fi).

24.2. Pöllöretki Ruissalossa klo 19. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan edestä.

Paluu n. klo 22.

11.3. Pöllöretki Raasinkorven suuntaan bussilla. Lähtö klo 17, paluu Turkuun Tuomiokirkolle klo 01. Retken hinta n.

25–35 e osallistujamäärästä riippuen.

Ilmoittaudu viimeistään 4.3. osoitteeseen retket@tly.fi

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka joululahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Komeasti kuvitetussa lehdessä on aina vähintään 52 sivua. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@tly.fi tai paperilomakkeet ARK:n sihteerille (V. Räihä, Vihtharjunkatu 4 B 6, 24260 Salo) mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit lähettää valokuviasi alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

28.–29.1. Pihabongaus. Lisäksi TLY järjestää kaikille talvilinnuista kiinnostuneille avoimen yleisöpihabongauksen la 28.1. klo 11–13 Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa

18.2. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3) klo 11.

Haluatko oppia lisää linnuista?

Kontaktuppgifter:

Webbsidor: www.fagelskyddsforeningen.ax

Medlemsavgift 2016: Vuxna 20 e, ungdomar under 15 år 10 e.

Aktuellt: Ekokryss 2016, pågår hela året. Skida, gå, cykla, ro, och kryssa arter utan att använda motordrivna fortskaffningsmedel. Mera info om ekokrysset finns på hemsidan.

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/julkaisut • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Pure Experience

GENESIS 22 8x22 | 10x22

Luontoelämyksiä.

Koe luonnon kauneus ainutlaatuisilla Kowa Genesis -kiikareilla. Niissä on ainoana luokassaan laadukkaat XD/ED-linssit, jotka takaavat kirkkaan ja elävän kuvan, joka voidaan normaalisti saavuttaa vain suuremmilla kiikareilla.

JOULUN UUTUUS!

Syntynyt seikkailemaan.

Kowa Genesis -kiikarit on suunniteltu kulkemaan aina mukanasi. Pienikokoisen, kevyen ja vesitiiviin runkonsa ansiosta se on täydellinen kumppani niin matkalle kuin eräilyyn. Genesiksen valmistukseen on käytetty vain korkealaatuisia materiaaleja ja sen jokainen optinen ja mekaaninen yksityiskohta on mietitty tarkkaan parhaan laadun saavuttamiseksi.

Erittäin pienikokoiset.

Paino vain 315g

Typpitäytetyt ja täysin vesitiiviit

Laaja jopa 131 metrin näkökenttä

Hyvä lähitärkennus 1,5 metriä

XD (ED) -linssit

Kestävä magnesiumrunko

KR-pinnoitus suojaa vedeltä ja lialta

Kowa Genesis 22 -kiikarit ovat saatavilla hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä.S

www.focusnordic.fi