14 Pertti Rasp
Pertti Rasp
Taantuvat haara- ja räystäspääsky
VUODEN ovat ihmisen seuralaisia LINTU
Heikki Lokki ”Ei yksi pääsky kesää tee.” Vertauskuvan mukaan tarvitaan enemmän kuin yksi todiste, jotta näyttö jostakin tapahtumasta olisi uskottava. Suomalaisessa vanhassa kansanlorussa puolestaan seurataan kesän tuloa lintuhavaintojen mukaan: ” pääskysestä ei päivääkään”. Kun pääsky ilmestyi pihapiiriin toukokuussa, julisti talon väki kesän alkaneeksi. Eiköhän yksi pääsky – se odotettu ensimmäinen – riittänyt silloin todisteeksi.
Ihmistoiminta luo pesä paikkoja ja tarjoaa ravintoa
Emme tiedä tarkoittavatko sananlaskut haara- vai räystäspääskyä, koska molemmat ovat ihmisen seuralaisia. Pääskyt ovat hyötyneet suunnattomasti ihmisen toiminnasta. Uusimman Suomen lintuatlaksen mukaan räystäspääskykantamme oli 70 000 – 110 000 pesivää paria ja haarapääskyjen lukumäärä 100 000 – 150 000 paria. Nämä luvut ovat aivan eri suuruusluokkaa kuin ihmisettömän Suomen parimäärät olisivat. Ihmisen raivaamat pellot ja muut avomaat soveltuvat hyvin ilmasta hyönteisiä napsivien pääskyjen ravinnonhankinta-alueiksi. Karjatilat tuottavat runsaasti pääskyille sopivia kärpäsiä ja muita lentäviä ötököitä. Rakennusten ulkoseinillä on paljon räystäspääskyille soveliaita paikkoja pesien muuraamiseksi ja navetoiden ja rehulatojen sisällä on haarapääskyn avoimille pesille hyviä turva-
paikkoja. Suomessa tiedetään vain joitakin pääskyjen pesäpaikkoja luonnonympäristöissä, kuten kalliopahdoilla.
Kannat puolittuneet viime vuosikymmeninä
Haara- ja räystäspääskyjen kulta-aika Suomessa oli silloin, kun navetoiden lukumäärä oli suurin. 2010-luvulla maatiloista on jäljellä vain noin joka viides. Tämä on eräs syy siihen, että haarapääskykanta on arviolta puolittunut viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana. Kun navetta tyhjenee karjasta, vähenee haarapääskykanta rajusti muutamassa vuodessa. Haarapääskyjä pesii edelleen jokseenkin koko maassa, mutta pohjoisimmissa osissa maatamme niitä on harvassa ja vähän. Räystäspääskyjen lukumäärät ovat myös vähentyneet. Räystäspääskykannan arvioidaan pudonneen selvästi alle puoleen viimeisen neljänkymmenen vuoden kuluessa. Monet lintuharrastajat ovat kiinnittäneet muutontarkkailupaikoillakin huomioita räystäspääskyjen vähäisyyteen. Ilman tarkkoja laskelmia ei räystäspääskyn kaltaisen yhdyskuntalinnun kannan koosta saada kuitenkaan luotettavaa kuvaa. Räystäspääskyjen laskentaa vaikeuttaa sekin, että niitä pesii myös taajamien rakennuksissa, joista haarapääskyt yleensä puuttuvat. Räystäspääskykannankaan pieneneminen ei vielä näy lajin levinneisyydessä: vain Pohjois-Suomessa esiintyminen on käynyt aukkoiseksi.
Haara- ja räystäspääsky ovat vuoden linnut 2015
Pääskyt vähenevät maaseudun muuttuessa Maaseudun muuttuminen on vaikuttanut pääskyihin monin tavoin. Vaikka vanhat pesäpaikat ovat tallella, karjattomaksi muuttuneet navetta ja pihapiiri ovat pääskyille kovin erilaisia. Poissa on karjan lämpö pesillä ja tilalla paksujen seinien säilyttämä talven kylmyys. Lantaa ei enää ole kärpästen ja muiden hyönteisten kehittyä. Kuivina alkukesinä voivat pääskyjen tarvitsemat märät savikuopat nykyisin puuttua, koska karjan juomavettä ei enää roisku sorkkien möyhentämään maahan. Pesien rakentaminen voi siksi rakennusaineen puuttuessa vaikeutua. Pellot on Suomessa salaojitettu ja haitallisia hyönteisiä torjutaan myrkyillä. Nämä toimet ovat omiaan vähentämään pääskyjen ravintoa. Kaikkialla levinneisyysalueillaan haara- ja räystäspääskyt ovat riippuvaisia ihmisten toiminnasta. Euroopan eri osissa maaseutuväestön ja erityisesti karjanpitopaikkojen väheneminen on alkanut eri aikoina ja jatkuu yhä. Pääskyt ovat joutuneet ja joutuvat edelleen mukautumaan tähän muutokseen, ja niiden lukumäärissä on odotettavissa edelleen vähenemistä. Onneksi suhtautuminen pääskyihimme on pääosin hyvin myönteistä, ja pihapiireissä seurataan mielenkiinnolla niiden elämää. Esimerkkinä laajasta myönteisestä suhtautumisesta voidaan todeta haarapääskyn olevan Itävallan ja Viron kansallislintu.
Vuoden lintu –hankkeessa kerätään tietoa: ── missä ovat pääskyjen tärkeimmät pesimäpaikat eri osissa Suomea? ── minkälaisissa paikoissa räystäspääskyjä pesii ja kuinka paljon? ── kuinka paljon pääskyt ovat vähentyneet? ── missä sijaitsevat tärkeimmät keväiset ja loppukesän ruokailualueet ja haarapääskyn yöpymisruovikot? Ilmoita pääskyhavaintosi! BirdLifen verkkosivuille tulevalla lomakkeella voit ilmoittaa mm.: ── ensimmäisen pääskyn saapumisesta pesimäpaikalle ── pesivien perien määrästä ja pesinnän onnistumisesta tai epäonnistumisen syistä ── pesintätietoja aiemmilta vuosilta – ovatko pääskyt kadonneet? Lisätietoa: http://www.birdlife.fi/ vuodenlintu