
3 minute read
Palvelulupauksensa lunastava hyvinvointialue
Uusi vuosi tuo suomalaisille mukanaan historiallisen uudistuksen, jonka tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen saatavuus ja laatu tulevina vuosikymmeninä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue luo uuden nahkansa turvallisesti fuusioituvien organisaatioiden parhaista käytänteistä.
TEXT: MARI KORHONEN
Advertisement
Sote- ja pelastuspalveluiden uudistusta on hiottu pitkään ja hartaasti usean hallituskauden ajan, eikä syyttä. Muutos on paljon enemmän kuin hallinnollinen uudistus. Se tavoittelee palvelulupausten lunastamista ravistelemalla pirstaloitunutta järjestelmää perustuksista lähtien.
“Suomen sosiaali- terveys- ja pelastuspalvelut ovat tulleet yritysmaailmasta tuttuun pisteeseen, jossa asiakastarpeisiin vastaaminen edellyttää nahan luomista uudelleen. Monilla kunnilla on ollut suuria haasteita perusterveyden- ja sosiaalihuollon saatavuus- laatu- ja vaikuttavuushaasteiden ratkaisemisessa, joita nyt lähdetään korjaamaan valtiorahoitteisilla hyvinvointialueilla. Kun palvelulupaukset ja niiden rahoitus säädetään samassa osoitteessa, edellytykset odotusten mukaisen palvelutason toteutumiseen paranevat,” Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö avaa historiallisen rakenneuudistuksen taustaa.
Muutos tuo valtiolle kokonaan uuden tehtävän itsehallinnollisten hyvinvointialueiden operatiivisen tuotannon ohjaajana, jonka seurauksena syntyvät jännitteet valtion ja sen rahoittamien hyvinvointialueiden välillä ovat parhaimmillaan kasvualusta dynaamiselle ja innovatiiviselle palvelutuotannolle.
“Hyvinvointialueiden tavoitteena on kehittää palveluista modernimpia, vuorovaikutteisempia, asiakaskeskeisimpiä ja vaikuttavampia läpi linjan ja valtion tehtävänä on turvata hyvinvointialuekohtaisesti lakisääteisten palvelujen tuottamiseen tarvittava rahoitus. Tämä poistaa kunnilta mahdollisuuden säästää karsimalla sote- ja pelastuspalveluista, mikä edistää palvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja laatua,” Aronkytö sanoo.
Turvallisesti kohti uutta
Hyvinvointialueiden muodostaminen toteutetaan Suomen historian suurimmalla fuusiolla, jossa sadat organisaatiot supistuvat 21 hyvinvointialueeksi. Turvallisen ja vaiheittaisen siirtymän avulla varmistetaan palvelujen saatavuus, järjestelmien toimivuus, palkanmaksun häiriöttömyys työskentelyolosuhteiden asianmukaisuus koko muutosprosessin ajan.
“Kaikista tärkein prioriteettimme on huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista, sillä vain siten voimme onnistua palvelulupaustemme lunastamisessa tulevaisuudessa. Kehitämme johdonmukaisia prosesseja, selkeitä vastuita ja taloudellisia kannusteita asiansa osaavan henkilökunnan sitouttamiseksi. Kriittisiä toimintoja ei ole varaa jättää vuokratyövoiman haltuun,” Aronkytö painottaa.
– Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja.
Parhaat käytänteet voimavaraksi
Hyvinvointialueista tulee osiensa summa, jossa parhaat tulokset saavutetaan Aronkydön mukaan tavoitejohtamisella ja olemassa olevan datan relevantilla hyödyntämisellä. “Henkilöstöllä pitää olla mahdollisuuksia ratkaista asioita ja tehdä päätöksiä, jotta nykyisestä asioiden vellomisesta päästään eroon. Liika valtion regulaatio jarruttaa kehitystä. Kun meille annetaan tavoitteet, osaamme kyllä löytää parhaat käytänteet niiden toteuttamiseen. Tietoa on rajattomasti saatavilla, se pitää vain osata valjastaa hyötykäyttöön,” Aronkytö vakuuttaa ja päättää keskustelun. |
In brief
Reform of healthcare, social welfare and rescue services
The organisation of public healthcare, social welfare and rescue services will be reformed in Finland. The responsibility for organising these services will be transferred from municipalities to wellbeing services counties from 2023.
The key objective of the reform is to improve the availability and quality of basic public services throughout Finland.
Under the reform, a total of 21 selfgoverning wellbeing services counties will be established in Finland.
The responsibility for organising health, social and rescue services will be transferred from municipalities to wellbeing services counties from the beginning of 2023. Municipalities will remain responsible for promoting the health and wellbeing of their residents.
The CEO of Wellbeing Service County Vantaa and Kerava Mr. Timo Aronkytö concludes:
• The priority is on the wellbeing of the staff in order to fulfill the service promises to the residents
• To succeed it is important that staff is permitted to make independent decisions and solve problems at their own
• To support these mission clear processes, responsibilities and remunerations has all been looked over to have the best possible staff servicing the people of Vantaa and Kerava